Hollolan kunta Strateginen yleiskaava Kaavamääräykset

Transkriptio

1 Hollolan kunta Strateginen yleiskaava Kaavamääräykset Hollolan strategisen yleiskaavan oikeusvaikutteinen osuus koostuu kaavakartasta sekä kaavamääräyksistä. Lisäksi on laadittu kaavakarttaa täydentävät teemakartat, joihin kaavamääräyksissä on viitattu: 1. Luontoarvot 2. Maisema, kulttuuriympäristöt ja virkistys 3. Vesitalous 4. Liikenne ja yhdyskuntarakenne Kokonaisuudessaan voimaan jäävä osayleiskaava Alueelle on laadittu osayleiskaava, jonka kaikki alueelle sijoittuvat määräykset jäävät voimaan. Kokonaisuudessaan voimaan jäävät osayleiskaavat: 1. Vesijärven rantaosayleiskaava 2. Pääjärven osayleiskaava 3. Hämeenkosken keskustan osayleiskaava (siltä osin kuin saa lainvoiman) 4. Messilän osayleiskaava (siltä osin kuin saa lainvoiman) Osittain voimaanjäävä yleiskaavoitettu alue Alue on voimassa olevan osayleiskaavan ranta-alue (MRL 72 ). Alueelle sijoittuvat osayleiskaavan määräykset jäävät voimaan. Ranta-alueiden osalta voimaan jäävät osayleiskaavat ovat: 1. Heinlammin osayleiskaava 2. Kirkonkylän Pyhäniemen osayleiskaava 3. Kuntakeskuksen osayleiskaava 4. Kukkilan - Kalliolan osayleiskaava Kumoutuvien osayleiskaavojen arvokkaimmat luonto, kulttuurihistoria ja maisema arvot on esitetty kaavakarttaa täydentävillä teemakartoilla. Niiden huomioimiseksi on noudatettava tässä kaavassa annettuja yleisiä määräyksiä. C Keskustatoiminnot Monipuolinen kaupunkimaisena tiivistyvä keskusta-alue, jossa sekoittuvat asuminen, työpaikat, hallinto, palvelu ja myymälätilat. Tavoiteltava tiiveys keskustan länsiosassa on noin 50 asukasta / ha. Maankäytön muutosten tulee perustua asemakaavoitukseen. Suunnittelussa tulee edistää viihtyisiä ja turvallisia oleskelu-, kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneympäristöjä, viherverkoston jatkuvuutta sekä korkealaatuista taajamakuvaa. Alueen täydennysrakentamisen tulee tukeutua olemassa olevaan rakenteeseen ja siinä tulee ottaa huomioon Salpakankaan moderni rakennusperintö. Nykyistä rakennetta korkeampi rakentaminen ja kaupan suuryksiköt tulee sovittaa rakennustavan ja lähiympäristön suunnittelun keinoin osaksi taajamakuvaa. Sijoitettaessa samaan kortteliin asutusta ja muita toimintoja, tulee muut toiminnot sijoittaa lähtökohtaisesti rakennusten ensimmäisiin kerroksiin. Tarkemmassa suunnittelussa tulee huomioida esteetön ja sujuva liikkuminen eri toimintojen välillä. Paljon maapinta-alaa vaativa matala liike- ja työpaikkarakentaminen tulee sijoittaa alueen itäosaan. Salpakankaan teollisuusaluetta kehitetään toiminnot yhteensovittaen monipuolisena keskusta-, työpaikka-, palvelu- ja asutustoiminnan alueena. 1

2 Taajamat ja kylät Alla olevilla merkinnöillä kuvataan ne taajamat, joihin julkiset ja yksityiset palvelut keskitetään. Lisäksi taajamat profiloidaan omilla määräyksillään. Merkinnän suuruus kuvaa taajaman volyymia. Väestökasvun prosenttiosuudet kuvaavat asemakaava-alueille tavoiteltavien asukkaiden osuutta tavoitevuoden tilanteessa. Kaupunkimainen palvelukeskus Salpakangas, jota kehitetään julkisten ja yksityisten palvelujen keskustaajamana. Asemakaavoituksella ja muulla kunnan suunnittelulla luodaan edellytykset sille, että Salpakankaan palvelukeskustaan, keskusta-alueelle ja siihen liittyville asemakaava-alueille sijoittuu noin 80 %väestökasvusta. Tavoiteltu väestönkasvu edellyttää myös Nostavan suunnan vahvaa kehittymistä. Palvelukeskus Hämeenkosken keskusta, jota kehitetään kunnan palvelujen alakeskuksena. Alakeskuksessa edistetään palvelujen säilymistä ja kehittymistä. Uusi asutus suunnitellaan asemakaavalla. Väestönkasvusta noin 5 % sijoittuu Hämeenkosken taajamaan. Asutustaajama Kukkila-Kalliolan taajama, jota kehitetään koulupalveluihin tukeutuvana asuintaajamana. Uuden asutuksen sijoittamisessa otetaan huomioon koulun hyvä ja turvallinen saavutettavuus kävellen ja pyöräillen. Uusi asutus suunnitellaan asemakaavoituksella. Väestön kasvusta noin 15% sijoittuu Kalliolaan. Nostavan taajama, jota kehitetään osana Salpakankaan joukkoliikennetaajamaa ja sen väestönkasvutavoitetta. Nostavan kehittäminen kytkeytyy Eteläisen kehätien ja Nostavan seisakkeen toteutumiseen. Alueella tulee varautua tiiviin asutuksen osoittamiseen seisakkeen ympäristöön sekä liityntäpysäköinnin järjestämiseen. Taajaman ja henkilöliikenneaseman paikka valitaan tarkemman suunnittelun perusteella. Kulttuuritaajama Hollolan kirkonkylä, jota kehitetään kylä- ja matkailupalvelukeskuksena. Alueen kulttuurihistorialliset- ja maisemalliset arvot säilytetään. Alueelle ei tule osoittaa merkittävää määrää uudisrakentamista. Täydennysrakentaminen sovitetaan olemassa olevaan kylä- ja maisemarakenteeseen ja rakennustapaan. Kylä Kylät, joita ei ole osoitettu erillisinä AT-alueina. Kyliä ja niiden ympäristöä kehitetään nykyisen kaltaisina maaseutumaisina kylinä. Merkinnällä on osoitettu kyläkeskusten likimääräinen sijainti. 2

3 AKR Tiivis asuinrakentaminen Tiivistyvä ja toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen osa, jossa maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Asemakaavoituksessa tulee huomioida kaavakarttaa täydentävien teemakarttojen erityispiirteet. Tavoiteltava tiiveys alueella on noin 25 asukasta/ ha. Alueet ovat asumisvaltaisia, mutta asumisen yhteyteen voi sijoittua myös muita toimintoja. Alueella toteutuu mahdollisuus liikennejärjestelmään, joka tukee henkilöauton käytön ohella muita liikkumismuotoja kuten joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin. AP AO Monipuolinen tiivis pientaloasutus Asutus ja asumiselle tarpeelliset lähipalvelut ja virkistysalueet sekä ympäristöhaittoja aiheuttamattomat pienimuotoiset työtilat. Tavoitteellinen tiiveys keskustojen lähialueilla on noin 6-10 asuntoa/ha ja etäämmällä noin 3 asuntoa/ha. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen edellyttää asemakaavaa. Väljä pientaloasutus Alueelle voidaan sijoittaa asuntoja ja niihin liittyviä talousrakennuksia. Tavoitteellinen tiiveys on 2 asuntoa/ha. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen edellyttää asemakaavaa. AT Kylä Haja-asutusta keskittyneempi kylärakenne, jolla sijaitsee kyläasutusta ja siihen liittyviä yritys-, palvelu- ja työtiloja. Asutuksen sijainti ja määrä suunnitellaan siten, että alueelle ei ole tarpeen laatia asemakaavaa. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen vaatii vesihuollon ja kulkuyhteyksien kokonaisvaltaista suunnittelua. Paimelan, Miekkiön, Heinlammin alueita koskeva erityismääräys Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen vaatii yksittäistä lupamenettelyä laajemman harkinnan. Tämä voi olla osayleiskaava tai muu voimassa olevan lainsäädännön mahdollistama menettely. Uusien rakennuspaikkojen on liityttävä keskitettyyn viemäröintiin. Heinlammin ja Miekkiön alueilla uusien rakennuspaikkojen liittyminen keskitettyyn vesihuoltoon on pakollista vasta kun alueet on määritetty vesihuollon toiminta-alueiksi. Tätä ennen uuden rakennuspaikan on oltava vähintään 2 ha. 3

4 TP Työpaikat ja palvelut Teollisuuden, työpaikkojen, palvelujen ja muiden sellaisten toimintojen rakentaminen, joka vaatii hyviä liikenneyhteyksiä, vie tilaa, aiheuttaa lähialueella mahdollisia melu-, tärinä- sekä liikenteellisiä häiriöitä. Alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä vain maakuntakaavan ohjauksen perusteella. TPY Työpaikat ja palvelut, jolle ympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia Teollisuuden, työpaikkojen, palvelujen ja muiden sellaisten toimintojen rakentaminen, joka vaatii hyviä liikenneyhteyksiä ja vie tilaa. Alueen lähistölle osoitettu asutus sekä muut ympäristöarvot asettavat toiminnalle rajoituksia mm. melun, tärinän, liikenteen sekä pohjaveden suojelun osalta. Alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä vain maakuntakaavan ohjauksen perusteella. RM Matkailu Matkailun kehittämiseen varattu alue. Messilän ympäristö varataan seudullisesti merkittävälle matkailutoiminnalle ja sen tarvitsemalle rakentamiselle. Erityistä huomioita tulee kiinnittää venesatamatoiminnan kehittämiseen siten, että se palvelee sekä matkailua, että lähiseudun asutusta. Pyhäniemen ja Hollolan Kirkonkylän alueella rakentamisen määrä ja laatu tulee sovittaa kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvioihin. Oleellisesti muuttuvat alueet Tiivistyvä toiminnoiltaan monipuolinen taajama-alue, jossa maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Asemakaavoituksen tulee perustua osayleiskaavoitukseen tai muuhun voimassa olevan lainsäädännön mukaiseen menettelyyn. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Siinä tulee kiinnittää erityistä huomiota myös joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen vaatii pohjakseen asemakaavan. Ennen asemakaavoitusta alueella voidaan sallia ympäristön ominaispiirteisiin soveltuva, myöhempää kaavoitusta haittaamaton olemassa olevien rakennuspaikkojen korjaus- ja täydennysrakentaminen. Asutuksen sijoittamisen selvitysalue Merkinnällä on osoitettu potentiaaliset asutuksen tulevaisuuden reservialueet, joiden toteuttaminen ei ole kunnasta riippumattomista syistä vielä mahdollista tai niiden toteuttaminen vaatii lisäselvityksiä (Hälvälä ja Nostava). Laajempi asemakaavoitus tapahtuu arviolta vuoden 2025 jälkeen. Alueen sisälle on osoitettu maankäytön potentiaali ruutuina. Maatalouden peltotuotantoalue Alueelle sijoittuu merkittävimmät maatalouden peltotuotantoalueet. Maankäytönohjauksessa tulee edistää maatalouden toimintamahdollisuuksia. Peltoalueet on pyrittävä säilyttämään avoimina ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota maisemallisiin tekijöihin. Viheryhteystarve Merkinnällä osoitetaan oleelliset viheryhteystarpeet, joita tulee kehittää palvelemaan lähialueen asutuksen virkistys- ja kulkuyhteyksinä toimintojen välillä. Esitetty sijainti on ohjeellinen. Muut merkinnät, joihin ei kohdistu varsinaisia määräyksiä on esitetty kaavakartan yhteydessä 4

5 Yleiset määräykset: Kaavamääräyksissä esitetyt tavoitteet asutuksen tiiveydestä pitävät sisällään mm. katu- ja viheralueet. Nämä määritetään asemakaavoituksen yhteydessä tarkemmin. Voimassa olevissa asemakaavoissa esitetyt virkistys-, ulkoilu- sekä suojelualueet kumoutuvat vasta, mikäli asemakaavoja näiltä osin muutetaan. Strategisen yleiskaavan tavoitteena on näiden säilyttäminen. Strategisen yleiskaavan tavoitteena on perustettujen ja myöhemmin perustettavien suojelualueiden ja suojelukohteiden turvaaminen ja säilyttäminen. Näitä ovat: luonnonsuojelulainmukaiset kohteet, muinaisjäännökset ja rakennussuojelukohteet. Nämä on esitetty erillisillä teemakartoilla.strategista yleiskaavaa ja maankäyttöä toteutettaessa, on huomioitava kumoutuvien osayleiskaavojen luontokohteet ja tarvittaessa päivittää selvityksiä. Kohteet on esitetty erillisillä teemakartoilla. Eri maankäyttömuotojen tarkemmat rajaukset määritetään asemakaavoituksen tai lupamenettelyn yhteydessä. Tarvittaessa laaditaan tarkempia osayleiskaavoja, jotka ovat yhtä aikaa voimassa strategisen yleiskaavan kanssa. Haja-asutusalueen rakentaminen Alueet on varattu ensisijaisesti maa- ja metsätaloudelle sekä muulle elinkeinotoiminnalle, joka kokonsa ja ympäristövaikutustensa suhteen sopii maaseudulle. Alueelle voi sijoittua myös elinkeinoihin liittyvää asumista, vähäisessä määrin olemassa olevia kyliä täydentävää asumista sekä vapaa-ajanasumista. Maanomistajien yhdenvertaista kohtelua arvioitaessa on otettava huomioon se, ettei kantatilan (emätilan) rakennuspaikkojen määrä ylitä merkittävällä tavalla ympäristössä sijaitsevien emätilojen rakentamisen määrää. Rakentaminen tulee liittää keskitettyyn vesi- ja viemäriverkostoon, jos rakennuspaikka on vesihuollon toimintaalueella. Uusien rakennuspaikkojen minimi koko on m2. Rakentamisen määrä tulee lupaharkinnassa suhteuttaa ympäristön rakennettuun tilanteeseen. Mittavampi rakentaminen on ratkaistava kyläselvityksellä tai -kaavalla. Rakentamisen tulee perustua luontevasti kullekin kylälle ominaiseen rakennuspaikkojen sijaintiin ja rakennustapaan (kuten nauha-, metsä/pellonreuna-, rykelmä- tai muu rakenne). Aiotun rakentamisen määräyksenmukaisuus tutkitaan lupaharkinnassa rakennushankkeen sisällön, ominaisuuksien, toiminnan ympäristövaikutusten ja rakennuspaikan kylärakenteisiin tukeutuvan sijainnin perusteella huomioon ottaen maanomistajien yhdenvertainen kohtelu. Rakentamisen sijoitteluun ja laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla. Asemakaavoitetuiksi tarkoitetuilla alueilla sekä asutuksen reservialueilla on hajarakentaminen kielletty. Vähimmäisvaatimukset lomarakennuspaikan käyttötarkoituksen muuttamiselle vakituiseen asuinkäyttöön asemakaava-alueiden ulkopuolella ovat: - Tontin pinta-alan tulee olla vähintään m² - Rakennuspaikalla olevien rakennusten etäisyydet rantaviivasta tulee täyttää rakennusjärjestyksen vaatimukset - Rakennuspaikalle on päästävä ympärivuotisesti hälytys- ja huoltoajoneuvoilla - Yhdyskuntarakenteellinen sijainti o Lähimpään kouluun on matkaa teitse alle 5 km tai rakennuspaikka sijaitsee olemassa olevan koulukuljetusreitin vaikutuspiirissä o Rakennuspaikka tukeutuu kyläasutukseen ja sen läheisyydessä on jo ennestään vakituisia asuinrakennuspaikkoja o Rakennuspaikan tulee olla liitettävissä kunnan tai osuuskunnan viemäriverkkoon Ramboll Markus Hytönen kaavoitusinsinööri Annu Tulonen yksikönpäällikkö Kunnanvaltuusto on hyväksynyt tämän osayleiskaavan