ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Ryttylä, Vilhontie Korttelit 55 ja 56

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Ryttylä, Vilhontie Korttelit 55 ja 56 KValt.. Lainvoimainen..

2 1 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Hausjärven kunnan Ryttylän kylän kortteleita 55 ja 56 sekä niihin liittyvää katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Hausjärven Ryttylän kylän korttelit 55 ja 56 sekä niihin liittyvä katualue. Selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. 1.2 Kaava alueen sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Hausjärven Ryttylän länsiosan asuinpientaloalueella. Korttelit 55 ja 56 sijoittuvat Vilhontien päähän, sen vastakkaisille puolille. Alue on ennestään osittain rakennettu. Asemakaava alueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaavamuutoshakemuksen mukaisesti osoittaa korttelin 56 tontti 2 voimassa olevan kaavan mukaista tonttia laajempana, yhdistää korttelin 56 tontit 3 5 muodostaen niistä kaksi kooltaan isompaa tonttia sekä tarkistaa Vilhontien päässä olevan kääntöpaikan rajausta. Samassa yhteydessä mm. tarkistetaan korttelien rakennusoikeuden määrä, tarkistetaan kaavatonttien rajat vastaamaan alueen kiinteistöjaotusta, päivitetään asemakaavamääräykset ottaen huomioon nykyinen rakentamistapa tonteilla sekä laaditaan asemakaava numeeriseen muotoon.

3 2 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava alueen sijainti Kaavan tarkoitus Sisällysluettelo Selostuksen liitteet Selostuksen lähdeaineisto TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava ja sen toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoite Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Kokonaismitoitus Aluevaraukset Kaavan vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Nimistö Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet Selostuksen liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kuvia suunnittelualueelta Ortoilmakuva Kunnallistekninen verkosto ja Lumos kohde Sähköverkosto Melunleviämiskartat Ote maakuntakaavasta ja 1. vaihemaakuntakaavasta Ote oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta ja osayleiskaavan luonnoksesta Ote voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmäkartasta Ehdotusvaiheen lausuntojen ja muistutusten tiivistelmä sekä vastineet, tiivistelmä (täydentyy) Asemakaavan seurantalomake Asemakaavakartta ja määräykset 1.6 Selostuksen lähdeaineisto - Rakennettu Häme 2003, Hämeen liitto - Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvitys Kanta Hämeen Lumos inventointi EU meluselvitykset 2012 Rautateiden meluselvitys, Liikennevirasto

4 3 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Alueelta on tullut kaavamuutoshakemus koskien Ryttylän korttelin 56 tontteja 2 5 sekä Vilhontien kääntöpaikkaa. Hakemuksessa pyydetään muuttamaan kaavaa siten, että korttelin 56 tonttia 2 laajennettaisiin hieman etelään ja tontit 3 5 yhdistettäisiin siten että niistä muodostuu kaksi isompaa tonttia. Kääntöpaikan suhteen pyydettiin huomioimaan, että se vie suuren osan tontista nro 5. Korttelin 55 osalta maanomistaja on ollut yhteydessä tarpeesta päivittää kaavatonttien välirajat kiinteistöjaotuksen mukaiseksi. Hausjärven kunnanhallitus on tehnyt kortteleita 55 ja 56 koskevan kaavoituspäätöksen Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu paikallislehdessä Ympäristölautakunta on kokouksessaan päättänyt osallistumis ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Luonnos on ollut nähtävillä Osallistumis ja arviointisuunnitelma (Liite 1) pidetään nähtävillä kaavoitustyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Ympäristölautakunta on.. käsitellyt kaava asiaa kokouksessaan. Kunnanhallitus on.. päättänyt kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Ehdotus on ollut nähtävillä.... ja siitä on pyydetty lausunnot. Kunnanhallitus on käsitellyt asemakaavan muutosta kokouksessaan... Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen... Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman Asemakaava ja sen toteuttaminen Asemakaavan muutoksella muodostuvat Hausjärven kunnan Ryttylän kylän korttelit 55 ja 56 sekä niihin liittyvä katualue. Alueella todetaan voimassa olevan kaavan mukaiset toiminnot, joten kaavoituksella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Asemakaavan toteuttamiseen voidaan ryhtyä kaavan saatua lainvoiman. Alueella kunnallistekniikka on valmiina. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Suunnittelukohde sijaitsee Hausjärven Ryttylän länsiosan asuinpientaloalueella. Alue on ennestään osittain rakennettu. Alue rajoittuu koillisesta ja kaakosta pientaloalueeseen, lounaasta peltoalueeseen ja luoteesta metsäalueeseen. Selostuksen kannessa on viistoilmakuva alueelta vuodelta Kuvia suunnittelualueelta sekä ortoilmakuva vuodelta 2010 ovat liitteenä (Liite 2).

5 Luonnonympäristö Maisema Asemakaava alue kuuluu ympäristöministeriön asettaman maisema aluetyöryhmän laatiman maisemamaakuntajaon mukaan Hämeen viljely ja järvimaahan ja tarkemmin Keski Hämeen viljely ja järviseutuun. Valtakunnallista maisemamaakuntajakoa täydentävän Hämeen maakunnallisen maisemaselvityksen mukaan kaava alue sijoittuu Salpausselän Puujokilaakson viljelymaisemiin, joille tyypillistä on laajojen tasaisten tai loivasti kumpuilevien peltoaukeiden sekä korkealle kohoavien harju ja moreenimuodostumien vuorottelu. Suunnittelualue on entistä peltoa, mikä on havaittavissa alueella maisematilan avoimuutena. Luoteessa maisemaa rajaa kuusipuuvaltainen metsäalue ja koillisessakaakossa pientaloasutus. Vilhontien ja Paavontien päistä on näkymät alueen lounaispuoleiselle peltoalueelle, jonne oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa sekä osayleiskaavan luonnoksessa ( ) on osoitettu tulevia asumisen laajenemisalueita. Peltonäkymää taustoittavat osin läheiset metsäsaarekkeet, osin kauempana näkyvät harjut. Kuvia alueelta on liitteenä (Liite 2). Luonnonolot Hausjärven kunta kuuluu eliömaantieteellisesti eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen, tarkemmin lounaismaahan eli vuokkovyöhykkeeseen. Kasvillisuus kaavoitettavalla alueella on pääosin olemassa olevien tonttien istutettua kasvillisuutta. Vilhontien varressa on täysikasvuisia koivuja, jotka jäävät kaavan mukaiselle katualueelle. Osin rakentamattomat tontit ovat kynnöksellä ja osin istutettuna nurmialueena. Alueella leimallista ovat tontteja rajaavat iäkkäämmät sekä uudemmat pensasaitaistutukset. Pohjavesi Kaavoitettava alue sijoittuu Kirkkomäen ( ) II luokan pohjavesialueelle. Pintavesi Alue kuuluu Pohjanlahteen laskevaan Kokemäenjoen päävesistöalueeseen. Pintavedet johtuvat alueelta pinnanmuotojen perusteella lounaaseen. Maaperä Maaperäkarttatarkastelun mukaan kaavoitettava alue on hiesua (Hs) ja savea (Sa). Pinnanmuodot Kaavoitettava alue on tasaista, sijoittuen noin korkeustasolle 94 metriä mpy Rakennettu ympäristö Asuminen Kaavoitettava alue on osa laajempaa pientaloaluetta, jolla pääosin on voimassa alkuperäinen, vuoden 1974 rakennuskaava. Alueen rakennuskanta on eri aikakausilta. Kaava alueelle sijoittuvat rakennukset ovat luvuilta, 1980 luvulta sekä 2010 luvun alusta.

6 5 Palvelut Alueelle ei sijoitu palveluja. Ryttylän palvelut sijoittuvat taajaman keskustaan, linnuntietä noin kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta. Pääosa kunnallisista palveluista sijaitsee keskustaajamassa Oitissa. Liikenne Kaavoitettava alue on saavutettavissa Lasitehtaantieltä Ainontietä ja Puhaltajantietä myöten. Kaava alueelle johtavat kadut Vilhontie ja Paavontie ovat päättyviä katuja. Korttelin 55 tontin 6 läpi on tieoikeus kiinteistölle 1:426. Alueella ei ole kevyen liikenteen väyliä. Tekninen huolto Alueella on kunnallisteknistä verkostoa sekä sähköverkostoa liitekarttojen mukaisesti (Liite 3). Virkistys Taajaman virkistysmahdollisuudet ovat alueelta tavoitettavissa Suojelukohteet, kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaisjäännökset Välittömästi suunnittelualueella ei ole tiedossa luonnonsuojelukohteita, luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä eikä uhanalaisia eliölajeja tai kiinteitä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole maisema alueita. Alueen pohjoispuoleiselle metsäalueelle sijoittuu luonnon monimuotoisuuden seurantahankkeen (Lumos) kohde, soistuma Vähä Vehkomäen alueella, jonka likimääräinen sijainti suhteessa kaavamuutosalueeseen ilmenee liitteestä (Liite 3). Kohde on talousmetsänä hoidettua, havupuuvaltaista mustikkakorpea Erityisalueet ja mahdolliset ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot Kaavamuutosalueella ei ole tiedossa erityisalueita tai ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja. Riihimäki Tampere päärata sijoittuu kaavamuutosalueen itäpuolelle, noin 500 metrin etäisyydelle. Rautateiden EU meluselvityksessä 2012 (Liikennevirasto) on selvitetty vuoden 2011 keskimääräisillä liikennetiedoilla nykytilanteen mukaiset melunleviämisalueet, joista karttaotteet ovat liitteenä (Liite 4). Kaavamuutosalueella melutilanne on nykytilanteessa sekä päivä että yöaikana db tasalla, ohjearvon ollessa päivällä 55 db ja yöllä 50 db (vanhat alueet). Ohikulkutien pohjoispuolelle, kaavamuutosalueesta noin 500 m pohjoiseen sijoittuvalle Ryttylän Kirkkomäen alueelle tehdyssä meluselvityksessä päiväajan 55 db meluvyöhyke ennustetilanteessa v.2030 ylsi noin 300 m etäisyydelle rautatiestä ja yöajan 50 db meluvyöhyke noin 600 m etäisyydelle rautatiestä, suunnittelualueen sijoittuessa noin 500 metrin etäisyydelle rautatiestä. Todennäköisesti Vilhontien alueella melunleviäminen on tätä vähäisempää, ottaen huomioon suunnittelualueen ja rautatien väliin jäävät maastonmuodot sekä rakennuskanta (vrt. melunleviämiskäyrät suunnittelualueen ja Kirkkomäen alueen osalta nykytilanteessa, Liite 4) Maanomistus Kaavoitettava alue on yksityisomistuksessa.

7 6 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Kanta Hämeen maakuntakaavassa ( , KHO ) kaavoitettava alue on asuntovaltaista aluetta, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään. Kanta Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa (asuminen, elinkeinot ja logistiikka), joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä, kaava alue kuuluu kehitettävän liikennekäytävän HHT vaikutusalueeseen. Laadinnassa olevassa Kanta Hämeen 2. maakuntakaavan (liikenne ja luonnonvarat) luonnoksessa (nähtävillä ) aluetta koskee merkintä Tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue. Otteet maakuntakaavasta, maakuntavaltuuston hyväksymästä 1. vaihemaakuntakaavasta sekä 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta ovat liitteenä (Liite 4). Ryttylän oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa (KValt ) alue on omakotivaltaista asuintoimintojen aluetta (AO). Vilhontien päästä on osoitettu yhteys alueen länsipuolelle sijoittuvalle pientalovaltaisten asuintoimintojen reservialueelle. Ryttylässä on vireillä osayleiskaavan ajantasaistaminen. Osayleiskaavasta on ollut nähtävillä päivätty luonnos. Osayleiskaavan luonnoksessa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Otteet oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta ja osayleiskaavan luonnoksesta ovat liitteenä (Liite 5) Asemakaava Alue on asemakaavoitettu. Alueella on voimassa alkuperäinen rakennuskaava LH , jossa alue on merkinnältään Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue. Kerrosluku saa olla I tai ½ I maaston kaltevuudesta riippuen. Autosuoja ja taloustilat on sijoitettava asuinrakennuksen yhteyteen (AO). Korttelin 56 tonttien takaosassa on suurjännitejohdon aiheuttama alueen käytön rajoitus merkintä (VS). Alue rajoittuu lounas ja luoteissivultaan asemakaavoittamattomaan alueeseen. Ote voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmäkartasta on liitteenä (Liite 5) Rakennusjärjestys Hausjärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja se on tullut voimaan Kaava aluetta koskevat päätökset ja suunnitelmat Kaavoitettavalle alueelle on myönnetty poikkeamislupia mm. kaavan voimassa olevasta kerroslukumääräyksestä I tai ½ I, määräyksestä rakentaa autosuoja ja taloustilat asuinrakennuksen yhteyteen sekä voimassa olevan kaavan mukaisesta tonttijaosta, joka ei ole noudattanut alueen kiinteistöjaotusta. Kaavan laadinnassa käytetyt muut lähtökohta aineistot on lueteltu selostuksen kohdassa 1.6.

8 Pohjakartta Alueelle on laadittu asemakaavan numeerinen pohjakartta EUREF FIN GK 25 koordinaatistoon ja korkeusjärjestelmään N2000. Pohjakartta kaavamuutosalueen osalta on hyväksytty Kaavoituksen luonnosvaiheessa on käytetty rasterimuotoista pohjakarttaa, jota on pidetty yllä Hausjärven kunnan toimesta. Kaavaehdotuksen laadinnassa on käytetty EUREF FIN GK 25 koordinaatistoon ja korkeusjärjestelmään N2000 laadittua numeerista pohjakarttaa Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoite Kaavahankkeeseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan hakemuksesta, koskien korttelin 56 tontteja 2 5 sekä Vilhontien kääntöpaikkaa. Korttelin 55 osalta on neuvoteltu maanomistajan kanssa kaavatonttien sivurajojen muuttamisesta kiinteistöjaotuksen mukaiseksi. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa korttelin 56 tontti 2 voimassa olevan kaavan mukaista tonttia laajempana, yhdistää korttelin 56 tontit 3 5 muodostaen niistä kaksi kooltaan isompaa tonttia sekä tarkistaa Vilhontien päässä olevan kääntöpaikan rajausta. Samassa yhteydessä mm. tarkistetaan korttelien rakennusoikeuden määrä, tarkistetaan kaavatonttien rajat vastaamaan alueen kiinteistöjaotusta, päivitetään asemakaavamääräykset ottaen huomioon nykyinen rakentamistapa tonteilla sekä laaditaan asemakaava numeeriseen muotoon. 4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset Hausjärven kunnanhallitus on tehnyt kortteleita 55 ja 56 koskevan kaavoituspäätöksen Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu paikallislehdessä Ympäristölautakunta on kokouksessaan päättänyt osallistumis ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Luonnos on ollut nähtävillä Osallistumis ja arviointisuunnitelma (Liite 1) pidetään nähtävillä kaavoitustyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Ympäristölautakunta on.. käsitellyt kaava asiaa kokouksessaan. Kunnanhallitus on.. päättänyt kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Ehdotus on ollut nähtävillä.... ja siitä on pyydetty lausunnot. Kunnanhallitus on käsitellyt asemakaavan muutosta kokouksessaan... Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen... Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavahankkeen osalliset on määritelty kaavaa varten laaditussa osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (Liite 1). Osallistumis ja arviointisuunnitelmassa selvitetään

9 8 osallisten vaikutusmahdollisuuksia, sekä asemakaavoituksen aikataulu. Osallistumis ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavatyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Asemakaavan luonnos oli nähtävillä Luonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Luonnoksen nähtävilläolon jälkeisinä pääasiallisina muutoksina on teknisen johtajan esityksen mukaisesti tarkistettu Vilhontien pään kääntöpaikkaa leveämmäksi, merkitty voimassa olevan kaavan mukainen johtovaraus korttelin 55 tonteille 5 7, tarkistettu aiemman kaavan laadintahetkellä olemassa ollut asuinrakennus rakennusalan sisään sekä tarkistettu rakennusalojen leveyttä. Asemakaavan ehdotus oli nähtävillä... Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot Hämeen liitolta, Hämeen ELY keskukselta, Museovirastolta, Kanta Hämeen pelastuslaitokselta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymältä, Fingrid Oyj:ltä, Caruna Oy:ltä, Elisa Oyj:ltä sekä tekniseltä lautakunnalta. Ehdotuksesta saatiin muistutusta. Tiivistelmä ehdotusvaiheessa saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä vastineet niihin ovat liitteenä (Liite 6) täydentyy. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuvat Hausjärven kunnan Ryttylän kylän korttelit 55 ja 56 sekä niihin liittyvä katualue. 5.2 Kokonaismitoitus Kaavamuutosalueen pinta ala on kokonaisuudessaan noin 1,9 hehtaaria. Asemakaavalla muodostuu erillispientalojen korttelialuetta (AO) noin 1,8 ha sekä katualuetta noin 0,2 ha. Kaavamuutoksella erillistalojen korttelialueen (AO) pinta ala pienenee ja katualueen pinta ala vastaavasti kasvaa noin 100 m2. Tehokkuuslukua on nostettu 0,20:sta 0,25:een, jonka myötä alueen kokonaiskerrosala nousee 3550 k m2:stä 4410 k m2:iin. Asemakaavan seurantalomake on liitteenä (Liite 7). 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Erillispientalokorttelialueilla (AO) on rakennusoikeuden määrittävää tehokkuuslukua korotettu e=0,20:stä e=0,25:een sekä osoitettu kaavamääräyksissä ilmoitettu kerrosluku (I tai ½ I) kaavakarttaan, korottaen se I u 2/3:een. Kerrosluvun nostamisella on otettu huomioon alueen vanhat rintamamiestyyppiset rakennukset sekä uudempi myönnetty poikkeamislupa. Korttelin 56 tontti 4 on kaavoitushakemuksen mukaisesti yhdistetty viereisiin tontteihin, muodostaen isommat rakennuspaikat, eli tontit 3 ja 4. Korttelin 55 Paavontien varren tonttien 7 ja 8 asemakaavan mukaista välirajaa on tarkistettu hieman lounaaseen päin, mahdollistaen rakentamattomalle tontille paremmin nykymitoituksen mukaisen asuinrakennuksen rakentaminen. Tonttien sivurajat on tarkistettu nykyisten kiinteistörajojen mukaisiksi. Katujen varren rajat on osoitettu toteutuneiden lohkomisten sekä voimassa olevan asemakaavan mukaisina siten että katualueen leveys on n. 10 metriä. Rakennusalat ja istutettavat alueen osat on osoitettu pääosin neljän metrin levyisinä sekä osin voimassa olevan kaavan mukaisina, osoittaen vanhassa rakennuskaavassa

10 9 huomioimatta jätetyt rakennukset mukaan rakennusalaan. Korttelin 55 tonteille 5 7 on osoitettu johtorasitevaraus voimassa olevan kaavan mukaisena. Korttelin 56 takaosassa ollut suurjännitejohdon aiheuttama alueen käytön rajoitus merkintä on poistettu. Kaavan yleismääräyksissä on annettu AO korttelialueita koskevat autopaikkamääräykset, 2 ap/asunto. Lisäksi on annettu pohjavesialuetta koskevat yleismääräykset Tie, liikenne ja katualueet Vilhontien katualueen päässä olevan kääntöpaikan rajausta on voimassa olevaan asemakaavan nähden tarkistettu. Vilhontien luoteispuolella on lohkottu kaavaluonnoksen mukaisesti. Vilhontien katualue on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti 10 metriä leveänä, ottaen huomioon tehdyt lohkomiset Virkistysalueet Kaavalla ei muodostu virkistysalueita Vaara, erityis ja muut alueet Asemakaavalla ei muodostu vaara tai erityisalueita. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön ja virkistyskäyttöön Kaavamuutoksen vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä, koska muutos on paljolti nykytilanteen toteava. Kaavamuutoksen myötä alueen tonttirajat saatetaan vastaamaan kiinteistöjaotusta sekä yhdistetään tontit maanomistajan toiveiden mukaisesti. Yksi rakennuspaikka vähenee ja tonttikoko vastaa paremmin nykyrakentamisen vaatimuksia. Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia virkistyskäytölle Vaikutukset luonnonolosuhteisiin ja pohjaveteen Luonnonolosuhteisiin ja pohjaveteen ei kaavamuutoksen myötä arvioida kohdistuvan merkittäviä vaikutuksia tai vaikutusten muutoksia. Kaavassa on osoitettu pohjaveden suojelua koskevat määräykset, joita ei ole voimassa olevassa kaavassa. Rakentamattomat tontit ovat nykyisellään peltoa sekä taimetettua entistä peltomaata Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen tai liikenteeseen. Tonttien yhdistäminen vähentää rakennuspaikkojen lukumäärää ja tekee tonteista tarkoituksenmukaisemmat tämän päivän rakentamista ajatellen. Alueella on kunnallistekniikka valmiina Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella ei arvioida olevan merkittäviä maisemallisia vaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna. Vilhontien päässä olevien vanhempien pihapiirien kasvillisuus estää mahdollisia uusia rakennuksia näkymästä avoimen peltoalueen suuntaan ja jonne muutoinkin tavoitellaan osayleiskaavaluonnoksen mukaisesti asutuksen laajentumista. Täydennysrakentaminen tapahtuu olemassa olevan rakentamisen yhteyteen.

11 10 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Nimistö Nimistöön ei kohdistu muutoksia. 6.2 Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet Asemakaavan toteuttamiseen voidaan ryhtyä kaavan saatua lainvoiman. Alueella kunnallistekniikka on rakennettu. Hausjärvellä 28. päivänä toukokuuta 2014 Paula Sidoroff Eskelinen Kaavasuunnittelija, insinööri AMK Ilkka Korhonen Kaavoituspäällikkö, DI