SITA FINLANDIN ASIAKASLEHTI Nro 2. Tangomarkkinat on. Työhyvinvointi sai uuden suunnan

Transkriptio

1 SITA FINLANDIN ASIAKASLEHTI Nro 2 MARRASkuu 2010 Pekka Leinonen Tangomarkkinat on SITAsiisti tapahtuma Työhyvinvointi sai uuden suunnan LAJITTELU tehostuu rakennustyömailla

2 Päätoimittaja Jorma Kangas, SITA Finland Oy Ab Toimitus OSG Viestintä Taitto OSG Viestintä Kansikuva Esko Keski-Vähälä Paino Finepress Oy Painosmäärä kpl SITA Finland Oy Ab Linjatie 6, Vantaa puh asiakaspalvelu@sitafinland.fi Painettu Cocoon-uusiopaperille, joka on 100 % kierrätyskuidusta valmistettu uuden sukupolven hienopaperi. Paperi on CO 2 -korvattu. Ympäristömerkitty painotuote, / Finepress Oy 2010 Nro 2 MARRASkuu 2010 Harri Järvinen Peabilta ja SITAn Timo Antila ovat suunnitelleet Seinäjoen keskussairaalan työmaan jätehuollon yhteistyössä. KUVA LAPPEENRANNASTA "On tärkeää, että voimme yhdessä asiakkaiden kanssa miettiä juuri heille parhaiten sopivat jätehuoltoratkaisut." Myyntijohtaja sivu12 Elina Yrjänheikki SIVU 14 Sitaatteja 2 pääkirjoitus 3 Puhtaasti Tangomarkkinoilla 4 Tehdään yhdessä: Apua työssä jaksamiseen 8 Roskainnovaatio: Miniroskis mukana taskussa 9 MetroAuto vihreän autoilun tiellä 10 PUNTARISSA: Lajittelu tuo säästöä rakennustyömaalla 12 Loppusitaatit 14 SITA maailmalla 15 SITAATTEJA Pakattu biojäte erilliskerättäväksi Valmisteilla olevaan jätelakiin on tulossa asetus, joka velvoittaa lajittelemaan biojätteet erikseen myymälöissä. Muutos koskee myös pakattua biojätettä. SITA Finland aloittaa pakatun biojätteen keräilyn loppuvuoden aikana. Asetuksella halutaan vähentää sekajätteen joukossa olevasta biojätteestä vapautuvan kasvihuonekaasun eli metaanin määrää. Päivittäistavarakaupan teettämän selvityksen mukaan elintarvikkeiden poistohävikki on arviolta tonnia vuodessa. Näin kaatopaikkajäteastian painosta jopa 64 prosenttia on pakattua biojätettä. Pakattu biojäte voidaan hyödyntää tuottamalla siitä hallitusti biokaasua tai biopolttoainetta. Biojätettä ovat: pakatut kalat ja lihat, valmisruuat, pakatut leivät, pakatut elintarvikkeet ja kasvikset. Pakattuun biojätteeseen ei saa laittaa lasia tai lasipakkauksia, styroksipakkauksia eikä juomia. KAATOPAIKKAJÄTEASTIAN PAINOSTA JOPA 64 % ON BIOJÄTETTÄ. Helsingin satamien jätteet SITAlle Palvelusopimus Raskoneen kanssa SITA hoitaa Vuosaaren sataman jätehuollon SITA Finland on hoitanut kesäkuusta alkaen Helsingin satamien yhdyskuntajätteen ja hyötyjakeiden keräilyn ja kuljetuksen. Kohteita ovat Vuosaaren tavarasatama sekä Länsisataman, Katajanokan ja Eteläsataman matkustajasatamat. Nelivuotinen sopimus sisältää kolmen vuoden option. Helsingin matkustajasatamissa vierailee vuosittain touko syyskuussa noin 250 ulkomaalaista risteilyalusta. Viime vuonna aluksista syntyi noin 300 tonnia yhdyskuntajätettä ja hyötyjakeita. Raskone Oy ja SITA Finlad ovat tehneet sopimuksen jätehuolto-, kierrätys- ja ongelmajätehuoltopalveluista sekä keräilyvälineiden vuokrauksesta yrityksen 32 toimipisteessä. Yhteistyö aloitettiin kesäkuussa. Raskone Oy on Suomen suurin ajoneuvo- ja työkonekaluston kunnossapitoon erikoistunut yritys.

3 PÄÄKIRJOITUS TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ SITAssa tapahtuu noin 60 tapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Tämä on merkittävä parannus muutaman vuoden takaisesta lähes 150 tapaturmasta. Tavoitteenamme on ei-tapaturmia-lainkaan ja tähän mahdottomaan pyrkiessämme teemme työympäristöstämme entistä turvallisemman. Olemme tehneet paljon töitä työturvallisuuden eteen. Tapaturmat tutkitaan yhdessä ja opimme virheistämme ja puutteistamme. Ennakoimme riskejä ja arvioimme niitä säännöllisesti toimipaikoillamme. Teemme myös parannusehdotuksia ja konsultaatiota asiakaskiinteistöissä, jotta jätteiden keruu olisi vaaratonta ja onnettomuusriskit mahdollisimman pieniä. Olemme investoineet ergonomiseen autokalustoon ja keräilyvälineisiin. Henkilökuntamme on saanut koulutusta ergonomisesti oikeaoppisiin työtekniikoihin ja tietoisuus työympäristön riskeistä on jatkuvasti esillä työmaakokouksissamme. Lisäksi olemme parantaneet työntekijöiden työasujen turvallisuutta ja turvavälineitä tuotannossamme sattuneista tapaturmista oppineina. Työntekijöiden ohjeistusta on tarkennettu ja parannettu. Myös käsittelylaitosten työturvallisuuteen ja liikennejärjestelyihin on panostettu ja investoitu toden teolla, jotta vakavilta onnettomuuksilta vältyttäisiin. Linjatien laitoksemme Vantaalla saa lähitulevaisuudessa kohtuullisen kasvojen kohotuksen. Ympäristöhaittojen eliminoinnin lisäksi takaamme viihtyisämmän ja turvallisemman toiminnan. Laitosta laajennetaan, paloturvallisuutta kehitetään, pöly- ja roskaantumishaitat poistetaan, uusilla liikennejärjestelyillä vähennetään onnettomuusriskejä kasvattaen samalla laitoksen läpimenovolyymeja tästä hyödymme kaikki. Jotta suotuisa kehitys jatkuisi ja riskejä saataisiin merkittävästi pienennettyä, tarvitaan kuitenkin lisää kovaa ja määrätietoista työtä ja uusia investointeja. Jokaisen SITAlaisen työtehtäviin ja velvollisuuksiin kuuluu raportoida lähimmälle esimiehelle niistä riskeistä ja puutteista, mitkä arkityössämme havaitsemme. Näin yhdessä tekemällä saamme parhaan tuloksen ja nopean tapaturmien vähenemisen aikaiseksi. Monivuotinen ja mittava kokemuksemme asuinkiinteistöiltä kerättävästä jätteestä paljastaa huolestuttavaa, mutta mielenkiintoista tilastoa. Suomessa julkisen hankinnan kautta kilpailutettavissa jätekuljetuksissa käytettävistä hankintakriteereistä johtuen tapaturmariskit työntekijöillemme ovat jopa nelinkertaiset verrattuna ns. sopimusperusteiseen jätehuoltoon. Julkinen hankinta on Suomessa lähes ainoastaan hintakilpailua ja tehtyjen urakkasopimuksien henki on, että urakoitsija vastaa kaikesta, myös riskeistä. Ympäristöalan yritykset ovat jo pitkään hakeneet yhteistyötä esimerkiksi Kuntaliiton ja Jätelaitosyhdistyksen kanssa. Olemme halunneet kehittää jätehuollon tarjouspyyntöjen sisältöä niin, että valinta voisi perustua hinnan lisäksi myös muihin merkittäviin asioihin. Esimerkkejä muista tärkeistä valintakriteereistä ja tarjousten pisteytyksestä työturvallisuuden parantamiseksi voisivat olla tarjoavien yritysten satsaukset työturvallisuuteen, yritysten tilastoitu ja varmennettu tapaturmataajuus, työturvallisuusorganisaatio ja työntekijöiden varustus. Lisäksi tarjoajien tulisi kyetä luottamaan siihen, että myös kiinteistöjen vastuut ja velvoitteet hoidetaan, jotta hiekoitukset ja lumen luonnit on tehty asianmukaisesti sekä jäteastioiden painot ovat sallituissa rajoissa. Tämän hetkinen käytäntö on kuitenkin erilainen. Urakoitsija joutuu hakemaan lähes kaikissa olosuhteissa jätteet kiinteistöiltä taloudellisten menetyksien uhalla. Kuntaliitto ja Jätelaitosyhdistys eivät ole vastanneet Ympäristöyritysten Liiton yhteistyöaloitteeseen millään mielenkiinnolla. Tätä on vaikea ymmärtää. Eikö tässä olisi todella hyvä yhteistyön paikka? Saisimme yhdessä luotua hyvän tarjouspyyntömallin, jota voitaisiin soveltaa ympäri maata. Alan yrityksillä on paljon tietoa ja näkemystä, jota palvelun tilaajan tulisi hyödyntää. Tavoitteena yhdenmukainen, looginen, alaa kehittävä ja työturvallisuutta parantava työkalu julkiseen hankintaan. Turvallista työpäivää, JORMA KANGAS Toimitusjohtaja SITA Suomi-ryhmä SITEERATTUA: Ministeriöllä on kuitenkin ollut turhan kiire lain valmistelussa, sillä lakiesityksen tarvitsemat valtioneuvoston asetukset muodostavat vaarallisia sudenkuoppia ympäristön kannalta, ellei niitä ehditä laatia asiantuntevasti ja oikein. Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n toimitusjohtaja Annukka Leppänen-Turkula, Etelä-Saimaa Uusi jätelaki tulee keventämään puistojen kesäistä jätevuorta. Kaljasalkut, mäyräkoirat ja pahvimukit voivat vaihtua kevyempiin vaihtoehtoihin, sillä tuottajavastuu ulotetaan myös pakkausjätteiden puolelle. Tuotteen pakkaajille ja maahantuojille tulee velvollisuus huolehtia koko jätehuoltoketjusta riippumatta siitä, päätyykö jäte kierrätettäväksi, hyödynnettäväksi energiana vai kaatopaikalle. Pääkirjoitus, Etelä-Suomen Sanomat Täsmennystä vaatii myös se, millä keinoin vähentää kaatopaikkojen kuormitusta. Nyt puolet jätteestä päätyy kaatopaikoille, mutta uudessa laissa tavoitteeksi on asetettu osuuden pudottaminen kymmenykseen. Pääkirjoitus, Maaseudun Tulevaisuus

4 SITAsiistissä tapahtumassa Puhtaasti Tangomarkkino Nykytango ammentaa teemansa arjesta eikä tähyile tähtiin. Viime kesänä Seinäjoen Tangomarkkinoilla myös kuninkaalliset lajittelivat roskansa. Ja tulosta syntyi, kun jätteen määrä väheni lähes puoleen edellisestä vuodesta

5 SITA Finland oli näkyvästi mukana Seinäjoen Tangomarkkinoilla, jossa testattiin SITAsiisti tapahtuma -palvelukonseptia. Aluemyyntipäällikkö Timo Antila oli tyytyväinen lajittelun, jätehuollon ja wcpalvelujen toimivuuteen. illa Eduskunnan käsittelyssä olevassa uudessa jätelaissa ehdotetaan tiukennuksia yleisötapahtumien jätehuoltoon. Jatkossa järjestäjien pitää huolehtia myös tapahtuma-alueen läheisyydessä olevista roskista ja ennen kaikkea lisätä jätteiden lajittelua ja kierrätystä. Päätimme vuosi sitten lähteä yhdessä Seinäjoen Tangomarkkinoiden kanssa kehittämään tapahtumajärjestäjien ympäristöhuoltoa. Kokonaisuudessa jätehuollolla ja wc-palveluilla on suuri rooli. SITAsiisti tapahtuma -palvelukonseptia testattiin viime kesänä Tangomarkkinoilla ja kokemukset olivat myönteisiä, kertoo SITA Finlandin kehityspäällikkö Tiila Korhonen. Meillä on kolmivuotinen sopimus ja nyt testasimme mallia. Haluamme toimia ruohonjuuritasolla ja tehdä konkreettista ympäristötyötä, sanoo Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n toimitusjohtaja Pekka Leinonen. Kesäksi 2011 on suunniteltu tarkennuksia jätehuoltoon ja wc-palveluihin viime kesän kokemusten pohjalta. Lisäksi henkilökunnan lajitteluohjeistus räätälöidään juuri Tangomarkkinoilla käytettäviin materiaaleihin. Pitkäjänteistä työtä Pekka Leinonen korostaa, että tapahtumien jätehuollon kehittäminen ja esimerkiksi lajittelun tehostaminen vaativat pitkäjänteistä työskentelyä, jossa yleisöllä on suuri merkitys. Yleisöä pitää informoida ja juhla-alueen lajitteluohjeiden ja -kylttien tulee olla selkeitä. Lajittelun pitää olla myös mukavaa. Pitää antaa yleisölle aikaa tottua siihen, että lajittelua tarvitaan muuallakin kuin kotona. Myös juhlissa ja festivaaleilla, vaikkei se ehkä päällimmäisenä ajatuksena Tangokadulla kulkiessa

6 Toimitusjohtaja Pekka Leinonen ja kehityspäällikkö Tiila Korhonen saivat kuitata viime kesän Seinäjoen Tangomarkkinoilta mukavia jätelukuja, kun lajittelu tehostui ja jätemäärä kokonaisuudessaan väheni. Taustalla SITAn siirrettävä Luksus-wc-osasto. olekaan. Kun tähän asti on ollut vain yhdenlaisia roskiksia, ei lajittelun alkamista heti edes huomata. Yleisöllähän ei aikaisemmin ole ollut edes mahdollisuutta lajitella, toteaa Leinonen. Lajittelu lähti hienosti alkuun viime kesänä. Vuonna 2009 kaatopaikalle menevää sekajätettä oli noin 90 prosenttia koko jätemäärästä. Nyt sekajätettä syntyi alle 34 prosenttia. Vastaavasti festivaalin rakentamisesta syntynyt jäte lajiteltiin niin, että rakennusjätteen osuus oli vain noin 8 prosenttia. Lajittelun onnistumisesta kertoo myös se, että biojätteen määrä kasvoi vajaasta 0,4 prosentista noin 4,5 prosenttiin. SITA Finland hoiti Tangomarkkinoiden juhla-alueen ja karavaanarialueen jätehuollon. Käsikirja ekologiseen ympäristöhuoltoon SITA ja Seinäjoen Tangomarkkinat työstävät yhdessä tapahtumajärjestäjille ympäristöhuollon käsikirjaa, jossa on ohjeita tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen. Kokonaisuuteen kuuluvat loppuraportointi ja jätteen määrien mittaukset. Myös toimivat wc-palvelut ovat tärkeä osa yleisötilaisuutta. SITAlaiset avustavat tarvittaessa järjestäjiä viranomaisille tehtävän jätehuoltosuunnitelman laatimisessa. Tiila Korhonen kertoo, että yleisötapahtuma rasittaa ympäristöä monin eri tavoin. Se aiheuttaa melua, lisää liikennettä ja kuluttaa maastoa. Juhla-alue roskaantuu ja jätettä syntyy yllättävän paljon. Tapahtuma kuluttaa myös energiaa. SITAsiisti tapahtuma -konseptissa tarkastellaan tilaisuuden koko elinkaarta. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon logistiikka, ruoka- ja juomatarjoilun määrä ja muoto, jätehuolto, materiaalivirrat sekä hankinnat ja kulutus. Jätemääriin ja -laatuun vaikuttaa myös se, onko yleisötilaisuus yksipäiväinen vai yövytäänkö alueella. Tapahtumapaikalla on merkitystä tavaraliikenteeseen ja siihen, tullaanko tilaisuuteen omilla autoilla vai julkisilla kulkuneuvoilla. Hiilijalanjälkeä voi helposti pienentää järjestämällä kuljetuksen linja-auto- tai rautatieasemalta. Samalla säästytään järjestämästä parkkipaikkoja, jotka usein joudutaan tekemään tilapäisesti pelloille. On ekologista valita uudelleenkäytettäviä ja kierrätettäviä materiaaleja. Esimerkiksi, jos on pakko käyttää muovisia oluttuoppeja, tulee ne lajitella energiajakeiden joukkoon. Tai määrittää oluttuopille kohtuullinen pantti, jolloin ne menevät varmemmin kierrätykseen. Pantilliset pullot lisäävät kierrätysastetta ja vähentävät kaatopaikkajätteen määrää. Materiaalivirtoja ja materiaalitehokkuutta voidaan mitata kierrätysasteella, joka kertoo, kuinka paljon kierrätyskelpoista materiaalia on lajiteltu. Materiaalitehokkuutta taas mitataan vertaamalla ehkäistyn ja syntyneen jätteen määriä ja tarkastelemalla kierrätyskelpoisen materiaalin osuutta, selittää Tiila Korhonen. Juhlaväelle opastusta Seinäjoen Tangomarkkinoilla sitalaiset olivat näkyvässä ja aktiivisessa roolissa. Kokemuksia haluttiin esimerkiksi siitä, kuinka paljon opastus ja neuvonta lisäävät lajittelua. Kiertelimme Tangokadulla ja ohjasimme ihmisiä. Kun ihmiset ovat juhlatuulella, heitetään roskat lähimpään roskikseen. Nyt moni kiitti ohjauksesta, kun kerroimme, että alueella on omat astiat biojätteelle, energia-

7 sitasiisti tapahtuma Seinäjoen Tangomarkkinoilla oli runsaasti jäteastioita ja lajittelupisteitä. Makkaranpaistaja Timo Haapamäki oli tyytyväinen, kun pakkaukset sai helposti kierrätykseen. jätteelle ja kaatopaikkajätteelle. Isommissa lajittelupisteissä on astiat myös paperille, kartongille, metallille ja lasille, toteaa Tiila Korhonen SITAn aluemyyntipäällikkö Timo Antila kertoo, että ensimmäisen päivän kokemusten jälkeen huomattiin, että roskiksissa oli paljon panttipulloja. Niille tehtiin omat keräysastiat, jotta pullot saatiin talteen. Tangomarkkinoilla syntynyt jäte oli lähinnä energiajätettä. Jätettä on yleensä eniten siellä, missä syödään. Ohjeena voi pitää, TAULUKKO 1 että kaikki, mikä palaa, on energiajätettä ja ne ruoantähteet pudotetaan bioastiaan. Tangomarkkinoille tuotiin 150 astiaa. Karavaanialueella oli omat astiansa. Tiila Korhonen toteaa, että muissakin kesätapahtumissa, kuten Jukolan Viestissä, jossa kokeiltiin SITAsiisti tapahtuma -palvelukonseptia, saatiin hyvää palautetta yleisön ohjauksesta. Tämä lisäsi selvästi lajittelua. TEKSTI: Johanna Pelto-Timperi KUVAT: Esko Keski-Vähälä TAPAHTUMAN VÄKI- BIOJÄTE PAHVI ENERGIAJAE SEKAJÄTE RAKENNUS- METALLI LASI PAPERI KIRKAS KG JÄTETTÄ/ TYYPPI MÄÄRÄ JÄTE MUOVI KÄVIJÄ 2 VIIKKOA, ,50% 7,10% 2,50% 20% 0,60% 0,30% 5,71 24 h, LEIRI VIIKONLOPPU, 24 h, URHEILU ,10% 22,30% 46,60% 11,70% 4,20% 0,50% 1,60% 1,17 TAPAHTUMA VIIKONLOPPU, 24 h, ROCK ,60% 1,10% 82,50% 6,90% 3,90% 0,73 FESTIVAALI ½ PÄIVÄÄ, URHEILU ,40% 9,50% 7,60% 57,30% 1,20% 0,33 TAPAHTUMA 5 PÄIVÄÄ, ILTATAPAHTUMA ,50% 0,40% 38,90% 33,50% 7,90% 1,60% 11,60% 1,60% 0,15 LÄHDE: SITA FINLAND OY Taulukoista 1 voi verrata, miten jätemäärät vaihtelevat erityyppisissä yleisötapahtumissa. TAULUKKO 2 TAPAHTUMAN VÄKI- BIOJÄTE PAHVI ENERGIAJAE SEKAJÄTE RAKENNUS- METALLI LASI PAPERI KIRKAS KG JÄTETTÄ / TYYPPI MÄÄRÄ JÄTE MUOVI KÄVIJÄ SEINÄJOEN TANGO- MARKKINAT ,48% 0,40% 38,90% 33,53% 7,90% 1,60% 11,58% 1,61% 0,15 SEINÄJOEN TANGO- MARKKINAT ,36% 89,95% 9,69% 0,25 LäHDE: SITA FINLAND oy Taulukko 2 kertoo, miten SITAsiisti tapahtuma -palvelun avulla saatiin tehostettua lajittelua ja vähennettyä jätteen määrää Seinäjoen Tangomarkkinoilla. Seinäjoella luotetaan tangon taikaan Seinäjoen Tangomarkkinat järjestettiin kesällä 26. kerran. Aurinkoinen sää helli tangokansaa ja viisipäiväisessä tapahtumassa vieraili kävijää. Vuoden teemana oli suomalainen tango. Oli mukavaa, kun tänä vuonna oli hyvä sää. Se näkyi yleisön mielialassa. Jo ensimmäisen päivän tangoparaatiin osallistui henkilöä. Hienoa, että saimme heti runsaasti väkeä tangokadulle. Meillä lippujen ennakkomyynti on vähäistä, koska katulipuista 99,5 prosenttia myydään portilta. Vain finaalin karsinta ja finaali sekä perjantain suurkonsertti myydään ennakkoon lähes loppuun, kertoo Pekka Leinonen. Seinäjoen Tangomarkkinoilla pidetään tiukasti kiinni siitä, että tapahtuma rakentuu tangon ympärille. Tavoitteenamme on kehittää tangogenreä, eikä lisätä esimerkiksi iskelmällisyyttä. Tätä tapahtumaa kehitetään ja uudistetaan tangon ehdoilla. Mutta myös perinteinen tango voi uudistua ja kehittyä. Siitä on esimerkkinä Tangon Sävellys- ja sanoituskilpailu kisan voittaja Mariska ja Sua kaipaan -tango. Uusien tangojen sanoitukset ovat kiinni arjessa, niissä ei tähytä kuuta tai tähtiä. Tämä on tietysti myös ärsyttänytkin joitakin. Tangoa voi esittää monella tapaa, ei ole olemassa väärää tapaa. Perustango on pohjalla ja muut ilmiöt tulevat sen päälle, selittää Pekka Leinonen. Ensi kesänä Seinäjoen Tangomarkkinat järjestetään heinäkuuta. Tangomarkkinoiden yhteydessä järjestetään myös kansainvälisen tangon tapahtuma Cumbre Mundial del Tango 29. kesäkuuta 8. heinäkuuta

8 TEHDÄÄN YHDESSÄ SITAssa on haettu asennemuutosta ajatteluun: sairausloma ei ole enää ensisijainen vaihtoehto, jos vaikka polvi oikuttelee, vaan työntekijöille etsitään vaihtoehtoisia työtehtäviä. Ihmiset tekevät mielellään kevennettyä työtä toipumisen ajan, Kelan sairauspäiväraha ei houkuttele. Työhyvinvointi koostuu monista eri osatekijöistä. Apua työssä jaksamiseen Kun selkä menee jumiin, on leikki kaukana. SITAssa onkin katse kiinnitetty kuljettajien ergonomian parantamiseen. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja työntekijät voivat paremmin. Kuljettajien työ on fyysisesti erittäin kuormittavaa. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat tyypillisimpiä sairauspoissaoloja aiheuttavia vaivoja. Pyrkimyksenä on karsia sairauspoissaoloista ja ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuneita kustannuksia, kun olemme kannustaneet henkilöstöä huolehtimaan omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, kertoo SITAn henkilöstöpäällikkö Marja Salin. Työhyvinvoinnin kehittämistoiminta käynnistettiin yhteistyössä Työeläkeyhtiö Varman kanssa jo keväällä 2008, jolloin kartoitettiin ensisijaiset tarpeet ja laadittiin alustava hankesuunnitelma. Samana vuonna käynnistyneen pilotin tavoitteena oli kuljettajien työn fyysisen kuormituksen ja ergonomian kartoitus sekä kehittäminen. Pilotin pohjalta laadimme työhön perehdyttäjien koulutusohjelman ja yhtenäiset ohjeet jokaiselle kuljettajalle. Käynnistimme monta toimenpidettä niin työn fyysisen kuormittavuuden kuin yrityskulttuurin kehittämisenkin suhteen: esimieskoulutukseen on panostettu, työterveyshuoltoa on yhdenmukaistettu ja yhteistyötä kehitetty, Marja Salin kertoo. Pilotin tuottamista ohjeista on ollut hyötyä: vuodesta 2008 tapaturmasta johtuvien sairauslomien palkkakulut vähenivät 52 prosenttia verrattuna vuoden 2009 kustannuksiin. Varhaista puuttumista SITA siirtyi 2009 työterveyshuollossa keskitettyyn malliin ja koordinoivaksi kumppaniksi valikoitui Lääkärikeskus-Yhtymä. Vantaanportin lääkärikeskus myös koordinoi SITAn muilla toimipistepaikkakunnilla sijaitsevia työterveysasemia ja on mukana työhyvinvointihankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tänä vuonna olemme yhteistyössä SITAn ja OVH-valmennukset Oy:n Helena Pahkajärven kanssa kouluttaneet kaikki SITAn henkilöstöä hoitavat työterveyshoitajat ja työfysioterapeutit. Päätavoitteena oli kuljettajien ergonomian parantaminen, kertoo palvelupäällikkö Anne Kivilompolo Lääkärikeskus Vantaanportista. SITAssa noudatetaan varhaisen puuttumisen mallia, jota työterveyshuolto tukee. Ongelmiin halutaan tarttua heti tuoreeltaan ja mieluiten niin, että työntekijä keskustelee heti suoraan lähiesimie

9 hensä kanssa. Rohkaisemme siihen, että jos työntekijällä on esimerkiksi avioero meneillään, hän voisi mennä heti keskustelemaan esimiehensä kanssa asiasta. Siinä voidaan yhdessä miettiä, voisiko työntekijä tehdä jonkun aikaa jotain muuta, kevennettyä työtä, Anne Kivilompolo kertoo. Työterveyshuolto pitää tärkeänä sitä, että työssä otetaan huomioon työntekijöiden erilaiset elämänvaiheet. Joskus elämässä on vaikeita vaiheita, jotka vaativat työnantajalta joustoja. Onhan se toki kustannustehokastakin, että työntekijät eivät ole sairaslomalla, jos on löydettävissä muita ratkaisuja, Anne Kivilompolo sanoo. Jäteauton kuljettajalla voi olla esimerkiksi oikea olkapää niin kipeä, ettei hän pysty vetämään raskaita jäteastioita. Sen sijaan hän voi tehdä pari viikkoa kevennettyä työtä, esimerkiksi ajaa jonkun toisen parina. Vaihtoehtoja etsitään aktiivisesti. Pitkältä sairaslomalta voi palata töihin esimerkiksi työkokeilun tai osasairauspäivärahan avulla. Heti ei tarvitse jaksaa kahdeksaa tuntia vanhassa työssä. TEKSTI: Pirkko Soininen KUVAT: SITA Finland ja Markku Ojala ROSKAINNOVAATIO Purkki toimii miniroskiksena tuunaamattakin, mutta vetävä ulkonäkö tekee siitä mieluisamman mukana pidettävän. Miniroskis mukana taskussa 10-vuotiaan Roska päivässä -liikkeen jäsenet keräävät päivittäin vähintään yhden roskan kulkureitiltään. Heidän ideansa on myös miniroskis, jonne voi panna purukumin tai tupakantumpin jopa palavana. Oikeanlainen työtekniikka ja turvallinen kalusto vähentävät työtapaturmia. Toimitusjohtaja haastettiin maratonille SITAn henkilöstö haastoi viime vuonna toimitusjohtajan mukaan Tukholman maratonille, ja Jorma Kangas tarttui innokkaasti haasteeseen. Lopulta sinne lähti 16 hengen porukka, joka juoksikin oikein hyviä aikoja, monet alle viiden tunnin, kertoo Marja Salin. SITA tukee tämäntyyppisiä tempauksia mielellään. Ensi kevääksi Tukholmaan on ilmoittautunut yhdeksän juoksijan joukko. Aikaisempina vuosina SITAlaiset ovat osallistuneet aktiivisesti Pirkan Hiihtoon. Roska päivässä -liike sai alkunsa kymmenen vuotta sitten, kun helsinkiläinen Tuula- Maria Ahonen halusi tarjota lapsilleen turvallisen ympäristön ilman lasinsirpaleita. Hän keräsi sirpaleita ja muita roskia ensin perheensä kanssa, mutta oivalsi sitten, että jos kaikki muutkin keräisivät vaikka vain yhden päivässä, ympäristö pysyisi siistinä. Ahonen kutsui tuttujaan mukaan liikkeeseen, joka levisi nopeasti valtakunnalliseksi. Pian liikkeestä tuli myös globaali: jäseniä on kaikilla maailman mantereilla. Roska päivässä -liikkeen jäsenen ei tarvitse täyttää jäsenlomakkeita eikä maksaa jäsenmaksuja. Riittää, kun ulos mennessään nostaa roskan maasta kierrätysastiaan tai roskapönttöön ja haastaa mukaan liikkeeseen vähintään yhden uuden ihmisen. Jäsenyys on ilmeisen palkitsevaa. Roskien poimija on arjen sankari, jolle ohikulkijat hymyilevät ja jota tuntemattomat kiittävät. Tuula-Maria Ahonen kertoo, että roskia kerätessä voi myös tutustua uusiin ihmisiin. Tupakantumppi on maailman yleisin roska ja sisältää myrkyllisiä kemikaaleja. Maahan heitetty purukumi taas on ikävän näköinen ja vaaraksi eläimille. Näiden pienten roskien kitkemiseksi roskaliike on keksinyt miniroskiksen, jollaisen voi tuunata käytetystä filmipurkista tai ilmatiiviistä lääkepurkista. Myös diabeetikoiden käyttämä koeliuskapurkki on tarkoitukseen erittäin hyvä. Purkin kylkeen voi liimata tarran tai kiiltokuvan, kangasta tai vaikka pitsiä. Sen voi myös maalata. Miniroskis kulkee kevyesti mukana taskussa tai käsilaukussa. Sitä voi käyttää pitkään, kun tyhjentää sisällön välillä roskapönttöön. Miniroskiksen voi myös lahjoittaa tutulle tai tuntemattomalle tupakoitsijalle. Tuula-Maria Ahosen kokemuksen mukaan suurin osa vastaanottajista ilahtuu. Monet koululuokat ovat tuunanneet miniroskiksia. Niitä on myös jaettu kansanedustajille sekä tempauksissa uimarannoilla ja kaduilla. Teksti: Maija Rauha KUVA: Jari Peltoranta Lisätietoja:

10 Energiamerkintä kertoo ostajalle, miten kyseisessä autossa toteutuvat EU:n asettamat tavoitteet. Myyntipäällikkö Krister Winqvist kertoo, että asiakkaat pitävät merkintöjä selkeinä. MetroAuto vihreän autoilun tiellä MetroAutossa kierrätys on otettu arkisen toiminnan lähtökohdaksi ja yrityksessä saadaan kierrätettyä 97 prosenttia jätteistä. Kaikkiaan jätejakeita syntyy yrityksessä 54:ää erilaista. MetroAuton 85-juhlavuoden teema on Kohti vihreämpää autoilua. Kiinteistövastaava Jarmo Viitala esittelee tyytyväisenä autojen vähittäiskauppaa sekä varaosa- ja korjaamotoimintaa harjoittavan yrityksen monia ympäristöratkaisuja. Jätejakeita syntyy toimiston paperi- ja tietoturvajakeista huoltamon kemiallisiin ja öljyisiin ongelmajätteisiin. Lajittelu toimii, koska kaikille jäteastioille on suunniteltu paikka. Välivarastointi on erikseen rakennetussa pihahallissa. Ympäristöasiat ovat olleet meille tärkeitä jo pitkään. Ihmisillä on autoilusta ja toimialasta kaiken kaikkiaan väärä kuva. Ajatellaan, että autot vain kuluttavat ja saastuttavat. Totuus on monelle yllätys. Toimimme erittäin vastuullisesti, ja jo autosta itsestään kierrätetään materiaalina 85 prosenttia. Hyötykäytön tavoite on vuoteen 2015 mennessä 95 prosenttia. Lisäksi autoteollisuus kehittää koko ajan uusia, ympäristöystävällisempiä malleja, luettelee Jarmo Viitala. Hän korostaa, että vaikka myönteinen ympäristöajattelu on nykypäivän trendi, ei siitä saa merkittävää taloudellista hyötyä esimerkiksi automyynnissä. Muussa toiminnassa, kuten jätteiden lajittelussa, taloudellista hyötyä jo saadaan. Ekologisuutta ei mielestäni tulisi edes mitata taloudellisen hyödyn kannalta, vaan se on arvo sinänsä. Viitala itse uskoo, että teknologia kehittyy nopeasti ja esimerkiksi sähköautot yleistyvät jo seuraavien viiden kymmenen vuoden aikana. Jätesuunnitelma toiminnan tukena Kun aloitimme yhteistyön SITAn kanssa kolmisen vuotta sitten, kartoitimme jätehuoltotilanteen ja käytäntömme. Jätehuoltosuunnitelmassa pyrittiin lajittelun tehostamiseen ja kuljetusten järkiperäistämiseen. Esimerkiksi välivarastoinnista saamme nyt selvää taloudellista hyötyä, kun ongelmajätteet ja hyödynnettävät jakeet voidaan noutaa harvemmin. Kuljetusten vähentäminen pienentää osaltaan myös liikenteen päästöjä, Viitala laskee

11 SITA hoitaa kaikkien MetroAuton Suomen yksiköiden jätehuollon. Lisäksi SITA vastaa öljynerotus-, hiekanerotus- ja rasvanerotuskaivojen tyhjennyksestä. MetroAutolla on toimipisteet Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Myymälällä ja huollolla on yli kymmenen eri automerkin edustus. Ekologista autoilua edustavat esimerkiksi Škoda GreenLine -mallit. MetroAuto Groupilla on Suomen lisäksi toimintaa Ruotsissa ja Norjassa. Pääkonttori sijaitsee Helsingin Viikissä. Vuonna 2009 MetroAuto Groupin tytäryhtiöt myivät yli autoa, ja konsernin yhteenlaskettu liikevaihto oli 311 miljoonaa euroa. Henkilöstöä oli kaikkiaan 953. Työntekijämme ovat sitoutuneita lajitteluun. Raportointi seurannan apuväline MetroAuton ympäristöohjelman painopisteitä ovat jätteen määrän minimoiminen, energian säästö, vedenkulutuksen vähentäminen ja toiminnasta syntyvien ongelmajätteiden huolellinen lajittelu, varastointi ja käsittelyyn ohjaus. Työntekijämme ovat sitoutuneita lajitteluun ja saamme kierrätykseen 97 prosenttia kaikesta meillä tuotetusta jätteestä. Hyötykäyttöön saadaan muun muassa kartongit, muovit, metallit ja renkaat. Ongelmajätteet kuten öljyt, maalit, liuottimet ja akut saadaan asianmukaisesti käsittelyyn, luettelee Jarmo Viitala. Vuonna 2009 MetroAuto vastaanotti kiloa romuakkuja, rikkinäisiä tuulilaseja kiloa, kiloa käytettyjä renkaita ja kiloa romumetallia. Näistä kaikki saatiin sataprosenttisesti kierrätykseen. SITAn netissä oleva jäteraportti on hyvä apuväline jätemäärien ja kierrätyksen toteutumisen seuraamisessa. Tarkkailen sitä kuukausittain. MetroAuton toiminta perustuu Autoalan Keskusliiton (AKL) ympäristöohjelmaan, jota noudatetaan kaikissa toimipisteissä. Toiminnan pohjana on ISO ympäristöstandardi. Toimitamme vuosittain AKL:lle vuosiraportin, jossa ovat kaikki tuottamamme jätteen määrät toimipaikoittain. Myös toimipaikkojen kaupungeille pitää vuosittain raportoida jätteiden määrästä ja laadusta. Ekologinen edelläkävijä MetroAuto haluaa kertoa vihreästä ajattelustaan ja toivoo vastuullisuutta myös yhteistyökumppaneiltaan ja alihankkijoiltaan. Oli itsestään selvää valita juhlavuoden teemaksi ympäristö. Rakensimme esimerkiksi liikkeisiin kierrätysmateriaaleista odotustilat, joissa on MetroAuton toiminnasta kertovat Kohti vihreämpää autoilua -kansiot. Myös markkinoinnissa tuodaan esiin ympä- MetroAuton yksiköissä on erilliset jätekatokset, joihin voidaan varastoida turvallisesti niin kierrätykseen menevät materiaalit kuin ongelmajätteetkin. Kiinteistövastaava Jarmo Viitala toteaa, että SITAn kanssa on jätteiden kuljetus suunniteltu joustavaksi ja taloudelliseksi. MetroAutossa pyritään valitsemaan ympäristöystävällisin vaihtoehto aina, kun se on mahdollista. Esimerkiksi huollossa käytetään öljyn imeytykseen kierrätysmateriaalista valmistettuja, uudelleen käytettäviä liinoja. ristöarvojamme. Järjestämme lisäksi taloudellisen ajon kursseja. Haluamme olla ekologisen autoilun edelläkävijöitä. Olimme muun muassa pilottiyrityksenä mukana, kun AKE eli nykyinen TraFi ja Motiva kokeilivat automyynnissä kodinkoneista tuttua energiamerkintää. Siitä voidaan katsoa, miten auton polttoaineen kulutus ja päästöt asettuvat EU:n asettamiin tavoitteisiin. Olemme saaneet tästä hyvää palautetta asiakkailta, Viitala kertoo. Yritys oli syksyllä mukana Radio Suomi- POPin MetroAuton Vihreä vartti -ohjelmassa kertomassa ympäristöasioistaan. Jarmo Viitala otti studioon mukaan yhteistyökumppaneita vastaamaan kuulijoiden kysymyksiin. SITAlta oli mukana kehityspäällikkö Tiila Korhonen, koska monet kysymykset koskivat myös jätehuoltoa. Viitalan mielestä oli hienoa huomata, että ihmisiä kiinnostaa, millaisia ympäristöarvoja yrityksillä on. Teksti: Johanna Pelto-Timperi Kuvat: Markku Ojala

12 PUNTARISSA Seinäjoen keskussairaalan työmaalla lajitellaan tarkoin eri jätejakeet. Keräysastiat on merkitty selkeästi, mikä osaltaan lisää lajittelun tehokuutta. Harri Järvinen (oik.) kertoo rakentamisen jatkuvan työmaalla kesään 2012 saakka. LAJITTELU TUO SÄÄSTÖÄ RAKENNUSTYÖMAALLA SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALAN Y-TALON TYÖMAALLA LAJITELLAAN JÄTTEET SITAN TIEDOSTAVA TYÖMAA -RATKAISUN MUKAISESTI. TAVOITTEiNA Ovat SIISTIMPI JA TURVALLISEMPI TYÖMAA SEKÄ KORKEA KIERRÄTYSASTE. SITAn Tiedostava Työmaa on rakennustyömaita varten räätälöity kokonaisratkaisu, joka elää ja kehittyy työmaan vaiheiden mukaan. Yksi ensimmäisistä Tiedostava työmaa -hankkeista on meneillään Seinäjoella. Keskussairaalan lisärakennuksen eli Y-talon työmaa on tällä hetkellä yksi koko Suomen suurimmista rakennuskohteista. Yhdessä lohkossa tehdään vasta runkotöitä, kun osassa rakennusta ovat jo menossa sisätyöt. Rakentaminen jatkuu kesään 2012 saakka, kertoo vastaava työnjohtaja Harri Järvinen Peabilta. Y-taloon tulee tiloja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille, Seinäjoen terveyskeskukselle ja Seinäjoen ammattikorkeakoululle. Talon kerrosala on kaikkiaan neliötä ja tilavuus kuutiota. Peab on hankkeen pääurakoitsija. PURISTIMILLA SÄÄSTÖÄ Harri Järvisen mukaan rakennustyömailla oli aiemmin yleensä siirtolavat vain puu- ja sekajätteelle. Nykyään linja on tarkempi jo kerrostalotyömaillakin, koska lajittelu säästää. Keskussairaalan työmaalla lajitellaan energiajaetta, muovia, puuta, metallia, kiviaineista ja sekajätettä sekä lajiteltavaa rakennusjätettä. Meillä on täällä keskuspölynimuri,

13 Tiedostava työmaa Lajittelu sujuu työmaalla päivä päivältä paremmin. Robotit lajittelemaan jätettä koska tilaaja edellyttää hyvää pölynhallintaa. Tilasimme SITAlta noin sata 600 litran kannellista jäteastiaa, jotta pöly ei pääse leviämään astioista. Niiden kuljetus hissillä jätepuristimille ja lavoille ja sieltä tyhjinä takaisin työllistää yhden henkilön kokonaan, Harri Järvinen kertoo. Työmaan käytössä on kaksi jätepuristinta, joista toiseen kerätään energiajaetta ja toiseen värillistä muovia. SITAn aluemyyntipäällikko Timo Antila kertoo, että puristin pakkaa kevyen jätteen pienempään tilaan, mikä vähentää kuljetustarvetta, säästää ja pienentää ympäristökuormitusta. Puristin on myös paloturvallisempi kuin avolava. LAJITTELULLA TUOTTOJA Työmaajätteen lajittelulla pyritään korkeaan kierrätysasteeseen, mikä merkitsee kasvavia materiaalituottoja. Lajittelun onnistuminen edellyttää kuitenkin opastusta ja jäteastioiden merkitsemistä. Tussilla pahvinpalalle kirjoitettujen kylttien aika on ohi. Meillä on siistit, siirrettävät metalli- kyltit, jotka voidaan kiinnittää avolavan kylkeen. Kylteissä kerrotaan jätejakeen nimi sekä lyhyesti, mitä astiaan voi laittaa. Lisäksi on jaettu kirjallisia lajitteluohjeita. Seuraava vaihe saattavat olla taskuun sopivat ohjekortit, Timo Antila kaavailee. Harri Järvisen mukaan lajittelu sujuu työmaalla päivä päivältä paremmin. Opastuksen perillemenon varmistamiseksi on kuitenkin ollut puhetta SITAn ja Peabin yhteisen työmaainfon järjestämisestä. Myös SITAssa on mietitty entistä järjestelmällisemmän lajittelu- ja kierrätyskoulutuksen tarjoamista asiakkaille. YKSI MURHE VÄHEMMÄN Olemme halunneet hoitaa jätehuollon hyvin, jotta olisi yksi murehdittava asia vähemmän. Työmaalle ei haluta kaaosta. Ainoa ongelma jätehuollossa on tähän asti ollut se, että tyhjät astiat eivät aina ole juuri siellä, missä jätettä syntyy. Jätekuljetusten tilaukset ovat yhden henkilön vastuulla, mikä on ollut hyvä ratkaisu, Harri Järvinen kertoo. SITAssa on laskettu, että oikeanlainen jätehuollon suunnittelu ja käsittely voi säästää jo keskikokoisella rakennustyömaalla jopa prosenttia jätehuoltokustannuksista. Toisaalta EU:n jätedirektiivi vaatii, että vuoteen 2020 mennessä 70 prosenttia rakennusjätteestä kierrätetään. Tiedostava Työmaa -konseptin avulla pystytään täyttämään viranomaisten ja rakennusyritysten vaatimukset ja menemään vähän niiden edellekin. Se synnyttää myös säännöllisen raportoinnin, jonka avulla yritys pystyy osoittamaan, että määräyksiä noudatetaan, Timo Antila kertoo. Seinäjoen sairaalatyömaan rakennusjäte kuljetetaan Ilmajoelle SITAn omistamalle Suomen Hyötykeskuksen jätteenkäsittelylaitokselle. Lajiteltu jäte päätyy kierrätykseen teollisuuden raaka-aineeksi ja energiaksi. TEKSTI: Maija Rauha KUVAT: Esko Keski-Vähälä SITA Finland Oy ja Zen- Robotics Oy ovat sopineet maailman ensimmäisen tekoälyrobotteihin perustuvan kierrätyslaitteiston käyttöönotosta. ZenRobotics Recycler mahdollistaa haluttujen esineiden ja materiaalien poimimisen jätevirrasta tehokkaasti ja turvallisesti. Suomalaisen ZenRoboticsin kehittämä laitteisto käyttää esineiden ja raaka-aineiden tunnistamiseen useita erilaisia sensoreita kuten kameroita, 3D-laserskanneria, metallinpaljastinta ja läpivalaisua. Robotit poimivat halutut aineet liukuhihnalta. SITA Finland tarjoaa laitteistolle hyvän käyttöönotto- ja testausympäristön ZenRoboticsin robotit ovat perinteisiä teollisuusrobotteja älykkäämpiä, joten ne pystyvät toimimaan myös monimutkaisissa ja vaihtelevissa tehtävissä, jollainen jätteen lajittelu on. KUVA: ZenRobotics ZenRobotics on kierrätys teknologiaan erikoistunut yritys. Kuvassa vasemmalta: tri Mac Borkowski, tri Harri Valpola, Rainer Rehn ja Tj, tri Jaakko Särelä

14 KOONNUT Jasmin Ellik ja Johanna Pelto-Timperi loppusitaatit NIMITYKSET LAHTI Taija Kuusinen-Pärssinen aloitti asiakaspalvelussa 10. syyskuuta. Jenni Karvinen aloitti asiakaspalvelussa 21. syyskuuta. Virpi Ruponen aloitti asiakaspalvelussa 21. syyskuuta. Marjaana Hotokka aloitti asiakaspalvelussa 21. syyskuuta. VAASA Nina Lindgren aloitti asiakaspalvelussa 21. syyskuuta. Virpi Mäntynen aloitti asiakaspalvelussa 11. lokakuuta. LYHYESTI SITA Finland lähettää joulutervehdyksensä tänäkin vuonna säh köisesti Pelastakaa Lapset Ry:n-sähköisen joulukortin kautta. Rauhallista joulua kaikille. Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminnan tukemista jatketaan. SITA osallistui viime kesänä metalliromun keräykseen Länsi-Turunmaan saaristossa yhdessä PSS:n, Kuusakoski Oy:n ja Turun Seudun Jätehuollon kanssa. Naisten Pankki on kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon tukemiseksi kestävän kehityksen periaattein perustettu rahasto, jota hallinnoi Kirkon Ulkomaanapu. SITA tukee Naisten Pankin toimintaa. Liikunta on sitalaisille tärkeää. SITA tukee Suomen Squash-liiton toimintaa. SITA tehostaa ongelmajätepalveluja SITA Finlandin yritysten ongelmajätehuoltoon tarkoitettuja palveluja monipuolistetaan ja tehostetaan kaikissa toimipisteissä. Eco Simplex -ongelmajätepalvelusta on saatu hyviä kokemuksia Etelä-Suomessa, ja nyt palvelu laajenee myös Pohjois- Suomeen. Voimme tarjota aikaisempaa monipuolisempia ratkaisuja asiakkaillemme. Esimerkiksi Eco Simplex voidaan räätälöidä sopivan kokoiseksi, koska kontin koon voi valita 1,8 metristä 6,2 metriin. Kontin keräysastiat voidaan myös valita asiakkaan tarpeen mukaan, toteaa myyntineuvottelija Kari Kyllönen SITAlta. Eco Simplex on ongelmajätteille tarkoitettu integroitu, turvallinen ja helppokäyttöinen siirrettävä kontti, jossa ongelmajätteet pysyvät siististi hallinnassa omissa astioissaan. Kontissa on myös sammutusjärjestelmä. Kun ongelmajätteet varastoidaan turvallisesti, voidaan kuljetuskertojen määrää vähentää. Ongelmajätteet noudetaan erikoisvarustellulla jäteautolla. Eco Simplex -ratkaisun avulla on vaivatonta tehdä esimerkiksi viranomaisraportit ja kuljetusasiakirjat. Järjestelmä auttaa myös yrityksen oman laatujärjestelmän kehittämistä. Asiakaspalvelun Numero on Olemme yhdistäneet asiakaspalvelun yhden puhelinnumeron alle. Kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa palvelemme valtakunnallisesti numerosta Sähköpostilla tavoitat meidät Osallistu lukijakyselyyn osoitteessa Sitaatti 1/10 -lehden lukijakyselyn arvonnan voitti Lars Lindqvist. Onnea voittajalle!

15 SITA maailmalla SITA Finland on osa kansainvälistä SUEZ ENVIRONNEMENT -yritystä, jolla on toimintaa viidellä eri mantereella. Lisää SITAn muiden maiden yksiköistä voi lukea esimerkiksi Oheinen artikkeli on lyhennelmä SUEZ ENVIRONNEMENT Magazine 5/2010 -lehdestä. Miten biodiversiteettiä mitataan? Maataloustutkija Bernard Chevassus-au-Louisin mukaan biodiversiteetin eli biologisen monimuotoisuuden arvottaminen on strateginen tapa lisätä päättäjien tietoisuutta päätöksiensä vaikutuksista. Biodiversiteetin arvottamisen ongelmana on sen vaikea mitattavuus. Biodiversiteettiä ei voida mitata samalla tavalla kuin esimerkiksi kasvihuonepäästöjä, koska sille ei voida antaa yksinkertaisia numeraalisia arvoja. Taloustieteilijät yrittävät arvottaa uhanalaisia lajeja sillä, miten paljon ihmiset ovat valmiita maksamaan lajin säilymisestä. Tässä ongelmana on, että arvio on erittäin riippuvainen saatavilla olevan tiedon määrästä. Toinen tapa on arvioida, mitä suoria taloudellisia palveluita luonto tarjoaa, ja mitä menetetään, jos palvelut loppuvat. Hyvä esimerkki tästä ovat siitepölyä levittävät hyönteiset. Jos niiden biologinen monimuotoisuus heikkenee, huononee myös hedelmiä tuottavien puiden sato. On arvioitu, että luonnon ekosysteemin tuottama taloudellinen arvo on 33 biljoonaa euroa vuodessa, mikä on tuplasti enemmän kuin globaali BKT, Bernard Chevassus-au-Louis kertoo. OVATKO biodiversiteettimarkkinat paras Vaihtoehto? On välttämätöntä erotella taloudellinen arvottaminen ja biodiversiteettimarkkinoiden luominen. Biodiversiteetti on yhteinen etu, eikä kenelläkään saisi olla oikeutta tuhota sitä. Kun rakennetaan teitä, rautateitä tai teollisuusalueen infrastruktuuria, tekijöillä tulee olla vastuu alueen biodiversiteettiin aiheutetuista vahingoista. Yritykset voivat esimerkiksi auttaa palauttamaan biodiversiteettiä toisilla alueilla, ja perustaa esimerkiksi korvausrahastoja, Chevassus-au-Louis kertoo. On suositeltavaa, että yritykset korvaavat vahinkoja lähellä aluetta, jossa biodiversiteettiä on tuhottu. Rahalla ei kuitenkaan aina voida korvata tuhotun alueen todellista arvoa. Korvaus ei anna oikeutta tuhota vastuuttomasti. Nykyisten korvausrahastojen ja -aloitteiden lisäksi on todennäköistä, että suuryritykset tulevat investoimaan suuremman mittakaavan operaatioihin, joiden tarkoituksena on varjella eri luonnonalueita. Mihin suuntaan keskustelu on menossa? Vuonna 2008 Euroopan komissio ja Saksan hallitus tilasivat tutkimusryhmän analysoimaan biodiversiteetin arvoon liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksen ensimmäinen osa paljasti, että mikäli biodiversiteettiä ei ylläpidetä, globaali BKT tulee putoamaan 7 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Näillä näkymin vuodelle 2013 suunniteltu yhteinen EU:n maatalouspolitiikka tulee ottamaan biodiversiteetin paremmin huomioon. Erilaisten järjestöjen ja tutkijoiden varoituksia on alettu ottaa huomioon. Kaikki tahot alkavat ymmärtää, että jokaisella on mahdollisuus avustaa biodiversiteetin ylläpitämistä. On kuitenkin välttämätöntä, että nuoria motivoidaan nopeasti, koska he tulevat olemaan vastuussa tulevaisuuden biologisesta monimuotoisuudesta, Bernard Chevassus-au-Louis kertoo. Teksti: Lasse Pulkkinen Kuva: Dreamstime

16 sitasiisti tapahtuma SITAsiististi LUXUS-vessoissa SITAn siirrettävät LUXUS-vessat ovat käteviä käyttää tapahtumissa kesällä ja talvella. Osastojen asentaminen on osa SITAsiisti tapahtuma -palvelukonseptia. Wc-palvelussa on valittavana kaksi erikokoista siirrettävää osastoa eli LUXUS WC ja LUXUS WC+. LUXUS WC:ssä on kaksi paikkaa naisille ja miesten puolella yksi istuin ja kaksi urinaalia. LUXUS WC+ -mallissa on naisille kolme istuinta ja miehille kolme urinaalia ja kaksi vessapaikkaa. Molemmissa on käsienpesualtaat, lämmin vesi, ilmastointi ja käsienkuivauspuhallin sekä roskikset. LUXUS WC+ -mallissa on lisäksi inva-wc, jossa on lastenhoitopöytä. WC-kontit soveltuvat hyvin myös talvikohteisiin ja rakennustyömaille. Lisätietoja: SITA Finland on paikallinen ja palveleva HEINOLA KOTKA LAHTI LAPPEENRANTA OULU PORVOO Riihimäki SEINÄJOKI TAMPERE TURKU UUSIKAUPUNKI VAASA VANTAA VIHANTI YLIVIESKA Paljon puhdasta asiaa löydät myös osoitteesta