Resurssitehokkuus ympäristölupaprosessissa

Transkriptio

1 Resurssitehokkuus ympäristölupaprosessissa Lahti Sinikka Koikkalaiinen, Hämen ELY-keskus

2 toimii Kanta- ja Päijät-Hämeessä ELY-keskuksen päätoimipaikka, Lahti ELY-keskuksen toimipaikka, Hämeenlinna, viestintä,

3 toimii kahdella vastuualueella elinkeinot, työvoima ja osaaminen (E-vastuualue) ympäristö ja luonnonvarat (Y-vastuualue) Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen (L) tehtävät Hämeen alueella hoitaa Uudenmaan ELYkeskus. Kuva: Teija Ahola., viestintä,

4 4

5 HÄMEEN ELY-KESKUKSEN Y-VASTUUALUEEN RAKENNE- JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Johtaja Tommi Muilu Ympäristöyksikkö Marja Hiitiö Y-ohjausryhmä Luonnonvarayksikkö Harri Mäkelä Alueidenkäyttötiimi Kirsti Nieminen Ympäristövalvontatiimi Sinikka Koikkalainen Vesi- ja maa-aineslain valvonta -tiimi Terhi Moilanen Luonnonsuojelutiimi Esa Pynnönen Vesivarojen hoito -tiimi Timo Virola Vesivarojen käyttö -tiimi Timo Virola Pilaantuneet maat ja pilaantuneet pohjavedet -tiimi Olli Valo YVA-tiimi Riitta Turunen ASIAKKAAT

6 % Jätesuunnitelman väliarvio 2014 ;Vain vähän jätettä kaatopaikalle Hämeessä Suomi 2012 Kaatopaikka Kierrätys ELSU HÄME 2012 ELSU (materia) ELSU (poltto) Hämeessä on saavutettu kaatopaikkasijoittamisen vähentämiselle asetetut tavoitteet Yhdyskuntajätteistä sijoitettiin 10% kaatopaikalle Hämeessä vuonna Suurin osa jätteistä, 50 %, hyödynnettiin energiana Jatkossa kierrätyksen kasvu vaatii lisäponnisteluja Etelä- ja Länsi- Suomessa Biojätettä, paperia, pahvia, metallia ja lasia voitaisiin kerätä talteen nykyistä enemmän ELSU / Pirkanmaan ELY-keskus 7/ VALTSU Energiana hyödyntäminen Biologinen hyödyntäminen

7 Resurssitehokkuuden näkökulma Resurssitehokkuus laajassa merkityksessään sisältää materiaalin ja energian käytön lisäksi ilman, veden, maan ja maaperän käytön. Resurssitehokkuuden avulla talous pystyy luomaan enemmän vähemmällä, ts. tuottamaan enemmän lisäarvoa vähemmillä panoksilla. Kun tuotannossa vähennetään resurssien käyttöä, saadaan kustannussäästöjä, parannetaan kilpailukykyä ja vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia. 7

8 Edistääkö ympäristölupa resurssitehokkuutta? YSL 27 : Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa (laitoslista) sekä 1) toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista 2) jätevesien johtamiseen, josta saattaa aiheutua ojan, lähteen tai noron pilaantumista 3) toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettu kohtuuton rasitus YSL 28 : Luvanvaraisuus pohjavesialueilla muutoin rekisteröitävälle toiminnalle 8

9 Ympäristölupahakemuksen sisältö (raakaaineet) Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja muut tuotantoon käytettävät aineet, niiden varastointi ja säilytys sekä kulutus ja veden käyttö (YSA 3 2 momentti 2 kohta) Esitetään toiminnan luonteesta ja vaikutuksista riippuen tarpeellisessa laajuudessa tiedot käytettävistä raakaaineista, kemikaaleista ja muista tuotantoon käytettävistä aineista, veden käytöstä, polttoaineista ja niiden kulutuksesta, varastoinnista ja säilytyksestä 9

10 Ympäristölupahakemuksen sisältö (energia) Esitetään tiedot käytettävästä energiasta ja arvio sen käytön tehokkuudesta. (YSA 3 2 momentti 4 kohta) Arvio energian käytön tehokkuudesta koskee erityisesti teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) liitteessä I lueteltuja laitoksia) Käytetyn energian (polttoaineet ja muut energianlähteet) tiedot keskimääräiseltä toteutuneelta toimintavuodelta, hakemuksen mukaisesta sekä suurimman mahdollisen tuotanto-kapasiteetin mukaisesta toiminnasta: määrä (TJ), laatu (sähkö, lämpö tai prosessihöyry),käyttökohteet. 10

11 Ympäristölupahakemuksen sisältö (energian käytön tehokkuus) tieto energiansäästösopimuksesta (säästösopimus liitteeksi) kuvaus energian käytön tehokkuudesta toiminnassa perusteluineen kuvaus energiatehokkuuden parantamistavoitteista ja suunnitelluista säästötoimenpiteistä (Motivan tms. energiakatselmuksen tai -analyysin tiedot) kuvaus merkittävimmistä laitoksen energiansäästötoimenpiteistä ja energiatehokkuuden parantamiseksi tehdyistä toimenpiteistä 11

12 Ympäristölupahakemus (jätteet) Syntyvät jätteet ja niiden ominaisuudet, määrät, varastointi sekä edelleen toimittaminen (YSA 3 1 momentti 7 kohta, YSA 3 2 momentti 12 kohta) Jätteistä ilmoitetaan myös, missä (esim. prosessivaiheessa) jäte syntyy. Jätteistä esitetään vuotuiset tiedot keskimääräiseltä toteutuneelta toimintavuodelta, hakemuksen mukaisesta sekä suurimman mahdollisen tuotantokapasiteetin mukaisesta toiminnasta. 12

13 Ympäristölupahakemus (jätteet) Jätteiden määrän tai haitallisuuden vähentäminen sekä jätteiden hyödyntäminen omassa toiminnassa (YSA 3 2 momentti 12 kohta) Esitetään selvitys tehdyistä (esim. viimeisten viiden vuoden ajalta) ja suunnitelluista toimista jätteiden määrän ja niiden haitallisuuden vähentämiseksi sekä jätteiden hyödyntämiseksi ja loppukäsittelemiseksi. Jätteen käsittely- ja seurantasuunnitelma (mm. jos jätteen käsittelytoiminta tai jätettä syntyy yli 100 t/a) 13

14 Ympäristölupahakemus (BAT) Paras käyttökelpoinen tekniikka tarkoittaa mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito-, käyttösekä lopettamistapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä ja jotka soveltuvat ympäristölupamääräysten perustaksi. 14

15 Ympäristölupahakemus (BAT) Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (Best Available Techniques, BAT) soveltamisesta miten hakemuksessa esitetyt tuotantotekniikat ja prosessit raaka-aineiden käyttö päästöjen ja jätteiden vähentämiseen tähtäävät toimet sekä energian käytön tehokkuuteen liittyvät toimenpiteet vastaavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 15

16 Ympäristölupahakemus Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista Lupahakemusta laadittaessa on otettava huomioon toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Erityisen tärkeää tämä on laajoja, useaan eri ympäristön osaan kuormitusta aiheuttavilla laitoksilla ja toimintakokonaisuuksilla. 16

17 Lupaharkinta; Ympäristölupamääräykset YSL 52 (527/2014) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1)päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2)jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä;.. YSL 58 : on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säädösten noudattamiseksi. 17

18 Lupaharkinta, Ympäristölupamääräykset YSL 52 (527/2014) Päästöraja-arvoja sekä päästöjen rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan Lisäksi tarpeen mukaan on otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. 18

19 Lupaharkinta; BAT:n huomioon ottaminen Parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on YSL:n 53 :n mukaan otettava huomioon: 1) jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2) tuotannossa käytettävien aineiden ja siinä syntyvien jätteiden uudelleen käytön ja hyödyntämisen mahdollisuus 3) tuotannossa käytettävien aineiden vaarallisuus sekä mahdollisuudet käyttää entistä haitattomampia aineita 4) päästöjen laatu, määrä ja vaikutus 5) käytettyjen raaka-aineiden laatu ja kulutus 6) energian käytön tehokkuus 19

20 Lupaharkinta; BAT:n huomioon ottaminen 7) riskien ja onnettomuusvaarojen ennalta ehkäiseminen sekä onnettomuuksien seurausten ehkäiseminen 8) BAT käyttöönottoon vaadittava aika ja toiminnan suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt 9) vaikutukset ympäristöön 10) teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotantomenetelmät ja menetelmät päästöjen hallitsemiseksi 11) tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys 12) Euroopan komission ja kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. 20

21 Lupapäätöksen ratkaisuosan sisältö (YSA 15 ) Tarvittaessa käytävä ilmi, miten ympäristöasioiden hallintajärjestelmät tai energiansäästösopimuksiin perustuvat toimet ja raportointi ja jätelain 8 :ssä säädetty yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä on otettu huomioon lupamääräyksiä asetettaessa 21

22 Miten resurssitehokkuus näkyy yleensä ympäristölupapäätöksissä / kertoelmaosa Resurssi- tai materiaalitehokkuus käsite ei ole juurikaan käytössä lupapäätöksissä. Termi energiatehokkuus mainittiin usein. Selostettu runsaasti hakijan toiminnan resurssitehokkuuteen liittyviä asioita. Useimmin kuvattu jätteen hyötykäyttöön toimittaminen prosessien optimointi materiaalitehokkuus jäteveden puhdistuksessa säästävä veden käyttö materiaalitehokas pakkaaminen ja logistiikka. 22

23 Miten resurssitehokkuus näkyy yleensä ympäristölupapäätöksissä / kertoelmaosa Materiaalitehokkuus varastoinnissa, hylkyprosentin vähentäminen, kunnossapito sekä syntyvän jätteen minimointi mainittu. Harvemmin mainittu materiaalitehokkuus raaka-aineiden ja lisäaineiden valinnassa ja hankinnassa haitallisten aineiden käyttö ja käytön vähentäminen materiaalitehokas tuotantoteknologia. 23

24 Miten resurssitehokkuus näkyy yleensä ympäristöluvissa / lupamääräykset Resurssitehokkuutta edistäviä lupamääräyksiä on, mutta ei kaikilta resurssitehokkuuden osa-alueilta, eivätkä useinkaan koske materiaalitehokkuuden seurantaa ja hallinnan toimintatapoja. Osa konkreettisia ja helposti valvottavia, mutta suuri osa yleisluonteisia viittauksia jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämistä ja hyötykäyttöä koskeviin lain velvoitteisiin, ilman jätekohtaista yksilöintiä. Niissä ei yleensä tuoda esiin jätelain etusijajärjestystä. Resurssitehokkuuden eri elementtejä on tunnistettu, mutta sitä ei ole systemaattisesti arvioitu lupapäätöksissä. 24

25 Miten resurssitehokkuus näkyy yleensä ympäristöluvissa / lupamääräykset energiatehokkuus varsin yleisesti mainittu parhaan käytettävissä olevan tekniikan arvioinnin yhteydessä ominaisjätemäärän seuranta jätteen määrän vähentäminen ja syntyvän jätteen lajittelu jätteiden hyötykäyttöön toimittaminen materiaalina tai energiana määräys selvittää mahdollisuudet korvata toiminnassa käytettävä haitallinen kemikaali haitattomalla vaihtoehdolla 25

26 Miten resurssitehokkuus näkyy yleensä ympäristöluvissa / lupamääräykset Prosessien optimointi tai kunnossapito; ottaa käyttöön ylitäytön ehkäiseviä ja vuotoja hälyttäviä tekniikoita, mm. säiliöiden pinnan tai välitilan tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi Prosessien optimointiin liittyvissä lupamääräyksissä esille nousivat jätevesien hyötykäyttö ja kierrättäminen uudelleen toiminnassa. Vettä säästävien tekniikoiden käyttö, suljetun vesikierron käyttöönottaminen 26

27 Esimerkkejä lupamääräyksistä / jätteet Kaikessa toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ohjattava ensisijaisesti materiaalihyötykäyttöön ja vasta toissijaisesti polttoon. Kaatopaikalle loppusijoitettavat jätteet on lajiteltava erillisläjityksen vaatimalla tavalla. 27

28 Esimerkkejä lupamääräyksistä, jätteet / perusteluja Jätteen tuottajaa koskee jätelain 4 :n velvoite jätteiden synnyn ehkäisemisestä. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisessä, muun muassa velvoite hyödyntää jäte, jos se on teknisesti mahdollista ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia. Valtakunnallinen ja alueellinen jätesuunnitelma edellyttävät jätteiden synnyn ehkäisemistä, jätteiden määrän vähentämistä sekä toiminnan keskittämistä ja tehostamista. Jätehuollon ja hyötykäytön kehittämistä edellytetään myös muun muassa valtioneuvoston päätöksissä pakkauksista ja pakkausjätteistä (962/97) ja rakennusjätteistä (295/1997). 28

29 Esimerkkejä lupamääräyksistä /BAT Laitoksen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon parasta käytettävissä olevaa jätteiden käsittelyn tekniikkaa käsittelevä BREF-asiakirja. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä jätteiden käsittelyssä, prosessinhallinnassa, huollossa ja varastoinnissa sekä päästöjen ehkäisemisessä ja puhdistamisessa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Toimintaa koskeviin lupahakemuksiin toiminnan uuttamiseksi on liitettävä vertailu BAT-päätelmiin. 29

30 Esimerkkejä lupamääräyksistä, BAT /perustelu Toteutettavat prosessimuutokset lisäävät merkittävästi laitosten energiatehokkuutta ja täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annetut lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja ympäristönsuojelun kannalta parhaan käytännön vaatimuksiin. 30

31 Esimerkkejä lupamääräyksistä / raportointi Toiminnanharjoittajan tulee raportoida valvontaviranomaisille seuraavista asioista vuosittain: tiedot laitokselta uudelleenkäyttöön, kierrätykseen, muuhun hyödyntämiseen ja loppukäsittelyyn toimitettujen jätteiden osuudesta; syntyneiden vaarallisten ja muiden jätteiden laatu, määrä ja toimituspaikka; ominaisjätemäärä; tiedot käyntiajoista, laitoksen veden- ja energiankulutusvastaanotettujen jätteiden varastointi ja varastointimäärä vuoden vaihteessa; 31

32 Esimerkkejä lupamääräyksistä / energia Toiminnan energiatehokkuutta on parannettava suunnitelmallisesti. Energian käyttöä on seurattava Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmän mukaisesti. Parannuksista on raportoitava valvontaviranomaiselle vuosittain muun vuosiraportoinnin yhteydessä. 32

33 Esimerkkejä lupamääräyksistä, energia /perustelu Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan on lupamääräyksiä annettaessa otettava huomioon energian käytön tehokkuus ja pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta. Energiatehokkuus on otettu hyvin huomioon laitoksen käytössä ja toiminnan kehittämisessä, mutta sitä on syytä edelleen pyrkiä parantamaan 33

34 Esimerkkejä lupamääräyksistä, energia / raportointi Ympäristöpäästöihin ja energiatehokkuuteen vaikuttaneet muutokset tuotannossa ja päästöjen vähentämisessä. Ympäristönsuojeluun ja energiatehokkuuteen liittyvät toimenpiteet ja investoinnit. 34

35 Esimerkkejä ympäristölupamääräyksistä / vesitalous Hallien kattovedet on pidettävä erillään kenttäalueilla muodostuvista hulevesistä. Kattoilta poistuvat sade- ja sulamisvedet on johdettava putkistolla tai muutoin tarkoitukseen soveltuvalla tavalla hallitusti kenttäalueiden ulkopuolelle. Maisemapenkereiden, kenttäalueiden ja muiden jätekeskusalueiden puhtaat vedet on pidettävä erillään likaisista vesistä tarkoitukseen soveltuvilla teknisillä ratkaisuilla ja johdettava käsittelykeskuksen puhtaiden vesien käsittelyjärjestelmään. 35

36 Ympäristölupamääräykset /jätteenkäsittelyn prosessi Rakennus- ja purkujätteestä on erotettava vähintään betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet sekä kipsipohjaiset jätteet, kyllästämätön puujäte, metallijäte, lasijäte, muovijäte, paperi- ja kartonkijäte että maa- ja kiviainesjäte. Seulonta-alitteena ja -ylitteenä erottuvat eri jätelajit ja jäteluokitukseltaan erilaatuiset jätteet on pidettävä jätteiden hyödyntämisen kannalta tarpeellisilta osilta erillään. 36

37 Ympäristölupamääräykset / jätteenkäsittelyn prosessi Metallien erottelussa jätteenpolton kuonista ja pilaantuneesta maa-aineksesta on käytettävä laitteistoa, jolla saavutetaan mahdollisimman korkea metallien talteenottoaste. Laitteisto on sijoitettava alueelle, josta hulevedet saadaan hallitusti kerättyä ja jossa on riittävä hulevesien kiintoaineen erotusjärjestelmä. Käsittelyssä erottuvat eri metallit on koottava ja varastoitava erikseen. 37

38 Ympäristölupamääräykset / jätteen hyödyntäminen Betonijätteestä on erotettava raudoitteet ja poistettava muut rakennusjätteet kuten eristeet ja saumausmassat. Murskattu betonijäte saa sisältää enintään 30 painoprosenttia tiilimursketta. Hyödynnettäväksi toimitettava betonimurske on oltava kappalekooltaan enintään 150 mm ja murskeen laadun on oltava eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (591/2006) ja sen säädösmuutosten tai vastaavantasoisessa standardissa tai muussa vastaavantasoisessa ohjeessa edellytetyn tai vastaanottokohteen ympäristöluvassa määrätyn kaltaista. 38

39 Ympäristölupamääräykset / jätteen hyödyntäminen Käsittelykeskuksella valmistettavan kiinteän kierrätyspolttoaineen, kuten rakennusten ja yhdyskuntarakennuskohteiden purkamisessa syntyvä purkupuuhakkeen ja -murskeen, on laatu on selvitettävä SFS-EN Kiinteät kierrätyspolttoaineet. Vaatimukset ja luokat. -standardin mukaisesti. Lisäksi kierrätyspolttoaineen valmistuksessa on otettava huomioon muut parhaan käytännön mukaiset ohjeet. 39

40 Ympäristölupamääräykset / jätteen hyödyntäminen Jätteitä saa käyttää maarakenteen tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta tarpeellinen määrä tai vain se määrä, joka vastaa mahdollisimman tarkasti alueen täyttötarvetta. 40