Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Sisko Liimatta Seija Ollaranta Merja Tanskanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Sisko Liimatta Seija Ollaranta Merja Tanskanen"

Transkriptio

1 Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Sisko Liimatta Seija Ollaranta Merja Tanskanen Yhteinen Polku Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen mallin kehittäminen Loppuraportti RAY:lle Tammikuu 2014

2 2 SISÄLTÖ 1 Johdanto Taustaa Yhteinen polku -hankkeen tavoitteet Varhainen tunnistaminen ja tukeminen Omaishoidon varhaisia muutosmerkkejä Yhteistyöverkoston kehittäminen omaishoitoperheiden tukemiseksi Hankkeen toimintamuodot ja resurssit Verkostoryhmätoiminta Tiedottaminen Omaishoitoperheiden tukeminen Kuntoutuksen ja vertaistuen pariskuntaryhmä muistisairaille ja hänen puolisolleen Omaishoitoperheitä Yksilöllisesti Kuntouttava Vertaisryhmä OVET omaishoitajavalmennus Muut vertaistukiryhmät Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tietämyksen lisääminen Oppilaitosyhteistyö Vapaaehtoistoiminta Resurssit Muutokset hankkeen edetessä Arviointi ja seuranta Tuotokset Verkostoryhmä omaishoitoperheiden varhaisen tunnistamisen ja tukemisen edistäjänä Yhdistystoimijoiden valmennus Tapahtumat Esitteet ja materiaalit Omaishoitajan Hyvinvointiympyrä Perhelähtöiset vertaisryhmämallit... 23

3 Kuntoutuksen ja vertaistuen pariskuntaryhmä muistisairaalle ja hänen puolisolleen Omaishoitoperheitä Yksilöllisesti Kuntouttava Vertaisryhmä Opiskelijoiden tuotokset Ammattilaisille suunnatut seminaarit Hankkeen tulokset ja vaikutukset Yhteistyön ja tietämyksen lisääntyminen Uusien työtapojen tuloksia ja vaikutuksia Omaishoitajien kokemuksia Ellin tapaus OVET valmennuksen palautetta Projektin suurimmat haasteet Lupaavat käytännöt Juurruttaminen Johtopäätöksiä LÄHTEET... 37

4 4 1 Johdanto Tämä loppuraportti sisältää yhteenvedon Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n hallinnoimasta Yhteinen Polku hankkeesta , Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli. Hanke oli Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n neljäs hanke, jonka Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut. Hankkeen kokonaisbudjetti oli Hankkeen ulkoinen arviointi ostettiin Sosiaalikehitys Oy:ltä. Vertaisarviointi tehtiin Mikkelin Omaishoitajat ja Läheiset ry:n VALOT hankkeen kanssa. Yhteinen Polku -hankkeen päämääränä oli luoda Joensuun seudulle omaishoitajuuden varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli, minkä avulla voitaisiin ehkäistä omaistaan hoitavien uupumista ja näin mahdollisesti siirtää sairastuneen / vammaisen läheisen laitoshoitoon joutumista niin kauan kuin se on inhimillisesti mahdollisista. Omaishoitajuuden varhaista vaihetta on tutkittu vähän. Omaishoitajaksi tunnistaudutaan usein liian myöhään; tilanteessa, jossa ollaan jo uupuneita ja kuormittuneita. Hankkeen alkutaipaleella kartoitettiin omaishoitajuuden varhaisen tunnistamisen merkit. Niiden avulla omaishoitotilanteet on mahdollista tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja saada perheet tuen piiriin jo omaishoitopolun alussa. Varhaisen tunnistamisen määrittelyssä tehtiin yhteistyötä Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n VALOT hankkeen kanssa. Hankkeen toimintamuotoina olivat ryhmätyöskentely ja valmentaminen. Omaishoitoperheille sekä pelkästään omaishoitajille suunnattiin erilaisia kuntouttavia vertaisryhmiä. Verkostoryhmän eri yhdistysten keskinäistä yhteistyötä tuettiin monin tavoin. Kolmannen sektorin toimijoita ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia valmennettiin tunnistamaan omaishoitotilanteita lisäämällä heidän tietämystään omaishoitoon liittyvissä asioissa. Hankkeen kohderyhmänä olivat erilaisissa omaishoitotilanteissa olevat omaishoitajat ja yhdistystoimijat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja opiskelijat. Hankkeen yhteistyötahoja olivat kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto, seurakunnat ja sosiaali- ja terveydenalan oppilaitokset sekä Verkostoryhmä, joka koostui 16 eri potilas-, vammais- ja eläkeläisyhdistyksestä. Raportissa esitellään hankkeen taustaa ja tavoitteita luvuissa 2 ja 3. Luvussa 4 avataan varhaisen tunnistamisen käsitettä ja luvussa 5 esitellään hankkeen toimintamuodot ja resurssit. Luvussa 6 käydään läpi hankkeen tuotoksia ja luvuissa 7 ja 8 saavutettuja tuloksia ja vaikutuksia. Luvut 8, 9 ja 10 kertovat haasteista, lupaavista käytännöistä ja juurruttamisesta. Em. asiat ovat tiivistetysti myös hankkeen loppuselvityksessä (3759) Rahaautomaattiyhdistykselle.

5 5 2 Taustaa Suomessa arvioidaan olevan noin omaistaan hoitavaa henkilöä. Joidenkin arvioiden mukaan noin 14 % kotitalouksista elää omaishoitotilanteessa. Näistä vajaa 10 % saa kunnan myöntämää omaishoidon tukea. Suurin osa omaishoitajista hoitaa läheistään ilman virallista tukea ja apua. Yleensä vain kunnallisen palvelun piirissä olevat omaistaan hoivaavat henkilöt mielletään omaishoitajiksi. Pohjois-Karjalassa on arvioitu olevan noin erilaisissa omaishoitotilanteissa olevaa perhettä. Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. on perustettu v Yhdistyksen toimialueena ovat Joensuu, Ilomantsi, Liperi, Kontiolahti, Polvijärvi ja Outokumpu. Jäseniä on n Viehka hankkeen ( ) tuotoksena syntyi järjestöpohjainen asiantuntija- ja auttamiskeskus VESSEL Joensuun keskustaan. Tällöin luotiin pohjaa laajalle yhteistyöverkostolle ja kehitettiin palveluohjausmalli, jossa omaishoitoperheen molemmat osapuolet huomioidaan. Omaishoitotilanne syntyy perheeseen äkillisesti, kun läheinen sairastuu tai vammautuu tai perheeseen syntyy vammainen lapsi. Omaishoitohoitotilanne voi syntyä myös vähitellen, lähes huomaamatta. Puoliso auttaa toista arjen askareissa, kunnes huomataan, ettei toinen selviäkään arjestaan ilman apua. Hyvinkin sidotussa tilanteessa elävä omaishoitaja ei välttämättä miellä tilannettaan omaishoitotilanteeksi. Omaishoitajaksi tunnistautuminen on tärkeä edellytys sille, että omaistaan hoitava henkilö osaa hakea apua ja tukea itselleen ja läheiselleen. Vertaistuella on tutkitusti suuri merkitys arjessa jaksamiseen. Hankkeessa tärkeänä perusteena yhdistysten valinnalle yhteistyökumppaniksi näyttäytyi yhdistysten roolin esille nostaminen: Yhteinen verkosto auttaa tekemään näkyväksi järjestöjen yhteiskunnallista merkittävyyttä Joensuun alueella. Joensuun alueella on n. 40 potilas-, vammais- ja eläkeläisyhdistystä, joiden jäsenmäärät vaihtelevat Omaishoitoperheiden tunnistamisessa ja varhaisen tukemisen vaiheessa ensisijaisia tahoja ovat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä potilas-, vammais- ja eläkeläisyhdistykset. Yleensä sairastunut tai vammautunut ihminen hakeutuu oman potilasyhdistyksensä toimintaan. Monilla yhdistyksillä onkin jo omaisten tueksi järjestettyjä omaisten ryhmiä. Toisaalta on kiinnitetty huomiota siihen, että omaishoitajat löytävät omaishoitoyhdistyksiin varsin myöhäisessä vaiheessa. Varhaisen löytämisen ja tunnistamisen lisäksi olennaista on myös muuttaa toimintatapoja omaishoitoperheen tukemisessa. Tavat, jossa omaishoitaja ja hoidettava huomioidaan erillisinä, toisiinsa vaikuttamattomina henkilöinä johtavat siihen, että jompikumpi osapuoli kokee jäävänsä ulkopuoliseksi. Tällä tunteella on vaikutusta koko perheen jaksamisen ja kotona selviytymisen tueksi tehtyihin suunnitelmiin.

6 6 Terveydenhuollossa ja potilasyhdistyksissä keskitytään sairastuneen ohjaukseen ja tukemiseen, jolloin omaishoitajan tunteet ja tarpeet usein ohitetaan. Mikäli hoidettava puolestaan kokee itsensä ulkopuoliseksi, hän saattaa käytöksellään tehdä mahdottomaksi omaishoitajan tilaisuuden kotoa irrottautumiseen. Nykyisen järjestelmän yhdeksi ongelmaksi on noussut se, etteivät omaishoitajat voi riittävästi irrottautua omaishoitotilanteesta esim. vapaiden turvin. Tähän on usein syynä, ettei hoidettavalle ole ollut tarjolla sopivaa tilapäishoitopaikkaa. Usein syynä ovat myös omaishoitoon liittyvät vahvat tunnesiteet. Omaishoidon tilanteesta v tehdyn selvityksen mukaan omaishoitajan vapaat jäävät usein pitämättä, koska hoitaja ei halua jättää läheistään tilapäishoitoon tai hoidettava kieltäytyy hyväksymästä muita hoitajia itselleen. Nämä ongelmat ovat jäävuoren huippu, sillä suurin osa vapaata / irrottautumista kotoa tarvitsevista omaishoitajista ei ole lakisääteisten omaishoitovapaiden piirissä. Edellä mainittujen syiden takia palveluihin tarvitaan uudenlaisia toimintamuotoja, joissa tuetaan samanaikaisesti niin omaishoitajaa kuin hoidettavaakin. 3 Yhteinen polku -hankkeen tavoitteet Hankkeen päämääränä oli luoda Joensuun seudulle omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli yhteistyössä yhdistyskentän ja sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisten toimijoiden kanssa. Uudentyyppisen mallin tarkoituksena oli tukea omaishoitoperheen osallistumismahdollisuuksia, toimijuutta sekä tukea perheen selviämistä kotona niin pitkään kuin se on inhimillistä kokonaistilanteen kannalta. Hankkeen hakuvaiheessa toiminnalle asetettiin kolme päätavoitetta: 1. tavoittaa ja tunnistaa omaistaan auttavat / hoitavat ihmiset (omaishoitajat) mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja luoda toimialueelle toimiva potilas-, vammais- ja eläkeläisjärjestöistä koostuva yhteistyöverkosto, 2. valmentaa yhdistysten, terveydenhuollon, oppilaitosten, seurakuntien toimijoita tunnistamaan ja tukemaan omaishoitotilanteessa olevia perheitä 3. luoda uudentyyppinen, omaishoitoperheen molemmat osapuolet huomioonottava kokonaisvaltainen kuntouttava / valmentava työtapa yhteistyötahojen kanssa osaksi heidän perustoimintaansa Hankkeelle asetettuja tavoitteita täsmennettiin v valmistuneen väliarvioinnin pohjalta seuraaviksi: Verkostoryhmän yhdistysten välisen yhteistyön lisääminen omaishoitoon liittyvissä asioissa

7 7 Verkostoryhmän yhdistysten vapaaehtoistoimijoiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tietämyksen lisääminen omaishoitoon liittyvissä asioissa Uudenlaisten työtapojen kehittäminen ja levittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä yhdistystoiminnassa Hankkeelle asetetut tavoitteet tarkentuivat vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. 4 Varhainen tunnistaminen ja tukeminen Omaishoitoperheiden tunnistamisen ja tukemisen mallin kehittämisen lähtökohtana oli varhaisen tunnistamisen määritteleminen ja omaishoidon varhaisten muutosmerkkien kartoittaminen sekä tarvittavan yhteistyöverkoston kehittäminen omaishoitoperheiden tunnistamisen ja tukemisen avuksi. Varhaisen vaiheen tunnistaminen on sitä, että ulkopuolinen henkilö tunnistaa ennakoitavissa olevan omaishoitotilanteen ja auttaa omaista tunnistautumaan omaishoitajaksi. Mikkelissä , VALOT ja Yhteinen Polku -hanke 4.1 Omaishoidon varhaisia muutosmerkkejä Hankkeen alussa kartoitettiin Joensuunseudun potilas-, vammais- ja eläkeläisjärjestöissä esiintyvien omaishoitotilanteiden varhaisen vaiheen tunnistaminen merkkejä. Hankkeen toimeksiantona sosionomiopiskelijan suorittaman työharjoittelun tuotoksena syntyi kyselylomake, jolla pyrittiin saamaan näkyväksi omaisen auttamis- ja hoitotilanteista esiin nousevia varhaisen vaiheen tunnistamisen merkkejä. Merkeillä tarkoitetaan niitä muutoksia ja muutostekijöitä, joita omaishoitotilanne aiheuttaa omaishoitoperheen ja lähipiirin elämässä. Kyselyjä postitettiin Verkostoryhmän yhdistysten jäsenille kaikkiaan nelisentuhatta. Kyselylomakkeessa muutosmerkkejä selvitettiin n. 20 väittämällä, jotka kuvasivat läheisen sairastumisen / vammautumisen tai vammaisen lapsen syntymän aiheuttamia arjen muutoksia. Vastauksia palautui määräaikaan mennessä kolmisensataa. Kyselyn jälkeen haastateltiin viittä omaishoitoperhettä. Haastattelulla pyrittiin syventämään kyselyaineistosta esiin nousseita seikkoja ja aukkoja.

8 8 Kyselyn yhteenveto valmistui vuoden 2010 alussa. Yhteenvedot kunkin yhdistyksen jäsenistön vastauksista lähetettiin sähköisesti kaikille yhdistyksille. Seitsemän yhdistyksen kysely-yhteenvedot esiteltiin yhdistysten omissa jäsentilaisuuksissa. Yhdistykset saivat kyselyn tulokset käyttöönsä. Tulokset esiteltiin ohjausryhmälle, Joensuun kaupungin kotihoidon ja seurakuntien ammattilaisille. Kyselyn pohjalta syntyi selvitys: Omaishoidon varhaisia muutosmerkkejä (Pekkanen 2010). Kyselyaineistosta ja haastatteluista kävi nopeasti ilmi varhaisten tunnusmerkkien yksilöllinen luonne. Samakin sairaus voi aiheuttaa perheissä hyvin erilaisia elämäntilanteita. Vastaavasti niin omaishoitajat kuin hoidettavat kokevat asiat aina omista lähtökohdistaan käsin. Varhaiset muutokset ovat myös kerroksittaisia, limittyen ja lomittuen toisiinsa, sekä kasaantuvia, jolloin yksi tekijä johtaa toiseen asiaan, toinen kolmanteen jne. Näistä seikoista johtuen varhaisten muutosmerkkien käsitteellistäminen on ongelmallista: on vaikea vetää tarkkaa rajaa siihen, minkä muutosväittämän alle erilaiset varhaiset asiat ja oireet kuuluvat. Yleisesti ottaen sairauden sekä hoivan/hoitamisen mukanaan tuomien muutosten tiedostaminen näyttäisi olevan vaikeaa niin hoitajalle kuin hoidettavalle. Muutokset tapahtuvat niin huomaamatta, että tilanteessa elävät ihmiset eivät niitä aina näe. Toisekseen vuosien omaishoitoon on sisältynyt niin paljon elämää, että alkuvaiheessa tapahtuneita asioita on jälkikäteen usein vaikea muistaa. Myös muutoksien mittaaminen on vaikeaa, koska omaishoitoperheiden lähtökohdat ja elämäntilanteet ovat aina yksilöllisiä. Siten myös tilanteiden arviointi on aina suhteessa siihen, kuka asiaa tarkastelee. Kyselystä nousivat esille seuraavat viisi yleisintä muutosmerkkiä. Mukana on omaishoitajien omia sanoja. 1. Omaishoitajan työmäärä lisääntyy Emme voi lähteä minnekään hetken mielijohteesta. Yöllä pitää nousta kerran tai kaksi ja kääntää mies toiselle kyljelle. Autolla ajaessa minun piti olla miehen silmät ja korvat. Minulla alkoi olla selkäkipuja, kun töitä oli niin paljon. Minun piti opetella digiboxit ja muutkin tekniset asiat, kun hän ei enää niitä ymmärtänyt. 2. Omaishoitajuus on henkisesti kuormittavaa Se huoli on koko ajan siellä takaraivossa. Mitä hoidettavalle tapahtuu, jos itse sairastun? Elämä on jatkuvaa lapsen voinnin vahtaamista ja sen mukaan toimimista. Rakkaus ja syyllisyys vuorottelevat. Kuolemanpelko on koko ajan läsnä.

9 9 3. Hoidettavan omaisen luonne muuttuu Hän muuttui niin hajamieliseksi, että meidän tytär ensimmäisenä alkoi aavistella jonkin olevan pielessä. Hän oli entistä useammin ärtynyt ja kiukkuinen. Se oli outoa, kun nuukaa miestä ei kiinnostanut enää raha-asiat. Alussa lapsen persoona muuttui täysin: hän ei hymyillyt, itki vain. Minusta tuntuu nykyisin, että olen enemmän hoitaja kuin vaimo. 4. Omaishoitajan vapaa-aika vähenee/muuttaa muotoaan Me ollaan melkein aina kotona. Aina pitää miettiä infektioriskiä, jos jonnekin haluaisi lähteä. Emme tapaa juuri ollenkaan ystäviä. Sieni- ja marjametsässä voin vielä käydä, mutta soittelen sieltä metsästä aina kännykällä kotiin ja kyselen ja kerron kuulumisia. Tuntuu, että jotkut ihmiset välttelevät minua, ihan kun pelkäisivät, että alan itkeä heille kohtaloani. 5. Omaishoidollinen elämäntilanne huolestuttaa Mietin usein, että miten pitkään me pystymme elämään omakotitalossa ja mi hin sitten? Toivon että löytyisi semmoinen koti, jossa voisi olla yhdessä ja saisi apua, että ei tapahtuisi laitostumista syvästi. Mitä tapahtuu, jos minä vaikka itse liukastun, kuka hänestä sitten huolehtii. Pelottaa, että laitoksessa hän jää vaille hoitoa tai taantuu. Minulla on huoli tulevasta, ei niinkään pelko, kun ei voi sanoa, että kuinka tämä etenee ja miten itse jaksan. Selvitystä hyödynnettiin mm. Omainen hoivaatko tai avustako läheistäsi? -esitteen ja Ensiopas omaishoidosta julkaisun sisällöissä. Varhaiset merkit ovat olleet pohjana hyvinvoinnin tekijöitä kartoittavaan Omaishoitajan Hyvinvointiympyrän kehittämisessä. (kts. Tuotokset). 4.2 Yhteistyöverkoston kehittäminen omaishoitoperheiden tukemiseksi Yhteinen Polku hankkeessa keskityttiin kehittämään tavoitteiden mukaisesti kuntien, yhdistysten, oppilaitosten ja seurakuntien yhteistyöverkostoa (kuva oikealla) tunnistamaan ja tukemaan omaishoitoperheitä. Verkoston toimijoiden asiantuntemusta ja resursseja hyödynnettiin perhelähtöisten ryhmätoimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Sosiaa-

10 10 lipuolen työntekijät antoivat tietoa tuista ja palvelusta. Terveydenhuollon työntekijät suorittivat omaishoitajien terveystarkastuksia ja pitivät luentoja mm. ravinnosta, unesta, suuhygieniasta. Sosiaalisten verkostojen rakentaminen ja vahvistaminen ovat merkityksellisiä omaishoitajan jaksamisen kannalta. Vertaisryhmätoiminta tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden jakaa omia kokemuksiaan ja tunteitaan toisten samassa elämäntilanteessa elävien kanssa. Usein omaishoitajan ryhmästä pois jäämisen taustalla on itse omaishoitotilanne ja siihen liittyvät käytännön järjestelyt. Lyhytaikaisen sijaishoidon järjestäminen ei ole ongelmatonta, hoidettavan läheinen saattaa vastustaa omaishoitajan lähtemistä ja matkat ovat hankalia. Vertaisryhmätoiminnan vakiinnuttaminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen vaatii vielä paljon kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä. (Viitanen & Purhonen 2010, ) 5 Hankkeen toimintamuodot ja resurssit Hankkeen toimintamuotoja olivat: Verkostoryhmätyöskentely, joka pohjautui yhdistysten keskinäisen yhteistyön lisäämiseen ja voimavarojen yhdistämiseen sekä yhdistysten www sivujen linkittämiseen tiedottamisen tehostamiseksi Jelli järjestötietokannan avulla Kuntouttava vertaisryhmätyöskentely, jolla tuettiin erilaisissa omaishoidon tilanteissa olevia omaishoitoperheitä. Ryhmät sisälsivät erilaista omaishoitajan ja hoidettavan yhtäaikaista, erillistä ammatillisesti ohjattua vertaisryhmätoimintaa yhteistyössä kuntien ja yhdistysten kanssa. Lisäksi järjestettiin vain omaishoitajille suunnattua OVET omaishoitajavalmennusta Yhteistyöverkoston toimijoiden valmentaminen. Omaishoitotilanteen tunnistamiseen ja tukemiseen liittyvän tiedon jakamista yhdistyksille ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, hankkeesta tiedottamista, materiaalien kehittämistä ja jakamista yhdistysten kautta, omaisyhteistyöseminaareja ja OVET ohjaajakoulutuksia 5.1 Verkostoryhmätoiminta Viehka- hankkeen loppuaikana, tulevaa uutta hanketta silmällä pitäen, koottiin Pohjoiskarjalan alueella toimivien yhdistysten joukosta ne, jotka halusivat lähteä kehittämään omaisyhteistyötä yhdistyskentälle Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kanssa.

11 11 Mukaan lähteneet yhdistykset (15) allekirjoittivat aiesopimukset Yhteinen Polku hanke hakemukseen. Hankkeen aikana yhdistyksistä muodostui Verkostoryhmä. Verkostoryhmän yhteistyösuunnitelmassa linjattiin, että: Verkostoryhmän edustajien rooli on olla tiedon välittäjänä omaishoitoon liittyvissä asioissa omiin yhdistyksiinsä päin edustajat kehittävät verkostoyhteistyötä hankkeessa ja osallistuvat yhteistyöpalavereihin tarvittaessa edustajat osallistuvat hankkeen ohjausryhmään hanke tarjoaa yhdistyksille valmennusta omaishoitoon liittyvissä asioissa hanke tukee yhdistyksiä omaisten ryhmien perustamisessa Verkostoryhmän kokoontumisia koordinoi hankkeen projektipäällikkö. Eri yhdistysten erityisosaamista ja vahvuuksia kartoitettiin keväällä -09. Samalla selvitettiin kunkin yhdistyksen edustajien kanssa, mitä tarpeita ja toiveita kullakin yhdistyksillä oli hankkeen suhteen. Verkostoryhmän edustajien ryhmäyttämiseksi tehtiin tutustumismatka Mikkeliin, Estery -järjestötaloon kesällä Mukana oli kuusi edustajaa eri yhdistyksistä. Hankkeen viimeisenä toimintavuonna Verkostoryhmän kaksi edustajaa kävivät jälleen Esteryn vieraina. Tällä kerralla edustajat kertoivat puolestaan Joensuun Verkostoryhmän toiminnasta mikkeliläisille. Potilas- ja vammaisyhdistykset: Joensuun Parkinsonyhdistys ry Joensuun Reumayhdistys Joensuun Seudun Diabetesyhdistys ry Joensuun Seudun Invalidit ry Pohjois-Karjalan ADHD- autismi ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Pohjois-Karjalan Aivohalvaus ry Pohjois-Karjalan MS-yhdistys ry Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Eläkeläisyhdistykset: Eläkeliitto Joensuun yhdistys Joensuun Eläkeläiset ry Joensuun Kansalliset Seniorit ry Verkostoryhmän edustajien toimijuutta ja yhteistyötä vahvistettiin myös yhteisillä vuosittaisilla tapahtumilla, joiden suunnitteluun ja toteutukseen edustajat vuorollaan aktiivisesti osallistuivat. Tapahtumia varten perustettiin yhdistysten edustajista erillisiä tempaustyöryhmiä. Hankkeessa mukana olleet ammatillisesti toimivat asiantuntijayhdistykset toimivat oman alansa asiantuntijoina hankkeen toiminnassa. Ammatillisesti toimivat asiantuntijayhdistykset: Kotikartanoyhdistys ry Omaiset mielenterveystyön tukena P-K:n yhdistys ry Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys ry Neurologiset potilasyhdistykset osallistuivat aktiivisimmin Verkostoryhmän toimintaan ja hankkeen eri toimintoihin. Neurologisten potilasyhdistysten jäsenten perheissä on tyypillisesti ollut äkillinen tai yllätyksellisen nopeasti kehittyvä sairaus, mikä monessa tapauksessa on johtanut myös omaishoitotilanteeseen. ry

12 12 Vuonna 2012 hankkeen toimintaan liitettiin Omaishoitajat ja Läheiset Liitto -ry:n kehittämä OVET ohjaajakoulutus. Sen katsottiin täydentävän hankkeen järjestämää yhdistystoimijoiden valmennusta. Valmennuksen katsotaan antavan jatkoa ajatellen yhdistyksille omaishoitotilanteiden tunnistamiseen ja perheiden tukemiseen tarvittavaa tietämystä. 5.2 Tiedottaminen Yhteinen Polku -hankkeessa tehtiin oma esite, jota jaettiin Verkostoryhmän kautta yhdistyksille. Sitä jaettiin tilaisuuksissa ja henkilökohtaisissa tapaamisissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Verkostoryhmän edustajat ja muut yhteistyökumppanit toimivat tiedottajina omissa toimintaympäristöissään. Yhdistysten jäsenkirjeet toimivat tärkeinä tiedonvälityskanavina. Joensuun Seudun Invalidit ry kertoi hankkeesta valtakunnallisessa It Invalidityö -lehdessä (6/2009). Hankkeen sisällöstä, sen toiminnoista ja tuotoksista tiedotettiin kuntatoimijoiden yhteistyöpalavereissa, keskussairaalan ja terveyskeskuksen kuntoutusosastoilla aula- ja osastotunneilla, yhdistysten hallitusten kokouksissa ja kerhoissa ja erilaisissa koulutustapahtumissa. Liiton järjestämissä AlueAvain päivissä ja etäyhteyslaitteiden kautta tietoa lähti muihin omaishoitoyhdistyksiin. Verkostoryhmän Tempauspäivissä hankkeen esitteet olivat näkyvästi esillä ja helposti saatavilla. Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Internet-sivuille ja esitteeseen tehtiin tiivistelmä hankkeen toiminnasta. Projektipäällikkö oli haastateltavana Pohjois-Karjalan Radiossa kaksi kertaa. Haastattelut julkaistiin myös Pohjois-Karjalan Radion Internetsivuilta. Lähellä -lehti nro 4/2009 julkaisi Päivä kerrallaan eteenpäin vertaistuesta voimaa artikkelin, jonka laati sosionomiopiskelija yhdessä työntekijöiden kanssa. Artikkelissa kerrottiin joensuulaisesta Matikaisen pariskunnasta, joka osallistui hankkeen ryhmätoimintaan. Yhteinen Polku hanke osallistui Karjalan Messut tapahtumaan v yhteistyössä Pohjois-Karjalan Dementiayhdistyksen ja Omaiset mielenterveystyön tukena yhdistyksen kanssa. Tapahtuma oli Joensuun Areenalla. Monet omaishoidosta kiinnostuneet pysähtyivät keskustelemaan aiheesta hankkeen messuosastolle. Hanke ja omaishoitajuus saivat julkisuutta Karjalaisen Messulehden välityksellä jonka levikki oli kpl. Hankkeen tapahtumista tiedotettiin Sanomalehti Karjalaisen ja Karjalan Heilin järjestöpalstoilla joka kuukauden 1. sunnuntaina. Hankkeen ryhmistä ja valmennuksista tiedotettiin yhdistyksen jäsenkirjeissä ja hankkeen www sivuilla sekä Karjalan Heilissä ja Pielisjoki Seudussa (2013) omaishoitajien tarinoiden muodossa. Karjalaisen lauan-

13 13 taimatinea palstalla oli omaishoidosta ja hankkeesta kahden sivun mittainen juttu. 5.3 Omaishoitoperheiden tukeminen Kuntoutuksen ja vertaistuen pariskuntaryhmä muistisairaille ja hänen puolisolleen Viehka -hankkeen ( ) loppumetreillä kokeiltiin ensimmäistä omaishoitoperheiden ryhmää Joensuun kaupungin päivätoiminnan kanssa Koivupihan palvelukeskuksessa. Uuden hankkeen aikana toimintaa jatkettiin ja uudeksi yhteistyökumppaniksi saatiin Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys ry:n Muistiluotsi. Siitä lähtien Joensuussa toimiviin pariskuntien yhteisiin ryhmiin valittiin omaishoitoperheitä, joissa toinen puoliso sairasti jotain dementoivaa muistisairautta. Ryhmän viralliseksi nimeksi muotoutui Kuntoutuksen ja vertaistuen pariskuntaryhmä muistisairaille ja hänen puolisolleen. Tässä raportissa puhutaan lyhyesti Pariskuntaryhmästä. Ryhmätoiminta on kuvattu THL:n hyvät käytännöt www. sivuilla. Pariskuntaryhmä on yhteistyönä toteutettava kuntoutumisen ja vertaistuen tukimuoto omaishoitopariskunnille, joista toisella on jokin neurologinen sairaus esim. muistisairaus, ja perhe ei ole vielä oikeutettu omaishoidon tukeen, mutta tuen tarve on ilmeinen. Joensuussa pariskuntaryhmää toteuttavat Joensuun kaupunki, Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Yhteinen polku-hanke ja Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys ry:n Muistiluotsi. Pariskuntaryhmätoiminta on vakiintunut osaksi Joensuun kaupungin päivätoimintaa. Ympäristökunnissa pariskuntaryhmätoiminnassa yhteistyötahoina olivat kunkin kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ja eri alojen asiantuntijat, joiden luennot järjestettiin ostopalveluna (esim. perhe- ja parisuhdeterapeutti ja seksuaaliterapeutti). Joissakin kunnissa myös seurakunta osallistui ryhmän perustamiseen ja toteuttamiseen. Ympäristökunnissa toteutettaviin ryhmiin lisättiin omaishoitajien fyysinen harjoittelu. Tämä toteutui hyvin kunnissa, joissa on mahdollisuus käyttää kuntosalia tai muuta liikuntatilaa. Jokainen ryhmätapaaminen sisälsi tunnin verran tavoitteellista liikuntaharjoittelua, mikä useimmiten oli tasapainon ja lihasvoiman harjoittelua kuntosalilla. Toiminta ympäristökunnissa käynnistettiin hankkeen toisena toimintavuonna, ensin Outokummussa ja Liperissä. Kolmantena vuonna ryhmä käynnistettiin Kontiolahdella ja viidentenä vuonna Polvijärvellä. Kussakin kunnassa pariskuntaryhmätoiminta räätälöitiin kunnan rakenteisiin sopivaksi. Kunnat antoivat ryhmien käyttöön ryhmä- ja liikuntatilat.

14 Omaishoitoperheitä Yksilöllisesti Kuntouttava Vertaisryhmä Omaishoitoperheitä Yksilöllisesti Kuntouttava Vertaisryhmä on yhteistyöhön perustuva kuntoutumisen ja vertaistuen yksilöllinen tukimuoto omaishoitoperheille, joilla on pitkäaikaisen tuen tarve. Tämän ryhmätoiminnan työnimeksi tuli YKÄ. Yhteistyökumppaneina ryhmätoiminnassa olivat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät, yhdistysten aktiivitoimijat ja seurakunnan työntekijät. Kuntien ja yhdistysten toimesta tunnistettuihin omaishoitoperheisiin tehtiin kotikäynti hankkeen työntekijäöiden toimesta (sosionomi, fysioterapeutti). Kotikäynnin tarkoituksena oli selvittää perheen sen hetkinen tuen tarve ja soveltuvuus pitkäaikaiseen (8 kk) sitovaan ryhmätoimintaan. Ryhmään valittiin 5 6 sopivaa omaishoitoperhettä. Ryhmän toiminta alkoi neljän päivän intensiivijaksolla Vaivion kurssikeskuksessa, jota ylläpitää Joensuun ev.lut. srk. Jakson kustannuksista vastasi hanke. Intensiivijakson jälkeen ryhmän toiminta jatkui kerran pari kuukaudessa joko Kotivertaistapaamisina perheiden kodeissa tai ryhmätapaamisina kunnan järjestämässä ryhmä- ja liikuntatilassa vähintään puolen vuoden ajan. YKÄ -toiminta alkoi Joensuussa syksyllä 2011 ja vuoden päästä Polvijärvellä. Ohjatun ryhmätoiminnan päätyttyä ryhmäläiset ovat järjestäneet vertaistapaamisia keskenään toistensa kodeissa OVET omaishoitajavalmennus OVET omaishoitajavalmennus on Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n v kehittämä malli, jossa omaishoidon keskeisiä teemoja käsitellään ryhmässä 16 tunnin mittaisen valmiin sapluunan mukaisesti (soveltaen). Ryhmään haetaan erillisellä hakulomakkeella, ja siihen valitaan 6 8 omaishoitajaa. Valmennuksen keskeisiä aiheita ovat omaishoitajuuden tunnusmerkit, yhteiskunnan palvelut, avustamisen ja hoivatyön perusteet, muutoksen kohtaaminen, vertaistuki ja osallistuminen sekä omaishoitajan hyvinvointi. Hankkeessa valmennuksen sisältöön lisättiin terveysliikunnan osio. Hankkeen toimesta järjestettiin viisi OVET valmennusta v ; Joensuussa, Enossa ja Kontiolahdella. Ohjaajina ryhmissä toimivat hankkeen työntekijöiden ohella Verkostoryhmän ja muiden yhteistyökumppaneiden koulutetut OVET -ohjaajat. Omaishoitajia ryhmissä oli yhteensä 35.

15 Muut vertaistukiryhmät Joensuun kaupungin vuorohoidossa olevien asiakkaiden omaishoitajien vertaisryhmää kokeiltiin v Kokeiluun osallistui omaishoitajia ja vuorohoito-osaston henkilökuntaa. Ryhmätoiminta heille oli yhteistä, joskin molemmille järjestettiin myös omaa räätälöityä toimintaa. Hoidettavan vuorohoitojakso mahdollisti omaishoitajan vaivattoman osallistumisen ryhmätoimintaan. Vuorohoitoryhmässä käsiteltäviksi teemoiksi muotoutuivat kohtaaminen, voimaantuminen, vertaisuus, yksinäisyys ja luopuminen. ADHD -lasten vanhemmille suunnattu vertaistukiryhmä käynnistyi hankkeen ohjaamana marraskuussa 2009,ja toimi ohjattuna vuoden 2010 kevään ajan. Syksystä -10 ryhmä alkoi kokoontua itsenäisesti. Toimintaan lähtivät mukaan nuorten aikuisten vanhemmat. Omaishoitajille ja muille yhteistyötahojen ikäihmisille suunnattu fysioterapeutin ohjaama Vessel -jumppa toimi koko hankkeen ajan. Jumppa oli tavoitteellista lihasvoimaa ja tasapainoa ylläpitävä / kehittävää liikuntaa. Omaishoitajien Woimapiiri oli niin ikään fysioterapeutin ohjaamaa reipasta kuntopiiriharjoittelua Joensuun kaupungin tarjoamassa kuntosalityyppisessä tilassa Sepänpihan palvelutalossa. Verkostoryhmän edustajien aloitteesta järjestettiin eri yhdistysten piiriin kuuluville omaishoitajille yhteisesti suunnattu ohjattu kerran kuukaudessa kokoontuva Omaishoitajien Vertaisverkostoryhmä. Toiminta alkoi Joensuussa syksyllä -11 ja jatkui vuoden -13 kevään ajan. Polvijärvellä toiminta alkoi keväällä -12 jatkuen edelleen. Ryhmän sisältö koostui omaishoitoon liittyvistä asioista, virkistysretkistä, eri asiantuntijoiden luennoista ja valokuvatyöskentelystä. Ryhmä kokoontui aluksi Polvijärven ev. lut. seurakunnan tiloissa ja vuoden -13 alusta terveyskeskuksen ryhmätilassa Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tietämyksen lisääminen Hanketavoitteiden mukaisesti Mikkelin VALOT hankkeen työntekijä perehdytti keväällä - 12 Yhteinen Polku -hanketta VALOT hankkeessa kehitettyyn omaishoitajien ohjausmalliin terveydenhuollossa. Mallin mukaisesti yhteistyötapaamiset sosiaali- ja terveydenhuollossa aloitettiin osastonhoitajien kanssa. Yhteinen Polku -hanketta ja Mikkelin VALOT hankkeen terveydenhuollon mallia esiteltiin P-K: keskussairaalan neurologian os 1 B:n ja Siilaisen terveyskeskuksen osastotunneilla kolme kertaa. Osastoille jaettiin omaisen kohtaamisen työkaluksi Omainen - avustatko tai hoivaatko läheistäsi esitettä ja Minäkö omaishoitaja - omaishoi-

16 16 don ensiopasta. Keskussairaalan os 1 B:n potilaiden ja omaisten yhteisillä aulatunneilla vierailtiin kaksi kertaa. Kaiken kaikkiaan toiminta jäi pienimuotoiseksi, lähinnä kokeiluasteelle, koska kyseisen mallin vieminen terveydenhuoltoon osoittautui ennakoitua paljon laajemmaksi tehtäväksi. Toteutuakseen omaishoitotilanteet tunnistavan sekä omaishoitajaa valmentavan ja tukevan moniammatillisen toimintamallin vieminen Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin vaatisi oman hankkeen. Näin ollen hankkeessa keskityttiin järjestämään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille omaisyhteistyöseminaari tammikuussa -13. Seminaarissa Mikkelin VALOT hanke esitteli kehittämäänsä terveydenhuollon mallia joensuulaisille. Lähihoitajaopiskelijoille hankkeen työntekijä on käynyt syksyisin pitämässä oppitunteja, joiden sisältönä on omaishoitajuus ja omaishoitajuuden varhaiset merkit Oppilaitosyhteistyö Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat tekivät omaishoitoperheissä työssäoppimisharjoitteluja, kuten aikaisempien hankkeiden aikana. Sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijat suorittivat viiden seitsemän viikon työharjoittelujakson kahdessa - neljässä omaishoitoperheessä. Näin opiskelijat ovat mahdollistaneet omaishoitajalle irtautumista sitovasta hoivatyöstä. Sosionomiopiskelijat ovat tehneet opinnäytetöitä, kehittämis-, projekti-, tutkimus ja ryhmäohjausharjoittelua sekä perheissä yksilöasiakasharjoittelua, jonka tavoitteena on n. 8 kk ajan tukea omaishoitajaa jaksamaan vaativassa elämäntilanteessa viikoittaisilla tapaamisilla. Taulukossa 1 on esitetty eriteltynä harjoittelujaksojen ja opiskelijoiden ja hyötyneiden omaishoitoperheiden määrä.

17 17 OPISKELIJAYHTEISTYÖ Yhteensä Sair.hoitaja / terv.hoitaja, kotona Lähihoitaja, kotona Fysioterapeutti, ryhmä Fysioterapeutti, opinnäytetyö 1 1 Sosionomi, yksilöasiakasharjoittelu, kotona Sosionomi, HOPS harjoittelu, kotona Sosionomi, kehittäminen, projekti ja tutkimusharjoittelu Sosionomi, opinnäytetyö Yhteisöpedagogi, yhteisöllisyysharjoittelu 2 2 Itä-Suomen yliopisto, soveltava kasvatustiede, seksuaaliterveys Parkinsonia sairastavan ja omaisen kokemana, kotona 1 1 Työhön tutustumisen harjoittelu, kotona 1 1 Media-assistenttiopiskelija 1 1 HYÖTYNEET OMAISHOITOPERHEET Taulukko 1. Harjoittelujaksojen, opiskelijoiden ja hyötyneiden omaishoitoperheiden määrä. Oppilaitosyhteistyöstä on tehty Opiskelijoiden Harjoitteluohjelma, malli, jossa kuvataan opiskelijan polkua hankkeessa (liite 1). Työntekijät ovat osallistuneet oppilaitosten järjestämiin ohjaajakoulutuksiin Vapaaehtoistoiminta Vuoden 2010 alusta alettiin aktiivisesti kehittää Vessel -toimijoiden (Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys ry/muistiluotsi, Joensuun Seudun Invalidit ry ja Yhteinen Polku-hanke) yhteistä vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoisia haettiin omista verkostoista ja lehti-ilmoitusten kautta. Tarkoituksena oli luoda käytäntö, jolla mahdollistetaan hallittu ja pitkäkestoinen vapaaehtoistoiminta. Toimintaan saatiin mukaan kymmenkunta vapaaehtoista. Osa heistä on käynyt Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiirikoulutuksen. Toiminnalle on luotu yhteiset tavoitteet ja toimintatavat. Vapaaehtoisille on järjestetty työnohjauksellisia vertaistapaamisia. P-K:n Dementiayhdistyksen työntekijät toimivat vapaaehtoisten tukena ja työn organisoijina. Vapaaehtoiset on vakuutettu. Vapaaehtoiset osallistuivat perhetyöhön, ryhmätoimintoihin ja erilasten tapahtumien, mm. erilaisten liikuntatapahtumien järjestämiseen ja toteuttamiseen. Omaishoitoperheessä toi-

18 18 miva vapaaehtoinen mahdollisti omaishoitajalle omaa aikaa ja osallistumisen mm. ryhmätoimintoihin. Vapaaehtoiset ovat kullanarvoisia ja erittäin kysyttyjä. Niinpä vapaaehtoisen saaminen kotiin omaishoitajan tueksi oli välillä vaikeaa. 5.4 Resurssit Hankkeessa työskenteli kolme kokoaikaista työntekijää. Avustussumma kattoi kolmen työntekijän palkan, henkilöstö- ja matkakulut, tilavuokran sekä ryhmätoiminnoista ja erilaisista tapahtumista aiheutuvat kulut. Hankkeen tueksi koottiin ohjausryhmä, johon kutsuttiin sidosryhmien edustajia yhdistyksistä, eri viranomaistahoilta, oppilaitoksista ja omaishoitajista. Ohjausryhmä valvoi ja seurasi hankkeen etenemistä hankesuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden pohjalta. Ohjausryhmän tehtävänä oli hankkeen etenemisen seurannan lisäksi tarvittaessa ideoida ja suunnitella hankkeen eri toimintoja. Ohjausryhmä kokoontui vuosittain 3-4 kertaa (liite 2. Yhteinen Polku hankkeen resurssit ja yhteistyökumppanit). Mikkelin Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n VALOT -hankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä omaishoitajuuden varhaisen vaiheen määrittelyssä. Yhteinen Polku -hanke ja VALOT hanke tekivät vertaisarvioinnin toistensa hankkeista. Hankkeet järjestivät yhdessä omaisyhteistyöseminaarin tammikuussa -13. VALOT hankkeen työntekijä perehdytti Yhteinen Polku hankkeen työntekijöitä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ammattilaisten tietämyksen lisäämisessä omaishoitajuudesta. Mikkelin, Järviseudun ja Lakeuden Omaishoitajat ja Läheiset ry:n hankkeiden kanssa tehtiin yhteistyössä aloite yhteisen keskustelutilaisuuden järjestämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiliittojen ja Omaishoitajat ja Läheiset Liiton kanssa. Aloitteen tavoitteena oli saada ay liikkeet vaatimaan omaishoidon koulutusta alan ammattihenkilöille. 5.5 Muutokset hankkeen edetessä Yhteinen Polku -hankkeen silloinen projektikoordinaattori irtisanoutui tehtävästään heti hankkeen alussa keväällä Toinen henkilöstövaihdos tapahtui keväällä 2012, kun toinen projektipäällikkö lähti toisiin tehtäviin. Kolmas projektipäällikkö aloitti tehtävässään maaliskuussa Työntekijöiden hankesuunnitelman mukaiset nimikkeet projektikoordinaattori ja toiminnanohjaajat vaihdettiin hankkeen alussa projektipäälliköksi ja projektityöntekijöiksi. Hankesuunnitelman mukainen tavoite oli, että Verkostoryhmään tulisi vuoden 2009 loppuun viisi uutta joensuulaista sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Yhdistysten määrää ei kuitenkaan aktiivisesti pyritty lisäämään. Yhdistysten yhteistyön kehittäminen ja yhteisten pelisääntöjen luominen sinällään koettiin niin haasteelliseksi, ettei voimavaroja haluttu suunnata tässä vaiheessa uusien yhdistysten rekrytointiin.

19 Arviointi ja seuranta Hankkeen ulkoisen arvioinnin suunnittelijana, toteuttajana ja arviointimenetelmien luotettavuuden tarkastajana toimi Sosiaalikehitys Oy. Arvioinnin kohteena olivat projektin tulokset, vaikutukset ja toiminnan merkitys. Aineisto, jonka pohjalta arviointi tehtiin, olivat hankkeen tuottama kirjallinen materiaali, ryhmistä ja muilta toimijoilta saatu palaute, arvioijan tekemät sähköiset kyselyt ja haastattelut yhteistyötahoille sekä työntekijöiden tuottama itsearviointiaineisto. Väliarviointiraporttia varten aineiston keruu toteutettiin pääosin keväällä Arviointia varten kysyttiin mielipiteitä ja näkemyksiä hankkeen ohjausryhmän jäseniltä, hankkeen työntekijöiltä, Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n johtokunnalta, hankkeen Verkostoryhmältä sekä kuntien ja seurakuntien työntekijöiltä. Haastatteluaineistoa kerättiin puhelimitse, sähköpostitse sekä sähköisten kyselyiden avulla. Yhteensä vastauksia arviointia varten kertyi 34 kappaletta. Loppuarviointia varten toteutettiin vuonna 2013 sähköinen kysely Verkostoryhmälle hankkeen ja ohjausryhmälle. Lisäksi arvioinnissa toteutettiin vuoden 2013 aikana 22 haastattelua yhdistyksen johtokunnan, Verkostoryhmän, VALOT hankkeen, ohjausryhmän sekä yhteistyöhön osallistuneiden sosiaali- ja terveydenhuollon edustajille. Väliraportti kehittämissuosituksineen valmistui toukokuussa Arvioinnin perusteella tehtiin päätös Verkostoryhmätoiminnan keskittämisestä vain Joensuun alueelle. Väliarviointi auttoi myös yhdistyksiä arvioimaan omaa sitoutumisen tasoaan ja tahtotilaansa Verkostoyhteistyössä. Koko hankkeen ajan eri ryhmiin osallistuneiden omaishoitoperheiden kokemuksia sekä toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioitiin työntekijöiden tekemien haastattelujen sekä sosionomiopiskelijoiden opinnäytetöiden (seurantatutkimusten) avulla. Työntekijät arvioivat jatkuvasti hankkeen etenemistä ja omaa toimintaansa hankkeessa. Ohjausryhmän kokouksissa käytiin arviointi- ja ohjauskeskusteluja. VALOT hanke ja Yhteinen Polku hanke tekivät toisistaan vertaisarvioinnit. Väliarviointi tehtiin hankkeiden puolivälissä Jyväskylässä keväällä Loppuarviointi tehtiin Varkaudessa syyskesällä Projektipäällikkö osallistui johtokunnan kuukausittaisiin kokouksiin sekä yhdistyksen sääntömääräisiin kokouksiin. Hän raportoi hankkeen etenemisestä ja taloussuunnitelman toteutumisesta johtokunnalle. Verkostoryhmälle raportoitiin aktiivisesti hankkeen ajankohtaisista asioista niin kokouksissa kuin sähköpostitsekin. Ohjausryhmä pidettiin ajan tasalla hankkeen toiminnasta säännöllisissä kokoontumisissa ja tarvittaessa sähköpostitse. Rahaautomaattiyhdistykselle raportoitiin hankkeen etenemisestä ja talouden toteutumisesta vuosittain hankehakemuksen sekä maksatushakemuksien yhteydessä.

20 20 6 Tuotokset Yhteinen Polku hankkeen tuotoksia ovat Verkostoryhmä ja sen järjestämät tapahtumat, valmennukset ja seminaarit sekä perhelähtöiset kuntouttavat vertaisryhmämallit. Omaishoitotilanteen tunnistamiseen ja perheiden tukemiseen kehitetyt esitteet ja materiaalit, joita hyödynnettiin yhteistyöverkoston toimijoiden valmennuksessa ja ryhmätoiminnoissa. Kuvio 1. Kuvio 1. Verkostoryhmän omaisyhteistyö 6.1 Verkostoryhmä omaishoitoperheiden varhaisen tunnistamisen ja tukemisen edistäjänä Verkostoryhmän yhdistysten toimijoita valmennettiin (kuvio 2) omaishoitotilanteiden tunnistamiseen ja tukemiseen. Hankkeessa tuettiin yhdistysten yhteistyön kehittämistä yhdessä järjestettyjen tapahtumien avulla. Verkostoryhmän aloitteesta hanke suunnitteli ja toteutti ohjatut vertaisryhmät, jotka suunnattiin Verkostoryhmän yhdistysten jäsenistön omaishoitajille. Vertaisverkostoryhmiä toteutettiin Joensuussa ja Polvijärvellä. Valmennuksen sisältö: *Kuka on omaishoitaja *Omaishoitajien omia kokemuksia *Perheen muuttuvat roolit *Mistä hyvä tuki koostuu *Omaishoitajuuden varhainen tunnistaminen (kyselyn tuloksia) *Yhdistysten rooli Kuvio 2. Valmennuksen sisältö Verkostoryhmämallin kuvaus löytyy https://www.innokyla.fi/haku?p_auth=5mgmejld&p_p_auth=xlih5b2k&p_p_id=search_war_searchportlet&p_p_lifecycle=1&p_p_state =noral&p_p_mode=view&_search_war_searchportlet_action=search&_search_war_searchportlet_querystring=verkostoryhm%c3% A Yhdistystoimijoiden valmennus Verkostoryhmän yhdistysten edustajien valmennusta suunnittelemaan perustettiin v. -09 koulutustyöryhmä. Ryhmä kokoontui kaksi kertaa. Hanke toteutti ensimmäinen yhdistystoimijoille suunnatun kaksipäiväisen valmennuksen tammikuussa -10 Huhmarin lomakeskuksessa Polvijärvellä. Valmennukseen osallistui 15 henkilöä yhdeksästä eri yhdistyksestä, lisäksi mukana oli seurakunnan työntekijä. Osallistujat pohtivat mm. sitä miten yhdistysten toimintatapaa voitaisiin laajentaa omaisen näkökulman huomioivaksi. Valmennuksen kertauspäivä järjestettiin toukokuussa -10 Vesselissä.

21 Tapahtumat Verkostoryhmän yhdistysten yhteistyön tuotoksia ovat olleet vuosittain yhdistysten vuorotellen järjestämät Verkostoryhmän yhdistysten jäsenille suunnatut yleisötapahtumat. Hanke oli omalta osaltaan järjestelyissä mukana. Toritapahtuma elokuussa 2010 Joensuun torilla. Tapahtuma järjestettiin sunnuntaina suositun Torikirppis-tapahtuman kanssa samaan aikaan, jolloin torilla oli paljon väkeä. Tapahtumassa 13 Verkostoryhmän yhdistystä esittelivät omaa toimintaansa ja oman yhdistyksen omaisnäkökulmaa. Hankkeen toimintaa esiteltiin torilavalla. Lavalla nähtiin myös kuoro- ja tanssiesityksiä. Jokisoututapahtumat kesäkuussa 2010 ja -11 Joensuun Jokiasemalla, Pielisjoella. Hankkeen järjestämässä tapahtumassa Yhteinen Polku kirkkoveneen airoissa souti neljän Verkostoryhmän edustajat. Tapahtumalla haettiin näkyvyyttä omaishoitajuudelle. Ystävänpäivän tapahtuma 2012 Joensuun Laulurinteellä ulkoilun, Kuntokeitaalla sulkapallon/keilaamisen ja Virkistysuimala Vesikossa uinnin merkeissä. Vetovastuun tapahtuman järjestämisestä ottivat kolme Verkostoryhmän yhdistystä. Tapahtumaan osallistui satakunta jäsentä. Iloinen tempauspäivä 2013 tapahtuman vetovastuu oli neljällä Verkostoryhmän yhdistyksellä. Tapahtuma järjestettiin alkukesällä. Päivä koostui mukavasta yhdessäolosta ja monista toiminnallisista rastitehtävistä Kotikartanoyhdistyksen tiloissa ja ulkoalueella Joensuussa. Tapahtumaan osallistui n. 80 henkilöä. 6.2 Esitteet ja materiaalit Omainen, avustatko tai hoivaatko läheistäsi? esite syntyi hankkeessa 2009 tehdyn kyselyn pohjalta. Se on omaishoitajille ja ammattilaisille suunnattu omaishoitajuuden varhaisen tunnistamisen työkalu. Sitä jaettiin aktiivisesti yhdistysten jäsenkirjeiden mukana, yleisötilaisuuksissa ja omaisten ryhmissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaisille esitteitä jaettiin seminaareissa ja osastotunneilla. Esitettä painettiin 2000 kpl. Omaishoitajan Hyvinvointiympyrän avulla kartoitetaan omaishoitajan kokemusta tyytyväisyydestä hänen elämänsä eri osa-alueilla ja sitä voidaan käyttää keskustelun avaajana. Ympyrästä omaishoitajalle ja työntekijälle näyttäytyvät konkreettisesti

22 22 omaishoidon tuomat muutokset ja tuen tarpeet Minäkö omaishoitaja? ensiopas omaishoidosta julkaisun sisällössä on hyödynnetty hankkeen Omaishoitajuuden Varhaisia merkkejä. Opas tehtiin yhteisyhteistyössä Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n, Lakeuden Omaishoitajat ry:n, Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n ja Suomen omaishoidon verkoston kanssa. Opasta tilattiin 1500 kpl. P-K:n Dementiayhdistys ry:n Muistiluotsin kanssa mallinnettiin muistisairaan omaishoitoperheen vertaistuen polku: Mikä ihmeen vertaistoiminta? Polku kuvaa Muistiluotsin ja Yhteinen Polku-hankkeen tarjoamaa tukea muistisairaalle ja hänen omaishoitajalleen alkavan muistisairauden vaiheesta omaishoitotilanteen päättymiseen saakka. Esitettä tilattiin 1000 kpl. 6.3 Omaishoitajan Hyvinvointiympyrä Hankkeen aikana nousi tarve kehittää työkalu, jonka avulla omaishoitajat saadaan pysähtymään elämänsä äärelle ja pohtimaan omaa elämäntilannettaan kokonaisvaltaisesti. Ammattilaisten käyttöön haluttiin kehittää työkalu, joka nopeasti ja helposti tuo näkyväksi omaishoitajan elämätilanteen sekä mahdollisen tuen ja muutoksen tarpeen. Hyvinvointiympyrä on mainio työkalu keskustelun avaajana niin kahdenkeskisessä keskustelussa kuin ryhmätilanteissakin (liite 3 Omaishoitajan Hyvinvointiympyrä). Hyvinvointiympyrässä eri sektorit eli elämän eri osa-alueet tarkoittavat niitä elämänalueita, jotka on Omaishoitajuuden Varhaisten merkkien omaishoitajien itsensä esille tuomien asioiden pohjalta nostettu merkittävimmiksi muuttujiksi nimenomaan omaishoitotilanteissa. Kaikkiaan Hyvinvointiympyrään on nostettu 18 elämän osa-aluetta. Esimerkiksi taloudellinen tilanne tarkoittaa erityisesti omaishoitoperheessä esim. sairauskulujen ja erilaisten palveluiden hankkimisen myötä tulevia kustannuksia ja siitä johtuva rahatilanteen heikkenemistä. Elämän eri osa-alueiden pohtiminen ja kirjaaminen tuo näkyväksi omaishoitajan subjektiivisen kokemuksen tyytyväisyydestä; mahdollisista voimaannuttavista tekijöistä, uupumisesta, henkisestä kuormittuneisuudesta tai omaishoitajan oman terveyden heikentymisen myötä tulleista muutoksista. Omaishoitajan Hyvinvointiympyrää täytetään merkitsemällä oma kokemus tyytyväisyydestä rastilla kullekin elämän osa-alueen janalle. Mitä tyytyväisempi henkilö on, sitä kauemmaksi rasti sijoittuu tyytymättömyyden ympyrästä. Lopuksi rastit yhdistetään viivalla.

23 23 Mitä pyöreämpi ja mitä kauempana keskustasta merkinnät ovat, sitä tyytyväisemmäksi omaishoitaja kokee elämänsä. Tyytymättömyys näkyy poikkeamana ympyrämuodosta keskustaan päin tyytymättömyyttä aiheuttavan janan (elämänalueen) kohdalla. Hankkeessa Omaishoitajan Hyvinvointiympyrää on testattu syksystä 2011 lähtien (37 naisja 16 miesomaishoitajaa). Hyvinvointiympyrällä saadaan näkyväksi omaishoitajan omaa kokemusta siitä, miten tyytyväinen / tyytymätön hän on elämänsä eri osa-alueilla. Omaishoitajan Hyvinvointiympyrän kautta ryhmissä esille nousseet tyytymättömyyden aiheet ja muutostarpeet ovat auttaneet hankkeen vertaisryhmien sisältöjen kehittämisessä. 6.4 Perhelähtöiset vertaisryhmämallit Kuntoutuksen ja vertaistuen pariskuntaryhmä muistisairaalle ja hänen puolisolleen. Kuviossa 3 on esitetty suunnitteluprosessin kuvaus; Kuntoutuksen ja vertaistuen pariskuntaryhmästä muistisairaalle ja hänen puolisolleen. Hyvän käytännön kuvaus Sosiaaliportti.fi Kuvio 3. Suunnitteluprosessin kuvauksesta, 1. sivu

24 24 Pariskuntaryhmämalli on kokonaisuudessaan kuvattu liitteessä (liite 4). Pariskuntaryhmän omaishoitajien ryhmätoiminnan fysioterapian ja omaishoitajuuden prosessin sisältö kuvataan taulukoissa 1 ja 2. Ryhmien erityisasiantuntijaluennot saatiin ensisijaisesti yhteistyökumppaneilta. Tarvittaessa luennoitsijat ryhmiin hankittiin ostopalveluna. Hoidettavien ryhmätoiminnan sisällöistä vastaavat kunnan työntekijät. Toiminta Alkutilanteen kartoitus, Omaishoitajan Hyvinvointiympyrä Omaishoitajaksi tunnistautuminen: varhaiset merkit, mitä omaishoito on Omaishoitotilanteen tuomat muutokset: arki muuttuu, Aika ja paikka Ryhmän ensimmäinen tapaaminen Viikoittaisilla tapaamisilla omina asiakokonaisuuksina. vuorotellen muitten toimijoitten kanssa kunnan ryhmätilassa. Hyvinvoinnintekijät, voimavarat muutoksen keskellä, vertaistuen merkitys jne. Vuorohoito: lyhytkestoinen ja säännöllinen kodin ulkopuolinen hoito Tunteiden kirjo: tunteiden tunnistaminen ja ristiriitaiset tunteet Yhdistyksen ja liiton toiminta Taulukko 1. Omaishoitajuuden prosessi, luennot Toimi Aika Paikka Fyysisen toimintakyvyn testaus (TOIMIVA testi) Kuntosalityöskentelyyn perehtyminen Luento: terveysliikunta, lihasvoiman ja tasapainon merkitys arjessa Testipalaute, ohjaus ja neuvonta omatoimiseen harjoitteluun Ohjattu kuntosaliharjoittelu Toinen kokoontumiskerta Intervention alkupuoli Kolmas kokoontumiskerta Jokainen mahdollinen ryhmäkerta, 1 h/vko Varparannan palvelukeskus, kuntosali Varparannan palvelukeskus, ryhmätila Kuntosali Kuntosali Fyysisen toimintakyvyn lopputestaus Viimeinen kuntosalikokoontuminen Kuntosali Taulukko 2. Fysioterapian toteutus pariskuntaryhmässä. Esimerkkinä Kontiolahti, ryhmä 2

25 Omaishoitoperheitä Yksilöllisesti Kuntouttava Vertaisryhmä Kuviossa 4 esitetään Omaishoitoperheitä Yksilöllisesti Kuntouttava Vertaisryhmän toimintamalli. Kuvio 4. Toimintamallin kuvaus Omaishoitoperheitä Yksilöllisesti Kuntouttavan Vertaisryhmän omaishoitajien fysioterapian ja omaishoitajuuden prosessin sisältö kuvataan taulukoissa 3 ja 4. Hoidettavien osuus kuvataan taulukossa 5. Ryhmien erityisasiantuntijaluennot saatiin ensisijaisesti yhteistyökumppaneilta. Tarvittaessa luennoitsijat ryhmiin hankittiin ostopalveluna. Toimi Aika Paikka Fyysisen toimintakyvyn alkumittaus, TOIMIVA -testi Nelipäiväinen tutustumisjakso Vaivion kurssikeskus Luento: terveysliikunta, lihasvoiman ja tasapainon merkitys Nelipäiväinen tutustumisjakso Vaivion kurssikeskus arjessa Omaishoitajien ergonomiaohjaus Kuntosaliharjoittelu, ohjaus ja neuvonta 2 4 vko;n välein Terveyskeskuksen kuntosali / ryhmätila Omatoiminen liikunta, siihen motivointi Oman motivaation mukaan Koti, harrastepaikat Fyysisen toimintakyvyn loppumittaus Intervention lopussa Terveyskeskuksen kuntosali / ryhmätila Taulukko 3. Fysioterapian toteutus YKÄ 2, Polvijärven ryhmä

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Loppuseminaari 25.11.2013 Joensuu Seija Ollaranta, projektipäällikkö Joensuunseudun Omaishoitajat

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry 2015. 15.9.2015 Pirkko Granö

Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry 2015. 15.9.2015 Pirkko Granö Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry 2015 15.9.2015 Pirkko Granö Postinhakija Omaishoidon monet kasvot Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä: heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia; heitä, jotka ovat

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Ovet -omaishoitajavalmennus

Ovet -omaishoitajavalmennus Ovet -omaishoitajavalmennus Näin homma toimii -seminaari 27.11. Rovaniemi Sirkka Nissi-Onnela, aluevastaava Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry on Raha-automaattiyhdistyksen

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Risto hankkeen tutustumiskäynti Tampereelle 11.6.2014 Paula Kortesniemi

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Risto hankkeen tutustumiskäynti Tampereelle 11.6.2014 Paula Kortesniemi Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Risto hankkeen tutustumiskäynti Tampereelle 11.6.2014 Paula Kortesniemi Kotona asumista tukevat hankkeet Vapaaehtoistyö Lähitori Asiakas ja palveluohjaus Henkilökohtainen

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210. Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena

Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210. Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210 Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena Syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä toimintakeskuksen käynnistäminen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot