SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN IKÄÄNTYNEILLÄ MIEHILLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN IKÄÄNTYNEILLÄ MIEHILLÄ"

Transkriptio

1 LIITE 2 SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN IKÄÄNTYNEILLÄ MIEHILLÄ Terveydenhoitotyön kehittämistehtävä Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna Susanna Koivisto

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN IKÄÄNTYNEILLÄ Terveyden edistäminen Seksuaaliterveys ja sen edistäminen Ammattiauttaminen Vuorovaikutus työvälineenä hoitotyössä Seksuaaliterveyttä uhkaavat ongelmat ikääntyessä LEHTIARTIKKELI Lehtiartikkelin otsikointi Ingressi ja leipäteksti Ammattilehtiin artikkelin kirjoittaminen... 8 LÄHTEET... 9 LIITE 1 Lehtiartikkeli Ikääntyneen miehen seksuaalisuus ja sen tukeminen

3 1 JOHDANTO Hoitotyön koulutusohjelmasta valmistuu sekä terveydenhoitajia että sairaanhoitajia. Terveydenhoitajilta tutkintoon vaaditaan opinnäytetyöhön myös toinen osa. Opinnäytetyöni ensimmäisessä osassa tein tutkimuksen kotisairaanhoitajien näkemyksistä ikääntyneiden miesten seksuaalisuudesta sekä sen tukemisesta. Opinnäytetyöni tulosten mukaan hoitajat käsittivät ikääntyneen seksuaalisuuden niin ilmenevinä ongelmina, hoitajien epäsopivana kosketteluna kuin henkisenä häirintänä. Esiintyneisiin ongelmiin hoitajat osasivat antaa ammatillista tukea ja ikäviin tilanteisiin valmistauduttiin etukäteen. Hyvään vuorovaikutukseen pyrkiminen oli myös yksi ammatillisen kohtaamisen muodoista. Ammatillisen tukemisen yhdeksi muodoksi hoitajat kuvasivat ohjauksen ja neuvonnan, jolloin keskusteltiin seksuaalisuudesta, selviteltiin tilannetta ja tuettiin parisuhdetta. Lupa seksuaalisuuden toteuttamiseen viestittiin asiakkaille sosiaalisiin kontakteihin kannustamalla. Henkinen tukeminen nähtiin myös ammatillisena tukemisena, tuolloin hoitaja kuunteli, otti puheeksi ja antoi positiivista palautetta asiakkaalle. Ammatillinen auttaminen ja osaaminen jäi joskus myös riittämättömäksi opinnäytetyöni tulosten mukaan. Hoitajat välttelivät tai poistuivat tilanteista ymmällään tai jäivät neuvottomiksi, jos he joutuivat henkisen häirinnän tai koskettelun kohteeksi. Myös totaalista ammatillisuuden pettämistä kuvattiin. Tämän vuoksi haluankin tässä toisessa osiossa keskittyä ikääntyneiden seksuaaliterveyden ammatilliseen edistämiseen, ammatilliseen auttamiseen ja vuorovaikutuksen luomiseen. Uskon, että hyvä ennaltaehkäisy hoitajia kouluttamalla, tietoa lisäämällä ikääntyneiden seksuaalineuvonnasta, vähentäisi myös ikäviä tilanteita. Opinnäytetyöni toisen osan teorian jatkeeksi tein lehtiartikkelin(liite 1). Lehtiartikkelin tarkoituksena on tuoda opinnäytetyöni tulokset esille. Lehtiartikkelin on tarkoitus esiintyä Suomen terveydenhoitajaliiton lehdessä. Lehti on terveydenhoitajien ammattilehti, josta se tavoittaa useat terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat, jotka työskentelevät kotisairaanhoidossa. Hoitajat voivat artikkelin avulla pohtia arkaa asiaa ja miettiä omaa suhtautumistaan ikääntyneiden seksuaalisuuteen. He voivat oppia, että seksuaalisuudessa tukeminen on osa kokonaisvaltaista hoitotyötä ja sen alueen ongelmat tulee muistaa kartoittaa siinä missä muutkin asiakkaan ongelmat. 1

4 2 SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN IKÄÄNTYNEILLÄ 2.1 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on toimintaa, joka pyrkii siihen että ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä lisääntyvät. Tämän kautta lisätään terveyden edellytyksiä ihmisten arjessa. Terveyden edistämisessä luodaan näitä edellytyksiä yhteiskunnallisella tasolla, ympäristön ja kasvatuksellisella tasolla. Ihmisten oma osallistuminen ja jatkuvuus toiminnassa ovat terveyden edistämisen onnistumisen edellytyksiä. Terveyden edistämiseksi tehty työ on konkreettista toimintaa, joka pyrkii lisäämään ihmisten välistä tasa-arvoa. Koulutus ja tiedon saatavuus ovat edellytyksiä, jotta ihmiset saadaan mukaan.( Laine, Ruishalme, Salervo, Siven& Välimäki 2009, ) Joskus terveyskasvatusta ja terveyden edistämistä pidetään synonyymeina, samaa merkitsevinä käsitteinä. Terveyskasvatukseen liitetään usein negatiivinen leima, joten tämän vuoksi käsitettä terveyden edistäminen on usein suosittu ilmaisuna. Joskus terveyden edistämistä on pidetty ympäristöön suuntautuneena toimintana tai yhteiskuntapoliittisena, kun taas terveyskasvatuksen on katsottu kohdistuvan ihmisiin yksilöinä, joskus yhteisöinä tai joukkoina, eli väestönä.( Ryynänen& Myllykangas 2000, 135.)Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt terveyden ruumiillisen ja henkisen hyvinvoinnin täydelliseksi tilaksi(ryynänen& Myllykangas 2000,28). 2.2 Seksuaaliterveys ja sen edistäminen Seksuaaliterveys määritellään tilaksi, johon kuuluu fyysinen, emotionaalinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi suhteessa seksuaalisuuteen. Se kuuluu kaikille ja on kunnioittava näkemys seksuaalisuudesta ja seksuaalisuhteista. (Hattunen 2007,25.) Vuonna 1974 WHO määrittelee seksuaaliterveyden ruumiillisten, emotionaalisten, älyllisten, ja sosiaalisten tekijöiden intergraatioksi siten, että se positiivisesti rikastaa ja vahvistaa persoonallisuutta, kommunikaatiota ja rakkautta (Virtanen 2002,12). WAS on seksologian maailmanjärjestö ja se on antanut seksuaalioikeuksien julistuksen vuonna Seksuaaliterveys perustuu seksuaalioikeuksiin ja näiden toteutumista jokaisen tulee kunnioittaa ja suojella.(hattunen 2007, 25.) Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut Suomeen ensimmäisen kansallisen seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman vuosille Toimintaohjelman keskeisenä tavoitteena on edistää koko väestön, niin yksilön kuin pariskuntien, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä. Ohjelmassa on kiinnitetty huomiota myös seksuaalineuvonnan saatavuuden tehostamiseen.( Hattunen 2007,26.) 2

5 Asiallinen tieto ikääntyneille seksuaalisuudesta ja sukuelinten muutoksista vähentää vanhenemiseen liittyviä pelkoja ja myytinomaisia käsityksiä aseksusuaalisesta vanhuksesta. Seksuaalisuuden suoritus- ja orgasmikeskeisyyttä tulisi vähentää. Olisi korostettava siis, että hyväily ilman yhdyntää, psyykkinen ja fyysinen yhteenkuuluvuuden tunne ovat seksuaalisuuden ilmentymiä. Samalla on muistettava seksuaalisuuden yksilölliset erot myös ikääntyneillä.(hovatta, Ojanlatva, Pelkonen & Salmimies 1995,74.) 2.3 Ammattiauttaminen Asiakaspalvelua on ammattiauttaminen, joskus apu voi olla käytännönläheistä ja joskus vähemmän näkyvää kuten ohjausta ja neuvontaa elämän eri tilanteissa.(ahonen 1992, 11).Kun seksuaaliseen haluun liittyvissä ongelmissa tarvitaan ulkopuolisen auttamista, kannattaa kääntyä osaavan seksuaalineuvojan, seksuaaliterapeutin, pariterapeutin tai psykoterapeutin puoleen. Lääkärillä käynti on myös suositeltavaa. Alkukartoitus on aina tehtävä haluun liittyvissä ongelmissa. Miten ongelmat ilmenevät, koska ne ovat alkaneet, mitä silloin tapahtui ja millaista parisuhteen seksuaalielämä on kaiken kaikkiaan. Keskusteluun tuodaan usein myös parisuhteen ulkopuoliset suhteet ja muut tekijät sekä kaikki ne menetelmät, joilla pari on pyrkinyt asiaa korjaamaan. Mikäli taustalla on tämän lisäksi toiminnallisia seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia, kannattaa nekin ottaa huomioon. Syytä on kiinnittää huomiota myös muihin olemassa oleviin lääkityksiin ja sairauksiin.(hattunen 2007, 178.) Hoitaja voi edistää asiakkaan seksuaaliterveyttä seksuaalisuuden jäsentämismallin avulla. Kaksi ensimmäistä tasoa ovat hoitajille ja kaksi viimeistä erityisosaajille. Plissit- malli( kuva1). Kahteen ensimmäiseen tasoon kuuluu luvan antaminen tai salliminen ja tiedon antaminen. Mikäli ihmisellä on ongelmia seksuaalisuuden osa-alueella, hän useimmiten saa jo avun siitä, että he voivat saada luvan. Viesti voidaan välittää sanallisesti tai sanattomasti asiakkaalle. Asiakas tai potilas voi pyytää esimerkiksi lupaa itsetyydytykseen, erilaisten seksuaaliasentojen käyttöön tai pornografian käyttöön. Luvan hakeminen voi liittyä myös eri elämänvaiheisiin esimerkiksi ikääntyvät voivat haluta vahvistusta siihen, että myös heillä voi ja saa olla seksuaalisia tarpeita. (Nikkola & Niinistö 1997, ) Toisessa tasossa tiedon antamisessa normalisointi on tärkeää. Tieto voi olla tarpeen esimerkiksi anatomiasta tai vanhenemisesta tai seksiapuvälineistä. Potilas tai asiakas voi tarvita tietoa myös hoitomahdollisuuksista tai kirjallisuudesta. Tietämättömyys ja tarkistamattomat uskomukset voivat aiheuttaa asiakkaalle ja hänen parisuhteelleen tuhoisia seurauksia. Tiedon saaminen on keskeinen ahdistusta vähentävä tekijä. Tiedon saaminen auttaa myös realisoimaan seksuaalisuuteen liittyviä odotuksia. Kahteen viimeiseen tasoon kuuluvat erityisohjeiden antaminen ja terapia. (Nikkola & Niinistö 1997, 47.) 3

6 IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII P L Perusterveydenhuolto IIIIIIIIIIIIIIIII I seksuaalineuvonta IIIIIIIIII S Erikoispalvelut/ S seksuaaliterepia IIIIII I T KUVA 1. Plissit- seksuaalisuuden jäsentämismalli (Nikkola& Niinistö 1997,46) Ihmisen seksuaalinen eheys eli seksuaaliterveys tarkoittaa yksilön näkemystä omasta sukupuolisuudestaan. (Yura& Walsh 1993, 213.) Ennen kuin hoitaja voi auttaa potilasta tämän seksuaaliongelmissa, on hänen itsensä arvioitava omaa tietoisuuttaan, tietämystään, uskomuksiaan, asenteitaan ja arvojaan. Hänen on määriteltävän paikkansa jatkumossa, jossa päätepisteenä on seksuaalinen eheys. Tämän arvioinnin perusteella hän voi löytää ne alueet, joilla hän on itse rajoittunut. Jos hoitaja ei pysty puhumaan seksuaaliasioista, ei hän pysty myöskään neuvomaan potilaalle kommunikaatiotapoja seksuaalisen ilmaisun parantamiseksi.( Yura& Walsh 1993, 231.) Kun työskennellään seksuaalisuutta koskevien asioiden alueella, on työntekijän hyvä olla selvillä omista tunteistaan, tarpeistaan, fantasioistaan, asenteistaan ja normeistaan. (Nikkola & Niinistö 1997, 48.) Mikäli hoitajalla on seksistä puhumisen ongelma, se on voitettavissa. Mikäli hoitaja tuntee kiusaantuneisuutta puhuessaan seksuaalisuudesta, on hänen hyvä lukea jotain aihetta käsittelevää kirjallisuutta, jossa on puhekielen ilmaisuja. Hoitaja voi ukea tekstiä ääneen, keskustella artikkelista ystäville ja kollegoille.( Yura& Walsh 1993, 232.) Asiakaspalvelussa eli auttamisessa on aina tarkoituksena auttaa asiakasta selviytymään elämässään eteenpäin. Auttaminen hoitotieteiden mukaan tarkoittaa ammattityötä, jossa asiakkaan biopsykososiaalista ympäristöä pyritään muuttamaan hänen terveytensä, oppimisensa ja kasvunsa edistämiseksi. Auttajan on tällöin tehtävänä auttaa asiakasta sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen, ratkaisemaan itse ongelmiaan ja maksimoimaan itsensä toteuttamista. Auttajan on jatkuvasti selvitettävä yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan käyttäytymisen merkitys sekä tarpeiden ja tavoitteiden luonne.(ahonen 1992, 11.) Asiakkaan auttamisessa tärkeintä on auttaa häntä auttamaan itseään ja elämään täysipainoista elämää. Lähtökohtana tulee aina olla asiakkaan arvot ja näkemykset. Asiakkaiden erilaisuuden, yksilöllisyyden ja ihmisyyden huomioimista ja kunnioittamista ei auttamistyöstä puhuttaessa voida koskaan painottaa liikaan.( Ahonen 1992,49.) 4

7 Auttamisprosessiin liittyy aina paljon ongelmanratkaisua, ongelmien selvittelyä teoreettisen ajattelun avulla. Ongelmanratkaisuprosessissa on tavoitteena lähinnä kuitenkin vain uuden tiedon kerääminen ja kehittäminen. Tässä prosessissa pyritään lisäämään asiakkaan henkistä kasvua sekä vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Auttamisen sisältäessä paljon ongelmanratkaisua ajattelun tasolla, on se kuitenkin ennen kaikkea vuorovaikutusta auttajan ja asiakkaan välillä.( Ahonen 1992,17.) 2.4 Vuorovaikutus työvälineenä hoitotyössä Luottamus on tärkeä osa hoitoa ja vuorovaikutusta. Luotettavuus koostuu monista tekijöistä. Vaitiolovelvollisuus on itsestään selvää sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville. Asiakkaan asioista ei puhuta muille ihmisille ja henkilöllisyyttä ei tule paljastaa. Työntekijän on sisäistettävä, että asiakkaan asiat eivät kuulu kellekään sellaiselle henkilölle, jolle hän ei ole niitä itse kertonut.(mattila 2007,24.) Luotettava työntekijä toimii aina asiakkaan parhaaksi. Luotettavassa asiakassuhteessa asiakas ei menetä hyvää palvelua, vaikka työntekijällä olisi herännyt epämiellyttäviä tunteita, ei silloinkaan kun ne heräävät vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Luottamuksen syntyminen on vaikea asia ja monimutkainen tapahtuma. Vuorovaikutuksessa syntyvät eripuraisuudet tai päätökset lujittavat vuorovaikutussuhdetta. Luottamuksen säilyminen perustuu paljolti kunnioitukseen ja ymmärretyksi tulemisen tunteeseen. Työntekijän on myös hyväksyttävä se, että joillakin asiakkailla ei ole rohkeutta luottamiseen. Rohkeus luottamiseen saattaa ajan myötä kasvaa, kunhan työntekijä ei tee siitä kynnyskysymystä, ei ota siitä itseensä ja suhtautuu asiakkaaseensa kunnioittavasti.( Mattila 2007, )Hoitotyö on ammatillista lähimmäisyyttä, jonka perusta vanhuksen ja hoitotyöntekijän keskinäisessä luottamuksessa( Kankare & Lintula 2004,47). Vuorovaikutukseen liittyy aina läheisyyden ja etäisyyden huomioiminen. Jokaisella ihmisellä on oma intiimitila. Liian lähelle tuleminen saattaa aiheuttaa asiakkaalle epämiellyttävän olon. Henkilökohtainen alue käsittää välimatkan puolesta metristä 1,25 metriin.(laine, Ruishalme, Salervo, Siven & Välimäki 2009,231.) Opinnäytetyöni tutkimuksen mukaan hyvään vuorovaikutukseen pyrittiin hyödyntämällä hoitajan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Hoitajat kokivat, että hyvä menetelmä vuorovaikutuksen syntymiselle oli suhtautua seksuaalisuuteen luonnollisesti ja joskus työmenetelmänä käytettiin myös sopivissa määrin huumoria. Huumori nähtiin myös seksuaalisuuden puheeksiottoa helpottavana tekijänä, sanallisen vuorovaikutuksen aloittamiseksi. (Koivisto 2009,26.) 5

8 2.5 Seksuaaliterveyttä uhkaavat ongelmat ikääntyessä Parisuhteen väljähtyminen vuosien myötä saattaa heikentää seksuaalista halukkuutta. Siihen voi vaikuttaa kykenemätömyys selvittää parisuhteessa olevia seksuaaliongelmia..(hovatta, Ojanlatva, Pelkonen & Salmimies 1995,74.) Sukupuolielinten muutokset aiheuttavat sen, että iäkäs mies kiihottuu hitaammin, fyysiset ärsykkeet aiheuttavat erektion hitaammin ja erektio voi olla heikompi. Iäkäs mies tosin voi kokea orgasmin koko vartalollaan tai kumppanien yhteensulautumisena ja keskittyminen sukupuolielimiin vähenee..(hovatta, Ojanlatva, Pelkonen & Salmimies 1995,71.) Iäkkäiden lääkehoidon yhteydessä tulisi ottaa huomioon lääkkeiden vaikutukset seksuaaliseen halukkuuteen. Tässä asiassa on vanhusten lääkityksissä noudatettava samoja periaatteita kuin nuorempienkin henkilöiden..(hovatta, Ojanlatva, Pelkonen & Salmimies 1995,75.) Iäkkään miehen seksuaalisen kyvyn eli potenssin häiriintyminen näyttää tutkimusten mukaan johtavan siihen, että myös muu seksuaalisuus loppuu. Tämän ehkäisemiseksi tulisi tiedottaa vaihtoehdoista, normaaleista seksuaalisuuden ilmaisuista..(hovatta, Ojanlatva, Pelkonen & Salmimies 1995,75.) Opinnäytetyössäni tämä seksuaalisuuden toteuttamista uhkaava tekijä raportoitiin. Hoitajat kuvasivat, kuinka parisuhteessa oli erektioongelmia ja toisaalta miehet kokivat ahdistuneisuutta kykenemättömyydestään ja jopa painostusta seksiin. (Koivisto 2009, 22) Yksin jääminen ikääntyessä aiheuttaa tilanteen, jolloin voidaan olla kyvyttömiä yhdyntään. Masturbaatio on yksi keino helpottaa seksuaalista halukkuutta. Masturbaatio kuuluu normaaliin seksuaaliseen purkautumiseen iäkkäillä ja siitä tulisi kirjoittaa ja puhua..(hovatta, Ojanlatva, Pelkonen & Salmimies 1995,75.) Opinnäytetyöni tuloksissa ikääntyneet yksinäiset miehet eivät olleet tuoneet hoitajille esille tarvettaan tyydyttää itseään eivätkä olleet kysyneet asiasta. Hoitajat olivat törmänneet itsetyydytykseen, mutta tilanteet eivät olleet millään tavalla miellyttäviä ja ammatillisuus tällaisissa tilanteissa oli riittämätöntä.( Koivisto 2009,22 ) 6

9 3 LEHTIARTIKKELI Lehtiartikkeli jakaa tietoa asiantuntevasti ja pyrkii objektiivisuuteen ja siinä on enemmän tietoa kuin kolumnissa, joka sisältää myös mielipiteitä. Lehtiartikkelissa on otsikko, alkukappale, erottuvat väliotsikot, hätkähdyttävät kuvat, oikeaoppinen lehtikieli ja lopussa olevat lähdeviitteet.(suhola, Turunen, Varis 2005,110.) Hyvä lehtijuttu syntyy mietityistä, selkeistä ajatuksista, jotka tulee ilmaista selkeillä ja yksinkertaisilla virkkeillä. Virkkeiden tulee olla sellaisia, joita kohderyhmäsi ja muutkin ihmiset ymmärtävät. (Kotilainen 2003, 99.) 3.1 Lehtiartikkelin otsikointi Otsikon tulee kertoa lukijalle, mitä juttu sisältää ja jutun tulee sisältää se, minkä otsikko lupaa. Otsikon pitää nopeasti kertoa jutun keskeisin asia, eikä se saa aiheuttaa väärinkäsitystä, vaikka muu osa jutusta jäisi lukematta. Kaksitasoinen otsikko on hyvä keino yhdistää sisällökkyys ja nasevuus. Yksiosainenkin otsikko toimii, myös joskus nokkelan sanaleikin kanssa.(kotilainen 2003, ) Väliotsikot ovat jutun tärkeitä osia. Ne saattavat ratkaista sen, luetaanko juttusi loppuun. Se katkaisee pitkän palstan paloihin ja näin lukijan on helpottavat lukijaa. Parhaimmillaan väliotsikko on kiinnostava, naseva ja se kertoo myös keskeisimmän asian tulevan kappaleen sisällöstä. Jos suunnittelet juttusi rakenteen etukäteen, voi väliotsikot tehdä heti, ne ovat luut. Lihat kirjoitetaan väleihin.( Kotilainen 2003, ) Väliotsikko saa sisältösä kappaleen tai jakson sisällöstä, usein loppupuolelta jaksosta. Tuolloin lukijaa pidetään jännityksessä. ( Suhola 2005,138.) 3.2 Ingressi ja leipäteksti Ingressi on lihavammalla, isommalla tai jollain tavalla muuten erilaisella kirjaintyypillä ladottu jutun alkukappale. Lyhyt virke, ehkä pari kolme virkettä ei yhtään enempää. Se voi olla myös tavallisella leipätekstillä kirjoitettu kärki juttuun, jolloin sitä ei erota ulkoasusta ingressiksi vaan sisällöstä. Hyvä ingressi on hyvän otsikon jatke ja se kertoo lukijalle viimeistään kannattaako juttu lukea vai ei. Hyvä ingressi kertoo oleellisen jutusta myös sille, joka ei juttua loppuun lue.( Kotilainen 2003,87.) Leipäteksin hyvyys on sen sisältämässä informaatiossa. Toisin sanoen, tekstin on sisällettävä jotain sellaista, mitä lukija ei ole ennen tiennyt. Leipätekstin on säväytettävä sekä lukijaa että kirjoittajaa.( Kotilainen 2003, ) Tekstin tulee olla myös hyvin ymmärrettävää asiatekstiä, sen tulee olla virheetöntä, tehokasta, sujuvaa, helppoa ja havainnollista. Sujuvaksi tekstin tekee lausejako, lauseiden tulee olla rakenteeltaan vaihtelevia. ( Kotilainen 2003,88.) 7

10 Tärkein syy kirjoittaa tärkeimmät asiat jutun alkuun on ihmisten lukutottumus. Lukija on tottunut siihen, että alusta löytyy tärkeimmät pääasiat (Kotilainen 2003,89). Kun kappale jutussa vaihtuu, on kyse myös ajatuksen, näkökulman, lausunnonantajan, repliikin tai muun sellaisen vaihtumisesta. Toisinaan kappale voi olla jopa yksi virke. (Kotilainen 2003,110). 3.3 Ammattilehtiin artikkelin kirjoittaminen Ammatti- ja erikoislehtiä lukevat ihmiset, jotka lukevat muitakin lehtiä. Tämän vuoksi lehtijuttujen tulee olla yhtä hyvin ja kansanomaisesti ymmärrettäviä kuin muidenkin lehtijuttujen. Ammattilehtien artikkelit ovat valitettavan usein pitkäveteisiä ja vaikeaselkoisia. Useat ajattelevat, että ammattilehdessä ilmestyvän jutun kuuluukin olla vaikeaselkoinen. Tämä mukamas lisää arvovaltaisuuden tunnetta, kun lehti on ammattiryhmään kuulumattomalle käsittämätön. Myös kapealle alalle erikoistuneille ammattihenkilöille, muut alat käyvät hänelle vuosi vuodelta vieraammiksi. Tämän vuoksi hän on yhä maallikompi muilla kuin omalla alallaan. Kankean ja vaikeaselkoisen jutun kirjoittaja ei tunnu ymmärtävän, että lukija on tavallinen ihminen, oli hänen ammattinsa tai harrastuksensa mikä tahansa.(kotilainen 2003,96.) 8

11 LÄHTEET Ahonen, H Vuorovaikutus auttamisen välineenä. Tampere.Kirjayhtymä Oy. Suhola, A.,Turunen, S., Varis,M Journalistisen kirjoittamisen perusteet. Jyväskylä.Oy Finnlectura Ab. Hovatta, O., Ojanlatva, A., Pelkonen, R., Salmimies, P.,(toim.)1995. Seksuaalisuus. Duodecim.Helsinki. Hattunen, L Haluttaako? Seksuaalisen halun ääriviivoja. Jyväskylä. Gummerus. Laine, A., Ruishalme, O., Salervo, P., Siven, T., Välimäki,P., 2009.Opi ja ohjaa sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki. WSOY. Kankare, H., Lintula, H., (toim.) Vanhuksen äänen kuuleminen. Helsinki.Tammi. Kotilainen,L Parempi lehtijuttu. Jyväskylä. Gummerus. Koivisto,S., Ikääntyneen miehen seksuaalisuus ja sen tukeminen, kotisairaanhoitajien näkökulmasta. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Ryynänen, O-P., Myllykangas, M., Terveydenhuollon etiikka. Juva. WSOY. Virtanen, J Kliininen seksologia. Vantaa. WSOY. 9

12 LIITE 1 1/3 ARTIKKELI LEHTIARTIKKELI SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITON LEHTEEN Susanna Koivisto Terveydenhoitajaopiskelija Hämeen ammattikorkeakoulu Ohjaaja: Hoitotyön yliopettaja Marketta Jokinen Ikääntyneen miehen seksuaalisuuden ilmeneminen ja sen tukeminen Artikeli pohjautuu Hämeen ammattikorkeakoulussa tehtyyn opinnäytetyöhön -Ikääntyneiden miesten seksuaalisuuden ilmeneminen ja sen tukeminen kotisairaanhoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kotisairaanhoitajien näkemyksiä ikääntyneiden seksuaalisuudesta ja heidän antamaansa tukea. Aineisto työhön kerättiin teemahaastattelemalla kolmea kotisairaanhoidon työntekijää. Opinnäytetyön lähestymistapa oli laadullinen ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Opinnäytetyö tehtiin Hämeenlinnan seudun vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeeseen, jonka nimi oli Vankkuri. Hanke päättyi Hankkeen yhtenä tavoitteena oli lisätä hoitajien tietoa, taitoa ja osaamista ikääntyneiden kanssa työskentelystä. Opinnäytetyössä haastateltiin kotisairaanhoitajia. Kotisairaanhoitajat tekevät työtä asiakkaan kotona. Tuolloin hoitotyöntekijän asiakkaana on eri- ikäisiä ihmisiä läheisineen, joten hoitotyön tekeminen kotiympäristössä vaatii hoitotyöntekijältä vahvaa ammattitaitoa ja kykyä soveltaa osaamistaan erilaisissa ympäristöissä (Hägg, Rantio, Suikki, Vuori & Ivanoff- Lahtela 2007,8). Ikääntyneiden miesten seksuaalisuudesta löytyy paljon tietoa, mutta se käsittelee pääasiassa toiminnallista seksiä ja erektiokykyä. On myös erilaisia miehille suunnattuja oppaita koskien seksuaalista kyvykkyyttä. Verrattaessa miehiä naisiin, miesten seksuaalinen aktiivisuus säilyy ikääntyessä voimakkaampana ( Pohjolainen, Ronkainen & Ruth 1994, 134). Yksilölliset erot on kuitenkin huomioitava. Seksuaalisuus tulisi nähdä hoitotyössä monimuotoisena ja huomioida tämä myös tukemisessa. Seksuaalisuus ei ole vai anatomis-biologinen ulottuvuus, vaan siihen vaikuttavat myös yksilön oma käsitys, kokemus ja tietoisuus sukupuolestaan eli seksuaali-identiteetti sekä muiden ihmisten ja yhteisön näkemys ja tulkinta yksilöstä.( Virtanen 2002, 35.) Seksuaalisuus on normaali osa ihmisen elämää ja se on myös tärkeä voimavara. Seksuaalisuudelle ei voi määritellä oikeaa ikää eikä aikaa. Seksuaalisuus saa eri vaiheissa ihmisen elämässä erilaisia yksilöllisiä merkityksiä ja painoarvoja. (Lyyra, Pikkarainen & Tilkkanen 2007, 170.) Nykyään on hyväksytty ajatus siitä, että seksuaalisuus katsomatta ikävuosiin, on yksi hyvinvoinnin osatekijä ja parisuhdetta lujittava seikka. (Apter, Väisälä & Kaimola, 2006, 229) Seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat vähitellen tulossa tärkeämmiksi ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä ja heidän arkipäivän kokemuksissaan. (Heikkinen & Rantanen 2008,242.) Seksuaalista halua ja kiinnostusta vähentäviä tekijöitä ikääntyessä ovat kumppanin puute sekä huono fyysinen tai psyykkinen terveys. (Apter ym. 2006, 229.) Ihmiskuva, elämänkokemus, koulutus ja ammatillinen viitekehys vaikuttavat siihen, miten työntekijä toimii auttamistilanteessa. Seksologian alueella tärkeää on oman seksuaalisuuden kohtaaminen eli se, että hoitaja työskentelee omien seksuaalisuuteen liittyvien tunteiden, arvojen, normien, asenteiden ja uskomusten kanssa. (Apter ym. 2006,43.) Hoitajien on hyvä työstää omaa seksuaalisuuttaan ja antaa lupa itselleen

13 LIITE 1 2/3 seksuaalisuuteen, jotta kyky auttaa myös asiakkaita kehittyisi. Opinnäytetyössä haastattellut hoitajat näkivät ikääntyneen miehen seksuaalisuuden monimuotoisena, he eivät puhuneet haastatteluissa pelkästään erektio-ongelmista. He kuvasivat seksuaalisuuden ilmenemisestä kysyttäessä myös parisuhdeongelmia ja hellyyden kaipuuta, jota yksinäiset miehet olivat tuoneet esiin. Parisuhteissa puoliso oli usein ongelmien esille tuoja. Ikääntyneillä miehillä seksuaalisuus näkyi hoitajille myös ikävillä tavoilla. Kaikki kolme hoitajaa kuvasivat haastatteluissa, kuinka heitä oli kosketeltu hoitotyötä tehdessä ja he olivat kokeneet myös henkistä häirintää. Pohdintaa opinnäytetyön tuloksista Ikäviin tilanteisiin on hyvä varautua etukäteen, näin totesivat myös hoitajat opinnäytetyöni tuloksissa. Ammatissaan käyttämiksi menetelmiksi hoitajat kuvasivat tilanteisiin valmistautumisen lisäksi, ammatillisen tukemisen ja hyvän vuorovaikutuksen. Hoitajat kertoivat ammatillisen tukemisen olevan ohjausta ja neuvontaa sekä luvan antamista seksuaalisuuteen. Luvan antaminen seksuaalisuuteen on kuvattu myös Plissit mallissa, joka on seksuaalisuuden jäsentämismalli. Tässä mallissa luvan antaminen seksuaalisuuteen on ensimmäinen taso, seuraava taso käsittelee tiedon antamista. Tieto voi olla tarpeen esimerkiksi anatomiasta tai vanhenemisesta. Asiakas voi tarvita tietoa myös hoitomahdollisuuksista tai kirjallisuudesta. (Nikkola & Niinistö 1997, 47.) Myös ammattitaidon pettämisestä hoitajat kertoivat haastatteluissa. Lähentely- yritykset, itsetyydytys hoitajan nähden ja koskettelu, saivat hoitajat välttelemään tiettyjä asiakkaita ja poistumaan neuvottomina tilanteista. Negatiivisten tunteiden tunnistaminen seksuaalisuuteen liittyen on tärkeää hoitotyössä. Vanha ihminen voi hävetä tai jopa inhota omaa ikääntynyttä vartaloaan eikä enää pidä itseään seksuaalisena olentona. Sukupuolettomaksi tunteminen oi alkaa haitata tuolloin seksuaalisuuden ilmentämistä. Nuoruuden muistelu ja kehuminen auttaa ikääntynyttä miestä säilyttämään kuvan omasta sukupuolisuudestaan, sukupuoliidentiteetistään. Opinnäytetyöni tuloksissa ikääntyneet miehet itse kertoivat hoitajille tarinoita nuoruudestaan ja tällä tavoin omaaloitteisesti vahvistivat seksuaaliidentiteettiään. Johtopäätökset Hoitajille on saatava lisäkoulutusta ikääntyneiden seksuaalisuudesta ja erityisesti sen tukemisesta. Menetelmiä puheeksiottoon ja matalan kynnyksen palveluja ikääntyneille on lisättävä, jotta ikääntyneet miehet saadaan ottamaan esille itse seksuaaliongelmiaan. Hoitajiin kohdistuviin kosketteluyrityksiin on kehitettävä esimerkiksi työyhteisössä työryhmissä toimintamalleja. Toiminnallista seksuaalisuutta käsitellessä tulee mieleen ensimmäisenä ikääntyvän miehen erektion saaminen. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota monimuotoiseen seksuaalisuuden tukemiseen. Viagran määrääminen erektio-ongelmiin ei ratkaise aina taustalla olevaa ongelmaa, jos se on psykososiaalinen tai elämäntilanne muuten hankala, aiheuttaen sukupuolielämän häiriöitä. Hoidon tarpeen määrittely ja toiminnan suunnittelu yhdessä asiakkaan kanssa, hoidettavan sukupolven historia tuntien, on mielestäni uusi työmalli seksuaalisuuden käsittelemiseen ja se on otettava käyttöön hoitotyössä. Hoitotyössä seksuaalisuutta kohdatessa on huomioitava, että hoitajat ovat eri ikäluokkaa kuin ikääntyneet, joten he ovat kasvaneet hyvin erilaisessa elinympäristössä. Tästä syystä seksuaalineuvonta ja -ohjaus osana ikääntyneiden hoitotyötä on haastava hoitotyön osa-alue, koska kulttuurierot ovat todella suuret tällä osa-alueella. Sodan aikana varttunut sukupolvi ei ole tottunut

14 LIITE 1 3/3 keskustelemaan seksuaali-asioistaan. Opinnäytetyöni tuloksissa tuli ilmi, että erityisesi miehille avun hakeminen jopa erektio- ongelmiin tapahtuu vaimon kautta. Apter, D., Väisälä, L., Kaimola, K.( toim.) Seksuaalisuus. Jyväskylä. Gummerus. Heikkinen, E., Rantanen, T.(toim.) Gerontolgia.2.uudistettu painos. Keuruu. Otava. Hägg, T., Rantio, M., Suikki, P., Vuori, A., Ivanoff- Lahtela, P Helsinki. WSOY. Koivisto,S., Ikääntyneen miehen seksuaalisuus ja sen tukeminen, kotisairaanhoitajien näkökulmasta. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Lyyra, T-M., Pikkarainen, A., Tilkkanen, P., ( toim. ) Vanheneminen ja terveys. Helsinki. Edita Publishing Oy. Nikkola, H,.,Niinistö, A Halu rakastaa, Pro nursing ry- julkaisusarja. Turku. Pika. Pohjolainen, P., Ronkainen, S., Ruth, J- E., Erotiikka ja elämänkulku. Juva. WSOY. Virtanen, J Kliininen seksologia. Vantaa. WSOY.

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Seksuaalisuus osana kokonaisvaltaista hoitotyötä Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Hoitotyössä seksuaalisuuden huomioon ottaminen jää usein muiden terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Liisa Laitinen sh, psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti NACS KYS 16.10.2011 1 Seksuaalisuudesta vaginan

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Erottamaton osa ihmisyyttä ja jokaisen ihmisen perusoikeus Se on miehenä, naisena tai jonakin muuna olemista omalla tavalla tai tyylillä

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

TEKONIVELPOTILAS JA SEKSI

TEKONIVELPOTILAS JA SEKSI TEKONIVELPOTILAS JA SEKSI Seksuaalisuus ja seksi ovat edelleen asioita, joista on vaikea puhua, erityisesti sairauksien yhteydessä. Monia sairauksia osataan jo hoitaa menestyksellisesti, mutta se mitä

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

LUPA PUHUA. Asiakkaan ja potilaan seksuaaliohjaus hoitotyössä

LUPA PUHUA. Asiakkaan ja potilaan seksuaaliohjaus hoitotyössä LUPA PUHUA Asiakkaan ja potilaan seksuaaliohjaus hoitotyössä 1 Ryttyläinen K. & Virolainen L. 2009. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ALUKSI Seksuaaliterveyden edistäminen on

Lisätiedot

Anu Mällinen Kätilö (YAMK), Seksuaaliterapeutti (NACS), Seksuaaliterveyden asiantuntija (NACS) 2.9.2013, Tampere

Anu Mällinen Kätilö (YAMK), Seksuaaliterapeutti (NACS), Seksuaaliterveyden asiantuntija (NACS) 2.9.2013, Tampere Anu Mällinen Kätilö (YAMK), Seksuaaliterapeutti (NACS), Seksuaaliterveyden asiantuntija (NACS) 2.9.2013, Tampere Olennainen osa ihmisyyttä koko elämän ajan (perustarve) Seksuaalisuus on ihmisen synnynnäinen

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Valonarkaa- Avusteinen seksi

Valonarkaa- Avusteinen seksi Valonarkaa- Avusteinen seksi SISÄLTÖ: 1.Vammaisuus olemassaolon muotona/ilmiönä 3. Kyselyn tulos 4. Avustajien ja hoitajien kokemuksia 5. Vammaisten henkilöiden kokemuksia 6. Vammautumisen- ja vammaisuuden

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

OLI NIINKU VAIKEA SANOA SANAA SEKSI

OLI NIINKU VAIKEA SANOA SANAA SEKSI OLI NIINKU VAIKEA SANOA SANAA SEKSI Ikääntyneiden miesten seksuaalisuus ja sen tukeminen kotisairaanhoitajien näkökulmasta Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

ARTIKKELI KÄTILÖLEHTEEN 4.3.2011

ARTIKKELI KÄTILÖLEHTEEN 4.3.2011 ARTIKKELI KÄTILÖLEHTEEN 4.3.2011 annevuokila@gmail.com Anne Vuokila 0400-151180 KYPSÄ NAINEN TARVITSEE APUASI Artikkeliin pohjautuvan opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan vaihdevuosi-ikäiset naiset kärsivät

Lisätiedot

PARISUHTEEN TASAVERTAISEN SEKSUAALISUUDEN TUKEMINEN

PARISUHTEEN TASAVERTAISEN SEKSUAALISUUDEN TUKEMINEN PARISUHTEEN TASAVERTAISEN SEKSUAALISUUDEN TUKEMINEN 20.9.2013 Soili Lukkarila Fysioterapeutti, Seksuaaliterapeutti, erityistaso (NACS) SISÄLTÖ Seksuaalisuus Seksi Yleisimmät seksuaaliset toimintahäiriöt

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot