YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus AIKA :00-18:20 PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 65 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajat Kaupunginhallituksen pöytäkirjojen nähtävilläolo Sitoutuminen Vt 27 liikennejärjestelyt Ylivieskassa- 140 EAKR-hankkeen kustannuksiin 69 Vesihuoltolaitoksen maksutaksan täydentäminen Lausunnon antaminen valitukseen kaupunginvaltuuston päätöksestä , joka koskee asemakaaavan ja ase- makaavan muutoksen hyväksymistä Hakalahden (2.) kaupunginosan asemakaavattomalle alueelle ja osalle KL-1 II-korttelia Pitkäaikaistyöttömien työllistämisprojektin rahoitus ja ohjausryhmän 154 nimeäminen 72 Väliraportti pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteistä Lausunto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmasta ja maakuntaohjelmasta Pohjois-Pohjanmaan liiton perussopimuksen muuttaminen Työryhmän asettaminen Akustiikan kehittämiseksi Edustajan nimeäminen Vieskan liikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokoukseen Valtuutettujen tekemät ja valtuuston päätettävissä asioissa 162 tehdyt aloitteet 78 Ilmoitusasiat Lautakuntien pöytäkirjat ja viranhaltijapöytäkirjat 165

2 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Marjakangas Kati 16:00-18:20 Puheenjohtaja Männistö Asko 16:00-18:20 1. varapj. Savela Kaisa 16:00-18:20 2. varapj. Alanen Terttu 16:00-18:20 Jäsen Isokoski Juha 16:00-18:20 Jäsen Löfbacka Juhani 16:00-18:20 Jäsen Nevala Aune 16:00-18:20 Jäsen Saari Tuomo 16:00-18:20 Jäsen Ylimäki Jouko 16:00-18:20 Jäsen MUU Pylväs Juha 16:00-18:20 KV:n pj. Kippola Eero 16:00-18:20 KV:n 1. varapj. Haikola Tuija 16:00-18:20 KV:n 2. varapj. Hasanen Aura 16:00-18:20 KV:n 3. varapj. Ojamäki Asko 16:00-18:20 Esittelijä Piili Maritta 16:00-18:20 Pöytäkirjanpitäjä Kentala Kari 16:00-16:45 Asiantuntija :t ALLEKIRJOITUKSET Kati Marjakangas Puheenjohtaja Maritta Piili Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Keskiviikkona klo keskusvirastossa Juha Isokoski Juhani Löfbacka PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Keskiviikkona klo keskusvirastossa Kanslisti Merja-Liisa Laitila

3 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KHALL Kaupunginhallituksen johtosäännön 7 :n mukaan kokous kutsu on toimitettava mi käli mahdollista kirjallisena hyvissä ajoin ennen kokous ta. Jos erityiset syyt eivät ole esteenä, esityslista on lähetettä vä vähintään kolme päivää ennen ko kousta. Kokouskutsu on lähetetty sähköpostina torstaina Esi tyslis ta liitteineen on julkaistu samana päivänä sähköi sessä ko koushallintajärjestelmässä. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus toteaa laillisuu den ja pää tösvaltaisuuden. KAUPUNGINHALLITUS: Totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajat KHALL Pöytäkirja tarkastetaan keskusvirastossa keskiviikkona kello 10 ja pidetään yleisön nähtävänä samana päivä nä kello KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus valitsee pöytä kirjan tarkastajat Juha Isokoski Juhani Löfbacka Varalle Aune Nevala Tuomo Saari Mikäli pöytäkirjan tarkastajaksi valittu henkilö on esteellinen tai estynyt käsittelemään jotakin asiaa, tarkastaa pöytäkirjan kyseisen asian osalta varalle valittu henkilö. KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyttiin.

5 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen pöytäkirjojen nähtävilläolo 57/0/00/2010 KHALL Ylivieskan kaupungin hallintosäännön 15 :n mukaan pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Vallitsevan käytännön mukaan kaupunginhallituksen pöytäkirja tarkas te taan kes kus vi ras tos sa kokousta (yleensä maanantai) seuraavana toisena päivänä (keskiviikko) kel lo 10 ja pi de tään ylei sön nähtä vä nä sa mana päi vä nä kel lo Kaupungintalon aukioloaikaa on muutettu (avoinna klo 9-15), joten pöytäkirjan nähtävänäoloaikaa on myös syytä muuttaa. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää, että kaupunginhallituksen pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä keskusvirastossa kokousta seuraavana toisena viraston aukiolopäivänä klo KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyttiin.

6 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Teknisten palveluiden lautakunta Kaupunginhallitus Sitoutuminen Vt 27 liikennejärjestelyt Ylivieskassa- EAKR-hankkeen kustannuksiin 54/51/15/2010 TEKLA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualue pyytää Ylivieskan kaupungin virallista sitoutumista vt 27 liikennejärjestelyt Ylivieskassa EAKR-hankkeen kustannuksiin. EAKR-hanke on koostettu kahdesta erillisestä Palkkitien kevyen liikenteen väylää ja Hakatien liikennevaloja koskevista suunnitelmista. EAKR-hankkeessa jatketaan nykyistä valtatien kevyen liikenteen väylää n. 570 metriä Palkkitien liittymään saakka. Palkkitien liittymään rakennetaan väistötila. Valtatielle rakennetaan uutta tievalaistusta 3,4 km. Hakatien liittymään rakennetaan liikennevalot ja naapuriliittymien liikennevalo-ohjausta parannetaan. EAKR-hankkeen kokonaiskustannusarvio on lisätyövarauksen ja rakennuttamiskorvausten kanssa euroa (sis.alv 22%), josta kaupungin osuus on euroa (sis.alv 22%). Hankkeelle ei ole varattu määrärahoja vuoden 2010 talousarviossa. Hankkeen toteu tuksesta vastaa ELY-keskus Liikenneviraston nimissä. Oheismateriaalia. Kuntatekniikanpäällikkö: Lautakunta esittää 1. kaupunginhallitukselle, että kaupunki sitoutuu ELY -keskuksen hallinnoimaan vt 27 liikennejärjestelyt -hankkee seen 2. kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle, että vuo den 2010 talousarvion investointiosaan myönnetään kohtaan liiken ne alueet euron lisämääräraha hankkeen toteuttamista varten. TEKNINEN JOHTAJA: Lautakunta hyväksyy kuntatekniikanpäällikön esityksen. TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA: Hyväksyttiin. KHALL Teknisten palveluiden lautakunnan päätös annetaan tiedoksi kaupunginhallituksen kokouksessa, koska lautakunta kokoontuu esityslistan lä het tä mi sen jäl keen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esitys on oheismateriaalina.

7 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ KAUPUNGINJOHTAJA: Päätösehdotus annetaan kokouksessa. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää, että 1. kaupunki sitoutuu ELY-keskuksen hallinnoimaan vt 27 liikennejärjestelyt -hankkeeseen. 2. mahdollinen määrärahatarve käsitellään myöhemmin valtuustossa, kun vuoden 2010 todellinen investointien määrärahatarve selviää. KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyttiin. Asiantuntijana kuultiin tekninen johtaja Kari Kentalaa.

8 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Teknisten palveluiden lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Teknisten palveluiden lautakunta Kaupunginhallitus Vesihuoltolaitoksen maksutaksan täydentäminen 247/1/00/2009 TEKLA Vuoden 2004 alusta tuli voimaan valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisil la alueilla. Tämän asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjäte vesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Asetus sisältää kymmenen vuoden siirtymäajan, jonka aikana viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla olevien kiinteistöjen on saatettava jätevesiensä käsittely asetuksen edellyttämälle tasolle. Kuntatekniikan yksikkö on laatimassa yleissuunnitelmaa viemäriver koston rakentamisesta haja-asutusalueille myös vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolelle. Näillä alueilla olevilla asuntokiinteis töillä on mahdolli suus liittyä vapaaehtoisesti viemäriverkostoon ja täyttää siten asetuksen vaatimukset. Todettakoon, että asetus kos kee myös viemäriverkoston alu eella olevia kiinteistöjä. Sen jälkeen kun alueet tulevat teknisten palvelui den lautakunnan pää tök sel lä ve si huol to lai tok sen toi min ta-alueiksi, asuin kiinteistöjen on lii tyttä vä vie märi ver kos toon. Vesihuoltolaitoksen maksuilla katetaan laitoksen toiminnan kustannuksia kaupungin maksupolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Vesihuoltolaissa on maksujen yleisissä perusteissa sanottu muun muassa, että vesihuollon maksujen tulee olla sellaisia, että niistä saatavilla tuloilla pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset. Haja-asutusalueella yhtä kiinteistöä kohti tulevat investointikustannukset ovat yleensä selvästi korkeammat kuin asemakaava-alueella tai muulla taajaan rakennetulla alueella. Tämä rajaa yleensä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen kokoa, jotta vesihuoltolain määräys kulujen kattamisesta voidaan täyttää. Koska lain mukaan käyttömaksu laitoksen toiminta-alueella on oltava sama kaikille kuluttajille, jää ainoaksi mahdollisuudeksi periä korkeampia rakentamiskustannuksia liittyjiltä erilaisten muiden maksujen muodossa esim. korkeammat liittymismaksut tai perusmaksut tai muut maksut. Tämä aiheutta misperiaate on mainittu myös vesihuoltolain perusteluissa, joissa to detaan, että tarkoituksena on, että vesihuollon palveluista perittävät maksut vastaisivat mahdollisimman hyvin todellisia kustannuksia. Kuntatekniikan yksikkö on valmistellut kaupungin vesihuoltolaitok sen maksutaksan täydentämistä. Kuten edellä todettiin vesihuolto lain nojalla vesihuoltolaitoksella on oikeus periä vesihuollosta mak suja.

9 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Maksut ovat kerta- ja jatkuvaluonteisia liittymis-, perus- ja käyt tömaksuja sekä palveluista ja toimenpiteistä perittäviä maksuja. Muiden maksujen periminen on vapaaehtoista, mutta vesihuollosta tulee periä käyttömaksua. Tässä maksutaksan muutosehdotuksessa taksaan lisätään maksujen määräytymisperusteet vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisella viemäriverkostolla Liittymismaksu on kiinteistökohtainen kertamaksu, joka maksetaan kiinteistön liittyessä vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon. Liittymismaksun tarkoituksena on kattaa osa vesihuoltolaitoksen aiheutuvis ta perusinvestoinneista. Maksamalla liittymismaksun kiinteistö varaa itselleen oikeuden käyttää laitoksen viemäriverkostoa ja viemäröintipalveluja. Korvaus ei koske tonttijohtojen rakentamista. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan veden määrän ja laadun perusteella. Käyttömaksu veloitetaan yksikköhinnaltaan samansuuruisena kaikilta lain soveltamisalaan kuuluvilta liittyjiltä kulutuksen suuruudesta ja kiinteistön tyypistä riippumatta Vesihuoltolaitoksen perusmaksu on jatkuva maksu, joka määräytyy kiinteistön päävesimittarikoon mukaan. Oheismateriaalia Kuntatekniikanpäällikkö: Lautakunta hyväksyy osaltaan ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle viemäriverkoston rakentamisesta ja maksujen määräytymisestä Ylivieskassa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella seuraavaa. 1. Vesihuoltolaitos laatii jokaisen erillisen toiminta-alueen ulkopuolisen viemäröintihankkeen suunnitelman tonttijohtoineen. Suunnitelma tehdään siten, että maanomistajat hyväksyvät mailleen rakennettavaksi suunnitelman mukaisen viemäriverkoston runkolinjan, oman tonttijohtonsa sekä tarvittaessa toisten kiinteistöjen tonttijohtojen osalta. 2. Toiminta-alueen ulkopuolisen viemäröintisuunnitelman hyväksyy teknisten palveluiden lautakunta. Suunnitelmaan merkitään laitoksen omistukseen tuleva runkolinja tarkastuskaivoineen sekä tonttijohdot. Tarkastuskaivot ovat tonttijohtojen liittämiskohtia. 3. Jätevesiviemäriverkoston rakentaminen aloitetaan toiminta-alueen ulkopuolella, jos vähintään 2/3 olemassa olevista asuinkiinteistöistä on antanut sitoumuksensa liittymisestä verkostoon sen rakentamisen yhteydessä. 4. Liittymismaksu määräytyy hankekohtaisesti. Maksun suuruuden päättää teknisten palveluiden lautakunta. Myöhemmin (yli vuosi käyttöönottopäivästä) liittyville asuinkiinteistöille maksu on 30 % korkeampi.

10 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Liittymismaksujen määrittäminen tapahtuu hankekohtaisesti siten, että maksujen määrittämisessä otetaan huomioon vesihuoltolain vaatimukset aiheuttamisperiaatteesta ja taksojen lä pinäkyvyydestä. Koska investointi mitoitetaan myös myöhem min liittyviä kiinteistöjä varten, aiheuttaa se lisäkustannuksia kaupungille investointiin, kunnossapitoon, rahoitukseen ja myöhemmin erikseen tehtävään liittämistyöhön. 5. Muiden kuin asuinrakennusten esim. runsaasti vettä käyttävä teollisuus ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavaa jätevettä tuottavien liittyjien osalta liittymis- ja käyttömaksut määrätään erityissopimuksella tapauskohtaisesti. 6. Kiinteistöltä verkoston runkolinjan tarkastuskaivoon rakennettavan tonttijohdon kustannukset kuuluvat kiinteistölle. Varsinainen liitostyö laitoksen omistamaan tarkastuskaivoon sisältyy liittymismaksuun. Liitostyön saa tehdä vain Ylivieskan kaupungin vesihuoltolaitos tai Ylivieskan vesiosuuskunta. 7. Käyttö- ja perusmaksun osalta sovelletaan vesihuoltolaitoksen kulloinkin voimassa olevaa maksutaksaa. Tätä taksarakennetta sovelletaan myös vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, mikä sijaitsee asemakaava-alueiden ulkopuolella. TEKNINEN JOHTAJA: Lautakunta hyväksyy osaltaan kuntatekniikanpäällikön esityksen viemäriverkoston rakentamisesta ja maksujen määräytymisestä Ylivieskassa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella ja esittää sen edelleen kaupunginhallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi ja liitettäväksi kaupungin vesihuoltolaitoksen maksutaksaan. TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA: Hyväksyttiin. Asiantuntijana kuultiin kunnallistekniikan suunnittelija Tero Kahlos ta. KHALL Oheismateriaalina voimassaoleva vesi huol tolaitoksen maksutaksa. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus hyväksyy teknisten palveluiden lautakunnan esityksen. KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyttiin. Asiantuntijana kuultiin tekninen johtaja Kari Kentalaa. KVALT Oheismateriaalina voimassaoleva vesihuoltolaitoksen maksutaksa.

11 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ KAUPUNGINVALTUUSTO: Keskustelun aikana Jouko Pesämaa esitti keskustaryhmän esityksenä, että asia jätetään pöy dälle. Aimo Piirainen, Ahti Törmälä, Eero Kippola ja Markku Jussila kannattivat ryhminään siirtoesitystä. Ahti Törmälä teki vasemmiston valtuustoryhmän esityksenä seuraavan ponsiesityksen: Kuntalaisten tasavertaisuus on säilytettävä kaava-alue rajasta ja tul kinnoista huolimatta. Maksun aiheuttamisperustetta laskettaessa laskettava rakentamiskustannukset kaava-alueella ja laskettava projektialueen kustannukset. Jos projektialueen kustannukset on korkeammat, erotus on aiheuttamismaksu, joka projektitukien ja oletettujen tulevien rakennusten jälkeen jää lisämaksuksi (1 400 liittymämaksun lisäksi). Vasemmiston valtuustoryhmä Ahti Törmälä Tuomo Saari Hilja Hannula" Puheenjohtaja tiedusteli, voiko valtuusto yksimielisesti siirtää asian. Siirto hyväksyttiin. Puheenjohtaja tiedusteli, voiko valtuusto yksimielisesti hyväksyä ponnen liitettäväksi päätökseen. Ponsi hyväksyttiin. Asiantuntijana kuultiin kuntatekniikanpäällikkö Mauri Haikolaa. TEKLA Näillä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolelle rakennettavan viemäriverkoston toteuttamisperiaatteilla on tarkoitus vauhdittaa haja-asutusalueen viemäröintihankkeita ja tarjota taloudellinen ja toiminnallinen vaih to eh to kiinteistön viemäröintijärjestelyille. To den näköi sesti aina kin osa asemakaavan lievealueiden asukkaista odottaa jo pa vesi huol tolai tok sen toi minta-alueen laajentamista. Yleisesti ottaen viemäröitäväksi tulevien alueiden on täytettävä vesihuoltolain 6 :n edellytykset. Vesihuoltolain 6 :ssä todetaan Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin tässä laissa ja muussa laissa säädetään. Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset syyt tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä,

12 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Päävastuu kiinteistön vesihuollosta on aina kiinteistön omistajalla. Suurehkon asukasjoukon tarve tai muut laissa todetut perusteet aiheuttavat sen, että kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimiin vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseen. Todettakoon, että kaupungissamme työn alla oleva viemäriverkoston yleissuunnitelma, jossa kartoitetaan alueelliset viemäröintitarpeet, esitetään mahdollinen viemäriverkoston toteuttamisjärjestys ja laaditaan tavoitteellinen rakentamisaikataulu. Tämä kehittämissuunnitelma mahdollistanee siirtymäajan jatkon 2004 vuoden talousvesien käsittelyä koskevaan asetukseen aina vuoteen 2018 saakka. Vesihuoltolain 18 :ssä on vesihuoltolaitoksen maksujen osalta todettu, että maksujen on oltava sellaiset, että niistä saatavilla tuloilla voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset myös pitkällä tähtäimellä. Koska haja-asutusalueella yhtä kiinteistöä kohti tulevat investointikustannukset ovat yleensä selvästi korkeammat kuin asemakaava-alueella tai muulla taajaan rakennetulla alueella, vesihuoltolaitoksen näkökulmasta toiminta-alue kannattaa pitää sen verran suppeana, että vesihuoltolain 18 :n määräys voidaan täyttää. Koska vesihuoltolain mukaan käyttömaksu laitoksen toiminta-alueella on oltava sama kaikille kuluttajille (19 ) jää ainoaksi mahdollisuudeksi periä korkeampia rakentamiskustannuksia liittyjiltä erilaisten muiden maksujen muodossa, esim. korkeammat liittymismaksut, perusmaksut tai muut vastaavat maksut. Tämä aiheuttamisperiaate on mainittu myös vesihuoltolain perusteluissa, joissa todetaan, että tarkoituksena on, että vesihuollon palveluista perittävät maksut vastaisivat mahdollisimman hyvin todellisia kustannuksia Koska vesihuoltolaitos voi tarjota palveluita myös toiminta-alueen ulkopuolella, jos taloudelliset edellytykset täyttyvät, ei toiminta-alueita tule säännönmukaisesti määrätä jokaisen hankkeen kohdalla, vaan harkiten toiminta-alueen tarpeellisuutta. Viemäriverkoston rakentaminen ei sinällään aiheuta liittymispakkoa. Vasta toiminta-alueeksi määrittäminen edellyttää liittymisvelvollisuutta. Todettakoon, että toiminta-alueen kiinteistön omistajilla on mahdollisuus hakea vapautusta liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolain 11 :n nojalla. Toisaalta näyttää siltä, että avustuksia myönnetään tulevaisuudessa vain toiminta-alueille, mikä seikka on otettava huomioon kustannuksia vertailtaessa. Tavoitteena on pyrkiä viemäriverkoston rakentamiseen vapaaehtoisin sopimuksin etukäteen ennen rakentamista, jolloin kiinteistön omistajalle jää asetuksen edellyttämä vastuu ja valta asiassa. Vesihuoltolaki edellyttää ennen liittymistä kirjallista sopimusta laitoksen ja liittyjän kesken. Pakkotilanteessa sopimukseen on huonot edellytykset, jos liittyjä ei ole koko prosessin aikana hyväksynyt kustannuksia.

13 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Liittymismaksujen määrittäminen tulee tapahtua hankekohtaisesti siten, että maksujen määrittämisessä huomioidaan lain vaatimukset aiheuttamisperiaatteesta ja taksojen läpinäkyvyydestä. Liittymismaksuille ei siten voi määrittää maksukattoa. Edellä olevan sekä valtuustokäsittelyssä esiin tulleiden asioiden perusteella esitystä viemäriverkoston rakentamisesta ja maksujen määräytymisestä toiminta-alueen ulkopuolella on tarkennettu muuttamalla kohtia 3 ja 4. Kuntatekniikanpäällikkö: Lautakunta hyväksyy osaltaan tehdyt muu tokset ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle vie märiverkoston rakentamisesta ja maksujen määräytymisestä Ylivies kassa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella seuraavaa. 1. Vesihuoltolaitos laatii jokaisen erillisen toiminta-alueen ulkopuolisen viemäröintihankkeen suunnitelman tonttijohtoineen. Suunnitelma tehdään siten, että maanomistajat hyväksyvät mailleen rakennettavaksi suunnitelman mukaisen viemäriverkoston runkolinjan, oman tonttijohtonsa sekä tarvittaessa toisten kiinteistöjen tonttijohtojen osalta. 2. Toiminta-alueen ulkopuolisen viemäröintisuunnitelman hyväksyy teknisten palveluiden lautakunta. Suunnitelmaan merkitään laitoksen omistukseen tuleva runkolinja tarkastuskaivoineen sekä tonttijohdot. Tarkastuskaivot ovat tonttijohtojen liittämiskohtia. 3. Jätevesiviemäriverkoston rakentaminen aloitetaan toiminta-alueen ulkopuolella, jos vähintään 2/3 olemassa olevista asuinkiinteistöistä on antanut sitoumuksensa liittymisestä verkostoon sen rakentamisen yhteydessä. Rakentamiseen ei ryhdytä, mikäli kiinteistön laskennalliset liittämiskustannukset ovat kalliimmat kuin kiinteistön omat järjestelmät, elleivät asuk kaat välttämättä niin halua. Viemärin rakentaminen ei itsessään aiheuta liittymispakkoa. Kyläkunnille mahdollistetaan myös oman puhdistusjärjes telmän rakentaminen heidän niin halutessaan. Alueilla, jotka jäävät viemäröitävän alueen ulkopuolelle, jätevedet käsitellään talokohtaisesti tai taloryhmittäin pääsääntöisesti pienpuhdistamoja käyttäen. 4. Kiinteistön liittämiskustannukset rakennettavaan viemäriin koostuvat liittymismaksusta ja rakentamismaksusta. Liittymismaksun suuruus on liittymishetken asemakaava-alueen liittymismaksu johon lisätään tonttijohtojen rakentamismaksu. (täl-

14 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ lä hetkellä = 1900 euroa). Kiinteistökohtainen rakentamismaksu saadaan kun rakentamiskustannuksista vähennetään liittymismaksut ja avustukset. Saatu erotus jaetaan nykyisten ja tulevien liittyjien yhteismäärällä. Maksun suuruuden hyväksyy teknisten palveluiden lautakunta. Myöhemmin (yli vuosi käyttöönottopäivästä) liittyville asuinkiinteistöille maksu on korkeampi. Rakentamismaksussa ei tuolloin huomioida mahdollisia avustuksia ja liittymismaksun laskennassa käytetään voimassa olevaa taksaa. Rakentamismaksuun lisätään arvonlisävero. Liittymismaksun ja rakentamismaksun voi maksaa 1-3 erässä. Maksuihin lisätään korko, joka on suuruudeltaan 1 vuoden euribor + 0,5. Liittymismaksujen määrittäminen tapahtuu hankekohtaisesti siten, että maksujen määrittämisessä otetaan huomioon vesihuoltolain vaatimukset aiheuttamisperiaatteesta ja taksojen läpinäkyvyydestä. Koska investointi mitoitetaan myös myöhemmin liittyviä kiinteistöjä varten, aiheuttaa se lisäkustannuksia kaupungille investointiin, kunnossapitoon, rahoitukseen ja myöhemmin erikseen tehtävään liittämistyöhön. 5. Muiden kuin asuinrakennusten esim. runsaasti vettä käyttävä teollisuus ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavaa jätevettä tuottavien liittyjien osalta liittymis- ja käyttömaksut määrätään erityissopimuksella tapauskohtaisesti. 6. Kiinteistöltä verkoston runkolinjan tarkastuskaivoon rakennettavan tonttijohdon kustannukset kuuluvat kiinteistölle. Varsinainen liitostyö laitoksen omistamaan tarkastuskaivoon sisältyy liittymismaksuun. Liitostyön saa tehdä vain Ylivieskan kaupungin vesihuoltolaitos tai Ylivieskan vesiosuuskunta. 7. Käyttö- ja perusmaksun osalta sovelletaan vesihuoltolaitoksen kulloinkin voimassa olevaa maksutaksaa. Tätä taksarakennetta sovelletaan myös vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, mikä sijaitsee asemakaava-alueiden ulkopuolella. TEKNINEN JOHTAJA: Lautakunta hyväksyy kuntatekniikanpäällikön esityksen. TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA: Hyväksyttiin. KHALL Teknisten palveluiden lautakunnan päätös annetaan tiedoksi kaupunginhallituksen kokouksessa, koska lautakunta kokoontuu esityslistan lähettämisen jälkeen

15 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ KAUPUNGINJOHTAJA: Päätösehdotus annetaan kokouksessa. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus hyväksyy teknisten palveluiden lautakunnan esityksen. KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyttiin. Asiantuntijana kuultiin tekninen johtaja Kari Kentalaa.

16 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Lausunnon antaminen valitukseen kaupunginvaltuuston päätöksestä , joka koskee asemakaaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymistä Hakalahden (2.) kaupunginosan asemakaavattomalle alueelle ja osalle KL-1 II-korttelia /54/00/2009 KHALL Aimo Visuri, Mailis Visuri, Aila Mustola, Tauno Mustola, Alpo Visuri ja Aila Visuri ovat tehneet Oulun hallinto-oikeudelle valituksen Ylivies kan kaupunginvaltuuston päätöksestä , joka koskee asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymistä Hakalah den (2.) kaupunginosan asemakaavattomalle alueelle ja osalle KL-1 II-korttelia 44 (Yhdistettyjen kuljetusten terminaalialue). Vaatimuksena pyydetään, että hallinto-oikeus kumoaa Ylivies kan kaupunginval tuuston päätöksen ja lähettää valtuuston hy väk symän asemakaavan kaupungille laajennettavaksi ja muutetta vaksi ja aikanaan uudelleen käsiteltäväksi. Perusteluina esitetään mm. - Asemakaavan laajuus, sisältö ja käsittelyjärjestys ovat maankäyttö- ja rakennuslain vastaisia. - Kaupungin viranomaisen toimet eivät noudata hallintolain edellyttämiä hyvän hallinnon perusteita. - Tällaisten asemakaavojen, hankekaavojen, joiden kustannukset maksaa pääosin iso yritys, valmistelussa ja käsittelyssä Ylivieskan kaupunki näyttää kokonaan unohtaneen kaavalta edellytettävän tasapuolisuuden, puolueettomuuden ja tavallisen asukkaan oikeutetut odotukset. Maankäyttö- ja rakennuslaki 5 luku ja 7 luku erityisesti 54, hallintolaki 2 luku 6. Valituskirjelmä on oheismateriaalina. Kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n kohdan 15 mukaan kaupunginhallituksella on oikeus antaa selitys valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus antaa valitukseen seuraavan lausunnon: Valituksen alainen asemakaavan valmistelu on suori tettu maan käyttö- ja raken nuslain edel lyttämällä tavalla. Kaa voitus me nettely ja vuorovaikutus on toteutettu MRL:n 8 lu vun ja MRA:n 5 ja 6 luvun mukaisesti. Kaavoituksessa asianosaisia on kohdeltu tasapuolisesti hy vän hallin tolain edellyt tämällä ta valla. Kaavoitus on ollut puoluee tonta ja oi-

17 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ keassa suh teessa tavoi teltuun päämää rään nähden. Asianosaisten kanssa on ollut useita neuvotteluita kaavaprosessin aikana. Li säksi on järjestet ty yleisötilai suus ja tutustumiskäynti vas taavantyyppiselle toiminnas sa ole valle terminaalialueelle. Todetta koon, että kaavaprosessin ai kana jätetyt mielipiteet ja muis tutukset on otettu mahdollisuuksien mukaan huo mioon muun muassa muut tamalla kaavaeh dotusta tai tekemällä edellytettyjä lisäselvityksiä. Asemakaavan lähtökohtana kaavoitustyössä ovat olleet val takunnalliset alueiden käyttöta voitteet, maakuntakaava ja vuonna 2000 hyväk sytty oikeus vaikutuk seton keskustan osayleis kaava 2015 sekä kes kustan osa yleiskaava Viimeksi mainittu oikeusvaikut tei nen osa yleiskaava on vireillä ja sen luonnos on ollut nähtävänä Var sinai nen kaavaehdotus on valmistunut ja tulee nähtäville kevään 2010 ai kana ja hyväksyttä neen syk syllä Todettakoon, että va lituksen alainen kaava tuli vireille Asemakaava-alueen laajentaminen tässä yhteydessä käsittämään koko Al pu min kan kaan aluetta ei ole tarpeellista. Ase ma kaa voi tusta oh jaa yleiskaa va, jos sa alueen maan käyttö rat kai su on osoi tet tu. Voimassa olevas sa vuonna 2000 hyväk sytys sä osa yleis kaa vassa alue on teol lisuus aluetta (TY) ja vi reillä olevas sa oikeusvaikutteisessa keskustan osayleis kaava 2030:ssä alu eelle on esitetty ta va ra ter minaa li aluetta (LTA). Valituksen tekijöiden esitys omistamiensa omakotitalojen lunastamisesta voidaan ottaa tar kasteltavaksi, kiinteistön omistajien niin vaatiessa, esimerkiksi silloin, kun oikeusvaikutteinen Keskustan osayleiskaava 2030 on hyväksyt ty ja lainvoimainen. Maanomistajille on ehdotusvaiheen muistutuk sen yhteydessä vastattu seuraavasti: Jos maa on MRL 43.2 tar koitetun määräyksen nojalla yleiskaa vassa osoitettu käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan eikä maanomistaja voi sen vuoksi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen aluetta, kunta tai valtio, jos alue on kaavassa tar koitettu tai osoitettu valtion tarpeisiin, on velvollinen lunastamaan alueen tai suorittamaan haitasta korvauk sen. Todettakoon, että kaavoitusvaiheen aikana ainakin yksi alueen omakotitaloista on vaihtanut omistajaa käypään hintaan. Asemakaa voitukselle ei ole si ten ollut vaikutusta kiinteistöjen arvoihin. Asemakaavoituksella on päädytty tässä vaiheessa tarkastelemaan ne alueet, jotka ovat kau pungin omistuksessa, sillä ei ole varmuutta mil loin yhdistet tyjen kul jetusten termi naalihanke toteutuu eikä alueelle ole tulossa kuin yksi paikallisen toimijan maaliikenteen tavaraterminaali. Asemakaava ei vaikuta valittajien liikennejärjestelyihin eivätkä ne muutu miten kään. Tonttiliit tymät säilyvät ennallaan. Terminaalialueelle tu lee yksi yhteinen liit tymä maalii kenteen ja yh distettyjen kuljetusten terminaa lialueen vä lille. Liittymä toteutetaan ensi vai heessa väistöti la ratkai suna. Jos yh distettyjen kuljetusten terminaali toteu tuu,

18 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ raken netaan Ouluntielle mainit tuun liittymään kanavointi ja mahdolliset lii kenneva lot. Näin ol len vastakkai sella puolen termi naalialuetta oleva tonttiliit tymä pois tuu ja liikenne tontille ohjataan muualta kaava-alu een kautta. Pu heena olevan omakotialueen liikennejärjestelyt rat kaistaan aikanaan asemakaa voituksen yhteydessä. Vuonna 2008 käynnistettiin tarveselvitys rautatieyhteyksien runko kuljetuksiin pe rustuvan yh distettyjen kuljetusten terminaalin sijoitta misesta Ylivies kaan. Hanke todettiin to teuttamiskelpoiseksi ja sen sijoituspaikaksi valittiin kol mesta eri vaihtoehdosta toiminnallisesti ja liikenteellisesti paras vaih toehto. Kysymyksessä on kaupungin omistama noin 7,3 hehtaa rin raakamaa-alue, joka liittyy kiinteästi kaupunkirakentee seen. Alueen maankäyttö ja koko mahdollistavat logistiikkatoimin tojen pitkäjäntei sen kehittämisen. Alueelle suunniteltu termi naali toiminta ei oleelli sesti poikennut aiemmasta osayleiskaavamerkin nässä mainitusta ym päristöhäiriötä tuottamattomasta teollisuustoi minnasta. Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaisesti asemakaava suunnittelulla eheyte tään kaupunkirakennetta, säästetään energiaa ja ilmastoa kestävän kehityksen mu kaisesti ohjaamalla tavarakulje tuksia rautatielle maan tien sijaan. Asemakaavaa ei tässä tapauk sessa tehdä hankekaava na yksittäiselle yritykselle, vaan aluesuun nittelu on kokonai suus ja pohjau tuu tehtyyn tarveselvitykseen ja vi reillä olevassa yleiskaava luonnoksessa osoi tettuun käyt töön. Alueelle on laadittu kaavoitus- ja esisopimus Ylivieskassa toimivan kulje tusliikkeen kanssa. Tavarater minaalin korttelialueelle (LTA) on tarkoitus rakentaa maantielii ken teen lo gistiikkakeskus. Sopimuksessa on todettu, että kaavoitukses sa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiä, ja että kaa van sisältöä koskevat kysymykset ratkaistaan asemakaa vamenette lyssä. Sopijaosapuolet ovat tietoisia myös siitä, että asema kaavoi tuksen valmiste lu ei välttämättä johda asemakaavan hyväksymi seen. Asukkaiden toiveet on otettu huomioon siinä määrin kuin se kaa valle asetettavat tavoitteet ja muut vaatimukset huomi oon ottaen on ollut mahdollista. Asemakaa vaa voidaan tulevaisuu dessa laajentaa tarpeen mukaan yleiskaavan pohjalta. Asemakaa va-alueen ra jauk sella on haluttu tur vata kaavat tomalla alueella ole vien omakotitalo jen mahdollisimman pitkäaikai nen käyttö ja jopa tar peeton purkami nen. Kaavaan on osoi tettu ter minaalitoiminto jen ja omakotitalojen väliin suojavihervyöhy ke, jolle on mahdollista sijoittaa istutuksia ja melu esteitä. Suojavyö hyke to teutetaan ennen yhdistet tyjen kuljetus ten terminaalin käyt töönottoa. Mikäli koko alue osoitet taisiin asema kaavalla terminaali alueeksi se todennäköisesti nopeut taisi asuinra kennusten perustee tonta hävittämistä. Hallinto-oikeudelle toimitetaan lausunnon liitteeksi: valtuuston hyväksymismerkinnällä varustettu värillinen kaavakartta kaavamerkintöineen ja kaavamääräyksineen kaavaselostus lopullisessa muodossaan luonto- ja ympäristöselvitys

19 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ melu- ja päästöselvitys Ylivieskan yhdistettyjen kuljetusten terminaali raportti Ylivieskan yhdistettyjen kuljetusten terminaali, raiteisto selvitys Oy VR- Rata Ab, rautatiesuunnittelu 2008 Kokkolan ja Ylivieskan ratapiha-alueet alustava yleis suunnittelu kaavoituksesta jätetyt lausunnot, mielipiteet ja muistutukset jäljennös kaavoitus- ja esisopimus Kaupunki/ Vähälä Yhtiöt Oy Koska kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjes tyk ses sä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä pää tös muu toin kaan ole lainvastainen, kaupunginhallitus esittää, että valitus hylätään pe rus teet to ma na. KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyttiin.

20 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Pitkäaikaistyöttömien työllistämisprojektin rahoitus ja ohjausryhmän nimeäminen 1/1/10/2010 KHALL Pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin liitttyen on valmisteltu YLIVIESKAN REITIT JA RAITIT KUNTOON -projektihanke, johon on haettu työllisyyspoliittista avustusta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Hankkeen hallinnointikus tannuksiin on mahdollista saada avustusta enin tään 50 %. Hankkeen tarkoituksena on työllistää pitkään työttömänä olleita ja näin parantaa heidän mahdollisuuksiaan työllistymiseen. Hankkeen aikana työllistetään 20 pitkäaikaistyötöntä ja työsuhteen kesto on yksi vuosi/työllistetty. Palkkauskustannuksiin haetaan palkkatukea. Hankkeen konkreettisena tehtäväkohteena on liikunta- ja ulkoilureittien hoito ja kunnossapito sekä uusien ulkoilureittien rakentaminen. Hankkeessa avustetaan myös kulttuurillisesti arvokkaiden maisemien ja rakennusten hoidossa sekä huolehditaan teiden näkymäalueiden hoidosta ja siivouksesta. Kalajoen ranta-alueiden kunnostus sekä mahdollisesti rantapolun jatkaminen Kiviojalle saakka. Hankkeen kesto on kaksi vuotta ajalla ja sen to teu tuksesta vastaa projektipäällikkö, joka on mahdollis ta valita kau pun gin organisaation si sältä. Hankkeen palkkaus- ym. kustannuksiin ei ole varauduttu vuoden 2010 talousarviossa. Tarvittavat määrärahapäätökset teh dään sen jälkeen, kun hankerahoitus on varmistunut. Oheismateriaalina on hankehakemus. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus hyväksyy pitkäaikaistyöttömien työllistämisprojektin ja hankehakemuksen. KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyttiin. Asiantuntijana kuultiin tekninen johtaja Kari Kentalaa. KHALL Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt YLIVIESKAN REITIT JA RAITIT KUNTOON -työllistämisprojektille työllisyyspoliittista avustusta 50 %. Avustus on vuo den 2010 toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin valtion vuoden 2010 talousarvion määrärahan puitteissa ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on va rau tunut alustavasti myöntämään avustusta myös vuosille 2011 ja 2012.

21 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Hankkeen palkkaus-, materiaali- ym. kustannuksiin ei ole varauduttu vuoden 2010 talousarviossa. Hankkeeseen tarvittava määräraha vuo delle 2010 on seuraava: Bruttomenot Nettomenot - Projektipäällikön palkka-, toi mis to-, vuokra-, koulutus- ja matkakulut noin euroa, johon saadaan ELY-keskuk sen myöntämä työllisyyspoliittinen avus tus euroa Pitkäaikaistyöttömien palkka- ja sosiaalikulut noin euroa, johon saadaan palkkatukea noin euroa Materiaali-, kalusto- ja työvaatekulut n Yhteensä Työllistämisen arvioidaan vähentävän passiivisen työmarkkinatuen kaupungin maksuosuutta noin euroa vuonna Lisäksi mahdollisesti pienenevät toimeentulotuki- ja asumistukikustannukset sekä tulevien vuosien "sakkomaksut". Hankkeen projektipäälliköksi siirtyy sisäisellä siirrolla puistopuutarhuri Pekka Saari. Hänen vakinainen tehtävänsä jää täyttämättä projektin ajaksi. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus - nimeää projektin ohjausryhmään tekninen johtaja Kari Kentalan, projektipäällikkö Pekka Saaren, toimistonjohtaja Risto Similän sekä kaupunginhallituksen edustajan. Työryhmä valitseee keskuudestaan puheenjohtajan ja sih tee rik si ni me tään työnsuunnittelija An ne So ro nen. - esittää, että valtuusto myöntää hankkeelle määrärahan vuodelle 2010, bruttomenot euroa ja nettomenot euroa edellä esitetyn mukaisesti. KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyi kaupunginjohtajan esityksen ja nimesi kaupunginhallituksen edustajaksi ohjausryhmään Terttu Alasen. Asiantuntijana kuultiin tekninen johtaja Kari Kentalaa.

22 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Väliraportti pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteistä 1/1/10/2010 KHALL Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan käynnistää toimenpiteet pit käaikaistyöttömien aktivoimiseksi. Marras kuun 2009 alus ta lu kien pal kat tiin määräaikainen työnsuunnittelija kartoitta maan ja et si mään pit kä aikaistyöttömille työ har joit telu-, työ kokeiluja työ paik koja sekä mah dol li suuk sia kuntouttavaan työtoi mintaan ja muihin akti vointei hin. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli tammikuun lopussa 130 henkilöä. Ylivieskan kaupungilta, kaupunkikonsernista ja yhdistyksistä on kartoitettu työharjoittelu-, työ valmennus- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ja niitä on tällä hetkellä 28 kpl. Paikkoihin ei ole kui ten kaan oh jau tu nut vie lä yhtään pitkäaikaistyötöntä johtuen so siaali toimen ja työvoimahallinnon resurssipulasta ja myös on gel mis ta si joittaa henkilöitä sopiviin paikkoihin. Vuoden alusta käyttöön otettuun kuntalisään on laadittu pelisäännöt ja oh jeis tuk set. Kun ta li sä ha ke muksia on tullut yksi kap pale ja kahdesta ha ke muk sesta on alus ta vasti keskusteltu. Yhteistyössä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja työ- ja elinkeino toimis ton kans sa on suunniteltu pitkäaikaistyöttömien terveystarkas tuksien aloit tamis ta. Toi min nan aloittamiseen haettiin rahoitusta Terveyden ja hyvin voin nin lai toksel ta. Rahoitusta haki 52 kaupunkia, joista kuu del le myön nettiin avustus. Ylivieska sai kieltei sen päätöksen. Terveystarkastusten aloittaminen on tällä hetkellä avoin kysymys. Pitkäaikaistyöttömien kaksivuotiselle työllistämisprojektille "YLIVIES- KAN REI TIT JA RAI TIT KUN TOON" on saatu työl li syys po liittista avus tusta elin kei no-, lii ken ne- ja ympäristökeskukselta (kaupunginhallitus ). Projektin aikana työllistetään 20 pitkäaikaistyötöntä. Projekti käyn nis tyi KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus merkitsee tähän mennessä tehdyt toi men pi teet pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseksi tiedok si. KAUPUNGINHALLITUS: Merkitsi toimenpiteet tiedoksi. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sosiaalitoimelta ja Ylivieskan työ- ja elinkeinotoimistolta vaaditaan kirjallinen selvitys mennessä siitä, mikä on esteenä pitkäaikaistyöttömien aktivointisuunnitelmien tekemiseen ja henkilöiden sijoittamiseen kaupungin järjestämiin paikkoihin.

23 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Lausunto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmasta 2030 ja maakuntaohjelmasta /0/10/2010 KHALL Luonnokset otsikossa mainituista asiakirjoista sekä ympäristöselostuksesta on lähetetty kuntiin mahdollista lausuntoa varten. Lähetekirjelmän mukaan aluekehittämislakiin perustuva ohjelma valmistellaan yhteistyössä maakunnan liiton, kuntien,elinkeinoelämän, valtion aluehallinnon, tutkimus- ja oppilaitosten sekä järjestöjen kanssa. Maakuntaohjel man pohjalta laaditaan vuosittain toteuttamissuunnitelma, jolla ohja taan valtion talousarvion aluekehittämisvaroja maakunnan asukkai den kannalta tärkeimpiin tarkoituksiin. Edelleen todetaan, että Pohjois-Pohjanmaa on nuorten maakunta. Maakuntaohjelman kes keisimpänä tavoitteena on edistää nuorten olosuhteita maakunnas sa, erityisesti edesauttaen nuorten työllistymistä. Toimenpiteitä kä sitellään elinkeinojen ja osaamisen kehittämisen, hyvinvoinnin, ve tovoiman ja saavutettavuuden näkökulmista. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus hyväksyy Yli vies kan kaupungin lausunnoksi seuraavaa: Maakunnan visiossa korostuu aivan oikein kansainvälisyys, maakunnan rakentuminen elin voimaisista alueista, yrittäjyys sekä Oulun vetovastuu valtakunnalli sessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuuden yhtenä mahdollisena maailmana nähdään "Uusi kukois tus" -skenaario, jonka toteutuessa väestönkasvu on jatkunut voi makkaana Oulun lisäksi Ylivieskan seudulla. Alueiden ja yhteistyön maakunnan ytimeksi on määritelty 1+3 yhteistyömalli, jonka yhtenä alueellisena osana on Oulun Eteläinen. Ylivieska korostaa sitä, että maakuntakeskuksen vetovastuun on myös arjessa ulotuttava maa kunnan alueellisiin keskuksiin. Yrittäjyysmaakunnalle ehdottoman tärkeitä ovat korkealuokkaiset liikenneyhteydet. Pohjan maan radan kehittäminen on myös Ylivieskan kaupungin näkökul masta mitä tärkein hankekokonaisuus. Haluamme edelleen painottaa Pohjois-Pohjanmaan aluerakenteen osalta sitä, että raken teen runkona on säilytettävä 1+3 -periaatteen mukainen alueellisten keskusten verkosto, jossa verkostossa rinnan Oulun kaupunkiseu dun kanssa ovat Koillismaa, Raahen seutu ja Oulun Eteläinen. Maakuntaohjelman toimintalinjat ja painopisteet on valittu perustellusti. Maakunnallisen kehitystyön avainasioita on kilpailuky kyisen innovaatiojärjestelmän luominen ja ylläpitäminen. Korostam me alu eelli sesti erittäin merkittävänä in novointiympäristönä toimivan Oulun Ete läisen korkeakoulukeskuk sen vahvistamista ja toiminta edellytysten turvaamista sekä maakunnan kokoa ja väestöä, erityisesti

24 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ vahvaa nuorisoikäluokkaa, vastaavaa resurssointitarvetta ammattikorkeakoulutukseen. Kaupan suuryksiköiden sijoittumista maakuntakeskuksen ulkopuolella tulee kaavoituksella ohjata niin, että jo syntyneitä alueellisia kaupan keskittymiä ja tihen tymiä tuetaan. Saavutettavuuden ja ympäristönäkökulman kannalta maakuntaohjelmaan sisällytetyt raideliikenteen kehittämishankkeet ovat kannatetta via ja hyväksyttäviä. Ympäristöselostuksen suhteen ei Ylivieskan kaupungilla ole huomautettavaa tai kommentoi tavaa. KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyttiin.

25 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Pohjois-Pohjanmaan liiton perussopimuksen muuttaminen 59/0/05/2010 KHALL Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on hyväksynyt kokouksessaan perussopimusluonnoksen lähetettäväksi Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkuntien kunnanvaltuustojen käsiteltäväksi. Kun riittävä määrä jäsenkuntia on allekirjoittanut perussopimuksen, voidaan sen voimaantulo vahvistaa. Aluehallintouudistus edellyttää maakunnan liittojen perussopimuksien muuttamista. Perussopimuksessa on määriteltävä aluekehityslain mukainen yhteistoiminta-alue ja sen tehtävät sekä päätöksenteko. Lisäksi liitolle tulee uusia lakisääteisiä tehtäviä, jotka on syytä perussopimukseen kirjata. Perussopimusluonnokseen on tehty muutokset aluekehityslakia vastaavaksi ja samassa yhteydessä on tehty päivityksiä muutamiin asiakohtiin, mm. lukuun III Talous sekä hallinnon ja talouden tarkastus. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edelleen samoin perustein kuin voimassa olevassa perussopimuksessa. Oheismateriaalina on voimassa oleva perussopimus ja luonnos Pohjois-Pohjanmaan liiton perussopi mukseksi. Sen mukana on myös kuntiin tiedoksi lähetetty Poh jois-pohjanmaan liiton tehtävät laajennettuna versiona. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy Pohjois-Pohjanmaan liiton perussopimuksen muuttamisen maakuntahallituksen ehdotuksen mukaisesti. KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyttiin.

26 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Työryhmän asettaminen Akustiikan kehittämiseksi 38/3/35/2010 KHALL Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan kulttuurilautakunnan tekemää selvitystä ja vertailuja Ylivieskatalo Akustiikan toiminnasta ja toiminnan kehittämiseksi. Keskusteluissa todettiin Akustiikan merkitys Ylivieskalle. Akustiikka on seitsemän toimintavuotensa aikana lunastanut paikkansa kulttuuripalvelujen tarjoajana Oulun Eteläisen ja laajemmallakin alueella. Kulttuurilauta kunnan tavoin kaupunginhallitus näki Ylivieskatalo Akustiikan toimin nan kehittämisen tarpeellisuuden markkinoinnin, tuotannon kehittä misen ja taloudellisen tuloksen parantamiseksi. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus nimeää työryhmän kehittämään yhdessä Akustiikan henkilöstön kanssa Akustiikan toimintaa näkökulmina - alueellisuus - talous - markkinointi - yrittäjyys. YTEK Oy:ltä saatavaa yritysasiantuntemusta voidaan käyttää työryhmän tukena. Työryhmälle asetetaan määräaika saakka. KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyi kaupunginjohtajan esityksen ja nimesi työryhmän jäseniksi Kati Marjakankaan, Aune Nevalan, Asko Männistön, Juhani Löfbackan, Tarja Koutosen, Tapio Helanderin ja Marita Öljymäki-Maaralan. Kokoonkutsujaksi nimettiin Kati Marjakangas. Työryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

27 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Edustajan nimeäminen Vieskan liikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokoukseen 60/2/30/2010 KHALL Vieskan liikelaitoskuntayhtymän perussopimuksen 2 luvun Kuntayhtymän hallinto ja toimielimet -mukaan kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkunnat yhtymäkokouksessa, joka kutsutaan koolle vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yhtymäkokoukseen nimetään yksi edustaja kustakin jäsenyhteisöstä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus nimeää yhtymäkokousedustajan ja hänelle henkilökohtaisen varaedustajan Vieskan liikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokoukseen. KAUPUNGINHALLITUS: Yhtymäkokousedustajaksi nimettiin Juha Pylväs ja hänen varalleen Asko Ojamäki.

28 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Valtuutettujen tekemät ja valtuuston päätettävissä asioissa tehdyt aloitteet 61/0/10/2010 KHALL Valtuuston työjärjestyksen mukaan kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Aloiteluettelo sekä selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin aloitteiden johdosta on ryhdytty, on oheismateriaalina. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus esittää aloitteista laaditun selvityksen kaupunginvaltuustolle tiedoksi. KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyttiin.

29 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Ilmoitusasiat KHALL Joulukuun työllisyyskatsaus, oheismateriaalina. 2. Tammikuun työllisyyskatsaus, oheismateriaalina. 3. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio: Pöytäkirja yhtymähallituksen kokouksesta Saap Yhtiökokouskutsu Kuntarahoitus Oyj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pi de tään Hel sin gissä Saap Yhtiökokouskutsu Ylivieskan Teollisuuskiinteistöt Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pi detään Teknologiakylä YTEK Oy:n ti lois sa. Kopio: As ko Männistö. Saap Yhtiökokouskutsu Vieskan Teollisuustalo Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pi de tään Isännöitsijätoimisto Tiliksinet Oy:n tiloissa. Ko pio: Ju hani Löf bac ka. Saap Hallituksen pu heen joh taja Esa Ha kasaari on il moit tanut jät täyty vänsä pu heenjoh tajan teh tä västä. Kau pun gin halli tus an taa oh jeet yh tiö kokous edusta jalle. 7. Valtiovarainministeriö: Kunta- ja palvelurakenneuudistus - Sanoista tekoihin luottamushenkilöseminaari Finlandia-talolla. Tilaisuuteen on varattu paikat enintään kolmelle henkilölle kustakin kunnasta. Tilaisuuteen ilmoittaudutaan mennessä osoitteessa: Seminaariohjelma on oheismateriaalina. Saap Valtiovarainministeriö: Kuntien yhteistoiminta-avustusten hakeminen mennessä. Saap Valtiovarainministeriö: Kun tien yhdistymiseen liittyvien esiselvitysavustusten ha ke mi nen mennessä. Saap Pohjois-Pohjanmaan liitto: Pöytäkirja maakuntavaltuuston kokouksesta Saap Suomen Kuntaliitto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto järjestävät maakuntatilaisuuden ajankohtaisista kunta-asioista klo Oulussa, ODL:n Hyvinvointikeskuksen Wegelius-salissa. Ilmoittautumiset mennessä sähköpostilla anu.saarela@pohjois-pohjanmaa.fi tai puh. (08)

30 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Oulun syyttäjänvirasto, Raahen palvelutoimisto: Päätös esitutkinnan rajoittamisesta koskien OAJ:n tutkintapyyntöä opettajien lomauttamisesta. Saap KAUPUNGINJOHTAJA: Merkitään tiedoksi. KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyttiin. Kohta 6: Annettiin yhtiökokousedustajalle ohjeet nimetä Vieskan Teollisuustalo Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi Jouko Ylimäki.

31 YLIVIESKAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Kaupunginhallitus Lautakuntien pöytäkirjat ja viranhaltijapöytäkirjat KHALL Lautakuntien pöytäkirjat Viranhaltijapöytäkirjat Kansalaisopiston johtokunta Sivistyslautakunta Oheismateriaalina on yhteenveto hallintokunnissa käsitel lyistä asioista. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus merkitsee pöy tä kirjat tiedoksi ja päättää, ettei niiden ottokelpoisia päätök siä oteta kunta lain 51 :n perusteella kaupunginhallituksen kä siteltä väksi. KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyttiin.