Teknisten palveluiden Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Teknisten palveluiden

Transkriptio

1 Teknisten palveluiden lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Teknisten palveluiden lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Vesihuoltolaitoksen maksutaksan täydentäminen 247/1.00/2009 Teknisten palveluiden lautakunta Vuoden 2004 alusta tuli voimaan valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisil la alueilla. Tämän asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Asetus sisältää kymmenen vuoden siirtymäajan, jonka aikana viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla olevien kiinteistöjen on saatettava jätevesiensä käsittely asetuksen edellyttämälle tasolle. Kuntatekniikan yksikkö on laatimassa yleissuunnitelmaa viemäriver koston rakentamisesta haja-asutusalueille myös vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolelle. Näillä alueilla olevilla asuntokiinteis töillä on mahdolli suus liittyä vapaaehtoisesti viemäriverkostoon ja täyttää siten asetuksen vaatimukset. Todettakoon, että asetus kos kee myös viemäriverkoston alueella olevia kiinteistöjä. Sen jälkeen kun alueet tulevat teknisten palveluiden lautakunnan pää tök sel lä ve si huol to lai tok sen toi min ta-alueiksi, asuinkiinteistöjen on lii tyttä vä vie märi ver kos toon. Vesihuoltolaitoksen maksuilla katetaan laitoksen toiminnan kustannuksia kaupungin maksupolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Vesihuoltolaissa on maksujen yleisissä perusteissa sanottu muun muassa, että vesihuollon maksujen tulee olla sellaisia, että niistä saatavilla tuloilla pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset. Haja-asutusalueella yhtä kiinteistöä kohti tulevat investointikustannukset ovat yleensä selvästi korkeammat kuin asemakaava-alueella tai muulla taajaan rakennetulla alueella. Tämä rajaa yleensä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen kokoa, jotta vesihuoltolain määräys kulujen kattamisesta voidaan täyttää. Koska lain mukaan käyttömaksu laitoksen toiminta-alueella on oltava sama kaikille kuluttajille, jää ainoaksi mahdollisuudeksi periä korkeampia rakentamiskustannuksia liittyjiltä erilaisten muiden maksujen muodossa esim. korkeam mat liittymismaksut tai perusmaksut tai muut maksut. Tämä aiheuttamisperiaate on mainittu myös vesihuoltolain perusteluissa, joissa to-

2 detaan, että tarkoituksena on, että vesihuollon palveluista perittävät maksut vastaisivat mahdollisimman hyvin todellisia kustannuksia. Kuntatekniikan yksikkö on valmistellut kaupungin vesihuoltolaitok sen maksutaksan täydentämistä. Kuten edellä todettiin vesihuolto lain nojalla vesihuoltolaitoksella on oikeus periä vesihuollosta mak suja. Maksut ovat kerta- ja jatkuvaluonteisia liittymis-, perus- ja käyttömaksuja sekä palveluista ja toimenpiteistä perittäviä maksuja. Muiden maksujen periminen on vapaaehtoista, mutta vesihuollosta tu lee periä käyttömaksua. Tässä maksutaksan muutosehdotuksessa taksaan lisätään maksujen määräytymisperusteet vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisella viemäriverkostolla Liittymismaksu on kiinteistökohtainen kertamaksu, joka maksetaan kiinteistön liittyessä vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon. Liittymismaksun tarkoituksena on kattaa osa vesihuoltolaitoksen aiheutuvis ta perusinvestoinneista. Maksamalla liittymismaksun kiinteistö varaa itselleen oikeuden käyttää laitoksen viemäriverkostoa ja viemäröintipalveluja. Korvaus ei koske tonttijohtojen rakentamista. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan veden määrän ja laadun perusteella. Käyttömaksu veloitetaan yksikköhinnaltaan samansuuruisena kaikilta lain soveltamisalaan kuuluvilta liittyjiltä kulutuksen suuruudesta ja kiinteistön tyypistä riippumatta Vesihuoltolaitoksen perusmaksu on jatkuva maksu, joka määräytyy kiinteistön päävesimittarikoon mukaan. Oheismateriaalia Kuntatekniikanpäällikkö: Lautakunta hyväksyy osaltaan ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle viemäriverkoston rakentamisesta ja maksujen määräytymisestä Ylivieskassa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella seuraavaa. 1. Vesihuoltolaitos laatii jokaisen erillisen toiminta-alueen ulkopuolisen viemäröintihankkeen suunnitelman tonttijohtoineen. Suunnitelma tehdään siten, että maanomistajat hyväksyvät mailleen rakennettavaksi suunnitelman mukaisen viemäriverkoston runkolinjan, oman tonttijohtonsa sekä tarvittaessa toisten kiinteistöjen tonttijohtojen osalta. 2. Toiminta-alueen ulkopuolisen viemäröintisuunnitelman hyväksyy teknisten palveluiden lautakunta. Suunnitelmaan merkitään laitoksen omistukseen tuleva runkolinja tarkastuskaivoineen sekä tonttijohdot. Tarkastuskaivot

3 ovat tonttijohtojen liittämiskohtia. 3. Jätevesiviemäriverkoston rakentaminen aloitetaan toiminta-alueen ulkopuolella, jos vähintään 2/3 olemassa olevista asuinkiinteistöistä on antanut sitoumuksensa liittymisestä verkostoon sen rakentamisen yhteydessä. 4. Liittymismaksu määräytyy hankekohtaisesti. Maksun suuruuden päättää teknisten palveluiden lautakunta. Myöhemmin (yli vuosi käyttöönottopäivästä) liittyville asuinkiinteistöille maksu on 30 % korkeampi. Liittymismaksujen määrittäminen tapahtuu hankekohtaisesti siten, että maksujen määrittämisessä otetaan huomioon vesihuoltolain vaatimukset aiheuttamisperiaatteesta ja taksojen lä pinäkyvyydestä. Koska investointi mitoitetaan myös myöhem min liittyviä kiinteistöjä varten, aiheuttaa se lisäkustannuksia kaupungille investointiin, kunnossapitoon, rahoitukseen ja myöhemmin erikseen tehtävään liittämistyöhön. 5. Muiden kuin asuinrakennusten esim. runsaasti vettä käyttävä teollisuus ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavaa jätevettä tuottavien liittyjien osalta liittymis- ja käyttömaksut määrätään erityissopimuksella tapauskohtaisesti. 6. Kiinteistöltä verkoston runkolinjan tarkastuskaivoon rakennettavan tonttijohdon kustannukset kuuluvat kiinteistölle. Varsinainen liitostyö laitoksen omistamaan tarkastuskaivoon sisältyy liittymismaksuun. Liitostyön saa tehdä vain Ylivieskan kaupungin vesihuoltolaitos tai Ylivieskan vesiosuuskunta. 7. Käyttö- ja perusmaksun osalta sovelletaan vesihuoltolaitoksen kulloinkin voimassa olevaa maksutaksaa. Tätä taksarakennetta sovelletaan myös vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, mikä sijaitsee asemakaava-alueiden ulkopuolella. TEKNINEN JOHTAJA: Lautakunta hyväksyy osaltaan kuntatekniikanpäällikön esityksen viemäriverkoston rakentamisesta ja maksu jen määräytymisestä Ylivieskassa vesihuoltolaitoksen toiminta-alu een ulkopuolella ja esittää sen edelleen kaupunginhallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi ja liitettäväksi kaupungin vesihuoltolaitoksen maksutaksaan. TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA: Hyväksyttiin. Asiantuntijana kuultiin kunnallistekniikan suunnittelija Tero Kahlos ta.

4 Kaupunginhallitus Oheismateriaalina voimassaoleva vesi huol tolaitoksen maksutaksa. Kaupunginvaltuusto KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus hyväksyy teknisten palveluiden lautakunnan esityksen. KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyttiin. Asiantuntijana kuultiin tekninen johtaja Kari Kentalaa Oheismateriaalina voimassaoleva vesihuoltolaitoksen maksutaksa. KAUPUNGINVALTUUSTO: Keskustelun aikana Jouko Pesämaa esitti keskustaryhmän esityksenä, että asia jätetään pöy dälle. Aimo Piirainen, Ahti Törmälä, Eero Kippola ja Markku Jussila kannattivat ryhminään siirtoesitystä. Ahti Törmälä teki vasemmiston valtuustoryhmän esityksenä seuraavan ponsiesityksen: Kuntalaisten tasavertaisuus on säilytettävä kaava-alue rajasta ja tulkinnoista huolimatta. Maksun aiheuttamisperustetta laskettaessa laskettava rakentamiskustannukset kaava-alueella ja laskettava projektialueen kustannukset. Jos projektialueen kustannukset on korkeammat, erotus on aiheuttamismaksu, joka projektitukien ja oletettujen tulevien rakennusten jälkeen jää lisämaksuksi (1 400 liittymämaksun lisäksi). Vasemmiston valtuustoryhmä Ahti Törmälä Tuomo Saari Hilja Hannula" Puheenjohtaja tiedusteli, voiko valtuusto yksimielisesti siirtää asian. Siirto hyväksyttiin. Puheenjohtaja tiedusteli, voiko valtuusto yksimielisesti hyväksyä ponnen liitettäväksi päätökseen. Ponsi hyväksyttiin.

5 Asiantuntijana kuultiin kuntatekniikanpäällikkö Mauri Haikolaa. Teknisten palveluiden lautakunta Näillä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolelle rakennetta van viemäriverkoston toteuttamisperiaatteilla on tarkoitus vauhdittaa haja-asutusalueen viemäröintihankkeita ja tarjota taloudellinen ja toiminnallinen vaih to eh to kiinteistön viemäröintijärjestelyille. To den näköi sesti aina kin osa asemakaavan lievealueiden asukkaista odottaa jo pa vesi huol tolai tok sen toi minta-alueen laajentamista. Yleisesti ottaen viemäröitäväksi tulevien alueiden on täytettävä vesihuoltolain 6 :n edellytykset. Vesihuoltolain 6 :ssä todetaan Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin tässä laissa ja muussa laissa säädetään. Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset syyt tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Päävastuu kiinteistön vesihuollosta on aina kiinteistön omistajalla. Suurehkon asukasjoukon tarve tai muut laissa todetut perusteet aiheuttavat sen, että kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimiin vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseen. Todettakoon, että kaupungissamme työn alla oleva viemäriverkoston yleissuunnitelma, jossa kartoitetaan alueelliset viemäröintitarpeet, esitetään mahdollinen viemäriverkoston toteuttamisjärjestys ja laaditaan tavoitteellinen rakentamisaikataulu. Tämä kehittämissuunnitelma mahdollistanee siirtymäajan jatkon 2004 vuoden talousvesien käsittelyä koskevaan asetukseen aina vuoteen 2018 saakka. Vesihuoltolain 18 :ssä on vesihuoltolaitoksen maksujen osalta todettu, että maksujen on oltava sellaiset, että niistä saatavilla tuloilla voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset myös pitkällä tähtäimellä. Koska haja-asutusalueella yhtä kiinteistöä kohti tulevat investointikustannukset ovat yleensä selvästi korkeam mat kuin asemakaava-alueella tai muulla taajaan rakennetulla alu eella, vesihuoltolaitoksen näkökulmasta toiminta-alue kannattaa pi tää sen verran suppeana, että vesihuoltolain 18 :n määräys voi daan täyttää. Koska vesihuoltolain mukaan käyttömaksu laitoksen toiminta-alueella on oltava sama kaikille kuluttajille (19 ) jää ainoaksi mahdollisuudeksi periä korkeampia rakentamiskustannuksia liitty-

6 jiltä erilaisten muiden maksujen muodossa, esim. korkeammat liittymismaksut, perusmaksut tai muut vastaavat maksut. Tämä aiheuttamisperiaate on mainittu myös vesihuoltolain perusteluissa, joissa todetaan, että tarkoituksena on, että vesihuollon palveluista perittävät maksut vastaisivat mahdollisimman hyvin todellisia kustannuksia Koska vesihuoltolaitos voi tarjota palveluita myös toiminta-alueen ulkopuolella, jos taloudelliset edellytykset täyttyvät, ei toiminta-alueita tule säännönmukaisesti määrätä jokaisen hankkeen kohdalla, vaan harkiten toiminta-alueen tarpeellisuutta. Viemäriverkoston rakentaminen ei sinällään aiheuta liittymispakkoa. Vasta toiminta-alueeksi määrittäminen edellyttää liittymisvelvollisuutta. Todettakoon, että toiminta-alueen kiinteistön omistajilla on mahdollisuus hakea vapautusta liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolain 11 :n nojalla. Toisaalta näyttää siltä, että avustuksia myönnetään tulevaisuudessa vain toiminta-alueille, mikä seikka on otettava huomioon kustannuksia vertailtaessa. Tavoitteena on pyrkiä viemäriverkoston rakentamiseen vapaaehtoisin sopimuksin etukäteen ennen rakentamista, jolloin kiinteistön omistajalle jää asetuksen edellyttämä vastuu ja valta asiassa. Vesihuoltolaki edellyttää ennen liittymistä kirjallista sopimusta laitoksen ja liittyjän kesken. Pakkotilanteessa sopimukseen on huonot edellytykset, jos liittyjä ei ole koko prosessin aikana hyväksynyt kustannuksia. Liittymismaksujen määrittäminen tulee tapahtua hankekohtaisesti siten, että maksujen määrittämisessä huomioidaan lain vaatimukset aiheuttamisperiaatteesta ja taksojen läpinäkyvyydestä. Liittymismaksuille ei siten voi määrittää maksukattoa. Edellä olevan sekä valtuustokäsittelyssä esiin tulleiden asioiden perusteella esitystä viemäriverkoston rakentamisesta ja maksujen määräytymisestä toiminta-alueen ulkopuolella on tarkennettu muuttamalla kohtia 3 ja 4. Kuntatekniikanpäällikkö: Lautakunta hyväksyy osaltaan tehdyt muu tokset ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle vie märiverkoston rakentamisesta ja maksujen määräytymisestä Ylivies kassa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella seuraavaa. 1. Vesihuoltolaitos laatii jokaisen erillisen toiminta-alueen ulkopuolisen viemäröintihankkeen suunnitelman tonttijohtoineen. Suunnitelma tehdään siten, että maanomistajat hyväksyvät

7 mailleen rakennettavaksi suunnitelman mukaisen viemäriverkoston runkolinjan, oman tonttijohtonsa sekä tarvittaessa toisten kiinteistöjen tonttijohtojen osalta. 2. Toiminta-alueen ulkopuolisen viemäröintisuunnitelman hyväksyy teknisten palveluiden lautakunta. Suunnitelmaan merkitään laitoksen omistukseen tuleva runkolinja tarkastuskaivoineen sekä tonttijohdot. Tarkastuskaivot ovat tonttijohtojen liittämiskohtia. 3. Jätevesiviemäriverkoston rakentaminen aloitetaan toiminta-alueen ulkopuolella, jos vähintään 2/3 olemassa olevista asuinkiinteistöistä on antanut sitoumuksensa liittymisestä verkostoon sen rakentamisen yhteydessä. Rakentamiseen ei ryhdytä, mikäli kiinteistön laskennalliset liittämiskustannukset ovat kalliimmat kuin kiinteistön omat järjestelmät, elleivät asuk kaat välttämättä niin halua. Viemärin rakentaminen ei itsessään aiheuta liittymispakkoa. Kyläkunnille mahdollistetaan myös oman puhdistusjärjes telmän rakentaminen heidän niin halutessaan. Alueilla, jotka jäävät viemäröitävän alueen ulkopuolelle, jätevedet käsitellään talokohtaisesti tai taloryhmittäin pääsääntöisesti pienpuhdistamoja käyttäen. 4. Kiinteistön liittämiskustannukset rakennettavaan viemäriin koostuvat liittymismaksusta ja rakentamismaksusta. Liittymismaksun suuruus on liittymishetken asemakaava-alueen liittymismaksu johon lisätään tonttijohtojen rakentamismaksu. (tällä hetkellä = 1900 euroa). Kiinteistökohtainen rakentamismaksu saadaan kun rakentamiskustannuksista vähennetään liittymismaksut ja avustukset. Saatu erotus jaetaan nykyisten ja tulevien liittyjien yhteismäärällä. Maksun suuruuden hyväksyy teknisten palveluiden lautakunta. Myöhemmin (yli vuosi käyttöönottopäivästä) liittyville asuinkiinteistöille maksu on korkeampi. Rakentamismaksussa ei tuolloin huomioida mahdollisia avustuksia ja liittymismaksun laskennassa käytetään voimassa olevaa taksaa. Rakentamismaksuun lisätään arvonlisävero. Liittymismaksun ja rakentamismaksun voi maksaa 1-3 erässä. Maksuihin lisätään korko, joka on suuruudeltaan 1 vuoden euribor + 0,5. Liittymismaksujen määrittäminen tapahtuu hankekohtaisesti siten, että maksujen määrittämisessä otetaan huomioon vesihuoltolain vaatimukset aiheuttamisperiaatteesta ja taksojen läpinäkyvyydestä. Koska investointi mitoitetaan myös myöhemmin liittyviä kiinteistöjä varten, aiheuttaa se lisäkustan-

8 nuksia kaupungille investointiin, kunnossapitoon, rahoitukseen ja myöhemmin erikseen tehtävään liittämistyöhön. 5. Muiden kuin asuinrakennusten esim. runsaasti vettä käyttävä teollisuus ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavaa jätevettä tuottavien liittyjien osalta liittymis- ja käyttömaksut määrätään erityissopimuksella tapauskohtaisesti. 6. Kiinteistöltä verkoston runkolinjan tarkastuskaivoon rakennettavan tonttijohdon kustannukset kuuluvat kiinteistölle. Varsinainen liitostyö laitoksen omistamaan tarkastuskaivoon sisältyy liittymismaksuun. Liitostyön saa tehdä vain Ylivieskan kaupungin vesihuoltolaitos tai Ylivieskan vesiosuuskunta. 7. Käyttö- ja perusmaksun osalta sovelletaan vesihuoltolaitoksen kulloinkin voimassa olevaa maksutaksaa. Tätä taksarakennetta sovelletaan myös vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, mikä sijaitsee asemakaava-alueiden ulkopuolella. Kaupunginhallitus TEKNINEN JOHTAJA: Lautakunta hyväksyy kuntatekniikanpäällikön esityksen. TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA: Hyväksyttiin Teknisten palveluiden lautakunnan päätös annetaan tiedoksi kaupunginhallituksen kokouksessa, koska lautakunta kokoontuu esityslistan lähettämisen jälkeen Kaupunginvaltuusto KAUPUNGINJOHTAJA: Päätösehdotus annetaan kokouksessa. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus hyväksyy teknisten palveluiden lautakunnan esityksen. KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyttiin. Asiantuntijana kuultiin tekninen johtaja Kari Kentalaa Oheismateriaalina voimassaoleva vesihuoltolaitoksen maksutaksa. KAUPUNGINVALTUUSTO: Hyväksyttiin.

9 Asiantuntijana kuultiin tekninen johtaja Kari Kentalaa.