Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri / Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kasarminmäeltä työhön ja harjoitteluun

Transkriptio

1 Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri / Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / 1 /2011 Kasarminmäeltä työhön ja harjoitteluun

2 sisältö Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri / Innoste on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan kampuslehti. Julkaisija/Publisher: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / Kymenlaakso University of Applied Sciences Osoite/Address: PL 9, Kotka, Finland Puh. / Tel Fax Päätoimittaja / Editor-in-Chief: ANNINA PIENIMÄKI Toimitussihteeri / Sub-editor: SaTU REUNANEN AD / Art Director: ILJA TUOMIVAARA AD-assistentti / AD assistant: KANERVA KARVINEN Toimittajat / Reporters: vesa grekula, MAIJA KELKKA, sari kiviharju, sonja koskelainen, anni leskinen, MARKUS MUHIN, KATJA NEUVONEN, minna nousiainen, PYRY OJALA, TARU RANTANEN, PIIA REUNANEN, KATJA SAVONEN, NITA UKKONEN, OONA VIHAVAINEN, HEIDI VUORinen Valokuvat / Photographs: viivi grekula, antti halinen, lauri ilola, anne-mari junnola, kai-pekka kangasmäki, ruth kocsis, salla koskinen, katri lehmussaari, anni leskinen, markus muhin, leena reinsalo, satu reunanen, piia reunala, olli-pekka tuuliainen, satu tähkä, nita ukkonen Painatus/Printing: KOPIO NIINI FINLAND OY, KOTKA Paperi/Paper: Cyclus Print 115g/m2 ja 170g/m2 Painos/Edition: 1500 kappaletta/copies Pääkirjoitus 5 Laadukasta työharjoittelua kahvin keittelyn sijaan 6 7 Toiveikkaana tulevaisuuteen 8 Radikaali alanvaihto osui nappiin 9 Kasvattava työharjoittelupaikka sattumalta Unelmien työharjoittelupaikka löytyi ulkomailta Kolumni: Työn iloa meille kaikille 15 Ennen kuin on liian myöhäistä Euro Modo Yleisö kohtasi pelkonsa Meduusa-festivaaleilla WoodInnossa puusta luodaan uutta Kurkistus MeduusaTV:n kulissien taakse Terveisiä tukikohdasta Rauhallinen ja hötkyilemätön johtaja Uusien haasteiden perässä Kymenlaakson ammattikorkeakouluun Cultura Kaakkois-Suomen kulttuuriperintöä vaalien 34 Kasarminmäen kuulumisia Kesäterveiset Ulkomaille työharjoitteluun? Opiskelijat kertovat. Meduusa-festivaali herätti pelkoa Kasarminmäellä. 05.

3 pääkirjoitus Maakunnan oma korkeakoulu tarjoaa: Korkeakoulututkintoja Kotkasta ja Kouvolasta Tutkinnot päiväopintoina tai monimuotoopiskeluna, jotka voi suorittaa työn ohessa Tutkintoja suomeksi ja englanniksi Ylempiä korkeakoulututkintoja neljältä koulutusalalta, Avoimen AMK:n opintoja joka alalta, Räätälöityjä lyhytkoulutuksia organisatioiden omien tarpeiden mukaan, Monenlaisia yhteistyömahdollisuuksia työelämästä tulevien projektien kanssa Monialaista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, Kansainväliset yhteydet kaikilla aloilla, Osaavia opiskelijoita kesätöihin ja harjoittelijoiksi, Tutkintonimikkeet, AMK-tutkinnot Kulttuuriala artenomi (AMK) medianomi (AMK) muotoilija (AMK) muotoilija (AMK), Bachelor of Culture and Arts Sosiaali- ja terveysala ensihoitaja (AMK) geronomi (AMK) naprapaatti (AMK) sairaanhoitaja (AMK) sosionomi (AMK) terveydenhoitaja (AMK) Tekniikka ja liikenne insinööri (AMK) merikapteeni (AMK) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala tradenomi tradenomi, Bachelor of Business Administration (BBA) Tutkintonimikkeet, ylemmät AMK-tutkinnot Tekniikka ja liikenne merikapteeni (ylempi AMK) insinööri (ylempi AMK) Sosiaali- ja terveysala ensihoitaja (ylempi AMK) geronomi (ylempi AMK) naprapaatti (ylempi AMK) sairaanhoitaja (ylempi AMK) sosionomi (ylempi AMK) terveydenhoitaja (ylempi AMK) Master of Health Care -tutkinnot Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration KYSY LISÄÄ! Tutkintoon johtavat koulutukset: Hakutoimisto, P PÄÄKIRJOITUS» Lehteä koottiin kasaan eduskuntavaalitaistelun ollessa kuumimmillaan. Tämä aika herätti minussa kyteneen pienen politiikkaintoilijan. Täytin vaalikoneita toisensa perään ja selailin toinen toistaan maalailevampia vaalilupauksia. Olin kerrankin ihan varma ketä äänestää. Pääsin toteuttamaan tuoretta intohimoani haastattelemalla nuorta kotkalaista eduskuntavaaliehdokasta tämän tempauksesta Kotka-Kouvola-junaliikenteen säilyttämiseksi. Itse asia oli myös minulle tärkeä. Kyseinen rataosuus mahdollisti minulle viimekesäisen työharjoittelun ja saman se näyttää tekevän myös tulevana kesänä. Nyt Innosteen ilmestyttyä vaalit ovat jo ohi ja vaalikoneet saa taas hetkeksi jättää rauhaan. Miten kävi sinun ehdokkaasi? Tämänkertaisen Innosteen kantavana teemana on työharjoittelu ja valmistuminen. Kesän saapuessa monelle meistä opiskelijoista harjoittelu on ajankohtaista. Se innostaa, kiinnostaa ja saattaa jopa hieman hirvittää. Siitä selviää kuitenkin hengissä, kun vain muistaa iloisen ja avoimen mielen. Parhaimmillaan työharjoittelu on jotain, mikä antaa elämälle uuden suunnan tai vahvistaa jo ennestään tiedettyä. Työharjoittelu on myös mahdollista suorittaa ulkomailla. Katso sivuilta 12-14, miten. Kun taas syksyllä palataan punatiiliselle kampuksellemme, Innoste on siirtynyt jo seuraavien osaavien toimittajanalkujen käsiin. Opettavaisen ja mielenkiintoisen lehden teon jälkeen haluan koko toimituksen puolesta toivottaa antoisaa ja rentouttavaa kesää sekä hyviä lukuhetkiä tuoreen Innosteen parissa! Vaihde , Annina Pienimäki päätoimittaja 07.

4 Työharjoittelu työharjoittelu Laadukasta työharjoittelua kahvin keittelyn sijaan LCCE tarkoittaa työelämäläheistä oppimisen ekosysteemiä, jossa oppimisprosessi painottuu luennoilla istumisen sijaan aktiivisempaan lähestymistapaan. Koko opiskelun ajan toteutetaan yhteistyötä oikeiden yritysten ja asiakkaiden kanssa. LCCE on useammasta isosta palasta rakentuva kokonaisuus. Näistä paloista tuoreimpia edustaa LCCEkonseptin mukainen työharjoittelu. teksti Pyry Ojala kuvat olli-pekka tuuliainen ymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opintoihin sisältyviä työharjoittelujaksoja ollaan päivittämässä palkitun LCCE-konseptin mukaisiksi. KyAMK:ssa on käynnistetty hanke, jonka projektipäällikkönä toimii yliopettaja Kata Lyytikäinen. Hankkeen tavoitteena on myös määritellä harjoittelun laadun kriteerit, jotta harjoittelu toimisi mahdollisimman hyvin työelämään valmistavana opiskelun osana. Ajatus on se, että LCCE-konsepti, joka tiivistää työnantajan, opiskelijan ja harjoittelun ohjaajan välistä kolmiota, toimisi paremmin. Siinä on lähdetty aluksi ensisijaisesti kartoittamaan käytänteitä, jotka tuntuvat olevan aika erilaisia eri toimialoilla. Tämän pohjalta määritetään mitkä toimintatavoista ovat parhaita, Lyytikäinen alustaa. Tiiviimpää yhteistyötä opiskelijoiden ja työnantajien eduksi Tarkoituksena on luoda nykyistä tiiviimpi yhteistyöverkosto koulun ja yritysten välille. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi sen, että tietyt yritykset ottavat säännöllisesti KyAMK:n opiskelijoita harjoitteluun. Säännöllisen yhteistyön myötä myös työnantajat oppivat harjoittelujaksoihin liittyvät käytännön asiat, ja kanssakäyminen harjoittelijoiden ja harjoittelun ohjaajien kanssa muuttuu sujuvammaksi. Projektiin liittyy myös ulkomaille suuntautuvan harjoittelun kartoittaminen ja tehostaminen. Nyt se on yksittäisten henkilöiden verkostoista kiinni, ja hiukan sattumanvaraista. Ulkomaille harjoitteluun lähdöstä pyritään saamaan suunnitelmallisempaa, Lyytikäinen sanoo. Tarkoituksena on saada pois nämä ulkomaille kahvinkeittäjäksi -tyyppiset versiot, hän naurahtaa. Omatoimisuus palkitaan Osassa Suomen ammattikorkeakouluista on käytössä eräänlainen harjoittelupaikkojen pörssisysteemi. Opiskelijat voivat nähdä listauksen vapaista paikoista, joita oppilaitoksen yhteistyöyrityksistä löytyy. Lyytikäinen kuitenkin toteaa, että välttämättä aivan vastaavaan systeemiin ei olla siirtymässä. Opiskelijoiden kannalta olisi kuitenkin parasta että löytyisi enemmän verkostoituneita yhteistyöhön sitoutuneita työnantajia, hän toteaa. Oma-aloitteisuus on siis vastaisuudessakin tärkeässä roolissa harjoittelupaikkaa hankkiessa. Lyytikäinen toteaakin asioiden omatoimiseen hoitamiseen totuttelun antavan opiskelijoille eräänlaista etulyöntiasemaa. Työharjoitteluprosessin päivittäminen uusien suuntaviivojen mukaiseksi tapahtuu asteittain. Tässä pyritään määrittämään laadun mittaristoja. Sitä mikä on hyvää harjoittelua, ja mitkä vuorovaikutussuhteet siellä pitäisi tietyllä tasolla toimia, Lyytikäinen summaa

5 työharjoittelu työharjoittelu Toiveikkaana tulevaisuuteen Radikaali alanvaihto osui nappiin Viimeistä vuotta opiskeleva Jonna Nurminen on sitä mieltä, että viestintäihmisiä tarvitaan aina. Työnhaku ei ainakaan vielä stressaa. Työharjoittelunsa vuoden alussa suorittanut Vesa Haakana otti riskin ja vaihtoi rakennustyömaan ihmisläheisempään koulutukseen. teksti Katja Neuvonen kuva lauri ilola teksti ja kuva Piia Reunanen eljännen vuoden yhteisöviestijä Jonna Nurminen suorittaa parhaillaan viimeistä harjoittelujaksoaan. Medianomin paperit kesäkuussa saava Nurminen myös hakee alansa töitä. Vaikka toistaiseksi ei ole tärpännyt, ei hän vielä ota paineita työllistymisestä. Tulevaisuuden työnäkymät vaikuttavat valoisilta. Voi olla, että harjoittelu poikii töitä, mutta sen näen vasta harjoittelujakson päätyttyä. Jos oman alan töitä ei heti valmistumisen jälkeen löydy, teen muita hommia. Täysipainoisen työnhaun Nurminen aloittaa valmistumisensa jälkeen. Lahdessa asuvana hän suuntaa tällä hetkellä katseensa Lahtipääkaupunkiseutu-akselille etsiessään vapaita työpaikkoja. Kihlatun pesäpallouran vuoksi hänelle voi syksyllä tulla eteen muutto muuallekin Suomeen. Toisen uran ehdoilla mennään nyt muutama vuosi. Suurin osa työpaikoista pääkaupunkiseudulla Nurminen uskoo vastavalmistuneiden viestinnän opiskelijoiden työllistyvän hyvin. Käsittääkseni ainakin oman vuosikurssini opiskelijoista osalla on jo nyt töitä. Olen kuullut, että myös graafikot työllistyvät hyvin, ehkä jopa paremmin kuin me yhteisöviestijät. Suurin osa työpaikoista löytyy Nurmisen käsityksen mukaan pääkaupunkiseudulta. Itse olen kiinnostunut niin laaja-alaisesti eri töistä, että luulisi jotain löytyvän. Vaikka maailmantalous olisikin huonossa jamassa, jokainen yritys tarvitsee tiedottajan. Nurmisen unelmatyöpaikka olisi urheiluseuran tiedottajana tai markkinointitiimissä työskentely. Hän ei kuitenkaan sulje pois muitakaan vaihtoehtoja, kuten toimittajan töitä. Katselen myös töitä, joissa voisin hyödyntää aiemmin suorittamaani merkonomin koulutusta. Jääkiekon SM-liigajoukkue Pelicansilla harjoittelussa olevan Nurmisen tehtäviin kuuluvat pääasiassa tiedottaminen ja markkinointi. Harjoittelupaikka kannattaa miettiä tarkkaan Opiskeluaikana opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuuksia verkostoitua ja luoda suhteita koulun ja KymiDesign & Business -yksikön projektien, seminaaritöiden ja opinnäytetöiden avulla. Opintoihin sisältyvää pakollista harjoittelua Nurminen pitää ehdottoman tärkeänä suhteiden syntymisen kannalta. Kannattaakin miettiä tarkkaan, mihin lähtee harjoitteluja tekemään. Viestinnän koulutusohjelmassa opiskelee vielä tällä hetkellä neljän eri suuntautumisvaihtoehdon ihmisiä. Nurminen pitää tulevaisuuden kannalta tärkeänä myös muiden eri alojen opiskelijoihin tutustumista. Joskus voi tulla tilanne, jossa esimerkiksi tiedottaja tarvitsee graafikon apua. Silloin on kiva kun on joku, jolta kysyä neuvoa. osionomiksi opiskeleva Vesa Haakana, 22, suoritti toisen työharjoittelujaksonsa tammikuun alusta helmikuun loppuun. Työpaikkana oli Carean hoitokoti Toivolan kehitysvammapsykiatrinen osasto. Ensimmäisen harjoittelun Haakana teki vuorohoitopäiväkodissa, joten työ Carealla oli täysin erilaista edelliseen verrattuna. Hoitokodissa pyritään kodinomaisuuteen, joten toimintakin on sen mukaista. Se taas tekee työstä monipuolista. Laitoin muun muassa ruokaa ja autoin asukkaita arkipuuhissa. Työ oli mukavaa ja samalla vaativaa, koska ihmisten ilmeitä ja eleitä piti seurata tarkasti. Sopeutuminen ei ongelma Haakana haki Carea Toivolaan kolmeen eri tehtävään, mutta työnantaja teki lopullisen päätöksen työpaikasta. Ennen töiden aloittamista yritys oli hänelle täysin vieras. Alkuvuodesta oli käynnissä vielä muutostyöt, joten päivärytmit olivat aluksi hieman sekaisin. Odotin harjoittelua mielenkiinnolla, koska en tiennyt, millaisesta paikasta on kyse ja mitä pääsen siellä tekemään. Pyrin kuitenkin aina välttämään ennakkoluulojen syntymistä. Sillä tavoin saa eniten irti harjoittelusta. Vaikka työyhteisöön sopeutuminen sujui Haakanalta hyvin, kaikki ei kuitenkaan ollut aivan selvää. Työporukkaan pääsin hyvin mukaan, vaikka he olivatkin työskennelleet jo kauan yhdessä. Vaikeinta oli opiskelijan roolin löytäminen työyhteisössä. Samanaikaisesti pitäisi olla harjoitteleva opiskelija ja osaava työntekijä, joten rajaa on vaikea hahmottaa. Harjoittelijan on kyettävä huomaamaan, milloin on aika tehdä itse ja milloin seurata mallia. Harjoittelun lopussa Haakanalla oli vielä edessä hoitosuhteen lopettaminen. Hoitoalalla se on tehtävä erityisen huolellisesti, jotta kaikki ymmärtävät työntekijän lähtevän. Vesa Haakanalle on tärkeää aloittaa työt uudessa ympäristössä ennakkoluulottomasti, jotta työsuhteesta saisi mahdollisimman paljon irti. Hoitosuhteen lopettaminen alkaa viikko tai puolitoista ennen lähtöä. Silloin on tarkoitus tehdä selväksi, että lähtö on lähellä, eikä syytä huoleen ole. Ainaisia elämänoppeja Haakanalla oli harjoittelun aikana ollut sekä hyviä että huonoja hetkiä, ja molempia on varmasti vielä edessäkin. Ainakin työ on tähän mennessä rakentanut omaa ihmiskäsitystäni ja ammatillista identiteettiä. Toisaalta jokainen työpaikka antaa ammatillisia valmiuksia, oli se mikä tahansa. Monelle saattaakin herätä kysymys, mikä sai aikaan radikaalin alanvaihdon? Huomasin haluavani työskennellä ihmisten kanssa. Olen harjoittelun aikana myös huomannut, että ruoka- ja kahvipöytäjutut ovat tällä alalla olleet enimmäkseen naisellisia, kuten arvata saattaa. Tulevaisuudessa Haakanalla on tarkoituksena erikoistua sosiaalikuntoutuspuolelle. Häntä kiinnostavat mielenterveys ja kehitysvammat, joten ei ehkä ole ihme, että jäljellä olevat kaksi työharjoittelujaksoa hän haluaa suorittaa kriminaalihuollossa vankilassa ja psykiatrisella osastolla

6 työharjoittelu työharjoittelu Kasvattava työharjoittelupaikka sattumalta Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa International Business -opintoja suorittava Ruth Kocsis, 20, vietti viime kesän työharjoittelussa Saksassa Heidelbergin kaupungissa. Autovalmistaja Fiat Groupin logistiikan yksikössä työskennellyt suomalaisamerikkalainen Kocsis sai harjoittelupaikan sekä suhteiden että sattuman kautta. teksti Heidi Vuorinen kuvat Ruth Kocsis uomalaisen ylioppilastutkinnon suorittanut Kocsis oli lentämässä Yhdysvalloista ylioppilaskirjoitusten vuoksi Suomeen, kun hän sattumalta sai vierustoverikseen Fiat Groupin konsernin johtajan. He alkoivat jutella, ja seitsemän tunnin lentomatkan jälkeen he olivat puhuneet mahdollisuudesta, että Kocsis voisi suorittaa työharjoittelunsa konsernissa. Otin häneen myöhemmin yhteyttä, ja sitä kautta paikka järjestyi. Käytännön järjestelyjen hoitamisessa vaadittiin paitsi itsenäistä aktiivisuutta myös hieman apua Saksan yhteyshenkilöiltä. He aut- toivat Ruthia matkajärjestelyissä ja antoivat vihjeitä majoituksen etsinnässä. Olin aiemminkin ollut Saksassa, joten perille ei ollut hankala löytää. Lisäksi googlasin firman sijainnin kartalta etukäteen Suomessa. Hitaan alun kautta onnistumisiin Vaikka käytännön järjestelyt sujuivatkin helposti, olivat työtehtävät asia erikseen. Aluksi prosessit kuulostivat hankalilta, mutta ajan kanssa nekin muuttuivat ymmärrettäviksi. Pääprojektina työharjoittelun aikana Kocsis rakensi Fiatin tietokannan. Siitä näkyvät yhtiön päivittäiset ja viikoittaiset operaatiot, joiden avulla tarvittavia laskelmia pystytään tekemään. Pääasiassa työni sisälsi tiedon keruuta ja erilaisia tehtäviä ohjelmoinnista logistiikkaan. Käytännössä logistiikka on sitä, kuinka paljon yhtiön sisällä on tuotteiden tuontia ja vientiä. Meille tuli tavaraa, sitä lähetettiin eteenpäin ja saimme tuloja siitä, kuinka paljon tavaraa lähetettiin. Sitä taas tuli verrata työvoimaan. Vaikka se kuulostaa vaikealta, ei tietopankin rakentaminen ole monimutkaista kun ymmärtää toimintaperiaatteen. Se on kaiken soveltamista yhteen. Kocsisin mukaan työharjoittelu oli todella hyvä kokemus juuri liiketalouden opiskelijalle. Vaikka teoria oli opittu koulussa, oivallus tapahtui vasta yrityksessä kun prosessin näki käytännössä. Kun työnteko alkoi tulla Ruthille rutiininomaiseksi, hän alkoi saada yrityksessä myös lisää vastuuta. Hän selviytyi tehtävistään niin kunniakkaasti, että hän on menossa takaisin Saksaan jatkamaan kyseistä projektia. Tietysti he olisivat voineet palkata alan ekspertin tekemään työn kahdessa viikossa, mutta on yhtiölle halvempaa käyttää opiskelijaa. Ja näin minä saan myös hyvää harjoitusta. Aiemmat taidot koetuksella Suomea ja englantia sujuvasti puhuva Kocsis ei ollut aikaisemmin käyttänyt saksankieltä natiivien kanssa kommunikointiin, mutta kieltäytyi puhumasta englantia. Päätimme työryhmän kanssa alusta lähtien, että kommunikoimme yhdessä saksaksi. Se oli haastavaa, mutta hyödyllistä. Kielitaitoni karttui huomattavasti. Alussa saksan kielen taitamisesta oli hyötyä, mutta lopulta siitä tuli välttämättömyys. Tietokannat Ruth teki pääasiassa englanniksi tietokannan kansainvälisyyden vuoksi, mutta kaiken tiedon hän kuitenkin käänsi saksasta tai italiasta. Myös omasta atk-osaamisesta oli työharjoittelussa hyötyä, sillä tietokannan rakentamisvaiheessa harvoin oli ketään auttamassa. Ilmenneisiin ongelmiin piti siis itse keksiä ratkaisut. Nautinnollinen vapaa-aika Työharjoittelupaikka antoi Kocsisille paljon mukavia kokemuksia, mutta vietettyä vapaaaikaa hän myös muistelee hyvillä mielin. Erityisesti Saksassa järjestetyt jääkiekon MMkilpailut ovat jääneet mieleen. Se oli aivan erilaista kuin Suomessa tai USA:ssa. Kyse oli aivan eri asteen fanittamisesta. Kymmenet tuhannet Saksan väreihin pukeutuneet ihmiset kerääntyivät puistoon ja seurasivat kisoja näytöltä. Mieleenpainuvien kokemuksien lisäksi työharjoittelusta jäi Kocsisille käteen myös paljon ammatillisia taitoja. Nykyään hän esimerkiksi pystyy kommunikoimaan suomen ja englannin lisäksi sujuvasti myös saksaksi. Ruth suositteleekin samankaltaista kokemusta lämpimästi muillekin, sillä ulkomailla saa täysin erilaista työkokemusta kuin omassa maassa. Vieraassa maassa työskenteleminen hänen mukaansa kasvattaa ihmistä. Ruthin vinkit ulkomaan työharjoitteluun lähtevälle 1. Lähde maahan, jonka kulttuurista olet todella kiinnostunut. Kieli on avain kulttuuriin, joten kyseisen maan kieltä tulisi hallita myös vähän entuudestaan. 2. Ole avomielinen äläkä pelkää liikaa. Harjoittelijana et voi tehdä kovin pahoja virheitä. Oppimassahan työharjoittelussa ollaan. 3. Ennen kuin lähdet uuteen maahan, tee hyvät suunnitelmat. Aina tulee yllätyksiä, joten maahan kannattaa mennä pari päivää ennen harjoittelun alkua. Silloin jää aikaa totutella uuteen ympäristöön. 4. Lopuksi: nauti ehdottomasti myös vapaaajasta. Ota harjoittelusta kaikki irti!

7 työharjoittelu Unelmien työharjoittelupaikka löytyi ulkomailta Kymenlaakson ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelijat Sonja Koskelainen, 22, ja Salla Koskinen, 21, suorittivat viime kesänä osan pakollisesta työharjoittelustaan Espanjan auringon alla. Molemmille tytöille kesä tarjosi opintopisteiden lisäksi kokemusta ja elämyksiä eri kulttuurista. teksti Minna Nousiainen, sonja koskelainen kuvat Katri Lehmussaari, SALLA KOSKINEN kuvitus kanerva karvinen olmannen vuosikurssin digimedian opiskelija Salla Koskinen lähti ennakkoluulottomasti yksin työharjoitteluun Espanjaan, Fuengirolaan. Hän vietti Etelä-Espanjassa kaksi kuukautta Espanjan Sanomat -aikakauslehden toimituksessa. Idea lähteä kansainväliseen työharjoitteluun syntyi, kun Koskinen halusi irtioton Suomen arjesta. Toinen syy oli se, että ulkomailla suoritettavaa työharjoittelua tuetaan taloudellisesti paremmin kuin Suomessa suoritettavaa. Sain tukea Otsakorpisäätiöltä, koululta ja tietysti Kelalta. Työharjoittelupaikan Espanjasta Koskinen löysi googlettamalla. Internetistä löytyi useita mielenkiintoisia työpaikkoja, joihin hän laittoi tiedustelusähköposteja. Suomalaisesta Espanjan Sanomat -aikakauslehdestä tuli posi- tiivinen vastaus, ja prosessi lähti käyntiin. Päätin jo heti alussa hakea harjoitteluun yksin, koska ajattelin, että yksin on helpompi löytää harjoittelupaikka. Monilla yrityksillä ei nimittäin ole mahdollisuutta tarjota harjoittelupaikkaa usealle. Monipuolista harjoittelua Espanjan Sanomat on sanomalehti-ulkonäöstään huolimatta aikakauslehti, joka on suunnattu Espanjassa asuville suomalaisille ja yleensäkin Espanjasta kiinnostuneille suomalaisille. Lehden toimitus koostuu kahdesta suomalaisesta työntekijästä: päätoimittajasta ja toimittajasta. Koskisen harjoittelun aikana toimituksessa oli kuukauden ajan kaksi muutakin työharjoittelijaa. Työtehtäväni olivat monipuoliset. Tein oikeastaan kaikkea muuta paitsi kirjoittamista. Taitoin lehteä, valokuvasin sekä päivitin ja uudistin verkkosivuja.» Yhteisöviestintää opiskelevan Sonjan tie vei toisen opiskeluvuoden jälkeen työharjoitteluun Espanjaan. Työharjoittelupaikan saaminen Espanjan Fuengirolasta onnistui Sonjan mukaan helposti. Ajoissa aloitettu etsiminen aiheutti jopa valinnan vaikeutta, sillä Sonjan havittelema suomenkielinen toimittajaharjoittelu olisi onnistunut peräti kolmessa eri lehdessä. Paikan saaminen oli helppoa, kun uskalsi rohkeasti ottaa yhteyttä työnantajiin. Asiat hoituivat nopeasti puhelimitse ja sähköpostin välityksellä, Sonja kertoo. Halusin suomenkieliseen lehteen, koska espanjaksi kirjoittaminen ei olisi onnistunut. Englanninkielinenkään harjoittelu ei olisi ollut niin hyödyllistä kuin suomeksi työskentely. Vastuuta vasta-alkajallekin Sonja suoritti harjoittelunsa Olé-kustannuksessa viime kesänä toimittamalla Olé-aikakauslehteä ja Suomalainen Espanjassa -ilmaisjakelulehteä. Työharjoittelu vahvisti Sonjan näkemystä toimittajan työstä. Hän haluaa työskennellä jatkossakin avoimessa työilmapiirissä monipuolisten työtehtävien parissa. Viihdyin harjoittelussa erittäin hyvin. Työtehtävät olivat juuri sellaisia kuin olin kuvitellutkin, mutta vastuuta sain paljon enemmän kuin osasin odottaa. Ideoin ja toteutin erityylisiä juttuja, kuvasin, oikoluin ja hoidin vähän assistentinkin tehtäviä, Sonja kertoo. Ystävän seura turvaa tuomassa Mieluisan työpaikan lisäksi Espanja tarjosi runsaasti myös vapaa-ajan aktiviteettejä. Hyvien liikenneyhteyksien ja Espanjan tapahtumarikkaan kesän ansiosta nähtävää oli paljon. Yksin kaiken kokeminen olisi voinut olla tylsää ja hankalaa, mutta samassa paikassa työharjoittelussa olleen opiskelukaverin kanssa asioiden järjestäminen ja vieraassa ympäristössä eläminen kävivät kätevämmin. Kulttuuri ja ilmasto ovat Espanjassa parasta. Vapaa-ajalla harrastimme luokkakaverin kanssa merenrantalenkkeilyä ja matkustimme ympäri Espanjaa. Paras muistoni on Rock in Rio Madrid -musiikkifestari. Satatuhatpäisen yleisön keskeltä näin muun muassa Rihannan, Shakiran ja David Guettan. Rohkeasti matkaan Valmistautuminen Espanjan elämään piti sisällään asunnon etsimistä, matkavakuutuksen ja apurahan hankkimista sekä espanjan alkeiden opiskelua. Täydellinen asunto löytyi Fuengirolassa toimivan suomalaisen vuokranvälitysfirman kautta, ja opintotuen sekä apurahojen turvin talous pysyi vakaana. Asunnon etsimisessä kannattaa kysyä vinkkejä työpaikalta ja etsiä ahkerasti netistä. Elämisen kustannukset olivat Espanjassa Suomea halvemmat, joten koulun ja Otsakorpisäätiön apurahoilla sekä Kelan opintotuella pärjäsi hyvin. Omat säästöt sallivat myös shoppailun ja matkustelun, Sonja hymyilee. Edes kielimuuri ei ollut ongelma, vaikka välillä englanti asiakaspalvelukielenä taipui espanjalaisilla vähän vastahakoisesti ja kankeasti. Ystävän kanssa ulkomailla eläminen ei pelottanut, eivätkä yksinäiset hetket tai kotiikävä päässeet yllättämään. Vaikeinta olikin lopulta kotiin lähteminen. Suosittelen ulkomaan työharjoittelua kaikille. Varsinkin kaverin kanssa kokemus oli upea. Sen haluan vielä sanoa, että toimittajaharjoitteluun mennessä kannattaa kysyä, tarvitseeko mukaan ottaa omaa kameraa tai tietokonetta, Sonja vinkkaa

8 työharjoittelu kolumni Työn iloa meille kaikille Työharjoittelu Espanjassa tarjosi monta hymyn aihetta. Työtehtävien vaihtelevuus oli Koskisen mieleen. Esimerkiksi graafisen alan työtehtävät kuten lehden taittaminen alkoivat kiinnostaa. Suomalaisittain Espanjassa Upealla merinäköalalla varustetussa toimituksessa oli työntekijöiden kesken rento ilmapiiri. Vaikka toimituksessa ei siestaa vietettykään, näkyi espanjalaisuus työajoissa. Työaika alkoi vasta kymmeneltä. Koskisen on vaikea löytää negatiivisia asioita työharjoittelustaan. No pieni haaste oli tietokoneohjelmien espanjankielisyys, koska itsehän en ollut opiskellut espanjaa. Parhaimmaksi muistoksi työharjoittelustaan Koskinen nostaa päivän, jolloin koko toimituksen väki matkusti Aloran kylään suomalaisomistuksessa olevaan majataloon ja tapasi Idols-voittaja Koop Arposen. Teimme jutun Koopista ja majatalosta. Loppupäivän hengasimme Koopin kanssa ja hän soitti meille vielä yksityiskeikankin! Kokemuksia rikkaampana Kahden kuukauden työharjoittelun pituus oli Koskisen mielestä sopiva, jollei liian lyhyt. Koti-ikävä ei ehtinyt iskeä, vaan harjoittelua olisi voinut vielä jatkaakin. Työharjoittelun lisäksi vapaa-aika Espanjassa antoi paljon mahdollisuuksia. Koskinen kävi muun muassa päiväretkellä Marokossa ja matkusteli Fuengirolan lähikaupungeissa, joihin pääsi kätevästi junalla. Nyt Espanjan työharjoittelu on lämmin muisto. Espanja antoi Koskiselle paljon kokemuksia ja uskallusta. Hän suosittelee paikkaa muillekin - varsinkin sellaisille, jotka haluavat uusia kokemuksia ja uusia tuulia. Oli jotenkin tosi helppoa olla töissä, ja töihin oli aina kiva mennä. Kannatti todellakin lähteä.» Nykyajan työelämässä täytyy olla jotain todella pahasti pielessä. Miksi muuten keskustelisimme jatkuvasti siitä, että työhyvinvointia on parannettava, työssä pitää jaksaa paremmin ja pitempään, jotta eläkkeet saadaan maksettua ja töissä on oltava kivaa. Olivatko asiat sitten paremmin joskus ennen? Sallittakoon yhdeksi vastaukseksi täysin yksipuolinen katsaus työelämän kehittymiseen. Otan siis hetkeksi Yle Kymenlaakson päällikön hatun pois päästäni noin, ja hyppään nyt ensimmäiseen työpaikkaani, kesäduuniin runsaan 30 vuoden taakse. Perspektiiviä siitä kuinka aiheutetaan työnantajalle kustannuksia, on siis kertynyt jo viime vuosisadan jälkimmäisen puoliskon toisen kvartaalin alkuvuosista lähtien. Ensimmäinen kesätyöpaikkani oli eräällä suurehkolla teurastamolla. Tarkemmin sanottuna paikka oli lihanpakkauslaatikoiden pesuosastolla. Veriessuiset äijät työntelivät käytöstä palautuneita laatikkopinoja heiluriovien kautta vesihöyryiseen pesuhuoneeseen. Siellä työntelin laatikot pesukoneeseen. Alassuin hihnalle ja pesutunneliin, jonka toisesta päästä puhtaat ulos ja pinoon. Käyttövalmiit laatikkopinot sitten vaan varaston puolelle odottamaan uusia ruhonosia pakattavaksi ja lähetettäväksi kauppojen kautta joka kodin porsaan- lampaan- ja naudanpurijoille. Pesuhuoneessa oli niin kuuma ja kosteaa, etten aina tiennyt hikoilinko vai oliko kaikki märkyys vesihöyryä. Ilmastointi oli yhtä kuin takanurkan oven aukaisu ulos vanhalle lastauslaiturille. Ne veriessuiset tyypit olivat muuten sen näköisiä, että olisivat varmaan halunneet välillä teurastaa jotain muutakin kuin eläimiä. 15-vuotiaan kesäpojan oli parasta olla neuvomatta kuinka paljon laatikkopinoja kannatti kerralla tuoda jonoon pesua odottamaan. Mieli olisi kyllä tehnyt, mutta palautteen palaute oli sellainen, että yhteen kertaan jäi. Se siitä kehityskeskustelusta. Pojalle näytettiin heti kaapin paikka, joka pysyi kesätyösuhteen loppuun saakka; samassa työpaikassa ollaan, mutta porukkaan et kuulu. Se hyvä puoli siinä oli, että sainpahan rauhassa tarkkailla, tavallaan ulkopuolisena, mitä työpaikalla tapahtuu. Näin jälkikäteen voi vain arvailla, olisiko juuri tällä kokemuksella ollut sittenkin osuutensa jopa myöhempään ammatinvalintaan. Ylipäänsä keskustelu työpaikalla oli myös ihan toista luokkaa kuin työpaikoilla nykyään. Miehet kertoivat miesten juttuja. Sitä härskimpiä ja sitä äänekkäämmin, mitä lähempänä konttoripuolen naisia sattui liikkumaan. Harvinaista ei ollut muukaan sellainen käyttäytyminen, josta nykymittapuun mukaan syylliset varmaan pantaisiin itse teurasauton kuljetettaviksi. Mutta palkkapäivänä oli kivaa. Isompana pomona oli lupsakkaan oloinen viiksimies valkoisessa paperisuikassaan. Tilipäivänä hän huikkasi nimeltä jossain käytävällä ja heilutteli kädessän valkoista paperipussia lempeästi hymyillen. Ei, ei siellä ruokapalkalla tarvinnut olla, ei se eväspussi ollut. Palkkapäivänä sai rahat käteen ihan kirjaimellisesti. Työpäivän päättyessä sitten vaan puoli neljältä valot pois ja vauhdilla vaatteiden vaihtoon. Jos oli palkkapäivä niin setelit farkun taskuun ja fillarilla kotiin. Äkkiä kun polki, niin vielä ehti kuuntelemaan Ylen Rockradiosta ainakin jälkimmäisen tunnin. Ainakin noissa työpäivän päättymiseen liittyvissä rituaaleissa on jotain samaa edelleenkin. Nyt sitä esimerkiksi toivoo pääsevänsä työviikon jälkeen ajoissa kotiin, jotta ehtii hyvin vielä lenkille ja sen jälkeen katsella vaikka Duudsoneita. Vastapainolle kun tarvitsee vastapainoa. Juuri senpä takia työhyvinvointi ja työviihtyvyys ovatkin tärkeitä asioita, mutta huvipuiston tehtäviä työpaikoille ei tarvitse sälyttää. Vesa Grekula kirjoittaja on yllä olevien teurastamokokemustensa lisäksi mm. entinen maatilan renki, ikkunanpesijä, hinnoittelija ja mainosten jakaja. kuva Viivi Grekula

9 tempaus Ennen kuin on liian myöhäistä. Asiat eivät muutu itsestään. Joona Mielonen halusi tehdä jotain asioiden eteen ennen kuin on liian myöhäistä. teksti annina pienimäki kuva kai-pekka kangasmäki Kotka-Kouvola-junaliikenne vuonna 2009 avattu liikenteelle pituus 54 km matkoja kuljetettuja nettotonneja Lähde: Liikenneviraston tilastoja 2010 arhulan tori joulukuisena aamuna ja edessä noin 50 kilometriä kävellen Kouvolaan. Kotkalainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa viestintää opiskeleva Joona Mielonen halusi ottaa kantaa VR:n kaavailemiin supistuksiin Kouvola-Kotka-rataosuudella. Hän keräsi marssiseuransa Timo Nevanrannan, Arto Porvarin sekä Janne Koskelaisen facebookhaasteen avulla. Mieloselle se, että rataliikennettä ei supisteta, on tärkeää. Päinvastoin, hän haluaisi nähdä resursseja lisättävän, jotta junaliikenteellä olisi aseita kilpailla yksityisautoilun kanssa. Junalla matkustaminen on ympäristöystävällistä, nopeaa ja viihtyisää. Niin sen tulisi olla jatkossakin. Asioihin on otettava ajoissa kantaa, ettei myöhemmin tarvitse inistä, Mielonen painottaa. Rataliikenteellä on positiivisia vaikutuksia myös itse alueeseen. Junaliikenteen kasvattaminen toisi alueelle lisää työpaikkoja ja vähentäisi rekkaliikennettä. On myös tärkeää, ettei rataverkostoa yksityistetä. Valta tulee pitää kansalla. Marssi onnistui tavoitteessaan rikkoa uutiskynnyksen. Rohkeista matkaajista juttua teki Kymen Sanomat sekä alueradio. Itsensävoittaminen Mielonen on aina halunnut voittaa itsensä tekemällä pitkiä matkoja ex tempore. Aiemmin hän on muun muassa osallistunut 75 kilometrin kaukopartiohiihtoon. Maaliskuussa hän hiihti myös pitkää matkaa, tällä kertaa rantaradan rakentamisen puolesta. Hiihto suoritettiin sunnuntaina 13. maaliskuuta talvisodan päättymispäivänä. Reitti oli Loviisa-Porvoo-Helsinki ja matkaa kertyi noin 140 kilometriä. Saavuimme perille Arkadianmäelle tiistaina kymmeneltä illalla. Haastavan hiihdosta teki se, että kevät yllätti meidät. Teiden varsilla ei lunta kovinkaan paljoa ollut, ja jouduimme kävelemään kymmeniä kilometrejä sukset kainalossa. Marssin Karhulasta Kouvolaan Mielonen järjesti itse. Spreijasin tekstit lakanoihin porukoiden luona edellisenä päivänä. Suunnitelmia autosta ja banderolleista oli, mutta ne eivät valitettavasti toteutuneet. Joona Mielonen on ehdokkaana kevään eduskuntavaaleissa, mutta hän haluaa painottaa marssineensa enemmän asian kuin kampanjansa puolesta. Haluisin pitää tämän irrallaan muusta kampanjoinnistani. Teen tämän asian, en politiikan takia. Vaikuttaminen Mielonen haluaisi nähdä opiskelijoiden kiinnostuvan enemmän politiikasta. Liian monet uskovat, ettei heillä ole mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Nuoria pitäisi kasvattaa vaikuttamisen kulttuuriin ja kannustaa toimimaan. Hän toivoisi myös koulujen ottavan opiskelijan näkökulmaa enemmän huomioon. Opiskelijoille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa. On koulun etu, että opiskelijakuntia kuunnellaan, ja niiden kautta voi saada muutosta koulun sisällä aikaiseksi. Vahva opiskelijademokratia ammattikorkeakouluissa voisi olla niille kilpailuetu ja brändi. Harva hakee kouluun sen takia, että sillä on kiva sisiliskomaskotti. Sisältö ja laatu ratkaisevat

10 Tähän jutun nimi euro modo Puulla on parantavia ominaisuuksia. Euro Modo 2011 muotoilukilpailu etsii parantavia ympäristöjä suurella volyymilla Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialalla on järjestetty opiskelijoille suunnattuja Modo-kilpailuja vuodesta Kansainvälinen Euro Modo muotoilukilpailu on kuitenkin edeltäjiään laajempi. Mistä kilpailussa ja sen teemassa on kyse? teksti Oona Vihavainen uro Modo kilpailulla haetaan muotoilun avulla ratkaisuja aiheeseen Healing Environment Parantavat ympäristöt. Vuoden 2011 Modo-kilpailu on edeltäjiään laajempi mitattuna mukana olevien korkeakoulujen määrällä, ja se toteutetaan tiukalla aikataululla. Kilpailun tarkoituksena on edistää hyvinvointiin liittyvää teollista muotoilua ja tuoda tuoreita näkemyksiä muotoilun kentälle. Kilpailun materiaaliksi on valittu puu. Euro Modon aloitusseminaari järjestettiin tammikuussa, jolloin alkoi myös ilmoittautumisaika kilpailuun. Kilpailun tuomaristo kokoontuu toukokuussa valitsemaan kilpailuehdotuksista jatkoon pääsevät työt, jotka valmistetaan kesäkuussa järjestettävässä viisipäiväisessä workshopissa. Euro Modon voittajat julkistetaan syyskuussa Habitare-messuilla. Kilpailun suojelijaksi on lupautunut tasavallan presidentti Tarja Halonen. Kilpailun järjestämisessä on pitänyt kiirettä, sillä sen piti olla alunperin vasta Olimme järjestämässä edellisen Modo-kilpailun näyttelyä Virossa presidentti Halosen valtiovierailua varten, ja pyysimme häntä uuden Modon suojelijaksi. Hän ilmoitti myöhään syksyllä suostuvansa tehtävään, ja meille tuli kiire, sillä hänen kautensa loppuu alkuvuodesta 2012, toteaa Euro Modon taiteellinen johtaja, KyAMK:n muotoilun ja median päätoiminen tuntiopettaja Heikki Lindroos. Järjestelyt opiskelijavoimin henkilökunnan tuella Euro Modoa järjestetään opiskelijoista kootun projektiryhmän voimin, jota koulun henkilökunnasta rakennettu ohjausryhmä tukee. Euro Modon projektipäälliköt Anne Ikonen ja Hanna Salminen lupautuivat projektiin mukaan joulukuussa Heidän tehtäviinsä sisältyy laajan projektikokonaisuuden koossa pitäminen, kilpailuun liittyvien tapahtumien järjestäminen ja muiden juoksevien asioiden hoitaminen ja delegoiminen. Rakensimme aluksi rungon projektin etenemiselle ja nyt matkan varrella hiomme yksityiskohtia. Kilpailun hektinen aikataulu loi vankat raamit kilpailun rakenteelle, sillä aloitusseminaari oli järjestettävä nopealla aikataululla ja siinä sivussa mietittävä tulevia kuvioita. Kilpailun runko ja teema olivat kuitenkin jo valmiina, kun lähdimme mukaan, Ikonen ja Salminen kertovat. He odottavat kansainväliseltä projektilta eniten uusiin ihmisiin tutustumista ja heidän tapaamistaan. Omat haasteensa työskentelyyn tuo se, ettei kumpikaan projektipäälliköistä asu kevätlukukaudella Kouvolassa. Asiat kuitenkin yleensä järjestyvät kun ne laittaa järjestymään. Ja meillä on projektiryhmä, johon voi luottaa täysin, Ikonen ja Salminen toteavat. Parantavat ympäristöt ratkaisuksi kiireeseen Euro Modo -kilpailussa haetaan sisältöä käsitteelle Healing Environment Parantavat ympäristöt. Sen tarkoituksena on löytää ratkaisuja siihen, miten voidaan luoda kiireettömiä ja hyvinvointia lisääviä tiloja, tuotteita ja materiaaleja urbaaniin ympäristöön. Lindroos kertoo miettineensä kilpailun aihetta jo pidempään. Parantavat ympäristöt ovat omalla tavallaan vastaus maailman tehdyille kiireille ja epätasaisuudelle niin fyysisessä kuin henkisessäkin kontekstissa. Parantavat ja restoratiiviset ympäristöt ovat monissakin yliopistoissa tutkimuksen alaisia ja osa tulevaa muotoiluopetusta. Sanonta Think Global, Act Local on osa tällaista ajattelua, joka pyrkii korostamaan sitä ympäristöä, jossa itse asumme. Joku muu ohjaa elämäämme kuin me itse. Usein se on kasvoton rahanahneus, Lindroos pohtii. Kilpailun materiaaliksi on valittu puu, jota Lindroos toivoo kilpailijoiden lähestyvän rohkeasti eri näkökulmista. Hän uskoo materiaalille löytyvän erilaisia käyttötapoja, sillä kilpailuun osallistuu opiskelijoita yliopistoista ympäri Eurooppaa. Puu on materiaalina osa elinympäristöämme, etenkin täällä puulaaksossa. Sen monipuolinen käyttö on varmasti osa tulevaisuuttamme niin kuin se on ollut osa historiaamme. Puulla on parantavia ominaisuuksia. Ja sillä on juuret samassa maassa, jossa elämme, Lindroos toteaa. Muotoilijoilla vastuuta tulevaisuuden kehittämisestä Lindroos odottaa kilpailussa eniten opiskelijoiden integroitumista keskenään ja asioiden miettimistä yhdessä ilman, että opiskelijoita ohjataan samaan muottiin. Hänen mielestään tulevaisuuden suuntaa voi muuttaa vain tulevaisuuden suunnittelijasukupolvien kautta monipuolisella koulutuksella, ei vain hokemalla samoja oppeja. Muotoiluopiskelijoilla, joilla on herkemmät antennit, on myös vastuu tulevaisuuden kehittämisestä, ja meillä vastuu tiedon syöttämisestä heille mahdollisimman monialaisesti. Kilpailun projektipäälliköt haluaisivat nähdä Euro Modon osallistujilta töitä, joissa on idea ja tarina. Vaikka taiteellisuus on suotavaa, niin odotamme myös näkevämme töitä, jotka soveltuvat teolliseen tuotantoon. Haluamme nähdä mielenkiintoisia töitä ja innokkaita rakentajia kesäkuussa KyAMK:n kampuksella, Salminen ja Ikonen nauravat. Kilpailun voittajat julkistetaan ja palkitaan syyskuussa Habitare messuilla. Messujen jälkeen töistä järjestetään näyttely Kymijoen rannalla sekä myös mahdollisesti kiertävä näyttely kilpailuun osallistuvissa korkeakouluissa

11 Tähän jutun nimi meduusa-festivaali Yleisö kohtasi pelkonsa Meduusa-festivaaleilla Lauantaina 2.4. järjestettyä Meduusa-festivaalia vietettiin pelottavissa tunnelmissa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Mediakasarmilla. Jo kaksitoista kertaa järjestetyn festivaalin teemana oli tänä vuonna pelko. teksti Sari Kiviharju, Anni Leskinen kuvat Antti halinen estivaalin vetonauloja olivat Madventures-ohjelmasta tutuksi tulleet Riku Rantala ja Tuomas Tunna Milonoff, jotka luennoivat aiheesta Avoimena maailmalle uskalla rikkoa rajasi. Toinen festivaalin pääesiintyjistä oli palkittu dokumenttielokuvien ohjaaja ja tuottaja Kiti Luostarinen, joka esitteli kuolemaa käsittelevän dokumenttielokuvan Kuoleman kasvot. Luentojen lisäksi festivaalin ohjelmaan kuului erilaista oheistoimintaa. Viime vuonnakin suuren suosion saavuttaneen Meduusa -kirpputorin tuotot ohjattiin tällä kertaa Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistykselle. Kauhukirppiksen lisäksi muita Pelko-teemaan sopivia oheistoimintoja olivat muun muassa dokumenttielokuva Aaveet Kasarminmäen historiassa sekä selkäpiitä karmiva äänimaisema, jossa pelkoa kuvattiin äänen avulla. Kasarminmäen hurja menneisyys Pelko-teeman tukena Pelko-teemaa tuotiin esiin myös tarinoina Kasarminmäen pitkästä historiasta. Todellisen festivaalitunnelman takasi suuri yleisöjoukko, joka täytti auditorion edustan jo reippaasti ennen Madventures-luennon alkamista. Festivaalipäivän kruunasi iltabileet ravintola Aulassa, jossa juhlijoita nauratti ääniakrobaatti RudiRok ja tanssimusiikkia tarjosi Joku Paikallinen Bändi. Koko syksyn ja kevään kestäneen projektin järjestämisestä vastasivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhteisöviestinnän ja graafisen suunnittelun opiskelijat yhteistyössä liiketalouden, muotoilun ja restauroinnin opiskelijoiden kanssa

12 Tähän jutun nimi Madventuresin Riku ja Tunna: "Kaikkialla maailmassa ihmiset ovat samanlaisia" Istumapaikoista oli pulaa Mediakasarmin auditoriossa, kun Madventuresohjelman Riku Rantala ja Tunna Milonoff astelivat lavalle. Puolitoistatuntinen luento sisälsi esimerkkitapauksia poikien omilta reissuilta ympäri maailmaa, muun muassa Papua-Uudesta-Guineasta, Sambiasta ja Tokiosta. Poikien painottamat pääviestit omien rajojen rikkomisesta ja pahimpien pelkojen voittamisesta korostuivat esimerkissä, jossa pojat kertoivat tapaamisestaan maailman viimeisten ihmissyöjien, Papua-Uuden-Guinean Kukukuku-heimon kanssa. Riku ja Tunna tarjosivat yleisölle ohjeita, kuinka tehdä reissusta ikimuistoinen. Vinkeissä korostettiin heittäytymisen tärkeyttä, paikallisiin ihmisiin ja ruokiin tutustumista sekä oman epämukavuusalueen ylittämistä. Tällä hetkellä Madventuresin pojat työstävät dokumenttia elintarviketeollisuuden vaietuista saloista ja aikovat paljastaa katsojille, mitä kuluttajat oikeasti suuhunsa pistävät. Kuuntelijoille muistutettiin, että edes kielimuuri ei ole reissuilla esteenä, sillä pohjimmiltaan ihmiset ovat samanlaisia kaikkialla maailmassa

13 woodinno woodinno puusta luodaan uutta WoodInno on uudenlainen Kouvolan kaupungin projekti, jossa pyritään muun muassa nostamaan Kouvolan profiilia puuntuotannon kaupunkina ja ideoimaan uusia tapoja puun käyttöön materiaalina. Erityisesti Kouvolan vt. kaupunkikehitysjohtaja Aimo Ahti on ollut mukana hanketta käynnistämässä ja ohjaamassa, ja myös Kymenlaakson ammattikorkeakoululla on hankkeessa tärkeä osa. teksti ja kuva Markus Muhin yamk on hankkeessa mukana Wood Academy -projektin sekä juuri käynnissä olevan Euro Modo muotoilukilpailun osalta. Projektia ja sen laajuutta selventää KyAMK:n muotoilun opettaja sekä sisustusarkkitehti Heikki Lindroos, joka on ollut tiiviisti mukana projektia vetämässä. Aimo Ahti on järjestänyt yhtenä Wood- Inno-hankkeen osana Kouvolaan puukerrostalokilpailun. Meidän osuutemme taas tulee lähinnä olemaan se, että mietimme mitä kaikkea muuta puusta voi tehdä. Meillähän on puulaboratorio Kotkassa ja oikein hyvät uudet pajat täällä Kouvolassa. Hankkeen keskeisenä osassa ovatkin KyAMK:n muotoilijaopiskelijat ja pajat. Yhteistyössä opiskelijat niin Suomesta kuin ulkomailta Yksi erityisen tärkeä osa Wood Academy -projektia on Academy Network -verkostoitumishanke. Tarkoituksena on, että KyAMK tekee WoodInnossa tiivistä yhteistyötä ulkomaisten yliopistojen kanssa. Maailmallahan ei KyAMK:n muotoilun tilojen kaltaisia isoja ja hyviä pajoja monissa design-yliopistoissa enää oikeastaan ole. Meidän tilamme ovat harvinaislaatuiset. Käytössämme on muun muassa isoissa tiloissa automaattinen, viisiakselinen CRC-jyrsin, joka työstää materiaalia lukemalla tietokonekuvia. Tällaisia on käytössä vain vähän. Pystymme hyödyntämään näitä resurssejamme verkostoituessamme eri koulujen kanssa. Tälläkin hetkellä muotoilun laitoksella on opiskelijoita työstämässä lopputyönään projekteja, jotka aiheittensa puolesta liittyvät tiiviisti Wood Academy -hankkeeseen. Lindroos mainitsee opiskelijoista muun muassa Matti Vaskimon, joka tekee lopputyönään teltan ja talon hybridiksi kuvailtua, puuta yhtenä osanaan käyttävää katastrofiasuntoa. Tarkoitus on saada paremmin toimiva väliaikaisasunto luonnonmullistusten vaivaamille seuduille nykyisten telttakylien tilalle. Laura Kinnunen ja Iisa Laatio puolestaan suunnittelevat uudenlaisia laitureita Norppalaiturit-yrityksen käyttöön Mäntyharjun kesäasuntomessuille, ja Maiju Huski työstää uudenlaista puutaloa. Keskeinen ajatus Wood Academyssa on uusien puun käytön tapojen keksiminen sen lisäksi, että siitä tehdään huonekaluja. Yhteistyössä eri yliopistojen kanssa haetaan uusia keksintöjä sekä ideoita puun käyttöön. Integroituminen koulujen kanssa on avainasemassa. Puu luonnollisena ja ihmisystävällisenä materiaalina Lindroosin mukaan puu on tällä hetkellä yleisessä suosiossa oleva materiaali. Meillä Suomessakin ihmiset ostavat marketeista Kiinassa halvalla tuotettua tavaraa, joka sitten leviää tänne ympäristöön. Mielestäni meidän pitäisi miettiä vähän tarkemmin niitä asioita ja resursseja, mitä meillä täällä on ja yrittää hyödyntää niitä. Tämä on yksi Wood Academyn kantavista ajatuksista. Lindroos on myös sitä mieltä, että Wood Heikki Lindroos on toiminut opettajan tehtävien lisäksi sisustusarkkitehtina. Academyssa mukana olevan Kouvolan kaupungin olisi tärkeää arvostaa paikallista puuteollisuutta, sillä se on alueelle tärkeä ja merkityksellinen voimavara. Jos oikeasti ruvettaisiin tekemään vaikka näitä katastrofiasuntoja, meillähän on satamat ja radat tässä, logistiikka pelaa. Kyseessä on pitkä projekti, jossa pitää miettiä tarkkaan hankkeen jokaista osa-aluetta. Kansainvälistä toimintaa ja opiskelijoille käytännön kokemuksia Lindroos on Aimo Ahdin sekä KyAMK:n toimialajohtaja Raimo Pellin kanssa ollut WoodInno-hankkeen keskeisimpiä alullepanijoita. Hanke on ollut tekeillä viime syksystä lähtien, ja kyseessä on ensimmäinen tämänkaltainen projekti Kouvolassa ja KyAMK:ssa. WoodInno voi myös tarjota työpaikkoja opiskelijoille. Lindroos kertoo, että hankkeessa on myös mietitty tietynlaisen Academyn pankin perustamista. Kyseessä olisi tietokanta, jossa yritykset olisivat mukana ja josta näkyisivät asiakassuhteet sekä mitä kaikkea opiskelijat eri puolilla ovat tekemässä. Tietokanta voisi oikeasti yhdistää suunnittelijoita ja toimijoita. Eri yritykset ovat jo mukana parhaillaan tehtävissä lopputöissä ja niiden toteutuksessa. Lopputöiden valmistuessa on tiedossa mahdollisuus myös saada työt konkreettiseen käyttöön. Wood Academy voi olla mukana auttamassa viemään töitä eteenpäin. Tällaisten töiden tekeminen kestää monta vuotta, ja niiden eteen pitää urakoida paljon, mutta kyseessä on mielekkäitä ja kiinnostavia projekteja. Olemme olleet yhteydessä myös tv-toimittaja Rauli Virtaseen, joka tekee juttuja katastrofialueilta. Tarkoitus olisi, että Matti ja muut projektin jäsenet pääsisivät alueille näkemään, millaisia tilanteet oikeasti ovat

14 meduusa.tv meduusa.tv Lyhytelokuvia, dokumentteja, animaatioita ja haastatteluja lähetyksen aiheeseen liittyen. Internetistä seurattuna MeduusaTV:n lähetys näyttää ammattimaiselta ja vaivattomalta, mutta onko se koko totuus? Mitä kaikkea pitää suunnitella, valmistella ja toteuttaa jo ennen torstain h-hetkeä? teksti ja kuvat Satu Reunanen kurkistus MeduusaTV:n kulissien taakse MeduusaTV on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 2. ja 3. vuoden av-viestinnän opiskelijoiden pyörittämä netti-tv. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat joka toinen torstai nähtävän suoran lähetyksen sisällön täysin itse, joten ohjelma on joka kerta tekijöidensä näköinen. Unelmat toteen animaatiolla Vihreää ruohoa ja mehukkaita mansikoita silmänkantamattomiin. Miten tämä on mahdollista keskellä talvea? Animaatiossa kaikki on mahdollista. Katri Luotonen, 23, kertoo pitävänsä animaatioiden tekemisestä juuri siksi, että sen keinoin hän pystyy ajasta ja paikasta riippumatta luomaan täydellisiä mielikuvitusmaailmoja. Animaatioiden tekeminen on aikamoista pikkunäpertämistä, mutta itse pidän siitä. On palkitseva tunne, kun pitkän työrupeaman jälkeen saa aikaiseksi onnistuneen animaatiopätkän. Luotonen opiskelee viestintää kolmatta vuotta, joten MeduusaTV:n hierarkiassa hänen nimikkeensä on ohjelmapäällikkö. Ohjelmapäällikön vastuulla on lähetyksen sisällön suunnittelu ja toteutus, joka voidaan tehdä projektin luonteesta riippuen yksin tai ryhmässä. Animaatiota Luotonen tekee itsenäisesti, mutta tarvittaessa hän voisi pyytää esimerkiksi kuvauksiin avuksi toisen vuoden opiskelijoita. Tämä hierarkinen järjestelmä toimii mielestäni hyvin, sillä tällä alalla perusasiat on osattava ennen kuin voi lähteä luomaan uutta. Langat on pidettävä käsissä Torstaiaamuna lähetyksen sisältö, haastateltavat ja aikataulut ovat valmiina, mutta kuka varmistaa sen että kaikki palaset loksahtavat paikalleen suorassa lähetyksessä juuri oikealla hetkellä? Jokainen toisen vuoden av-opiskelija pääsee ohjaamaan yhden lähetyksen, ja tällä kertaa vuorossa on Anttipekka Heiskanen, 24. Ohjaajan vastuulle kuuluu torstain live-tilanteen lisäksi myös lähetyksen rakenteen ja studion lavasteiden suunnittelu. Työtä on paljon, ja Heiskanen sanookin paletin kasassa pitämisen hankalaksi kokemusta kun ei ole vielä ehtinyt karttua suurta määrää. Yllättäviä ongelmiakin tulee eteen, mutta niistä on selvitty. Hyvällä porukalla ollaan selätetty kaikki vaikeudet, vaikka kompromisseja ollaan jouduttukin tekemään. Suoran lähetyksen luonteeseen kuuluen ohjaajan on pysyttävä terävänä viime sekunneille, jotta lähetys saadaan välitettyä onnistuneesti katsojille. Lopputunnarin jälkeen kuuluu ympäri Meduusa-studiota syviä helpotuksen huokauksia. Jälleen urakasta selvittiin. Heiskaselle perhe-aiheisen lähetyksen ohjaaminen oli ensimmäinen luokkaansa, mutta onnistuneen suorituksen jälkeen hymyilyttää. Kaiken kaikkiaan hemmetin hauska ja opettavainen kokemus. Työlästä mutta palkitsevaa Kuten jokaisessa projektissa, myös MeduusaTV:n tekemisessä pitää olla joku, joka viime kädessä kantaa vastuun onnistumisesta. Tänä lukuvuonna tuottajan tehtävissä häärii neljännen vuoden opiskelija Kai-Pekka Kangasmäki, 25. Tuottaja yksinkertaisesti hallinnoi koko MeduusaTV:tä: hankkii vieraat, päivittää verkkosivut, ylläpitää yhteistyökuvioita, tekee työlistat Tuottajan homma on kiinnostanut jopa ekalta luokalta asti. En tiedä miksi. Kai miussa on jotain masokistin vikaa, koska tiesin tämän stressaavaksi työksi. Vaikka tuottajan tehtävässä välillä työt tulevat kotiin ja stressitaso nousee aina torstaita lähestyttäessä, ei Kangasmäki valita. Kolmannen vuoden opiskelijoiden kanssa työskenteleminen on hänen mukaansa palkitsevaa, sillä on hienoa huomata teknisesti taitavien ja lahjakkaiden opiskelijoiden onnistuvan projekteissaan. Myös Kangasmäen tuottajauran ensimmäinen lähetys tuo pintaan hyviä muistoja. Jännitti tosi paljon miten se menee, ja kun lopputulos oli kaikin puolin onnistunut, niin kyllähän se lämmitti mieltä

15 Terveisiä Tukikohdasta KLAANI Liikuntaa, kouluttautumista ja kouluttamista, jäsenhankintakampanjaa ja poliittista vaikuttamista siinä jotain Klaanin alkaneesta vuodesta. Keväiset eduskuntavaalit näkyvät opiskelijakunnassakin vaikuttamistyönä. Liikunnan saralla pyritään kohti parempia opiskelijaliikuntamahdollisuuksia Kouvolassa. teksti Taru Rantanen kuva Satu Tähkä Kirjoittaja on Opiskelijan Kymenlaakso hankkeen projektipäällikkö ja Klaanin hallituksen jäsen. laanissa kuluva vuosi on aloitettu tohinalla. Muutamaan kuukauteen on mahtunut paljon ja kaikenlaista. Klaanilaiset ovat ottaneet ahkerasti osaa kattojärjestö Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton SAMOK:n tapahtumiin, tavanneet itäisiä opiskelijakuntia Kuopiossa, kouluttaneet alayhdistystoimijoita ja tehneet töitä Klaanin näkyvyyden ja tunnettuuden parantamiseksi markkinointikiertueella ja jäsenhankintakampanjalla. Vuodenvaihteen jälkeen hallituksen miehistö osin vaihtui. Muutaman vanha toimijan lisäksi kehiin saatiin myös uutta verta. Hallituksen viime vuoden puheenjohtaja Taika Mäkelä ja edustajistossa puheenjohtajan virkaa tehnyt Anri Liikkanen vaihtoivat paikkoja päikseen, joten samat naiset tullaan näkemään tänäkin vuonna opiskelijoiden puolesta puhumassa. Vaikka Klaani onkin poliittisesti sitoutumaton järjestö, eduskuntavaaleja ei suinkaan ole opiskelijakunnassa ohitettu. Monen muun opiskelijakunnan tapaan myös Klaani selvitti oman alueensa kansanedustajaehdokkaiden asenteita opiskelijoita koskeviin kysymyksiin. SAMOK:n ja Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n listalla tärkeimpinä teemoina ovat opintotuen sitominen indeksiin ja maksuttoman koulutuksen turvaaminen. Näistä asioista klaanilaiset keskustelivat myös Kasarminmäellä vierailleiden puolustusministeri Jyri Häkämiehen ja Vasemmistoliiton puheenjohtajan ja kansanedustajan Paavo Arhinmäen kanssa. Kasarminmäen päärakennuksessa järjestetyllä vaalipaneelilla haluttiin vaikuttaa opiskelijoiden äänestysaktiivisuuteen. Esillä oli edustajia useista puolueista, joiden tenttaamiseen opiskelijoilla oli mahdollisuus päivän aikana. Potkua opiskelijaliikuntaan Klaanin yksi tärkeimmistä tavoitteista tänä vuonna on parantaa opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia Kouvolassa. Kotkassa opiskelevilla on käytössään koulun tiloja sekä Jylpyn että Metsolan kampuksilla, mutta Kouvolassa tilanne on toinen. Töitä sen eteen, että liikunnan harrastaminen myös Kouvolassa opiskelevilla olisi maksutonta tai ainakin kohtuuhintaista, tehdään jatkuvasti. Klaanin uusi liikuntavastaava Toni Alastalo laittoi hihat heilumaan heti alkuvuodesta. Tarjolla on ollut pilateksen kokeilua ja luisteluvuoroa Kouvolan jäähallissa. Tonin käsialaa oli myös Kouvolan ja Kotkan opiskelijoiden välinen jääkiekkomatsi Kouvolan jäähallissa. Osana liikunnan parissa tehtävää työtä on liikuntakysely, joka tullaan Klaanissa toteuttamaan opiskelijaseminaarityönä ensi syksynä. Sen tarkoituksena on selvittää opiskelijoiden tarpeita ja toiveita liikunnan suhteen molemmissa kaupungeissa. Liikuntaa vai kulttuuria tai molempia? Säpinää alayhdistyksissä Kuluneiden kuukausien aikana viestinnän Vieteri, liiketalouden Kapita ja muotoilun Muovi ovat vähitellen kadonneet uuden alayhdistyksen Heimon tieltä. Heimossa on edelleen tilaa aktiivisille opiskelijoille, ellei hallituksessa asti, ainakin muuten auttelemaan. Vuosi 2011 on Euroopassa vapaaehtoistyön teemavuosi. Sitä tuodaan esiin useissa järjestöissä eri puolilla Eurooppaa. Vapaaehtoistyön merkitystä ei voida rahassa mitata, mutta sen vaikutukset ovat laajat. Myös Klaanissa ja alayhdistyksissä toimiminen ovat luottamustoimen lisäksi vapaaehtoistyötä. Vaikka hyvin suoritetusta vuodesta on palkkiona opintopisteitä ja merkintä ansioluetteloon, ennen kaikkea se on työskentelyä kaikkien opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen. Esimerkiksi Heimossa toimimalla pääsee vaikuttamaan siihen, mitä opiskelijoille on tarjolla. Sitä kautta saattaa löytää myös muita kanavia toimia paremman opiskeluympäristön puolesta. Opiskelijan Kymenlaakson yhteistyöverkosto on sitten syksyn kasvanut. Uusista yhteistyökumppaneista löytyy ravintolaa, vaateliikettä, ihonhoitostudiota ja liikuntapaikkoja. Klaanin tavoin myös Opiskelijan Kymenlaakso haluaa kannustaa opiskelijoita liikkumaan. Toukokuussa Kouvolassa juostava Kympin nainen tapahtuma on yksi uusista yhteistyökumppaneista, ja siellä näkyvät myös Klaani ja Opiskelijan Kymenlaakso. Kulttuurielämyksiä opiskelijoille tarjotaan House of Rockissa parillisten viikkojen maanantai-iltoina. Opiskelijan Kymenlaakso palautti pitkään tauolla olleet Katuleffat opiskelijoiden pariin yhteistyössä House of Rockin kanssa. Näytillä on opiskelijoiden tekemiä leffoja ja muuta materiaalia. Tapahtumalle on omat sivunsa Facebookista, josta selviää sekin, miten nähtäville saa omia tuotoksiaan. Lisää tietoa Facebook-sivulta : Opiskelijan Kyme nlaakso Opiskelijakunta KL AANI 31.

16 haastattelu haastattelu Rauhallinen ja hötkyilemätön johtaja Markku Puustelli on tyytyväinen kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan kehitykseen. Henkilöstöstään ja opiskelijoistaan ylpeä Markku Puustelli jättää eläkkeelle jäämisen myötä taakseen vahvan, innovatiivisen ja asioita eteenpäin vievän osaamisalan. teksti Maija Kelkka kuva Olli-Pekka Tuuliainen iiketalouden osaamisalapäällikkö Markku Puustelli, 64, jää eläkkeelle heinäkuun lopussa. Henkilöstöstään ja opiskelijoistaan ylpeä Puustelli on rauhallinen johtaja, joka on opastanut joukkonsa rasittavienkin muutosprosessien läpi. Haastavissa muutostilanteissa hän on usein todennutkin, että asioilla on tapana lutviutua. Osaamisalalla on hyvä tahti päällä. Tunnusluvut ovat menossa parempaan suuntaan, asiat sujuvat, ja opiskelijoilta saatu palaute on ollut hyvää. Tradenomit työllistyvät keskiarvoa paremmin Iso Kasarminmäen kampus on Puustellin mukaan suuri mahdollisuus. LCCE-konseptin mukainen toiminta tarjoaa oikeita yritys-caseja ja lisää opettajien keskinäistä yhteistyötä. Yrityselämästä saamme varmistuksen sille, että opetamme oikeita asioita. Yritykset ovat olleet aiempaa enemmän yhteydessä KyAMK:iin, sillä koulun opiskelijat tunnetaan lähialueen yrityksissä hyvinä työntekijöinä. Lähivuosina tulee olemaan kilpailua hyvistä osaajista, joilla on myös asenne kohdallaan. Monet Kouvolassa tehdyt ratkai- sut on otettu käyttöön Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa yleisemminkin. Kouvolasta valmistuneet tradenomit työllistyvät Tilastokeskuksen mukaan valtakunnan keskiarvoa paremmin. Noin puolet opiskelijoista työllistyy opiskeluaikana saavutettujen kontaktien kautta. Repovedellä riittää tekemistä Viihdyn Kouvolassa erittäin hyvin. Minulla on ollut ihanteellinen kymmenen minuutin työmatka, johon sisältyy lähes päivittäinen uimareissu uimahalliin. Uinti on hyvä keino jättää työpäivän aikana mieltä askarruttaneet asiat altaaseen. Puustellien vapaa-ajan asunto sijaitsee Repovedellä luonnonkauniin kansallispuiston kupeessa. Luonnossa liikkuminen on minulle henki ja elämä. Nautin kalastamisesta ja hiihtämisestä, ja teen polttopuita oman metsäpalstan puista. Eläkkeelle siirtyminen tapahtuu Puustellin mukaan omalla painollaan. En odota eläkkeelle pääsyä, vaan teen töitä normaalisti päivä kerrallaan. Aika menee huomaamatta jokapäiväisten hektisten asioiden myötä. Markku Puustelli Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan liiketalouden osaamisalapäällikkö. Koulutukseltaan filosofian maisteri. Aloitti työuransa apulaismatemaatikkona Eläketurvakeskuksessa Toimi Helsingin kauppakorkeakoulun talousmatematiikan ja tilastotieteen assistenttina Työskenteli kolme vuotta tilastotieteen vierailevana luennoitsijana Sambian yliopistossa Toimi maaseutuyrittäjänä vuodesta 1978 lähtien lähes kaksikymmentä vuotta, joista noin kuusi vuotta päätoimisena. Hoiti myös useita sivutoimisia, lähinnä opetukseen liittyviä tehtäviä. Työskennellyt yli 30 vuotta kaupallisen alan opetus- ja johtotehtävissä Kouvolan liiketalouden ja ulkomaankaupan instituutissa ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Ollut mukana Elimäen kunnan ja Elimäen Osuuspankin useissa erilaisissa luottamustehtävissä vuosina

17 haastattelu haastattelu Uusien haasteiden perässä Kymenlaakson ammattikorkeakouluun Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan uusi koordinoiva tutkimusjohtaja Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala aloitti työskentelyn kampusalueen päärakennuksessa tammikuussa Oveni on aina auki niin opiskelijoille kuin opettajillekin. teksti Katja Savonen kuva Olli-Pekka Tuuliainen akiessaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialalle koordinoivaksi tutkimusjohtajaksi Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala piti KyAMK:a vireänä ja nuorekkaana ammattikorkeakouluna. Hän siirtyi Lahden ammattikorkeakoulusta Kouvolaan uusien haasteiden perässä. Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon suorittanut Neuvonen-Rauhala oli Lahdessa vastuussa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan valmistelusta ja suunnittelusta. Olen aina ollut kiinnostunut koulutuspolitiikasta ja koulutuksesta sekä korkeakoulujen roolista, työelämälähtöisyydestä ja kehittämisestä. Kymenlaakson ammattikorkeakouluun hain, sillä työ vaikutti mielenkiintoiselta ja kaipasin jo erilaista toimintaympäristöä, hän kertoo. Tutkimista ja kehittämistä Hänen toimenkuvaan kuuluu toimialan tutkimus- ja kehitystyön johtaminen ja kehittäminen sekä opetuksen ja tutkimus- ja kehitystyön integroinnin edistäminen. Hänen toimenkuvaansa kuuluu myös osallistuminen toimialan uusien projektien suunnitteluun ja käynnistämiseen sekä rahoituksen hankintaan. Koordinoiva tutkimusjohtaja tarkastelee työtä, jota tehdään yleisemmästä näkökul- masta. Työhön kuuluu myös erilaisten ilmiöiden ja tapahtumien tutkailu. Työnkuvani on kuitenkin vielä osittain auki. Tähän mennessä olen keskittynyt keskeneräisten hankkeiden valmisteluun ja niiden rahoituksien hankintaan, kertoo Neuvonen-Rauhala. Opiskelijat voivat lähestyä Neuvonen- Rauhalaa tutkimus- ja kehitystöihin liittyvissä asioissa. Hän toivookin, että opiskelijat tulisivat rohkeasti juttelemaan ja kertomaan omista ideoistaan. Oveni on aina auki niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Yhteisistä keskusteluista voi syntyä jotain merkittävää. Periaatteenani on, että opiskelija, opettaja ja työelämä muodostavat yhteistyökuvion, jossa jokainen voi innostua ja puhaltaa yhteen hiileen, toteaa Neuvonen-Rauhala. Tavoitteena yhteistyön edistäminen Tähän mennessä Neuvonen-Rauhala on ollut mukana muun muassa projektissa, jossa pohditaan miten lomakkeet saataisiin selkokielisemmiksi sekä käyttäjäystävällisemmiksi. Projektia viedään eteenpäin yhdessä Aaltoyliopiston kanssa. Olemme pohtineet, miten lomakkeiden suunnittelussa voidaan hyödyntää tutkimusta ja tietotekniikkaa. Grafiikan keinoilla lomakkeista voidaan saada käyttäjäystävällisempiä. Jos onnistumme tekemään lomakkeista enemmän käyttäjää ohjaavia, mielestäni se palvelee koko kansakuntaa, Neuvonen-Rauhala naurahtaa. Lähitulevaisuudessa Neuvonen-Rauhalan työnkuvaan tulee kuulumaan vahvasti innovaatiotoiminnan sekä -ympäristön kehittäminen. Tavoitteena on yhteistyön edistäminen Kasarminmäen sekä koko maakunnan toimijoiden kesken. Pyrimme linkittämään maakunnan toimijat ja heidän hankkeensa toisiinsa. Tämän avulla voimme edistää maakunnan kehittymistä ja kilpailukykyä, kertoo Neuvonen-Rauhala. Edessä mielenkiintoiset yhteistyökuviot Neuvonen-Rauhala toivoo, että KyAMK käyttää mahdollisuutensa kehittyä ykkösluokan ammattikorkeakouluna sen rakenteellisessa kehittämisessä. Hän odottaa uuden työnsä tuovan mielenkiintoisia yhteistyökuvioita. Hän myös odottaa pääsevänsä osallistumaan LCCE-toiminnan sekä KyAMK:n kehittämiseen. Pidän yhdessä tekemistä ja yhteistyötä suuressa arvossa. Mielestäni kaikissa tekemisissä tulisi edetä sovitusti ja yhteistyöhön kannattaa aina panostaa. Kuten mainitsin, oveni on aina auki kaikille, ja olen mielelläni mukana osallistumassa kaikkeen mahdolliseen. Kaikki ei mene aina heti kohdilleen, mutta tärkeimpänä pidän, että asiat kuitenkin etenevät, Neuvonen-Rauhala pohtii. Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala pitää KyAMK:a vireänä ja nuorekkaana ammattikorkeakouluna

18 cultura Cultura Kaakkois-Suomen kulttuuriperintöä vaalien Vajaan kolmen vuoden ajan Cultura-hanke on edistänyt kulttuuriperinnön säilyttämistä tarjoamalla restauroinnin opiskelijoille työtehtäviä historiallisesti arvokkaissa kohteissa. Hanke loppuu virallisesti tämän vuoden lopussa, mutta miltä näyttää tulevaisuus, projektipäällikkö Pasi Korhonen? teksti Nita Ukkonen kuva Anne-Mari Junnola Onko Cultura Kaakkois-Suomen kulttuuriperintöpalvelut -hankkeen aika ohi? Ei. Vaikka hanketta ollaan juuri nyt toiminnallisesti lopettamassa, on uusi hanke Cultura 2 jo suunnitteilla. Uuteen hankkeeseen yritämme myös saada yhteistyötä eri opinahjojen välille kansainvälisestikin. Mikä Cultura-hankkeen tehtävä on käytännössä? Parantaa työllisyyttä sekä restaurointialan tunnettuutta. Tärkeää hankkeessa on myös opiskelijoiden aktivointi yrittäjyyteen sekä tietysti alueen kulttuuriperinnön vaaliminen. Liittyykö Cultura siis LCCE:hen? Tavallaan kyllä. Cultura-hanke on kuitenkin ollut olemassa jo pitkään ennen LCCE:tä. Kasarminmäen kuulumisia teksti Anni Leskinen, NITA ukkonen, piia reunanen, annina pienimäki kuvat Anni Leskinen, NITA UKKONEN, leena reinsalo Duunistartti rohkaisi ja innosti työnhakijoita Kouvolan mediakasarmilla järjestettiin Duunistarttitapahtuma. Tarkoituksena oli saada paikalliset työpaikkojen tarjoajat sekä työpaikkojen hakijat kohtaamaan. Duunistartissa lähialueen nuoret pääsivät tutustumaan paikallisten yritysten työpaikkatarjontaan ja toimintaan. Lisäksi tapahtumassa järjestettiin aiheeseen liittyviä luentoja. Duunistartin juonsi näyttelijä Olga Temonen. Temosen mielestä Duunistartin idea on hyvä, mutta samalla hän harmittelee sitä, että ihmiset usein eivät käytä hyödykseen tällaisia tilaisuuksia. Tapahtumassa Temonen luennoi aiheesta Miten minusta tuli minä, jossa hän yritti motivoida ja rohkaista ihmisiä juoksemaan unelmiensa perässä. kuulumisia Risteilyä kuivalla maalla KyAMK:n perinteinen bussiristeily keräsi linja-autollisen opiskelijoita Kouvolasta ja Kotkasta. Matka sujui rennossa tunnelmassa oikean risteilyn tapaan ja loi mahdollisuuden tutustua toisesta kaupungista tuleviin koulun opiskelijoihin. Kouvolan ja Kotkan huvitoimikuntien, Kuplan ja Koplan, yhteistyönä toteutettavan bussiristeilyn teema ja kohdekaupungit vaihtelevat vuosittain. Tällä kertaa opiskelijat kiersivät paikallisia baareja Kuusankoskella, Porvoossa, Loviisassa ja Pyhtäällä ruotsalaistunnelmissa. Kotkassa bussiristeily on ollut perinne jo vuosia, mutta Kouvolan oma linja-autokyyti oli tänä vuonna mukana vasta toista kertaa. Oikean risteilyn tunnelma Kuten oikeallakin risteilyllä, myös bussiristeilyllä matkustajille järjestettiin ohjelmaa. Linja-auto oli perinteisesti jaettu kahteen osaan: VIP- ja tavalliseen luokkaan. VIP-matkustajille jaettiin erikoislipun hintaan kuuluneet matkaeväät, mutta bingosta ja yhteislaulusta pääsi nauttimaan myös tavallisessa luokassa. Matkan ajan risteilijöistä pitivät huolta matkanjohtaja eli kapteeni, risteilyemännät sekä epäjärjestyksenvalvoja. He tekivätkin työnsä hyvin, sillä jokainen risteilijä pääsi nauttimaan Flamboy-yhtyeen keikasta päätesatamassa Kotkan Sokos Hotel Seurahuoneella. Mikä tekee Culturasta erinomaisen? Se tarjoaa erinomaisen palvelukokonaisuuden. Hankkeen avulla myös kynnys yrittäjyyteen pienenee huomattavasti. Opiskelijat saavat käytännön opetusta paitsi restauroinnista, myös siitä mitä oman yrityksen perustaminen vaatii. Mitä näkyviä töitä opiskelijat ovat tehneet hankkeen puitteissa? Näkyviä töitä löytyy monista vaikuttavista kohteista. Muutamia esimerkkejä mainitakseni opiskelijat ovat työskennelleet Elimäen kotiseutumuseossa, Raaseporin Mustion linnassa, maailmanperintökohde Verlan päärakennuksessa ja Lappeenrannan Keisarinasemalla. Restauroinnin opiskelija Larissa Mäenpään käsissä vanhat tapetit paljastuvat seinäpinnan alta. Verlan päärakennuksen dokumentointi on osa Cultura-hanketta. Hankkeen yhteydessä perustettiin foorumi, jonne kaikki ovat tervetulleita kirjoittamaan: Näyttelijä Olga Temonen toivotti kävijät tervetulleiksi. Melkein kuin ruotsinlaivalla bussissa

19 kuulumisia kuulumisia Gallup: Mieleenpainuvin työkokemuksesi? Jokaisella joskus töitä tehneellä on varmasti mahtavia työkokemuksia, mutta vahvimmin mieleen ovat varmaankin jääneet ne hieman erikoisemmat muistot. Innoste selvitti, millaisiin työtehtäviin kampusalueen opiskelijat ovat työuriensa aikana joutuneet. Mira Nieminen, 20, liiketalous Mansikoita myydessäni eräs asiakas löysi ostamistaan mansikoista yhden homeisen ja heitti sen päin myyntikojua. Asiakas otti uuden mansikan toisesta rasiasta perustellen maksavansa vain tuoreista. Turkua valloittamaan Taidejuna vie Kymenlaakson valloittamaan kulttuuripääkaupunki Turun toukokuuta. Tapaus on osa Cursor Oy:n, Kymenlaakson kuntien sekä Kaakkois-Suomen taidetoimikunnan toteuttamaa Kymenlaakso 2011 Yllätyksiä sivuraiteilla tapahtumaa. Poikkitaiteellisen ja rennon tapahtumakokonaisuuden tarkoituksena on viedä kymenlaaksolaista kulttuuriosaamista turkulaisten ihailtavaksi. Myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoista koottu projektiryhmä on hyppäämässä junan kyytiin. Suunnitteilla on niin interaktiivista tekemistä kuin persoonallisia performansseja. Samu Niemi, 20, liiketalous Hauskin kokemukseni on varmasti se kun McDonald silla työskennellessäni vanhempi nainen tilasi kerralla kaksikymmentä juustohampurilaista. Elisa Stor, muotoilu Paras työkokemukseni on ehdottomasti se, kun hierojana pääsin työskentelemään ihmisten parissa. Muotoiluun uusi 5-akselinen CRC-jyrsin Tammikuussa Paja-rakennukseen uusiin tiloihin saatiin moderni jyrsin. Jyrsin pystyy muotoilemaan kolmiulotteisia objekteja paremmin kuin edeltäjänsä. Sillä voi työstää puumateriaaleja, mutta myös pehmeitä metalleja ja muovia. Suurehkon laitteen tuloa varten jouduttiin väliaikaisesti purkamaan seinää. Myös asennustyöt kestivät useita viikkoja. Jyrsintä saa operoida sen käyttöön perehtynyt tiimi. Jyrsimellä tehdään paitsi harjoitustöitä, myös asiakkaille meneviä töitä. Lyhäreitä kansalle Katuleffat ovat olleet taas nähtävillä House of Rock -baarissa parillisten viikkojen maanantaisin. Illoissa näytetään vaihtuvien teemojen mukaan valittuja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemiä lyhytelokuvia. Viimeisen kerran tänä keväänä Katuleffoja voi käydä ihailemassa 2. toukokuuta. Nuoret eduskuntavaaliehdokkaat piinapenkissä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Paja-rakennuksessa väännettiin keskiviikkona kättä niin päivän polttavista puheenaiheista kuin Suomen korkeakoulutuksen tulevaisuudestakin. Opiskelijakunta Klaani järjesti yhdessä poliittisesti aktiivisten opiskelijoiden kanssa vaalipaneelikeskustelun, johon osallistui Kymenlaakson vaalipiirin nuoria ehdokkaita viidestä eri puolueesta: Topi Seppälä Keskustasta, Ninni Taavitsainen SDP:stä, Tuomas Telkkä Kokoomuksesta, Katja Andrejev Vihreistä ja Joona Mielonen Vasemmistoliiton riveistä. Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokkaat eivät sairastumisen vuoksi päässeet paikalle. Kehittyvä yhteiskunta osana päätöksentekoa Vaalipaneelikeskustelun avasi Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Pirjo Hedman, joka korosti alustuksessaan muuttuvan yhteiskunnan huomioimista päätöksenteossa ja koulumaailmassa. Maksuttoman koulutuksen puolesta puhui opiskelijakunta Klaanin puheenjohtaja Anri Liikkanen, joka johdatteli keskustelua jakamalla puheenvuoroja ja esittämällä kysymyksiä ehdokkaille. Tärkeitä teemoja esiin Paneelikeskustelun kantaviksi teemoiksi oli valittu muun muassa Suomen korkeakoulutuksen tulevaisuus ja tasa-arvo, opiskelijoiden toimeentulo, ydinvoiman käyttö ja Kymenlaakson alueen työllisyys- ja kehitysmahdollisuudet. Keskustelua oli seuraamassa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa, jotka saivat myös esittää kysymyksiä ehdokkaille. Ydinvoiman käyttö energialähteenä jakoi ehdokkaiden mielipiteet puolesta ja vastaan

20 kesäterveiset Innosteen toimitus toivottaa /TIETOA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUSTA: Kymenlaakson helmi, maakunnan oma, ainoa korkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu! KyAMK tarjoaa monipuolista korkeakouluopetusta vain noin 130 kilometriä Helsingistä itään: Kotkassa, Kouvolassa ja Kuusankoskella. Tutkintonimikkeet, AMK-tutkinnot Kulttuuriala artenomi (AMK) medianomi (AMK) muotoilija (AMK) muotoilija (AMK), Bachelor of Culture and Arts Sosiaali- ja terveysala (AMK) ensihoitaja (AMK) geronomi (AMK) naprapaatti (AMK) sairaanhoitaja (AMK) sosionomi (AMK) terveydenhoitaja (AMK) Tekniikka ja liikenne insinööri (AMK) merikapteeni (AMK) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala tradenomi (AMK) tradenomi (AMK), Bachelor of Business Administration (BBA) Tutkintonimikkeet, ylemmät AMK-tutkinnot Tekniikka ja liikenne merikapteeni (ylempi AMK) insinööri (ylempi AMK) Sosiaali- ja terveysala ensihoitaja (ylempi AMK) geronomi (ylempi AMK) naprapaatti (ylempi AMK) sairaanhoitaja (ylempi AMK) sosionomi (ylempi AMK) terveydenhoitaja (ylempi AMK) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Opiskelija- ja henkilöstömäärä Opiskelijoita on noin 4 200, joista nuorten koulutuksessa noin ja aikuiskoulutuksessa noin 900. Henkilöstöä on noin 400, joista noin 200 toimii opetustehtävissä. 40.