KOHDE: xxx KUNTOARVIO JA KORJAUSEHDOTUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOHDE: xxx KUNTOARVIO JA KORJAUSEHDOTUKSET"

Transkriptio

1 NIKO PALONEN KOHDE: xxx KUNTOARVIO JA KORJAUSEHDOTUKSET

2 KUNTOARVIOSTA XXX ja XXX ottivat allekirjoittaneeseen yhteyttä koskien vanhaa myytävänä olevaa rakennusta ja sen kunnon selvittämistä. Kohteena on Sastamalassa osoitteessa XXX sijaitseva vanha hirsirakennus. Kohteessa järjestettiin katselmus , jossa kohteeseen tutustuttiin pintapuolisesti sekä mietittiin kohteen ja mahdollisten ostajien kannalta viisainta etenemistapaa. Tuolloin päätettiin, että kohteen kunnosta on saatava tarkempi kuva. Kuntoarviota ei tehty ohjeiden KH tai LVI eikä liioin Harri Kemoffin Rakennuksen kuntotarkastusoppaan mukaisesti. Tähän syynä on kohde ja sen erinomaisesti säilynyt alkuperäisyysaste. Koska kyseessä on myyjän tiedon mukaan 1910-luvulla rakennettu rakennus, joka on välttänyt periaatteessa kaikki modernisoinnit, tekniset päivitykset sekä sisä- ja ulkopintojen verhoamiset, niin rakennuksen kunto on verrattain helposti selvitettävissä. Selvityksessä keskityttiin olennaiseen eli vanhan rakennuksen teknisiin ominaisuuksiin sekä kipupisteisiin ja siihen, että miten rakennus tuodaan 2000-luvulle niin, että siitä ei tehdä museota vaan asuinrakennus, jonka kunnostus- ja muutostyöt suoritetaan vanhan rakennuksen arvolle parhaiten sopivalla tavalla. Kuntoarvion työtavat sekä pääpiirteet ovat allekirjoittaneen valitsemia ja niiden taustalla on allekirjoittaneen kokemus ja näkemys vanhoista rakennuksista. Varsinainen kuntoarvio kohteessa suoritettiin ja kirjallinen tuotos tehtiin sitä seuraavina päivinä. Kohteen yleisilme on hyvä. Kohde on turvallinen siinä mielessä, että sen kunto on kattavasti tutkittavissa, sillä ulkoverhousta ei ole, sisäverhous on vain kahdessa kamarissa. Vesikaton ja yläpohjan kunto on kauttaaltaan tutkittavissa, sillä rakennus on vain yksikerroksinen ja kerroksen yläpuolella on korkea vinttitila, josta rakenteet ovat nähtävillä. Kohteen alapohja on ns. tuulettuva alapohja eli rossipohja. Rakennuksen alla oleva ryömintätila on matala, mutta rakennuksen tuvan

3 puoleisen päädyn alta alapohjan kunto oli tarkastettavissa. Teknisiä järjestelmiä, kuten vesijohtoja, sähköjä sekä viemäröintejä ei ole. Vanhoille rakennuksille riskin muodostavat epäterveet kerrostumat, kuten muovikalvot, styroksit, uretaanit ja muut hirsitaloon ongelmalliset materiaalit loistivat poissaolollaan. Tästä huolimatta kuntoarvio ei ole aukoton. Rakennuksen kunnosta on mahdotonta saada täydellisen varmaa kuvaa. Kuntoarviosta huolimatta rakenteisiin voi jäädä aina piiloon vaurioita. Tämän kuntoarvion lopputulos on se, että kohde on kaikista vioista, vaurioista ja epäkohdista huolimatta hyväkuntoinen. Vikoja, vaurioita ja epäkohtia voidaan tässä tapauksessa pitää normaalina kulumana sekä huollon puutteena kuluneiden sadan vuoden aikana. KALLISTUKSET, MAANPINNAN MUODOT JA YMPA RISTO Maanpinnan kallistukset. Rakennus pihapiiri on etelään viettävä loiva rinne ja rakennus sijoittuu miltei parhaalla mahdollisella tavalla pihapiiriin. Rakennus ei ole aivan keskellä pihapiirin korkeinta kohtaa, mutta aivan sen tuntumassa. Näin ollen maanpinnan muodot eli kallistukset, jotka johtavat sadevedet pois rakennuksen välittömästä läheisyydestä, ovat pääsääntöisesti oikean suuntaisia eli rakennuksesta poispäin kallistavia. Poikkeuksen tähän tekee makuukamareiden puoleinen pääty, jossa maanpinnan kallistukset ovat rakennusta kohti. Valumavedet tuolta suunnalta ovat kuitenkin vähäisiä, sillä rakennus sijoittuu pihapiirin korkeimman kohdan välittömään läheisyyteen, jolloin varsinaista ylämäkeä rakennuksen takana on verrattain vähän. Maanpinnan korkeus. Rakennuksen perusmuurin eli pilareiden korkeus voisi olla korkeampikin. Tuvan puoleisesta päädystä rakennus on reilusti maanpinnan yläpuolella. Etupihan puolella

4 korkeus huononee eli madaltuu siirryttäessä kamareiden päätyä kohti. Takapihalla maanpinta on korkeammalla kuin rakennuksen etupuolella ja kamareiden päädyssä maanpinta on liian lähellä rakennuksen alimpia hirsikertoja (Kuva 1). Kuva 1 Kamareiden päädyssä alimmat hirret sekä lattiarakenteet ovat lähellä maanpintaa. Maanpinnan korkeus on siinä mielessä merkityksellinen, että mikäli rakennuksen alapohja sekä alimmat hirret ovat liian lähellä maanpintaa, niin maaperän kosteus saattaa nousta niihin ja aiheuttaa lahovaurioita. Tässä tapauksessa rakennus on perustettu pilareille, jotka ovat luonnon kiveä. Koska rakennuksen alla ei ole yhtenäistä ja umpinaista kivijalkaa, niin alapohjan tuuletus on ollut kunnossa ja lahovauriot ovat jääneet vähäisiksi. Tuuletusta on auttanut sekin, että etupihan puolella ei vaikuttanut olevan tuuletusta haittaavaa kasvillisuutta rakennuksen välittömässä läheisyydessä. Takapihan puolella kasvaa pitkää heinää seinustan läheisyydessä. Hyvästä tuuletuksesta johtuen vauriot ovat jääneet vähäisiksi ja ne johtuvat pikemminkin rännien puutteesta kuin maanpinnan korkeudesta. Salaojat, rännit sekä sadevesiviemärit. Rakennuksessa ei ole salaojia, sadevesiviemäreitä eikä liioin rännejäkään. Vaikka rakennuksessa ei ole sen olemassaolon aikana näitä ollutkaan, niin näiden lisäämistä on syytä harkita matalasta perustamiskorkeudesta johtuen.

5 Perustamiskorkeuden lisääminen eli käytännössä sanoen maanpinnan madaltaminen on todennäköisesti vaikeaa, sillä on syytä olettaa, että perustukset eivät ole syvällä. Näin ollen poiskaivettavaa maata ei ole paljoakaan. Rakennuksen pitkillä sivuilla alimpiin hirsikertoihin liittyvät lahovauriot johtuvat tässä tapauksessa pääsääntöisesti rännien puuttumisesta, koska katolta valuvat sadevedet ovat tippuneet räystäiltä suoraan alas maahan ja roiskuneet lähellä maanpintaa olleiden seinien alaosille. Rännit ovat tärkeä tekijä pidettäessä rakennuksen alimpia osia kuivina. Kuva 2 Kuistin lappeet heittävät ison osan vedestä suoraan hirsiseinälle. Loput vedet roiskuvat maanpinnasta alimmille hirsille.

6 Kuistin räystäiltä puuttuvat rännit aiheuttavat sen, että rakennuksen katon pihanpuoleiselta lappeelta valuva vesi kulkeutuu isolta osin kuistin lappeiden kautta hirsiseinälle (kuva 2). Tämän ei havaittu aiheuttaneen ongelmia, mutta kyseessä on selvä riskitekijä, johon on puututtava. Rännien lisäämisellä pienennetään oleellisella tavalla alimpien hirsikertojen kosteusrasitusta. Sadevedet on ohjattava rakennuksen välittömästä läheisyydestä pois ja se on viisainta tehdä sadevesiviemäreillä. Samaan kaivaukseen kannattaa asentaa myös salaojitus. Salaojituksella keskitytään erityisesti kamareiden puoleisen päädyn kuivattamiseen. Salaojituksella sekä sadevesiviemäröinnillä ei ole suoranaisesti kiire eli ne tehdään vasta samassa yhteydessä kuin tulevat uudisosan perustukset kaivetaan. Rännit eli kourut sekä syöksytorvet asennetaan välittömässä lähitulevaisuudessa tai vaihtoehtoisesti mahdollisten vesikattoon liittyvien töiden yhteydessä. Ehdotetut toimenpiteet: Kamareiden puoleisen päädyn maanpintaa madalletaan niin paljon kuin mahdollista. Rakennukseen asennetaan sadevesikourut sekä syöksytorvet. Näitä varten maahan kaivetaan sadevesiviemäröinti ja samaan kaivaukseen asennetaan salaojitus, jonka ensisijainen tarkoitus on kuivattaa kamareiden päädyn suunnasta maanpinnan kallistuksista aiheutuva kosteus. Kaikki kaivutyöt on parasta suorittaa kerralla eli samassa yhteydessä tehdään mahdollisen uudisosan perustamistyöt, jätevesijärjestelmät sekä vesijohtotyöt. Vaakarännit tehdään puolipyöreästä kourusta ja syöksytorvet pyöreästä putkesta. Kuistin lappeilta valuvan veden lentäminen hirsiseinälle ehkäistään ensisijassa.

7 PERUSTUKSET Rakennuksella on käytännössä katsoen kahdet perustukset eli perustukset, jotka kannattelevat ulko- ja väliseinä linjoja sekä perustukset, jotka kannattelevat alapohjaa. Lisäksi tulisijoilla sekä savupiipuilla on omat perustuksensa. Rakennus on perustettu luonnon kivistä ladottujen pilareiden varaan. Kuntoarvioinnin yhteydessä ei kaivettu koekuoppaa, jolla olisi hahmotettu, että minkälaiset perustukset maanpinnan alta löytyy. Todennäköisesti tämän kaltaisen maalaisrakennuksen perustuksia ei ole ulotettu kovinkaan syvälle. Näkyvien osien alapuolelta saattaa löytyä isommat tyynykivet. Alapohjan perustukset ovat perustellusti oletetusti erittäin pinnassa. On todennäköistä, että niitä ei ole ulotettu laisinkaan maanpinnan alapuolelle, vaan ne on ladottu suoraan maan päälle. Kuva 3 Kamareiden päädyn molemmat nurkat ovat ilmassa eli pilarin sekä alimman hirren välissä on rako.

8 Perustuksissa on havaittavissa selvää painumista (kuva 3). Vaikka rakennus rungoltaan onkin hyvässä ryhdissä, niin se johtuu lähinnä hirsirungon jäykkyydestä. Perustusten painumista ei voi pitää hyvänä asiana, mutta koska rakennus on pilareiden varassa, niin asian korjaaminen on verrattain yksinkertaista. Huomattavasti ongelmallisempi tilanne olisi se, että rakennuksen perustana olisi säästöbetonista valettu umpisokkeli, joka olisi painumisen yhteydessä hajonnut moneen osaan. Mikäli rakennuksen alla olisi lohkotuista kivistä ladottu umpisokkeli, niin kivien asentaminen uudelleen paikalleen painumisen jälkeen olisi mittava työ. Pilarit ovat siis helpoin perustamistapa korjaamisen kannalta. Pilareiden saattaminen uudelleen kantaviksi on yksinkertaista. Asiaan on helppo palata jatkossa uudelleenkin, jos pilarit jatkavat kiristelyn jälkeen painumista. Tässä yhteydessä on mahdotonta tietää, että koska painuminen on tapahtunut. Kyseessä on todennäköisesti vanha asia, ei hiljattain tapahtunut, sillä muutoksia rakennuksen välittömässä läheisyydessä maaperässä ei ole tapahtunut. Oletan, että kevyestä perustamistavasta johtuen painuminen on tapahtunut pian rakentamisen jälkeen ja painuminen on pysähtynyt maan tiivistymisen myötä. Painuneita pilareita havaittiin kamaripäädyn molemmista kulmista sekä tuvan takapihan puoleisen ikkunan alapuolella. Osa rakennuksen ulkoseinien alapuolelle ladotuista kivistä ei ole koskaan ollutkaan kantavia. Ryömintätilassa ryömittäessä havaittiin, että alapohjarakenteita kannattelevissa kivissä oli myös tapahtunut painumista. Osa kivistä oli myös kaatunut pois paikoiltaan (Kuva 4). Ryömintätilan mataluudesta johtuen alapohja ei ollut kauttaaltaan tutkittavissa (Kuva 5). Tulisijojen perustukset ovat olleet isommat eli laajemmalla alueella ja sitä kautta paremmin kantavat. Tyypilliseen tapaan rakennuksen sisätiloissa on havaittavissa, että tulisijojen sekä savupiippujen lähettyvillä lattia on korkeammalla ja viettää ulkoseiniä kohden. Tämä on normaali ilmiö ja liittyy muurattujen rakenteiden parempaan perustamistapaan.

9 Kuva 4 Haltijapalkkia kannatteleva perustuskivi on kellahtanut kumoon. Kuva 5 Tuvan puoleisessa päädyssä kivijalalla on korkeutta reilusti. Pilareiden sekä puuosien välissä ei ollut tuohta tai bitumia kosteuskatkona. Kiven kapillaarisuutta voidaan pitää niin pienenä, että kosteuskatko ei ole välttämätön. Lämpötilojen vaihtumisen

10 yhteydessä kosteuden kivenpintaan tapahtuva kondensoituminenkin on niin vähäistä, että siitä johtuva kostuminen on päässyt tuuletuksen yhteydessä kuivumaan. Ehdotetut toimenpiteet: Kaikki ulkoseinien selvät pilaripaikat kiristetään kantaviksi. Rakennusta nostetaan hydraulisilla pullotunkeilla ja samassa yhteydessä pilarin ja alimman hirren välissä oleva rako täytetään sopivan kokoisella kivellä tai puukiiloilla. Samassa yhteydessä kiven ja puun väliin asennetaan bitumihuopa kosteuskatkoksi. Tässä yhteydessä seinien alle ei valeta kantavia anturatassuja eikä muurata uusia pilareita, vaan pilareiden mahdollista elämistä eli painumista aletaan seurata. Mikäli pilarit painuvat tulevaisuudessa, niin vähäistä painumaa hoidetaan pilareita uudelleen kiristelemällä ja suuremman painumisen ollessa kyseessä korvata kivipilari muuratulla pilarilla sekä anturalla. Alapohjan kantavia, mutta kaatuneita kiviä korvataan anturatassuilla sekä lecaharkosta muuratuilla pilareilla. Pienet painumat kiristellään haltijaniskojen sekä pilareiden välistä puukiiloilla kantaviksi. Matalasta ryömintätilasta johtuen työtavat tarkentuvat alapohjaan liittyvien kunnostustöiden yhteydessä. Ulkoseinien pilareiden sekä alapohjan kantavien kivien kiristelyn yhteydessä rakennuksen korkeusasemaa tarkennetaan. Näiden töiden yhteydessä on mahdollista oikoa rakennuksen aiempaa painumista ja nostaa haluttuja kohtia ylemmäs. Päätös tästä asiasta tehdään alapohjan kunnostustöiden yhteydessä. Rakennuksen korkeusaseman muuttaminen on tarkkaa työtä eli sitä ei voi tehdä suinpäin, jotta ei vaurioiteta rakennuksen muurattuja osia.

11 RUNKO JA SEINIEN LA MPO TALOUS Rakennus on veistetty 6 hirrestä. Ulkopuolelta hirret on maalattu punamullalla punaiseksi ja sisäpuolelta hirsirunko on isolta osalta otettu jossakin vaiheessa esille. Hirsirunko on pääsääntöisesti hyväkuntoinen Kuva 7). Perustusten painumisesta huolimatta hirsirunko on jäykästä rakenteestaan johtuen sietänyt perustusten liikkeet hyvin. Seinissä ei ole havaittavissa näkyviä muodonmuutoksia, kuten pullistumia, kallistumia tai muita vastaavia. Yläpohjan lämmöneristeen korkeudella ei ollut havaittavissa lahovaurioita. Pieniä lahovaurioita oli havaittavissa kamaripäädyn alimman hirren alapinnassa sekä kamaripäädyn ja etupihan puoleisen julkisivun välisessä kulmassa (Kuva 6). Näitä kohtia ulkokautta tutkiessa ei ilmennyt tarvetta hirren vaihdoille eli kengittämiselle. Vasaralla koputellessa hirsiä hirret vaikuttivat kovilta jopa edellä mainituilla vauriokohdilla. Koska maanpinta on korkealla rakennuksen tällä kohdalla, ei ole mahdotonta, että alimmista hirsistä löytyisi lattioiden avaamisen yhteydessä lisää vaurioita. Asia tarkentuu lopullisesti, kun alapohjan kunnostustöiden yhteydessä saadaan hirsien sisäpinta näkyviin. Kuva 6 Kamaripäädyn ja etupihan välisen kulmauksen hirsi näyttää huonommalta kuin todellisuudessa on.

12 Satunnaisia ja pieniä lahovaurioita löytyi auringon polttamista hirsistä, mutta nämäkin ovat niin pieniä ja normaaleja, että eivät vaadi paikkaamistoimenpiteitä. Tämän kaltaiset lahot liittyvät hirren halkeamiin ja liitoskohtiin, jotka ovat vedenimeytymisen suhteen arkoja ja vuosisadan mittaisessa ajassa ovat pintapuolisesti vaurioituneet. Ne eivät vaaranna rakenteen lujuutta ja kestävyyttä. Kuva 7 Perustusten painumisesta huolimatta rakennuksen runko on suora ja ryhdikäs. Ikkunoiden alapuoliset hirret. Tässä yhteydessä ei irrotettu ikkunoiden alapuolella olevia ikkunalistoituksia. Kyseisestä paikasta saattaa löytyä lahoa eli se on ns. riskipaikka, kuten on myös sisäänkäynnin alapuolella oleva hirsi. Mikäli näistä paikoista löytyy lahoa, niin kyse on pistemäisestä kohdasta, joka rajoittuu aukon leveyteen ja kyseisistä kohdista on helppoa pala hirttä vaihtaa. Asia tarkentuu alapohjaan sekä ikkunoihin liittyvissä kunnostustöissä.

13 Kuistin sadevedet. Rännien puuttumisesta johtuen rakennuksen lappeelta valuu sadevedet kuistin katolle, jossa myöskään ei ole rännejä. Kuistin katolta osa sadevedestä lentää suoraan hirsiseinälle ja loput maahan, josta ne roiskuvat osittain alimmille hirsille. Tämän ei havaittu aiheuttaneen ongelmia, vaikka kyseessä selkeä riskitekijä onkin. Haristuminen. Hirsi orgaanisena materiaalina kestää hyvin vettä, jos sillä on mahdollisuus kuivua. Vaikka hirsi kestääkin hyvin vettä, niin auringon UV-säteily on sille myrkkyä. UV-säteily vaurioittaa puun pintaa pitkäkestoisessa prosessissa. Hirren pinta muuttuu hauraammaksi ja halkeilee. Pitkän ajan saatossa nämä halkeamat alkavat kerätä etenevissä määrin vettä ja kosteutta, joka taas alkaa vaurioittaa enemmissä määrin hirren pintaa. Haristumaa eli auringon polttamaa pintaa on tuvan puoleisessa päädyssä sekä kyseisen päädyn ja etupihan välisessä kulmauksessa (Kuva 8). Haristuminen on normaalia kulumaa, jota tapahtuu rakennuksen aurinkoisilla julkisivuilla. Varjon puoleiset julkisivut eivät kärsi haristumisesta. Kuva 8 Tuvan puoleisen päädyn haristunutta hirsiseinää.

14 Karapuiden kantaminen. Tuvan puoleisen päädyn ikkunan karapuu kantaa eli se on estänyt hirsien normaalin painumisen toisiaan vasten (Kuva 9). Karapuu on ikkunoiden, ovien sekä palomuurien pielissä oleva pystysuuntainen tukipuu, joka mahdollistaa hirsien painumisen eli tiivistymisen, mutta ehkäisee niiden sivusuuntaista nurjahtamista toistensa päältä pois. Tuvan puoleisessa päädyssä ulkoa katsottuna oikeanpuoleisen ikkunan vasen karapuu on liian pitkä. Sen lyhentäminen on hankalaa, joten hirsien väliin muodostunut rako pitää tiivistää muulla tavoin. Tämä tehdään samassa yhteydessä, kun hirsien pinta suojataan haristumiselta sekä rakennuksen lämpötaloutta parannetaan. Kuva 9 Liian pitkä karapuu on haitannut hirsien painumista toisiaan vasten, jolloin hirsien väliin muodostuu rakoja. Perustuksen painuminen. Tuvan puoleisen päädyn takapihan puoleisen ikkunan alapuolella on kantava pilari painunut. Samassa kohdassa alin hirsi on matala ja sen yläpuolella on hirren jatkospaikka. Tämän pilarin painuminen on aiheuttanut hirsien välisen varauksen aukeamista lattialankkujen korkeudella (Kuva 10). Kyseessä on vanha vaurio, sillä kohtaa on paikattu muurauslaastilla. Tästä kohdasta on päässyt kylmää ulkoilmaa huonetilaan lattianrajasta.

15 Kuva 10 Pilari on painunut, jolloin alin hirsi on notkahtanut alas. Osa hirsistä on jäänyt kantamaan, jolloin varaus on auennut. Kohdasta virtaa esteettä kylmää ilmaa lattianrajaan. Ehdotetut toimenpiteet: Kamaripäädyn alimman hirren kunto selviää lopullisesti vasta alapohjan kunnostustöiden yhteydessä. Samalla selviää myös kamaripäädyn ja etupihan välisen kulmauksen alimman hirren kunto. Tämän tarkastelun yhteydessä hirren vaihdolle ei ilmennyt tarvetta, mutta asian muuttuminen ei ole mahdotonta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vauriot tältä osin rajoittuvat vain edellä mainitun kohdan alimpaan hirteen eli verrattain vähäisiksi. Lähtökohta on se, että ensisijaisesti paikataan ja vasta toissijaisesti hirsiä vaihdetaan. Hirsiseinän lämpötalous on tiiveydestä riippuvainen tekijä. On luonnollista, että hirsi on lämpötalouden suhteen huono rakenne kovalla tuulella. Koska hirsien väliset varaukset ovat lämpötalouden kannalta arin kohta ja niihin liittyy lisäksi karapuiden kantamisesta sekä pilareiden painumisesta johtuvaa rakoisuutta, niin tuulenpitävyyden lisäämistä on harkittava. Päätöksen

16 tekemistä helpottaa sekin, että haristuneimmat ulkoseinät olisi viisainta suojata vedeltä ja auringolta. Tästä päästään siihen että ulkoverhouksen lisäämistä on harkittava. Ulkoverhouksen lisäämisen yhteydessä on lisäksi harkittava lisälämmöneristeen asentamista. Tiiviyden parantamista ja mahdollista lisälämmöneristämistä ei tehdä rakenteen hengittävyyden kustannuksella eli keskitytään käyttämään vain orgaanisia eli hengittäviä materiaaleja. Asia voidaan suorittaa monella tavalla. Yksinkertaisimmillaan rungon lahovauriot korjataan, jonka jälkeen ulkoseinät verhotaan 12mm tuulensuojapuukuitulevyllä. Tuulensuojalevyn päälle voidaan ulkovuoraus asentaa suoraan ilman tuuletusrakoa, jos pintakäsittelynä käytetään hengittävää maalipintaa. Tiiveys paranee entisestään, jos tuulensuojalevyn alle asennetaan tavallinen huokoinen puukuitulevy, jolloin saadaan tuulensuojalevyn sekä puukuitulevyn saumakohdat limitettyä. Tilanne paranee jälleen oleellisella tavalla, jos tuulensuojan lisäksi asennetaan hirsirungon sisäpuolelle kaksi kerrosta 12mm huokoista puukuitulevyä. Lisäksi hirret tilkitään sekä nurkat paperoidaan sisältä ja ulkoa ennen vuoraamista. Lämmitysenergian hinnan noustessa on kuitenkin vakavissaan harkittava lisälämmöneristämistä tiiviyden parantamisen ohella. Lisäämällä 50mm hengittävää lämmöneristettä, kuten selluvillaa, rakennuksen ulkopuolelle, parannetaan energiataloutta paljon. Mahdollinen lisälämmöneristäminen suoritetaan rungon ulkopuolelle, ei sisäpuolelle. Kantavan rungon ulkopuolelta eristäminen on rakennusteknisesti turvallisempi ja parempi ratkaisu, sillä silloin hirsi jää ns. lämpimälle puolelle, jolloin se pysyy kuivana ja välttää teoreettisen kosteuspisteen syntymisen. Ehdotukseni tässä yhteydessä seinärakenteesta sisältä ulos lukien on seuraava: Huokoinen puukuitulevy 2 x 12 mm, jonka päälle liisteröidään pinkopahvi pohjatapetiksi. Hirsi 150 mm Selluvilla 50 mm, levynä. Koolaus 2 x 2 K600. Tuulensuojalevy 12 mm Tuuletusrako 22 mm tai 44 mm, ulkovuorauksen asentamissuunnasta riippuen Sahapintainen peiterimalaudoitus pystysuuntaisena tai höylätty keilaponttipaneeli vaakasuuntaisena

17 ALAPOHJA SEKA LATTIAT Rakennuksessa on tuulettuva alapohja eli ns. rossipohja. Se on alueen vanhoille rakennuksille ominaiseen tapaan tehty omille perustuksilleen. Alapohjan niskat eivät siis ole salvottu osaksi hirsirunkoa, vaan alapohja lämmöneristeineen on ikään kuin uiva rakenne hirsiseinien välissä. Asia mahdollistaa sen, että alapohja pääsee painumaan seinistä riippumatta. Näin ollen on mahdollista, että niskojen korkeutta ja sitä kautta koko alapohjan korkeusasemaa on mahdollista laskea/nostaa seinistä riippumatta. Tämän kuntoarvion yhteydessä ei avattu lattioita rakenteen tarkempaa selvitystä varten. Lämmöneristeenä lattiassa on todennäköisesti joko sammalta, olkea, sahanpurua, hiekkaa ja turvetta tai näiden erilaisia yhdistelmiä. Kuva 11 Haltijapalkin perustus on kaatunut, jolloin haltija on painunut. Haltija ei enää tue vuoliaisia. Haltijalle tehdään uusi perustus. Rakennuksen alla on neljä rakennuksen pituussuuntaista pääkannattajaa eli haltijaa. Näiden haltijoiden päällä on poikittaiset vuoliaiset ja vuoliaisten päällä on umpilaudoitus, joka kannattelee lämmöneristystä. Lämmöneristekerroksen päällä on vielä yksi kerros niskoja, jotka

18 kannattelevat lattialankkuja. Ainoastaan haltijoilla on perustus ja yläpuoliset vuoliaiset tukeutuvat vain haltijoihin. Näissä rakenteissa on käytetty kierrätettyä puutavaraa. Vuoliaiset ovat vanhoja seinähirsiä, joissa näkyy vanhat nurkkasalvokset. Haltijoiden perustuskivistä osa on kaatunut ja osa painunut (Kuva 11). Matalasta ryömintätilasta johtuen alapohja ei ollut kauttaaltaan tutkittavissa, mutta tutkituilta osin ei löytynyt viitteitä lahovaurioista ja lahovaurioita aiheuttavista lahottajasienistä tuvan puoleisesta päädystä. Lattiarakenteet ovat kamareiden päädyssä perustettu käytännössä katsoen maahan kiinni ryömintätilan mataluudesta johtuen, joka on varmasti aiheuttanut lahovaurioita ainakin rakenteen alimpaan osaan eli haltijoihin (Kuva 12). Vauriot voivat rajoittua vain tähän kaikista alimpaan osaan, sillä haltijan ja vuoliaisten välissä on noin mm korkea tuulettuva väli. Vaikka alapohjarakenteet ovatkin suurelta osin liian lähellä maanpintaa, niin rakennuksen pilariperustuksen mahdollistama voimakas tuuletus on estänyt vaurioiden laajemman syntymisen. Kuva 12 Kamareiden päädyssä haltijapalkit ovat käytännössä katsoen maassa kiinni. Matalasta ryömintätilasta johtuen tämän päädyn kunto ei ole tutkittavissa.

19 Haltijoiden perustusten painuminen ja osittainen kaatuminen on aiheuttanut haltijoiden ja sitä kautta vuoliaisten painumista. Rakenteen painuessa osa tukirakenteista on jäänyt seinähirsien väliin kannatukselle, jolloin lämmöneristekerrokseen on muodostunut tyhjiä ilmataskuja, jonka kautta rakennukseen virtaa korvausilmaa (Kuva 13). Rakennus toki tarvitsee korvausilmaa, mutta sen johtaminen rakennukseen lattianrajasta tarkoittaa todella kylmiä ja vetoisia Kuva lattioita. 13 Haltijan painuessa vuoliaisetkin painuvat. Lämmöneristettä kannattelevan laudoituksen reuna on laskeutunut ja tuuli pääsee esteettä puhaltamaan eristetilaan ja näin jäähdyttää lattioita ja aiheuttaa vetoa. Lämmöneristettä kannattelevassa laudoituksessa oli paikoin havaittavissa hyönteisten aiheuttamaa vauriota. Tämä on tavallista ja näiden havaintojen perusteella pistemäistä. Kamaripäädyssä oli havaittavissa, että lattiarakenteen painumiset ovat vanhoja. Lattialistat on kiinnitetty seinähirteen ja kun lattiarakenne on painunut, niin listan ja lattian väliin on muodostunut rako. Näitä rakoja oli kamarissa paikattu puulla. Tuvan lattiat ovat olleet jossakin vaiheessa auki ja lisälämmöneristetty. Käytetystä lisälämmöneristeestä ei ole tietoa, joten se voi olla mineraalivillaakin. Bitumivuorauspaperi eli tuttavallisemmin tervapahvi on nähtävissä lattian reunoilla tuvassa.

20 Eteisen ja kamareiden lattiassa on havaittavissa kantavuuden puutetta ja muodonmuutosta lattialankkujen muodostaman pinnan muodossa, joka viittaa lattiarakenteen perustusten painumiseen (Kuva 14). Lattiapinnat ovat pääsääntöisesti hyvässä ja kauniisti patinoituneessa kunnossa, pois lukien keittiö, jonka lankkujen oksakohtia on madallettu höylällä. Oksakohtia on madallettu, koska keittiö on ollut verhottuna Krakulamatolla ja sitä varten on lattiapintaa tasoiteltu. Keittiön lattia on ollut tavalliseen tapaan kaikista kulunein lattiapinta, koska kyseisessä huoneessa on oleskeltu eniten. Vanhat Krakulamatot ovat vintillä rullalle käärittyinä. Kuva 14 Lattialistan ja lattialankkujen väliin on muodostunut rako lattiarakenteiden painuessa, joka on paikattu puisilla paikkapaloilla. Kuva toisen kamarin lattianrajasta. Ehdotetut toimenpiteet: Lattiarakenteen lämpimyys ja vedottomuus on asuinmukavuuden kannalta ensisijaisen tärkeä tekijä. Tämä yhdistettynä siihen, että lattialankkujen alla on hyvä kuljettaa tekniikkaa, kuten sähkövetoja sekä siihen, että alapohjarakenteen perustusten kanssa on ongelmia, aiheuttaa sen, että rakennuksen kaikki lattiat avataan. Lattialankut numeroidaan, jonka jälkeen ne puretaan ehjänä ja varastoidaan. Ennen lankkujen irrottamista piirretään

21 purkukartta, jossa näkyy lankkujen numerointi, jatkokset jne. Purkukartta on äärimmäisen tärkeä siinä vaiheessa, kun lankkuja lähdetään palauttamaan alkuperäisille paikoilleen. Alapohjan lämmöneristeet poistetaan. Lämmöneristettä kannattelevaa laudoitusta poistetaan sen verran, että lattian pääkannattajille eli haltijoille saadaan tehtyä uudet perustukset valamalla anturat sekä muuraamalla pilarit. Alimpien hirsien kunto tarkastetaan ja tehdään vaadittavat paikkaukset tai hirsien vaihdot kamareiden puoleisessa päädyssä. Lämmöneristystä kannatteleva laudoitus palautetaan paikoilleen ja paperoidaan huolellisesti. Paperoinnit nostetaan ylös seinille, jotta ne on mahdollista limittää seinäverhousten kanssa. Lattian alle hukataan vaadittava tekniikka eli sähköjohtojen suojaputkitukset, viemärit ja vesijohdot. Lattia eristetään puhallettavalla selluvillalla ja paperoidaan ilmansulkupaperilla. Lopuksi lankut palautetaan alkuperäisille paikoilleen.

22 YLA POHJA, KATTOTUOLIRAKENTEET SEKA PA A TYKOLMIOIDEN ULKOVUORAUS Rakennuksen yläpohja ja kattotuolirakenteet ovat hyvässä kunnossa. Rakennuksen runko nousee hirsisenä tasakertaan asti. Tasakerrasta nousee vielä noin puolisen metriä korkea pystyrunko (Kuva 15). Suoranaista kattotuolirakennetta ei ole sanan nykyisessä merkityksessä, vaan vesikattoa ja aluslaudoitusta kannattelevat selkäpuut tukeutuvat tasakerran yläpuoliseen pystyrunkoon sekä vuoliaispariin. Molemmilla lappeilla on yhdet vuoliaiset, joita tukee oma pystyrunko. Ruotsalaisesta kattotuolista tuttua konttia sekä käpälää ei ole. Rakenteessa ei myöskään ole kitapuuta eikä liioin kurkihirttä. Kyseessä on siis aikakaudelle verrattain tyypillinen maaseudun rakenne, joka on hyvässä kunnossa. Kuva 15 Hirsirungon päältä nousee vielä noin puoli metriä korkea pystyrunko, jonka päällä selkäpuut lepäävät. Selkäpuut tukeutuvat myös vuoliaiseen.

23 Yläpohjan lämmöneristeenä on käytetty sahanpurua sekä kutterinlastua. Lämmöneristekerros on paksuudeltaan erittäin vaatimaton, vain noin 100 mm. Eteisen yläpuolella ei lämmöneristettä ole laisinkaan eli eteinen on ollut kylmä tila alun perin. Tuvan yläpuolisissa kattoniskoissa on kyljissä urat. Näihin uriin on ujutettu lankut. Nämä lankut toimivat tuvassa sisäkaton materiaalina ja samalla kannattelevat lämmöneristeitä. Kamareiden yläpohjan rakenteesta ei ole varmuutta. Vesikaton sekä yläpohjan rakenteet ovat hyvässä kunnossa. Etupihan puoleisella lappeella on ollut yksi isompi kattovuoto, joka on lahottanut kaksi tuvan sisäkaton lankkua. Kyseessä on vanha vuoto ajalta, jolloin rakennuksessa ei ole ollut nykyistä vesikatetta. Päätykolmioiden ulkovuoraus. Tuvan puoleisen päätykolmion ulkovuoraus on huonokuntoinen. Pystysuuntaisen vuorauksen alaosa on huonokuntoisin osuus, kuten pystysuuntaisille ulkovuorauksille on ominaista. Tuvan puoleisen päädyn laudat ovat lisäksi pahasti haristuneita. Molemmissa päädyissä on lisäksi tikan tekemiä aukkoja. Kyseessä on kaikesta huolimatta kosmeettiset vauriot, joista ei aiheudu rakenteen kunnolle välittömiä riskejä. Ehdotetut toimenpiteet: Kaksi vaihdettua tuvan kattolankkua vaihdetaan paremmin tyyliin sopiviksi. Yläpohja eristetään kauttaaltaan puhallettavalla selluvilla niin, että lämmöneristeen kokonaispaksuudeksi saadaan vähintään 400 mm. Vanhat lämmöneristeet jätetään uuden alle. Ennen lisälämmöneristämistä ratkaistaan, että tehdäänkö vintille yläkerran huoneille tilavaraus? Jos tehdään, niin ennen lisälämmöneristämistä asennetaan yläkerran huoneiden lattianiskoitus. Mikäli ajatus yläkerran huonetiloista hylätään, niin asennetaan vintille kulkusillat, jotta siellä on mahdollista liikkua lämmöneristeen asentamisen jälkeenkin.

24 Yhtenä vaihtoehtona on myös harkittava, että miten sisätilojen sähkövedot suoritetaan? Katkaisijoille sekä kattovaloille tarvitaan sähköistys. Tämän sähköjohtojen vedon voisi suorittaa yläpohjassa, jolloin tämäkin on viisaampi tehdä ennen lisälämmöneristämisen asentamista. Yläkolmioiden ulkovuoraukset vaihdetaan samassa yhteydessä, kun rakennus saa ulkovuorauksen. Uuden ulkovuorauksen tyypistä ja suunnasta riippuen pyritään päätykolmioiden alkuperäiset vuoraukset säilyttämään paikoillaan osana rakennuksen historiallista kerrostumaa (Kuva 16). Kuva 16 Päätykolmioiden haristuneet ulkovuorilaudat pitävät heikonlaisesti vettä ja kastuvat alaosastaan sateella lävitse asti.

25 VESIKATE Rakennuksen vesikate on pyöreäurainen, muovipinnoitettu teräsprofiilikate. Vesikate pitää vettä, mutta tuvan puoleisen päädyn savupiipun läpivienti vuotaa (Kuva 18). Vuoto on vähäinen ja sen paikkaamisella ei ole kiire. Pihanpuoleisen julkisivun lappeen kattopellin muovipinnoite kesii harjan läheisyydessä (Kuva 17). Muovipinnoitteen tarkoitus on antaa katolle visuaalinen ulkoasu sekä suojata pellin pintaa, mutta vaikka muovipinnoite kesiikin, niin pellillä on teknistä käyttöikää jäljellä jopa kymmeniä vuosia. Ei ole tietoa, että onko pellin alla ruodelaudoitus ja jos ruodelaudoitus on, niin sen tuuletuksesta ei tiedetä. Vintiltä tutkittuna selkäpuiden päällä on alkuperäinen pärekatto ruoteineen. Pärekaton ja pellin välinen rakenne ei ole nähtävissä. Kattoturvalaitteita ei ole. Kuva 17 Vesikatteen muovipinnoite kesii harjan tuntumassa. Kate ei tyylillisesti sovi rakennukseen.

26 Ehdotetut toimenpiteet: Nykyinen vesikate on ulkoasuun sopimaton. Vesikatteen vaihtamisella ei ole kiire, sillä pinnoitteen kesimisestä huolimatta vesikate on hyväkuntoinen. Mahdollista materiaalin vaihtoa voidaan siis siirtää tulevaisuuteen. Uusi vesikate tehdään kolmiorimahuopakatteena tai rivisaumapeltikattona (konesaumattupeltikatto). Kuva 18 Tuvan puoleisen päädyn savupiipun läpivienti vuotaa. Piippu sijaitsee niin lähellä harjaa, että vuoto jää vähäiseksi. Nuohoojalla on oltava lain mukaan esteetön ja turvallinen kulku savupiipulle. Rakennus varustetaan seinä- ja lapetikkailla sekä savupiippujen väliin tehdään kulkusilta. Näiden tekemistä pyritään kuitenkin lykkäämään vesikatteen vaihtamiseen asti.

27 IKKUNAT Rakennuksen ikkunoiden kuntoa ei selvitetty yksityiskohtaisesti, vaan ainoastaan pintapuolisella tarkastelulla. Rakennuksen ikkunat ovat kauttaaltaan huonossa kunnossa ja mittavien puukorjausten tarpeessa. Niin huonokuntoista ikkunaa ei ole olemassakaan, etteikö sitä vielä pystyisi kunnostamaan. Tilanne vain on se, että mikäli puukorjauksia on paljon, niin ikkunoiden kunnostamisen arvo nousee mittavasti. Ongelma on lisäksi se, että puukorjauksia tekeviä ikkunankunnostajia on niukasti. Kuva 19 Uusia ikkunoita kamariin varastoituna. Asiaan tuo ilmeistä helpotusta se, että nykyistä omistajaa edeltävä omistaja on teettänyt Köyliön vankilassa kuusi uutta ikkunaa karmeineen (Kuva 19). Rakennuksessa on kaksi ikkunaa vintissä ja yhdeksän ikkunaa alakerrassa. Alakertaan siis saadaan kuusi uutta ikkunaa ja jäljelle jääneistä huonokuntoisista ikkunoista saadaan yhdisteltyä kolme ikkunaa kunnostettaviksi. Ei

28 ole mahdotonta, etteikö vanhoista ikkunoista olisi useampikin vielä käyttökelpoinen, jolloin niitä voisi suunnitella käytettävän uudessa lisäosassa tai yläkerrassa. Ehdotetut toimenpiteet: Uudet ikkunat saranoidaan, heloitetaan, lasitetaan, kitataan sekä maalataan, jonka jälkeen ne asennetaan paikoilleen. Materiaaleina käytetään perinteistä pellavaöljykittiä sekä pellavaöljymaalia. Tiivistämiseen valitaan laadukas P-profiili tiiviste. Saranat ostetaan uusina, kuten myös kulmaraudat, mutta sormi- ja pyrstöhaat pyritään ostamaan käytettyinä. Sisäpuitteiden sisäpuolen kiinnittämiseen liittyvät helat ostetaan uusina. Vanhoja ikkunoita yhdistellään niin, että saadaan mahdollisimman monta puuosiltaan ehjää karmia puitteineen. Nämä ehjät kunnostetaan ja otetaan käyttöön. Kunnostettaviksi liian huonokuntoiset puitteet sekä karmit hävitetään. Mikäli ehjiä puitteita jää ylimääräisiä, niin niistä valmistetaan hyttysverkollisia kesäpuitteita. SAVUPIIPUT SEKA TULISIJAT Arvion tulisijojen sekä savupiippujen kunnosta antaa palotarkastaja sekä nuohooja. Omistajaa haastatellessa kävi ilmi, että rakennuksessa on säännöllisesti käynyt nuohooja, joka ei ole reklamoinut tulisijojen tai savupiippujen kunnosta. Rakennuksessa on kaksi savupiippua ja viisi tulisijaa. Tuvassa on koristeellinen, valkoiseksi slammattu tiiliuuni sekä pönttöuuni. Keittiössä on suuri, valkoiseksi slammattu hellaleivinuuni,

29 jossa hella on ns. rupuliesi eli päältä ladattava puuhella. Siinä ei siis ole erillistä suuluukkua puiden lisäämisen, vaan puut lisätään keittotasossa vaakasuunnassa olevasta pellillä peitettävästä aukosta. Molemmassa kamarissa on pönttöuunit. Tulisijat ovat arinattomia yläliittymällisiä uuneja eli ne liittyvät savupiipun savuhormeihin katon rajasta eivätkä lattian rajasta, kuten uudemmissa tulisijoissa on tapana. Yläliittymällinen uuni on herkempi rikkoutumaan hormiliitoksestaan. Käytännössä savupiiput eivät ulotu lattiantasoon saakka, vaan ne alkavat vasta tulisijojen yläpuolelta ja tukeutuvat palomuureihin. Savupiippujen yläpäät on muurattu vesikaton yläpuolisilta osiltaan uudelleen todennäköisesti vesikatteen vaihtamisen yhteydessä. Keittiön leivinuunin yläosissa on halkeilua, mutta se liittyy todennäköisesti lämpölaajenemiseen ja on näin ollen normaalia ja hyväksyttävää (Kuva 20). Kuva 20 Halkeilua leivinuunin yläosissa. Omistajan mukaan kaikki tulisijat toimivat hyvin, mutta ottaen huomioon niiden iän, niin on syytä valmistautua ainakin tulipesien korjaamiseen tulenkestävällä massalla. Lisäksi tulisijojen ja savupiippujen kunto on syytä kartoittaa tarkemmin nuohoojan sekä palotarkastajan toimesta.

30 Savupiippujen vesikaton yläpuolisia osia ei ole pellitetty. Pellitys ei ole välttämätön, sillä käytössä olevat tulisijat kuivattavat sateella kastuvan savupiipun. Myöskään sadehattu piipun yläpuolella ei ole välttämätön, mutta niiden lisäämistä tulee harkita. Kuva 21 Savupiippujen yläosat on muurattu uudelleen vesikatteen vaihtamisen yhteydessä. Ehdotetut toimenpiteet: Tulisijojen sekä savupiippujen kunto tarkastetaan palotarkastajan sekä nuohoojan toimesta. Tulisijat pyritetään lähtökohtaisesti säilyttämään. Mikäli esimerkiksi pönttöuuneja joudutaan uudelleen muuraamaan, niin tällöin käytetään alkuperäiset peltikuoret sekä suuluukut uudelleen. Mahdollisten uudelleenmuuraamisten yhteydessä harkitaan valurautaisten arinoiden lisäämistä. Valurautaisella arinalla palamisesta saadaan

31 puhtaampaa, nopeampaa sekä tehokkaampaa ja koska palaminen on nopeampaa, niin tulisijojen savupellit saadaan nopeammin suljettua. KAMAREIDEN SISA SEINA T Kamareiden sisäseinät on verhoiltu huokoisella puukuitulevyllä ja tapetoitu. Huokoinen puukuitulevy on orgaanisena eli hengittävänä materiaalina sopivaa materiaalia käytettäväksi hirsitalossa. On mahdollista, että seinät on levytetty 1960-luvulla tehdyissä kunnostustöissä. Kamareiden yläpuolelta vintiltä löytyi 1960-luvun lehtiä lämmöneristeen alta. Kuva 22 Seinien painumisen jälkeen listoituksia on suoristeltu. Kuvassa näkyy myös lattialankkujen elämistä.

32 Tapeteissa on halkeamia ja rakennuksen painumisesta johtuen levysaumat ovat ratkeilleet. Osa ratkeamista johtuu siitä, että levytykset on tehty kosteaan vuoden aikaan, jolloin ne ovat seinään asentamisen jälkeen lähteneet kuivumaan ja kuivuminen tarkoittaa kutistumista. Puukuitulevyjen kutistuessa ne ovat repineet tapetit levyjen saumakohdista rikki. Kamareiden ovien listoituksista näkee, että rakennus on painunut ennen kunnostustöitä. Oviaukot ovat vääntyneet salmiakin muotoisiksi. Levyttämistä varten ovilistat on irrotettu ja levyttämisen jälkeen ne on asennettu paikalleen uuteen, suorempaan asentoon, jolloin on muodostunut rakokohtia lattialistan sekä ovilistoitusten väliin (Kuva 22). Ehdotetut toimenpiteet: Kamareiden puukuitulevyt poistetaan. Myös uudemmat sisäkattomateriaalit poistetaan. Sisäkattojen alta löytynee alkuperäiset kattomateriaalit, jotka palautetaan. Kamareiden levytykset uusitaan huokoisella puukuitulevyllä ja limitetään alapohjan eristyksen sekä paperointien kanssa vedottomaksi rakenteeksi. Huokoiset puukuitulevyt esiliisteröidään kahteen kertaan, jonka jälkeen ne tapetoidaan pinkopahvilla. Pinkopahvia ei pingoiteta, vaan se asennetaan kuten tapetti. Pinkopahvi toimii alustapettina tasoittaen huokoisen puukuitulevyn pintastruktuuria. Se myös tasoittaa naulankannat sekä levysaumat, jolloin ei tarvitse suorittaa erillisiä kittauksia. Esiliisteröinnillä varmistetaan se, että varsinaisen pinkopahvin liisterit eivät imeydy liian nopeasti huokoiseen puukuitulevyyn, jolloin pinkopahvin kiinnitys jää vaillinaiseksi ja se saattaa jopa tippua alas. Lopuksi pinkopahvit tapetoidaan paperitapetilla.

33 MUITA EHDOTUKSIA Sähköt. Sähköt vedetään lattialankkujen alapuolella sekä kattopaneeleiden yläpuolella. Sähköjä varten asennetaan suojaputkitus, joka mahdollistaa jatkossa sähkövetojen korjaamisen sekä lisäämisen. Pistorasioita ja valokatkaisijoita ei upoteta hirteen, vaan ne asennetaan pintakalusteilla. Valokatkaisijoiden vetoja kuljetaan mahdollisimman paljon ovikarmin ja karapuun välisessä tilketilassa. Ainoat upotukset voidaan tehdä oviaukon yläpuolen sekä sisäkaton välisessä paikassa. Vesiputket. Runkovesiputket varustetaan itsesäätyvällä jäätymisenestokaapelilla. Rakennuksen sisäpuolella rakenteiden sisällä kulkevat vesijohtovedot tehdään muoviputkilla muovisten suojaputkien sisällä. Varsinaisessa kylpyhuonetilassa tulee harkita kuparisten pintaputkien käyttöä, jotta niiden kunto on täydellisesti seurattavissa. Jätevesijärjestelmä. Päätöksen valittavasta jätevesijärjestelmästä tekee suunnittelija. Lähtökohta tässä kohteessa jätevesijärjestelmän rakentamiselle on hyvä, sillä tontilla on kokoa ja korkeuseroja talon kuitenkin ollessa käytännössä katsoen lähiympäristön korkeimmalla kohdalla. Suurin riski jätevesijärjestelmässä liittyy siihen, että järjestelmän vedet eivät pääse virtaamaan missään olosuhteissa kaivoon. Järjestelmä valitaan todennäköisesti imeytyskentän, suodatinkentän ja laitepuhdistamon väliltä. Imeytyskenttä vaatii toimiakseen oikeanlaiset eli vettä läpäisevän maaperän. Suodatinkenttä tehdään maaperään keinotekoisesti vaihtamalla maamassoja sopiviksi. Laitepuhdistamon etu on se, että se on umpinainen järjestelmä, jolloin riski kaivoveden pilaantumiseen on minimaalinen. Se on myös kallein käyttää, koska se pitää ulkopuolisen urakoitsijan toimesta tyhjentää säännöllisesti. Uudisosa. Rakennuksen uusi lisäosa suunnitellaan rakennuksen tyyliin sopivaksi. Sen alapohja tehdään puurakenteisena tuulettuvana alapohjana, vaikka siihen rakennuksen märkätilat

34 tehtäisiinkin. Lisäosa tehdään pystyrunkoisena tämän päivän rakennusstandardien mukaan. Lämmöneristeenä käytetään silti selluvillaa ja seiniä ei muoviteta. Muovin sijaan käytetään ilmansulkupaperia. Lisäosaan tehdään kylpyhuone/wc, jonka yhteydessä toimii kodinhoitohuone. Lattiamateriaaliksi valitaan hitsattu muovimatto, joka sopii laattoja paremmin puupohjaiseen alapohjaan. Koska ylivoimaisesti suurin osa märkätilojen vesivahingoista liittyy lattiakaivoon ja sen välittömään läheisyyteen, niin kylpyhuone varustetaan laadukkaalla suomalaisella suihkukaapilla. Suihkukaapin johdosta rakenteet pysyvät kuivina. Käyttömukavuuden vuoksi kylpyhuonetilan lämmitys hoidetaan sähköllä toimivalla lattialämmityksellä. Ilmanvaihto. Nykyinen ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennuksessa ei ole erillisiä korvausilmaräppänöitä, vaan korvausilmaa on virrannut rakenteiden lävitse sekä aukkokohdista. Painovoimainen ilmanvaihto säilytetään, mutta sitä tehostetaan koneellisella poistolla. Kylpyhuoneeseen sekä keittiöön asennetaan huippuimurit, jotka on mahdollista sammuttaa. Rakennukseen puhkaistaan korvausilmaräppänät molempiin päätyihin tai vaihtoehtoisesti korvausilma johdetaan ikkunoiden kautta jättämällä pienet raot tiivisteisiin. YHTEENVETO Kaikesta huolimatta rakennusta voi pitää hyväkuntoisena. Tällainen alkuperäiskuntoinen vanha rakennus on turvallinen ostos, sillä rakenteet ovat periaatteessa kauttaaltaan nähtävissä eikä niitä ole peitetty uusien historiallisten kerrostumien alle. Myös kaikki käytetyt materiaalit ovat hyviä ja turvallisia, pois lukien tuvan lattiaan mahdollisesti lisätty mineraalivilla. Mineraalivilla ei automaattisesti aiheuta ongelmia, mutta sen käyttäminen ei ole perusteltua, koska nykyään on saatavilla helposti huomattavasti paremmin vanhaa rakennukseen sopivia materiaaleja.

35 Suurimmat ongelmat liittyvät alapohjarakenteen perustusten painumiseen ja alapohjan yleiseen käyttömukavuuteen. Tässä tapauksessa rakennuksen lattianraja on sisätiloissa ollut varmasti hyytävän kylmä. Tuulettuva alapohja ei ole lähtökohtaisesti kylmä rakenne, jos se toteutetaan oikein eli mahdollisimman ilmatiiviisti. Pilariperusteisen rakennuksen alapohjan ilmatiiviyteen kannattaa keskittyä entistä tarkemmin, sillä rakennuksen alla on talvella saman verran pakkasta kuin ulkoilmassa. Koska rakennusta ollaan ottamassa asuinkäyttöön, niin se tulee kokemaan huomattavia kunnostus- ja muutostöitä. Tekemällä nämä muutokset, kunnostukset ja lisäykset parhaalla mahdollisella tavalla ja hyvin perustellen, niin näitä töitä voidaan pitää hyvänä lisänä rakennuksen kerrostuksellisuutta. Parasta rakennussuojelua on rakennusten käyttäminen. Museossa asuminen ei ole tätä päivää, mutta rakennuksen voi silti kunnostaa sen omia arvoja ja erikoisuuksia kunnioittaen Niko Palonen

NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX

NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE Kohde: XXX 2.11.2013 Alapohjan rakenne Nykyinen alapohjarakenne on maanvarainen laatta, jossa on ollut puinen koolausrakenne. Lämmöneristeenä on käytetty sahanpurua.

Lisätiedot

AR n. 45 m2, pirtti ja kammari, pieni kuisti. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Tontille on rakennettu tämän rakennuksen läheisyyteen uusi asuinrakennus.

AR n. 45 m2, pirtti ja kammari, pieni kuisti. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Tontille on rakennettu tämän rakennuksen läheisyyteen uusi asuinrakennus. VANHAN ASUINRAKENNUKSEN KUNNOSTA. AR n. 45 m2, pirtti ja kammari, pieni kuisti. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Tontille on rakennettu tämän rakennuksen läheisyyteen uusi asuinrakennus. Osoite: Kiinteistötiedot:

Lisätiedot

TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI

TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI NIKO PALONEN / www.suorakon.com TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI 8.10.2014 JOHDANTO Tämän oppaan tarkoitus on kertoa smyygi- eli täytelistan tekemisestä vanhan hirsirakennuksen ikkunakarmin

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 Rakennetutkimus

Lisätiedot

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. Talossa oli vain yksi ränni alun perin. Turun yliopisto

Lisätiedot

KUNTOARVIOESIMERKKI TAMPEREELTA

KUNTOARVIOESIMERKKI TAMPEREELTA NIKO PALONEN KUNTOARVIOESIMERKKI TAMPEREELTA KUNTOARVIO JA KORJAUSEHDOTUKSET 16.10.2014 KUNTOARVIOSTA Henkilö xxx otti allekirjoittaneeseen yhteyttä koskien vanhan, vuonna 1956 rakennetun, pystyrunkoisen

Lisätiedot

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sami Heikkilä, Juhani Pirinen Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

- luotettavuutta tulevaisuudessakin - MELTEX-ALUSKATTEET Meltex-aluskatteet Aluskate on tärkeä osa kattorakennetta, sillä se varmistaa katon vesitiiveyden. Varsinaiset vesikatteet ovat normaalioloissa

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009.

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009. . 1 (20) Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009 Projekti VANTAAN KAUPUNKI NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa Rev. Päiväys Muuttanut Hyväksynyt Muutos P:\\Kuntoarvio_.doc Aaro Kohonen Oy www.aarokohonen.com

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

Rakennuksen kuntotarkastus

Rakennuksen kuntotarkastus Rakennuksen kuntotarkastus Kohde: Laatija: Tonttula, Tonttulantie 15, 92180 Lapaluoto Jyrki Määttä, tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, Rakennusvalvonta Ruskatie 1, 90240 Pattijoki puh. 040-830 3153 jyrki.maatta@raahe.fi

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

ASENNUSOHJE ALUSKATTEET

ASENNUSOHJE ALUSKATTEET Päivitetty 03.04.2014 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 6 Yleistä Monierin hengittävät aluskatteet Divoroll Universal ja Divoroll

Lisätiedot

REMONTTIKUVAUS YLÄKERRAN WC YLÄPOHJAN ERISTEET VESIKATE SAVUPIIPPU

REMONTTIKUVAUS YLÄKERRAN WC YLÄPOHJAN ERISTEET VESIKATE SAVUPIIPPU REMONTTIKUVAUS Kiinteistö: rv. 1954 (laajennusosa 1987). Kiinteistön vanha osa 2krs. Kiinteistöä ei ole aikaisemmin peruskorjattu. Remontti käsittää: - 1. Yläkerran wc:n remontointi, yläpohjan eristeen

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Satakunnan Rakennekuivaus Oy 11-12.11.2015 Korjaamonkatu 5 28610 Pori Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Kohde: As Oy Kotivainio Tilaaja: Euran kunta / Rantanen Markus Kotivainiontie 3 Sorkkistentie

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5)

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5) 1 (5) Kuva 1. Toimistosiiven itäpää ja korkeamman korjaamosiiven pohjoispääty. Kuva 4. Vesi vuotaa kuvassa keskellä näkyvän kellon päälle. Vuoto on peräisin ylemmältä katolta, ei ylösnostosta. Kuva 2.

Lisätiedot

Verkkovajan restaurointi

Verkkovajan restaurointi Riihen restaurointi Pahoin vuotanut, tiensä päähän tullut vanha pärekatto uusittiin. Vuotavan katon aiheuttamat lahovauriot vesikaton ja välikaton rakenteissa korjattiin entisen kaltaiseksi. Päätyseiniä

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

NUMMISTENTIE 359 TYÖOHJE ALAPOHJARAKENTEEN MUUTTAMISEKSI

NUMMISTENTIE 359 TYÖOHJE ALAPOHJARAKENTEEN MUUTTAMISEKSI NIKO PALONEN NUMMISTENTIE 359 TYÖOHJE ALAPOHJARAKENTEEN MUUTTAMISEKSI 3.6.2015 TYÖ ÖHJE Minni Råman otti allekirjoittaneeseen yhteyttä koskien vanhan rakennuksen alapohjarakenteen ongelmia. Tarkoitus on

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 15.10.15 10105 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori kirsi.sjogren@oikeus.fi TYÖKOHDE Enäjärventie 37 28370 Pori VAKUUTUSYHTIÖ

Lisätiedot

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUKAAN VIRKAILIJAKERHO

RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUKAAN VIRKAILIJAKERHO RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUKAAN VIRKAILIJAKERHO RAKENNUSTAPASELOSTUS YLEISTIEDOT PAIKKATIEDOT Rakennuskohteen nimi Kaukaan Virkailijakerho Osoite Kaukaankatu 28 Rakennuspaikkaa koskevat tiedot (tontti, kaavoitus,

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Köyliöntie 48 32810 Peipohja

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Köyliöntie 48 32810 Peipohja PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 22.09.15 10043 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL9 32701 Huittinen juho.ristila@oikeus.fi TYÖKOHDE Köyliöntie 48 32810 Peipohja

Lisätiedot

TARKASTUSRAPORTTI. Puutteenperäntie 1-12 88470 Kontiomäki. 18.8.2014 Saneeraustekniikka Sartek Oy RI/ PKM Juha Kähkönen

TARKASTUSRAPORTTI. Puutteenperäntie 1-12 88470 Kontiomäki. 18.8.2014 Saneeraustekniikka Sartek Oy RI/ PKM Juha Kähkönen TARKASTUSRAPORTTI Puutteenperäntie 1-12 88470 Kontiomäki 18.8.2014 RI/ PKM Juha Kähkönen TARKASTUSRAPORTTI 2 YHTEYSTIEDOT: Työkohde: Puutteenperäntie 1-12, 88470 Kontiomäki Puh: Asiakas: Paltamon kunta

Lisätiedot

Kaunialan sotavammasairaala

Kaunialan sotavammasairaala 1/12 1. A- ja B-siiven pääsisäänkäynti, julkisivu itään. 2. A-siipi, julkisivu etelään. Maanpinta viettää rakennukseen päin. 3. A- ja B-siiven vesikatto on huonokuntoinen. Ylimmässä kerroksessa on ollut

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3783 ASEMANTIE 3 04200 Kerava

RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3783 ASEMANTIE 3 04200 Kerava RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3783 ASEMANTIE 3 04200 Kerava RAK Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy 04200 Kerava 2/15 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN TIEDOT... 3 2.1 Kohteen tiedot... 3 2.2 Aineisto...

Lisätiedot

KUNTOKARTOITUS HUNSALAN TALO KIVISILLANTIE 27230 LAPPI

KUNTOKARTOITUS HUNSALAN TALO KIVISILLANTIE 27230 LAPPI KUNTOKARTOITUS HUNSALAN TALO KIVISILLANTIE 27230 LAPPI Sivu 1 / 41 Sisällys 1. Yhteystiedot... 3 2. Yleistä... 4 3. Rakennus... 5 3.1 Kellarikerros... 5 3.2 Ensimmäinen kerros... 5 3.3 Toinen kerros...

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

31.08.15 9970 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN

31.08.15 9970 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 31.08.15 9970 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE. Karhiniementie 22 32730

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3785 PORVOONKATU 24 04220 Kerava

RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3785 PORVOONKATU 24 04220 Kerava RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3785 PORVOONKATU 24 04220 Kerava RAK Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy 04220 Kerava 2/13 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN TIEDOT... 3 2.1 Kohteen tiedot... 3 2.1 Aineisto...

Lisätiedot

Liite kuntotarkastusraporttiin

Liite kuntotarkastusraporttiin Liite kuntotarkastusraporttiin Tarkastuspäivä 19.2.2014 Liite kuntotarkastusraporttiin 2 LIITE RS-3 RAPORTTIIN Kohde: Tilaaja: Tehtävä: Päivitys: Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto Pasi Saarenheimo

Lisätiedot

Tuulettuvan alapohjan vedoton ja lämmin rakenne vanhassa rakennuksessa Niko Palonen

Tuulettuvan alapohjan vedoton ja lämmin rakenne vanhassa rakennuksessa Niko Palonen Tuulettuvan alapohjan vedoton ja lämmin rakenne vanhassa rakennuksessa Niko Palonen Vanhan rakennuksen kunnostusopas -sarja Nro 1 Tuulettuvan alapohjan vedoton ja lämmin rakenne vanhassa rakennuksessa

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien.

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien. KUNTOTARKASTUKSEN KIRJALLINEN HAASTATTELUOSA Kuntotarkastuksessa myyjälle ja ostajalle parhaimman hyödyn saamiseksi, toivomme teidän vastaavan kysymyksiin huolellisesti ja parhaanne mukaan. Täytetty lomake

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI Sivu 1 / 9 SISÄLLYS: 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 1.1. Kohde... 2 1.2. Tutkimuksen tilaaja... 2 2. Tiivistelmä... 2 3.

Lisätiedot

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Lattiarakenteen kuntotukimus Tarkastuskohde: Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VNT Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Vahinkonumero: Tarkastaja:

Lisätiedot

Hinnasto ja toimitussisällöt 2012

Hinnasto ja toimitussisällöt 2012 Hinnasto ja toimitussisällöt 2012 Sisältöluettelo s. 1 Hinnasto s. 2 Trond s. 3 H-cabin s. 8 Sahib s. 13 Stole s. 19 Villa Tyyne s. 25 Ole s. 31 Ole-2 s. 36 Stabbur s. 42 Taru-sauna s. 49 Asennus s. 53

Lisätiedot

Håkansbölen kartano, pehtorin talo

Håkansbölen kartano, pehtorin talo 19.9.2006 ALAPOHJAKARTOITUS Håkansbölen kartano, pehtorin talo ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki Ratsumestarintie 01200 VANTAA Timo Salonen (040 5111 453) Projektipäällikkö, rakennusarkkitehti PÄÄKONTTORI

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013 1(8) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta 29.08.2013 2(8) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA

AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA 31.5.2012 ALUSTATILAN TIIVIYS- JA KUNTOKARTOITUS AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 4688 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

02210 ESPOO puh (09) 88 791 fax (09) 803 7715 Jouni Räsänen, RI Tark. Hyv. Pvm. Tilaajan asiak. numero 02.05.2003

02210 ESPOO puh (09) 88 791 fax (09) 803 7715 Jouni Räsänen, RI Tark. Hyv. Pvm. Tilaajan asiak. numero 02.05.2003 K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOKARTOITUS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö Skomarsintorppa Kosteustekninen jatkotutkimus

Lisätiedot

OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA

OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Ylä-savon rakennusvalvonnat Iisalmi, Pohjolankatu 14, 74100 Iisalmi, 017-272 3338 Kiuruvesi, Harjukatu 2, 74701 Kiuruvesi, 017-272 900 Lapinlahti, Asematie 4, 73100 Lapinlahti OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 21 Leirimaja Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Lattialautojen irrottaminen kiilan avulla

Lattialautojen irrottaminen kiilan avulla Rossilattian kunnostus Hannu Rinne / 16.1.20220 Vanhat ponttaamattomat lattialankut on alunperin kiinnitetty toisiinsa ainoastaan sivusuunnassa puutapeilla ja myöhempinä aikoina tätä on vahvistettu päältä

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan

MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan SUUNNITELMAT JA VALVONTA Pääpiirustukset ja pääsuunnittelijan Pääpiirustukset, perustamistapaselvitys O X

Lisätiedot

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta).

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). Kuva Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). 2,4 2,3 00 5 35 Mittausalue 3 min 4 3 Tuuletusluukun reunasta tapahtuu ilmavuotoa, joka saattaa aiheuttaa kosteuden

Lisätiedot

Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012. Kosteusvaurioiden korjaaminen

Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012. Kosteusvaurioiden korjaaminen Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012 Kosteusvaurioiden korjaaminen Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Varia Vantaa Tennistie 1 01370 VANTAA. Pintakallistusselvitys

Varia Vantaa Tennistie 1 01370 VANTAA. Pintakallistusselvitys Pintakallistusselvitys Varia Vantaa Tennistie 1 01370 VANTAA Pintakallistusselvitys 2 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Varia Vantaa Rivitalorakennus Tennistie 1 01370 VANTAA Tilaaja Tekijä Vantaan tilakeskus

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 13 Marjala Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/20. Vastaanottaja: Fredrik Karlsson. Crista Berdtson. Mattilantie 119, Karkkila. Tutkimus pvm: 20.8.15

Kuntokartoitus. Sivuja:1/20. Vastaanottaja: Fredrik Karlsson. Crista Berdtson. Mattilantie 119, Karkkila. Tutkimus pvm: 20.8.15 Sivuja:1/20 Vastaanottaja: Fredrik Karlsson Crista Berdtson Kuntokartoitus Kohde: Mattilantie 119, Karkkila Tutkimus pvm: 20.8.15 Raportointi pvm: 30.8.15 Läsnä olleet: Omistajat, Fredrik Karlsson ja Crista

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

Rauno Pakanen tutkimusinsinööri, sertifioitu kosteudenmittaaja. Gsm 050 4680020 e-mail rauno.pakanen@kortes.fi

Rauno Pakanen tutkimusinsinööri, sertifioitu kosteudenmittaaja. Gsm 050 4680020 e-mail rauno.pakanen@kortes.fi TIIVISTELMÄ Ryhmäperhepäiväkoti Okariina, Vantaa, märkätilojen rakenne- ja kuntoselvitys. Tutkimuksen tilaajana oli Arto Alanko Vantaan kaupungin tilakeskuksesta. Päiväkodin märkätilojen rakenne- ja kuntoselvitys

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10. Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 Kohteen osoite: Omistushistoria: (vähintään vuosi, jolloin kohde on tullut nykyisen omistajan omistukseen) 1 RAKENTEET TEHDYT KORJAUS- JA HUOLTOTYÖT SEKÄ RAKENTEIDEN

Lisätiedot

Selvitys korjauskustannuksista

Selvitys korjauskustannuksista Selvitys korjauskustannuksista Johdanto Tässä arviossa tarkastellaan SR-raudan rakennusta jossa toimii rautakauppa sekä vuokralaisina muita pienyrittäjiä. Arviossa otetaan kantaa rakennuksen kunnon rapistuneisuuteen

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9 KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9 Tammisentie 4, 63700 Ähtäri Omakotitalon kuntokartoitus 4.12.2015 klo 13.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 2/9 Tilaus 18.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Raportointi pvm: 26.3.2012 Työ A12283 KOHDE: TILAT: TILAAJA: ISÄNNÖINTI: Vantaan Taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Näyttelytila

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 8 Sauna 3 Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI Koskenniska 2, 01360 Vantaa 15.6.2011 Korjausrakentaminen ja Koskimyllyn päiväkoti, Vantaan kaupunki TARKASTUSRAPORTTI 3.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Vinkkilista vanhojen talojen omistajille tai sellaisen hankkimista suunnitteleville

Vinkkilista vanhojen talojen omistajille tai sellaisen hankkimista suunnitteleville Vinkkilista vanhojen talojen omistajille tai sellaisen hankkimista suunnitteleville Seuraavassa kuvien kera tyypillisimmät 12. vaurioiden aiheuttajaa/kohdetta jotka aiheuttavat lähes kaikki vanhojen puurakennusten

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Pia 040 520 4517 pia.hirvikoski@oikeus.fi KOHDE: Kirkkokatu 17 Kirkkokatu 17 28900 PORI Vakuutusyhtiö:

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY

KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY OMAKOTITALON SYYSHUOLTO 22.9.2010 Rakennusmestari Esa Kinnarinen Rakennus NAVA Oy Miksi taloa kannattaa huoltaa? Säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla talo säilyy paremmassa

Lisätiedot

YLÄPOHJAN LISÄLÄMMÖNERISTYS

YLÄPOHJAN LISÄLÄMMÖNERISTYS 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti YLÄPOHJAN LISÄLÄMMÖNERISTYS kortti 7 pientalot TAUSTAA Vanhoissa, hirsitalojen aikaisissa rakennuksissa on yläpohjaeristeenä käytetty sammalta, heinää, olkia, sahanpurua,

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm 45 mm A-A I-PALKKI 6 mm 350 mm leikkaus A A 5 6 7 70 mm 4 3 www.webon.fi SISÄLLYSLUETTELO SIVU YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO 3 YLÄKERTA ONTELOASENNUS 4 YLÄPOHJA LISÄERISTYS 5 YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO/SAKSIRISTIKKO

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

VESIKATTOSELVITYS. Tammirinteen vastaanottokoti 21.8.2006. Tammirinteentie 2 01760 VANTAA. ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki

VESIKATTOSELVITYS. Tammirinteen vastaanottokoti 21.8.2006. Tammirinteentie 2 01760 VANTAA. ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki 21.8.2006 VESIKATTOSELVITYS Tammirinteen vastaanottokoti Tammirinteentie 2 01760 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki Asko Karvonen (GSM 0400 646 244) Projektipäällikkö, insinööri (AMK) VESIKATTOSELVITYS/

Lisätiedot

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi sivu 1 Kohteen osoite: 1 RAKENTEET Rakenne On korjauksia ja huoltotöitä; Toimenpiteet Korjaus ajankohta n. 1v tarkkuudella 1.1 Rakennuksen vierustan työt (maanpinnan kaltevuuden tai korkeusaseman korjaaminen,

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 14 Päärakennus Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 1510/2015 1/9

KK-Kartoitus RAPORTTI 1510/2015 1/9 KK-Kartoitus RAPORTTI 1510/2015 1/9 Tattikuja 3, 62510 Evijärvi Omakotitalon kuntokartoitus 14.10.2015 klo 14.30 KK-Kartoitus RAPORTTI 1510/2015 2/9 Tilaus 6.10.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto /

Lisätiedot

Ensimmäisen vuoden työpanoksesta suuren osan veivät kaivon kunnostaminen ja kompostikäymälän rakentaminen piharakennuksen entiseen liiteriin.

Ensimmäisen vuoden työpanoksesta suuren osan veivät kaivon kunnostaminen ja kompostikäymälän rakentaminen piharakennuksen entiseen liiteriin. Rakennuksen kunto ei vuoden 2009 kesällä ollut kehuttava; 1980- luvun puolivälin jälkeen ei tehty minkäänlaisia korjaustöitä. Seinät olisivat luultavasti tuhoutuneet, jos tiilikaton alla ei olisi ollut

Lisätiedot

1. Julkisivurakenteen tuuletus

1. Julkisivurakenteen tuuletus As Oy Iirisranta C/O Westum Oy Jussi Rissanen Kiiskeneva 1 02170 ESPOO KAUPINTE 18 KRÄMARVÄGEN 18 FiN - 00440 HELSINKI FiN - W40 HELSINGFORS PUH +358 (0)9 351 30 88 TEL TELEFAX +358 (0)9 351 38 12 TELEFAX

Lisätiedot

Kohde Suomen kasarmit Varastorakennus 20 Vuorikatu, Hämeenlinna

Kohde Suomen kasarmit Varastorakennus 20 Vuorikatu, Hämeenlinna 1 1. KOHTEEN TIEDOT Kohde Vuorikatu, Hämeenlinna Tilaaja Asko Taskila, Senaatti-kiinteistöt Myyntipäällikkö Kehityskiinteistöt PL 237 (Lintulahdenkatu 5 A) 00531 Helsinki gsm. 040 511 2157 2. TEKNINEN

Lisätiedot

PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet

PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet ENERGIA-sydämet Yleistä Energia-sydämmellä tehdyt tulisijat ovat tehokkaita ja vievät vähemmän tilaa kuin perinteisesti muuratut tulisijat. Energiasydän takka voidaan

Lisätiedot

VAHINKOKARTOITUS. As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 i 18, ESPOO. Kosteusmittaus

VAHINKOKARTOITUS. As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 i 18, ESPOO. Kosteusmittaus VAHINKOKARTOITUS As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 i 18, ESPOO Kosteusmittaus 1 Työnumero: 10405 kartoitus: 28.9 3.10.2001 Laatija: Marko Niilimäki 050 336 4891 Säkkiväline Oy Vahinkosaneeraus PL146, 04301

Lisätiedot

Saunan rakentaminen ja remontointi

Saunan rakentaminen ja remontointi Saunan rakentaminen ja remontointi Suomessa saunan rakentamisen tapoja on todennäköisesti yhtä monta kuin on tekijöitäkin. Seuraavat saunan rakennusohjeet perustuvat 20 vuoden kokemukseemme saunojen rakentamisesta

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 3 Kivelä Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot