KOHDE: xxx KUNTOARVIO JA KORJAUSEHDOTUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOHDE: xxx KUNTOARVIO JA KORJAUSEHDOTUKSET"

Transkriptio

1 NIKO PALONEN KOHDE: xxx KUNTOARVIO JA KORJAUSEHDOTUKSET

2 KUNTOARVIOSTA XXX ja XXX ottivat allekirjoittaneeseen yhteyttä koskien vanhaa myytävänä olevaa rakennusta ja sen kunnon selvittämistä. Kohteena on Sastamalassa osoitteessa XXX sijaitseva vanha hirsirakennus. Kohteessa järjestettiin katselmus , jossa kohteeseen tutustuttiin pintapuolisesti sekä mietittiin kohteen ja mahdollisten ostajien kannalta viisainta etenemistapaa. Tuolloin päätettiin, että kohteen kunnosta on saatava tarkempi kuva. Kuntoarviota ei tehty ohjeiden KH tai LVI eikä liioin Harri Kemoffin Rakennuksen kuntotarkastusoppaan mukaisesti. Tähän syynä on kohde ja sen erinomaisesti säilynyt alkuperäisyysaste. Koska kyseessä on myyjän tiedon mukaan 1910-luvulla rakennettu rakennus, joka on välttänyt periaatteessa kaikki modernisoinnit, tekniset päivitykset sekä sisä- ja ulkopintojen verhoamiset, niin rakennuksen kunto on verrattain helposti selvitettävissä. Selvityksessä keskityttiin olennaiseen eli vanhan rakennuksen teknisiin ominaisuuksiin sekä kipupisteisiin ja siihen, että miten rakennus tuodaan 2000-luvulle niin, että siitä ei tehdä museota vaan asuinrakennus, jonka kunnostus- ja muutostyöt suoritetaan vanhan rakennuksen arvolle parhaiten sopivalla tavalla. Kuntoarvion työtavat sekä pääpiirteet ovat allekirjoittaneen valitsemia ja niiden taustalla on allekirjoittaneen kokemus ja näkemys vanhoista rakennuksista. Varsinainen kuntoarvio kohteessa suoritettiin ja kirjallinen tuotos tehtiin sitä seuraavina päivinä. Kohteen yleisilme on hyvä. Kohde on turvallinen siinä mielessä, että sen kunto on kattavasti tutkittavissa, sillä ulkoverhousta ei ole, sisäverhous on vain kahdessa kamarissa. Vesikaton ja yläpohjan kunto on kauttaaltaan tutkittavissa, sillä rakennus on vain yksikerroksinen ja kerroksen yläpuolella on korkea vinttitila, josta rakenteet ovat nähtävillä. Kohteen alapohja on ns. tuulettuva alapohja eli rossipohja. Rakennuksen alla oleva ryömintätila on matala, mutta rakennuksen tuvan

3 puoleisen päädyn alta alapohjan kunto oli tarkastettavissa. Teknisiä järjestelmiä, kuten vesijohtoja, sähköjä sekä viemäröintejä ei ole. Vanhoille rakennuksille riskin muodostavat epäterveet kerrostumat, kuten muovikalvot, styroksit, uretaanit ja muut hirsitaloon ongelmalliset materiaalit loistivat poissaolollaan. Tästä huolimatta kuntoarvio ei ole aukoton. Rakennuksen kunnosta on mahdotonta saada täydellisen varmaa kuvaa. Kuntoarviosta huolimatta rakenteisiin voi jäädä aina piiloon vaurioita. Tämän kuntoarvion lopputulos on se, että kohde on kaikista vioista, vaurioista ja epäkohdista huolimatta hyväkuntoinen. Vikoja, vaurioita ja epäkohtia voidaan tässä tapauksessa pitää normaalina kulumana sekä huollon puutteena kuluneiden sadan vuoden aikana. KALLISTUKSET, MAANPINNAN MUODOT JA YMPA RISTO Maanpinnan kallistukset. Rakennus pihapiiri on etelään viettävä loiva rinne ja rakennus sijoittuu miltei parhaalla mahdollisella tavalla pihapiiriin. Rakennus ei ole aivan keskellä pihapiirin korkeinta kohtaa, mutta aivan sen tuntumassa. Näin ollen maanpinnan muodot eli kallistukset, jotka johtavat sadevedet pois rakennuksen välittömästä läheisyydestä, ovat pääsääntöisesti oikean suuntaisia eli rakennuksesta poispäin kallistavia. Poikkeuksen tähän tekee makuukamareiden puoleinen pääty, jossa maanpinnan kallistukset ovat rakennusta kohti. Valumavedet tuolta suunnalta ovat kuitenkin vähäisiä, sillä rakennus sijoittuu pihapiirin korkeimman kohdan välittömään läheisyyteen, jolloin varsinaista ylämäkeä rakennuksen takana on verrattain vähän. Maanpinnan korkeus. Rakennuksen perusmuurin eli pilareiden korkeus voisi olla korkeampikin. Tuvan puoleisesta päädystä rakennus on reilusti maanpinnan yläpuolella. Etupihan puolella

4 korkeus huononee eli madaltuu siirryttäessä kamareiden päätyä kohti. Takapihalla maanpinta on korkeammalla kuin rakennuksen etupuolella ja kamareiden päädyssä maanpinta on liian lähellä rakennuksen alimpia hirsikertoja (Kuva 1). Kuva 1 Kamareiden päädyssä alimmat hirret sekä lattiarakenteet ovat lähellä maanpintaa. Maanpinnan korkeus on siinä mielessä merkityksellinen, että mikäli rakennuksen alapohja sekä alimmat hirret ovat liian lähellä maanpintaa, niin maaperän kosteus saattaa nousta niihin ja aiheuttaa lahovaurioita. Tässä tapauksessa rakennus on perustettu pilareille, jotka ovat luonnon kiveä. Koska rakennuksen alla ei ole yhtenäistä ja umpinaista kivijalkaa, niin alapohjan tuuletus on ollut kunnossa ja lahovauriot ovat jääneet vähäisiksi. Tuuletusta on auttanut sekin, että etupihan puolella ei vaikuttanut olevan tuuletusta haittaavaa kasvillisuutta rakennuksen välittömässä läheisyydessä. Takapihan puolella kasvaa pitkää heinää seinustan läheisyydessä. Hyvästä tuuletuksesta johtuen vauriot ovat jääneet vähäisiksi ja ne johtuvat pikemminkin rännien puutteesta kuin maanpinnan korkeudesta. Salaojat, rännit sekä sadevesiviemärit. Rakennuksessa ei ole salaojia, sadevesiviemäreitä eikä liioin rännejäkään. Vaikka rakennuksessa ei ole sen olemassaolon aikana näitä ollutkaan, niin näiden lisäämistä on syytä harkita matalasta perustamiskorkeudesta johtuen.

5 Perustamiskorkeuden lisääminen eli käytännössä sanoen maanpinnan madaltaminen on todennäköisesti vaikeaa, sillä on syytä olettaa, että perustukset eivät ole syvällä. Näin ollen poiskaivettavaa maata ei ole paljoakaan. Rakennuksen pitkillä sivuilla alimpiin hirsikertoihin liittyvät lahovauriot johtuvat tässä tapauksessa pääsääntöisesti rännien puuttumisesta, koska katolta valuvat sadevedet ovat tippuneet räystäiltä suoraan alas maahan ja roiskuneet lähellä maanpintaa olleiden seinien alaosille. Rännit ovat tärkeä tekijä pidettäessä rakennuksen alimpia osia kuivina. Kuva 2 Kuistin lappeet heittävät ison osan vedestä suoraan hirsiseinälle. Loput vedet roiskuvat maanpinnasta alimmille hirsille.

6 Kuistin räystäiltä puuttuvat rännit aiheuttavat sen, että rakennuksen katon pihanpuoleiselta lappeelta valuva vesi kulkeutuu isolta osin kuistin lappeiden kautta hirsiseinälle (kuva 2). Tämän ei havaittu aiheuttaneen ongelmia, mutta kyseessä on selvä riskitekijä, johon on puututtava. Rännien lisäämisellä pienennetään oleellisella tavalla alimpien hirsikertojen kosteusrasitusta. Sadevedet on ohjattava rakennuksen välittömästä läheisyydestä pois ja se on viisainta tehdä sadevesiviemäreillä. Samaan kaivaukseen kannattaa asentaa myös salaojitus. Salaojituksella keskitytään erityisesti kamareiden puoleisen päädyn kuivattamiseen. Salaojituksella sekä sadevesiviemäröinnillä ei ole suoranaisesti kiire eli ne tehdään vasta samassa yhteydessä kuin tulevat uudisosan perustukset kaivetaan. Rännit eli kourut sekä syöksytorvet asennetaan välittömässä lähitulevaisuudessa tai vaihtoehtoisesti mahdollisten vesikattoon liittyvien töiden yhteydessä. Ehdotetut toimenpiteet: Kamareiden puoleisen päädyn maanpintaa madalletaan niin paljon kuin mahdollista. Rakennukseen asennetaan sadevesikourut sekä syöksytorvet. Näitä varten maahan kaivetaan sadevesiviemäröinti ja samaan kaivaukseen asennetaan salaojitus, jonka ensisijainen tarkoitus on kuivattaa kamareiden päädyn suunnasta maanpinnan kallistuksista aiheutuva kosteus. Kaikki kaivutyöt on parasta suorittaa kerralla eli samassa yhteydessä tehdään mahdollisen uudisosan perustamistyöt, jätevesijärjestelmät sekä vesijohtotyöt. Vaakarännit tehdään puolipyöreästä kourusta ja syöksytorvet pyöreästä putkesta. Kuistin lappeilta valuvan veden lentäminen hirsiseinälle ehkäistään ensisijassa.

7 PERUSTUKSET Rakennuksella on käytännössä katsoen kahdet perustukset eli perustukset, jotka kannattelevat ulko- ja väliseinä linjoja sekä perustukset, jotka kannattelevat alapohjaa. Lisäksi tulisijoilla sekä savupiipuilla on omat perustuksensa. Rakennus on perustettu luonnon kivistä ladottujen pilareiden varaan. Kuntoarvioinnin yhteydessä ei kaivettu koekuoppaa, jolla olisi hahmotettu, että minkälaiset perustukset maanpinnan alta löytyy. Todennäköisesti tämän kaltaisen maalaisrakennuksen perustuksia ei ole ulotettu kovinkaan syvälle. Näkyvien osien alapuolelta saattaa löytyä isommat tyynykivet. Alapohjan perustukset ovat perustellusti oletetusti erittäin pinnassa. On todennäköistä, että niitä ei ole ulotettu laisinkaan maanpinnan alapuolelle, vaan ne on ladottu suoraan maan päälle. Kuva 3 Kamareiden päädyn molemmat nurkat ovat ilmassa eli pilarin sekä alimman hirren välissä on rako.

8 Perustuksissa on havaittavissa selvää painumista (kuva 3). Vaikka rakennus rungoltaan onkin hyvässä ryhdissä, niin se johtuu lähinnä hirsirungon jäykkyydestä. Perustusten painumista ei voi pitää hyvänä asiana, mutta koska rakennus on pilareiden varassa, niin asian korjaaminen on verrattain yksinkertaista. Huomattavasti ongelmallisempi tilanne olisi se, että rakennuksen perustana olisi säästöbetonista valettu umpisokkeli, joka olisi painumisen yhteydessä hajonnut moneen osaan. Mikäli rakennuksen alla olisi lohkotuista kivistä ladottu umpisokkeli, niin kivien asentaminen uudelleen paikalleen painumisen jälkeen olisi mittava työ. Pilarit ovat siis helpoin perustamistapa korjaamisen kannalta. Pilareiden saattaminen uudelleen kantaviksi on yksinkertaista. Asiaan on helppo palata jatkossa uudelleenkin, jos pilarit jatkavat kiristelyn jälkeen painumista. Tässä yhteydessä on mahdotonta tietää, että koska painuminen on tapahtunut. Kyseessä on todennäköisesti vanha asia, ei hiljattain tapahtunut, sillä muutoksia rakennuksen välittömässä läheisyydessä maaperässä ei ole tapahtunut. Oletan, että kevyestä perustamistavasta johtuen painuminen on tapahtunut pian rakentamisen jälkeen ja painuminen on pysähtynyt maan tiivistymisen myötä. Painuneita pilareita havaittiin kamaripäädyn molemmista kulmista sekä tuvan takapihan puoleisen ikkunan alapuolella. Osa rakennuksen ulkoseinien alapuolelle ladotuista kivistä ei ole koskaan ollutkaan kantavia. Ryömintätilassa ryömittäessä havaittiin, että alapohjarakenteita kannattelevissa kivissä oli myös tapahtunut painumista. Osa kivistä oli myös kaatunut pois paikoiltaan (Kuva 4). Ryömintätilan mataluudesta johtuen alapohja ei ollut kauttaaltaan tutkittavissa (Kuva 5). Tulisijojen perustukset ovat olleet isommat eli laajemmalla alueella ja sitä kautta paremmin kantavat. Tyypilliseen tapaan rakennuksen sisätiloissa on havaittavissa, että tulisijojen sekä savupiippujen lähettyvillä lattia on korkeammalla ja viettää ulkoseiniä kohden. Tämä on normaali ilmiö ja liittyy muurattujen rakenteiden parempaan perustamistapaan.

9 Kuva 4 Haltijapalkkia kannatteleva perustuskivi on kellahtanut kumoon. Kuva 5 Tuvan puoleisessa päädyssä kivijalalla on korkeutta reilusti. Pilareiden sekä puuosien välissä ei ollut tuohta tai bitumia kosteuskatkona. Kiven kapillaarisuutta voidaan pitää niin pienenä, että kosteuskatko ei ole välttämätön. Lämpötilojen vaihtumisen

10 yhteydessä kosteuden kivenpintaan tapahtuva kondensoituminenkin on niin vähäistä, että siitä johtuva kostuminen on päässyt tuuletuksen yhteydessä kuivumaan. Ehdotetut toimenpiteet: Kaikki ulkoseinien selvät pilaripaikat kiristetään kantaviksi. Rakennusta nostetaan hydraulisilla pullotunkeilla ja samassa yhteydessä pilarin ja alimman hirren välissä oleva rako täytetään sopivan kokoisella kivellä tai puukiiloilla. Samassa yhteydessä kiven ja puun väliin asennetaan bitumihuopa kosteuskatkoksi. Tässä yhteydessä seinien alle ei valeta kantavia anturatassuja eikä muurata uusia pilareita, vaan pilareiden mahdollista elämistä eli painumista aletaan seurata. Mikäli pilarit painuvat tulevaisuudessa, niin vähäistä painumaa hoidetaan pilareita uudelleen kiristelemällä ja suuremman painumisen ollessa kyseessä korvata kivipilari muuratulla pilarilla sekä anturalla. Alapohjan kantavia, mutta kaatuneita kiviä korvataan anturatassuilla sekä lecaharkosta muuratuilla pilareilla. Pienet painumat kiristellään haltijaniskojen sekä pilareiden välistä puukiiloilla kantaviksi. Matalasta ryömintätilasta johtuen työtavat tarkentuvat alapohjaan liittyvien kunnostustöiden yhteydessä. Ulkoseinien pilareiden sekä alapohjan kantavien kivien kiristelyn yhteydessä rakennuksen korkeusasemaa tarkennetaan. Näiden töiden yhteydessä on mahdollista oikoa rakennuksen aiempaa painumista ja nostaa haluttuja kohtia ylemmäs. Päätös tästä asiasta tehdään alapohjan kunnostustöiden yhteydessä. Rakennuksen korkeusaseman muuttaminen on tarkkaa työtä eli sitä ei voi tehdä suinpäin, jotta ei vaurioiteta rakennuksen muurattuja osia.

11 RUNKO JA SEINIEN LA MPO TALOUS Rakennus on veistetty 6 hirrestä. Ulkopuolelta hirret on maalattu punamullalla punaiseksi ja sisäpuolelta hirsirunko on isolta osalta otettu jossakin vaiheessa esille. Hirsirunko on pääsääntöisesti hyväkuntoinen Kuva 7). Perustusten painumisesta huolimatta hirsirunko on jäykästä rakenteestaan johtuen sietänyt perustusten liikkeet hyvin. Seinissä ei ole havaittavissa näkyviä muodonmuutoksia, kuten pullistumia, kallistumia tai muita vastaavia. Yläpohjan lämmöneristeen korkeudella ei ollut havaittavissa lahovaurioita. Pieniä lahovaurioita oli havaittavissa kamaripäädyn alimman hirren alapinnassa sekä kamaripäädyn ja etupihan puoleisen julkisivun välisessä kulmassa (Kuva 6). Näitä kohtia ulkokautta tutkiessa ei ilmennyt tarvetta hirren vaihdoille eli kengittämiselle. Vasaralla koputellessa hirsiä hirret vaikuttivat kovilta jopa edellä mainituilla vauriokohdilla. Koska maanpinta on korkealla rakennuksen tällä kohdalla, ei ole mahdotonta, että alimmista hirsistä löytyisi lattioiden avaamisen yhteydessä lisää vaurioita. Asia tarkentuu lopullisesti, kun alapohjan kunnostustöiden yhteydessä saadaan hirsien sisäpinta näkyviin. Kuva 6 Kamaripäädyn ja etupihan välisen kulmauksen hirsi näyttää huonommalta kuin todellisuudessa on.

12 Satunnaisia ja pieniä lahovaurioita löytyi auringon polttamista hirsistä, mutta nämäkin ovat niin pieniä ja normaaleja, että eivät vaadi paikkaamistoimenpiteitä. Tämän kaltaiset lahot liittyvät hirren halkeamiin ja liitoskohtiin, jotka ovat vedenimeytymisen suhteen arkoja ja vuosisadan mittaisessa ajassa ovat pintapuolisesti vaurioituneet. Ne eivät vaaranna rakenteen lujuutta ja kestävyyttä. Kuva 7 Perustusten painumisesta huolimatta rakennuksen runko on suora ja ryhdikäs. Ikkunoiden alapuoliset hirret. Tässä yhteydessä ei irrotettu ikkunoiden alapuolella olevia ikkunalistoituksia. Kyseisestä paikasta saattaa löytyä lahoa eli se on ns. riskipaikka, kuten on myös sisäänkäynnin alapuolella oleva hirsi. Mikäli näistä paikoista löytyy lahoa, niin kyse on pistemäisestä kohdasta, joka rajoittuu aukon leveyteen ja kyseisistä kohdista on helppoa pala hirttä vaihtaa. Asia tarkentuu alapohjaan sekä ikkunoihin liittyvissä kunnostustöissä.

13 Kuistin sadevedet. Rännien puuttumisesta johtuen rakennuksen lappeelta valuu sadevedet kuistin katolle, jossa myöskään ei ole rännejä. Kuistin katolta osa sadevedestä lentää suoraan hirsiseinälle ja loput maahan, josta ne roiskuvat osittain alimmille hirsille. Tämän ei havaittu aiheuttaneen ongelmia, vaikka kyseessä selkeä riskitekijä onkin. Haristuminen. Hirsi orgaanisena materiaalina kestää hyvin vettä, jos sillä on mahdollisuus kuivua. Vaikka hirsi kestääkin hyvin vettä, niin auringon UV-säteily on sille myrkkyä. UV-säteily vaurioittaa puun pintaa pitkäkestoisessa prosessissa. Hirren pinta muuttuu hauraammaksi ja halkeilee. Pitkän ajan saatossa nämä halkeamat alkavat kerätä etenevissä määrin vettä ja kosteutta, joka taas alkaa vaurioittaa enemmissä määrin hirren pintaa. Haristumaa eli auringon polttamaa pintaa on tuvan puoleisessa päädyssä sekä kyseisen päädyn ja etupihan välisessä kulmauksessa (Kuva 8). Haristuminen on normaalia kulumaa, jota tapahtuu rakennuksen aurinkoisilla julkisivuilla. Varjon puoleiset julkisivut eivät kärsi haristumisesta. Kuva 8 Tuvan puoleisen päädyn haristunutta hirsiseinää.

14 Karapuiden kantaminen. Tuvan puoleisen päädyn ikkunan karapuu kantaa eli se on estänyt hirsien normaalin painumisen toisiaan vasten (Kuva 9). Karapuu on ikkunoiden, ovien sekä palomuurien pielissä oleva pystysuuntainen tukipuu, joka mahdollistaa hirsien painumisen eli tiivistymisen, mutta ehkäisee niiden sivusuuntaista nurjahtamista toistensa päältä pois. Tuvan puoleisessa päädyssä ulkoa katsottuna oikeanpuoleisen ikkunan vasen karapuu on liian pitkä. Sen lyhentäminen on hankalaa, joten hirsien väliin muodostunut rako pitää tiivistää muulla tavoin. Tämä tehdään samassa yhteydessä, kun hirsien pinta suojataan haristumiselta sekä rakennuksen lämpötaloutta parannetaan. Kuva 9 Liian pitkä karapuu on haitannut hirsien painumista toisiaan vasten, jolloin hirsien väliin muodostuu rakoja. Perustuksen painuminen. Tuvan puoleisen päädyn takapihan puoleisen ikkunan alapuolella on kantava pilari painunut. Samassa kohdassa alin hirsi on matala ja sen yläpuolella on hirren jatkospaikka. Tämän pilarin painuminen on aiheuttanut hirsien välisen varauksen aukeamista lattialankkujen korkeudella (Kuva 10). Kyseessä on vanha vaurio, sillä kohtaa on paikattu muurauslaastilla. Tästä kohdasta on päässyt kylmää ulkoilmaa huonetilaan lattianrajasta.

15 Kuva 10 Pilari on painunut, jolloin alin hirsi on notkahtanut alas. Osa hirsistä on jäänyt kantamaan, jolloin varaus on auennut. Kohdasta virtaa esteettä kylmää ilmaa lattianrajaan. Ehdotetut toimenpiteet: Kamaripäädyn alimman hirren kunto selviää lopullisesti vasta alapohjan kunnostustöiden yhteydessä. Samalla selviää myös kamaripäädyn ja etupihan välisen kulmauksen alimman hirren kunto. Tämän tarkastelun yhteydessä hirren vaihdolle ei ilmennyt tarvetta, mutta asian muuttuminen ei ole mahdotonta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vauriot tältä osin rajoittuvat vain edellä mainitun kohdan alimpaan hirteen eli verrattain vähäisiksi. Lähtökohta on se, että ensisijaisesti paikataan ja vasta toissijaisesti hirsiä vaihdetaan. Hirsiseinän lämpötalous on tiiveydestä riippuvainen tekijä. On luonnollista, että hirsi on lämpötalouden suhteen huono rakenne kovalla tuulella. Koska hirsien väliset varaukset ovat lämpötalouden kannalta arin kohta ja niihin liittyy lisäksi karapuiden kantamisesta sekä pilareiden painumisesta johtuvaa rakoisuutta, niin tuulenpitävyyden lisäämistä on harkittava. Päätöksen

16 tekemistä helpottaa sekin, että haristuneimmat ulkoseinät olisi viisainta suojata vedeltä ja auringolta. Tästä päästään siihen että ulkoverhouksen lisäämistä on harkittava. Ulkoverhouksen lisäämisen yhteydessä on lisäksi harkittava lisälämmöneristeen asentamista. Tiiviyden parantamista ja mahdollista lisälämmöneristämistä ei tehdä rakenteen hengittävyyden kustannuksella eli keskitytään käyttämään vain orgaanisia eli hengittäviä materiaaleja. Asia voidaan suorittaa monella tavalla. Yksinkertaisimmillaan rungon lahovauriot korjataan, jonka jälkeen ulkoseinät verhotaan 12mm tuulensuojapuukuitulevyllä. Tuulensuojalevyn päälle voidaan ulkovuoraus asentaa suoraan ilman tuuletusrakoa, jos pintakäsittelynä käytetään hengittävää maalipintaa. Tiiveys paranee entisestään, jos tuulensuojalevyn alle asennetaan tavallinen huokoinen puukuitulevy, jolloin saadaan tuulensuojalevyn sekä puukuitulevyn saumakohdat limitettyä. Tilanne paranee jälleen oleellisella tavalla, jos tuulensuojan lisäksi asennetaan hirsirungon sisäpuolelle kaksi kerrosta 12mm huokoista puukuitulevyä. Lisäksi hirret tilkitään sekä nurkat paperoidaan sisältä ja ulkoa ennen vuoraamista. Lämmitysenergian hinnan noustessa on kuitenkin vakavissaan harkittava lisälämmöneristämistä tiiviyden parantamisen ohella. Lisäämällä 50mm hengittävää lämmöneristettä, kuten selluvillaa, rakennuksen ulkopuolelle, parannetaan energiataloutta paljon. Mahdollinen lisälämmöneristäminen suoritetaan rungon ulkopuolelle, ei sisäpuolelle. Kantavan rungon ulkopuolelta eristäminen on rakennusteknisesti turvallisempi ja parempi ratkaisu, sillä silloin hirsi jää ns. lämpimälle puolelle, jolloin se pysyy kuivana ja välttää teoreettisen kosteuspisteen syntymisen. Ehdotukseni tässä yhteydessä seinärakenteesta sisältä ulos lukien on seuraava: Huokoinen puukuitulevy 2 x 12 mm, jonka päälle liisteröidään pinkopahvi pohjatapetiksi. Hirsi 150 mm Selluvilla 50 mm, levynä. Koolaus 2 x 2 K600. Tuulensuojalevy 12 mm Tuuletusrako 22 mm tai 44 mm, ulkovuorauksen asentamissuunnasta riippuen Sahapintainen peiterimalaudoitus pystysuuntaisena tai höylätty keilaponttipaneeli vaakasuuntaisena

17 ALAPOHJA SEKA LATTIAT Rakennuksessa on tuulettuva alapohja eli ns. rossipohja. Se on alueen vanhoille rakennuksille ominaiseen tapaan tehty omille perustuksilleen. Alapohjan niskat eivät siis ole salvottu osaksi hirsirunkoa, vaan alapohja lämmöneristeineen on ikään kuin uiva rakenne hirsiseinien välissä. Asia mahdollistaa sen, että alapohja pääsee painumaan seinistä riippumatta. Näin ollen on mahdollista, että niskojen korkeutta ja sitä kautta koko alapohjan korkeusasemaa on mahdollista laskea/nostaa seinistä riippumatta. Tämän kuntoarvion yhteydessä ei avattu lattioita rakenteen tarkempaa selvitystä varten. Lämmöneristeenä lattiassa on todennäköisesti joko sammalta, olkea, sahanpurua, hiekkaa ja turvetta tai näiden erilaisia yhdistelmiä. Kuva 11 Haltijapalkin perustus on kaatunut, jolloin haltija on painunut. Haltija ei enää tue vuoliaisia. Haltijalle tehdään uusi perustus. Rakennuksen alla on neljä rakennuksen pituussuuntaista pääkannattajaa eli haltijaa. Näiden haltijoiden päällä on poikittaiset vuoliaiset ja vuoliaisten päällä on umpilaudoitus, joka kannattelee lämmöneristystä. Lämmöneristekerroksen päällä on vielä yksi kerros niskoja, jotka

18 kannattelevat lattialankkuja. Ainoastaan haltijoilla on perustus ja yläpuoliset vuoliaiset tukeutuvat vain haltijoihin. Näissä rakenteissa on käytetty kierrätettyä puutavaraa. Vuoliaiset ovat vanhoja seinähirsiä, joissa näkyy vanhat nurkkasalvokset. Haltijoiden perustuskivistä osa on kaatunut ja osa painunut (Kuva 11). Matalasta ryömintätilasta johtuen alapohja ei ollut kauttaaltaan tutkittavissa, mutta tutkituilta osin ei löytynyt viitteitä lahovaurioista ja lahovaurioita aiheuttavista lahottajasienistä tuvan puoleisesta päädystä. Lattiarakenteet ovat kamareiden päädyssä perustettu käytännössä katsoen maahan kiinni ryömintätilan mataluudesta johtuen, joka on varmasti aiheuttanut lahovaurioita ainakin rakenteen alimpaan osaan eli haltijoihin (Kuva 12). Vauriot voivat rajoittua vain tähän kaikista alimpaan osaan, sillä haltijan ja vuoliaisten välissä on noin mm korkea tuulettuva väli. Vaikka alapohjarakenteet ovatkin suurelta osin liian lähellä maanpintaa, niin rakennuksen pilariperustuksen mahdollistama voimakas tuuletus on estänyt vaurioiden laajemman syntymisen. Kuva 12 Kamareiden päädyssä haltijapalkit ovat käytännössä katsoen maassa kiinni. Matalasta ryömintätilasta johtuen tämän päädyn kunto ei ole tutkittavissa.

19 Haltijoiden perustusten painuminen ja osittainen kaatuminen on aiheuttanut haltijoiden ja sitä kautta vuoliaisten painumista. Rakenteen painuessa osa tukirakenteista on jäänyt seinähirsien väliin kannatukselle, jolloin lämmöneristekerrokseen on muodostunut tyhjiä ilmataskuja, jonka kautta rakennukseen virtaa korvausilmaa (Kuva 13). Rakennus toki tarvitsee korvausilmaa, mutta sen johtaminen rakennukseen lattianrajasta tarkoittaa todella kylmiä ja vetoisia Kuva lattioita. 13 Haltijan painuessa vuoliaisetkin painuvat. Lämmöneristettä kannattelevan laudoituksen reuna on laskeutunut ja tuuli pääsee esteettä puhaltamaan eristetilaan ja näin jäähdyttää lattioita ja aiheuttaa vetoa. Lämmöneristettä kannattelevassa laudoituksessa oli paikoin havaittavissa hyönteisten aiheuttamaa vauriota. Tämä on tavallista ja näiden havaintojen perusteella pistemäistä. Kamaripäädyssä oli havaittavissa, että lattiarakenteen painumiset ovat vanhoja. Lattialistat on kiinnitetty seinähirteen ja kun lattiarakenne on painunut, niin listan ja lattian väliin on muodostunut rako. Näitä rakoja oli kamarissa paikattu puulla. Tuvan lattiat ovat olleet jossakin vaiheessa auki ja lisälämmöneristetty. Käytetystä lisälämmöneristeestä ei ole tietoa, joten se voi olla mineraalivillaakin. Bitumivuorauspaperi eli tuttavallisemmin tervapahvi on nähtävissä lattian reunoilla tuvassa.

20 Eteisen ja kamareiden lattiassa on havaittavissa kantavuuden puutetta ja muodonmuutosta lattialankkujen muodostaman pinnan muodossa, joka viittaa lattiarakenteen perustusten painumiseen (Kuva 14). Lattiapinnat ovat pääsääntöisesti hyvässä ja kauniisti patinoituneessa kunnossa, pois lukien keittiö, jonka lankkujen oksakohtia on madallettu höylällä. Oksakohtia on madallettu, koska keittiö on ollut verhottuna Krakulamatolla ja sitä varten on lattiapintaa tasoiteltu. Keittiön lattia on ollut tavalliseen tapaan kaikista kulunein lattiapinta, koska kyseisessä huoneessa on oleskeltu eniten. Vanhat Krakulamatot ovat vintillä rullalle käärittyinä. Kuva 14 Lattialistan ja lattialankkujen väliin on muodostunut rako lattiarakenteiden painuessa, joka on paikattu puisilla paikkapaloilla. Kuva toisen kamarin lattianrajasta. Ehdotetut toimenpiteet: Lattiarakenteen lämpimyys ja vedottomuus on asuinmukavuuden kannalta ensisijaisen tärkeä tekijä. Tämä yhdistettynä siihen, että lattialankkujen alla on hyvä kuljettaa tekniikkaa, kuten sähkövetoja sekä siihen, että alapohjarakenteen perustusten kanssa on ongelmia, aiheuttaa sen, että rakennuksen kaikki lattiat avataan. Lattialankut numeroidaan, jonka jälkeen ne puretaan ehjänä ja varastoidaan. Ennen lankkujen irrottamista piirretään

21 purkukartta, jossa näkyy lankkujen numerointi, jatkokset jne. Purkukartta on äärimmäisen tärkeä siinä vaiheessa, kun lankkuja lähdetään palauttamaan alkuperäisille paikoilleen. Alapohjan lämmöneristeet poistetaan. Lämmöneristettä kannattelevaa laudoitusta poistetaan sen verran, että lattian pääkannattajille eli haltijoille saadaan tehtyä uudet perustukset valamalla anturat sekä muuraamalla pilarit. Alimpien hirsien kunto tarkastetaan ja tehdään vaadittavat paikkaukset tai hirsien vaihdot kamareiden puoleisessa päädyssä. Lämmöneristystä kannatteleva laudoitus palautetaan paikoilleen ja paperoidaan huolellisesti. Paperoinnit nostetaan ylös seinille, jotta ne on mahdollista limittää seinäverhousten kanssa. Lattian alle hukataan vaadittava tekniikka eli sähköjohtojen suojaputkitukset, viemärit ja vesijohdot. Lattia eristetään puhallettavalla selluvillalla ja paperoidaan ilmansulkupaperilla. Lopuksi lankut palautetaan alkuperäisille paikoilleen.

22 YLA POHJA, KATTOTUOLIRAKENTEET SEKA PA A TYKOLMIOIDEN ULKOVUORAUS Rakennuksen yläpohja ja kattotuolirakenteet ovat hyvässä kunnossa. Rakennuksen runko nousee hirsisenä tasakertaan asti. Tasakerrasta nousee vielä noin puolisen metriä korkea pystyrunko (Kuva 15). Suoranaista kattotuolirakennetta ei ole sanan nykyisessä merkityksessä, vaan vesikattoa ja aluslaudoitusta kannattelevat selkäpuut tukeutuvat tasakerran yläpuoliseen pystyrunkoon sekä vuoliaispariin. Molemmilla lappeilla on yhdet vuoliaiset, joita tukee oma pystyrunko. Ruotsalaisesta kattotuolista tuttua konttia sekä käpälää ei ole. Rakenteessa ei myöskään ole kitapuuta eikä liioin kurkihirttä. Kyseessä on siis aikakaudelle verrattain tyypillinen maaseudun rakenne, joka on hyvässä kunnossa. Kuva 15 Hirsirungon päältä nousee vielä noin puoli metriä korkea pystyrunko, jonka päällä selkäpuut lepäävät. Selkäpuut tukeutuvat myös vuoliaiseen.

23 Yläpohjan lämmöneristeenä on käytetty sahanpurua sekä kutterinlastua. Lämmöneristekerros on paksuudeltaan erittäin vaatimaton, vain noin 100 mm. Eteisen yläpuolella ei lämmöneristettä ole laisinkaan eli eteinen on ollut kylmä tila alun perin. Tuvan yläpuolisissa kattoniskoissa on kyljissä urat. Näihin uriin on ujutettu lankut. Nämä lankut toimivat tuvassa sisäkaton materiaalina ja samalla kannattelevat lämmöneristeitä. Kamareiden yläpohjan rakenteesta ei ole varmuutta. Vesikaton sekä yläpohjan rakenteet ovat hyvässä kunnossa. Etupihan puoleisella lappeella on ollut yksi isompi kattovuoto, joka on lahottanut kaksi tuvan sisäkaton lankkua. Kyseessä on vanha vuoto ajalta, jolloin rakennuksessa ei ole ollut nykyistä vesikatetta. Päätykolmioiden ulkovuoraus. Tuvan puoleisen päätykolmion ulkovuoraus on huonokuntoinen. Pystysuuntaisen vuorauksen alaosa on huonokuntoisin osuus, kuten pystysuuntaisille ulkovuorauksille on ominaista. Tuvan puoleisen päädyn laudat ovat lisäksi pahasti haristuneita. Molemmissa päädyissä on lisäksi tikan tekemiä aukkoja. Kyseessä on kaikesta huolimatta kosmeettiset vauriot, joista ei aiheudu rakenteen kunnolle välittömiä riskejä. Ehdotetut toimenpiteet: Kaksi vaihdettua tuvan kattolankkua vaihdetaan paremmin tyyliin sopiviksi. Yläpohja eristetään kauttaaltaan puhallettavalla selluvilla niin, että lämmöneristeen kokonaispaksuudeksi saadaan vähintään 400 mm. Vanhat lämmöneristeet jätetään uuden alle. Ennen lisälämmöneristämistä ratkaistaan, että tehdäänkö vintille yläkerran huoneille tilavaraus? Jos tehdään, niin ennen lisälämmöneristämistä asennetaan yläkerran huoneiden lattianiskoitus. Mikäli ajatus yläkerran huonetiloista hylätään, niin asennetaan vintille kulkusillat, jotta siellä on mahdollista liikkua lämmöneristeen asentamisen jälkeenkin.

24 Yhtenä vaihtoehtona on myös harkittava, että miten sisätilojen sähkövedot suoritetaan? Katkaisijoille sekä kattovaloille tarvitaan sähköistys. Tämän sähköjohtojen vedon voisi suorittaa yläpohjassa, jolloin tämäkin on viisaampi tehdä ennen lisälämmöneristämisen asentamista. Yläkolmioiden ulkovuoraukset vaihdetaan samassa yhteydessä, kun rakennus saa ulkovuorauksen. Uuden ulkovuorauksen tyypistä ja suunnasta riippuen pyritään päätykolmioiden alkuperäiset vuoraukset säilyttämään paikoillaan osana rakennuksen historiallista kerrostumaa (Kuva 16). Kuva 16 Päätykolmioiden haristuneet ulkovuorilaudat pitävät heikonlaisesti vettä ja kastuvat alaosastaan sateella lävitse asti.

25 VESIKATE Rakennuksen vesikate on pyöreäurainen, muovipinnoitettu teräsprofiilikate. Vesikate pitää vettä, mutta tuvan puoleisen päädyn savupiipun läpivienti vuotaa (Kuva 18). Vuoto on vähäinen ja sen paikkaamisella ei ole kiire. Pihanpuoleisen julkisivun lappeen kattopellin muovipinnoite kesii harjan läheisyydessä (Kuva 17). Muovipinnoitteen tarkoitus on antaa katolle visuaalinen ulkoasu sekä suojata pellin pintaa, mutta vaikka muovipinnoite kesiikin, niin pellillä on teknistä käyttöikää jäljellä jopa kymmeniä vuosia. Ei ole tietoa, että onko pellin alla ruodelaudoitus ja jos ruodelaudoitus on, niin sen tuuletuksesta ei tiedetä. Vintiltä tutkittuna selkäpuiden päällä on alkuperäinen pärekatto ruoteineen. Pärekaton ja pellin välinen rakenne ei ole nähtävissä. Kattoturvalaitteita ei ole. Kuva 17 Vesikatteen muovipinnoite kesii harjan tuntumassa. Kate ei tyylillisesti sovi rakennukseen.

26 Ehdotetut toimenpiteet: Nykyinen vesikate on ulkoasuun sopimaton. Vesikatteen vaihtamisella ei ole kiire, sillä pinnoitteen kesimisestä huolimatta vesikate on hyväkuntoinen. Mahdollista materiaalin vaihtoa voidaan siis siirtää tulevaisuuteen. Uusi vesikate tehdään kolmiorimahuopakatteena tai rivisaumapeltikattona (konesaumattupeltikatto). Kuva 18 Tuvan puoleisen päädyn savupiipun läpivienti vuotaa. Piippu sijaitsee niin lähellä harjaa, että vuoto jää vähäiseksi. Nuohoojalla on oltava lain mukaan esteetön ja turvallinen kulku savupiipulle. Rakennus varustetaan seinä- ja lapetikkailla sekä savupiippujen väliin tehdään kulkusilta. Näiden tekemistä pyritään kuitenkin lykkäämään vesikatteen vaihtamiseen asti.

27 IKKUNAT Rakennuksen ikkunoiden kuntoa ei selvitetty yksityiskohtaisesti, vaan ainoastaan pintapuolisella tarkastelulla. Rakennuksen ikkunat ovat kauttaaltaan huonossa kunnossa ja mittavien puukorjausten tarpeessa. Niin huonokuntoista ikkunaa ei ole olemassakaan, etteikö sitä vielä pystyisi kunnostamaan. Tilanne vain on se, että mikäli puukorjauksia on paljon, niin ikkunoiden kunnostamisen arvo nousee mittavasti. Ongelma on lisäksi se, että puukorjauksia tekeviä ikkunankunnostajia on niukasti. Kuva 19 Uusia ikkunoita kamariin varastoituna. Asiaan tuo ilmeistä helpotusta se, että nykyistä omistajaa edeltävä omistaja on teettänyt Köyliön vankilassa kuusi uutta ikkunaa karmeineen (Kuva 19). Rakennuksessa on kaksi ikkunaa vintissä ja yhdeksän ikkunaa alakerrassa. Alakertaan siis saadaan kuusi uutta ikkunaa ja jäljelle jääneistä huonokuntoisista ikkunoista saadaan yhdisteltyä kolme ikkunaa kunnostettaviksi. Ei

28 ole mahdotonta, etteikö vanhoista ikkunoista olisi useampikin vielä käyttökelpoinen, jolloin niitä voisi suunnitella käytettävän uudessa lisäosassa tai yläkerrassa. Ehdotetut toimenpiteet: Uudet ikkunat saranoidaan, heloitetaan, lasitetaan, kitataan sekä maalataan, jonka jälkeen ne asennetaan paikoilleen. Materiaaleina käytetään perinteistä pellavaöljykittiä sekä pellavaöljymaalia. Tiivistämiseen valitaan laadukas P-profiili tiiviste. Saranat ostetaan uusina, kuten myös kulmaraudat, mutta sormi- ja pyrstöhaat pyritään ostamaan käytettyinä. Sisäpuitteiden sisäpuolen kiinnittämiseen liittyvät helat ostetaan uusina. Vanhoja ikkunoita yhdistellään niin, että saadaan mahdollisimman monta puuosiltaan ehjää karmia puitteineen. Nämä ehjät kunnostetaan ja otetaan käyttöön. Kunnostettaviksi liian huonokuntoiset puitteet sekä karmit hävitetään. Mikäli ehjiä puitteita jää ylimääräisiä, niin niistä valmistetaan hyttysverkollisia kesäpuitteita. SAVUPIIPUT SEKA TULISIJAT Arvion tulisijojen sekä savupiippujen kunnosta antaa palotarkastaja sekä nuohooja. Omistajaa haastatellessa kävi ilmi, että rakennuksessa on säännöllisesti käynyt nuohooja, joka ei ole reklamoinut tulisijojen tai savupiippujen kunnosta. Rakennuksessa on kaksi savupiippua ja viisi tulisijaa. Tuvassa on koristeellinen, valkoiseksi slammattu tiiliuuni sekä pönttöuuni. Keittiössä on suuri, valkoiseksi slammattu hellaleivinuuni,

29 jossa hella on ns. rupuliesi eli päältä ladattava puuhella. Siinä ei siis ole erillistä suuluukkua puiden lisäämisen, vaan puut lisätään keittotasossa vaakasuunnassa olevasta pellillä peitettävästä aukosta. Molemmassa kamarissa on pönttöuunit. Tulisijat ovat arinattomia yläliittymällisiä uuneja eli ne liittyvät savupiipun savuhormeihin katon rajasta eivätkä lattian rajasta, kuten uudemmissa tulisijoissa on tapana. Yläliittymällinen uuni on herkempi rikkoutumaan hormiliitoksestaan. Käytännössä savupiiput eivät ulotu lattiantasoon saakka, vaan ne alkavat vasta tulisijojen yläpuolelta ja tukeutuvat palomuureihin. Savupiippujen yläpäät on muurattu vesikaton yläpuolisilta osiltaan uudelleen todennäköisesti vesikatteen vaihtamisen yhteydessä. Keittiön leivinuunin yläosissa on halkeilua, mutta se liittyy todennäköisesti lämpölaajenemiseen ja on näin ollen normaalia ja hyväksyttävää (Kuva 20). Kuva 20 Halkeilua leivinuunin yläosissa. Omistajan mukaan kaikki tulisijat toimivat hyvin, mutta ottaen huomioon niiden iän, niin on syytä valmistautua ainakin tulipesien korjaamiseen tulenkestävällä massalla. Lisäksi tulisijojen ja savupiippujen kunto on syytä kartoittaa tarkemmin nuohoojan sekä palotarkastajan toimesta.

30 Savupiippujen vesikaton yläpuolisia osia ei ole pellitetty. Pellitys ei ole välttämätön, sillä käytössä olevat tulisijat kuivattavat sateella kastuvan savupiipun. Myöskään sadehattu piipun yläpuolella ei ole välttämätön, mutta niiden lisäämistä tulee harkita. Kuva 21 Savupiippujen yläosat on muurattu uudelleen vesikatteen vaihtamisen yhteydessä. Ehdotetut toimenpiteet: Tulisijojen sekä savupiippujen kunto tarkastetaan palotarkastajan sekä nuohoojan toimesta. Tulisijat pyritetään lähtökohtaisesti säilyttämään. Mikäli esimerkiksi pönttöuuneja joudutaan uudelleen muuraamaan, niin tällöin käytetään alkuperäiset peltikuoret sekä suuluukut uudelleen. Mahdollisten uudelleenmuuraamisten yhteydessä harkitaan valurautaisten arinoiden lisäämistä. Valurautaisella arinalla palamisesta saadaan

31 puhtaampaa, nopeampaa sekä tehokkaampaa ja koska palaminen on nopeampaa, niin tulisijojen savupellit saadaan nopeammin suljettua. KAMAREIDEN SISA SEINA T Kamareiden sisäseinät on verhoiltu huokoisella puukuitulevyllä ja tapetoitu. Huokoinen puukuitulevy on orgaanisena eli hengittävänä materiaalina sopivaa materiaalia käytettäväksi hirsitalossa. On mahdollista, että seinät on levytetty 1960-luvulla tehdyissä kunnostustöissä. Kamareiden yläpuolelta vintiltä löytyi 1960-luvun lehtiä lämmöneristeen alta. Kuva 22 Seinien painumisen jälkeen listoituksia on suoristeltu. Kuvassa näkyy myös lattialankkujen elämistä.

32 Tapeteissa on halkeamia ja rakennuksen painumisesta johtuen levysaumat ovat ratkeilleet. Osa ratkeamista johtuu siitä, että levytykset on tehty kosteaan vuoden aikaan, jolloin ne ovat seinään asentamisen jälkeen lähteneet kuivumaan ja kuivuminen tarkoittaa kutistumista. Puukuitulevyjen kutistuessa ne ovat repineet tapetit levyjen saumakohdista rikki. Kamareiden ovien listoituksista näkee, että rakennus on painunut ennen kunnostustöitä. Oviaukot ovat vääntyneet salmiakin muotoisiksi. Levyttämistä varten ovilistat on irrotettu ja levyttämisen jälkeen ne on asennettu paikalleen uuteen, suorempaan asentoon, jolloin on muodostunut rakokohtia lattialistan sekä ovilistoitusten väliin (Kuva 22). Ehdotetut toimenpiteet: Kamareiden puukuitulevyt poistetaan. Myös uudemmat sisäkattomateriaalit poistetaan. Sisäkattojen alta löytynee alkuperäiset kattomateriaalit, jotka palautetaan. Kamareiden levytykset uusitaan huokoisella puukuitulevyllä ja limitetään alapohjan eristyksen sekä paperointien kanssa vedottomaksi rakenteeksi. Huokoiset puukuitulevyt esiliisteröidään kahteen kertaan, jonka jälkeen ne tapetoidaan pinkopahvilla. Pinkopahvia ei pingoiteta, vaan se asennetaan kuten tapetti. Pinkopahvi toimii alustapettina tasoittaen huokoisen puukuitulevyn pintastruktuuria. Se myös tasoittaa naulankannat sekä levysaumat, jolloin ei tarvitse suorittaa erillisiä kittauksia. Esiliisteröinnillä varmistetaan se, että varsinaisen pinkopahvin liisterit eivät imeydy liian nopeasti huokoiseen puukuitulevyyn, jolloin pinkopahvin kiinnitys jää vaillinaiseksi ja se saattaa jopa tippua alas. Lopuksi pinkopahvit tapetoidaan paperitapetilla.

33 MUITA EHDOTUKSIA Sähköt. Sähköt vedetään lattialankkujen alapuolella sekä kattopaneeleiden yläpuolella. Sähköjä varten asennetaan suojaputkitus, joka mahdollistaa jatkossa sähkövetojen korjaamisen sekä lisäämisen. Pistorasioita ja valokatkaisijoita ei upoteta hirteen, vaan ne asennetaan pintakalusteilla. Valokatkaisijoiden vetoja kuljetaan mahdollisimman paljon ovikarmin ja karapuun välisessä tilketilassa. Ainoat upotukset voidaan tehdä oviaukon yläpuolen sekä sisäkaton välisessä paikassa. Vesiputket. Runkovesiputket varustetaan itsesäätyvällä jäätymisenestokaapelilla. Rakennuksen sisäpuolella rakenteiden sisällä kulkevat vesijohtovedot tehdään muoviputkilla muovisten suojaputkien sisällä. Varsinaisessa kylpyhuonetilassa tulee harkita kuparisten pintaputkien käyttöä, jotta niiden kunto on täydellisesti seurattavissa. Jätevesijärjestelmä. Päätöksen valittavasta jätevesijärjestelmästä tekee suunnittelija. Lähtökohta tässä kohteessa jätevesijärjestelmän rakentamiselle on hyvä, sillä tontilla on kokoa ja korkeuseroja talon kuitenkin ollessa käytännössä katsoen lähiympäristön korkeimmalla kohdalla. Suurin riski jätevesijärjestelmässä liittyy siihen, että järjestelmän vedet eivät pääse virtaamaan missään olosuhteissa kaivoon. Järjestelmä valitaan todennäköisesti imeytyskentän, suodatinkentän ja laitepuhdistamon väliltä. Imeytyskenttä vaatii toimiakseen oikeanlaiset eli vettä läpäisevän maaperän. Suodatinkenttä tehdään maaperään keinotekoisesti vaihtamalla maamassoja sopiviksi. Laitepuhdistamon etu on se, että se on umpinainen järjestelmä, jolloin riski kaivoveden pilaantumiseen on minimaalinen. Se on myös kallein käyttää, koska se pitää ulkopuolisen urakoitsijan toimesta tyhjentää säännöllisesti. Uudisosa. Rakennuksen uusi lisäosa suunnitellaan rakennuksen tyyliin sopivaksi. Sen alapohja tehdään puurakenteisena tuulettuvana alapohjana, vaikka siihen rakennuksen märkätilat

34 tehtäisiinkin. Lisäosa tehdään pystyrunkoisena tämän päivän rakennusstandardien mukaan. Lämmöneristeenä käytetään silti selluvillaa ja seiniä ei muoviteta. Muovin sijaan käytetään ilmansulkupaperia. Lisäosaan tehdään kylpyhuone/wc, jonka yhteydessä toimii kodinhoitohuone. Lattiamateriaaliksi valitaan hitsattu muovimatto, joka sopii laattoja paremmin puupohjaiseen alapohjaan. Koska ylivoimaisesti suurin osa märkätilojen vesivahingoista liittyy lattiakaivoon ja sen välittömään läheisyyteen, niin kylpyhuone varustetaan laadukkaalla suomalaisella suihkukaapilla. Suihkukaapin johdosta rakenteet pysyvät kuivina. Käyttömukavuuden vuoksi kylpyhuonetilan lämmitys hoidetaan sähköllä toimivalla lattialämmityksellä. Ilmanvaihto. Nykyinen ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennuksessa ei ole erillisiä korvausilmaräppänöitä, vaan korvausilmaa on virrannut rakenteiden lävitse sekä aukkokohdista. Painovoimainen ilmanvaihto säilytetään, mutta sitä tehostetaan koneellisella poistolla. Kylpyhuoneeseen sekä keittiöön asennetaan huippuimurit, jotka on mahdollista sammuttaa. Rakennukseen puhkaistaan korvausilmaräppänät molempiin päätyihin tai vaihtoehtoisesti korvausilma johdetaan ikkunoiden kautta jättämällä pienet raot tiivisteisiin. YHTEENVETO Kaikesta huolimatta rakennusta voi pitää hyväkuntoisena. Tällainen alkuperäiskuntoinen vanha rakennus on turvallinen ostos, sillä rakenteet ovat periaatteessa kauttaaltaan nähtävissä eikä niitä ole peitetty uusien historiallisten kerrostumien alle. Myös kaikki käytetyt materiaalit ovat hyviä ja turvallisia, pois lukien tuvan lattiaan mahdollisesti lisätty mineraalivilla. Mineraalivilla ei automaattisesti aiheuta ongelmia, mutta sen käyttäminen ei ole perusteltua, koska nykyään on saatavilla helposti huomattavasti paremmin vanhaa rakennukseen sopivia materiaaleja.

35 Suurimmat ongelmat liittyvät alapohjarakenteen perustusten painumiseen ja alapohjan yleiseen käyttömukavuuteen. Tässä tapauksessa rakennuksen lattianraja on sisätiloissa ollut varmasti hyytävän kylmä. Tuulettuva alapohja ei ole lähtökohtaisesti kylmä rakenne, jos se toteutetaan oikein eli mahdollisimman ilmatiiviisti. Pilariperusteisen rakennuksen alapohjan ilmatiiviyteen kannattaa keskittyä entistä tarkemmin, sillä rakennuksen alla on talvella saman verran pakkasta kuin ulkoilmassa. Koska rakennusta ollaan ottamassa asuinkäyttöön, niin se tulee kokemaan huomattavia kunnostus- ja muutostöitä. Tekemällä nämä muutokset, kunnostukset ja lisäykset parhaalla mahdollisella tavalla ja hyvin perustellen, niin näitä töitä voidaan pitää hyvänä lisänä rakennuksen kerrostuksellisuutta. Parasta rakennussuojelua on rakennusten käyttäminen. Museossa asuminen ei ole tätä päivää, mutta rakennuksen voi silti kunnostaa sen omia arvoja ja erikoisuuksia kunnioittaen Niko Palonen

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7 Virttoontie 64, 62170 Lakaluoma Vapaa-ajan asunnon kuntokatselmus 8.3.2016 klo 13.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 2/7 Tilaus: Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

NIKO PALONEN / UREAVAAHTO VANHASSA RAKENNUKSESSA

NIKO PALONEN /  UREAVAAHTO VANHASSA RAKENNUKSESSA NIKO PALONEN / www.suorakon.com UREAVAAHTO VANHASSA RAKENNUKSESSA 22.2.2015 YLEISTÄ Tämän oppaan tarkoitus on kertoa pääasiassa kuvamateriaalin avulla vanhoissa rakennuksissa vastaan tulevasta ureavaahdosta.

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Markku Viljanen PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Markku Viljanen PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.11.15 10150 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori pirjo.karilahti@oikeus.fi TYÖKOHDE Tuorintie 8 28260 Harjunpää

Lisätiedot

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 04.06.15 9705 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto Pl 9 32701 HUITTINEN TYÖKOHDE As Oy Kauttuan Vanha Kartano Mikolanmäentie 1 as

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4907/2016 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 4907/2016 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 4907/2016 1/8 Kallionpääntie 11, 62190 Ruha Omakotitalon kuntokartoitus 5.8 ja 11.8.2016 KK-Kartoitus RAPORTTI 4907/2016 2/8 Tilaus 27.7.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Satakunnan Rakennekuivaus Oy 11-12.11.2015 Korjaamonkatu 5 28610 Pori Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Kohde: As Oy Kotivainio Tilaaja: Euran kunta / Rantanen Markus Kotivainiontie 3 Sorkkistentie

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta TARKASTUSKÄYNTI 12.6.2014 Talo-C, huoneiston C 1 osalta 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTIETOA TARKASTUKOHTEESTA... 3 2. VAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET... 4 2.1. Perustukset, alapohja ja rakennuksen

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro. 109

Kingspan-ohjekortti nro. 109 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro. 109 MÖKKIOHJE Kingspan Therma -eristeiden vahvuudet mökkien lämmöneristämisessä Paremman lämmöneristyksen ansiosta mökkien vuosittainen käyttöaika pitenee. Mökit

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOARVIO MELANKÄRKI SALMENTIE VALKEAKOSKI

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOARVIO MELANKÄRKI SALMENTIE VALKEAKOSKI 1/5 VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOARVIO MELANKÄRKI SALMENTIE 14 37600 VALKEAKOSKI 2/5 VESIKATE Rakennuksessa on loiva harjakatto (>1:9) ja katemateriaalina kaksinkertainen kumibitumihuopa. Vesikate on uusittu

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 5309/2014 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 5309/2014 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 5309/2014 1/7 Kohde: Kämmekänkuja 7 60100 Seinäjoki Tilaus 24.9.2014: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto / Peltoniemi Pasi Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Omakotitalon

Lisätiedot

OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA

OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Ylä-savon rakennusvalvonnat Iisalmi, Pohjolankatu 14, 74100 Iisalmi, 017-272 3338 Kiuruvesi, Harjukatu 2, 74701 Kiuruvesi, 017-272 900 Lapinlahti, Asematie 4, 73100 Lapinlahti OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON

Lisätiedot

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Tilaaja Kohde Tarkistaja Sivu 1 / 3 Päiväys 20.11.2014 RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Raahen seudun ulosottovirasto / Kihlakunnanvouti Vähäsantanen Juha Kuusikuja 3, Lampinsaari Markus Liedes KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan

MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan SUUNNITELMAT JA VALVONTA Pääpiirustukset ja pääsuunnittelijan Pääpiirustukset, perustamistapaselvitys O X

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä olevaan

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 21 Leirimaja Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Pia 040 520 4517 pia.hirvikoski@oikeus.fi KOHDE: Kirkkokatu 17 Kirkkokatu 17 28900 PORI Vakuutusyhtiö:

Lisätiedot

Kuntotutkimusraportin liite

Kuntotutkimusraportin liite Lämpökuvasivu 1 Liikuntasali,7 C 21 19 17,3 C,1 C 15,9 C 21,0 C Todennäköisimmin ilmavuoto. Lämpökuvasivu 2 Liikuntasali 28,9 C 28 26,0 C,0 C 17,0 C,3 C Mahdollisesti kostunut seinän alaosa. (ei tarkastettu

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo OHJE Tarkastukseen on hyvä varata aikaa 3-4 tuntia. Kylpyhuoneessa ei saisi kastella lattiaa ja seiniä 2 päivää ennen tarkastusta. Mikäli on amme

Lisätiedot

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin VANHAINKOTIKÄYTÖSSÄ OLLEEN RAKENNUKSEN RAKENNE - JA SISÄILMASTOTUTKIMUS Lähtötiedot Kohde on rakennettu 1980-luvulla Rakennus on ollut koko historiansa ajan vanhainkotikäytössä Tiloissa tehty pintasaneerauksia

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 13 Marjala Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 14 Päärakennus Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1 (2) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Geotekniikka 9.3.2016 Hämeenkylän koulu Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1. Yleistä Vantaan geotekniikka

Lisätiedot

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 2 Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova levyllä Puurunkoinen, purueristeinen talo,

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 3 Kivelä Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

2. Perustukset 3. Vanhat perustamistavat 4. Maanpinnat, sadevesijärjestelmät 5. Salaojitus järjestelmät 6. Rakennuksen korkeusasema 7. Vesikatto 8.

2. Perustukset 3. Vanhat perustamistavat 4. Maanpinnat, sadevesijärjestelmät 5. Salaojitus järjestelmät 6. Rakennuksen korkeusasema 7. Vesikatto 8. 2. Perustukset 3. Vanhat perustamistavat 4. Maanpinnat, sadevesijärjestelmät 5. Salaojitus järjestelmät 6. Rakennuksen korkeusasema 7. Vesikatto 8. Yläpohjat 9. Julkisivu 10. Välipohjat 11. Rakennuksen

Lisätiedot

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS Mäkikatu 5-7 B12 76100 Pieksämäki 1 1. LÄHTÖTIETOJA KOHTEESTA: Omistaja: - Kohteen osoite: Toimeksianto: Mäkikatu 5-7 B12, 76100 Pieksämäki Kosteuskartoitus myyntiä

Lisätiedot

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet HYDROCORK Pressfit asennusohjeet Lue nämä asennusohjeet tarkasti ennen asennuksen aloittamista. Asennuksessa tulee myös noudattaa SisäRYL 2013 ohjeistuksia. KULJETUS, VARASTOINTI JA SOPEUTTAMINEN OLOSUHTEISIIN

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/21. Vastaanottaja: Göran Pertiö. Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Haapakyläntie 19, 03100 Nummela. Tutkimus pvm: 4.5.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/21. Vastaanottaja: Göran Pertiö. Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Haapakyläntie 19, 03100 Nummela. Tutkimus pvm: 4.5. Sivuja:1/21 Vastaanottaja: Göran Pertiö Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Haapakyläntie 19, 03100 Nummela Tutkimus pvm: 4.5.16 Raportointi pvm: 12.5.16 Läsnä olleet: Göran Pertiö ja

Lisätiedot

KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI

KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI KATTOTUTKIMUS MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASIPOLKU 5, HELSINKI SISÄLLYS: RAPORTTI Nro: 09091 KATTOTUTKIMUS, KIMNAASIPOLKU 5 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 2. Tiivistelmä... 2 3. Havainnot kohteessa... 2

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 6702/2016 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 6702/2016 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 6702/2016 1/8 Säntinkatu 18, 64700 Teuva Omakotitalon kuntokartoitus 10.3.2016 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 6702/2016 2/8 Tilaus 25.2.2016: Etelä-Pohjanmaan Ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Pöröläntie Kauttua

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Pöröläntie Kauttua PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 12.05.16 10658 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Pöröläntie 1 27500 Kauttua

Lisätiedot

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite:

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite: Omakotitalon perusparantaminen Hakija: Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a Osoite: Kustannustaso 1/2014 (ALV 24%) (rak.kust.indeksi 106,9 (2010=100)) 1.Vaippaan kohdistuvat toimenpiteet 1.1 Vesikatto

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu Joensuu

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu Joensuu JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 04.07.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) Sivu 1 / 10

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) Sivu 1 / 10 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 10 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Piia 040 520 4517 KOHDE: Pitkäkarintie 21 Pitkäkarintie 21 29100 LUVIA Vakuutusyhtiö: Vahinkonumero:

Lisätiedot

Kosteuskartoitus RS 1

Kosteuskartoitus RS 1 Kosteuskartoitus RS 1 Prästängsgatan 13 E 52 10600 Tammisaari 02.03.2016 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 030 670 5500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0 1 RAJAUKSET Keittiön puolelta ei pystytty tarkastamaan

Lisätiedot

R A K E N N U S S E L O S T U S

R A K E N N U S S E L O S T U S LAAJALAHDEN KOULUN OPETTAJA-ASUNTOLA KAUKOLANTIE 15-19 02140 ESPOO HANKENRO 7011 VESIKATTEEN UUSIMINEN R A K E N N U S S E L O S T U S Insinööritoimisto Pontek Oy RAKENNUSSELOSTUS LAAJALAHDEN KOULUN OPETTAJA-ASUNTOLA

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS

PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Raportti 2014 1(6) Lpk Ågeli Kivalterinpolku 3 00640 Helsinki PÄIVÄKODIN PORTAIKON ALAPUOLISEN VARASTON KORJAUKSEN ONNISTUMISEN TARKASTUS JA KOSTEUSVAURIOT JA LEPOHUONEEN LATTIAN KYLMYYS Taustatietoja

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2104/2015 1/9

KK-Kartoitus RAPORTTI 2104/2015 1/9 KK-Kartoitus RAPORTTI 2104/2015 1/9 Kaartotie 16, 60800 ILMAJOKI Omakotitalon kuntokartoitus 21.4.2015 klo 14.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2104/2015 2/9 Tilaus 21.4.2015: Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 3 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristäminen PAROC extralla ja PAROC WPS 3n -levyillä Oikein tehty

Lisätiedot

KUNTOKARTOITUS VALAJANTIE 5-7 26820 RAUMA

KUNTOKARTOITUS VALAJANTIE 5-7 26820 RAUMA KUNTOKARTOITUS VALAJANTIE 5-7 26820 RAUMA Sivu 1 / 53 Sisällys 1. Yhteystiedot... 3 2. Yleistä... 4 3. Rakennus... 5 3.1 Alapohja... 5 3.2 Välipohjarakenne... 5 3.3 Yläpohjarakenne... 5 3.4 Runko... 5

Lisätiedot

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom 1512197 6.1.215 Loviisan kaupunki Haddom skola Haddomintie 14, 7945 Kuggom Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 1514 Lahti Puh. +358 2 755 611 Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. RAKENNUSTEKNIIKKA 5 1.1

Lisätiedot

Raportti Työ No:

Raportti Työ No: Sivu 1 / 10 Asunto Oy Hopeakartano SKH isännöinti Oy Tekninen Isännöitsijä Toni Sundberg Beckerintie 8 00410 HELSINKI Raportti Työ No: 759-1418 Kohde: Työ No: Asiakas Asunto Oy Hopeakartano Malminkartanonaukio

Lisätiedot

Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä. Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy

Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä. Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy Kohteen yleiskuvaus Tutkimuskohteena oli vuonna 1988 rakennetut kehitysvammaisille tarkoitetut palvelutalot

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, mallihuoneen merkkiainekoe TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(9) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ullakon eristäminen Rakennuseristeet

Ullakon eristäminen Rakennuseristeet Ullakon eristäminen Rakennuseristeet Huhtikuu 0 korvaa Joulukuu 00 Sisällys Edullisesti lisätilaa kylmästä ullakosta... Edullisesti lisätilaa kylmästä ullakosta Näin eristät ullakon seinät... Näin eristät

Lisätiedot

HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO

HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO Hinnasto voimassa toistaiseksi. HB KIVITALOJEN TYYPPITALOT TOIMITUSSISÄLTÖ JA HINNASTO EDULLISET JA ENERGIATEHOKKAAT TYYPPITALOT HB toimitussisältö

Lisätiedot

Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus 1(13) Tiedote 4.12.2010, Jouko Aho, Martti Remes

Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus 1(13) Tiedote 4.12.2010, Jouko Aho, Martti Remes Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus 1(13) Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus 2(13) Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus

Lisätiedot

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio Renovation Center, EU-day 21.9.2016 Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio MARK LivingLabhankkeen materiaalia Toimenpiteet Osallistuminen suunnittelukokouksiin Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

Kääntyvän yläosan ulkoverhoukset ovat rimalautaverhousta. Verhous on hyväkuntoinen.

Kääntyvän yläosan ulkoverhoukset ovat rimalautaverhousta. Verhous on hyväkuntoinen. Tarjous Sivu 1 Tarjous Kreivinmäen tuulimylly, Salo Rakennus on vanha mamsellimylly Salon Halikossa Kreivinmäen museoalueella. Tuulimyllyä on tarkoitus kunnostaa kesällä 2016. Rakennus Rakennus on perustettu

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA. Kirkonkylän alakoulu. Korjattavuusarvio P27815

TUUSNIEMEN KUNTA. Kirkonkylän alakoulu. Korjattavuusarvio P27815 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjattavuusarvio 1 (19) S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUUSNIEMEN KUNTA Kirkonkylän alakoulu Korjattavuusarvio P27815 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

HUNTON SARKET aluskate ASENNUSOHJEET. VAROITUS! Astu vain kantavan rakenteen päälle! Aluskate ei ole kantava rakenne.

HUNTON SARKET aluskate ASENNUSOHJEET. VAROITUS! Astu vain kantavan rakenteen päälle! Aluskate ei ole kantava rakenne. HUNTON SARKET aluskate ASENNUSOHJEET VAROITUS! Astu vain kantavan rakenteen päälle! Aluskate ei ole kantava rakenne. www.hunton.fi VARASTOINTI Hunton Sarket aluskatelevyt tulee varastoida ja säilyttää

Lisätiedot

HardiePlank kuitusementtipaneelien asennusohje

HardiePlank kuitusementtipaneelien asennusohje HardiePlank kuitusementtipaneelien asennusohje Tuotteet ja tarvikkeet 3 Profiilit 4 Ennen asentamista 5 Asennusperiaatteet 6 Säilyttäminen 7 Työstäminen 8 Kiinnitystarvikkeet 9 Asentaminen 10 Asennustiedot

Lisätiedot

Alumiinirungon/Eristyskatto

Alumiinirungon/Eristyskatto 7970FI Alumiinirungon/Eristyskatto Kattolipan runko 8 Willab Garden 2016.05 3 2 4 TÄRKEÄÄ! Lue asennusohjeet läpi ennen kuin aloitat asentamisen! Jos ohjeita ei noudateta, elementti ei toimi parhaalla

Lisätiedot

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Papurikonkatu Pori

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Papurikonkatu Pori PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 21.09.16 11050 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori johanna.yli-futka@oikeus.fi TYÖKOHDE Papurikonkatu 13 28220 Pori

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN Kokonkatu 6 33960 Pirkkala 1. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Omakotitalo Kokonkatu 6 33960 Pirkkala Kohteen pinta-ala: Ei tarkemitattu Kohteen tilavuus: - m³ Kerrosluku:

Lisätiedot

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely Altaiden betonirakenteet, ympäröivien tilojen rakenteet 05.10.2016 RI (AMK) Kari Lehtola ja Rkm Timo Ekola Esityksen sisältö Kuntoarvio 2012;

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

Kuntotarkastus Asuinrakennus

Kuntotarkastus Asuinrakennus 1 (6) Kuntotarkastus Asuinrakennus Talonmiehen asunto Urheilukatu 3 18100 HEINOLA Sisällysluettelo 2 (6) 1 TARKASTUSKOHDE... 3 1.1 Yleistiedot... 3 1.2 Lähtötiedot ja katselmuksen tarkoitus... 3 2 HAVAINNOT...

Lisätiedot

Kuntokartoitetun aluksen nimi Kuntokartoitetun aluksen rakennusvuosi Kuntokartoituksen tekopaikka Kuntokartoituksen ajankohta

Kuntokartoitetun aluksen nimi Kuntokartoitetun aluksen rakennusvuosi Kuntokartoituksen tekopaikka Kuntokartoituksen ajankohta PERINNEALUSTEN AVUSTUSHAKEMUS LIITE 2 KUNTOKARTOITUS OSA 1: PERUSTIEDOT Alus Kuntokartoitetun aluksen nimi Kuntokartoitetun aluksen rakennusvuosi Kuntokartoituksen tekopaikka Kuntokartoituksen ajankohta

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

SISÄILMASTOSELVITYS. Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat. Haagapuisto, Hanko

SISÄILMASTOSELVITYS. Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat. Haagapuisto, Hanko 1/13 SISÄILMASTOSELVITYS Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu, teknisen työn luokat Haagapuisto, Hanko Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/13

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Tarkastusraportti 14.03.2016 SISÄILMA- JA RAKENNUSTEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT

KUNTOTARKASTUS. Tarkastusraportti 14.03.2016 SISÄILMA- JA RAKENNUSTEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT L E V O L A 1 JYLLIN LEIRIKESKUS / PÄÄRAKENNUS JA MAJOITUSTILAT PUKARANTIE 1123 38970 LAUHALA KUNTOTARKASTUS Tarkastusraportti 14.03.2016 L E V O L A 2 1. YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastusraportti

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/19. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Björn-Eric Falck. Jokirannantie 21, 02570 Siuntio. Tutkimus pvm: 6.4.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/19. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Björn-Eric Falck. Jokirannantie 21, 02570 Siuntio. Tutkimus pvm: 6.4. Sivuja:1/19 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Björn-Eric Falck Kuntokartoitus Kohde: Jokirannantie 21, 02570 Siuntio Tutkimus pvm: 6.4.16 Raportointi pvm: 16.4.16 Läsnä olleet: Björn-Eric

Lisätiedot

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

RS-1 KOSTEUSKARTOITUS RS-1 KOSTEUSKARTOITUS Ollilantie 1 A 6, 90440 Kempele Kosteuskartoituspäivä 03.12.2014 Paavo Havaksen Tie 5 F FI-90570 Oulu p. 0207 495 674 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 RS-1 KOSTEUSKARTOITUS

Lisätiedot

Rakennustapaseloste 3H+K Kyyhkyrinne 5

Rakennustapaseloste 3H+K Kyyhkyrinne 5 Rakennustapaseloste 3H+K Kyyhkyrinne 5 Olohuone lattia laminaatti kattorasiat lampuille + led valaistus Makuuhuoneet + Vaatehuone lattia laminaatti kattorasia lampulle Kodinhoitohuone sisäkatto valkolakattu

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 5709/2014 1/9

KK-Kartoitus RAPORTTI 5709/2014 1/9 KK-Kartoitus RAPORTTI 5709/2014 1/9 Kohde: Lukkarintie 2 64900 Isojoki Tilaus 26.9.2014: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto / Santtila Merja Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Omakotitalon

Lisätiedot

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Yli 30 vuoden asuntorakennuttamisen kokemus. 1 RATKAISU Ulkoseinät eps-eristeisiä, ohutrapattuja betonielementtejä

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 23 Vierasniemen päärakennus Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖSELITYS. Kaskelan vesikattorakenteiden peruskorjaus. VETELIN KUNTA Kivihyypäntie Veteli 14. joulukuuta 2016 Tekijä: Anssi Torppa

RAKENNUSTYÖSELITYS. Kaskelan vesikattorakenteiden peruskorjaus. VETELIN KUNTA Kivihyypäntie Veteli 14. joulukuuta 2016 Tekijä: Anssi Torppa RAKENNUSTYÖSELITYS Kaskelan vesikattorakenteiden peruskorjaus VETELIN KUNTA Kivihyypäntie 1 69700 Veteli 14. joulukuuta 2016 Tekijä: Anssi Torppa RAKENNUSTYÖSELITYS Kaskelan vesikattorakenteiden peruskorjaus

Lisätiedot

Asennusta koskevia ohjeita. Sisältö

Asennusta koskevia ohjeita. Sisältö Sisältö Liitäntämahdollisuudet kuivausrummussa Asennusta koskevia ohjeita Asennusmahdollisuudet Turvallisuusohjeet...1 Liitäntämahdollisuudet kuivausrummussa... 2 Asennusta koskevia ohjeita... 3 Asennusmahdollisuudet...

Lisätiedot