NUMMISTENTIE 359 TYÖOHJE ALAPOHJARAKENTEEN MUUTTAMISEKSI
|
|
- Ari Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NIKO PALONEN NUMMISTENTIE 359 TYÖOHJE ALAPOHJARAKENTEEN MUUTTAMISEKSI
2 TYÖ ÖHJE Minni Råman otti allekirjoittaneeseen yhteyttä koskien vanhan rakennuksen alapohjarakenteen ongelmia. Tarkoitus on vaihtaa maanvarainen betonilaatta tuulettuvaksi alapohjarakenteeksi. Kohteena on Järvenpäässä 1947 rakennettu pystyrunkoinen ja purueristeinen omakotitalo osoitteessa Nummistentie 359, jota on laajennettu 1970-luvulla. Laajennuksen yhteydessä alkuperäisiä lattiarakenteita on muutettu eli tuulettuvia alapohjia on muutettu maanvaraisiksi betonilaatoiksi. Kohteessa järjestettiin katselmus , jossa kohteeseen tutustuttiin pintapuolisesti sekä mietittiin kohteen ja sen ongelmien kannalta viisainta etenemistapaa. Tuolloin päätettiin, että kohteeseen suunnitellaan uusi alapohjarakenne. Rakennuspaikka ei ole suoranaisesti märkä, mutta sitä on silti syytä kuivattaa, jotta alapohjarakenteiden kosteustekninen toiminta saadaan varmistettua. Näin ollen kosteudentorjunnassa on keskityttävä ensisijaisesti ulkopuolisten olosuhteiden kuntoon laittamiseen, sillä jos rakennuspaikka on kuiva, niin kosteutta ei juurikaan nouse kapillaarisesti rakenteissa ylöspäin. Kosteutta ei voida kokonaan poistaa, mutta sitä pystytään oleellisesti vähentämään ja alapohjasta saadaan teknisesti toimiva. Karkeat vaiheet rakennuksen kunnostamisessa ovat seuraavat: 1. Alapohjarakenteiden purkaminen 2. Salaojittaminen, sadevesiviemäröinti ja maanpinnan leikkaus 3. Uusi katselmus ja varsinainen korjaussuunnittelu 4. Varsinaiset muutostyöt
3 Vaiheet 1 ja 2 ovat niin sanottuja valmistelevia töitä, joiden järjestyksellä ei ole merkitystä. Varsinainen korjaussuunnittelu tehdään lopulliseen muotoon vasta, kun alapohjarakenteet on purettu ja vaurioiden lopullisesta laajuudesta on saatu varmuus. Korjaussuunnittelun yhteydessä ratkaistaan, että missä laajuudessa rakennuksen alimpia osia, kuten alaohjauspuita ja pystyrungon alapäitä, vaihdetaan sekä paikataan ja miten uudet alapohjarakenteet liitetään seinärakenteisiin. Samalla ratkaistaan lopullisesti se, että säilytetäänkö nykyiset sisäpinnat vai uusitaanko ne hengittävin materiaalein. Ensisijaisen tärkeää on poistaa vaurioiden aiheuttaja ja toissijaisen tärkeää on vaurioiden korjaaminen. Mikäli vauriot korjataan puuttumatta vauriot aiheuttaneisiin syihin ja olosuhteisiin, niin vauriot toistuvat uudelleen.
4 RAKENNUSPAIKAN KUIVATTAMINEN Ennen varsinaisia rakennustöitä tehdään valmistelevia töitä. Työt aloitetaan rakennuksen ympäristön salaojittamisella ja maanpinnan leikkauksella. Maanpinta on rakennuksen ympärillä noussut vuosikymmenten saatossa ja sitä on madallettava. Maanpinnan noustessa liian lähelle puisia rakennusosia maaperän kosteus saattaa nousta puurakenteisen rungon alimpiin osiin, josta voi aiheutua lahovaurioita. Maanpinnan madaltamisen ja salaojittamisen yhteydessä muodostetaan rakennuksen välittömään läheisyyteen kallistukset maanpintaa muotoilemalla, jotka ohjaavat pintavesiä rakennuksesta poispäin. Pihapiirin kuivattaminen tehdään seuraavien periaatteiden mukaisesti: Hulevesien eli ränni- sekä salaojavesien johtaminen viemäriverkkoon on pääsääntöisesti kiellettyä. Ensisijaisesti kiinteistökohtaiset hulevedet käsitellään rakennuspaikalla. Käytännössä tämä tarkoittaa avo-ojaan johtamista tai maaperään imeyttämistä. Jos rakennuspaikan ympärillä ei ole syvää ojaa, niin hulevedet imeytetään kivipesän kautta maaperään. Tämä edellyttää, että maaperä on hyvin vettä läpäisevää. Esimerkiksi maaperän ollessa pelkkää savea, ei imeyttäminen onnistu. Patolevy. Laajennusosaan perusmuuriin asennetaan patolevy. Patolevyn yhteydessä asennetaan perusmuurin maan alle jäävän osuuden päälle pystysuuntainen lämmöneriste, EPS 120 Routa. Periaatteessa maanpinnan yläpuolisen osuuden sokkelista voisi verhota mineraalivillalla, joka soveltuu rappausalustaksi, mutta tällöin perusmuurista kasvaisi paksumpi, kuin seinärakenteesta, joka on rumannäköistä. Lisäksi paksumman perusmuurin yläosa pitäisi suojata suojapellillä, joka ohjaisi sadevedet
5 lisälämmöneristeen ohi. Patolevyn yläreuna varustetaan suojalistalla, joka estää veden pääsyn patolevyn ja perusmuurin väliin. Suodatinkangas. Maaperä rakennuksen ympärillä on savista eli hienojakoista. Hienojakoisella maaperällä on taipumus sekoittua salaojasoraan, joten kaivantojen pohjalle levitetään suodatinkangas. Suodatinkankaan päälle tulee salaojasora sekä salaoja- ja sadevesiviemärit. Routaeristys. Laajennusosan ympärille asennetaan routaeristys esimerkiksi EPS 120 Routa -eristelevy. Routaeristys nostaa maaperän lämpötilaa rakennuksen välittömässä läheisyydessä ja mitä lämpimämpi maaperä on, niin sitä vähemmän laajennusosan maanvaraisen betonilaatan kautta vuotava hukkalämpö kondensoituu perusmuurien ympäristössä. Mitä vähemmän kondensoitumista on, niin sitä kuivempana perusmuuri pysyy. Maata vasten asennetaan 50mm kerros levyä, mutta rakennuksen ulkonurkissa käytetään 100mm vahvaa kerrosta. Nurkkiin kohdistuu kovempi pakkasrasitus. 100mm kerros ulotetaan nurkasta 1,5m molempiin suuntiin. Routaeristyksen voi asentaa myös rakennuksen alkuperäiseen osaan. Tällöin routaeristys suojaa perustuksia jäätymiseltä. Lisäksi routalevy kallistetaan viettämään rakennuksesta poispäin, jolloin maahan imeytyvät sadevedet valuvat sen pintaa pitkin rakennuksesta poispäin kohti salaojaviemäriä. Jos alkuperäinen osa rakennuksesta suojataan routalevyllä, niin ryömintätilan pohjalle kannattaa asentaa eristeeksi lecasoraa. Lecasoran alle levitetään suodatinkangas. Lecasora eristää perustuksia pakkasta vastaan kivijalan sisäpuolelta. Lisäksi lecasora kesällä eristää maaperän kylmyyden alleen. Kun kesällä maaperän kylmyys ei pääse viilentämään ryömintätilaa, niin tuuletuksen yhteydessä talon alle kulkeutuva lämmin ilma kondensoidu viileisiin pintoihin.
6 Routaeristyksen pieni ongelma rakennuksen alkuperäisen osan ympärillä on se, että perustamissyvyys on matala. Tällöin routalevyä ei saada kovin syvälle maanpinnan alle ja mitä vähemmän maata on routalevyn päällä, niin sitä huonommin sen päälle saa kasveille kasvualustaa. Salaojaviemäri. Salaojaputkena käytetään SN8 110 putkia. Valkoista peltosalaojaputkea ei käytetä. Salaojaputken kallistus eli vietto on 0,5cm yhden metrin matkalla (1cm/2m). Rakennuksen alkuperäisen osan kohdilla vältetään salaojaputken viemistä reilusti anturalinjan alareunan alapuolelle. Jos putket viedään reilusti anturan alareunaa alemmas, niin on olemassa riski, että maaperä kuivuu liikaa, jolloin saattaa tapahtua painumista. Laajennusosan kohdalla salaojitus pitää ulottaa anturoiden alapuolelle, jotta perusmuuri ja maanvarainen laatta saadaan kuivatettua. Salaojakaivot. Rakennuksen nurkille asennetaan salaojakaivot. Salaojakaivojen kautta salaojien toiminta on seurattavissa sekä voidaan suorittaa huoltotoimenpiteitä, kuten sakkapesien tyhjennystä sekä putkien huuhtelua. Kaivon kannet suljetaan niin, että lapset eivät niitä saa auki. Sadevesiviemärit. Salaojaviemäreiden kanssa samaan kaivantoon sijoitetaan sadevesiviemärit. Rännivesiä ei saa johtaa salaojaputkeen, mutta rännivedet saavat kulkea sadevesiviemäriä pitkin samassa kaivauksessa salaojien kanssa. Sadevesiviemärinä käytetään SN8 110 sadevesiputkea. Ränni- eli sadevesikaivot. Syöksytorvien kohdalle asennetaan rännikaivot, jota pitkin syöksytorvien vedet johdetaan sadevesiviemäriin.
7 Maanpinnan kallistus. Maanpinnan pitäisi kallistaa rakennuksen ympärillä kolmen metrin matkalla 5cm/1m rakennuksesta poispäin. Tällöin kallistusta on 15cm kolmen metrin matkalla. Kallistuksia rakennuksen välittömässä ympäristössä pyritään muotoilemaan rakennuksesta poispäin kallistavaksi. Myös salaojakaivannon pohja pyritään muotoilemaan niin, että se kallistaa rakennuksesta poispäin. Maanpinnan korkeus. Maanpintaa leikataan alemmas rakennuksen ympärillä. Maanpinnan tulisi olla 30cm alempana, kuin rakennuksen alimpien puisten rakennusosien, mutta tähän ei välttämättä pystytä matalasta perustamissyvyydestä johtuen. Maanpintaa pyritään laskemaan niin alas, kuin mahdollista rakennuksen välittömässä läheisyydessä. Samalla varotaan, että rakennuksen ympärille ei muodosteta syvennystä, jota kohti pintavedet valuvat.
8 ALAPÖHJARAKENTEIDEN PURKAMINEN Maanvaraiset alapohjarakenteet puretaan. Pintaverhoukset poistetaan ja Laatta piikataan rikki. Laatan alla olevat styroksit poistetaan, jonka jälkeen styroksin alta paljastuva hiekkatäyttö poistetaan. Hiekka poistetaan joko imuautolla tai lapiolla ja kottikärryillä. Lattiarakenteiden poistamisen jälkeen tarkastetaan pystyrungon alaosien kunto. Lahoja mahdollisten mikrobivaurioiden laajuus selvitetään, jonka jälkeen tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet. Vaakasuuntaista alaohjauspuuta voi joutua vaihtamaan, kuten myös pystyrungon tolppien alapäitä. Tätä varten on varmistettava, että seinässä lämmöneristeenä oleva sahanpuru ei putoa alas. Tämä tehdään sisäpuolista umpilaudoitusta varovasti purkamalla, jonka jälkeen pystytolppien väliin umpilaudoituksen alareunaan asennetaan esimerkiksi laudasta, vanerista tai muusta vastaavasta levystä stopparit, jotka ehkäisevät purun putoamista. Kunnostustöiden edetessä stopparin alapuoliset sahanpurut korvataan selluvillalevyllä ja umpilaudoitus palautetaan.
9 UUSI KATSELMUS JA VARSINAINEN KÖRJAUSSUUNNITTELU Kun lattiarakenteet on purettu, järjestetään kohteessa uusi katselmus. Katselmuksessa olisi hyvä olla läsnä myös työporukka, joka varsinaiset kunnostustyöt suorittaa. Tällöin hahmotetaan, että missä laajuudessa runkoa on korjattava sekä paikattava ja mitä työtapoja käytetään. Katselmuksen yhteydessä päätetään lopullisesti se, että uusitaanko rakennuksen seinien pintamateriaalit vai pyritäänkö nykyiset pintaverhoukset säilyttämään. Katselmuksessa olisi hyvä olla selvillä, että miten sisätiloja, huonejärjestyksiä sekä käyttötarkoituksia halutaan muuttaa. Katselmuksen jälkeen tehdään varsinainen suunnitelma uusista lattiarakenteista ja materiaaleista sekä kunnostamisen etenemisestä. Pääpainopiste uusissa rakenteissa on hengittävien materiaalien sekä rakenteiden käyttäminen, joten esimerkiksi lämmöneristeenä käytetään selluvillaa ja tiiviitä muovimaisia kalvoja vältetään. Pääpiirteittäin uudet lattiarakenteet noudattelevat tässä esitettyä ratkaisua, mutta lattiarakenteiden liittyminen tukevasti ja ilmatiiviisti seinärunkoon ratkaistaan vasta, kun purkutyöt on suoritettu. Periaatteessa liittyminen suoritetaan kehälankuilla ja metallisilla palkkikengillä. Ryömintätilan pohjalta poistetaan hiekkatäyttä sekä mahdolliset eloperäiset materiaalit. Lattiarakenteiden alle pyritään muodostamaan kunnollinen tuuletustila, mutta samalla kuitenkin vältetään kaivamasta ryömintätilan pohjaa oleellisesti ulkopuolista maanpintaa alemmaksi, jotta ryömintätila ei ala toimia kaivona pihapiirin matalimpana kohtana. Säästöbetoniseen perusmuuriin porataan timanttiporalla pyöreitä tuuletusaukkoja. Mikäli rakennuksen harjan suuntaisen väliseinän alla on umpinainen perusmuuri, niin
10 siihenkin puhkotaan tuuletusaukkoja. Tuuletusaukkojen määrä sekä sijainti päätetään myöhemmin, mutta sijoittelussa noudatetaan periaatetta, että lähellä ulkonurkkia on tuuletusaukot, josta eteenpäin aukkojen välinen etäisyys toisistaan on maksimissaan kaksi metriä. Rakennuksen alle perustetaan pääkannattajia eli ns. haltijapalkkeja. Nämä ovat rakennuksen harjan eli rakennuksen pituussuunnan suuntaisesti kulkevia pääkannattajia. Pääkannattajia tehdään yhteensä kolme kappaletta, joista kaksi sijaitsee tupakeittiön alla ja viimeinen takapihan eli makuuhuoneiden puolella. Pääkannattajat tehdään esimerkiksi kiinnittämällä kolme 50 x 200 lankkua rautanauloilla toisiinsa. Pääkannattajia varten ryömintätilaan valetaan teräsbetonianturoita, joiden päälle muurataan lecaharkkopilarit. Lecaharkkopilareiden ontelo valetaan betonilla umpeen. Pilareiden välinen etäisyys toisistaan n. 2 metriä. Ryömintätilan pohjalle levitetään suodatinkangas, jonka päälle asennetaan lecasoraa n mm. Lecasora parantaa ryömintätilan kosteusteknistä toimintaa eli kuivattaa rakenteita vähentämällä kosteuden kondensoitumista. Kesällä lecasora eristää maaperän kylmyyden alleen. Kun kesällä maaperän kylmyys ei pääse viilentämään ryömintätilaa, niin tuuletuksen yhteydessä talon alle kulkeutuva lämmin ilma ei kondensoidu viileisiin pintoihin. Lecasora siis nostaa kesäisin ryömintätilan lämpöä ja talvisin suojaa perusmuurien jäätymistä. Perusmuurin päältä on nykyiseen lattiapintaan matkaa n. 40cm. Tällöin varsinaiset alapohjaniskat tehdään 50 x 200 lankuista, joidenka päälle ladotaan näihin nähden poikittain 50 x 150 koolausniskat. Alempien niskojen kylkeen kiinnitetään halkaistusta kakkoskakkosesta saadut rimat, joidenka päälle ladotaan umpilaudoitus. Umpilaudoitus tehdään joko raakapontista tai vajaakanttisesta 22 x 100 laudasta. Umpilaudoituksen ja niskojen kylkien väliseen saumaan asennetaan esimerkiksi bitumivuorauspaperi, joka
11 tiivistää rakenteen ilmavuotoja vastaan. Tämän jälkeen umpilaudoituksen päälle asennetaan huokoinen puukuitulevy. Lämmöneristeenä käytetään puhallusselluvillaa, joka painellaan paikoilleen napakasti. Lämmöneristekerroksen paksuus on tässä rakenteessa n. 27cm, jota voidaan pitää hyvänä määränä ilmatiiviisti toteutetussa rakenteessa. Selluvillan päälle asennetaan ilmansulkupaperi, joka limitetään seinäverhousten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Rakenteesta pyritään saamaan ilmatiivis, jolloin se on vedoton eli käyttäjäystävällinen. Lisäksi ilmatiiveys on hyvä asia, sillä rakennuksen alla olevasta ryömintätilasta ei saa päästä korvausilmaa rakennuksen sisälle, sillä yleensä rakennuksen alla oleva ilma ei ole hyvälaatuista.
12 SEINA T Seiniin ei asenneta suoranaisesti lisälämmöneristettä eikä niitä koolata suoriksi, mutta mahdolliset lastu- ja kipsilevyt poistetaan. Rakenteessa olevat huokoiset puukuitulevyt pintakäsittelyineen jätetään paikoilleen. Huokoisen puukuitulevyn päälle asennetaan yksi kerros huokoista puukuitulevyä. Levyn vahvuus on 12mm. Puukuitulevy puristaa lattiaan lisättävän ilmansulkupaperin seinää vasten eli tiivistää lattian ja seinän välisen liitoksen. Huokoinen puukuitulevy on puuhioketta ja se on perinteinen materiaali, jota on käytetty Suomessa vuosikymmenten ajan. Se on hengittävää ja muodostaa hyvän akustiikan huonetiloihin. Huokoisen puukuitulevyn tärkein ominaisuus on se, että se tiivistää rakenteen tuulta ja ilmavuotoja vastaan. Toinen vaihtoehto on asentaa sisäseiniin lisälämmöneristeeksi 5cm selluvillaa. Rakennusteknisesti lisälämmöneristeelle on parempi paikka kantavan rungon ulkopuolella, jolloin alkuperäisen rungon lämpötila ei laske lisälämmöneristämisestä johtuen, vaan päinvastoin nousee. Mitä lämpimämpi runko on, niin sitä vähemmän siihen tiivistyy huoneilman kosteutta. Viiden sentin lisälämmöneriste on vielä turvallinen määrä villaa sisäseinässä ja tällöin ei aiheudu ns. kastepisteilmiötä sahanpurun sisällä. Kastepisteilmiö tarkoittaa, että ilman jäähtyessä se ei kykene pitämään sisällään yhtä paljon kosteutta, jolloin kosteus vapautuu rakenteen sisällä. Koska ulkovuoraus on hyväkuntoinen ja sitä ei olla uusimassa, niin lisälämmöneristämistä ei ole kannattavaa suorittaa rungon ulkopuolelle. Puukuitulevyjen saumakohdat limitetään, jotta rakenteesta saadaan mahdollisimman ilmanpitävä. Levyjen kiinnitys tehdään hakasnaulaimella tai huopakattonauloilla. Ulkoseinille asennetaan kaksi levyä, mutta väliseiniin riittää yksi levy. Asentamisen jälkeen levyt esiliisteröidään. Esiliisteröinti varmistaa sen, että tapetin liisteri ei imeydy liiallisella tavalla levyihin, jolloin tapetit eivät kiinnity seinään. Esiliisteröinti suoritetaan kahteen kertaan telaamalla levyt liisterillä.
13 Tämän jälkeen levyt voidaan tapetoida suoraan, mutta yleensä alle asennetaan makulatuuritapetti tai pinkopahvi alustapetiksi. Tällä tavoin saadaan valkoinen alusta, joka sopii hyvin maalaus- sekä tapetointialustaksi. Pinkopahvia ei pingoteta, vaan se liisteröidään kauttaaltaan ja kiinnitetään tavallisen tapetin tapaan. Pinkopahvi on niin paksua kartonkia, että levysaumoja sekä naulankantoja ei tarvitse kitata, sillä pinkopahvi peittää ne tehokkaasti. Vaikka seiniä ei koolata suoriksi, niin poikkeuksen muodostaa esimerkiksi keittiön kaapistoseinä. Kyseinen seinä verhotaan muiden seinien tapaan huokoisella puukuitulevyllä, mutta puukuitulevytyksen päälle asennetaan koolaus 22 x 100 laudasta, jonka päälle kaapistot asennetaan. Ylä- ja alakaapiston välinen tila levytetään koolauksen päältä joko kipsilevyllä tai paneloidaan paneelilla. Kipsilevy voidaan laatoittaa, tapetoida jne. Kannattaa lisäksi tutustua allekirjoittaneen seikkaperäisesti laatimaan työohjeeseen, joka käsittelee huokoisen puukuitulevyn asentamista ja pintakäsittelyä. Samalla kannattaa tutustua myös allekirjoittaneen smyygityöohjeeseen sekä alapohjaa käsittelevään ohjeeseen. Ohjeet löytyvät yritykseni internetsivujen referensseistä osoitteesta
14 ILMANVAIHTÖ Nykyinen ilmanvaihto on painovoimainen. Poistoilmareitteinä toimivat lähinnä tulisijat sekä savupiipun poistoilmakanavat. Tuloilmalle ei ole hallittuja reittejä. On huono asia, että raittiille ilmalle ei ole olemassa hallittuja reittejä sisään rakennukseen. Kun raitisilmaventtiilejä ei ole, on olemassa riski, että korvausilma kulkeutuu rakennukseen rakenteiden lävitse sekä pienistä raoista vuotoilmana. Vuotoilman riski on, että se voi kulkeutua vaurioituneen rakenteen kautta, jolloin korvausilma saattaa olla mikrobivaurioitunutta. Vuotoilmaa kulkeutuu herkästi rakennukseen lattianrajasta, jolloin se kylmettää lattian isolta alueelta. Tämä tuntuu epämiellyttävänä vetona. Painovoimainen ilmanvaihto säilytetään, mutta sitä tehostetaan koneellisilla poistoilla. Ilmanvaihdon perusperiaate on, että käytettyä ilmaa johdetaan ulos ns. likaisista tiloista eli keittiöistä, vessoista sekä pesuhuoneista. Raitista ilmaa johdetaan sisään rakennukseen ns. puhtaisiin tiloihin eli oleskelutiloihin. Raitisilmaventtiilit lisätään alakerrassa makuu- ja olohuoneeseen. Perinteinen paikka venttiilille on ikkunan läheisyydessä ikkunan yläreunan korkeudella. Yleensä ikkunan alla on patteri, josta nousee lämmintä ilmaa ylöspäin. Raitisilmaventtiilistä tuleva kylmä ulkoilmaa pyrkii lämmintä ilmaa raskaampana valumaan huoneen alareunaan. Periaatteessa patterista nouseva lämmin ilma ja venttiilistä laskeutuva kylmä ilma sekoavat keskenään, jolloin ulkoilma ei tunnu yhtä kylmältä kuin muussa tapauksessa. Kaikkien raitisilmaventtiilien on oltava säädettävää mallia ja ne on pystyttävä jopa sulkemaan. Koneelliset poistot järjestetään kylpyhuoneeseen sekä keittiöön. Lisäksi tulisijat tulevat jatkossakin toimimaan poistoilmareitteinä. On hyvä asia, että kerrokset ovat erotettavissa toisistaan ovella ylhäältä sekä alhaalta. Tämä helpottaa painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaa, sillä jos ylä- ja alakerta ovat yhteydessä toisiinsa, niin yläkertaan muodostuu suuri ylipaine. Toisin sanoen alakerran ilma haluaa nousta avointa reittiä pitkin yläkertaan. Tästä aiheutuu, että yläkerran
15 raitisilmaventtiilit alkaisivat toimia poistoilmareittinä. Jos kerrokset on mahdollista erottaa ovilla toisistaan, niin painovoimainen ilmanvaihto toimii paremmin ja kerrosten välinen ilma ei pakkaannu yläkertaan. Jatkossa ilmanvaihdon riittävyyttä tarkkaillaan. Mikäli huoneilma tuntuu tunkkaiselta tai riittämättömältä, niin korvausilmaa rakennukseen järjestetään hallitusti lisää.
16 RAKENNEKUVAT Kuva 1 Uuden lattiarakenteen leikkauskuva etupihalta kohti takapihaa katsoen.
17 Kuva 2 Uuden lattiarakenteen leikkauskuva rakennuksen harjan suuntaisesti katsoen.
18 RAKENNESELVITYS 1. Pontattu lattialauta 28-32mm. Piilokiinnitys pontista ruuvaamalla. 2. Ilmansulkupaperi, esimerkiksi Ekovillan X5. Asennus niskojen suuntaisesti. 3. Lattiakannattaja 50 x 150 K400. Naulataan alempiin lattiakannattajiin kiinni sekä päät kiinnitetään seinärunkoon myöhemmin määritettävällä tavalla. 4. Lattiakannattaja 50 x 200 K600. Naulataan haltijapalkkiin kiinni sekä päät kiinnitetään seinärunkoon myöhemmin määritettävällä tavalla. Todennäköisesti kehälankku sekä metalliset palkkikengät. 5. Bitumivuorauspaperi vaaka- ja pystysuuntaisen rakenteen liitoksessa, n. 100mm pystyy sekä vaakaan. Kiinnitys tiheästi nitoen. Bitumivuorauspaperi voidaan korvata kolmioriman alle kiinnitettävällä pellavaeristenauhalla, jolla vaaka- ja pystysuuntaisen rakenteen liitos saadaan tiivistettyä. 6. Kolmiorima. 7. Huokoinen puukuitulevy 12mm. Voidaan korvata bitumivuorauspaperilla. 8. Umpilaudoitus vajaasärmäisestä 22 x 100 laudasta tai raakapontista. 9. Kannatinrima, esim. halkaistu 50 x Haltijapalkki eli pääkannattaja. Kolme kpl 50 x 200 lankkuja toisiinsa kiinnitettynä. 11. Kapillaarikatko, esim. sokkelikaista tai kattohuopa. 12. Valettava lecaharkkopilari 200 x 200 x 200. Muurataan muurauslaastilla anturan päälle ja valetaan täyteen betonilla. Pilareiden etäisyys toisistaan n. 2 metriä. 13. Teräsbetoniantura 150 x 600 x Ryömintätilan pohjalle lecasoraa n. 150mm. 15. Suodatinkangas Karkussa, Niko Palonen
NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX
NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE Kohde: XXX 2.11.2013 Alapohjan rakenne Nykyinen alapohjarakenne on maanvarainen laatta, jossa on ollut puinen koolausrakenne. Lämmöneristeenä on käytetty sahanpurua.
LisätiedotTYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI
NIKO PALONEN / www.suorakon.com TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI 8.10.2014 JOHDANTO Tämän oppaan tarkoitus on kertoa smyygi- eli täytelistan tekemisestä vanhan hirsirakennuksen ikkunakarmin
LisätiedotSaunan rakentaminen ja remontointi
Saunan rakentaminen ja remontointi Suomessa saunan rakentamisen tapoja on todennäköisesti yhtä monta kuin on tekijöitäkin. Seuraavat saunan rakennusohjeet perustuvat 20 vuoden kokemukseemme saunojen rakentamisesta
LisätiedotREMONTTIKUVAUS YLÄKERRAN WC YLÄPOHJAN ERISTEET VESIKATE SAVUPIIPPU
REMONTTIKUVAUS Kiinteistö: rv. 1954 (laajennusosa 1987). Kiinteistön vanha osa 2krs. Kiinteistöä ei ole aikaisemmin peruskorjattu. Remontti käsittää: - 1. Yläkerran wc:n remontointi, yläpohjan eristeen
LisätiedotPiha-alueiden kuivatus ja salaojat
Piha-alueiden kuivatus ja salaojat Tommi Riippa Tiimi- ja laatupäällikkö, RTA FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 3.10.2017 Page 1 HUOM! Aineisto ei ole tarkoitettu pihan kuivatuksen ja salaoja-asennusten
LisätiedotHåkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet
Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 Rakennetutkimus
LisätiedotSaunaremontti ja uuden saunan rakentaminen yhdistelmäsauna ja infrasauna
Saunaremontti ja uuden saunan rakentaminen yhdistelmäsauna ja infrasauna Kun kiuassaunaan asennetaan myös infrapunalämpö, tulee ottaa huomioon muutamia näissä ohjeissa olevia tärkeitä seikkoja. Seuraavat
LisätiedotULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400
LisätiedotSaunan rakentaminen ja remontointi
Saunan rakentaminen ja remontointi Suomessa saunan rakentamisen tapoja on todennäköisesti yhtä monta kuin on tekijöitäkin. Seuraavat saunan rakennusohjeet perustuvat 20 vuoden kokemukseemme saunojen rakentamisesta
LisätiedotNIKO PALONEN / UREAVAAHTO VANHASSA RAKENNUKSESSA
NIKO PALONEN / www.suorakon.com UREAVAAHTO VANHASSA RAKENNUKSESSA 22.2.2015 YLEISTÄ Tämän oppaan tarkoitus on kertoa pääasiassa kuvamateriaalin avulla vanhoissa rakennuksissa vastaan tulevasta ureavaahdosta.
LisätiedotTYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 15.10.15 10105 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori kirsi.sjogren@oikeus.fi TYÖKOHDE Enäjärventie 37 28370 Pori VAKUUTUSYHTIÖ
LisätiedotKK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7
KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:
LisätiedotRTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015
RTA -lopputyön esittely Marit Sivén, rkm 23.9.2015 Perustuksiin ja alapohjiin liittyvien kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen käytännössä Tavoite Kosteus- ja hometalkoot projektin yhteydessä on laadittu
LisätiedotKäpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus
1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin
LisätiedotTarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:
RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu
LisätiedotWWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI
1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on
LisätiedotHangon neuvola, Korjaustapaehdotus
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sami Heikkilä, Juhani Pirinen Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...
LisätiedotAUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA
31.5.2012 ALUSTATILAN TIIVIYS- JA KUNTOKARTOITUS AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 4688 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...
LisätiedotYLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS
YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua
Lisätiedot(1A) Rakennuksen ulkonurkkien puutteellinen routasuojaus
04.03.2001 (1A) Rakennuksen ulkonurkkien puutteellinen routasuojaus Kattovesien ohjaus seinänvierustalle Puutteellinen ulkonurkan routasuojaus Riittämätön pinnankallistus Toimimaton salaojitus Virheellinen
LisätiedotULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as
LisätiedotNäin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n
Näin lisäeristät 2 Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova levyllä Puurunkoinen, purueristeinen talo,
LisätiedotRyömintätilaisten alapohjien toiminta
1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät
LisätiedotAs Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO
As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne
LisätiedotHOMEKOIRATUTKIMUS. Osoite Sairaalantie 7 Asiakkaan nimi Heinäveden kunta. Raportin toimitus
Osoite Sairaalantie 7 Asiakkaan nimi Heinäveden kunta. Raportin toimitus jenni.ylikotila@heinavesi.fi 1 / 8 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN TIEDOT... 3 1.1 YLEISKUVAUS KOHTEESTA... 3 1.2 OLEELLISIMMAT HAVAINNOT...
LisätiedotNäin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n
Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä
LisätiedotRiskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti
Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala
LisätiedotKuntotutkimusraportti. Salaojat. As. Oy Helsingin Mansikkamäki 6, Mansikkamäki 6, Helsinki
Kuntotutkimusraportti Salaojat As. Oy Helsingin Mansikkamäki 6, Mansikkamäki 6, Helsinki Kuntotutkimusraportti salaojat 2 (8) AJANKOHTA 23.7.2014 KOHDE Tilaaja Matti Virtanen, Isännöitsijä Yhtiö As. Oy
LisätiedotPinkopahvin kiinnitys seinään
Pinkopahvin kiinnitys seinään työnäytös Tammelassa 13.4.2010 Niko Palonen Juhani Korpinen SataEDU Nakkilan toimipiste Kahden ajan maailmanperinnöt projekti 2010 Pinkopahvin kiinnitys seinään työnäytös
LisätiedotNäin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet
Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen
LisätiedotRAKENNUSTAPASELOSTUS KAUKAAN VIRKAILIJAKERHO
RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUKAAN VIRKAILIJAKERHO RAKENNUSTAPASELOSTUS YLEISTIEDOT PAIKKATIEDOT Rakennuskohteen nimi Kaukaan Virkailijakerho Osoite Kaukaankatu 28 Rakennuspaikkaa koskevat tiedot (tontti, kaavoitus,
LisätiedotTyön nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan
MAANVARAINEN ALAPOHJA puh 03 4243 100 wwwfoamitfi AP 101 X Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan 60 mm Teräsbetonilaatta, raudoitus betoniteräsverkolla
LisätiedotPERUSTUSRATKAISUT. Leca sora. ryömintätilassa / korvaa esitteen 3-12 /
PERUSTUSRATKAISUT Leca sora ryömintätilassa 3-12 / 19.11.2010 korvaa esitteen 3-12 / 1.6.2005 www.e-weber.fi LECA SORA RYÖMINTATILASSA Kuva 1: Ryömintätilainen Leca perustus. Ryömintätilan toimiva tuuletus,
LisätiedotKuntotutkimusraportin liite
Lämpökuvasivu 1 Liikuntasali,7 C 21 19 17,3 C,1 C 15,9 C 21,0 C Todennäköisimmin ilmavuoto. Lämpökuvasivu 2 Liikuntasali 28,9 C 28 26,0 C,0 C 17,0 C,3 C Mahdollisesti kostunut seinän alaosa. (ei tarkastettu
LisätiedotAsennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI
Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI Seinien alaosan korjausmenetelmä Valesokkeli on ollut hyvin tyypillinen perustamistapa rivi- ja omakotitaloissa 1970- ja
LisätiedotRT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET
RT 82-10820 ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT 82-10560 RT 82-10693 PIENTALON PUURAKENTEET JJ/1/huhtikuu 2004/6000/Vla/Rakennustieto Oy 3 ohjetiedosto RT 82-10820 3 RAKENNUSTARVIKKEET Yläsidepuut Levyjäykiste
LisätiedotKingspan-ohjekortti nro. 109
Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro. 109 MÖKKIOHJE Kingspan Therma -eristeiden vahvuudet mökkien lämmöneristämisessä Paremman lämmöneristyksen ansiosta mökkien vuosittainen käyttöaika pitenee. Mökit
LisätiedotVaria Vantaa Tennistie 1 01370 VANTAA. Pintakallistusselvitys
Pintakallistusselvitys Varia Vantaa Tennistie 1 01370 VANTAA Pintakallistusselvitys 2 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Varia Vantaa Rivitalorakennus Tennistie 1 01370 VANTAA Tilaaja Tekijä Vantaan tilakeskus
Lisätiedot1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27
9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS
LisätiedotKingspan-ohjekortti nro 106
Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta
LisätiedotRakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennuslupanumero 201 - Rakennettavat rakennukset. Kylä Tilan nimi
Laitilan kaupunki RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Yksityiskohtainen tarkistuslista Rakennusluvassa vaadittujen työnjohtajien tulee kunkin oman vastuualueensa osalta merkitä tähän tarkistuslistaan suorittamansa
LisätiedotRAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT
RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,
LisätiedotLevykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin
Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin SPU Sauna-Satu soveltuu saunan seinien ja kattojen sekä kosteiden tilojen
LisätiedotTarkastettu omakotitalo
Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden
LisätiedotRÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.
RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. Talossa oli vain yksi ränni alun perin. Turun yliopisto
LisätiedotMAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE
MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:
LisätiedotKOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa
TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI Koskenniska 2, 01360 Vantaa 15.6.2011 Korjausrakentaminen ja Koskimyllyn päiväkoti, Vantaan kaupunki TARKASTUSRAPORTTI 3.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA ALUSTATILAN SEURANTAMITTAUKSET
TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA ALUSTATILAN SEURANTAMITTAUKSET Tutkimusselostus 2 (8) Sisällys 1 Alustatilan rakenteet... 3 2 Alustatilan tiiveys- ja kuntokartoitus... 3 3 Ollaksen
LisätiedotAsennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI
1 Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI puh 020 749 8010 Tekninen tuki takotek.toimisto@gmail.com, 040-77201935 2 Ennen työn aloittamista
LisätiedotPÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia
LisätiedotFinnmap Consulting Oy SSM
1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen
LisätiedotTarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä.
MAANSIIRTOURAKKA Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä. Urakka koostuu seuraavista tehtävistä: 1. Pihan raivaus-
LisätiedotTuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta).
Kuva Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). 2,4 2,3 00 5 35 Mittausalue 3 min 4 3 Tuuletusluukun reunasta tapahtuu ilmavuotoa, joka saattaa aiheuttaa kosteuden
LisätiedotVESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 04.06.15 9705 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto Pl 9 32701 HUITTINEN TYÖKOHDE As Oy Kauttuan Vanha Kartano Mikolanmäentie 1 as
LisätiedotKuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013
Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus
LisätiedotKUNTOARVIOESIMERKKI TAMPEREELTA
NIKO PALONEN KUNTOARVIOESIMERKKI TAMPEREELTA KUNTOARVIO JA KORJAUSEHDOTUKSET 16.10.2014 KUNTOARVIOSTA Henkilö xxx otti allekirjoittaneeseen yhteyttä koskien vanhan, vuonna 1956 rakennetun, pystyrunkoisen
LisätiedotUponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:
Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:
LisätiedotASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO
VESISET Plus + ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO 50/ 75/ 100 mm Siivilämuhvin ja putken asennus s.2 Ylin kerros ja mutkat s.4 Seinäkiinnikkeet s.6 Puhdistusputken asennus s.9 Kattokaivo s.11
LisätiedotRauno Pakanen tutkimusinsinööri, sertifioitu kosteudenmittaaja. Gsm 050 4680020 e-mail rauno.pakanen@kortes.fi
TIIVISTELMÄ Ryhmäperhepäiväkoti Okariina, Vantaa, märkätilojen rakenne- ja kuntoselvitys. Tutkimuksen tilaajana oli Arto Alanko Vantaan kaupungin tilakeskuksesta. Päiväkodin märkätilojen rakenne- ja kuntoselvitys
LisätiedotLiite kuntotarkastusraporttiin
Liite kuntotarkastusraporttiin Tarkastuspäivä 19.2.2014 Liite kuntotarkastusraporttiin 2 LIITE RS-3 RAPORTTIIN Kohde: Tilaaja: Tehtävä: Päivitys: Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto Pasi Saarenheimo
LisätiedotKOULURAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS. Tiina Janhunen Suomen Sisäilmakeskus Oy RTA2
KOULURAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Tiina Janhunen Suomen Sisäilmakeskus Oy RTA2 KOHTEEN KUVAUS oppilaita 800, opetushenkilöstöä 85 kiinteistössä toimivat lisäksi päiväkoti, kirjasto,
LisätiedotASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL
ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-
LisätiedotHonnin padon korjaaminen
Honnin padon korjaaminen Pato puhki säätökaivon vierestä Säätökaivon putken ympäriltä syöpynyt maata ja kaivo kallistunut Patorakenteeseen jääneen puunrungot ja onkalot sekä liian kapea pato perimmäiset
LisätiedotOvielementtejä on kaksi erilaista: 1. Perusovielementti 2. Pariovielementti, lisätilauksesta.
Asennusohjeet Asennustyön voi suorittaa yksi henkilö mutta työskentely pareittain on suositeltavaa. Elementit toimitetaan muovilla päällystetyllä paketilla, paketti on varastoitava ilmavasti maasta irti
LisätiedotKK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7
KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto
LisätiedotMISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?
MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN
LisätiedotVESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT
EPDM-kumiset VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT RAKENNUS / ASENNUSOHJE Myynti: Maahantuonti: Maan kaivaminen Kun altaan rakennuspaikka on valittu, maahan kaivetaan pohjapiirustusten mukainen kaivanto.
LisätiedotNäin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n
Näin lisäeristät 3 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristäminen PAROC extralla ja PAROC WPS 3n -levyillä Oikein tehty
LisätiedotSISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN MAANVASTAISEN SEINÄN RAKENNUSFYSIKAALINEN TOIMINTA JA KORJAUSVAIHTOEHDOT. RTA Opinnäytetyö Loppuseminaari
SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN MAANVASTAISEN SEINÄN RAKENNUSFYSIKAALINEN TOIMINTA JA KORJAUSVAIHTOEHDOT RTA Opinnäytetyö Loppuseminaari Jussi Aromaa 7.6.2018 MAANVASTAINEN SEINÄ Koostuu erilaisista rakennekerroksista,
LisätiedotALUSTATILASELVITYS HAKUNILANRINTEEN KOULU HIIRAKKOTIE 18, 01200 VANTAA
21.6.2012 ALUSTATILASELVITYS HAKUNILANRINTEEN KOULU HIIRAKKOTIE 18, 01200 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 4688 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA...
LisätiedotKERAAMISTEN LAATTOJEN KIINNITYSJÄRJESTELMÄ
KERAAMISTEN LAATTOJEN KIINNITYSJÄRJESTELMÄ on kehittänyt uuden kiinnitysjärjestelmän keraamisten julkisivulaattojen kiinnitykseen. HT- Julkisivujärjestelmää voidaan käyttää tuulettuvissa julkisivuissa
LisätiedotPirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE
PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö
Lisätiedot2-OSAINEN KOMPOSTORI Tämä kompostori voidaan toteuttaa myös 1-osaisena ilman väliseinää ja yhdellä kannella.
2-OSAINEN KOMPOSTORI Tämä kompostori voidaan toteuttaa myös 1-osaisena ilman väliseinää ja yhdellä kannella. NÄKYMÄ EDESTÄ Mitat: Korkeus max. 80 cm Syvyys n. 75 cm Leveys n. 100-160 cm riippuen siitä,
LisätiedotRAK OHJEELLISET PERUSTUSLEIKKAUKSET M1-M11. Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI ALEVIK SAUE VALD ESTONIA PERUSTUSSUUNNITTELUA VARTEN
Päiväys Suunnittelija Selitys K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rn:o Viranomaisten merkintöjä varten Rakennustoimenpide UUDISENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI
Lisätiedot1950-luvun toimistorakennuksen kellarikerrosten kuntotutkimukset ja korjaustapavaihtoehto
1950-luvun toimistorakennuksen kellarikerrosten kuntotutkimukset ja korjaustapavaihtoehto Juho Lipponen Suomen Sisäilmakeskus Oy Ohjaajat: Eila Hämäläinen Suomen Sisäilmakeskus Oy ja Mike Heinonen ISS
LisätiedotPÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI
9.5.2007 ALUSTATILASELVITYS PÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI Ilosjoentie 11 01420 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki Asko Karvonen (GSM 0400 646 244) Insinööri (AMK) Alustatilaselvitys/ Päiväkummun päiväkoti
LisätiedotVALOKUVAT LIITE 2 1(6)
VALOKUVAT LIITE 2 1(6) Kuva 1. Eteisen kohdalla oli alapohjan kannattajien alapinnalla jonkin verran havaittavissa lahovaurioita. Lahovauriot lienevät kuitenkin pääasiallisesti kannattajien alapinnalla,
LisätiedotMultimäki II rakennettavuusselvitys
Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys
LisätiedotRIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012
RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-
LisätiedotThermiSol-eristeiden rakennekuvat
ThermiSol-eristeiden rakennekuvat Yksi talo. Kaikki ERISTEET. Sisällysluettelo Aihe thermisol-tuotteet Piha-alueen routaeristykset 1.1 Piha-alueen routaeristykset ThermiSol EPS 120 Routa, ThermiSol Super
LisätiedotEnergiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi
Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia
LisätiedotRAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS
Tilaaja Kohde Tarkistaja Sivu 1 / 3 Päiväys 20.11.2014 RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Raahen seudun ulosottovirasto / Kihlakunnanvouti Vähäsantanen Juha Kuusikuja 3, Lampinsaari Markus Liedes KOHTEEN YLEISTIEDOT
LisätiedotII Taloyhtiön vastuunjakotaulukko. Seinien sisäpinnat. Lattianpäällysteet. Sisäpinnat. Pilari. Alapohjarakenne Lämmöneriste
II Taloyhtiön vastuunjakotaulukko RAKENTEET Ulkoseinärakenne Sisäpinnat Seinien sisäpinnat Lattianpäällysteet Pilari Sisäpinnat Vesikate Aluskate, alusrakenne Kantava rakenne, kattotuolit Lämmöneriste
LisätiedotKuntotutkimusraportti. Salaojat
Kuntotutkimusraportti Salaojat Kuntotutkimusraportti salaojat 1 (10) AJANKOHTA 11.4.2017 KOHDE TILAAJA Asunto Oy Kotikatu 2 Mikko Mallikas 0407094460 Kotikatu 2 00100 Helsinki mikko.mallikas@gmail.com
LisätiedotKota 8-k / 6-k. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja. Lattia. Asennusohjeet Huvimajalle
Asennusohjeet Huvimajalle Kota 8-k / 6-k Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), TORXruuvipääsarja, poranterä 4 mm ja 3 kpl
Lisätiedot4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi
4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,
LisätiedotKK-Kartoitus RAPORTTI 1510/2015 1/9
KK-Kartoitus RAPORTTI 1510/2015 1/9 Tattikuja 3, 62510 Evijärvi Omakotitalon kuntokartoitus 14.10.2015 klo 14.30 KK-Kartoitus RAPORTTI 1510/2015 2/9 Tilaus 6.10.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto /
LisätiedotVapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa
Lattiarakenteen kuntotukimus Tarkastuskohde: Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VNT Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Vahinkonumero: Tarkastaja:
LisätiedotASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU
Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)
Lisätiedot2. Perustukset ja kellarit 1/3. Kuva 2: Maanvarainen perustus 2
Jämerä detaljit 2. Perustukset ja kellarit 1/3 Kuva 1: Maanvarainen perustus 1 Kuva 2: Maanvarainen perustus 2 2. Perustukset ja kellarit 2/3 Maanvaraisen/tuulettuvan alapohjan perustuksen anturat tarjotaan
LisätiedotALUSTATILASELVITYS HAKUNILAN NUORISOTILA LAUKKARINNE 4, 01200 VANTAA
12.10.2012 ALUSTATILASELVITYS HAKUNILAN NUORISOTILA LAUKKARINNE 4, 01200 VANTAA RAKSYSTEMS ANTICIMEX, VANTAA Jani Streng p. 040 827 7549 jani.streng@racx.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2
Lisätiedot- luotettavuutta tulevaisuudessakin - MELTEX-ALUSKATTEET Meltex-aluskatteet Aluskate on tärkeä osa kattorakennetta, sillä se varmistaa katon vesitiiveyden. Varsinaiset vesikatteet ovat normaalioloissa
LisätiedotTUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT
TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT Leca sorasta on Suomessa pitkäaikaiset ja hyvät käyttökokemukset. Leca sora ryömintatilassa Tuulettuvat ryömintätilat Uudis- ja korjausrakentaminen 3-12 / 5.9.2016 korvaa esitteen
LisätiedotYHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS
YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 8 Sauna 3 Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti
LisätiedotRakennuksen kuntotarkastus
Rakennuksen kuntotarkastus Kohde: Laatija: Tonttula, Tonttulantie 15, 92180 Lapaluoto Jyrki Määttä, tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, Rakennusvalvonta Ruskatie 1, 90240 Pattijoki puh. 040-830 3153 jyrki.maatta@raahe.fi
LisätiedotASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO
VESISET Plus + ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO 50/ 75/ 100 mm SANEERAUS Kaivon asennus laattaan s.2 Kaivon asennustuurna s.3 Muhvin ja putken asennus s.4 Ylin kerros ja mutkat s.6 Seinäkiinnikkeet
LisätiedotVanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat
Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön
Lisätiedot1 (5) WEBER KAPILLAARIKATKON INJEKTOINTI
1 (5) WEBER KAPILLAARIKATKON INJEKTOINTI Tämä työohje on tarkoitettu apuvälineeksi suunnittelijoille, rakennuttajille, urakoitsijoille sekä korjaustyön valvojille. Työselitystä voidaan käyttää sellaisenaan
LisätiedotSantex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla
Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Lue koko asennusohje, ennen kuin aloitat asennuksen. Tämä on näkyvällä vesikourulla varustetun Santex-huoneen 81 ohjeellinen asennusohje.
LisätiedotKäyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123
04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite
Lisätiedot