Joensuun seudullinen kotouttamisohjelma 2012 Luonnos seudulliselle ohjelmalle

Transkriptio

1 Joensuun seudullinen kotouttamisohjelma 2012 Luonnos seudulliselle ohjelmalle (Valmistelijan luonnos, ) Tämä on kotouttamisohjelman seudulliselle yhteisen osuuden luonnos. Jokaisessa kunnassa valmistellaan oman kunnan osuus. Oman kunnan ja seudullinen osuus muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka viedään kunnanvaltuuston päätettäväksi. Kotouttamisohjelma perustuu Lakiin kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). -- Tämä luonnos on kotouttamisohjelman seudullisen valmisteluryhmän käsittelemän version pohjalta täydennetty. Tekstistä vastaa valmistelija Ville Elonheimo. Seuraavaksi Joensuun seutuhallinnon Palvelut-toimikunta käsittelee koto-ohjelmaa kokouksessaan ja koto-ohjelman valmisteluryhmä jatkaa käsittelyä Kommentit luonnokseen pyydetään lähettämään kotouttamisohjelman valmistelijalle, Toivottavaa on, että ehdotukset ohjelman parantamiseksi ovat käytettävissä em. kokouksiin. -- Sisällysluettelo: Sisällysluettelo Joensuun seudullinen kotouttamisohjelma Luonnos seudulliselle ohjelmalle... 1 A. Yleinen osuus Johdanto Yhteenveto toimenpiteistä (kirjoitetaan lopuksi) Kotoutumista edistävien toimien vastuunjako... 3 B. Asiakokonaisuuksia Seudullinen yhteistoiminta maahanmuuttajatyössä Tiedottaminen Alkukartoitukset Suomen kielen koulutukset Tulkkauskysymykset Kunnan henkilöstö Pakolaisten vastaanotto kuntiin Rasismin vastainen työ C. Kunnan toimet ja tekijät hallintokunnittain Joensuun seudun koto-ohjelma 2012, valmistelijan luonnos

2 A. Yleinen osuus 1. Johdanto Joensuun kaupunkiseudun muodostavat Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. Alueella on noin asukasta. Vakituisina asukkaina on noin ulkomaiden kansalaista, joka on noin 2 % väestöstä. Vieraskielisten (muu kuin suomi) ja ulkomailla syntyneiden määrät ovat hieman isompia. Keskeiset maahanmuuton syyt ovat työ, perhesyyt ja opiskelu. Myös turvapaikanhaun kautta tulleita pakolaisia on muuttanut vuosittain erityisesti Joensuuhun ja Kontiolahdelle. Paluumuuttajia on vähän. [Kuntakohtaisiin ohjelmiin kunnan maahanmuuttajatilanteen luonnehdinta] Pohjois-Karjalassa kansalaisuuksia, joista on vähintään 10 asukasta, on 27 kpl. Lähtömaista suurimmat ovat Venäjä, Somalia, Viro, Thaimaa, Ruotsi ja Saksa. Noin puolet maahanmuuttajista tulee Venäjältä. Joensuun seudun maahanmuuttajista noin 60 % asuu Joensuussa. Joensuussa on väestötilastoissa näkymättömiä ulkomaalaisia lisäksi mm. noin tuhat opiskelijaa erityisesti yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa sekä lyhytaikaisia työntekijöitä. Kontiolahdella on kaksi pakolaisten vastaanottokeskusta, jotka ovat sulkeutumassa kesäkuun loppuun 2012 mennessä, niiden asukasmäärä on ollut noin 400. Kotouttamisohjelman valmistelu Kotouttamisohjelmassa kuvataan ja organisoidaan maahanmuuttajille suunnatut palvelut, erityisesti kotoutumista edistävät palvelut. Osa palveluista organisoidaan ja toteutetaan seudullisesti, osa on kuntien paikallisia palveluita. Joensuun seudulla päätettiin valmistella seudullinen koto-ohjelma ja kuntien koto-ohjelmien päivittäminen samassa valmisteluprosessissa. Valmistelun johtona on toiminut kuntaedustajista ja asiantuntijajäsenistä koottu valmisteluryhmä. Sen puheenjohtajana on toiminut Joensuun seudun kehittämispäällikkö Juhani Rouvinen, varapuheenjohtajana Kontiolahden kunnan edustaja Marko Mikkonen ja sihteerinä koto-ohjelman valmistelija Ville Elonheimo. Valmistelua varten on järjestetty myös kaksi yleisötilaisuutta, joista ensimmäisessä tulkattiin neljälle kielelle. Joensuun seudun koto-ohjelmaa sisältää toimia, jotka on tarkoitus toteuttaa vuosina Seuraava päivitys on paras tehdä vuonna Merkittävin osa uusista toimista tulee viedä kunnissa päätöksentekoon siten, että ohjelman mukainen toiminta voi täysipainoisesti alkaa [Seutuhallinto/valmisteluryhmä hyväksyy koto-ohjelman seudullisen osuuden kunnissa edelleen päätettäväksi xx.xx.2012.] xx xx xx 2. Yhteenveto toimenpiteistä (kirjoitetaan lopuksi) Joensuun seudun koto-ohjelma 2012, valmistelijan luonnos

3 3. Kotoutumista edistävien toimien vastuunjako Keskeiset seudulliset yhteistyöryhmät Tälle kotouttamisohjelmalle perustetaan seudullinen seurantaryhmä, johon tulee kuntien, muiden viranomaisten, oppilaitosten ja järjestöjen edustajat, mukaan lukien maahanmuuttajien edustajat. Eri osa-alueilla maahanmuuttajatyössä, monikulttuurisuustyössä ja rasismin vastaisessa työssä toimii osa-alueensa keskittyneitä yhteistyöryhmiä: Joensuun seudun rasismin vastainen työryhmä, ks. jäljempänä luku Rasismin vastainen työ. Joensuun seudun maahanmuuttajaopetusta antavilla opettajilla toimii resurssirengas. Maahanmuuttajien osallistumista maahanmuuttajia koskevien palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen on toteutettu ja kehitetään yhteistyössä Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen (JoMoni) kanssa. Kotoutumisen edistämisen vastuunjako [Kuntakohtaiseen koto-ohjelmaan vastuunjako kunnassa.] Kotoutumisen edistämisestä vastaava toimielin kunnassa on [kunnanhallitus?]. Kotoutumistoimia ja maahanmuuttajien palveluista X-kunnassa vastaa [viranhaltija X]. Kotoutumisen edistämisestä vastaava poikkihallinnollinen toimielin, jossa on edustettuna myös oppilaitokset ja järjestöt on xxx. (KotoL 31 ) Sen maahanmuuttajaedustajat esittää/nimeää [jos on maahanmuuttajayhdistys]. [Muut toimivat työryhmät, esim. Joensuussa toimii maahanmuuttajatyön asiakastyöryhmä. Siihen kuuluu eri hallintokuntien edustajat sekä te-toimiston ja maahanmuuttajien neuvontapisteen edustajat] Joensuun seudun koto-ohjelma 2012, valmistelijan luonnos

4 B. Asiakokonaisuuksia Joensuun seudun kunnat ovat yhteistyössä muiden viranomaisten, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa valmistelleet yhteisiä maahanmuuttajatyön toimintoja seuraavasti: 4. Seudullinen yhteistoiminta maahanmuuttajatyössä Yhteistoiminnan tarkoitus ja yleiset toimintamuodot Joensuun seudun kuntien seudullisella yhteistyöllä on tarkoituksena - parantaa maahanmuuttajien saamia palveluita ja kotoutumista edistäviä toimia - hoitaa yhteisesti sellaiset maahanmuuttajien palvelut, joita ei ole tarkoituksenmukaista organisoida jokaisella paikkakunnalla erikseen - luoda kuntiin maahanmuuttajatyötä osaavien työntekijöiden verkosto - kehittää kuntien normaalipalveluiden henkilöstön osaamista maahanmuuttaja-asiakkaiden kohtaamiseen - lisätä palveluiden saavutettavuutta ja ymmärrettävyyttä maahanmuuttajan näkökulmasta Maahanmuuttajapalveluiden organisoinnissa käytetään seuraavia yhteistoiminnan muotoja: - seudullinen maahanmuuttajien palvelukeskus (jäljempänä Tervetuloa-keskus) Joensuussa ja pienemmät palvelupisteet muissa kunnissa - seudullinen maahanmuuttajakoordinaattori palveluiden kehittämiseen ja tiedottamiseen - kuntatyöntekijöiden palvelukohtaiset, asiakastyötä tukevat yhteistyöryhmät (esim. sosiaalityön maahanmuuttaja-asiakastyön ryhmä, maahanmuuttajaopettajien resurssirengas) - mahdolliset kuntakohtaiset maahanmuuttajatyön työryhmät, joihin seudullinen koordinaattori mahdollisuuksien osallistuu - kotouttamisohjelmassa määritellyt muut toimet sekä myöhemmin sovittavat yhteiset toimet Toimenpiteet: Tervetuloa-keskus / Welcome-center (maahanmuuttajien palvelukeskus) Kootaan nykyisistä kuntien, valtion viranomaisten, oppilaitosten ja järjestöjen toiminnoista yhteinen Tervetuloa-keskus, joka on myös monikulttuurinen toimintakeskus. Toimintaa vahvistetaan alempana luetelluilla toiminnoilla. Tervetuloa-keskukseen kootaan Joensuun kaupungin maahanmuuttajatyön ydin ja Joensuun kaupungin avustama järjestöjen maahanmuuttajatyö. Se toimii myös seudullisten maahanmuuttajapalveluiden keskuksena. Tervetuloa-keskuksessa toimii Joensuun kaupungin maahanmuuttajatyön yksikkö. Maahanmuuttajakoordinaattorin tehtävänä on viranomaisten, kuntien, hallintokuntien rajat ylittävän yhteistyön tekeminen sekä organisaatioiden että asiakkaiden asioiden tasolla. Koordinaattorin tehtäviin kuuluu myös tiedottaminen ja maahanmuuttajatyön kehittäminen. Myös Joensuun kaupungin pakolaistyötä tekevät työntekijät ovat keskuksessa. Koto-lain mukaiset alkuhaastattelut (9-10 ) tehdään kaikille maahanmuuttajille tulosyystä ja työmarkkina-asemasta tai muista asiakkuuksista riippumatta Tervetuloa-keskuksessa, ks. tarkemmin jäljempänä luku Alkukartoitukset. Työnjaosta sovitaan kuntien, te-toimiston ja mahdollisten muiden toteuttajien kesken. Joensuun seudun koto-ohjelma 2012, valmistelijan luonnos

5 Valtion viranomaiset tuovat ensivaiheen palveluitaan keskukseen. Maahanmuuttajien rekisteröityminen te-toimiston asiakkaaksi tulee Tervetuloa-keskukseen. Samoin Kela tuo yhteispalvelupisteen vakiopalvelunsa, erityisesti peruslomakkeiston, neuvonnan ja ajanvarauksen. Kun te-toimiston ja Kelan ajanvaraukset hoidetaan samasta pisteestä, on mahdollista tehostaa tulkkien käyttöä. Maahanmuuttajien neuvontapiste tuodaan Tervetuloa-keskukseen. Kansalaisjärjestöpohjaisella neuvonnalla on ollut etunsa viranomaisneuvontaan nähden. Neuvonnan toteuttaisi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys. Kansalaisjärjestöistä Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen, Pohjois- Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen, SPR:n Savo-Karjalan piirin ja Suomen Pakolaisavun maahanmuuttajille suunnatut ja monikulttuurisuustoiminnat koottaisiin Tervetuloa-keskukseen, mikä otetaan huomioon avustuksia ohjaavana periaatteena. KUVA 1. Luonnospiirros Tervetuloa-keskuksesta. Tervetuloa-keskukseen ohjataan myös tulevat maahanmuuttajatyön hankkeet ja mahdolliset uudet toiminnot, kuten koulutusneuvonta, omakieliset kotoutumisvalmentajat tai rasismin vastaisen työn työntekijät. Paikalliset maahanmuuttajapalvelut Joensuun seudun kuntiin organisoidaan maahanmuuttajapalvelut siten, että kunnissa nimetään kotouttamisesta vastaavat työntekijät, jotka - saavat työaikaa maahanmuuttaja-asioiden hoitamiseen ja kouluttautumiseen - ovat kunnan muiden työntekijöiden apuna maahanmuuttaja-asiakkaiden asioissa - osallistuvat seudulliseen yhteistyöhön: palveluiden suunnittelu ja sovittelu, tiedottaminen Maahanmuuttaja-asukkaille tiedotetaan, että näihin työntekijöihin voi ottaa yhteyttä omissa asioissa. Nämä työntekijät ovat ytimenä paikallisessa koto-asioiden työryhmässä. Joensuun seudun koto-ohjelma 2012, valmistelijan luonnos

6 5. Tiedottaminen Perusperiaatteet Kaikille kuntalaisille tiedotetaan palveluista, velvollisuuksista ja oikeuksista niin, että he osaavat toimia paikkakunnalla. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti tiedottamista muokataan eri kohderyhmille. Maahanmuuttajille omakielinen tiedottaminen on asioiden ymmärtämiseksi tärkeää, vaikka suomea osattaisiinkin auttavasti. Lisäksi suomenkielisen tiedottamisen selkokielisyys helpottaa ymmärtämistä silloin, kun vieraskielisiä versioita ei tehdä. Seudullinen maahanmuuttajakeskus valmistelee ja pitää yllä monikielistä tiedottamista. Tiedottamisen laajuus on arvioitava ja kuntien taloudellisesta osuudesta sovittava. Kuntaan muuttaville tervetulokirje ja -yleisötilaisuus Kunnan kannattaa lähettää jokaiselle kuntaan muuttavalle tervetuliaiskirje. Tämän voi tehdä joko kaikille kuntaan muuttaville lähetettävän kirjeen mukana erillisellä tiedotteella, jossa kerrotaan miten omakielinen tieto on saatavissa, tai erikseen väestötiedoista kielitarpeiden mukaan omakielinen versio lähettämällä. Muiden kuin väestörekisteriin ilmoittautuvien osalta Tervetuloa-keskus voi lähettää kirjeet, jos saa tiedot oppilaitoksilta ja työnantajilta tai maahanmuuttajien itse ilmoittautuessa. Yleisötilaisuudet kuntaan muuttaville ovat hyvä käytäntö, joka on käytössä osassa seudun kuntia. Maahanmuuttajia varten joko hoidetaan tulkkaus näissä tilaisuuksissa tai järjestetään kuntaan muuttaneille vieraskielisille erillinen tilaisuus, jossa on tulkit. Sekä kirje että yleisötilaisuudet tulee järjestää siten yhteistyössä, että kunnan lisäksi valtion paikallisviranomaiset ja järjestöt voivat niissä tiedottaa tärkeimmistä maahanmuuttajia koskevista palveluista. Infopankki nettitiedottamisen välineenä Infopankki.fi on maahanmuuttajatyötä varten tehty monikielinen sivusto. Infopankki täydentää ja jopa korvaa kuntien omien nettisivujen monikielistä tiedottamista. Sisäministeriö on mukana Infopankissa ja sinne ohjataan kaikki oleskeluluvan saaneet Suomi-tietouden saamiseksi. Työnjako Infopankin toimituksen ja kunnan välillä: Infopankki pitää yllä järjestelmän, tekee ja käännättää valtakunnalliset osuudet sekä kehittää Infopankkia. Kunta kirjoittaa omat tekstinsä, käännättää ja päivittää. Infopankkiin liittyvän organisaation pitää olla kunta tai kuntayhtymä (Joensuu isäntäkuntana tai mahdollisesti maakuntaliitto jos muualtakin maakunnasta osallistujia). Vuosimaksu Joensuun seudulle tai Pohjois-Karjalalle on euroa, ensimmäisenä vuonna euroa (seudun maksuluokka yli asukkaan kunta, jaetaan osallistuvien kuntien kesken). Perustamisvaiheessa investointina ovat käännöskulut, joihin vaikuttaa suoraan tekstimäärä ja se että Infopankissa pitää olla mukana vähintään viidellä kielellä. Käännöskuluja tulee joka tapauksessa, on monikielinen tiedottaminen kunnan omilla sivuilla tai Infopankissa. Esitetään Joensuun seudun kunnille, että liityttäisiin yhdessä Infopankkiin vuoden 2013 alusta ja valmisteltaisiin tiedottamista jo vuonna Organisoidaan yhteistyö monikieliselle tiedottamiselle Tervetuloa-keskuksen yhteyteen. Joensuun seudun koto-ohjelma 2012, valmistelijan luonnos

7 6. Alkukartoitukset Laki kotoutumisen edistämisestä on avannut kotoutumista edistävät toimet kaikille maahanmuuttajille. Palvelupolussa merkittävä alkuvaiheen toimi on alkukartoitus, jossa selvitetään maahan muuttaneen palvelutarve ja myös mahdollisuudet omatoimisesti hoitaa asioita suomalaisessa yhteiskunnassa. Alkukartoituksen välttämättömänä osana on alkuhaastattelu. Alkukartoituksen tarpeen mukaan toteutettavina osina ovat - kielitaidon testaaminen - osaamiskartoitus (ammattitaidon tarkempi arviointi) - voimavarojen arviointi Seudullisesti kannattaa organisoida alkukartoitukset yhteiseen palvelupolkuun. Sen toteuttajana olisi Tervetuloa-keskus. Sen henkilöstössä tulee olla työntekijöitä, jotka pystyvät ammattitaitoisesti tekemään alkuhaastattelut ja niiden perusteella valitsemaan mitä syvällisempiä kartoituksia asiakasta varten tarvitaan. KUVA 2. Luonnoskuva Joensuun seudun yhteisestä alkukartoitusmallista ( ). Tällaisen yhteisten alkukartoituspalveluiden organisoimiseksi te-hallinto ja kunnat tahoillaan tekisivät päätökset tänne organisoinnista ja solmisivat sopimukset asiakkaiden asioiden hoitamisesta. Em. kartoitustoimet hankitaan mahdollisimman pitkälle yhteisesti sitä silmällä pitäen, että asiakkaan asia hoituu parhaiten. Alkukartoituksen perusteella kukin viranomainen vastaa itse kotoutumissuunnitelman tekemisestä asiakkaalle. Asiakkaiden tietojen on kuljettava alkukartoituksen tekijältä kotoutumissuunnitelman Joensuun seudun koto-ohjelma 2012, valmistelijan luonnos

8 tekijälle. Niiltä osin kuin henkilö ei ole te-toimiston työnhakija-asiakas eikä sosiaalitoimen toimeentulotukiasiakas, kotoutumissuunnitelmatkin voitaisiin tehdä Tervetuloa-keskuksessa kunnan työntekijän ollessa vastuullisena. Välivaiheessa vuoden 2012 aikana aletaan luoda yhteistä alkukartoituspalvelua tekemällä käytännön yhteistyötä alkukartoituksessa kerättävien tietojen ja kartoitustoimien osalta. Te-toimiston ja sosiaalitoimen ulkopuolisille asiakkaille alkukartoitukset on mahdollista hankkia ainakin kokeiluluontoisena toimintana Maahanmuuttajien neuvontapisteeltä (Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys). Joensuun seudun koto-ohjelma 2012, valmistelijan luonnos

9 7. Suomen kielen koulutukset Suomen kielen oppiminen tukee merkittävästi kotoutumista, monipuolisesti yhteiskuntaan ja työelämään osallistumista. Suomen kielen kursseja on tarjolla työvoimapoliittisena koulutuksena, kansanopistojen yleissivistävänä opetuksena ja kansalaisopistoissa. Osa maahanmuuttajista suorittaa peruskoulu-, lukio- tai ammatilliseen koulutukseen valmistavia opintoja, joihin suomen kielen koulutus kuuluu osana. Oppivelvollisuusikäisten osalta kuntien peruskoulut hoitavat myös suomen kielen (S2) opetuksen. Alle kouluikäisten osalta maahanmuuttajatyössä ei yleensä suomen kielen oppimista pidetä suurena ongelmana. Heidän osaltaan tulee pitää huolta äidinkielen kehittymisestä. Maahan muuttavien tulomuutto ikäluokittain Joensuun seudulla (keskiarvo ) vuotiaat 73 henkilöä vuotiaat 33 henkilöä vuotiaat 230 henkilöä - 65-vuotiaat ja vanhemmat 10 henkilöä (Huom. jokin osa tulijoista on lyhytaikaisissa työtehtävissä ja muuttaa takaisin ilman suurta tarvetta suomen kielen opiskelulle) Työn perässä muuttaneilla kielikoulutus tapahtunee pääosin kansalaisopiston kursseilla tai itseopiskeluna. Joillakin työnantajilla olisi mahdollista maksaa kurssimaksuja myös erikseen järjestetylle koulutukselle. Työnantajalähtöisesti järjestettyjä kursseja ei ole, koska työnantajakenttä on hajanainen ja kurssimaksut nousisivat varsin suuriksi, jos kurssit järjestettäisiin ilman mitään julkista rahoitustukea. Tämän hetkisessä tilanteessa työssä olevien suomen kielen opiskelu on hidasta ja laajempi kotoutuminen kuin välittömästi työn kautta hidastuu. Työvoimapoliittiseen koulutukseen pääsevät työttömät tai työttömyysuhan alaiset työnhakijat, jotka ovat te-toimiston asiakkaita. Oleskelulupien näkökulmasta tämä tarkoittaa enimmäkseen perhesyistä maahan muuttaneita ja pakolaisia (kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia), nykyään vähemmässä määrin paluumuuttajia (lähinnä Venäjältä). Yksittäistapauksina näillä kursseilla on esim. tutkintoopiskelijoita, jotka ovat valmistumassa. Kursseja tarjotaan pääosin kolmea tasoa, joista kolmas johtaa yleisen kielitutkinnon keskitasolle, joka on Suomen kansalaisuuden saamisen edellytys. Alkeista aloittavia kursseja tulisi olla neljästi vuodessa. Osaa perhesyistä muuttaneista ei tavoiteta koulutuksiin kolmen vuoden kotoutumisaikana. Tämän ajan jälkeen koulutuksiin pääseminen ja kielen oppiminen on yhä vaikeampaa. Kotoutuminen muuten kuin välittömästi perheen asioiden kautta vaarantuu. Eläkeiässä maahan muuttavien määrä on pieni, noin 10 henkilöä vuodessa. Heidän mahdollisuutensa kielikoulutukseen ovat kansalaisopiston ja itseopiskelun varassa. Tilastovertailun ja maahanmuuttajilta saadun palautteen perusteella vaikuttaa siltä, että vuosittain 230 työikäisestä Joensuun seudulle maahan muuttavasta monet jäävät ilman tehokasta suomen kielen koulutusta. Merkittävää on myös odotusaikojen pituus ensimmäisille kursseille. Joensuun seudun koto-ohjelma 2012, valmistelijan luonnos

10 8. Tulkkauskysymykset Maahanmuuttajien asioinnin nopeuttamiseksi ja varmistamiseksi tulkkia on syytä käyttää laajemminkin kuin Hallintolaki edellyttää ehdottomasti käytettävän (viranomaisen laittaessa asian vireille). Puuttuvan tai puutteellisen tulkkauksen vuoksi voi viranomaisten ja maahanmuuttajien välisessä viestinnässä syntyä kohtalokkaita väärinymmärryksiä. Joensuun seudulla toimii tulkkikeskuksia ja useita yksittäisiä tulkkeja. Hyvin suomea ja jotain maahanmuuttajakieltä taitavien tulkkien riittävyyttä ja tulkkaustaitoa on syytä seurata järjestelmällisesti seutukunta- tai maakuntatasolla. Tulkin käyttöä on kuntien palveluissa kehitettävä: - maahanmuuttaja-asiakkaiden näkökulmasta tulkkausta enemmän (aina tarvittaessa) ja ennustettavammin (asiakkaan pitää voida luottaa siihen, että tulkki on paikalla viranomaistapaamisessa sekä sellaisissa inhimilliseltä tärkeissä kohtaamisissa kuten kasvattajien ja vanhempain tapaamisissa kouluissa, päiväkodeissa ja nuorisotyössä) - kunnan työntekijöiden näkökulmasta tulkin tilaaminen selkeämmäksi ja opastusta tulkin käyttöön, jotta taataan toimiva vuorovaikutus maahanmuuttajien kanssa Toimenpiteet: 1) Hankitaan tulkkipalvelut keskitetysti: - Kilpailutetaan tulkkikeskukset. - Tarkistetaan tarvittavien tulkkauskielten tulkkien saatavuus ja ammattitaito sekä hinnoittelu. - Tehdään raamisopimukset. 2) Budjetti ja tilauskäytännöt: - Tulkkien käyttämiseen varataan määräraha kuntien asiakaspalvelubudjetissa. - Varmistetaan, että asiakastyötä tekevillä on tieto mistä ja millä hinnalla tulkin saa. - Tehdään kunnissa tarvittavat valtuutukset tulkin tilaamiseen, jotta tulkin voi tilata se, joka työnsä hoitamiseksi tulkkia tarvitsee. - Mikäli maahanmuuttajapalveluille organisoidaan keskus (Tervetuloa-keskus), tulkkaustilaukset pyritään hoitamaan sen kautta. 3) Tulkkauskäytännöt työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmasta: Kuntien henkilöstö koulutetaan käyttämään tulkkeja. Levitetään tulkin käyttöä koskevat oppaat asiakastyötä tekevälle henkilöstölle. Laaditaan maahanmuuttajille tulkin käyttöä koskevat oppaat, joissa on tarkoin ja riittävän monella kielellä selvitetty heidän oikeutensa tulkkien käyttöön sekä tulkin asema tulkatussa vuorovaikutustilanteessa. Joensuun seudun koto-ohjelma 2012, valmistelijan luonnos

11 9. Kunnan henkilöstö Maahanmuuttajat kunnan työntekijöinä Maahanmuuttajia on tärkeä olla myös kunnan työntekijöinä, jotta monikielisyyttä ja kulttuurien ymmärtämystä saataisiin kunnan palveluihin ja jotta kunta paikkakunnan suurena työnantajana näyttäisi esimerkkiä muille työnantajille. Tavoite: Maahanmuuttajien osuus kunnan henkilöstöstä on yhtä suuri kuin heidän osuutensa (työikäisestä) väestöstä. Toimenpiteet: Rekrytoinnissa: tasatilanteessa otetaan maahanmuuttaja, pisteytyksessä annetaan lisäpisteitä kielitaidosta tai monikulttuurisuuskokemuksesta, työhaastattelun lisänä käytetään työnäytettä. Perehdyttämisessä: perehdytyskansiot käännetään tärkeimmille kielille, työturvallisuusohjeet varmistetaan tulkin tai kieliavustajan avulla Työpaikan monikulttuuristamisessa: työyhteisön palavereissa kulttuurierojen käsittely, esimiesten kouluttaminen käsittelemään kulttuurieroja sekä rasismia Työuralla etenemisessä: täydennyskoulutukseen ohjaaminen ja aktivointi, johtotehtävien antaminen vaikka suomen kielen taito ei olekaan täydellinen Tavoite ja toimenpiteet kirjataan kuntakohtaisesti henkilöstösuunnitelmaan, yhdenvertaisuussuunnitelmaan tai tasa-arvosuunnitelmaan niitä uudistettaessa. Henkilöstötilinpäätöksessä tai vastaavassa seurataan tavoitteen toteutumista. Tavoite voidaan osittaa eri yksiköihin. Henkilöstökoulutus maahanmuuttajatyöhön Kuntien henkilöstön kouluttamisessa on kolme tasoa: 1) asiakastyötä tekevät jotka kohtaavat maahanmuuttajia, 2) työyksiköiden esimiehet ja 3) työntekijät joiden päätyö on maahanmuuttajatyötä. Henkilöstökoulutuksen sisällöt eri ryhmille: 1) Maahanmuuttajien kohtaaminen kunnan asiakastyössä - Kielitaito: selkokielinen suullinen ja kirjallinen viestintä ja vuorovaikutus - Tulkkaus: tulkkipalveluiden saatavuus ja käyttö - Kulttuuritietoisuus ja kulttuurierojen vaikutus käytännön asiakastilanteissa - Kotoutuva kuntalainen asiakkaana ja kotoutumisen ABC 2) Esimiehen monikulttuurisuustiedot ja taidot - Monikulttuurisen työyhteisön johtamisen erityiskysymykset: esim. työhön perehdyttäminen, tasa-arvo työyhteisössä, rasismin kohtaaminen ja käsitteleminen - Maahanmuuttajien rekrytoinnin erityiskysymykset: esim. tutkinnon rinnastaminen ja pätevöityminen - Viestintä esimiestyössä: selkokielinen suullinen ja kirjallinen viestintä ja vuorovaikutus 3) Maahanmuuttajatyötä pääasialliseksi työkseen tekeville Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä, joka on korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus. Koulutuksen keskeisenä tavoitteena on tukea omassa työssä tarvittavan kulttuurisen kompetenssin kehittymistä sekä tehdä näkyväksi opiskelijalle jo aikaisemmin kertynyttä kulttuuritietoista erityis-osaamista. Henkilökohtaisen kehittymisen ohella koulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan omaa työyhteisöä ja taustaorganisaatiota kohti kulttuuritietoisempaa toimintatapaa. Kulttuuritietoiset työkäytännöt -koulutuksen teemoja: Etnisyys, asiantuntijuus ja ammatilliset taidot kulttuurienvälisissä kohtaamisissa Vuorovaikutus- ja verkostoitumistaidot Maahanmuuttajille tarjottavien palvelujen laatu, saatavuus ja kehittäminen Omaan työhön ja työyhteisöön liittyvä kehittämissuunnitelma Joensuun seudun koto-ohjelma 2012, valmistelijan luonnos

12 10. Pakolaisten vastaanotto kuntiin Lähimpien Kontiolahdella sijaitsevien vastaanottokeskusten lakkauttamisen jälkeen pakolaisten vastaanottoa voidaan jatkaa aktiivisella kuntapaikkatoiminnalla jäljelle jääviin vastaanottokeskuksiin nähden ja ryhtymällä ottamaan kiintiöpakolaisia Kontiolahdelle on jäämässä, mikäli Kontiolahden kunta niin päättää, perheryhmäkoti Lukkarilan toiminta, joka on oleskeluluvan saaneiden kuntaan muuttaneiden alaikäisten perheryhmäkoti (eikä siis pakolaisten vastaanottotoimintaa varsinaisessa mielessä). Pakolaisten vastaanottamisesta kunta tekee sopimuksen ELY-keskuksen kanssa ja valtion maksamat korvaukset pakolaisten vastaanotosta haetaan ELY-keskukselta. Korvausten saamisen edellytyksenä on sopimuksen lisäksi voimassa oleva kotouttamisohjelma. Kiintiöpakolaisten vastaanottamiselle on valtakunnallisesti tarvetta ja Sisäministeriö ja kuntapaikkoja ohjaava Pohjois-Karjalan ELY-keskus suhtautuvat myönteisesti siihen, että Joensuun seudulla alettaisiin ottaa kiintiöpakolaisia. Kunkin kunnan hallintosäännöstä ja käytännöstä riippuen tarvittaneen valtuuston päätös. Kiintiöpakolaisten vastaanottamiseksi maahanmuuttaja/pakolaistyötä on organisoitava sen varalle, että pakolaisryhmän tullessa aivan alkuvaiheen palveluita tarvitaan tiheästi tai tehostetusti. Tulkkaus ja asunnoissa asti tehtävä työ (perhetyö, asumisneuvonta) tulee organisoida. Palvelupolkujen selkeys viranomaisten ja muiden toimijoiden kesken helpottaa ja tehostaa toimintaa. Vastaanottopalveluita on syytä kehittää seudullisessa yhteistyössä Aktiivinen ote kuntapaikkojen järjestämiseksi vastaanottokeskuksista muuttaville oleskeluluvan saaneille ei vaadi nykytilanteeseen nähden erityisiä päätöksiä. Joissakin kunnissa tarvitaan yleislinjaus, jonka mukaisesti palvelut voidaan mitoittaa ja organisoida. Joensuun seudun koto-ohjelma 2012, valmistelijan luonnos

13 11. Rasismin vastainen työ Viranomaisten on yhteistyössä järjestöjen, maahanmuuttajien ja muiden toimijoiden kanssa edistettävä hyviä etnisiä suhteita (ks. KotoL 33 1 mom). Joensuun seudulla on päädytty siihen, että yleisestä monikulttuurisuustyön lisäksi on tehty rasismin vastaista työtä. Joensuun seudun rasismin vastainen työryhmä on toiminut vuodesta 2009 alkaen. Työryhmä perustettiin Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen aloitteesta. Työryhmässä on edustettuna kansalaisjärjestöjä, kuntia, muita viranomaisia, kuten poliisi, sekä oppilaitoksia ja yliopisto. Vuoden aikana useasti kokoontuvan työryhmän lisäksi pidetään korkeamman tason yhteistyökokouksia kerran vuodessa. Työryhmän tarkoituksena on toimia valmiusryhmänä ja tarvittaessa puuttua rasistisiin ilmiöihin ja tapauksiin sekä levittää rasismin vastaista tietoa. Tärkeänä työryhmän toiminnassa on koettu eri osapuolten tiedon tuominen samaan pöytään, jossa tilanteesta ja tarvittavista toimista voidaan keskustella. Rasismin vastaista työtä on jatkettava ja tehostettava sen kenttätyötä. Rasismin vähentämiseksi väestön jatkuva kouluttaminen ja keskustelu on tarpeen. Myös jalkautuvat keskustelut rasistisesti käyttäytyvien nuorten kanssa on tarpeellista. Tätä kenttätyötä, mm. koulukampanjointia, on resurssoitava tuleville vuosille. Joensuun seudun koto-ohjelma 2012, valmistelijan luonnos

14 C. Kunnan toimet ja tekijät hallintokunnittain (kuntakohtaisesti kaikki nämä, seudullisesti yhteisten toimien osalta) 12. Koulutoimi a. normaalipalvelut perusopetuksessa, esim. vieraskielisten opetus, S2 ja äidinkielet b. kansalaisopisto c. muu kuin peruskoulu d. työnjako (päivitetään vuosittain) 13. Sosiaalitoimi a. normaalipalvelut, aikuissosiaalityö b. erityisesti lastensuojelu c. muut, esim. vanhuspalvelut d. työnjako (päivitetään vuosittain) 14. Terveystoimi a. normaalipalvelut, tulotarkastukset b. erityisesti mielenterveys c. muut d. työnjako (päivitetään vuosittain) 15. Päivähoito (erikseen koska osassa koulutoimen, osassa soten alaisuudessa) a. normaalipalvelut (varhaiskasvatus vai lastenhoito) b. yhteistyö koulutoimen, sosiaalitoimen kanssa 16. Vapaa-aika, kulttuuri, nuoriso, liikunta, kirjasto, a. sopivasti jaoteltuna 17. Asuminen 18. Kunnan työllisyystoiminta / muut sektorit Muiden kuin kuntien toimet 19. Työhallinnon toiminta a. TE-toimisto b. ELY-keskus 20. Muut julkistoimijat a. Poliisin lupapalvelut b. Kela c. muut 21. Oppilaitokset a. mukaan lukien yksityiset, esim. kansanopistot 22. Järjestöjen, yhdistysten toiminta a. maahanmuuttajien yhdistykset b. muut yhdistykset c. muualta ajoittain tarjottava toiminta Liitteet tarvittavat liitteet Joensuun seudun koto-ohjelma 2012, valmistelijan luonnos