USKONNOLLISTEN LOUKKAUSTEN KRIMINALISOINTI ERITYISESTI SANANVAPAUDEN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "USKONNOLLISTEN LOUKKAUSTEN KRIMINALISOINTI ERITYISESTI SANANVAPAUDEN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 Anna Saarela USKONNOLLISTEN LOUKKAUSTEN KRIMINALISOINTI ERITYISESTI SANANVAPAUDEN NÄKÖKULMASTA Referee-artikkeli Toukokuu 2011 Julkaistu Edilexissä Julkaistu aiemmin: Helsinki Law Review 2011/1

2 Helsinki Law Review 2011/1 In co-operation with

3 Anna Saarela: Uskonnollisten loukkausten kriminalisointi The Criminalisation of Blasphemy Especially in Relation to Freedom of Expression Anna Saarela English Abstract Freedom of speech and expression is a prerequisite in a democratic society. In addition to opinions favourably received, this freedom is also applicable to critical expressions that may offend or shock members of the society. The purpose of this article is to examine the provision of the Finnish Penal Code concerning blasphemy and religious insults as well as its relation to freedom of expression as a fundamental right. The article begins with a compact overview of the meaning and content of freedom of speech and freedom of religion as fundamental rights in both national and international context. The following chapter deals with the historical background and current content of the criminal provision concerning blasphemy and religious insults. One of the essential questions discussed in the article is how the blasphemy provision of the Penal Code conforms to the general conditions for restricting fundamental rights. The relevant case law of national courts and the European Court of Human Rights (ECHR) is analysed in relation to this question. The examination reveals that the provision can be problematic at least when considering the requirements set for the accuracy and preciseness of the restriction, acceptable grounds for the restriction and the principle of proportionality. In addition to the domestic analysis, the article includes an overview on the European development on freedom of expression and protection of religious beliefs. The theme emerged in the Council of Europe (COE) as a result of the Mohammed cartoons controversy in The Parliamentary Assembly of the COE and the Council s Venice Commission came to the conclusion that religious insults that do not also include incitement to hatred should not be criminalized. 37

4 Helsinki Law Review 2011/1 I conclude that the Finnish criminal provision concerning blasphemy and religious insults should be abolished. It is clear that the realization of freedom of religion requires effective criminal legislation that prevents the discrimination of people based on their beliefs as well as incitement to hatred directed towards religious groups. However, freedom of religion does not require the state to protect the religious feelings of people and thereby limit public debate. According to the case law of the ECHR, freedom of speech includes the right to present views that may shock or insult certain groups in a democratic society. I am of the opinion that religious groups should not be treated differently in this respect. Full article in Finnish Uskonnollisten loukkausten kriminalisointi erityisesti sananvapauden näkökulmasta 1 Johdanto Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan edellytys. Yhteiskunnallinen kehitys ja keskustelu ovat riippuvaisia yksilön oikeudesta ilmaista ja vastaanottaa tietoa ja mielipiteitä. Demokraattisessa yhteiskunnassa sananvapaus kattaa myös kriittiset mielipiteet, jotka saattavat loukata tai järkyttää yhteiskunnan jäseniä. Sananvapaus ei ole sidottu siihen, onko mielipide julkisen vallan tai kansan enemmistön mielestä hyväksyttävä. Uskonnon- ja omantunnonvapaus on yksi keskeisimmistä yksilönvapauksista. Modernissa demokraattisessa yhteiskunnassa uskonnot ja muut vakaumukset ovat toisiinsa nähden tasa-arvoisessa asemassa, eikä ketään saa syrjiä vakaumuksen perusteella. Uskontojen ja niiden pyhänä pitämien asioiden rikosoikeudellisen suojan yhteiskunnallinen merkitys on muuttunut yhteiskunnan moniarvoisuuden lisääntyessä. Vuoden 2006 Muhammedpilakuviin liittyvä maailmanlaajuinen kohu kuitenkin osoitti, että uskontojen pyhinä pitämiin kohteisiin kohdistuva pilkka voi edelleen aiheuttaa merkittäviä seuraamuksia. Myös Suomessa uskonrauhan rikkominen on ollut viime vuosina esillä mediassa ja herättänyt tervetullutta keskustelua sananvapauden rajoista ja 38

5 Anna Saarela: Uskonnollisten loukkausten kriminalisointi niiden tarpeellisuudesta. Keskustelu käynnistyi Helsingin käräjäoikeuden syksyllä 2009 antamasta ratkaisusta, jolla maahanmuuttokriittisistä mielipiteistään tunnettu poliitikko Jussi Halla-aho tuomittiin uskonrauhan rikkomisesta. Helsingin hovioikeus ei muuttanut lokakuussa 2010 antamallaan tuomiollaan käräjäoikeuden ratkaisua uskonrauhan rikkomisen osalta. Halla-aho on hakenut asiassa valituslupaa, ja mahdollisen korkeimman oikeuden käsittelyn myötä tapauksesta tullee jonkinlainen ennakkotapaus uskonrauhasäännöksen nykytulkinnasta. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella uskonrauhan rikkomista koskevaa rikoslain säännöstä ja sen suhdetta sananvapauteen. Pyrkimyksenä on selvittää, miten jumalanpilkan kriminalisointia on perusteltu historiassa ja mitkä säännöksen suojelukohteet ovat nykyään. Artikkelissa pohditaan myös, ovatko sananvapaus ja uskonnonvapaus perustavanlaatuisessa ristiriidassa keskenään vai voidaanko ne toteuttaa toisiaan rajoittamatta. Yksi keskeinen kysymys on myös, miten uskonrauhanrikkomissäännös vastaa yleisiä perusoikeuden rajoitusedellytyksiä. Aihetta lähestytään toisessa luvussa lyhyellä katsauksella sananvapauden ja uskonnonvapauden sisältöön ja merkitykseen sekä kansallisessa että kansainvälisessä kontekstissa. Kolmannessa luvussa perehdytään uskonrauhan rikkomista koskevan sääntelyn taustaan ja nykyiseen sisältöön. Tarkoituksena on lain esitöiden ja oikeuskirjallisuuden perusteella selvittää, millaisten tosiseikkojen vallitessa rikoksen tunnusmerkistö täyttyy ja toisaalta millaiset teot jäävät soveltamisalan ulkopuolelle. Tämän lisäksi huomiota kiinnitetään uskonrauhan rikkomista koskevan sääntelyn suojelukohteisiin modernissa yhteiskunnassa. Neljännessä luvussa tarkastellaan uskonnollisten loukkausten kriminalisointia perusoikeusrajoituksena. Kysymystä lähestytään yleisten perusoikeusrajoitusten näkökulmasta, ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden rooli huomioidaan tuomalla esiin kulloinkin käsiteltävänä olevaan kysymykseen liittyvää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käytäntöä. Viidennessä luvussa tarkastelun kohteena ovat Euroopan neuvoston näkemykset ja suositukset uskonnollisten tunteiden rikosoikeudellisesta suojaamisesta sopimusvaltioissa. Esiin nostetaan kysymyksiä liittyen sääntelyn tarpeellisuu- 39

6 Helsinki Law Review 2011/1 teen ja vaihtoehtoisiin tapoihin suojata uskonnollisia ryhmiä. Viimeisessä luvussa esitetään tiivistetysti johtopäätöksiä. 2 Sananvapaus ja uskonnonvapaus perus- ja ihmisoikeutena 2.1 Sananvapaus Perusoikeussäännös sananvapaudesta löytyy perustuslain (731/1999, PL) 12 :stä. Sen 1 momentin mukaan sananvapaus on voimassa jokaiselle kuuluvana perusoikeutena sisältäen oikeuden ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Säännös sisältää myös sääntelyvarauksen, jonka mukaan tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä voidaan säätää lailla. Sananvapaus turvataan myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (SopS 18 19/1990, EIS) ja YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (SopS 7/1976, KP-sopimus). EIS 10 artiklassa turvataan ilmaisuvapaus, joka sisältää ensinnäkin mielipiteenvapauden ja toiseksi vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. KP-sopimuksen 19 artiklan mielipiteenvapaus ja ilmaisuvapaus sisältävät oikeuden hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia. Itsenäisen merkityksen lisäksi nämä ihmisoikeussopimusten säännökset vaikuttavat perustuslain sananvapaussäännöksen tulkintaan. 1 Perustuslain sananvapaussäännöksen tarkoituksena on lain esitöiden mukaan taata demokraattisen yhteiskunnan edellytyksinä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin. Sananvapauden ytimessä on poliittinen perusoikeus, mutta se kattaa poliittisten ilmaisujen lisäksi muun tyyppiset ilmaisut niiden sisällöstä riippumatta. Sananvapautta ei myöskään ole sidottu tiettyyn viestinnän muotoon. 2 Sitä sovelletaan kaikkiin nykyisin ja tulevaisuudessa käytössä oleviin viestintäteknisiin menetelmiin ja viesteihin riippumatta siitä, esitetäänkö ne 1 Manninen 1999, s HE 309/1993, s

7 Anna Saarela: Uskonnollisten loukkausten kriminalisointi tekstin, kuvan vai esimerkiksi äänen muodossa. Poliittisen viestinnän asema perusoikeuden ytimessä tarkoittaa kuitenkin erityisen korkeaa suojan tasoa ja vastaavasti korkeaa kynnystä rajoitustoimille 3. EIT on muun muassa tapauksessa Handyside v. Iso-Britannia vuodelta 1976 korostanut sananvapauden sisällöllistä laajuutta. Kansallinen tuomioistuin oli tuominnut Handysiden säädyttömän aineiston julkaisemisesta ansaintatarkoituksessa hänen julkaistuaan lastenkirjan, joka tuomioistuimen mukaan sisälsi sopimatonta sisältöä. EIT korosti harkinnassaan, että sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, joihin suhtaudutaan myötämielisesti tai välinpitämättömästi. Sananvapaus ulottuu myös arvosteleviin kannanottoihin ja tarjoaa suojaa myös niille viesteille, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestöryhmää. Siitä huolimatta, että EIT:n lopullisen ratkaisun mukaan kansallisen tuomioistuimen päätös ei loukannut EIS 10 artiklaa, on Handyside-tapaus jäänyt historiaan nimenomaan sananvapauden kattavuutta korostavien perusteluidensa ansiosta Uskonnon- ja omantunnonvapaus Uskonnon- ja omantunnonvapaus kuuluu klassisiin vapausoikeuksiin, ja sitä pidetäänkin yhtenä vanhimmista perusoikeuksista 5. Uskonnon- ja omantunnonvapaudesta on säädetty PL 11 :ssä, joka kuuluu: Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. 3 Manninen 1999, s Handyside v. Iso-Britannia, 1976, 9 19 ja Scheinin 1999, s

8 Helsinki Law Review 2011/1 PL 11 :n 1 momentissa on yleislauseke uskonnon- ja omantunnonvapaudesta. Perusoikeusuudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan säännös kattaa sekä uskonnolliset että muut maailman- tai elämänkatsomukset 6. 2 momentti sisältää luettelon perusoikeuden tärkeimmistä ilmenemismuodoista, ja sen viimeinen virke täsmentää erityisesti negatiivista uskonnonvapautta. Pykälä ei sisällä erityistä lauseketta rajoittamismahdollisuudesta, joten mahdollisuus säätää rajoituksia uskonnon- ja omantunnonvapauteen määräytyy yleisten rajoitusedellytysten mukaan 7. Uskonnonvapauden aktiivinen ulottuvuus niveltyy yhteen sananvapauden kanssa: molemmat perusoikeudet takaavat omalta osaltaan oikeutta tuoda esiin vakaumustaan. EIT:n ratkaisussa Kokkinakis v. Kreikka vuodelta 1993 oli kyse Jehovan todistajiin kuuluvasta pariskunnasta, joka oli toistuvasti tuomittu kansallisessa tuomioistuimessa vankeusrangaistukseen uskonnollisesta käännyttämisestä. EIT kiinnitti ratkaisussaan erityistä huomiota siihen, että myös niillä, joiden katsomus poikkeaa valtauskonnosta, on oikeus tuoda esiin vakaumustaan 8. Oikeus tuoda esiin uskontoon liittyviä käsityksiä kuuluu yhtälailla ateisteille ja agnostikoille kuin uskontoa tunnustavillekin. Myös valtakunnansyyttäjä on antanut painoarvoa ateistien aktiiviselle uskonnon- ja omantunnonvapaudelle. Yksilön oikeus tunnustaa julkisesti omaa vakaumustaan ja siihen liittyviä käsityksiään perustuu sananvapauden lisäksi myös uskonnonvapauteen, joka kuuluu myös uskontoon kriittisesti suhtautuville henkilöille. 9 3 Uskonnollisten loukkausten kriminalisointi Nykyisessä uskonrauhan rikkomista koskevassa rikoslain (39/1889, RL) 17:10:ssä on kriminalisoitu jumalanpilkan ja rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan pyhänä pitämän asian herjaamisen lisäksi uskonnonharjoituksen häiritseminen. Artikkelin rajauksen vuoksi tämä pykälän 1 momentin 2 kohta jää tarkastelun ulkopuolelle ja artikkelissa keskitytään ainoastaan sananvapauden rajoituksen kannalta relevanttiin 1 kohtaan. Artikkelissa 6 HE 309/1993, s Scheinin 1999, s Kokkinakis v. Kreikka, 1993, 6 12 ja Valtakunnansyyttäjän päätös dnro 42/27/06, s

9 Anna Saarela: Uskonnollisten loukkausten kriminalisointi on käytetty käsitettä uskonnollinen loukkaus 10 erottamaan uskontokuntien pyhänä pitämiin asioihin kohdistuvien loukkausten kriminalisointi muusta uskonrauhan rikkomisesta. 3.1 Sääntelyn taustaa Uskontorikoksista oli säädetty jo alkuperäisessä, vuoden 1889 rikoslaissa, jossa oli säädetty rangaistavaksi mm. jumalanpilkka, Jumalan sanan ja sakramenttien pilkka, uskonnonharjoituksen häirintä ja estäminen sekä hautarauhan loukkaaminen 11. Tuolloin uskontorikossäännösten tarkoituksena oli kansalaisten uskonnollisten tunteiden ohella suojata kirkkoa ja sen uskontoa harhaopeilta ja uskonnottomuudelta. Uskontorikosten taustalla on näkynyt myös näkemys uskonnosta yhteiskuntajärjestystä ylläpitävänä rakenteena ja rangaistussäännösten yhtenä tarkoituksena on ollut kriminalisoida yleistä uskonnollisuutta murentavia tekoja 12. Uskontorikosten tarpeellisuus ja sisältö ovat koko niiden historian ajan olleet kiistanalaisia. Vuonna 1965 eduskunnassa tehtiin lakialoite, jonka mukaan jumalanpilkkasäännös oli kumottava, koska sitä pidettiin vanhentuneena ja ajan yhteiskuntaan sopimattomana. Lakimuutosta valmistellut työryhmä perusteli uskontorikosten säilyttämistä laissa sillä, ettei niiden suojelukohteena enää ollut uskonto itsessään, vaan kansalaisten uskonnon- ja omantunnonvapaus, uskonnolliset tunteet ja merkittävimpänä uskonrauha yhteiskunnassa. Vuoden 1970 lakimuutoksessa uskontorikosten määrä kuitenkin väheni ja rangaistusasteikkoa lievennettiin. 13. Uskonrauhasäännöksen nykymuotoon johtanut vuoden 1998 lakiuudistus käynnistyi rikoslakiprojektin ehdotuksella vuonna Projektin yhteydessä todettiin, että rikoslakiin oli jäänyt arvostuksenvaraisia ilmaisuja kuten herjaaminen ja häpäiseminen. Myös uskontorikoksiin sovelletun ankaran rangaistusasteikon katsottiin olevan sopimaton senaikaisiin käsityksiin. Työryhmä ehdotti erityisen jumalanpilkkaa koskevan rikosnimikkeen poistamista laista, koska sen katsottiin muun muassa hankaloittavan rajan 10 Englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään käsitettä religious insult ja sen suomenkielistä vastinetta on käyttänyt muun muassa Kimmo Nuotio. 11 Tulkki 2008, s HE 6/1997, s Tulkki 2008, s. 3, 50 51,

10 Helsinki Law Review 2011/1 vetämistä uskontoon kohdistuvan satiirisen arvostelun ja varsinaisen pilkan välille sekä tarjoavan uskonnollisille ääriryhmille mahdollisuuden rajoittaa uskontoon kohdistuvaa keskustelua. 14 Hallitus esitti erillisestä uskontorikoksia koskevasta luvusta ja erityisestä jumalanpilkkasäännöksestä luopumista, koska uskonrauhaa ja oikeutta harjoittaa uskontoa on hallituksen mukaan pidettävä osana yleiseen järjestykseen kuuluvaa yhteiskuntarauhaa. Hallituksen esityksessä todetaan erikseen, etteivät Jumala ja muiden uskontojen vastaavat tarvitse rikoslain tarkoittamaa suojelua ja että uskontorikosten suojeluobjektina olivat kansalaisten uskonnolliset tunteet ja vakaumus sekä uskonrauha yhteiskunnassa. 15 Tämän vuoksi hallitus katsoi, että kristinuskon Jumalaa ei olisi tullut suojata erikseen vaan ainoastaan implisiittisesti pyhän käsitteeseen sisältyvänä. Lisäksi hallitus esitti, että säännös olisi muutettu koskemaan ainoastaan kvalifioitua tekomuotoa, toisin sanoen herjaamisen tai häpäisyn olisi tullut tapahtua törkeällä tavalla. Myös lakivaliokunta omaksui kannan, jonka mukaan rikoslakiin ei tulisi sisällyttää jonkin tietyn uskonnollisen vakaumuksen elementtejä, jotta se olisi hyväksyttävä myös niiden kannalta, jotka eivät tunnustaneet kristinuskoa 16. Eduskunta päätyi lakiehdotuksen käsittelyssä kuitenkin poikkeamaan hallituksen ja lakivaliokunnan esittämistä muotoiluista, ja Jumalan käsite jäi lain säännökseen. Lopullisessa tunnusmerkistössä herjaamiselta tai häpäisemiseltä ei myöskään vaadita erityistä törkeyttä. Perusteluina muutosta puoltaneet kansanedustajat mainitsivat muun muassa kestävien arvojen korostamisen, kansan eettisen ja moraalisen tason kohottamisen sekä sen, että valtaosa suomalaisista kuului kristilliseen kirkkoon Uskonrauhan rikkominen Vuoden 1998 lainmuutoksen yhteydessä rikoslaista poistettiin uskontorikoksia koskenut luku, ja uskontorikokset siirrettiin 17 lukuun, joka käsittelee rikoksia yleistä järjestystä vastaan. RL 17:10.1:n 1-kohdan mukaan se, 14 Tulkki 2008, s HE 6/1997, s LaVM 3/1998, s Tulkki 2008, s

11 Anna Saarela: Uskonnollisten loukkausten kriminalisointi joka julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi Julkinen herjaaminen, häpäiseminen ja pilkka RL 17:10.1:n 1-kohdan mukaan jumalanpilkan tai muun pyhänä pidetyn asian herjaamisen tai häpäisemisen tulee tapahtua julkisesti. Hallituksen esityksen mukaan tällä tarkoitetaan, että viestin on tultava kooltaan ja kokoonpanoltaan määräämättömän ihmisjoukon tietoon 18. Esitöissä esitetyn tulkinnan mukaisesti esimerkiksi internetissä ilmaistut mielipiteet täyttävät julkisuuden kriteerit ongelmitta. Uskonrauhan rikkomisen tekomuotoina lakisäännöksessä mainitaan ensinnäkin herjaaminen ja häpäiseminen. Herjaaminen on oikeuskirjallisuudessa ja esitöissä määritelty suulliseksi tai kirjalliseksi lausumaksi, joka on omiaan halventamaan herjan kohteen arvoa muiden silmissä. Häpäisemisen taas on katsottu voivan tapahtua monella eri tapaa, esimerkiksi suullisesti, kirjallisesti ja elein. Myös pyhänä pidetyn omaisuuden vahingoittamista tai turmelemista saatetaan pitää häpäisemisenä. 19 Pilkan käsite on vaikeammin täsmennettävissä. Jumalanpilkkaa koskeva osa sisällytettiin säännökseen vasta eduskuntakäsittelyssä, eikä lain esitöistä siksi löydy apua ilmauksen tulkinnassa. Kaj-Erik Tulkki on tutkimuksessaan katsonut, että pilkka tarkoittaa naurettavaksi saattamista tai toisen arvon alentamista. Hänen mukaansa pilkan negatiivinen arvolataus on pienempi kuin hallituksen esityksessä mainituilla herjaamisella ja häpäisyllä. Rikoksen täyttymiskynnys on siksi alempi pilkan kohdalla. Tulkin mukaan pilkkana voidaan pitää niin suullisesti, kirjallisesti, kuvallisesti ja jopa äänin ja sävelin tai elein tapahtuvia tekoja. 20 Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että näkemys, jonka mukaan teonkuvauksen pilkan voisi täyttää esimerkiksi rienaavan musiikin soittaminen tai elehtiminen hartaustilaisuudessa erityistä pa- 18 HE 6/1997, s Majanen 2009, s Tulkki 2008, s

12 Helsinki Law Review 2011/1 hennusta herättävällä tavalla 21, ulottaa pilkan käsitteen soveltamisalan hyvin laajalle. Pidän tällaista tulkintaa ongelmallisena muun muassa, koska se on vastoin perusoikeusrajoitusten laajentavan tulkinnan kieltoa Loukkaamistarkoitus Häpäisemistä ja herjaamista koskee erityinen tahallisuusvaatimus: tekijän on täytynyt toimia loukkaamistarkoituksessa. Oikeuskirjallisuuden mukaan loukkaamistarkoitus on yleensä pääteltävissä lausuman tai muun ilmaisun loukkaavasta ja häpäisevästä muodosta. Lausumaa voidaan yleensä pitää loukkaamistarkoituksessa annetuksi, kun se sisältää sellaisia ilmaisuja, joita kriittisissäkään asiallisissa lausumissa ei yleensä käytetä. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon olosuhteet, joissa herjaavaksi tai häpäiseväksi epäilty lausuma on annettu. 22 Asiallisen arvostelun ei siten voida koskaan katsoa tapahtuneen loukkaamistarkoituksessa, vaikka se tapahtuisi ivallisessa sävyssä. Hallituksen esityksen mukaan teko on tehty loukkaamistarkoituksessa, kun herjaamisen tai häpäisemisen loukkaavuuden käsittävät myös sellaiset henkilöt, jotka kenties itse eivät pidä herjaamisen tai häpäisemisen kohdetta pyhänä, mutta antavat arvoa toisella tavalla ajattelevien ihmisten vakaumukselle. 23 Teon loukkaamistarkoituksen arviointi oli keskeisessä asemassa Helsingin käräjäoikeuden syksyllä 2009 antamassa tuomiossa, jossa maahanmuuttokriittisistä näkemyksistään tunnettu poliitikko Jussi Halla-aho tuomittiin uskonrauhan rikkomisesta. Halla-aho oli julkaissut kotisivuillaan lausunnon, jossa hän yhdisti islamin uskon ja sen pyhänä pitämän profeetan pedofiliaan. 24 Kirjoituksen erityispiirteenä oli, että se oli osoitettu eräälle sananvapausasioihin erikoistuneelle syyttäjälle. Halla-ahon mukaan kirjoituksen tarkoituksena ei ollut herjata tai häpäistä islamin uskoa tunnustavien uskonnollisia tunteita, vaan kritisoida näkemystä, jonka mukaan lauseen subjektiivinen loukkaavuus voisi johtaa siihen, että sitä tulisi pitää rikosoikeudellisesti loukkaavana Tulkki 2008, s Majanen 2009, s HE 6/1997, s Helsingin käräjäoikeuden tuomio 09/3080, s Helsingin käräjäoikeuden tuomio 09/3080, s.4. 46

13 Anna Saarela: Uskonnollisten loukkausten kriminalisointi Käräjäoikeuden mukaan väitetty sananvapauden rajojen selvittämistarkoitus ei oikeuta menettelemään lainvastaisesti. Halla-ahon käyttämä terminologia oli käräjäoikeuden mukaan poikkeuksellisen kielteisesti latautunutta, ja hän oli yleistänyt väitteen sisällön koskemaan islamin pyhien kohteiden ohella koko uskontokuntaa. Käräjäoikeus piti selvänä, että myös sellaiset henkilöt, jotka eivät pidä islamia tai Muhammadia pyhinä, pitävät Halla-ahon väitteitä loukkaavina. Tuomioistuimen mukaan Halla-ahon tarkoituksena ei ollut esittää asiallista kritiikkiä islaminuskon epäkohdista, vaan näennäisesti sananvapauden kustannuksella häpäistä kysymyksessä olevan uskonnon pyhiä arvoja. Käräjäoikeuden mukaan Halla-ahon lausuma oli lisäksi ollut omiaan lisäämään uskonnollista suvaitsemattomuutta. Käräjäoikeus tuomitsi Halla-ahon uskonrauhan rikkomisesta sakkorangaistukseen. 26 Käräjäoikeuden näkemys loukkaamistarkoituksesta perustui puhtaasti lausuman sisällölle ja jätti huomiotta foorumin ja kontekstin, jossa kirjoitus oli julkaistu. Molemmat osapuolet hakivat muutosta käräjäoikeuden tuomioon: Hallaaho uskonrauhan rikkomista koskevan ratkaisun ja syyttäjä toisen, kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevan syytekohdan osalta. Halla-aho kiisti edelleen lausumansa loukkaamistarkoituksen ja totesi uskontojen arvosteluun liittyvien sananvapauskysymysten olevan osa poliittista toimintaansa. Helsingin hovioikeus ei kuitenkaan muuttanut lokakuussa 2010 antamallaan ratkaisulla käräjäoikeuden antamaa tuomiota uskonrauhan rikkomisesta. 27 Sekä Halla-aho 28 että syyttäjä 29 ovat hakeneet korkeimmalta oikeudelta valituslupaa joulukuun lopussa Myös valtakunnansyyttäjä on arvioinut loukkaamistarkoitusta muun muassa niin sanottujen Muhammed-pilakuvien julkaisemiseen liittyvässä syyttämättäjättämispäätöksessään. Valtakunnansyyttäjän ja juttuun liittyvän asiantuntijalausunnon mukaan julkaistuja kuvia oli pidettävä muslimien kannalta yksiselitteisesti loukkaavina. Syyttäjän mukaan kuvien julkaisijoiden nimenomaisena tarkoituksena ei kuitenkaan voitu pitää ihmisten us- 26 Helsingin käräjäoikeuden tuomio 09/3080, s. 8 ja Helsingin hovioikeuden tuomio 10/2854, s Jussi Halla-ahon muutoksenhakukirjelmä korkeimmalle oikeudelle , Dnro R 2010/ STT:n uutinen Helsingin Sanomien verkkolehdessä , saatavilla osoitteesta mpaan+oikeuteen/ [Vierailupäivä ]. 47

14 Helsinki Law Review 2011/1 konnollisten tunteiden loukkaamista, vaan heidän tarkoituksenaan oli ollut eräänlaisen julkiseen valtaan kohdistetun vastalauseen ilmaiseminen. Asiaa ei muuttanut se, että julkaisijoiden oli täytynyt ymmärtää Suomessa oleskelevien muslimien loukkaantuvan kuvien julkaisemisesta. 30 Loukkaamistarkoitusta käsiteltiin myös syyteharkinnassa, jossa oli kyse Suomen Vapaa-ajattelijat ry:n julkaisemista kristinuskoon kriittisesti suhtautuvista pilakuvista. Valtakunnansyyttäjä katsoi, ettei pilakuvien hyvän tavan vastaisuus ollut riittävä syy pitää niiden esilläpitoa lainvastaisena. Myös arvostelevat ja jopa loukkaavat mielipiteet saavat suojaa sananvapaudelta, etenkin kun niiden tarkoituksena on kritisoida yhteiskunnallista valtaa käyttäviä instituutioita. Sananvapauteen kuuluu siten valtakunnansyyttäjän mukaan myös oikeus arvostella kirkkojen toimintaa ja niiden julistamia oppeja. Se, että yksittäiset henkilöt loukkaantuvat tällaisesta toiminnasta ei tarkoita, että toimintaa olisi harjoitettu loukkaamistarkoituksessa Pyhän käsite Rangaistavaksi on säädetty uskonnonvapauslaissa tarkoitetun kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan pyhänä pitämän asian julkinen herjaaminen tai häpäisy. Hallituksen esityksessä todetaan, että pyhän käsite ei ole kovin tarkka, mutta sen katsotaan ilmaisevan jotakin sellaista, jota kohtaan uskonnollisen yhteisön jäsenet tuntevat suurta kunnioitusta. Pyhän käsitteeseen suhtaudutaan kaksijakoisesti: sen katsotaan saaneen käytännössä riittävän vakiintuneen merkityksen, mutta toisaalta todetaan, että pyhän sisältö vaihtelee uskonnollisissa yhteisöissä. Pyhyys määräytyy uskonnollisissa yhteisöissä vallitsevien käsitysten mukaan, eivätkä siihen vaikuta ulkopuolisten näkemykset käsitteestä. 32 Dorota Gozdecka on väitöskirjassaan kiinnittänyt huomiota uskonrauhasääntelyyn sisältyvään rakenteelliseen epätasa-arvoon. Uskonrauhasääntelyn tietyille asioille tarjoama suoja perustuu aina siihen, että niitä pidetään pyhinä jonkin uskonnon oppien mukaan. Ne ihmisten arvot, jotka eivät liity uskontokuntien oppeihin, jäävät aina sääntelyn ulkopuolelle. Ateistien 30 Valtakunnansyyttäjän päätös dnro R 06/11, s Valtakunnansyyttäjän päätös dnro 42/27/06, s HE 6/1997, s

15 Anna Saarela: Uskonnollisten loukkausten kriminalisointi tai muiden ei-uskovien huomioiminen ei ole periaatteellisesti mahdollista, koska ei ole olemassa pyhää hahmoa tai symbolia, johon pilkka voitaisiin kohdistaa. 33 Katsomusten välisen tasa-arvon näkökulmasta olisi myös mielenkiintoista tietää, miten eri uskontokuntien pyhänä pitämien asioiden kirjoa voidaan suojata tasapuolisesti. Millaisia olisivat syytteet esimerkiksi buddhalaisten pyhänä pitämien asioiden herjaamisesta? Valtakunnansyyttäjänviraston käytännössä pyhän käsitettä on tulkittu supistavasti muun muassa perusoikeusrajoitusten suhteellisuusvaatimukseen ja sananvapauden laaja-alaisuuteen vedoten. Esimerkiksi paavi-instituutioon ja uskonnollisiin tapoihin kuten selibaattiin, paastoon ja munkkeuteen kohdistuneiden kärjekkäiden ja ivallisten lausumien katsottiin kuuluvan mielipiteen ilmaisijan sananvapauteen Jumalanpilkka Kuten aiemmin on todettu, poistettavaksi ehdotettu jumalanpilkka palasi säädöksen tekstiin vasta eduskuntakäsittelyssä, eikä lain esitöistä siksi ole johdettavissa tulkintaohjeita. Tulkin kannan mukaan tekstin Jumala-käsite sisältää kristinuskon jumalan lisäksi myös muita jumalakäsityksiä 35, mutta ilmauksen säädöshistoriallinen tausta ja erisnimimäinen kirjoitusasu isolla alkukirjaimella viittaavat mielestäni selkeästi siihen, että erityistä ja eksplisiittistä suojaa halutaan antaa nimenomaan kristinuskon jumalalle. Jumalanpilkka poikkeaa muiden pyhänä pidettyjen asioiden suojasta siten, ettei teolta edellytetä erityistä loukkaamistarkoitusta. Jumalanpilkkasäännöksen edellyttämästä tahallisuuden asteesta ei ole relevanttia tuomioistuinkäytäntöä, mutta säännöksen voidaan katsoa suosivan kristinuskoa muiden uskontokuntien kustannuksella, koska tunnusmerkistö täyttyy sen kohdalla helpommin. Tämä on ongelmallista uskonnonvapauteen sisältyvän tasaarvoisen kohtelun ja valtion neutraalin suhtautumisen periaatteen kannalta. Äärimmilleen vietynä rikoslain jumalanpilkkasäännös saattaisi loukata sananvapauden ohella myös uskonnonvapautta. Jumalanpilkan tunnusmer- 33 Gozdecka 2009, s Valtakunnansyyttäjän päätös dnro 3/27/05, s Tulkki 2008, s

16 Helsinki Law Review 2011/1 kistö täyttyy Tulkin mukaan jo esimerkiksi kristinuskon jumalan naurunalaiseksi saattamisella 36, eikä erityistä loukkaamistarkoitusta edellytetä. Uskonnon saattaminen naurunalaiseksi voi kuitenkin olla oman uskontoon kohdistuvan suhtautumisen esiintuomista. Jumalanpilkkasäännöksen tiukalla soveltamisella rajoitettaisiin siksi myös uskonnon- ja omantunnonvapauden aktiivista elementtiä, oikeutta tuoda esiin omaa suhtautumistaan uskontoon 37. Uskonnonvapaus ja sananvapaus perusoikeuksina eivät suinkaan aina ole vastakkain, vaan ne saattavat suojata myös samoja intressejä. 4 Uskonrauhan rikkominen sananvapauden rajoituksena Sananvapaus ei ole ehdoton oikeus. Perusoikeusjärjestelmä suojaa lukuisia oikeuksia, jotka voivat olla perusteena sananvapauden rajoittamiselle. Myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset korostavat sananvapauden käyttöön sisältyviä velvollisuuksia ja vastuuta, ja sananvapaudelle voidaan sopimusten mukaan säätää lailla sellaisia muodollisuuksia, ehtoja, rajoituksia ja rangaistuksia, jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa sopimusmääräyksissä tarkoitettujen hyväksyttävien päämäärien saavuttamiseksi. 38 Suomessa lakien perustuslainmukaisuutta arvioi eduskunnan perustuslakivaliokunta. Kun perusoikeudet vuoden 1995 uudistuksen yhteydessä saivat entistä huomattavasti vahvemman aseman tuomioistuimissa ja käytännön hallinnossa, perustuslakivaliokunta kirjasi mietintöönsä luettelon perusoikeuksien yleisestä rajoitusperusteista 39. Valiokunnan esittämät vaatimukset ovat tiivistetysti: (1) lailla säätämisen vaatimus, (2) täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus, (3) rajoitusperusteen hyväksyttävyysvaatimus, (4) ydinalueen koskemattomuusvaatimus, (5) suhteellisuusvaatimus, (6) oikeusturvavaatimus ja (7) ihmisoikeusvelvoitteiden kunnioittamisvaatimus 40. Perustuslakivaliokunnan esittämillä kriteereillä on läheisiä kytkentöjä EIT:n soveltamiin ihmisoikeusrajoitusten edellytyksiin Tulkki 2008, s Hämäläinen 1996, s Manninen 1999, s Hallberg 1999, s PeVM 25/1994, s Viljanen 2001, s

17 Anna Saarela: Uskonnollisten loukkausten kriminalisointi RL 17:10:n uskonnollisten loukkausten kielto asettaa rajoja sananvapauden käytölle. Perusoikeusrajoituksena sen tulee täyttää edellä mainitut rajoitusedellytykset. Perustuslakivaliokunta antoikin lausuntonsa lakivaliokunnalle edellisen uudistuksen yhteydessä vuonna Tässä luvussa käsitellään uskonrauhan rikkomista koskevaa rikoslain säännöstä sananvapauden rajoituksena. Tarkoituksena on tutkia, miten sääntely vastaa perustuslakivaliokunnan määrittelemiä kriteerejä ja EIT:n käytäntöä. Erityisen tarkastelun kohteeksi nostetaan täsmällisyys- ja tarkkarajaisuuden, rajoitusperusteen hyväksyttävyyden, ydinalueen koskemattomuuden ja suhteellisuuden vaatimukset. Samalla käydään esimerkkeinä läpi EIT:n ratkaisukäytäntöä ja EIS:n rajoituskriteereitä. 4.1 Täsmällisyys ja tarkkarajaisuus Lailla säädettävän perusoikeusrajoituksen on ensinnäkin oltava täsmällinen ja tarkkarajainen siten, että rajoituksen olennainen sisältö ilmenee suoraan laista. Lakisäännöksestä tulee ilmetä esimerkiksi rajoituksen laajuus ja sen täsmälliset edellytykset. 42 Rajoitusten täsmällisyys ja tarkkarajaisuus vaikuttavat suoraan rajoituksen laajuuteen. Oikeusvarmuuden periaate ja PL 8 :n rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttävät lisäksi, että rikostunnusmerkistöt muotoillaan mahdollisimman täsmällisiksi. 43 Uskonrauhan rikkomista koskeva RL 17:10 sisältää ilmauksia, joiden täsmällinen sisältö on tulkinnanvarainen. Tällaisina arvostuksenvaraisina ilmaisuina, jotka osaltaan vaikuttivat säännöksen muutostarpeeseen, mainittiin 1990-luvun rikoslain uudistusprojektissa muun muassa herjaaminen ja häpäiseminen 44. Käsitteet kuitenkin jäivät lopulliseen lakitekstiin myös uudistuksen jälkeen. Hallituksen esityksessä todetaan, ettei myöskään pyhän käsitettä voida pitää kovin tarkkana. Toisaalta sen katsotaan saaneen käytännössä riittävän vakiintuneen merkityksen, joka kuitenkin vaihtelee uskonnollisissa yhteisöissä. RL 17:10.1:n 1-kohdan uskonnollisten loukkausten kiellon kannalta relevantti pyhyys määrittyy uskonnollisen yhteisön sisäisten sääntöjen mukaan, mutta toisaalta loukkaamistarkoitus edellyttää, että herjaamisen tai 42 HE 309/1993, s Viljanen 2001, s. 116 ja Tulkki 2008, s

18 Helsinki Law Review 2011/1 häpäisemisen loukkaavuuden käsittävät myös henkilöt, jotka eivät itse pidä lausuman kohdetta pyhänä, mutta kunnioittavat muiden ihmisten vakaumusta. 45 Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota pyhän käsitteen määräytymiseen uskonnollisen yhteisön sisällä ja totesi, että uskontokuntien monilukuisuus ja erilaisuus voi synnyttää tiettyä epätäsmällisyyttä. Valiokunta kuitenkin katsoi, että erityisen loukkaamistarkoituksen edellyttäminen tasapainotti epätarkkuutta. 46 Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että arvosidonnaiset ja tulkinnanvaraiset käsitteet tunnusmerkistössä tekevät rikoslain uskonnollisten loukkausten kiellosta ongelmallisen täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimuksen kannalta ja heikentävät myös oikeusvarmuuden ja rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen asemaa. 4.2 Rajoitusperusteen hyväksyttävyys Perusoikeusrajoituksen taustalla tulee olla aina hyväksyttävä peruste, ja rajoittamisen täytyy olla painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatima 47. Uskonnollisia loukkauksia koskevan rikoslain säännöksen kohdalla suojattavaksi oikeushyväksi on nimetty kansalaisten uskonnolliset tunteet ja uskonrauha yhteiskunnassa 48. Perustuslakivaliokunta piti uskonrauhan rikkomista koskevaa säännöstä hyväksyttävänä sananvapauden rajoituksena. Valiokunnan mukaan uskonrauhasäännöksen tarkoituksena on suojata yleisen järjestyksen ohella toista perustuslaissa suojattua oikeutta, uskonnonvapautta. Siihen vedoten valiokunta piti sananvapauteen puuttumista perusteltuna ja totesi, että myös EIS 10 artiklan 2 kappale sallii sananvapauden rajoittamisen toisen ihmisoikeuden vuoksi. 49 Suojelukohteeksi nimetty uskonrauha vaatii käsitteenä hieman tarkempaa tarkastelua. Kimmo Nuotion mukaan uskonrauhan käsite on viime kädessä palautettavissa yksilön oikeuteen harjoittaa uskontoa ja hänen oikeuteensa olla kokematta uskonsa vuoksi esimerkiksi vihaa tai syrjintää. Säännöksen sijainti rikoslain 17 luvussa viittaa lisäksi siihen, että sillä suojataan yleistä järjestystä. Sääntelyn taustalla on näkemys, jonka mukaan kontrolloima- 45 HE 6/1997, s PeVL 23/1997, s Viljanen 2001, s HE 6/1997, s PVL 23/1997, s.3. 52

19 Anna Saarela: Uskonnollisten loukkausten kriminalisointi ton julkinen uskontokuntien pyhinä pitämien asioiden pilkkaaminen voisi johtaa yhteiskuntarauhan ja yleisen järjestyksen järkkymiseen. 50 Onko uskonnollisten loukkausten kriminalisointi tarpeellista näiden oikeushyvien suojaamiseksi? Tähän kysymykseen palataan suhteellisuusvaatimuksen yhteydessä sekä neljännessä luvussa tarkasteltaessa uskonnollisten loukkausten eurooppalaista kehityssuuntaa. Hyväksyttävän tarkoituksen vaatimus liittyy myös kriminalisointeihin yleensä. Teon säätäminen rikosoikeudellisesti rangaistavaksi puuttuu jo itsessään ihmisen vapauspiiriin määrittäessään, mikä on sallittua ja mikä ei. Tällaisen puuttumisen perusteena olevan suojan kohteen on oltava jollain tapaa yhteiskunnallisesti merkittävä, eikä esimerkiksi historiallinen jatkumo ole riittävä kriminalisointiperuste. Yhteiskunnan muuttuessa aikanaan tarpeellinen kriminalisointi saattaa menettää oikeutuksensa. 51 Uskonrauhan rikkomista koskevan sääntelyn legitimiteettiin vaikuttaa esimerkiksi yhteiskunnan moniarvoistuminen. Myös EIS edellyttää sopimuksen takaamien oikeuksien rajoituksilta hyväksyttävää tarkoitusta. EIS 10 artiklan 2 kappaleen mukaan oikeudelle ajatusten ja mielipiteiden levittämiseen voidaan asettaa sellaisia lailla säädettyjä rajoituksia, jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa esimerkiksi yleisen turvallisuuden vuoksi tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi. Sananvapauden käyttämiseen kuuluu lisäksi vastuuta. EIT:n oikeuskäytännössä vastuun on katsottu sisältävän muun muassa velvollisuuden välttää toisia henkilöitä ja heidän oikeuksiaan perusteettomasti loukkaavien mielipiteiden esittämisen, kun ne eivät ole osa yhteiskunnallista keskustelua 52. EIT on perinteisesti jättänyt kansallisille viranomaisille melko paljon harkintavaltaa välttämättömyyden arvioinnissa, etenkin kun valtio on nimennyt rajoitusperusteeksi muiden henkilöiden uskonnonvapauden suojelun. EIT:n mukaan Euroopassa ei ole omaksuttu yhtenäistä käsitystä tarpeellisesta lainsäädännöstä uskonnollisia vakaumuksia vastaan tehtyjen hyökkäysten yhteydessä. 53 Kansallista harkintamarginaalia tulkit- 50 Nuotio Viljanen 1998, s Otto-Preminger-Institut v. Itävalta, 1994, Otto-Preminger-Institut v. Itävalta, 1994,

20 Helsinki Law Review 2011/1 see viime kädessä EIT, jonka tehtävänä on tasapainottaa ristiriidassa olevat perusoikeusintressit. Carolyn Evansin mukaan EIT:n kansallisen rajoitusperusteen hyväksyttävyyttä koskeva harkinta on muodostunut heikoksi instrumentiksi arvioitaessa rajoitusten yhteensopivuutta EIS 10 artiklan kanssa. EIT on ollut taipuvainen hyväksymään valtion väitteet hyväksyttävästä tarkoituksesta, koska se katsoo, että valtiolla itsellään on paras käsitys lain säätämistarkoituksesta. Evansin mukaan tämä on kuitenkin eräissä tapauksissa johtanut siihen, että tuomioistuimen kädet ovat olleet sidotut, kun valtio on vedonnut hyväksyttävään tarkoitukseen, mutta todellisuudessa rajoituksella on näyttänyt olevan aivan muu tarkoitus. 54 Tapauksessa Otto-Preminger-Institut v. Itävalta vuodelta 1994 oli kysymys siitä, oliko valtio rikkonut EIS 10 artiklaa takavarikoidessaan uskonnollisia tunteita kuohuttaneen elokuvan ja määrätessään sen konfiskoiduksi. Otto- Preminger-Institut aikoi esittää Das Liebeskonzil -nimisen taide-elokuvan pienelle yleisölle suunnatuissa elokuvanäytöksissä. Elokuva perustui vanhaan näytelmään, ja satiirin muodossa se esitti kristinuskon tärkeitä hahmoja muun muassa mielisairaina ja seniileinä hahmoina 55. Elokuva määrättiin takavarikoitavaksi ennen ensimmäistäkään esitystä. Kansallinen tuomioistuin perusteli takavarikkoa sillä, että elokuvan levityksen oli tarkoitus tapahtua hyvin uskonnollisella roomalaiskatolisella seudulla, jolloin se loukkaisi uskonnollisten tunteita. 56 Valtaosa EIT:n tuomareista oli sitä mieltä, että EIS 10 artiklan 2 kappaletta ei ollut loukattu. Tuomioistuin viittasi kansallisten tuomioistuinten harkintamarginaaliin uskonnollisten tunteiden suojelussa ja piti kansallisen tuomioistuimen perusteluita välttämättömyydelle demokraattisessa yhteiskunnassa riittävinä. 57 EIT totesi, että valtion harkintavalta moraalia koskevissa 54 Evans 2001, s Elokuvan sisällöstä tarkemmin, ks. Otto-Preminger-Institut v. Itävalta, 1994, Otto-Preminger-Institut v. Itävalta, 1994, Otto-Preminger-Institut v. Itävalta, 1994, 49. Tapauksessa Otto-Preminger-Institut uskonto on tuomioistuimen perusteluissa sisällytetty moraalin käsitteeseen, kun taas vastaavan tyyppisessä tapauksessa Wingrove tuomioistuin katsoi uskontoon liittyvän harkintavallan olevan laajempi kuin muissa moraalia koskevissa asioissa. Ks. Pekkanen 1997, s

21 Anna Saarela: Uskonnollisten loukkausten kriminalisointi asioissa on laajempi kuin esimerkiksi poliittisen keskustelun rajoittamisessa 58. Tuomioistuimen perusteluissa on erityisen kiinnostavaa, että se katsoi uskonnonvapauden sisältävän myös oikeuden vaatia uskonnon kunnioittamista. 59 Sanamuotonsa perusteella tällainen oikeus ei kuitenkaan ilmene suoraan EIS 9 artiklasta, jota voidaan tulkita niin, että uskonnonvapauden loukkauksen edellytyksenä on puuttuminen oikeuteen ilmaista uskonnollista vakaumusta Ydinalueen koskemattomuus Perustuslakivaliokunnan mukaan jokaisella perusoikeudella on ydinalue, jonka turvaamaa käyttäytymistä ei saa säätää rangaistavaksi 61. Sananvapauden ytimessä on niin sanottu poliittinen sananvapaus, jota ei saa rajoittaa edes yleisten rajoittamisedellytysten täyttyessä. 62 Hallituksen esityksen mukaan asiallinen arvostelu ei voi koskaan toteuttaa uskonrauhan rikkomisen tunnusmerkistöä. 63 Ilmaisun rangaistavuus edellyttää myös erityistä loukkaamistarkoitusta, mitä tuskin voidaan pitää tyypillisesti poliittiseen viestintään kuuluvana. Uskonrauhan rikkomista koskeva säännös ei liene ongelmallinen sananvapauden ydinalueen turvaamisvelvoitteen näkökulmasta. Valtakunnansyyttäjänvirasto on kiinnittänyt huomiota sananvapauden ydinalueen koskemattomuuteen päätöstensä perustelussa. Valtakunnansyyttäjän mukaan painavat sananvapausnäkökohdat saattavat yksittäistapauksessa edellyttää uskonrauhan rikkomisen tunnusmerkistön tulkitsemista suppeasti, jolloin normaalisti kiellettyä toimintaa olisikin pidettävä sallittuna. Kyseisessä päätöksessä korostettiin poliittiseen sananvapauteen kuuluvaa oikeutta kritisoida vallanpitäjiä, myös uskonnollisia tällaisia Otto-Preminger-Institut v. Itävalta, 1994, Otto-Preminger-Institut v. Itävalta, 1994, 47 ja Pekkanen 1997, s PeVM 25/1994, s HE 309/1993, s HE 6/1997, s Valtakunnansyyttäjän päätös dnro R 06/11, s

22 Helsinki Law Review 2011/1 4.4 Suhteellisuusvaatimus Rajoitusten on perustuslakivaliokunnan mukaan oltava myös suhteellisuusvaatimuksen mukaisia. Rajoitusten on oltava välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi, ja ne voidaan sallia ainoastaan silloin, kun tavoite ei ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. 65 RL 17:10:n uskonrauhasäännöksen suojeluobjekteina on viime kädessä yhteiskuntarauha ja yksilöiden oikeus harjoittaa uskontoa kokematta syrjintää ja vihaa vakaumuksensa vuoksi. Muun muassa Euroopan neuvoston piirissä on pohdittu rikosoikeudellisten keinojen sopivuutta näiden tavoitteiden turvaamiseksi. Uskonnollisten ryhmien suojaaminen syrjinnältä ja vihalta voisi olla toteutettavissa myös muilla keinoilla 66. Tähän kysymykseen palataan viidennessä luvussa tarkasteltaessa Euroopan neuvoston kannanottoja. Erityistä huomiota suhteellisuusvaatimuksen näkökulmasta on kiinnitettävä jumalanpilkkasäännökseen. Se, että jumalanpilkalta ei edellytetä loukkaamistarkoitusta, merkitsee pidemmälle menevää puuttumista sananvapauteen kuin erityislaatuisella tahallisuudella tehdyn herjaamisen kieltäminen. Mielestäni on selvää, että näin pitkälle menevää rajoitusta ei voida pitää välttämättömänä uskonrauhan turvaamiseksi. EIT on korostanut suhteellisuusperiaatteen merkitystä ratkaisussaan Klein v. Slovakia vuodelta Klein oli tuomittu kansallisessa tuomioistuimessa uskonnon häpäisystä kirjoitettuaan lehtiartikkelin, jossa hän arvosteli kovasanaisesti ja ivallisesti Slovakian katolisen kirkon johtohenkilöä. 67 EIT:n arvioinnissa ratkaisevaksi rajoituksen hyväksyttävyyden kannalta muodostui kysymys siitä, oliko puuttuminen ollut välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa, oliko sille toisin sanoen olemassa pakottava tarve. EIT nosti jälleen esiin harkintamarginaalin, joka kansallisilla viranomaisilla on pakottavan tarpeen ja välttämättömien toimenpiteiden arvioinnissa. Tässä tapauksessa Klein oli kuitenkin kohdistanut kritiikkinsä ainoastaan katolisen kirkon johtohahmoon, eikä näin ollut lausunnollaan halventanut katolista kansanryhmää heidän uskontonsa perusteella tai puuttunut heidän oikeuteensa tunnustaa ja harjoittaa uskontoaan. EIT:n mukaan Kleinin 65 PeVM 25/1994, s Nuotio Klein v. Slovakia 2006,

23 Anna Saarela: Uskonnollisten loukkausten kriminalisointi tuomitseminen uskonnon häpäisemisestä oli itsessään epäasianmukaista ja puuttuminen hänen sananvapauteensa ei ollut oikeasuhtaista tai välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa Eurooppalainen kehityssuunta Euroopan mittakaavassa uskonnon ja sananvapauden suhde on pitkään nojannut EIT:n ratkaisukäytäntöön, joka on perinteisesti jättänyt valtioille melko laajan kansallisen harkintamarginaalin. Muhammed-pilakuvien aiheuttaman kohun seurauksena vuonna 2006 aihe nousi kuitenkin laajemmin esiin Euroopan neuvostossa. Neuvoston yleiskokous pohti kysymystä muun muassa päätöslauselmassa, joka koskee jumalanpilkkaa, uskonnollisia loukkauksia ja uskontoon liittyvää vihapuhetta. Uskonnollisten loukkausten kriminalisointitarvetta arvioidessaan neuvosto erotti toisistaan selvästi säännösten tavoitteet ja keinot niiden toteuttamiseksi. Neuvosto tunnusti uskonnonvapauden merkityksen ihmisoikeutena ja kehotti valtioita varmistamaan sen toteutumisen asianmukaisella lainsäädännöllä, joka estää yksilöiden syrjinnän rodun tai uskonnon perusteella. Samassa yhteydessä neuvosto kuitenkin kiinnitti huomiota siihen, että modernit demokraattiset yhteiskunnat koostuvat lukuisten uskontojen ja maailmankatsomusten edustajista. Uskonnollisia ryhmiä ja niihin kuuluvia yksilöitä tulee suojata syrjinnältä ja viharikoksilta kuten muitakin suojaa tarvitsevia ryhmiä, mutta tähän tarkoitukseen ei tarvita erillisiä jumalanpilkkasäännöksiä tai uskonnollisten tunteiden loukkaamisen kriminalisointeja. 69 Neuvoston yleiskokouksen mukaan etenkään huumorin, satiirin ja liioittelun keinoin toteutettuja puheenvuoroja ei tulisi nähdä provokaationa 70. Yleiskokouksen mukaan demokraattisessa yhteiskunnassa on sallittava uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvä avoin keskustelu, eikä sananvapautta tulisi rajoittaa tiettyjen uskonnollisten ryhmien kasvavan herkkätunteisuuden vuoksi. Samaan aikaan yleiskokous korosti, että kiihottamista 68 Klein v. Slovakia 2006, Council of Europe Parliamentary Assembly Resolution 1510 (2006), kohdat 3 ja Council of Europe Parliamentary Assembly Resolution 1510 (2006), kohta 9. 57

24 Helsinki Law Review 2011/1 mitä tahansa uskonnollista ryhmää vastaan on aina pidettävä EIS:n takaamien ihmisoikeuksien ja EIT:n oikeuskäytännön vastaisena. 71 Euroopan neuvoston yleiskokouksen päätöslauselmassa on selkeästi nähtävissä taipumus keskittyä ihmisten uskonnollisten tunteiden suojaamisen sijasta kansanryhmien suojelemiseen niihin kohdistuvalta aggressiolta. Sananvapautta ei haluta rajoittaa uskontoon kohdistuvan kritiikin tai pilkan osalta, mutta yksilöiden syrjintä ja kaltoinkohtelu tiettyyn uskonnolliseen tai muuhun kansanryhmään kuulumisen perusteella tuomitaan selvästi. Euroopan neuvoston alaisuudessa toimiva niin sanottu Venetsian komitea 72 on Euroopan neuvoston neuvoa-antava elin valtiosääntöoikeudellisissa kysymyksissä. Muhammed-pilakuvien herättämän keskustelun yhteydessä Venetsian komitea sai tehtäväkseen tutkia uskontoon liittyviä sananvapauden rajoitteita Euroopan valtioiden lainsäädännössä 73 ja esittää ehdotuksia uskonnon kunnioittamisen ja sananvapauden väliseen suhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Venetsian komitea asettui samalle kannalle kuin Euroopan neuvoston yleiskokous: sananvapauden tulisi mahdollistaa uskontojen, instituutioiden ja mielipiteiden kovasanainenkin kritiikki, niin kauan kuin vihaa ei kohdisteta yksittäisiin henkilöihin tai kansanryhmiin. Komitea korosti suhteellisuusperiaatteen merkitystä perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamisessa. Rikosoikeudellisia sanktioita tulisi käyttää vain silloin, kun muita keinoja yksilön oikeuksien toteuttamiseksi ei ole Council of Europe Parliamentary Assembly Resolution 1510 (2006), kohta Englanniksi European Commission for Democracy through Law. 73 Artikkelin rajauksen vuoksi ei ole tilaisuutta lähteä vertailemaan Euroopan valtioiden sääntelyä asiasta, mutta huomautettakoon lyhyesti kuitenkin, että Venetsian komitean mukaan jumalanpilkka on kriminalisoitu vain pienessä osassa Euroopan neuvoston jäsenvaltioista (Alankomaissa, Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Liechtensteinissa, San Marinossa, Suomessa ja Tanskassa), ja niissäkin syyte jumalanpilkasta nostetaan hyvin harvoin. Uskonnollinen loukkaus laajempana käsitteenä pitää sisällään muun muassa uskonnollisten tunteiden loukkauksen ja loukkauksen uskonnolliseen ryhmään kuulumisen perusteella. Uskonnollinen loukkaus eri muodoissaan on rikos noin puolessa neuvoston jäsenvaltioista. The Venice Commission Report AD(2008)026, kohdat The Venice Commission Report AD(2008)026, kohdat

25 Anna Saarela: Uskonnollisten loukkausten kriminalisointi Venetsian komitea ei kannata uskonnollisen loukkauksen säätämistä rikolliseksi, jos siihen ei liity vihaa tai kiihottamista kansanryhmää vastaan 75. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan 76 on kriminalisoitu laajalti Euroopassa, ja sen avulla voidaan säätää rangaistavaksi muiden kansanryhmien ohella myös vihan levittäminen uskonnollisia ryhmiä kohtaan. Komitean mukaan raja uskonnollisten tunteiden loukkauksen ja vihan levittämisen välillä on usein häilyvä, mutta ero on kuitenkin tehtävissä tapauskohtaisella tulkinnalla 77. Pelkkä kritiikin loukkaavuus ei komitean mukaan ole riittävä peruste sen kriminalisoinnille, koska demokraattisessa yhteiskunnassa uskonnollisten ryhmien on muiden ryhmien tapaan siedettävä heidän oppiensa ja uskonsa loukkaavaakin kritiikkiä, niin kauan kuin sen tarkoituksena ei ole levittää vihaa tai rikkoa julkista rauhaa 78. Komitean kanta eroaa siten selvästi Suomen uskonrauhasäännöksestä, jossa nimenomaan ilmaisun loukkaavuus on yksi rikoksen tunnusmerkeistä. Venetsian komitean mukaan jumalanpilkan rangaistavuus tulisi poistaa kaikissa Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa. 79 Rikosoikeudelliset keinot ovat tarpeen vihan levittämisen estämiseksi, mutta uskonnollisten tunteiden suojaamiseen ne eivät komitean mukaan sovellu Päätelmät Jumalanpilkkasäännösten tarkoituksena on alun perin ollut suojata uskontoa ja tukea uskonnollisuutta, ja myöhemmin niitä on perusteltu kansalaisten uskonnollisten tunteiden suojaamisella. Nyky-yhteiskunta koostuu lukuisten eri uskontojen, vakaumusten ja kulttuurien edustajista, eikä ihmisten arvomaailma ole yhtä homogeeninen kuin ennen. Ne kaikkein pyhimmät arvot, jotka tyypillisesti ovat liittyneet uskontoon, saattavat ny- 75 The Venice Commission Report AD(2008)026, kohta Komitean raportissa käytetään termiä hate speech, jolle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, mutta EIT:n oikeuskäytännössä sen on katsottu sisältävän kaikki ilmaisun muodot, joiden tarkoituksena on levittää, edistää tai oikeuttaa rotuun, etniseen taustaan, uskontoon tai muuhun syrjintään perustuvaa vihaa (Gunduz v. Turkki , 40). Tässä artikkelissa hate speech on käännetty asiayhteydestä riippuen kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan tai vihan levittämiseksi. 77 The Venice Commission Report AD(2008)026, kohta The Venice Commission Report AD(2008)026, kohdat 72 ja The Venice Commission Report AD(2008)026, kohta The Venice Commission Report AD(2008)026, kohta

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 7 I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 2 VIHAPUHE SUOMEN RIKOSOIKEUDESSA 19 2.1 Vihapuheen sääntelyn perusta 19 2.2 Vihapuheen määritelmä 21 2.3 Rangaistava vihapuhe 23 2.4 Vihapuhe ja sananvapaus 24 2.4.1 Sananvapaus

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

Menettely sananvapausrikosasioissa

Menettely sananvapausrikosasioissa Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

1 (8) Syytemääräys. 27.3.2008 Dnro R 09/8. Jussi Halla-aho Armfeltintie 18 A 4 00150 Helsinki. 1 Esitutkinta 8010/R/013164/09

1 (8) Syytemääräys. 27.3.2008 Dnro R 09/8. Jussi Halla-aho Armfeltintie 18 A 4 00150 Helsinki. 1 Esitutkinta 8010/R/013164/09 1 (8) Jussi Halla-aho Armfeltintie 18 A 4 00150 Helsinki 1 Esitutkinta 8010/R/013164/09 Helsingin kihlakunnan poliisilaitos on syyteharkintaa varten toimittanut Valtakunnansyyttäjänvirastoon 30.1.2009

Lisätiedot

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta ehdotuksesta

Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta ehdotuksesta Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo kirjaamo@mintc.fi cc: eero.paukku@mintc.fi Helsinki 7.11.2005 Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta

Lisätiedot

Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä

Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 13.3.2008 Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esityksestä

Lisätiedot

USKONNONVAPAUDEN JA SANANVAPAUDEN KESKINÄISESTÄ SUHTEESTA RIKOSOIKEUDEN KANNALTA ARVIOIDEN

USKONNONVAPAUDEN JA SANANVAPAUDEN KESKINÄISESTÄ SUHTEESTA RIKOSOIKEUDEN KANNALTA ARVIOIDEN Kaj-Erik Tulkki TM, OTL, Turun yliopisto USKONNONVAPAUDEN JA SANANVAPAUDEN KESKINÄISESTÄ SUHTEESTA RIKOSOIKEUDEN KANNALTA ARVIOIDEN Edilex 2010/28 Artikkeli, versio 1.0 Julkaistu 6.10.2010 www.edilex.fi/lakikirjasto/7302

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 2 päivänä maaliskuuta 2004 lähettäessään

Lisätiedot

Valokuvaaminen terveyskeskuksen ajanvarauksessa ja yleisissä tiloissa

Valokuvaaminen terveyskeskuksen ajanvarauksessa ja yleisissä tiloissa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 19.03.2014 Dnro OKV/337/1/2012 1/5 ASIA Valokuvaaminen terveyskeskuksen ajanvarauksessa ja yleisissä tiloissa KANTELU A on oikeuskanslerille 2.3.2012 osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 26/2004 vp. Hallituksen esitys laiksi rikoslain 17 luvun, kokoontumislain. lain 8 :n muuttamisesta

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 26/2004 vp. Hallituksen esitys laiksi rikoslain 17 luvun, kokoontumislain. lain 8 :n muuttamisesta PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 26/2004 vp Hallituksen esitys laiksi rikoslain 17 luvun, kokoontumislain ja järjestyksenvalvojista annetun lain 8 :n muuttamisesta Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 30/2003 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2005 10.6.2005 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallituksen poliisiosaston päätös 31.3.2003, jolla

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

TAUSTAMUISTIO 4.3.2009 EHKÄISYKIELTO LOUKKAA IHMISOIKEUKSIA. Lähtökohtia ehkäisykiellon tarkastelulle

TAUSTAMUISTIO 4.3.2009 EHKÄISYKIELTO LOUKKAA IHMISOIKEUKSIA. Lähtökohtia ehkäisykiellon tarkastelulle TAUSTAMUISTIO 4.3.2009 EHKÄISYKIELTO LOUKKAA IHMISOIKEUKSIA Lähtökohtia ehkäisykiellon tarkastelulle Yksityiselämän suojaan kuuluu muun muassa oikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan. YK:n kaikkinaisen

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ

Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ ASETTAMISPÄÄTÖS Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Oikeusministeriö on tänään

Lisätiedot

Kotkankatu 9 00510 Helsinki LAUSUNTO 13.2.2012

Kotkankatu 9 00510 Helsinki LAUSUNTO 13.2.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO ASIA: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus -hankkeen kuulemistilaisuus. Vanhukset ja vammaiset -alatyöryhmän ehdotukset.

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 5/2015 vp)

Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 5/2015 vp) Teuvo Pohjolainen 16.6.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 5/2015 vp) Perustuslakivaliokunnan pyytämänä

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

I JOHDANTO 27 1. PERUSOIKEUSJÄRJESTELMÄ... 29

I JOHDANTO 27 1. PERUSOIKEUSJÄRJESTELMÄ... 29 Sisällys Alkusanat toiseen, uudistettuun painokseen... 5 Esipuhe ensimmäiseen painokseen... 6 Teoksen kirjoittajat... 7 Sisällys... 9 Lukijalle... 21 Lyhenteet... 23 I JOHDANTO 27 1. PERUSOIKEUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki

Itsemääräämisoikeuslaki Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5)

Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Tasa-arvovaltuutettu Lausunto 1 (5) Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta (TyV@eduskunta.fi) Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

LAPSEN YKSITYISYYDEN SUOJA VERKOSSA

LAPSEN YKSITYISYYDEN SUOJA VERKOSSA LAPSEN YKSITYISYYDEN SUOJA VERKOSSA LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN NÄKÖKULMA LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 Talvikki Virkkala OTM TAUSTAKSI Some ja muut uudet mediat muuttaneet tapaa kommunikoida ja jakaa tietoa

Lisätiedot

Oikeusministeriö on lausuntopyynnössään 25.5.2015 pyytänyt arviomuistiosta lausuntoa muun muassa allekirjoittaneelta.

Oikeusministeriö on lausuntopyynnössään 25.5.2015 pyytänyt arviomuistiosta lausuntoa muun muassa allekirjoittaneelta. Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 12.7.2015 Oikeusministeriölle Asia: Arviomuistio terrorismirikosten uusien kansainvälisten kriminalisointivelvoitteiden

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua

Lisätiedot

LAUSUNTO. Esitän lausuntonani seuraavaa. 1. Ehdotus

LAUSUNTO. Esitän lausuntonani seuraavaa. 1. Ehdotus LAUSUNTO Työmarkkinain keskusjärjestöt ovat pyytäneet minulta oikeudellista asiantuntijalausuntoa, joka koskee keskusjärjestöjen edustajien laatimaa ehdotusta sähköisen viestinnän tietosuojalain 13 :n

Lisätiedot

Uskonnon harjoittaminen kouluissa KANTELU

Uskonnon harjoittaminen kouluissa KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 24.03.2014 Dnro OKV/230/1/2013 1/10 ASIA Uskonnon harjoittaminen kouluissa KANTELU Kantelija on 8.2.2013 oikeuskanslerille osoittamassaan kirjoituksessa pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan,

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 27/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunnalle

Lisätiedot

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS TV ja Radio TV Ma 3.2. YLEn aamu-tv klo 7.15: Kaarlo Kalliala, Yaron Nadbornik ja Ramil Bilal keskustelemassa radikalismista. http://areena.yle.fi/tv/2633258

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja

Valokuva ja yksityisyyden suoja Valokuva ja yksityisyyden suoja Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.11.2011 Kansallismuseon auditorio Puheenvuoroja kentältä: intendentti Hannu Häkkinen Museovirasto / Kuvakokoelmat MUSEOVIRASTO Museoviraston

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

ESPOON KIRJASTON RUKOUSNURKKAUKSESSA EI MOITITTAVAA

ESPOON KIRJASTON RUKOUSNURKKAUKSESSA EI MOITITTAVAA 15.5.2012 Dnro 3033/4/10 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Piatta Skottman-Kivelä ESPOON KIRJASTON RUKOUSNURKKAUKSESSA EI MOITITTAVAA 1 KANTELU Pyysitte

Lisätiedot

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset:

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset: SOPIMUSTA TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

HE 232/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 232/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 232/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 24 luvun :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan rikoslakia muutettavaksi siten, että kotirauhan rikkomiseen voitaisiin syyllistyä myös tekstiviestejä

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA Rahapelit ja EU Yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 24.09.2008, Rantasipi Aulanko Harri Syväsalmi, Suomen EU-edustusto, Bryssel Rikkomuskannemenettelystä 1/6 Komission

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2002 vp

Talousvaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Talousvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2001 vp Hallituksen esitys etsintä- ja pelastuspalvelua merellä koskevan vuoden 1979 kansainvälisen yleissopimuksen muutosten hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön

Lisätiedot

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijat (ValviraL 5 ; ValviraA 8 ) 1. Pysyvät asiantuntijat

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

3. HE 96/2002 vp verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta. professori Veli-Pekka Viljanen

3. HE 96/2002 vp verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta. professori Veli-Pekka Viljanen ESITYSLISTA 79/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Keskiviikko 2.10.2002 kello 09.30 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 96/2002 vp verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi

Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi ANONYMISOITU PÄÄTÖS 25.05.2015 Dnro OKV/384/1/2015 1/8 ASIA Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi KANTELU Kantelija on oikeuskanslerinvirastoon 13.3.2015

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

Kartellien kriminalisointi Suomessa: Helsingin yliopiston selvityksen tuloksista

Kartellien kriminalisointi Suomessa: Helsingin yliopiston selvityksen tuloksista Kartellien kriminalisointi Suomessa: Helsingin yliopiston selvityksen tuloksista Raimo Lahti & Ville Hiltunen 27.5.2014 28.5.2014 1 Esityksen sisältö 1. Selvitystyön rakenne pääpiirteissään 2. Prof. Lahti:

Lisätiedot

Onko taiteilijalla perusoikeuksia?

Onko taiteilijalla perusoikeuksia? Mikko Puumalainen 19.4.2012 Onko taiteilijalla perusoikeuksia? 1. Oikeuskanslerin toiminnasta - kantelut - tutustumiset ja tarkastukset - valtioneuvoston valvonta - perus- ja ihmisoikeudet - ei eduskunnan

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 Asia Hakija Tekijänoikeus liiketunnukseen X Annettu 9.3.2011 Tiivistelmä Yrityksen liiketunnus ei ollut riittävän itsenäinen ja omaperäinen ollakseen tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Yleistä käsiteltävänä olevasta hallituksen esityksestä ja sen tavoitteesta

Yleistä käsiteltävänä olevasta hallituksen esityksestä ja sen tavoitteesta Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 8.9.2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Yleistä Asia: Hallituksen esitys (HE) 289/2014 vp eduskunnalle

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

Vihapuhe Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa

Vihapuhe Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa Riikka Rask Vihapuhe Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa 1. Johdanto Tämä kirjoitelma käsittelee kriminalisoitua vihapuhetta ja sananvapautta, joiden välinen suhde on lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Kaikille helppo matkanteko -seminaari, 25.5.2016 Helsinki Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry 1 Tavoite ja tarkoitus

Lisätiedot

Oikeuskanslerinvirastoon on lisäksi lainattu käräjäoikeudesta asiakirjavihko.

Oikeuskanslerinvirastoon on lisäksi lainattu käräjäoikeudesta asiakirjavihko. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.03.2014 Dnro OKV/541/1/2012 1/7 Päätöksen suluissa olevat ja katkoviivoilla merkityt kohdat sisältävät viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n 1 momentin 25 kohdan

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa *

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * P6_TA(2006)0373 Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2)

Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2) Helsinki 31.8.2009 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lausuntopyyntö OM 15/021/2006, 27.5.2009 Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2) Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta

Lisätiedot

Kirjasto yksilön perusoikeuksien toteuttajana

Kirjasto yksilön perusoikeuksien toteuttajana Kirjasto yksilön perusoikeuksien toteuttajana Esko Lukkarinen Kirjastojen toimintaa säätelevät monet lait. Kansalaisten perusoikeuksista kirjastojen osalta on puhuttu melko vähän. Tässä artikkelissa luodaan

Lisätiedot

USKONNON HARJOITTAMINEN KÄSITE JA RAJAT

USKONNON HARJOITTAMINEN KÄSITE JA RAJAT Pete Hokkanen HTM, TM USKONNON HARJOITTAMINEN KÄSITE JA RAJAT Edilex 2010/26 Artikkeli, versio 1.0 Julkaistu 22.9.2010 www.edilex.fi/lakikirjasto/7271 www.edilex.fi/teema/kirkko-oikeus Sisältö 1 Uskonnon-

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja sen Hudoc-tietokanta. Eduskunnan kirjasto 4.11.2014 Marja Autio

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja sen Hudoc-tietokanta. Eduskunnan kirjasto 4.11.2014 Marja Autio Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja sen Hudoc-tietokanta Eduskunnan kirjasto 4.11.2014 Marja Autio Koulutuksen runko Yleistä Euroopan neuvostosta Euroopan ihmisoikeussopimus EIS Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Lisätiedot

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv

Sisällys. 1. Johdanto 1. 2. Verovelvollisen oikeusturvavaatimusten perusta 27. Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xv 1. Johdanto 1 1.1. Tutkimuskohde 1 1.1.1. Johdanto 1 1.1.2. Perusoikeudet 3 1.1.3. Euroopan neuvoston oikeus 4 1.1.4. EU-oikeus 7 1.2. Rajaukset 10 1.3. Metodi

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Sirpa Posio Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa

Lisätiedot