Bioteknologia hyvinvointia suomalaisille. Linjaukset bioinnovaatioiden hyödyntämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bioteknologia 2020. -hyvinvointia suomalaisille. Linjaukset bioinnovaatioiden hyödyntämiseksi"

Transkriptio

1 Bioteknologia hyvinvointia suomalaisille Linjaukset bioinnovaatioiden hyödyntämiseksi 1

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Visio Bioteknologian määritelmä ja bioteollisuus 2.Osaaminen antaa hyvän lähtökohdan 2.1 Bioteknologian hyödyntäminen suomalaisessa yritystoiminnassa 2.2 Tutkimuksen verkosto ja rahoitus 3. Bioteknologia vastaa kuluttajien tarpeisiin ja globaaleihin ongelmiin 3.1 Ympäristön sietokyvyn rajat ovat tulleet vastaan 3.2 Energian ja raaka-aineiden riittävyys on ongelma 3.3 Terveys ja hyvinvointi ohjaavat valintoja 4. Tulevaisuuden tärkeät sovellusalueet 4.1 Vesien käyttö ja puhdistaminen 4.2 Maaperän puhdistus ja ennallistaminen 4.3 Jätteiden ja sivutuotteiden käsittely 4.4 Uudet biomassan lähteet 4.5 Biomassojen uudet käyttösovellukset biojalostamoissa 4.6 Bioenergian tuotanto 4.7 Terveellinen ravitsemus 4.8 Yksilöllinen ennaltaehkäisy, diagnostiikka ja hoito 4.9 Tutkimuksesta palveluliiketoimintaa 5. Toimintaympäristö tukee valittujen sovellusalueiden kehitystä 5.1 Kansainvälinen vertailu eri maiden toimintaympäristöistä 5.2 Toimintaympäristöjen kustannuskilpailukyky eri maissa 5.3 Tunnettuus ja hyväksyntä (kansalaisten silmissä) 5.4 Poliittiset tavoitteet ja sääntely 5.5 Osaaminen 5.6 Osaamisen hyödyntäminen 5.7 Julkinen ja yksityinen rahoitusympäristö 6. Liitteet 6.1 Ohjausryhmän kokoonpano ja sihteeristö 2

3 1. Johdanto Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti laaja-alaisen ohjausryhmän johtamaan bioteknologiastrategian valmistelua. Ohjausryhmässä oli edustettuina yrityksiä, ministeriöitä ja eri organisaatioita (ohjausryhmän kokoonpano liite 1). Työn tavoitteeksi: asetettiin tunnistaa ne vahvuudet, joilla Suomen innovaatiojärjestelmä saadaan parhaiten tukemaan bioteknologian kehitystä ja käyttöönottoa. Strategialla pyritään myös siihen, että bioteknologian mahdollisuudet tarjota ratkaisuja politiikan eri alueiden tavoitteiden saavuttamisessa tullaan käyttämään täysimittaisesti hyväksi. Laaja-alaisen tarkastelun tavoitteena on varmistaa, että kaikki lupaavat kehitys- ja sovellusalueet tulevat huomioiduiksi. Samalla tulee virittää koko Suomen järjestelmää siihen, että innovaatiopolitiikka tukee koko pitkää kehitysprosessia tutkimuksesta kehitykseen, tuotteiden saattamiseen markkinoille ja niiden käyttäjien tarpeista lähtevään bioteknologian ratkaisujen hyödyntämiseen. Bioteknologia 2020 hyvinvointia suomalaisille antaa suuntaviivat bioteknologian hyödyntämiselle sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla. Useille eri osa-alueille tehtyjä selvityksiä ja strategioita hyödynnettiin työn pohjana. Tavoitteena oli käsitellä laajasti kaikkia biotekniikkaa hyödyntäviä alueita ja valita ne, joista uskotaan syntyvän teollisia sovelluksia ja uutta liiketoimintaa. Linjaukset on tehty melko lyhyelle aikajänteelle - vuoteen Ajatuksena on hyödyntää ja kehittää nykyisiä vahvuuksia uuden luomisen pohjana poikkitieteellisesti. Linjausten pohjaksi tehtiin SWOT-analyysit laajasti sekä tutkimuksen, että yritysten näkökulmista kaikilta bioteknologiaa hyödyntäviltä toimialoilta. Analyysien laatimiseen osallistuivat alan asiantuntijat, tutkimusorganisaatiot ja yritysten asiantuntijat sekä ohjausryhmän jäsenet taustaorganisaatioineen. Bioteknologia on liitetty viime vuosien ajan lähes kokonaan lääkekehitykseen ja geeniteknologiaan. Bioteknologia 2020-linjauksissa laajennetaan sovellusalueita ja valitaan kolme hyödyntämisaluetta, joissa jokaisessa on erittäin laajat kansainväliset liiketoiminnan mahdollisuudet. Suomi toimii näiden sovellusten koe- ja kotimarkkinana, jolloin luodaan hyvinvointia myös kansallisesti. Bioteknologian monialaisuus luo mahdollisuuksia Bioteknologiaa voidaan soveltaa monilla alueilla, se on yksi teknologia muiden joukossa (kuva1). Bioteknologiset sovellukset ovat merkittävässä osassa etsittäessä vastauksia aikamme keskeisiin ongelmiin. Bioteknologian yhdistäminen muiden teknologioiden kanssa luo tulevaisuudessa uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Biotekniikkaa on perinteisesti hyödynnetty mm. elintarviketeollisuudessa, kasvin- ja eläinjalostuksessa sekä jätevesien puhdistuksessa, joissa Suomi on ollut edelläkävijä. Modernin biotekniikan hyödyt ovat lääketeollisuudessa, diagnostiikassa, biomateriaaleissa ja uusilla alueilla kuten kemikaaliteollisuudessa ja ympäristösovelluksissa. Biomassaa jalostetaan suoraan myös hyödykkeiksi, esimerkiksi liikenteen polttoaineiksi. 3

4 BIOPROSESSIT Biokatalyysi Materiaalit Lääketieteelliset biomateriaalit Raaka-aineiden muokkaus Biohajoavat materiaalit Lääketiede Lääkkeet Rokotteet Diagnostiikka ja bioanalytiikka Uudet hoitomuodot Fermentointi Ympäristö Biojätteiden käsittely Biopolttoaineet Puhdistusteknologiat Metsäteollisuus Biosaostumien hallinta Kuitujen modifiointi Selluloosan valkaisu Jätevesien käsittely BIOTEKNOLOGIAN SOVELLUSALUEET Maatalous Kasvi- ja eläinjalostus Eläinten terveys Rehut Elintarviketeollisuus Perinteiset elintarvikkeet Terveysvaikutteiset elintarvikkeet Elintarvikeanalytiikka Ainesosat Kemikaalien tuotanto Mikrobituotanto BIOPROSESSIT Entsyymien tuotanto Kuva 1. Bioteknologian laajat sovellusalueet eri toimialoilla Vaikka soveltavan tutkimuksen ja akateemisen perustutkimuksen luonne on yleensä toisistaan poikkeava, on biotekniikan alueiden perustutkimus on usein sovelluslähtöistä. Tästä huolimatta haasteena on suomalaisen innovaatiotoiminnan tukeminen ja koordinointi niin, että pystytään kehittämään kaupallistettavia tuotteita samalla kuitenkin turvaten akateemisen tutkimuksen vapaus. Korkeakoulujen ja yritysten välissä toimiva teknologian ja tiedon siirto sekä sen tehokkuus on ratkaisevan tärkeää. Panostuksia on kohdennettava -valitut sovellusalueet Lupaavimpien bioteknologian sovellusalueiden valinnassa on yhdistetty suomalaisten kannalta tärkeät kansalliset ja globaalit haasteet, joiden ratkaisemiseen tarvitaan uusia innovaatioita. Mahdollisuuksia on arvioitu osaamisen, sovellusten ja kaupallistamisen näkökulmista. Kuluttajien ja markkinoiden tarpeista johdetuiksi sovellusalueiksi on tunnistettu ympäristön tila, biomassojen hyödyntäminen sekä hyvinvointi ja terveys yhdistettynä turvallisuuteen. Kullekin näistä sovellusalueista on identifioitu vielä kolme lupaavinta kehitysaluetta bioteknologian hyödyntämisen näkökulmasta. Bioprosessit, diagnostiikka ja bioanalytiikka sekä laskennallisten tieteiden menetelmät kuten bioinformatiikka tukevat kaikkia näitä valittuja sovellusalueita ja niiden kehittäminen luo uutta poikkitieteellistä osaamista (taulukko 1: Valitut bioteknologiastrategian sovellusalueet). 4

5 Kuluttajalähtöiset mega-trendit sovellusten pohjana Ympäristön tila Ympäristön sietokyvyn rajat ymmärretään. Saastuminen (Itämeri, maaperä, jätemäärät) edellyttää toimenpiteitä Kuluttaja odottaa ympäristöarvojen noudattamista yritystoiminnassa ja tekee ostopäätöksiä sen perusteella Kestävä kehitys otetaan huomioon säädösvalmisteluissa Biomassojen hyödyntäminen Uusiutumattomia energiavaroja korvaavia biomassalähteitä ja niiden hyödyntämiseen sopivia teknologioita on löydyttävä Uusiutuvien energiaraakaaineiden riittävä saatavuus voi olla ongelma Hyvinvointi ja terveys Hyvinvointiin liittyvien tuotteiden kysyntä lisääntyy Kuluttajan valintoja ohjaavat turvallisuus-, terveys- ja ympäristönäkökulmat Ikääntyvät ovat kasvava, ostovoimainen ryhmä Terveyden- ja palvelutuotteiden tarve kasvaa Lupaavimmat bioteknologian sovellusalueet liiketoiminnan pohjaksi Vesien käyttö ja puhdistaminen (Itämeri) Maaperän puhdistus ja ennallistaminen Jätteiden ja sivutuotteiden käsittely Uudet biomassalähteet Geeniteknologian hyödyntäminen Biomassojen (eri osien)uudet käyttösovellukset biojalostamoissa Bioteknologia bioenergian tuotannon tehokkuuden parantajana Terveellinen ja turvallinen ravitsemus Yksilöllinen ennaltaehkäisy, diagnostiikka ja hoito Hyvinvointiin liittyvä (tutkimuksen ja kehityksen) palveluliiketoiminta Läpileikkaavat bioteknologiamenetelmät Bioprosessiteknologian (entsyymi- ja mikrobituotanto) ja diagnostiikan ja bioanalytiikan menetelmien uudet sovellukset kaikilla valituilla alueilla Toimintaympäristö tukee sovellusalueiden kehitystä Bioteknologian imagon ja tunnettuuden vahvistaminen - Viestinnän eri tasot Lainsäädännön ennakoitavuus ja läpinäkyvyys Valittujen sovellusalueiden koordinointia tehostetaan yli eri hallinnon alojen Eri toimijoiden välinen yhteistyö (tutkimus ja yritykset) tehostuu ja esteet poistetaan (teknologian ja tiedon siirto) Alan osaaminen ja koulutus vahvistuu poikkitieleelliseksi ja kansainväliseksi Julkinen ja yksityinen rahoitus tukevat toisiaan - Julkinen sektori asiakkaana ja pääomasijoittajana Taulukko 1: Valitut bioteknologiastrategian sovellusalueet 5

6 Suomen toimintaympäristö maailman parhaita? Kansainvälisten vertailujen mukaan yritysten toimintaympäristö on Suomessa maailman parhaita. Siitä huolimatta osaamisen hyödyntäminen ei ole riittävän tehokasta, eivätkä bioalan yritykset ole menestyneet odotetusti. Suurimmat panostukset on ohjattu terveydenhuollon sovelluksiin kuten lääkekehitykseen ja muut sovellusalueet ovat jääneet vähemmälle. Valituille sovellusalueille on tehty joukko suosituksia, jotka ohjausryhmä katsoi parantavan niiden tehokkaampaa hyödyntämistä ja kaupallistamista. Tavoitteena on yleisten toimintaympäristöä koskevien suositusten avulla mahdollistaa, että bioteknologia tarjoaa merkittäviä ratkaisuja valituilla sovellusalueilla vuonna Kaikilla sovellusaloilla yhteisiä, painotettavia alueita ovat: - kohdentaminen: Tutkimusta ja rahoitusta on koordinoitava nykyistä tehokkaammin keskittämällä hajanaista toimintaa. - yhteistyö ja poikkitieteellisyys: Bioteknologia-ala tarvitsee poikkitieteellisyyttä, yhteistyötä ja verkottumista alan sisällä ja muiden alojen kanssa. - käyttäjätarpeet: Tuotteiden ja palvelujen kehittämisen on lähdettävä todellisista tarpeista. - teknologian ja tiedon siirto: Tutkimustiedon hyödyntämistä yrityksissä on edesautettava tehokkaalla teknologian ja tiedon siirrolla Osaamista hyödynnettävä Biotekniikkaa hyödynnetään Suomessa laajasti. Erityisesti elintarviketeollisuudessa bioteknisillä valmistusmenetelmillä on vahvat perinteet jo 1900-luvun alkupuolelta. Lääketieteelliset sovellukset ovat viime vuosina saaneet kuitenkin eniten huomiota luvulla alkanut määrätietoinen panostus moderniin bioteknologiaan on synnyttänyt huippuluokan osaamista, jota on mahdollista hyödyntää entistä kohdennetummin. Teollisen biotekniikan rooli on vahvistunut etenkin kemianteollisuudessa. Bioteknologian avulla saadaan aikaan kustannustehokkuutta, parempaa laatua ja innovatiivisia tuotteita. Yksi tunnetuimmista viime vuosien esimerkeistä on nikkelikaivos, jossa koko liiketoiminta on rakentunut edullisen ja ympäristöystävällisen bioliuotustekniikan varaan. Panostukset eivät ole tuottaneet 2000-luvulla odotetusti. Uusia yrityksiä ei ole perustettu entiseen tahtiin, eikä yritysten kasvu ole ollut odotettua. Osaaminen ei ole siitä huolimatta kadonnut, vaan sitä voidaan hyödyntää toimialojen yli poikkitieteellisesti ja kohdennetusti valituilla alueilla. Rajaukset harkittuja Bioteknologia-linjausten valmistelussa tehtiin selkeitä rajauksia. Parhaillaan on käynnissä useita merkittäviä innovaatio-, tutkimus- ja korkeakoulupolitiikan uudistuksia, jotka vaikuttavat bioalan toimintaympäristöön. Kehitettävien alueiden valinnassa on otettu huomioon, että rajallisilla resursseilla on mahdotonta saavuttaa ja ylläpitää huippuosaamista monilla alueilla. Myös tiede- ja teknologianeuvoston (nyk. tutkimus- ja 6

7 innovaationeuvosto) linjauksessa 2008 korostetaan, että pääperiaatteena on koulutus-, tiede- ja innovaatiopolitiikan ja innovaatiojärjestelmän koordinoitu kehittäminen nykyisiä vahvuuksia vaalien. 1.1 Visio 2020 Bioteknologiaa hyödynnetään terveys-, hyvinvointi-, energia- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa. Yritykset menestyvät ja kasvavat Suomessa sekä kansainvälisillä markkinoilla tukeutuen korkeatasoiseen tutkimus- ja liiketoimintaympäristöön. Uusia tuotteita, palveluja ja toimintatapoja otetaan aktiivisesti käyttöön. 1.2 Bioteknologian määritelmä OECD:n määritelmän 1 mukaan bioteknologia on tieteen ja teknologian soveltamista eläviin eliöihin tai niiden osiin, tuotteisiin ja malleihin tarkoituksena muuttaa eläviä tai elottomia aineksia tiedon, tavaroiden ja palvelujen tuottamista varten. 1 The application of science and technology to living organisms, as well as parts, products and models thereof, to alter living or non-living materials for the production of knowledge, goods and services. 7

8 2. Osaaminen antaa hyvän lähtökohdan Elintarvikkeet Rehuteollisuus Lääketeollisuus Eläinlääkintä *GTU-teknol. mm. rokote Kasvinjalostus Parkinsonin tauti Interferoni Biohajoavat implantit Eläinrauhoite detomidiini Siipikarjan rehuparanteet Terveysvaikutteiset: Laktoosin hydrolyysi Immobil.teknologia Probiootit-Täsmämikrobit Sterolit/Stanolit Ksylitoli Kasvien jalostus Sulfiittiviina HI-virukseen Hapanmaitotuotteet, juustot, leivät,olut, hapatteet AIV-rehu Mikrobit Homeet Hiivat Entsyymit Viruksille vastustuskykyiset kasvit Värimuuntelu kukkiin Villan Kasvien käsittely mikrolisäys entsyymeillä, Kukkimaton proteaasit koivu Rehuhiiva Pekiloproteiini Sellu Perinteinen biotekniikka Teolliset entsyymit Moderni biotekniikka Sellun valkaisu Saastuneen maaperän ja jäteveden puhdistus bakteereilla Metsäteollisuus Ympäristö *GTU=Gene Transport Unit (GTU ) Geenitekniikka Tekstiiliteollisuus Entsyymit Kuva 2. Esimerkkejä suomalaisista bioalan perinteisistä ja moderneista innovaatioista 2.1 Bioteknologian hyödyntäminen suomalaisessa yritystoiminnassa Suomessa on korkeatasoista bioteknologian osaamista monilla aloilla: entsyymien ja mikrobien tuotanto ja niiden soveltaminen metsä-, kemian-, rehu- ja tekstiiliteollisuudessa, elintarvike- ja panimoteollisuuden bioteknologiset tuotantomenetelmät sekä bioprosessiosaaminen. Myös ympäristöpuolen sovellukset kuten jäteveden puhdistus on merkittävä sovellusalue. Terveydenhoitoon liittyvät sovellukset muodostavat vahvan bioteknologisen osaamispohjan, sillä niiden osuus on yli 60 prosenttia suomalaisista alan julkaisuista. Kestävän kehityksen periaatteet alkavat vaikuttaa teollisuuden toimintaan ja teknologisiin valintoihin. Tulevaisuudessa kasvibiomassa muodostaa huomattavan osan teollisuuden raaka-aineista. Uusiutuvien luonnonvarojen ja prosesseissa syntyvien sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen sekä uudet raakaaineet tai jätteiden hyödyntäminen uusina raaka-ainelähteinä antavat mahdollisuuksia sekä perinteisen teollisuuden uudistamiselle että kilpailukyvyn vahvistamiselle. Tämä tarjoaa uudistumismahdollisuuksia esimerkiksi metsäteollisuudessa sekä biopolttoaineiden ja biokemikaalien tuotannossa. Perinteisesti bioteknologiaa on hyödynnetty elintarvike- ja juomateollisuudessa, kuten hapatettujen 8

9 maitotuotteiden, juustojen, makkaroiden, leipien ja oluen valmistuksessa. Näitä yrityksiä ei kuitenkaan luokitella bioteollisuuteen, vaan lopputuotteensa mukaisesti elintarvike- tai juomateollisuudeksi. Tämä vaikeuttaa bioteknologian merkityksen analysointia. Tässä raportissa bioteollisuuteen katsotaan kuuluvan bioteknologiaa ja/tai tieteitä hyödyntävät yritykset seuraavilla alueilla: tuotannollinen ja ympäristöbioteknologia, maatalouden ja elintarvikebioteknologia sekä funktionaaliset elintarvikkeet, rehut, lääkekehitys, diagnostiikka/bioanalytiikka sekä lääketieteelliset ja diagnostiset laitteet ja biomateriaalit, bioinformatiikka sekä biologian, bioteknologian ja biotieteiden hyödyntäminen palvelutoiminnassa, bioenergia. Alueellisesti bioteollisuus on keskittynyttä: yritykset ovat sijoittuneet yliopistojen välittömään läheisyyteen lähinnä Helsingin seudulle, Turkuun, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun. Iältään bioteollisuus on nuorta, sillä 70 prosenttia yrityksistä on aloittanut toimintansa vuoden 1995 jälkeen. Alan yritysten määrä ei ole enää viime vuosina kasvanut kuten 2000-luvun vaihteessa, jolloin uusia yrityksiä perustettiin runsaasti. Bioteollisuuteen kuului Suomessa vuonna 2007 yhteensä noin 200 yritystä 2. Bioalan yritysten osuus segmenteittäin on esitetty taulukossa 2. Diagnostiikka Lääkekehitys Elintarvikkeet ja rehut 10 Biomateriaalit Entsyymit Bioinformatiikka Ympäristö Taulukko 2. Bioalan yritykset segmenteittäin, %-osuuksina Bioalan yritysten kokonaisliikevaihto oli vuonna 2006 vajaat 1,4 miljardia euroa ja henkilöstön määrä noin Suomessa on paljon pieniä ja keskisuuria bioyrityksiä, kuitenkin muutaman suuren lääke- ja entsyymiyrityksen osuus toimialan liikevaihdosta ja henkilöstöstä kattava prosenttia. Alan jalostusarvo (vajaat 300 milj. euroa) muodosti noin 0,2 prosenttia maamme kokonaistuotannosta. Kannattavuus on ollut bioteollisuuden yrityksissä melko heikkoa. Yksittäisten yritysten välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Monet yrityksistä toimivat edelleen tutkimuspainotteisesti, osittain avustusmuotoisen rahoituksen avulla. Niiden tutkimus- ja kehitysmenojen osuus liikevaihdosta on korkea, noin 17 prosenttia vuonna The application of science and technology to living organisms, as well as parts, products and models thereof, to alter living or non-living materials for the production of knowledge, goods and services. 9

10 Lääketeollisuus Lääketeollisuus on bioteknologian merkittävä soveltaja. Ensimmäinen lääkealan bioteknologiayritys, Genentech perustettiin Kaliforniassa vuonna Kolmekymmentä vuotta myöhemmin USA:lla on johtava asema bioteknologisten eli biologisten lääkkeiden tuottajana. Myös eurooppalaiset lääketehtaat ovat merkittäviä bioteknologian soveltajia. Modernia bioteknologiaa on hyödynnetty uusien biologisten lääkkeiden valmistuksessa (insuliini ja uudet reumalääkkeet), aineenvaihduntatutkimuksessa, oikean potilasryhmän valinnassa (farmakogenetiikka) ja pitkälle kehittyneissä hoidoissa (geeni-, solu- ja kudosmuokkausterapiat). Suomessa lääkesovelluksiin keskittyvä bioteollisuus on nuorta. Suuri osa yrityksistä on aloittanut toimintansa 1990-luvun lopulla, jolloin ala kasvoi nopeasti. Meillä on parikymmentä lääketutkimuksen ja kehityksen yritystä, jotka ovat pieniä ja suurin osa on edelleen tuotekehitysvaiheessa lääkealalle ominaisten pitkien kehitysaikojen vuoksi. Yritysten tavoitteena on tehdä lääkekehityksen vaiheet keksinnöstä siihen asti, että lääkkeen kliininen toimivuus saadaan osoitettua. Tämän jälkeen lääkeehdokas lisensioidaan kolmannen vaiheen potilastutkimuksiin. Lääkeaineita on valmistettu pääsääntöisesti kemiallisen synteesin avulla, eläinmateriaalista eristämällä tai kasveista uuttamalla. Biologiset lääkeaineet on tuotettu biologisissa organismeissa, kuten bakteereissa tai elävissä soluissa. Kiinnostus bioteknologisesti valmistettuihin lääkkeisiin kohtaan on kasvanut. Biolääketieteen nopea kehitys on lisännyt ymmärrystä sairauksien syntymekanismeista ja paljastanut uusia lääkehoidon kohteita. Lääkemarkkinat suosivat bioteknologisia täsmälääkkeitä yksilöllisen hoidon takaamiseksi. Viidennes nykyisistä ja puolet kehitteillä olevista lääkkeistä on bioteknologisia. Palveluliiketoiminta Eurooppalaiset lääkeyritykset ovat perinteisesti kohdanneet kilpailua Yhdysvalloista, mutta viime vuosina Kiinan ja Aasian lääketeollisuus on kehittynyt voimakkaasti. Maailmalla vallitseva tutkimus- ja kehitystoimintojen ulkoistaminen on synnyttänyt myös Suomeen lääkealan palveluliiketoimintaa, johon kuuluu mm. prekliinisiä ja kliinisiä tutkimuspalveluja tarjoavia yrityksiä, lääkeaineiden ja tutkimuslääkkeiden sopimusvalmistajia sekä analyysipalvelujen tuottajia. Kliinisiä lääketutkimuksia teettävät Suomessa myös kansainväliset lääkeyritysten tytäryhtiöt. Diagnostiikkateollisuus Tässä raportissa diagnostiikkateollisuuden tarkastelun pääpaino on lääketieteellisessä in vitro diagnostiikassa, jolla tarkoitetaan ihmisen elimistön näytteiden analysointia. Diagnostiikalle on tyypillistä monitieteisyys ja poikkiteknologisuus. Lääketieteellinen tutkimus tuottaa uusia diagnostiikkaan tai sairastumisriskien ennustamiseen soveltuvia merkkiaineita. Monet testien raaka-aineet tuotetaan bioteknisin menetelmin. Molekyylimuokkauksen avulla on mahdollista kehittää entistä paremmin toimivia reagensseja, mikä mahdollistaa testien suorituskyvyn parantamisen. Bioteknologiset raaka-aineiden tuotantomenetelmät lisäävät diagnostisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien turvallisuutta, koska niiden avulla voidaan vähentää eläinperäisten materiaalien käyttöä. Diagnostiikkateollisuuden raaka-aineiden, esimerkiksi vastaaineiden valmistus, on kannattavaa liiketoimintaa. Suomessa on noin kolmekymmentä in vitro diagnostiikkayritystä. Noin puolet niistä on perustettu 1990-luvulla ja niiden toiminta on tuotekehityspainotteista; ensimmäiset tuotteet ovat lanseerausvai- 10

11 heessa tai vasta päässeet markkinoille. Pitkät perinteet omaava suomalainen diagnostiikka on suurelta osin perustunut omiin suojattuihin keksintöihin. Kansainvälisesti merkityksellisiä diagnostisia innovaatioita on tehty 1970-luvulta lähtien. Koska diagnostiikkayritykset ovat pieniä ja resurssit ovat rajalliset, ne keskittyvät niche-alueille, joissa niillä on vahvaa osaamista ja ne ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Diagnostiikkayritykset kattavat tyypillisesti arvoketjun tutkimuksesta ja/tai tuotekehityksestä tuotantoon, myyntiin ja markkinointiin. Koska diagnostiikka käsittää testien lisäksi mittalaitteita, laboratorioautomaatiota, testitulosten analysointia ja tiedonsiirtoa, diagnostiikkateollisuudella on raaka-ainevalmistuksen ja alihankintaverkostojen kautta huomattavia välillisiä vaikutuksia muihin teollisuusaloihin. Lääketieteellisiin tarpeisiin kehitettyä osaamista tulisi hyödyntää myös nopeasti kasvavilla diagnostiikan osa-alueilla, elintarvike- ja teollisessa diagnostiikassa. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia on myös eläin- ja ympäristödiagnostiikassa. Biomateriaaliteollisuus Biomateriaalit ovat keinotekoisia tai biologisia materiaaleja, joista valmistetaan tuotteita terveydenhuollon käyttöön, esim. proteettiseen tai terapeuttiseen tarkoitukseen. Tyypillisesti tuotteita käytetään kontaktissa kudokseen tai kudosnesteisiin, mikä asettaa vaatimukset niissä käytetyille materiaaleille: Suurin tuoteryhmä ovat ortopedian biomateriaalit: valtaosa tuotteista on edelleen hajoamattomia implantteja, mutta biohajoavien osuus on kasvussa. Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyisiä biomateriaalialan tutkimusryhmiä ja noin 15 biomateriaaliyritystä, joista moni on vielä tuotekehitysvaiheessa. Yritykset tähtäävät omaan implantti- tai materiaalivalmistukseen ja tuotteisiin globaaleille terveydenhuollon markkinoille. Ala on viime vuosina kehittynyt voimakkaasti. Terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita kehittävät ja valmistavat biomateriaaliyritykset toimivat verkostossa alihankkijoiden, mm. raaka-ainetoimittajien, instrumenttivalmistajien ja sterilointipalveluja tuottavien yritysten kanssa. Tuotteiden markkinointiin vaikuttavat kohdemaan terveydenhuoltojärjestelmä ja sairausvakuutusjärjestelmät. Tyypillistä on, että biomateriaaliyritys kehittää yhteistyökumppaniensa kanssa implantin lisäksi myös hoitomenetelmän ja hoidossa tarvittavat oheislaitteet tai asennusinstrumentit. Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuus on suurin perinteistä bioteknologiaa hyödyntävä teollisuuden ala. Suomessa on joukko elintarvikeyrityksiä, jotka valmistavat maitopohjaisia fermentaatiotuotteita (juustot ja hapanmaitotuotteet). Mikrobifermentaatioita hyödynnetään myös leivän raskituksessa ja kestomakkaroiden valmistuksessa. Panimo-osaaminen on hyvin korkealla tasolla mm. varastokäymisessä sovellettavan immobilisaatiotekniikan ansiosta. Lisäksi elintarvikkeissa käytetään runsaasti uusia mikrobisovelluksia, kuten terveysvaikutteisia probiootteja ja niiden entsyymejä. Osaamisen puolesta meillä olisi hyvät lähtökohdat uusille sovelluksille ja innovaatiolle. Suomi onkin ollut kansainvälisesti edelläkävijä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittäjänä. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinat kasvavat kehittyneissä maissa keskimäärin kymmenellä prosentilla vuodessa, kun peruselintarvikkeiden myynti kasvaa vain 2-3 prosenttia. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden sovelluksissa voidaan mikrobien lisäksi hyödyntää laajasti suomalaisia raaka-aineita männystä marjoihin ja viljoista öljykasveihin. Lisäksi bioteknologinen osaaminen perinteisissä prosesseissa on Suomessa hyödynnetty paremmin kuin tällä yleisesti hyvin konservatiivisella toimialalla muualla maailmassa. Esimerkkeinä laktoosin poistaminen maitotuotteista, ksylitolin ja stano- 11

12 liesterin tuotanto ja sovellukset sekä erikoisviljakuitujen tuotanto- ja hyödyntäminen tuotteessa. Muu teollisuus Suomella on vahvat perinteet bioprosessitekniikassa, ja olemme edelleen yksi johtavista teollisten entsyymien tuottajista maailmassa. Suomen erinomaista mikrobiosaamista ei ole hyödynnetty entsyymien tapaan. Erikoissovelluksiin kehitettyjen mikrobiviljelmien tuotanto voisi olla uusi mahdollinen tuotannon haara. (rehu-, ympäristö-, jätteiden käsittely-, malminrikastus-, uudet elintarvike- ym. mikrobisovellukset). Metsäteollisuus soveltaa bioteknologiaa vielä verraten rajoitetusti. Pääasiallisia sovelluskohteita on ollut metsänjalostuksen tutkimuksessa sekä sellu- ja paperiteollisuudessa. Bioteknologiaa on hyödynnetty jätevesien puhdistuksessa sekä sellun valkaisussa ja analytiikassa. Muita sovelluskohteita on paperin laatuun liittyvissä tekijöissä, biologisissa paperinpäällysteissä tai kuitusovelluksissa. Metsäteollisuus hyödyntää jatkossa entistä laajemmin bioteknologisia ratkaisuja ja pyrkii etsimään uusia kehittämiskohteita esimerkiksi biomassan jalostuksesta tai puusta eristetyistä komponenteista. Modernia bioteknologiaa hyödynnetään monissa teollisissa valmistusprosesseissa, kuten pesuaineiden valmistuksessa ja tekstiilien käsittelyssä. Eurooppalaisen kemianteollisuuden mukaan noin viisi prosenttia kemiallisista tuotantoprosesseista on korvattu bioprosesseilla ja tulevaisuudessa niiden osuuden arvioidaan nousevan prosenttiin. Ympäristösovellukset Merkittävimmät ympäristöbioteknologian sovellusalueet Suomessa ovat jäteveden puhdistus, saastuneen maan ja pohjaveden kunnostus. Ympäristöbioteknologia on suhteellisen nuori tieteenala. Bioteknologiset prosessit ovat nousseet merkittäviksi vasta viime vuosina, minkä vuoksi kehitys ja sovellukset ovat maailmanlaajuisestikin alkuvaiheessa. Muilla bioteknologian alueilla kehitettyjä menetelmiä voidaan hyödyntää ympäristöbioteknologiassa jo lähivuosina. Ympäristöbioteknologian alueella markkinat kasvavat nopeasti ja niiden arvioidaan kaksinkertaistuvan vuodesta 2003 vuoteen Sovelluksissa siirrytään puhdistus- ja käsittelyteknologioista saastumista ehkäiseviin teknologioihin. Ympäristösovellusten vientimahdollisuuksiin uskotaan, sillä hallitusohjelmassa mainitaan: Suomella on mahdollisuuksia olla ympäristöteknologian yritystoiminnassa vahva kansainvälinen toimija. Tämä varmistetaan panostamalla uusiutuvan energian ja muun ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja kaupallistamiseen edistämällä kotimarkkinoita ja julkisia hankintasäästöjä kehittämällä. Maatalous ja kasvibioteknologia Geenitekniikan hyödyntäminen kasvinjalostuksessa on Suomessa vielä vähäistä. Muuntogeenisiä kasveja kasvatetaan koemittakaavassa suljetuissa tiloissa ja kenttäkokeissa. Kaupallisia sovelluksia ei Suomessa vielä ole. EU:n alueella viljellään koisankestävää muuntogeenistä maissia vähäisessä määrin (yhteensä ha vuonna 2008) seitsemässä maassa, pääasiassa Espanjassa. Kehitystyö Euroopassa on kohdistunut etupäässä lääkemolekyylien tuottoon tarkoitettuihin kasvisolu- ja kasvisysteemeihin. Maailmalla geeniteknisesti muunneltujen kasvilajikkeiden viljely on kasvanut viime vuodet yli kymmenen 12

13 prosentin vuosivauhtia. Geenimuunnellun soijan osuus koko maailman tuotannosta oli 64 %, puuvillan 43 %, maissin 24 % ja rapsin 20 % vuonna Suurin osa maailmanmarkkinoilla olevasta rehusoijasta on muuntogeenistä, minkä vuoksi muuntamattoman soijan saanti alkaa olla vaikeaa. Uusien laatuominaisuuksien ja arvoa lisäävien tuotteiden kehittäminen geenitiedon pohjalta luo kilpailukykyä Suomelle. Uusia raaka-ainelähteitä on kehitettävä erityisesti biomassoille. Geenitekniikan nopeus ja täsmällisyys jalostusmenetelmänä korostuvat sovelluksissa. Kasvintuotannossa tulevaisuuden merkittävänä haasteena on sopeutuminen etenevään ilmastonmuutokseen. Muutos vaikuttaa kasvien tuotannollisiin olosuhteisiin, jotka saattavat muuttua otollisiksi monille uusille kasvilajikkeille. Ilmastonmuutos tuo mukanaan myös uhkia. Metsävarantojen ja raaka-aineen/ viljelykasvien turvaaminen kasvitautien ja -tuholaisten varalta on tulevaisuudessa tärkeää. Bioteknologian hyödyntäminen on merkittävässä roolissa Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Muita sovelluskohteita Maailman suurin bioliuotusmenetelmää käyttävä nikkelikaivos käynnistyi Suomessa vuonna Pitoisuudeltaan malmi ei ole erityisen rikasta, minkä vuoksi perinteiset rikastusmenetelmät eivät olleet riittäviä. Malmin bioliuotuksessa luonnossa esiintyvät rautaa ja rikkiä hapettavat bakteerit liuottavat nikkeli-, sinkki-, koboltti- ja kuparisulfidit vesiliukoisiksi metalli-ioneiksi, jotka voidaan ottaa talteen kemiallisesti. 2.2 Tutkimuksen verkosto ja rahoitus Tutkimus- ja rahoitusrakenteita on lisätty pitkän ajan kuluessa, minkä vuoksi niistä on tullut monimutkaisia ja päällekkäisiä. Yhteistyön ja poikkitieteellisyyden puute ovat ongelma, joka täytyy ratkaista. Resursseja riittää vain maailman parhaille, eikä parhaita Suomessa ole kovin monta Tapio Koivu VTT, Yrityskehityksen toimialajohtaja Bioteknologian tutkimusta tehdään useissa yliopistoissa ja valtion tutkimuslaitoksissa. Myös muutamat ammattikorkeakoulut antavat alan opetusta ja tekevät soveltavaa tutkimusta. Suomessa toimii useita kansainväliseen kärkeen sijoittuvia tutkimusryhmiä. Tutkimus on kuitenkin hajautunut moniin pieniin yksikköihin, minkä vuoksi kriittisen massan saavuttaminen on vaikeaa. Hallinnon rajojen yli menevä yhteistyö on heikkoa. Yhteistyön ja poikkitieteellisyyden merkittävä lisääminen on haaste sekä tutkimusyhteisölle että yrityksille. Verkoston hajanaisuus ja sijoittuminen eri hallinnon alojen alaisuuteen tulee esille taulukoista 3 ja 4. Myös rahoitusta myönnetään monista eri lähteistä, mikä vaikeuttaa rahavirtojen arvioimista kokonaisuutena. Suomen Akatemia ja Tekes ovat bioteknologian tutkimuksen (julkiset) päärahoittajat. Sitra on ollut merkittävä uusien yritysten pääomasijoittaja, mutta on viime vuosina luopunut bioalan sijoituksistaan 13

14 (taulukot 3 ja 4). Opetusministeriö on kohdentanut bioalan erillisrahoituksen yliopistojen kautta viidellä paikkakunnalla sijaitseville biokeskuksille. Lisäksi alueiden muut julkiset toimijat ovat rahoittaneet biokeskusten toimintaympäristön rakentamista. Sosiaali- ja terveys-, maa- ja metsätalous-, ympäristö- sekä työ- ja elinkeinoministeriö rahoittavat bioteknologiaa soveltavaa sektoritutkimusta. Maa- ja metsätaloutta koskevaa tutkimusta tehdään Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksessa ja Metsäntutkimuslaitoksessa. VTT on keskittynyt etenkin teolliseen bioteknologiaan. Lääketieteellistä tutkimusta tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) sekä lukuisissa tutkimusryhmissä yliopistojen lääketieteellisissä ja luonnontieteellisissä tiedekunnissa. Ympäristöalan tutkimusta tehdään Suomen Ympäristökeskuksessa. Erilaiset säätiöt ja rahastot rahoittavat erityisesti lääketieteen tutkimusta. Eurooppalaisen yhteistyön syventyminen tutkimusohjelmien kautta muokkaa voimakkaasti tutkimuspolitiikan kenttää. EU:n 7. tutkimuspuiteohjelma panostaa tuntuvasti bioteknologian eri sovellusalueisiin. Puiteohjelmaan kuuluva Innovatiivisten lääkkeiden aloite (IMI) edustaa uudenlaista teollisuuden ja julkisten tutkimusrahoittajien yhteenliittymää, jossa teollisuus rahoittaa puolet tehtävästä tutkimuksesta. Yhteistyön syventyminen tuo merkittäviä uusia mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille. Opetusministeriö OPM Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Ympäristöministeriö YM Maa- ja metsätalousministeriö MMM Sosiaali- ja terveysministeriö STM Liikenne- ja viestintäministeriö Yliopistot Valtion tekninen tutkimuskeskus VTT Suomen Ympäristökeskus SYKE Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL Merentutkimuslaitos Biocenter Finland & Biokeskukset Ammattikorkeakoulu AMK Instituutit (kuten Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM) Osaamiskeskusklusteriohjelmat OSKE:t: Health Bio Hyvinvointi Elintarvikekehitys Energiateknologia Forest Industry Ympäristöteknologia Strategisen huippuosaamisen keskukset SHOK:it Metsä/Energia- ja Ympäristö/Terveys ja hyvinvointi Metsäntutkimuslaitos METLA Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA Teknologiakeskukset STAKES Suomen Akatemia TEKES Yritykset EU Kunnat Säätiöt Tutkimuksen rahoittajat Työ- ja Maa- ja Opetusministeriministeriö terveysminis- Taulukko 3. Bioteknologian tutkimukseen Ympäristö- liittyvä infrastruktuuri ja toimijoiden perusrahoitus. Sosiaali- ja elinkeinoministeriministeriö metsätalous- OPM YM teriö STM TEM MMM Yliopistot Valtion tekninen tutkimuskeskus VTT Suomen Ympäristökeskus SYKE Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL Liikenne- ja viestintäministeriö 14 Merentutkimuslaitos

15 Suomen Akatemia TEKES Yritykset EU Kunnat Säätiöt Tutkimuksen rahoittajat Opetusministeriö OPM Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Ympäristöministeriö YM Maa- ja metsätalousministeriö MMM Sosiaali- ja terveysministeriö STM Liikenne- ja viestintäministeriö Yliopistot Valtion tekninen tutkimuskeskus VTT Suomen Ympäristökeskus SYKE Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL Merentutkimuslaitos Biocenter Finland & Biokeskukset Ammattikorkeakoulu AMK Instituutit (kuten Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM) Osaamiskeskusklusteriohjelmat OSKE:t: Health Bio Hyvinvointi Elintarvikekehitys Energiateknologia Forest Industry Ympäristöteknologia Metsäntutkimuslaitos METLA Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA Strategisen huippuosaamisen keskukset SHOK:it Metsä/Energia- ja Ympäristö/Terveys ja hyvinvointi Teknologiakeskukset Suomen Akatemia TEKES Yritykset EU Kunnat Säätiöt Suomen Akatemia rahoittaa lähinnä yliopistojen perustutkimusta TEKES:in kilpailtu rahoitus kattaa koko T&K kentän toimijat Taulukko4. Bioteknologian tutkimukseen liittyvä kilpailtu rahoitus. 15

16 3. Bioteknologia vastaa kuluttajan tarpeisiin ja globaaleihin ongelmiin inti, terveys rvallisuus) Bioteknologian sovelluksista voidaan löytää vastauksia aikamme globaaleihin ongelmiin. Energia- ja raaka-ainevarojen niukkuus sekä ilmaston lämpenemiseen liittyvät tekijät pakottavat kehittämään ja ottamaan käyttöön uudenlaisia ratkaisuja. Elinympäristön muutokset ja ikääntyneen väestön osuuden kasvu luovat uusia tarpeita. Terveys, turvallisuus ja ympäristö ohjaavat entistä enemmän valintojamme. Samalla yksilölliset tarpeet kasvavat. Kun sairauksien riskiä pystytään ennustamaan, ennaltaehkäisy nousee sairauden hoidon rinnalle ja tietoisuus terveellisestä ravinnosta kasvaa. Ympäristön tila Ympäristön sietokyvyn rajat ymmärretään ja panostetaan uusiutuviin energianlähteisiin Kuluttaja edellyttää ympäristöarvojen noudattamista yritystoiminnassa ja tekee ostopäätöksiä arvojen perusteella Kestävä kehitys ohjaa lakeja ja säädöksiä Hyvinvointi, terveys (ja turvallisuus) Hyvinvointituotteiden kysyntä lisääntyy Kuluttajan valintoja ohjaavat turvallisuus ja terveys- ja ympäristönäkökulmat Ikääntyvät ovat kasvava, ostovoimainen ryhmä terveyden- ja palvelutuotteiden tarve lisääntyy Biomassan hyödyntäminen Energian ja raaka-aineiden saatavuus tulee olemaan pysyvä ongelma, pyritään löytämään uusiutumattomia energialähteitä korvaavia raaka-aineita Kuva 3. Ongelmat ja tarpeet, jotka edellyttävät bioteknologian uudenlaista hyödyntämistä. 3.1 Ympäristön sietokyvyn rajat ovat tulleet vastaan Ympäristöongelmien ratkaisemisessa uudet teknologiat ovat keskeisessä asemassa. Ympäristön tilan seuraaminen ja tehokkaiden menetelmien kehittäminen ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen ovat seuraavien vuosikymmenten merkittävimpiä haasteita. Ympäristön tilan mittaamiseen käytetään toistaiseksi vielä vähän bioteknologisia menetelmiä. Ympäristöalan kehitystä ohjaavat markkinamekanismien lisäksi kiristyvä lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset. 57% eurooppalaisista on huolestunut eniten ilmastonmuutoksesta, 24% vesien saastumisesta ja 40% ilman saastumisesta Eurobarometer

17 Bioteknologian avulla on mahdollista kehittää ratkaisuja, jotka vähentävät raaka-aineiden ja energian kulutusta, ympäristön saastumista ja jätteiden syntyä perinteisiin prosesseihin verrattuna. Hyödyntämällä entsyymejä ja mikrobeja kemikaalien sijasta perinteinen teollisuus voi tehostaa tuotantoprosessejaan ja lisäämään niiden ympäristöystävällisyyttä. Tehokkaita ratkaisuja löydetään usein silloin, kun bioteknologiaa käytetään muiden teknologioiden rinnalla. Puhtaan veden saannin varmistaminen on globaali haaste. Bioteknologiaa hyödynnetään niin teollisuuden kuin yhdyskuntien vesihuollossa. Jätevesien puhdistuksessa suurin osa orgaanisista yhdisteistä sekä typestä poistetaan biologisin menetelmin. Bioteknologisia menetelmiä sovelletaan myös saastuneiden maa- ja vesialueiden puhdistuksessa. Pilaantuneiden ympäristöjen ennallistamisessa on maailmanlaajuisesti kasvavat markkinat. 3.2 Energian ja raaka-aineiden riittävyys on ongelma Kestävän kehityksen velvoite edellyttää uusiutumattomien luonnonvarojen käytön vähentämistä ja korvaamista uusiutuvilla. Biologisilla prosesseilla voidaan muuttaa erilaisia jäteraaka-aineita sellaiseen muotoon, josta niitä on mahdollisuus ohjata hyötykäyttöön ja siten korvata uusiutumattomia raaka-aineita. Biojalostamot ovat nousemassa merkittäväksi tekijäksi. Niissä raaka-aine ja/tai jäte pyritään jalostamaan ensin mahdollisimman moniksi peruslähtöaineiksi, kuten sokeriksi, kuiduiksi tai uuteaineiksi, jotka jalostetaan edelleen biomateriaaleiksi ja kemikaaleiksi. Energia-ala siirtyy enenevässä määrin uusiutuviin raaka-aineisiin. Bioenergian käytön lisäämistä tavoitellaan maailmanlaajuisesti, kun pyritään vähentämään kasvihuonekaasuja ja parantamaan energiaomavaraisuutta. Runsaiden metsävarojen ansiosta Suomessa on hyvät lähtökohdat puupohjaisen biomassan käyttämiseksi energian raaka-aineena. Peltoenergian tehokas tuotanto muilla kuin elintarvike- ja rehuteollisuuden käyttämillä kasveilla avaa uusia mahdollisuuksia energiantuotantoon. Biomateriaalien ekotaseiden paremmuus fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Ekologisesti kestävien tuotantoketjujen kehittäminen on tärkeää pyrittäessä kestävän kehityksen mukaiseen yhteiskuntaan. Tärkeitä osa-alueita tässä ovat biomassan tuottokykyä parantavat tekniikat, kuten kasvilajikkeiden kehittäminen, biologinen kasvinsuojelu ja geenimuunnellut kasvit. 3.3 Terveys ja hyvinvointi ohjaavat valintoja Suomalaisten terveys on jatkuvasti parantunut, mutta paineita terveydenhuollon kustannusten kasvulle luovat sekä väestön ikärakenteen muutos että lääketieteen kehitys, joka tuottaa uusia ja tehokkaampia, mutta myös kalliimpia hoitomuotoja. Tautimekanismien ymmärtäminen solutasolla mahdollistaa uusien täsmähoitojen kehittämisen. Terveydenhuollon painopiste siirtyy entistä enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn. Epäterveistä elintavoista johtuvat sairaudet yleistyvät nopeasti. Erityisesti ylipainon aiheuttamat elintapasairaudet lisääntyvät kaikenikäisillä. Terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn on monia keinoja, joista ravitsemus ja liikunta ovat tärkeimpiä. 17

18 Tietoisuus terveyden ja terveiden elämäntapojen yhteydestä lisääntyy ja yksilöllisen tiedon tarve kasvaa. Ravitsemuslääketieteen kehitys on mahdollistanut terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisen. Niiden ympärille syntyvää liiketoimintaa pidetään yhtenä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Suomessa on kehitetty terveysvaikutteisia elintarvikkeita esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ja hammaskarieksen vähentämiseen sekä ruuansulatuskanavan terveyden edistämiseen. Hyvinvointiin liittyvien tuotteiden kysynnän ennustetaan lisääntyvän edelleen, kun ikääntyvä väestö on suurena ostovoimaisena joukkona. Suomi on edelläkävijämaa terveellisessä ravitsemuksessa ja terveysvaikutteisissa tuotteissa. Tämä mahdollistaa palvelujen ja tuotteiden kehittämisen myös kasvavalle ikääntyvien ryhmälle maailmanlaajuisesti. Taulukko 5. Suomen väestön ikäpyramidi: yli 65-vuotiaisen osuus nousee n. 1,5-kertaiseksi 30 vuodessa. Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa nopeimmin Euroopassa. Japanissa tilanne on Suomen kaltainen. 18

19 4. Tulevaisuuden tärkeät sovellusalueet Tässä raportissa lupaavimmat bioteknologian sovellusalueet on johdettu globaaleista ongelmista ja ihmisten tarpeista. Mahdollisuuksia on arvioitu suomalaisen osaamisen, yritysten tutkimuskapasiteetin ja sovellusten näkökulmista. Lupaavaksi on katsottu sellainen sovellusalue, jolle on kysyntää ja jolle pystytään muodostamaan arvoketju tuotekehityksestä valmiiseen ratkaisuun ja käyttöönottoon. Suomi toimii sovelluksen koelaboratoriona. Kaupallinen kiinnostus voi suuntautua myös sovellusalueisiin liittyvään palveluosaamiseen, jonka merkitys kasvaa nopeasti. Globalisaatio Ympäristön kunto Hyvinvointi, terveys (ja turvallisuus) Ympäristön sietokyvyn rajat ymmärretään ja panostetaan uusiutuviin Kestävä kehitys energianlähteisiin Kuluttaja edellyttää ympäristöarvojen noudattamista yritystoiminnassa ja tekee Kuva 4. Megatrendien perusteella valitut bioteknologiastrategian sovellusalueet ostopäätöksiä on johdettu arvojen perusteella markkinoiden/kuluttajien tarpeista Uudet biomassat ja niiden hyödyntäminen Tekesillä on käynnissä monia ohjelmia, jotka rahoittavat innovaatiotoimintaa tässä esitetyillä sovellusalueilla. Suurin ongelma menestystarinoiden tiellä ei kuitenkaan ole teknologinen osaaminen, Biomassan vaan hyödyntäminen liiketoiminnalliset haasteet. Energian ja raaka-aineiden saatavuus tulee olemaan pysyvä ongelma, pyritään Valitut sovellusalueet ovat: löytämään uusiutumattomia energialähteitä korvaavia raaka-aineita Ympäristön kunto 1. Vesien käyttö ja puhdistaminen 2. Maaperän puhdistus ja ennallistaminen 3. Jätteiden ja sivutuotteiden käsittely Uudet biomassat ja niiden hyödyntäminen 4. Biomassan uudet lähteet 5. Biomassojen uudet käyttösovellukset biojalostamoissa 6. Bioenergian tuotannon ja tehokkuuden parantaminen Ympäristön tila Kestävä kehitys ohjaa lakeja ja säädöksiä Hyvinvointi, te (ja turvallisu Hyvinvointituotteiden kys Kuluttajan valintoja ohjaav terveys- ja ympäristön Ikääntyvät ovat ka ostovoimainen ryhmä t palvelutuotteiden tarv Hyvinvointi ja terveys 7. Terveellinen ravitsemus 8. Yksilöllinen ennaltaehkäisy, diagnostiikka ja hoito 9. Tutkimuksesta palveluliiketoimintaa 19

20 Kuhunkin sovellusalueeseen on liitetty joukko suosituksia, joiden tavoitteena on yhdessä yleisten toimintaympäristöä koskevien suositusten kanssa mahdollistaa se, että vuonna 2020 bioteknologia tarjoaa merkittäviä ratkaisuja esitettyihin haasteisiin. Bioteknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia useille sovellusalueille ja poikkitieteellisyys tulee varmistaa erilaisin keinoin. Valittuja alueita läpileikkaaviksi osaamisalueiksi on tunnistettu bioprosessit, diagnostiikka ja bioanalytiikka ja laskennallisten tieteiden menetelmät kuten bioinformatiikka. Kuvassa 8 pallot kuvaavat näiden osaamisten käyttömahdollisuuksia eri sovellusalueilla. Bioprosessit, entsyymisovellukset, diagnostiikka ja bioanalytiikka ovat jo hyödynnettyjä osaamisalueita, joita voidaan edelleen laajentaa uusiin sovelluksiin. Mikrobiosaaminen on korkealla tasolla, mutta sitä ei ole hyödynnetty riittävän laajasti eri sovelluksissa. Mikrobien tuotantoa ei Suomessa ole. Erikoissovelluksiin tarkoitetut mikrobiviljelmät voisivat tarjota mahdollisuuksia myös kansainväliselle liiketoiminnalle sisällyttämällä sovelluskohtaiset mikrobiviljelmät/entsyymit uuteen teknologiaan ja tarjottavaan palveluliiketoimintaan. Valitut sovellusalueet V e s i M a a p e r ä J ä t t e e t B i o m a s s a t J a l o s t a m o t E n e r g i a R a v i t s e m u s H o i t o P a l v e l u t Läpileikkaavat menetelmät Bioprosessit (ml. mikrobit ja entsyymit) Diagnostiikka ja bioanalyytikka Laskennallinen tiede (tiedon hallinta, mallinnus) Bioinformatiikka Taulukko 6. Läpileikkaavat, eri sovellusalueita tukevat bioteknologiset osaamisalueet. Bioteollisuuden eri sovellusaloista Suomessa painotetaan yleisimmin terveydenhuollon sovelluksia. Kehitys suuntautuu maailmalla yhä voimakkaammin myös teolliseen biotekniikkaan. EU:n ja Japanin asema on korostunut teollisten innovaatioiden kehittäjinä. Maatalouden biotekniikan (esim. kasvinjalostus) kehitys painottuu puolestaan Yhdysvaltoihin, Intiaan ja Kiinaan. Kiina on käynnistänyt vuonna 2008 miljardin euron ohjelman muuntogeenisten kasvilajikkeiden kehittämiseksi. 20

21 Ympäristön kunto 21

22 4.1 Sovellusalue 1 Vesien käyttö ja puhdistaminen Veden saannin turvaaminen on maailmanlaajuisesti keskeinen haaste. Rehevöityminen Itämeren pelastamiseksi on edessä suuria haasteita. On vaikeaa nähdä, miten niihin voidaan vastata, jos uudenlaista osaamisen yhdistymistä ei tehdä Lea Kauppi pääjohtaja Suomen ympäristökeskus Ravinteita, typpeä ja fosforia, kulkeutuu vesistöihin monista eri lähteistä. Pistemäistä ravinnekuormitusta aiheuttavat teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedet sekä kalankasvatus. Hajapäästöjä vesiin tulee maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksen jätevesistä. Yli puolet vesistöihin kulkeutuvista ravinteista on peräisin maataloudesta. Liikenteen päästöissä on runsaasti typpeä, joka huuhtoutuu sadeveden mukana vesistöön. Suuri ongelma-alue on Itämeri, johon kohdistuu edelleen vahva ravinnekuormitus. Suomenlahden typpikuormituksesta yli 50 prosenttia ja fosforista 75 prosenttia on peräisin Venäjältä. Vaikka jätevedenpuhdistamoja on rakennettu, mm. kolmannes Pietarin jätevesistä kulkeutuu edelleen Suomenlahteen täysin puhdistamattomana. Suomen ja Viron osuus kuormituksesta on noin 10 prosenttia. Suomen rannikkoalueille tuleva ravinnekuormitus on lähes kokonaan peräisin omista lähteistämme. Pelkästään bioteknologisia ratkaisuja kehittämällä ja soveltamalla ei lähialueidemme rehevöitymisongelmaa ratkaista. Sisävesienkään rehevöitymistä ei ole saatu kokonaan kuriin, vaikka pistemäisten kuormituslähteiden hoidolla on saatu paljon parannusta aikaan 1970-luvulta lähtien. Kuormitusta tulee edelleen sekä maataloudesta että haja-asutuksesta. Haja-asutusalueiden kuormitukseen liittyvä asetus edellyttää puhdistustehosta annettujen vaatimusten täyttämistä vuoteen 2014 mennessä. Ravinteiden poisto ja hyötykäyttö Biologisia prosesseja hyödyntämällä voidaan vähentää vesistöjen kuormitusta. Bioteknologiaa sovelletaan jo nyt useissa vesihuollon kohteissa, mutta kustannustehokkuutta on edelleen parannettava. Jätevesien puhdistuksessa suurin osa orgaanisista yhdisteistä, typestä ja fosforista poistetaan biologisin menetelmin. Talousveden raudanpoisto voi tapahtua biologisesti ja biologista aktiivihiilisuodatusta käytetään tehostamaan puhdistusta. Tekopohjavesiprosessit ovat suurelta osin biologisia. Kuormituksen pienentämiseksi on kehitettävä toimenpiteitä, joilla voidaan aktivoida luonnonprosessien hyödyntämistä mm. kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä. Jätevesien puhdistuksessa syntyvä liete on ravinnerikasta, mutta sen hyötykäyttö on pitkään ollut kyseenalaista raskasmetallijäämien ja mahdollisen patogeeniriskin vuoksi. Lietteiden prosessoinnissa on käytetty mm. kompostointia. Lietteiden käsittelyssä myös erilaisilla bioteknologisilla jalostus- ja mittausmenetelmillä on paljon sovellusalueita. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia jätevesien käytölle on energiahyötykäyttö. Muutamissa maissa testataan jätevesien käsittelylaitoksilla biodieselin raaka-aineeksi soveltuvien levien viljelyä ravinnerikkaissa, esipuhdistetuissa vesissä. Suomessa tällaisia kokeiluja ei vielä ole tehty. 22

23 Muu vesien käsittely Erilaisia biosuodattimia käytetään haitallisten aineiden poistamiseen pinta- ja pohjavesistä. Myös maasuodatuksen sovelluksia on kehitettävä edelleen: esimerkiksi syanobakteerien tuottamien toksiinien (sinilevämyrkkyjen) poistamisessa on saatu lupaavia tuloksia. Tavoitetila 2020: Suomi on edelläkävijä teknologian kehittäjänä ja viejänä: uusia sovelluksia, teknologisia ratkaisuja ja diagnostisia menetelmiä on kaupallistettu kansainvälisesti Luonnonvesien pilaantuminen on pysäytetty ja puhdistuminen alkanut: - Itämeren saastumisen pysäyttämiseksi on löydetty keinot ja puhdistuminen alkanut - Maatalouden kuormitus vesistöön on vähentynyt asetettujen tavoitteiden mukaisesti (kuormitus -30% v ja -50% v vuosien tasosta) - Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien puhdistusteknologiaa on tehostettu ja osaamista hyödynnetään laajasti Itämeren rannikkovaltioissa - Kalankasvatuksen kuormitusta on vähennetty (kasvatusmenetelmien, jalostuksen ja rehuteollisuuden tavoitteet) ja uusia sovelluksia on käytössä Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyssä on kustannustehokkaita ratkaisuja Suositukset Vesien puhdistukseen liittyvään teknologiaan rakennetaan poikkitieteellinen klusteri, jossa tutkimusryhmät ja yritykset toimivat em. tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisenäkohteena on Itämeri. Klusterin osa-alueina ovat: - Uudet teknologiat vedenpuhdistuksessa - Uusien luonnonprosessien hyväksikäyttö vesistöjen puhdistuksessa - Uudet mikrobisovellukset - Uudet tarvittavat diagnostiset menetelmät - Bioteknologiset luonnonprosessit vesistöjen puhdistuksessa Tämä edellyttää pilot-prosessien rakentamista Kehitetään uusia bioteknologisia ja diagnostisia menetelmiä vedenkäytön ja analysoinnin sovelluksiin Suomi toimii koelaboratoriona kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseksi 23

24 4.2 Sovellusalue 2 Maaperän puhdistaminen ja ennallistaminen Pilaantuneen maaperän ennallistamisessa on suuret markkinat. Mikrobiologia tarjoaa tällä sektorilla suuret mahdollisuudet. Sekä paikan päällä tapahtuva biopuhdistus että kaivettujen pilaantuneiden maiden ja sedimenttien käsittely esimerkiksi kompostoimalla perustuvat bioteknologiseen toimintaan. Paikan päällä tapahtuvat kunnostusmenetelmät edistävät kestävää kehitystä, koska niissä ei synny loppusijoitusta tarvitsevia maamassoja eikä päästöjä vesistöihin. Suomessa on noin aluetta, joissa maaperä on mahdollisesti pilaantunutta tai jotka on kunnostettu tai todettu puhtaiksi. Maaperää on pilannut kohteessa aiemmin ollut tai nykyinen toiminta. Myös putki- ja viemärivuodot sekä onnettomuudet ovat aiheuttaneet pilaantumista. Menneinä vuosikymmeninä öljyä ja kemikaaleja varastoitiin ja käsiteltiin tiivistämättömillä piha-alueilla, jolloin kaikenlaiset vuodot päätyivät suoraan maaperään. Lisäksi oli normaalia jätehuoltoa haudata syntyneet jätteet maaperään. Pilaantuneiden alueiden kunnostaminen on arkipäivää. Ympäristöhallinnossa on tehty jo liki pilaantuneiden maiden kunnostuspäätöstä. Luvussa ei ole mukana tuhansia äkillisiin öljyvahinkoihin liittyviä torjunta- ja puhdistustoimenpiteitä. Puhdistushankkeita aloitetaan vuosittain noin , kun määrä vielä 1990-luvun vaihteessa oli alle kymmenen. Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmiä on kehitetty maailmalla laajasti. Maaperän rakenteesta, haitta-aineista ja niiden määristä riippuen eri menetelmät soveltuvat eri kohteisiin. Kunnostaminen voi tapahtua in situ (maata tai pohjavettä siirtämättä, esimerkiksi puhdistusmikrobien tai kasvien avulla) on site (paikan päällä) tai off site (maa tai pohjavesi siirretään käsiteltäväksi muualla). Suomessa kunnostusmenetelmät ovat samoja kuin Euroopassa yleisesti käytetyt menetelmät. Ilmasto- ja maaperäolosuhteiden takia menetelmien suora kopiointi ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Esimerkkejä Suomessa käytetyistä menetelmistä ovat: kaatopaikkakäsittely, kompostointi, stabilointi, kiinteytys, eristys, pesu, poltto, terminen desorptio, huokosilmakäsittely ja pohjavedenpumppaus. Lievästi pilaantuneet maat viedään usein kaatopaikalle, jossa niitä hyödynnetään mm. jätepenkereen peittomaina sekä tuki- ja sulkemisrakenteina. Tavoitetila 2020: Eri sovelluksiin on käytössä uutta, kustannustehokasta, biopuhdistusta hyödyntävää kunnostusteknologiaa Bioteknologisia puhdistusprosesseja arvioidaan uusin diagnostisin menetelmin Bioteknologisten puhdistusmenetelmien ja prosessien kustannustehokkuutta pystytään arvioimaan laboratorio- ja/tai pilot vaiheiden aikana. Tarvittava mittausteknologia on kehitetty 24

Kansallinen bioteknologiastrategia, Annika Mäyrä Verso Oy

Kansallinen bioteknologiastrategia, Annika Mäyrä Verso Oy Kansallinen bioteknologiastrategia, mistä on kyse? Annika Mäyrä Verso Oy Mitä on bioteknologia Bioteknologia on elävien organismien, niiden osien tai ominaisuuksien hyödyntämistä tuotteissa, tuotantoprosesseissa

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista

Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista Ympäristöanalytiikka: Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista Lauri Hietaniemi Green Net Finland ry Kemian päivät 28.05.2009 Green Net Finland ry ympäristöteknologian verkosto-organisaatio

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Teollisten symbioosien globaalit markkinat ja suomalaiset mahdollisuudet. Tiina Pursula, Gaia Group Oy Teollisuuden vanhan kumous, 4.4.

Teollisten symbioosien globaalit markkinat ja suomalaiset mahdollisuudet. Tiina Pursula, Gaia Group Oy Teollisuuden vanhan kumous, 4.4. eollisten symbioosien globaalit markkinat ja suomalaiset mahdollisuudet iina ursula, Gaia Group Oy eollisuuden vanhan kumous, 4.4.2013 eollisten symbioosien markkinamahdollisuuksia Kehittyvien kaupunkien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007. Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos

LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007. Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007 Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos 2 Lääkepolitiikan tarve? Proaktiivinen vs. reaktiivinen ote AD HOC vs. strategiset linjaukset ja

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011 Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yleistä työpajasta KMO:n Biotaloustyöpaja pidettiin 5.5.2011 Hotel Arthurissa Osallistujia oli 46

Lisätiedot

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous Prof. Merja Penttilä VTT ÖLJYJALOSTAMO Yhteiskuntamme on öljystä riippuvainen Öljyn riittämättömyys ja hinta CO 2 Ilmaston muutos BIOJALOSTAMO Iso haaste - mutta

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET

METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea 3.4.2014 Länsi-Uudenmaan sparrausfoorumi 4, Siuntio OLEMMEKO NYT TAITEKOHDASSA? Energiakriisit

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Muuttuva toimintaympäristö ja Suomi Globaaleja haasteita Ilmastonmuutos Riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 EU:n RIS3 -ohjeistus Älykkään erikoistumisen lähestymistavassa (EU: RIS3) painotetaan: Alueellisia vahvuuksia ja kilpailukykyä

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot