LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2013) 900 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO Euroalueen maiden alustavat talousarviosuunnitelmat vuodelle 2014: kokonaisarvio julkisen talouden tilasta ja näkymistä FI FI

2 LIITE I: Syksyn 2013 Euroopan talousennusteen laadintamenetelmä ja taustaoletukset Asetuksen (EU) N:o 473/ artiklan 4 kohdassa todetaan seuraavaa: Kokonaisarviointiin on liitettävä komission yksiköiden kustakin jäsenvaltiosta laatimien uusimpien talousennusteiden laadinnassa käyttämät menetelmät (myös mallit) ja oletukset, mukaan lukien arviot talousarviotoimien vaikutuksista talouskasvuun. Komission asiantuntijat laativat Euroopan talousennusteen riippumattomasti. Syksyn 2013 ennusteen pohjana olevat oletukset on selitetty varsinaisessa ennusteasiakirjassa 1. Julkista taloutta koskevat tiedot vuoteen 2012 saakka perustuvat tietoihin, jotka jäsenvaltiot toimittivat komissiolle 1. lokakuuta ja jotka Eurostat vahvisti 21. lokakuuta Eurostat on todennut suhtautuvansa varauksin Itävallan toimittamiin tilastoihin. Syynä on epävarmuus Itävallan valtiontalouden tarkastusviraston 9. lokakuuta 2013 julkaiseman Salzburgin osavaltiota koskevan raportin tilastollisista vaikutuksista. Raportissa nostettiin esiin puutteita osavaltion varainhoidossa ja tilinpidon aukottomuudessa. Itävallan tilastotoimisto (Statistik Austria) selvittää yhteistyössä Eurostatin kanssa tarkastuksen vaikutuksia liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn pohjana oleviin tilastoihin, jotta saadaan selville tarkka vaikutus vuoden 2012 ja sitä edeltäneiden vuosien tilastoihin. Tilastojen vahvistamisen aikaan käytettävissä olevien tietojen mukaan on mahdollista, että julkisen talouden velkasuhdetta joudutaan selvitystyön tuloksena tarkistamaan ylöspäin enimmillään puoli prosenttiyksikköä. Alijään tarkistukset jäävät vähäisemmiksi. Rahoitusvakautta edistävät toimet on kirjattu ennustetta varten Eurostatin 15. heinäkuuta 2009 tekemän päätöksen 2 mukaisesti. Sellaiset pääomitustoimet, joista on riittävän tarkat tiedot, on otettu mukaan ennusteeseen rahoitustaloustoimina (jotka lisäävät velkaa mutta eivät alijäämää), elleivät jäsenvaltiot ole ilmoittaneet toisin. Pankkien veloille ja talletuksille annettuja valtiontakauksia ei ole otettu mukaan valtion menoihin, ellei ennusteen valmistumiseen mennessä ole saatu näyttöä siitä, että takauksiin on turvauduttu. Valtion (tai muiden julkisyhteisöjen sektoriin luettavien tahojen) pankeille myöntämät lainat sitä vastoin yleensä kasvattavat julkisen talouden velkaa. Vuotta 2014 koskevassa ennusteessa on otettu huomioon jo vahvistetut tai kansalliselle parlamentille esitetyt talousarviot sekä kaikki muut riittävän yksityiskohtaisesti tiedossa olevat toimet. Erityisesti kaikki 15. lokakuuta mennessä toimitettuihin alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyvät tiedot on otettu mukaan. Vuotta 2015 koskevassa ennusteessa on otettu huomioon toimet, joista on riittävän tarkat tiedot, ja muuten tulo- ja menokehitys on arvioitu olettaen, että politiikka pysyy muuttumattomana. Liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä käytettävät julkisen talouden luvut saattavat hienokseltaan poiketa kansantalouden tilinpidon yhteydessä julkaistuista, sillä swap- ja korkotermiinisopimuksiin liittyviä maksuja käsitellään eri tavalla. EKT95:n (jota on muutettu asetuksella (EY) N:o 2558/2001) mukaan swap- ja korkotermiinisopimuksiin liittyvät maksut ovat rahoitustaloustoimia, minkä vuoksi niitä ei oteta huomioon julkisen talouden rahoitusasemaa laskettaessa. Liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä nämä maksut kuitenkin kirjataan nettokorkomenoihin. Julkisen talouden velkaa koskevat EU:n kokonaisluvut ennustevuosille julkaistaan 1 2 Methodological assumptions underlying the 2013 autumn Commission forecast (European economic forecast autumn 2013, s. 40). Ks. Eurostatin tiedote nro 103/

3 konsolidomattomina (eli valtioiden väliset lainat ovat mukana). Aikasarjojen yhtenäisyyden varmistamiseksi aiempien vuosien tilastoja käsitellään samalla tavalla. Näin laskettuna julkisen talouden velkasuhde oli vuonna 2012 euroalueella 2,1 prosenttiyksikköä (EU:ssa 1,5 prosenttiyksikköä) suurempi kuin Eurostatin tiedotteessa 152/2013 (21. lokakuuta 2013) julkaistu konsolidoitu velkasuhde. Jäsenvaltiokohtaista julkisen talouden velkasuhdetta koskevissa arvioissa vuosille on otettu huomioon ERVV:lle annettujen takausten 3 ja muille jäsenvaltioille myönnettyjen kahdenvälisten lainojen vaikutus sekä ennusteen tiedonkoontipäivänä suunnitteilla olleen EVM-pääomaosuuden (ei vielä vahvistettu) vaikutus. Komission syksyn 2013 ennusteen mukaan finanssipoliittisten vakauttamistoimien suuruus vuonna 2014 on kokonaisuutena ¼ prosenttia suhteessa BKT:hen. Talouskasvua heikentävä vaikutus olisi lyhyellä aikavälillä alle ¼ prosenttia, eli finanssipolitiikka olisi pitkälti neutraalia. Arviota on kuitenkin syytä tulkita varoen. Mikäli julkisen talouden epätasapainoon ei puututtaisi, rahoitusvaroihin liittyvät heikkoudet saattaisivat kasvaa, mikä suurentaisi riskilisiä ja nostaisi antolainauskorkoja. Toimimatta jättäminen ei siis ole mahdollinen politiikkavaihtoehto. Asetuksen tarkoituksena on arvioida alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden vaikutukset, joten ennen talousarviosuunnitelmia toteutetut ja voimaan tulleet toimet eivät ole mukana arvioissa (vaikka ne voivatkin vaikuttaa ennusteisiin). Vahvistetut vuonna 2014 voimaan tulevat toimet myös kompensoivat vuonna 2013 kertaluonteisesti vaikuttavien toimien vaikutuksen väistymistä sekä menojen trendikasvua, joka (ollessaan BKT:n keskipitkän aikavälin kasvua nopeampaa) vaikuttaa itsessään finanssipolitiikkaa keventävästi. Komission arvion mukaan kertaluonteisten toimien kokonaisvaikutus EA13-maissa on 0,1 % suhteessa BKT:hen ja menojen trendikasvun kokonaisvaikutus 0,3 % suhteessa BKT:hen, ellei toteuteta finanssipoliittisia toimia. 3 Euroopan rahoitusvakausvälineen operaatioiden tilastollisesta kirjaamisesta 27. tammikuuta 2011 tehdyn Eurostatin päätöksen mukaisesti, ks. EN.PDF. 3

4 LIITE II: Herkkyysanalyysi Asetuksen (EU) N:o 473/ artiklan nojalla kokonaisarviointiin on sisällyttävä herkkyysanalyysejä, joista saadaan käsitys haitallisen taloudellisen kehityksen tai finanssi- tai talousarviokehityksen julkisen talouden kestävyydelle aiheuttamista riskeistä. Tässä liitteessä analysoidaan sen vuoksi julkisen velan kehityksen herkkyyttä mahdollisille makrotalouden (talouskasvun tai korkojen) häiriöille stokastisten velka-arvioiden 4 pohjalta. Analyysin avulla on mahdollista mitata odotettua hitaamman tai nopeamman talouskasvun riskien vaikutusta velan kehitykseen (ja ottaa huomioon myös automaattisten vakauttajien toiminnan kautta välittyvä vaikutus rahoitusaseman suhdannesidonnaisiin osatekijöihin). Niin ikään pystytään mittaamaan myönteisen/kielteisen kehityksen vaikutusta rahoitusmarkkinoihin ja niiden myötä valtioiden lainanottokustannuksiin (jotka laskevat/nousevat). Stokastisia arvioita käytettäessä tulevaan makrotaloustilanteeseen liittyvää epävarmuutta kuvataan julkisen velan kehityksen analyysissa etäisyytenä keskusskenaariosta, joka oheisen kuvion vasemmassa puoliskossa vastaa komission ennusteeseen pohjautuvaa velkaskenaariota (syksyn 2013 ennuste) ja oikeassa puoliskossa alustavien talousarviosuunnitelmien mukaista velkaskenaariota EA13-maissa 5 (kummassakin tapauksessa oletetaan, että politiikka ei muutu ennustejakson päättymisen jälkeenkään) 6. Kun keskusskenaariossa oletettuun makrotaloustilanteeseen kohdistetaan häiriöitä (lyhyiden ja pitkien valtion joukkovelkakirjojen korkomuutoksia sekä talouskasvun muutoksia), saadaan kuviossa näkyvä viuhkamainen mahdollisten velkakehitysurien jakauma. Jakauma sisältää laajan joukon mahdollisia makrotalouden olosuhteita, joita simuloitaessa oli mukana runsaat korkoihin ja talouskasvuun liittyvää häiriötä. Häiriöiden suuruus ja korrelaatio vastaavat näiden muuttujien pitkän aikavälin kehityskaavaa. 7 Simuloidussa velkakehityksessä otetaan huomioon, että talouskasvuun kohdistuvista häiriöistä aiheutuu myös finanssipoliittisia häiriöitä, kun automaattisten vakauttajien toiminta vaikuttaa julkisen talouden rahoitusasemaan. Oheisen kuvion viuhkajakaumasta saadaankin tietoa EA13-maiden velan erilaisten kehityskulkujen todennäköisyydestä, kun otetaan huomioon sellaisten talouskasvuun ja korkoihin kohdistuvien häiriöiden mahdollisuus, joiden suuruus ja korrelaatio mukailevat historiallisia malleja. Viuhkakuvioissa katkoviivalla on kuvattu keskusskenaarion mukainen velkakehitys (johon kohdistetaan makrotalouden häiriöitä) ja yhtäjaksoisella mustalla viivalla mediaanikehitys, joka jakaa häiriöiden avulla simuloitujen mahdollisten kehityskulkujen jakauman kahteen yhtä suureen puolikkaaseen. Viuhkakuvio kattaa 80 % kaikista 2 000:n talouskasvu- tai korkohäiriösimulaation avulla saaduista mahdollisista velkakehitysurista (viuhkan alaraja kulkee 10. prosenttipisteen ja yläraja 90. prosenttipisteen kohdalla). Varjostetun alueen ulkopuolelle on jätetty ääritapauksiksi katsotut kehityskulut (kaikkiaan 20 %), jotka on saatu simuloimalla epätodennäköisempiä voimakkaita häiriöitä. Erityyppiset varjostukset kuvaavat erilaisia osuuksia mahdollisten velkakehitysurien kokonaisjakaumasta. Tummansinisellä Tässä käytettyä julkisen talouden velan stokastista arviointimenetelmää on kuvattu julkisen talouden vakautta koskevassa komission raportissa Fiscal Sustainability Report 2012, kohta Euroalueeseen kuuluvat jäsenvaltiot lukuun ottamatta maita, jotka ovat makrotalouden sopeutusohjelman kohteena (Irlanti, Kreikka, Kypros ja Portugali). EA13-maiden rakenteellisen perusjäämän oletetaan siis pysyvän ennustejakson loppuun saakka muuttumattomana kulloisenkin ennusteen viimeisissä lukemissa (alustaviin talousarviosuunnitelmiin perustuvassa skenaariossa 1,8 prosentin ylijäämä vuonna 2014 ja komission ennusteeseen perustuvassa skenaariossa 1,4 prosentin ylijäämä vuonna 2015). Oletuksena on, että häiriöt noudattavat yhdistettyä normaalijakaumaa. 4

5 varjostettu (40. ja 60. prosenttipisteen välinen) alue kattaa ne 20 % kaikista kehitysurista, jotka ovat lähimpänä keskusskenaariota. 5

6 Julkisen talouden velkaa koskevat stokastiset arviot komission ennusteeseen (KOM) pohjautuva skenaario ja alustaviin talousarviosuunnitelmiin (ATS) pohjautuva skenaario (% suhteessa BKT:hen) 98 Stokastiset arviot EA13-maiden velkakehityksestä vuosina : ATS-skenaario (% suhteessa BKT:hen) 98 Stokastiset arviot EA13-maiden velkakehityksestä vuosina : KOM-skenaario p prosenttipiste prosenttipiste prosenttipiste prosenttipiste prosenttipiste 50. prosenttipiste ATS-ennusteskenaario p prosenttipiste prosenttipiste prosenttipiste prosenttipiste prosenttipiste 50. prosenttipiste KOM-ennusteskenaario Sekä komission ennusteen mukaiseen skenaarioon että alustavien talousarviosuunnitelmien mukaiseen skenaarioon pohjautuvassa viuhkakuviossa korostuu, että makrotalouden häiriöistä johtuvan ennustettua heikomman velkasuhteen todennäköisyys EA13-maissa on 40 % vuonna Kun otetaan huomioon sekä ennakoitua paremman että ennakoitua heikomman kasvun ja rahoitusmarkkinatilanteen riskit, EA13-maiden velkasuhde on kummassakin skenaariossa noin prosenttia 80 prosentin todennäköisyydellä (sillä viuhka kattaa 80 % kaikista simulaatioissa saaduista mahdollisista velkakehitysurista). Komission ennusteen pohjalta viuhkan ala- ja yläraja olisivat hieman ylempänä kuin talousarviosuunnitelmien pohjalta, sillä häiriösimulaatioiden kohteena olevien keskusennusteiden välillä on 0,5 prosenttiyksikön ero (komission ennusteen pohjalta velkasuhde on 93,5 % ja talousarviosuunnitelmien pohjalta 93,0 %). Nykyisten alustavien talousarviosuunnitelmien arviot ulottuvat vuoteen Sen jälkeen häiriösimulaatioiden tuloksena saatujen velkasuhdearvioiden ero kasvaa komission ennusteeseen ja talousarviosuunnitelmiin pohjautuvien skenaarioiden välillä. Komission ennusteen pohjalta viuhkakuvion kattaman jakson lopussa (vuonna 2018) on 50 prosentin todennäköisyys, että velkasuhde ylittää 90 %. Talousarviosuunnitelmien pohjalta velkasuhde ylittää 50 prosentin todennäköisyydellä 88 %. Ero johtuu pääasiassa siitä, että rakenteellisen perusylijäämän viimeinen ennustettu arvo (joka pidetään vakiona) on talousarviosuunnitelmiin pohjautuvassa skenaariossa suurempi kuin komission ennusteeseen pohjautuvassa skenaariossa, minkä vuoksi velkasuhde supistuu simulaatioissa vuoden 2014 jälkeen voimakkaammin talousarviosuunnitelmiin perustuvassa skenaariossa. 8 Keskusskenaariota kuvaava katkoviiva asettuu vuonna 2014 kummassakin viuhkakuviossa jakauman 60. prosenttipisteen kohdalle, eli 40 % kaikista velkasuhteen mahdollisista arvoista olisivat ennusteen mukaista arvoa suurempia. 6

7 LIITE III: Rakenneuudistusten täytäntöönpano: vahvempi kasvu, enemmän uusia työpaikkoja ja vakaampi julkinen talous Rakenneuudistukset muodostavat komission talouspoliittisten suositusten ydinosan. Ensinnäkin rakenneuudistusten toteuttaminen on ratkaisevan tärkeää talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Se on yksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden strategisista painopisteistä ja myös osa Eurooppa strategiaa. Lisäksi rakenteellisia jäykkyyksiä vähentämällä voidaan lieventää meneillään olevan talouden sopeutuksen vaikutuksia ja edistää resurssien tehokasta kohdentamista sekä parantaa tuottavuutta ja kilpailukykynäkymiä. Euroalueeseen kuuluvat jäsenvaltiot etenkin heikkouksista kärsivät jäsenvaltiot ovat viime vuosina toteuttaneet laajan joukon rakenneuudistuksia, joilla on pyritty korjaamaan aiemmin kertynyttä epätasapainoa ja ohjaamaan taloutta kestävämmälle kasvu-uralle. Uudistuksia on toteutettu vireästi varsinkin Espanjassa ja Sloveniassa, joissa makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä on todettu olevan liiallinen epätasapaino, sekä ohjelmamaissa 9. Espanjassa tasapainottaminen etenee, ja tuoreimpien tilastojen perusteella talouden ja rahoitussektorin kehitys on vakautumassa. Kehitystä on tukenut myös Euroopan vakausmekanismista (EVM) rahoitettavan, rahoituslaitosten pääomittamiseen vuonna 2012 myönnetyn tukiohjelman perusteellinen täytäntöönpano. Rakenteellisten puutteiden korjaamiseen tähtääviä uudistuksia on selvästi vauhditettu pitkälti talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvien aiempien velvoitteiden mukaisesti. Eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä on parannettu merkittävin toimin, ja terveydenhuoltomenojen hillitsemistä on jatkettu. On myös odotettavissa, että vuodesta 2014 alkaen voimaan tulee useita julkisten menojen laadun ja julkishallinnon tehokkuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita (kuten indeksointijärjestelyjen käytön vähentäminen julkisella sektorilla, byrokratian keventäminen ja riippumattoman finanssipoliittisen neuvoston perustaminen). Lisäksi jatketaan toimia työvoimapalvelujen nykyaikaistamiseksi ja vahvistamiseksi sekä pyritään tehostamaan aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ja sen kytköksiä passiiviseen politiikkaan. Meneillään on niin ikään useita aloitteita, joiden tarkoituksena on parantaa liiketoimintaympäristöä ja tukea kilpailun lisäämistä suljetulla sektorilla: 1) laki markkinoiden yhtenäisyyden takaamisesta, 2) ensimmäinen luonnos laiksi asiantuntijapalveluiden uudistamisesta, 3) yrittäjyyttä koskeva laki, jolla parannetaan yritysten maksukyvyttömyysjärjestelyjä, sekä 4) sähköalan uudistus, jolla puututaan liialliseen eroon nopeasti nousevien säänneltyjen kustannusten ja loppukuluttajien tariffien välillä. Slovenian uudistusprosessi on edistynyt merkittävästi eräillä keskeisillä politiikan aloilla erityisesti finanssipolitiikassa ja pankkitoiminnan alalla. Muilla aloilla uudistukset ovat kuitenkin vielä alkuvaiheessa, ja niiden lopullinen vaikutus talouteen riippuu olennaisesti siitä, viedäänkö myös uudistusten täytäntöönpano ripeästi läpi. Julkisen talouden ohjauksen ja hallinnan saralla ollaan laatimassa finanssipolitiikan kehyksen uudistusta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi. Pitkäaikaishoidon uudistus, menojen arviointi ja mahdollisten eläkejärjestelmäuudistusten uudelleenarviointi ovat alustusvaiheessa. Pankkitoimialan vakauttamiseksi on meneillään pankkien saamisten perusteellinen arviointi sekä stressitestejä. Näin pohjustetaan pankkialan laajempaa uudelleenjärjestelyä ja pääomapohjan vahvistamista 9 Ohjelmamaita on tarkasteltu tuoreimmissa vaatimusten noudattamista koskevissa raporteissa, European Economy Occasional Papers 159 (Kreikka), 164 (Irlanti), 161 (Kypros), 156 (Romania) ja 153 (Portugali). 7

8 valmistauduttaessa julkisen omistuksen purkamiseen kotimaisissa pankeissa. Työmarkkinoiden alalla Slovenia on hiljattain tarkistanut työsuhdeturvalainsäädäntöään, ja vähimmäispalkkaa koskevan lain ja opiskelijoiden työehtojen tarkistamista harkitaan. Valmisteilla on myös muita uudistuksia, joilla pyritään parantamaan talouden sopeutumiskykyä ja kasvunäkymiä, mutta ne etenevät viiveellä. Uudistettua konkurssilakia, jossa on tuomioistuinten ulkopuolista uudelleenjärjestelyä koskevia säännöksiä, ollaan laatimassa. Valtion omistuksia koskevaan lakiin ehdotetuilla muutoksilla parannettaisiin valtionyhtiöiden hallintaa, johtoa ja tilivelvollisuutta. Lakimuutoksella viranomaiset myös velvoitettaisiin laatimaan julkisessa omistuksessa olevien varojen luokitteluun perustuva strategia, jonka myötä olisi helpompi yksityistää vähemmän keskeiseksi katsottua omaisuutta. Lisäksi tuomioistuinlaitoksen toiminta tuntuu tehostuneen oikeustapausten hallintajärjestelyjen parantamisen myötä, ja onnistunut kokeiluhanke laajennetaan koko maan kattavaksi vuonna Toiseksi liialliset julkisen talouden alijäämät juontavat usein juurensa osaksi rakenteellisista heikkouksista. Sen vuoksi rakenneuudistusten rinnalla saatetaan monesti tarvita finanssipoliittisia toimia, jotta voidaan varmistaa liiallisten alijäämien korjautuminen kestävästi. Budjettikurin tiukentamista koskevan lainsäädäntöpaketin tultua voimaan liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä olevien jäsenvaltioiden onkin täytynyt toimittaa talouskumppanuusohjelma. Ohjelmassa tulee eritellä liiallisen alijäämän tulokselliseen ja kestävään korjaamiseen tähtäävät finanssipoliittiset ja rakenteelliset uudistustoimet, erityisesti 1) kansallisten finanssipoliittisten kehysten, 2) verojärjestelmän sekä 3) eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien uudistukset. Alankomaat, Espanja, Malta, Ranska ja Slovenia toimittivat talouskumppanuusohjelmansa 10 ensimmäistä kertaa 1. lokakuuta Seuraavassa esitetään talouskumppanuusohjelmien perusteella yleiskuva edistymisestä mainituilla kolmella finanssipoliittisten ja rakenteellisten uudistuksen alalla. 1. Kaikissa euroalueeseen kuuluvissa jäsenvaltioissa toteutetaan hyvä vauhtia laajoja kansallisten finanssipoliittisten kehysten uudistuksia, jotka kumpuavat talouspolitiikan ohjauspaketin (erityisesti julkisen talouden kehyksiä koskevan direktiivin 2011/85/EU), budjettikurin tiukentamista koskevan lainsäädäntöpaketin sekä talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen vaatimuksista. Nämä julkisen talouden ohjausjärjestelyjen vahvistamiseen tähtäävät kaikkia koskevat pyrkimykset huomioon ottaen talouskumppanuusohjelman toimittaneista viidestä jäsenvaltiosta kolmelle (Espanjalle, Maltalle ja Slovenialle) annettiin vuoden 2013 maakohtaisten suositusten osana myös finanssipolitiikan kehyksiä koskevia suosituksia. Suositusten pohjalta kyseiset jäsenvaltiot pyrkivät tekemään parannuksia julkisen talouden perustuksiin, kuten ottamaan käyttöön tasapainoista rakenteellista rahoitusasemaa koskevia sääntöjä sekä luomaan riippumattomia finanssipolitiikan instituutioita ja vahvoja keskipitkän aikavälin finanssipoliittisia kehyksiä. Kansalliset päätöksentekoprosessit ovat edenneet eri tahtiin, mutta yleisesti ottaen uudistukset on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2013 lopulla tai alkuvuonna Loput kaksi jäsenvaltiota (Alankomaat ja Ranska), joille ei annettu maakohtaisia finanssipoliittisia suosituksia vuonna 2013, ovat ryhtyneet konkreettisiin toimiin julkisen talouden kehystensä parantamiseksi. Ranskassa on perustettu julkisen talouden neuvosto, jolla odotetaan olevan merkittävä 10 Budjettikurin tiukentamista koskevan lainsäädäntöpaketin menettelysäännöt ovat luettavissa osoitteessa: 8

9 vaikutus finanssipolitiikan suunnitteluun ja seurantaan. Alankomaissa talousarviokuri juurrutetaan lainsäädäntöön EU:n vaatimusten mukaisesti, kun kestävää julkista taloutta koskeva laki tulee voimaan. 2. Kaikille viidelle talouskumppanuusohjelman toimittaneelle jäsenvaltiolle oli annettu verotusta koskevia maakohtaisia suosituksia. Yleisesti ottaen talouskumppanuusohjelmissa keskitytään pitkälti meneillään oleviin tai jo aiemmin suunniteltuihin verouudistuksiin. Niihin sisältyy kuitenkin myös viimeaikaisia tai uusia toimenpiteitä. Alankomaiden ohjelmassa nostetaan esiin kiinteistö- ja työverotuksen uudistuksia, joita toteutetaan parhaillaan suositusten noudattamiseksi mutta joista sovittiin pääasiassa viime vuonna. Maltan ohjelmaan sisältyy joukko uudistuksia, joilla tehostetaan verosäännösten noudattamista ja hallinnointia asiaa koskevien suositusten pohjalta. Monet toimista vaikuttavat kuitenkin liittyvän aiempiin tai jo meneillään oleviin uudistuksiin, eikä ohjelmaan sisälly toimia, joilla yksiselitteisesti puututtaisiin velanoton suosimiseen yritysverotuksessa maakohtaisten suositusten mukaisesti. Slovenian ohjelmassa sitä vastoin on useita verotustoimia, jotka on otettu hiljattain käyttöön vakauttamistarkoituksessa osana uutta finanssipoliittista strategiaa (mm. arvonlisäverotuksen kiristäminen, yhteisöverokannan alentamissuunnitelmista luopuminen, henkilökohtaisen tuloverotuksen kynnysarvojen ja vähennysten nimellinen jäädyttäminen sekä kiinteistöverouudistus), sekä toimenpiteitä verosäännösten noudattamisen tehostamiseksi. Ranskassa on meneillään useita verotukseen liittyviä uudistuksia maakohtaisten suositusten toteuttamiseksi. Talouskumppanuusohjelmassa korostetaan, että verotuksessa on otettu käyttöön kilpailukyky- ja työllisyyshyvitys ja sen voimassaoloa on jatkettu. Lisäksi on toteutettu arvonlisäverouudistus ja uusia ympäristöveroja. Verotukien hallinnointia uudistetaan parhaillaan, ja velanoton suosimista yritysverotuksessa pyritään vähentämään uusin toimin. Espanjan talouskumppanuusohjelmassa kuvaillaan pääasiassa maakohtaisiin suosituksiin pohjautuvia meneillään olevia verotusjärjestelmäuudistuksia, jotka on tarkoitus saada päätökseen helmikuun 2014 loppuun mennessä. Ohjelmaan ei kuitenkaan sisälly konkreettisia toimia muiden verotusta koskevien maakohtaisten suositusten toteuttamiseksi. 3. Lisäksi kaikille viidelle jäsenvaltiolle, jotka toimittivat talouskumppanuusohjelman, oli annettu maakohtaisia suosituksia eläkejärjestelmien ja terveydenhuoltopolitiikan uudistamiseksi. Alankomaat, Espanja ja Ranska ovat ryhtyneet eläkejärjestelmiä koskevien suositusten pohjalta konkreettisiin uudistustoimiin ja käynnistäneet lainsäädäntöprosessin eläkejärjestelmien vakauttamiseksi ja sen myötä julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi. Maltassa ja Sloveniassa uudistustoimia ollaan vielä hiomassa. Kaikki viisi jäsenvaltiota ovat ryhtyneet toimiin terveydenhuoltomenojen tehostamiseksi maakohtaisten suositusten mukaisesti. Toimet ovat kuitenkin edenneet vaihdellen: joissakin maissa (Alankomaissa, Espanjassa ja Ranskassa) suunnitelmat ovat jo verrattain pitkällä, kun taas toisissa (Maltassa ja Sloveniassa) uudistusprosessi on vielä alkuvaiheessa. 9

10 LIITE IV: Kuviot ja taulukot Taulukko A1. EA13-maiden kokonaisalijäämätavoitteet (% suhteessa BKT:hen) alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS), vakausohjelmien (VO) ja komission syksyn 2013 ennusteen (KOM) mukaan Maa ATS VO KOM ATS VO KOM BE -2,5-2,5-2,8-2,1-2,0-2,6 DE 0,0-0,3 0,0 0,2 0,2 0,1 EE -0,6-0,5-0,4-0,4 0,0-0,1 ES -6,8-6,3-6,8-5,8-5,5-5,9 FR -4,1-3,7-4,1-3,6-2,9-3,8 IT -3,0-2,9-3,0-2,5-1,8-2,7 LU -0,9-0,7-0,9-0,5-0,6-1,0 MT -2,7-2,7-3,4-2,1-2,1-3,4 NL -3,2-3,4-3,3-3,3-3,0-3,3 AT -2,3-2,3-2,5-1,5-1,5-1,9 SI -5,6-7,9-5,8-6,7-2,6-7,1 SK -3,0-2,9-3,0-2,8-2,6-3,2 FI -2,2-1,9-2,2-1,9-1,3-2,3 EA13-2,7-2,7-2,8-2,3-1,9-2,5 10

11 Taulukko A2. Rakenteellisen rahoitusaseman muutos (% suhteessa BKT:hen) EA13-maissa alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS), vakausohjelmien (VO) ja komission syksyn 2013 ennusteen (KOM) mukaan Maa ATS VO KOM ATS VO KOM BE 1,1 1,2 0,8 0,7 0,5 0,4 DE 0,3 0,0 0,3 0,0 0,4 0,0 EE -0,5-0,5-0,4 0,6 0,7 0,5 ES 1,2 1,4 1,1-0,1 0,4-0,1 FR 1,1 1,6 0,9 0,6 0,7 0,7 IT 0,5 0,9 0,6 0,1 0,4 0,1 LU -0,5 0,1-0, ,3-0,6 MT 1,3 0,5 0,35 0,5 0,6-0,1 NL 1,4 1,0 0, ,1 0,4 AT 0,1-0,4 0,0 0,2 0,7 0,0 SI 0,5 0,2-0,1 0,6 1,2 0,7 SK 1,3 1,2 1, ,5-0,8 FI 0,1 0,1-0,1 0,1 0,3-0,2 EA13 0,7 0,8 0,6 0,3 0,4 0,2 11

12 Taulukko A3. EA13-maiden velkasuhteet (% suhteessa BKT:hen) alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS), vakausohjelmien (VO) ja komission syksyn 2013 ennusteen (KOM) mukaan Maa ATS VO KOM ATS VO KOM BE 100,0 100,0 100,4 100,2 99,0 101,3 DE 79,6 80,4 79,6 76,90 77,7 77,1 EE 10,1 10,2 10,0 10,0 9,9 9,7 ES 94,2 91,4 94,8 98,9 96,2 99,9 FR 93,4 93,6 93,5 95,1 94,3 95,3 IT 132,9 130,4 133,0 132,7 129,0 134,0 LU 24,9 23,8 24,5 26,1 25,9 25,7 MT 73,2 74,2 72,6 73,2 74,2 73,3 NL 75,0 74,0 74,8 76,1 75,0 76,4 AT 74,6 73,6 74,8 74,0 73,0 74,5 SI 63,1 61,8 63,2 65,5 63,2 70,1 SK 54,3 54,8 54,3 56,8 56,3 57,2 FI 58,3 56,3 58,4 60,7 57,3 61,0 EA13 93,0 92,2 92,9 93,0 91,8 93,5 12

13 Taulukko A4. Reaalisen BKT:n kasvu (prosenttimuutos) EA13-maissa alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS), vakausohjelmien (VO) ja komission syksyn 2013 ennusteen (KOM) mukaan Maa ATS VO KOM ATS VO KOM BE 0,1 0,2 0,1 1,1 1,5 1,1 DE 0,5 0,4 0,5 1,6 1,6 1,7 EE 1,5 3,0 1,3 3,6 3,6 3,0 ES -1,3-1,3-1,3 0,7 0,5 0,5 FR 0,1 0,1 0,2 0,9 1,2 0,9 IT -1,8-1,3-1,8 1,1 1,3 0,7 LU 1,0 1,0 1,9 2,3 2,2 1,8 MT 1,2 1,4 1,8 1,7 1,6 1,9 NL -1,3-0,4-1,0 0,5 1,1 0,2 AT 0,4 1,0 0,4 1,7 1,8 1,6 SI -2,4-1,9-2,7-0,8 0,2-1,0 SK 0,8 1,2 0,9 2,2 2,9 2,1 FI -0,5 0,4-0,6 1,2 1,6 0,6 EA13-0,4-0,2-0,3 1,2 1,3 1,1 Taulukko A5. Julkisen talouden vakauttamistoimien koostumus EA13-maissa vuosina 2013 ja 2014 alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS), vakausohjelmien (VO) ja komission syksyn 2013 ennusteen (KOM) mukaan % suhteessa BKT:hen, ellei toisin mainita VO ATS KOM VO ATS KOM Tulosuhde 47,7 47,2 47,1 47,1 47,2 47,1 muutos prosenttiyksikköinä edellisvuoteen verrattuna 1,1 0,6 0,5-0,6 0 0 Menosuhde 50,4 50,0 49,8 49,1 49,5 49,6 muutos prosenttiyksikköinä edellisvuoteen verrattuna Rakenteellisen rahoitusaseman muutos 0,5 0,1-0,1-1,3-0,5-0,2 0,8 0,7 0,6 0,4 0,3 0,2 13

14 Kuvio A1. Suunnitellut muutokset tärkeimpiin menoeriin (% suhteessa BKT:hen) EA13-maissa vuonna 2014: alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn ennusteen (KOM) vertailua Kuvio A2. Arvioidut muutokset tärkeimpiin verotuloeriin (% suhteessa BKT:hen) EA13-maissa vuosina 2014: alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn ennusteen (KOM) vertailua 14

15 Kuvio A3. Julkisen talouden kokonaisrahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) vuonna 2014: komission syksyn ennusteen (KOM) ja alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) vertailua 2,0 Nimellinen rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) KOM-arviot EE 0,0 DE -8,0-7,0-6,0-5,0-4,0-3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0-1,0 AT -2,0 IT FI BE EA13-3,0 NL SK MT FR -4,0-5,0 ES -6,0 1,0-7,0 Nimellinen rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) ATS-arviot Kuvio A4. Vuoden 2014 kokonaisalijäämätavoitteiden erot (% suhteessa BKT:hen) komission syksyn ennusteen ja alustavien talousarviosuunnitelmien välillä: erittely osatekijöittäin 15

16 Kuviosta A4 käyvät ilmi jäsenvaltioiden kokonaisalijäämien muutosta koskevien arvioiden erot (prosentteina suhteessa BKT:hen) alustavien talousarviosuunnitelmien ja komission syksyn 2013 ennusteen välillä. Pylväiden eriväriset osat edustavat kokonaiseron osatekijöitä. Yleisesti ottaen rakenteellisen rahoitusaseman muutos vuonna 2014 on arvioitu komission syksyn ennusteessa 0,3 % suhteessa BKT:hen pienemmäksi kuin alustavissa talousarviosuunnitelmissa. Negatiivinen luku kertoo, että julkisen talouden alijäämän muutos on komission syksyn 2013 ennusteen perusteella pienempi kuin alustavan talousarviosuunnitelman perusteella. Merkittävin yksittäinen syy siihen, että alijäämän muutos on arvioitu pienemmäksi komission ennusteessa, ovat kertaluonteisten tekijöiden oletetun kehityksen erot. Kuvio A5. Vuoden 2014 velkatavoitteiden erot (% suhteessa BKT:hen) komission syksyn ennusteen ja alustavien talousarviosuunnitelmien välillä: erittely osatekijöittäin Kuviosta A5 näkyvät velan kehitystä vuodesta 2013 vuoteen 2014 koskevien arvioiden erot alustavien talousarviosuunnitelmien ja komission ennusteen välillä. Positiivinen ero merkitsee, että velka (tai sen osatekijä) on arvioitu suuremmaksi alustavissa talousarviosuunnitelmissa. Kehitysarvioiden erot on eritelty osatekijöihin: vertailukohdan vaikutus, lumipallovaikutuksen (tai korko-kasvu-tekijän) ero, perusalijäämän ero sekä velkakannan korjauserien ero. Velkakannan korjauserien oletettu kehitys selittää sitä, että komission ennusteessa velan väheneminen on arvioitu vaatimattomammaksi. 16

17 LIITE V: Alustavien talousarviosuunnitelmien maakohtainen arviointi Vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaiset suunnitelmat Viro saavutti keskipitkän aikavälin tavoitteensa eli rakenteellisen ylijäämän vuonna 2012, ja julkisen talouden rahoitusasema säilynee jatkossakin terveellä pohjalla tavoitteen mukaisesti. Vaikka Viron rakenteellinen rahoitusasema heikkenee vuonna 2013 siten, että keskipitkän aikavälin tavoitteesta jäädään tilapäisesti ½ % suhteessa BKT:hen, poikkeaman odotetaan suunnitelman perusteella korjaantuvan vuonna Poikkeama keskipitkän aikavälin tavoitteesta vuonna 2013 johtuu osaksi hallituksen päätöksestä, jonka mukaan vuonna 2013 jaetaan vähemmän valtionyhtiöiden osinkoja, mutta vuosina 2014 ja 2015 jaetaan lisäosinkoja, millä on positiivinen vaikutus vuoden 2014 talousarvioon. Julkisen talouden kehityksen riskit ovat kaiken kaikkiaan vähäisiä, koska tavoitteena on lähes tasapainossa oleva nimellinen rahoitusasema, ja julkinen velka on EU:n pienin (10 % suhteessa BKT:hen vuonna 2014). Saksan alustava talousarviosuunnitelma perustuu arvioihin, joiden mukaan julkisyhteisöjen rahoitusasema on tasapainossa ja velkasuhde supistuu vuosina 2013 ja Saksa noudatti keskipitkän aikavälin tavoitettaan vuonna 2012 vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan vaatimusten mukaisesti, ja aikoo jatkaa tällä linjalla vuosina 2013 ja Se on myös edistynyt riittävästi kohti velkakriteerin noudattamista. Nämä ennusteet ovat pitkälti komission syksyn talousennusteen mukaisia ja vaikuttavat kaiken kaikkiaan realistisilta. On kuitenkin huomattava, että alustavan talousarviosuunnitelman antanut liittohallitus on väistymässä ja että suunnitelma perustuu oletukseen, jonka mukaan politiikka ei muutu. Juuri vaatimusten mukaiset suunnitelmat Komission ennusteen mukaan Ranskan nimellinen alijäämä muodostuu maan alustavan talousarviosuunnitelman perusteella suositettua suuremmaksi tänä ja ensi vuonna, ja taustalla olevaksi rakenteellisen rahoitusaseman muutokseksi suhteessa BKT:hen arvioidaan 0,9 % vuonna 2013 ja 0,7 % vuonna Kun neuvoston suosituksen antamisen aikaista ennustetta korjataan siten, että otetaan huomioon potentiaalista BKT:n kasvua koskevat tarkistetut arviot ja odottamaton vajaus verotuloissa, toteutettavien rakenteellisten sopeutustoimien suuruudeksi saadaan kuitenkin 1,3 % ja 0,8 % suhteessa BKT:hen. Näin korjattu rakenteellinen sopeutus pysyy juuri ja juuri neuvoston suosituksessa esitetyissä rajoissa. Tätä arviota kokoava arviointi, jonka mukaan Ranskan toteuttamien vuotta 2014 koskevien lisätoimenpiteiden yhteisvaikutus on hieman alle 1 % suhteessa BKT:hen. Vaikka odotettuun julkisen talouden kehitykseen vuosina 2013 ja 2014 liittyy vielä merkittäviä riskejä, Ranskan voidaan katsoa toteuttaneen 21. kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisesti tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Alankomaissa liiallista alijäämää koskevan menettelyn vaatimukset on komission syksyn 2013 ennusteen mukaan täytetty sekä julkisen talouden kokonaisalijäämää että rakenteellista alijäämää koskevien tavoitteiden osalta ja 21. kesäkuuta annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia on toteutettu. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan tosin pysyvän suosituksessa asetetun nimellistavoitteen (2,8 % suhteessa BKT:hen) yläpuolella vuonna Ennusteen mukaan rakenteellisen rahoitusaseman muutos, jota on korjattu siten, että otetaan huomioon potentiaalista kasvua koskevat tarkistukset ja odottamaton tulovajaus vuoksi, on 0,5 % suhteessa BKT:hen ja alittaa siten liiallista alijäämää koskevassa suosituksessa asetetun tavoitteen (noin 0,7 % suhteessa BKT:hen). Kokoavasta arvioinnista 17

18 käy ilmi, että Alankomaat on päättänyt lisätoimista, joiden vaikutus vuonna 2014 on noin 1 % suhteessa BKT:hen. Sen suuruisia toimia on katsottu tarvittavan, jotta voidaan saavuttaa suosituksessa esitetyt rakenteellista rahoitusasemaa koskevat tavoitteet. Slovenian alustavassa talousarviosuunnitelmassa esitetään julkisen talouden kokonaisalijäämätavoitteeksi 5,6 % suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 6,7 % vuonna 2014, mikä ylittää liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä asetetut tavoitteet (4,9 % ja 3,3 %). Komission syksyn 2013 talousennusteessa arvioidaan rakenteellisen rahoitusaseman muutokseksi -0,1 % suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 0,7 % vuonna Kun näihin lukuihin tehdään odottamattomista tulovajauksista ja potentiaalista kasvua koskevien laskelmien tarkistuksista johtuvat korjaukset, rakenteellisen rahoitusaseman arvioidaan parantuvan 0,6 % suhteessa BKT:hen molempina vuosina, mikä jää niukasti alle rakenteellista vakauttamista vuotta 2013 koskevan suosituksen (0,7 %), mutta vastaavasti ylittää hienokseltaan vuotta 2014 koskevan suosituksen (0,5 %). Kesäkuussa 2013 annetun liiallista alijäämää koskevan suosituksen jälkeen toteutettujen, vuotta 2013 koskevien vakauttamistoimien vaikutus on kokoavan arvioinnin perusteella hiukan suurempi kuin suosituksessa mainittu vakauttamista koskevien lisätoimien vaikutus, joka oli 1 % suhteessa BKT:hen. Vuotta 2014 koskevan kokoavan arvioinnin mukaan vakauttamista koskevien lisätoimien vaikutus jää hieman alle kesäkuussa 2013 annetussa suosituksessa mainittujen vaikutusten (1½ % suhteessa BKT:hen). Käytettävissä olevien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että Slovenia on toteuttanut tuloksellisia toimia vuonna 2013 ja onnistuu näillä näkymin parantamaan rakenteellista rahoitusasemaansa vuonna 2014 suosituksen mukaisesti, joskaan liikkumavaraa ei ole. Pitkälti vaatimusten mukaiset suunnitelmat Belgiassa julkisen talouden kokonaisalijäämä on vuoden 2013 alustavan talousarviosuunnitelman mukaan alle 3 %:n viitearvon, mutta se ylittää komission ennusteen perusteella niukasti liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaisen tavoitteen eli 2,7 % suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden vakauttamistoimien vaikutukseksi arvioidaan tällä hetkellä 0,8 % suhteessa BKT:hen. Kun tähän lukuun tehdään korjaukset, jotka johtuvat potentiaalisen kasvun tarkistamisesta alaspäin neuvoston päätöksen aikaisesta arviosta ja päätöksen taustalla olevien tulojen vajauksesta, rakenteellisen rahoitusaseman tarkistettu parantumisarvio on 1 % suhteessa BKT:hen, mikä vastaa neuvoston vaatimusta. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että Belgia on toteuttanut tuloksellisia toimia 21. kesäkuuta 2013 hyväksytyn neuvoston suosituksen mukaisesti. Jos Belgia korjaa liiallisen alijäämänsä vuoden 2013 aikana, siihen sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osaa. Siinä tapauksessa maa olisi edistynyt riittävästi kohti velkakriteerin noudattamista. Vuonna 2014 on kuitenkin odotettavissa poikkeama keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta. Jos poikkeama toistuu seuraavana vuonna, se voidaan katsoa merkittäväksi, jolloin se saattaa vaarantaa sopimuksen ennaltaehkäisevän osan vaatimusten noudattamisen. Belgian odotetaan noudattavan velkakriteeriä vuonna Itävallan julkisen talouden alijäämän odotetaan pysyvän 3 prosentin kynnysarvon alapuolella vuonna 2013 sekä alustavan talousarviosuunnitelman että komission ennusteen perusteella, mikä vastaa neuvoston suositusta liiallisen alijäämän korjaamisesta vuoteen 2013 mennessä. Epävarmuus odotettavissa olevan pankkituen kustannuksista saattaa kuitenkin vaarantaa alijäämän kestävää korjaamista koskevan tavoitteen saavuttamisen. Jos neuvosto kumoaa liiallista alijämää koskevan menettelyn keväällä 2014, Itävalta noudattaa velkakriteeriä vuonna 2014 alkavan siirtymävaiheen ajan. Itävalta pyrkii kuitenkin vuonna 2014 vain 0,5 prosentin suuruiseen sopeuttamiseen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta, mikä johtaisi 18

19 rakenteellisen rahoitusaseman muutoksen merkittävään poikkeamaan sopeutusuralta. On kuitenkin huomattava, että alustavan talousarviosuunnitelman antanut liittohallitus on väistymässä ja että suunnitelma perustuu oletukseen, jonka mukaan politiikka ei muutu. Slovakia saa alustavan talousarviosuunnitelmansa ja komission ennusteen mukaan alijäämänsä 3 %:n kynnysarvon mukaiseksi vuonna 2013, joka on neuvoston asettama määräaika liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Finanssipoliittisten toimien keskimääräinen vuotuinen vaikutus vuosina , kun liiallista alijäämää koskevan suosituksen perustana olleisiin arvioihin on tehty potentiaalisen kasvun muutosten ja tulovajausten edellyttämät korjaukset, on 2 % suhteessa BKT:hen, mikä on selvästi yli neuvoston suosituksen (1 %). Vuoden 2014 alustavassa talousarviosuunnitelmassa asetetaan julkisen talouden alijäämätavoitteeksi 2,8 % suhteessa BKT:hen. Sen sijaan komission ennusteen mukaan alijäämä nousee kuitenkin nykyisellä politiikalla 3,2 prosenttiin, mikä viittaa siihen, että liiallisen alijäämän kestävästä korjaantumisesta ei ole varmuutta. Tämä merkitsee sitä, että lisätoimenpiteet saattavat olla tarpeen liiallista alijäämää koskevan menettelyn kumoamisen edellytyksenä olevan kestävän korjaantumisen varmistamiseksi. Slovakia ei myöskään täysin noudata vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan vaatimuksia vuonna 2014, sillä sen rakenteellisen rahoitusaseman ennustetaan heikkenevän. Suunnitelmat, joihin liittyy riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä Italian alustavassa talousarviosuunnitelmassa arvioidaan, että julkisen talouden alijäämä, joka oli 3 % suhteessa BKT:hen vuosina 2012 ja 2013, supistuu 2,5 prosenttiin vuonna Hallituksen ennusteiden mukaan rakenteellinen rahoitusasema (suhdannevaihtelun sekä kertaluonteisten ja muiden väliaikaisten toimenpiteiden vaikutuksesta puhdistettu rahoitusasema, jonka komissio on laskenut uudelleen alustavan talousarviosuunnitelman tietojen perusteella yhteisesti sovittuja menettelyjä käyttäen) paranee kaiken kaikkiaan 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 0,2 prosenttiyksikköä vuonna 2014 (vuonna 2012 parannus oli 2¼ prosenttiyksikköä). Rakenteellinen rahoitusasema olisi silti edelleen alijäämäinen vuonna 2014 (-0,7 % suhteessa BKT:hen). Komission ennusteen mukaan vuoden 2014 alijäämä olisi 2,7 % suhteessa BKT:hen. Tätä selittää ennen muuta hitaampi talouskasvu, minkä vuoksi komission ennuste vastaa alustavan talousarviosuunnitelman pohjalta uudelleenlaskettua rakenteellista rahoitusasemaa. Rahoitusasemaan kohdistuu heikkenemisriskejä, jotka liittyvät jo säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanon mahdollisiin puutteisiin ja alustavan talousarviosuunnitelman vesittymiseen parlamentissa. Alustavan talousarviosuunnitelman mukaan julkisen talouden bruttovelan odotetaan saavuttavan huippunsa (133 % suhteessa BKT:hen) vuonna 2013 ja vakautuvan vuonna Komission ennusteen mukaan Italia ei edisty riittävästi velkakriteerin noudattamista kohti vuonna 2014, koska rakenteellinen sopeuttaminen on riittämätöntä (0,1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, kun vaatimus on 0,7 prosenttiyksikköä). Italia on sisällyttänyt alustavaan talousarviosuunnitelmaansa määrärahoja, jotka liittyvät hallituksen aikomukseen hyödyntää ns. investointilauseketta. Näiden määrärahojen suuruus on noin ¼ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Koska Italia ei noudata velkakriteeriä vuonna 2014, sillä ei kuitenkaan ole edellytyksiä hyödyntää investointilauseketta. Sen vuoksi Italian olisi vuonna 2014 edelleen huolehdittava tarvittavista rakenteellisista sopeutustoimista, jotta se edistyisi riittävästi kohti keskipitkän aikavälin tavoitettaan. Merkit viittaavat rakenteellisen rahoitusaseman poikkeamiseen tavoitellusta vuonna Jos poikkeama toistuu seuraavana vuonna, se voidaan katsoa merkittäväksi, jolloin se saattaa vaarantaa sopimuksen ennaltaehkäisevän osan vaatimusten noudattamisen. 19

20 Luxemburgin julkisen talouden nimellisen rahoitusaseman odotetaan komission syksyn 2013 ennusteen perusteella heikkenevän siten, että BKT:hen suhteutettu alijäämä on (0,6 % vuonna 2012) on 0,9 % vuonna 2013 ja 1 % vuonna Julkisen talouden rakenteellisen ylijäämän, joka oli 0,8 % suhteessa BKT:hen vuonna 2012, odotetaan sekä alustavan talousarviosuunnitelman että komission ennusteen perusteella supistuvan 0,2 prosenttiin vuonna 2013 eli alle keskipitkän aikavälin tavoitteen (0,5 %). Olettaen, että politiikka ei muutu, rakenteellisen rahoitusaseman ennustetaan poikkeavan entistä enemmän keskipitkän aikavälin tavoitteesta ja muuttuvan jopa 0,4 % alijäämäiseksi vuonna Kaiken kaikkiaan Luxemburgin odotetaan poikkeavan keskipitkän aikavälin tavoitteestaan vuonna 2013 ja vielä selvemmin vuonna On kuitenkin huomattava, että alustavan talousarviosuunnitelman antanut hallitus on väistymässä ja että suunnitelma perustuu oletukseen, jonka mukaan politiikka ei muutu. Komission syksyn 2013 ennusteen perusteella Maltan alijäämän odotetaan täyttävän liiallista alijäämää koskevan menettelyn vaatimukset. Toisaalta tarkistetun rakenteellisen rahoitusaseman muutos (0,5 % suhteessa BKT:hen) jää komission ennusteen mukaan alle rakenteellista vakauttamista vuonna 2013 koskevan suosituksen (0,7 %). Vaikka Maltan voidaan katsoa noudattaneen 21. kesäkuuta 2013 annettua neuvoston suositusta tähän asti, on olemassa riski, että alijäämän korjaaminen ei toteudu, koska tarvittaviin ponnistuksiin ei nähtävästi ole ryhdytty. Tilannetta on tarkasteltava uudelleen, kun kevään 2014 tiedot ovat käytettävissä. Sen sijaan jo ennen vuoden 2014 talousarvion arviointia voidaan todeta, että liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaisia nimellistä ja rakenteellista rahoitusasemaa koskevia vaatimuksia ei ole täytetty, koska komission alijäämäennuste ylittää menettelyssä asetetun 2,7 prosentin tavoitteen ja tarkistettu rakenteellinen rahoitusasema (0,3 %) jää alle finanssipoliittisten toimien vaikutusta koskevan suosituksen mukaisen tavoitteen (0,7 % suhteessa BKT:hen vuonna 2014). Vuoden 2014 alijäämäarviossa (3,4 %, kun suositus oli 2,7 %) ei kuitenkaan ole otettu huomioon vuoden 2014 talousarvioon sisältyviä vakauttamistoimia, joista ei ollut toimitettu yksityiskohtaisia tietoja koontipäivään mennessä. On syytä huomata, että alustavaan talousarviosuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteuttaminen supistaisi alijäämäennustetta nimellismääräisesti 0,2 % suhteessa BKT:hen. Tämäkään ei kuitenkaan riittäisi liiallista alijäämää koskevan suosituksen noudattamiseksi. Espanjan alijäämäksi vuonna 2014 arvioidaan komission syksyn ennusteessa 5,9 % suhteessa BKT:hen, mikä ylittää niukasti Espanjan toimittamassa alustavassa talousarviosuunnitelmassa asetetun tavoitteen (5,8 %). Julkisen talouden kehitykseen vuosina 2013 ja 2014 liittyy kuitenkin suuria epävarmuustekijöitä. Käytettävissä olevien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että Espanja on toteuttanut tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi vuonna 2013, mutta on olemassa riski, että vuoden 2014 alustava talousarviosuunnitelma ei täytä liiallista alijäämää koskevassa suosituksessa asetettuja vaatimuksia. Suunnitelma perustuu varsin optimistisiin kasvuoletuksiin, ja joidenkin siihen sisältyvien toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyy riskejä. Tämä vaikeuttaa kokonaistavoitteen saavuttamista. Sitä paitsi suunnitellut rakenteelliset sopeutustoimet näyttävät jäävän vähäisemmiksi kuin mitä liiallista alijäämää koskevassa suosituksessa pidettiin tarpeellisena. Sen vuoksi Espanjaa kehotetaan toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2014 talousarvio on kaikilta osin vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Vuosille 2015 ja 2016 kaavailtu julkisen talouden sopeuttaminen on selvästi riittämätöntä liiallista alijäämää koskevan suosituksen noudattamiseksi. Tosin Espanja ei ole vielä yksilöinyt rakenteellisia toimenpiteitä, jotka sen on toteutettava näinä vuosina liiallisen alijäämänsä korjaamiseksi vuoteen 2016 mennessä. 20

21 Suomen alustavassa talousarviosuunnitelmassa julkisen talouden alijäämän ennustetaan nousevan suuremmaksi vuonna 2013 (2,2 % suhteessa BKT:hen) kuin vakausohjelman ennusteessa (1,9 %). Suunnitelman mukaan julkisen talouden alijäämä supistuu kuitenkin 1,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014, kun taas komission syksyn ennusteen perusteella se olisi 2,3 %. Eroa selittävät heikompi kasvuennuste ja myös erilaiset arviot julkisen talouden kehityksestä. Komission ennusteen mukaan on olemassa riski, että keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai sopeutusurasta poiketaan merkittävästi vuonna Koska julkisen velan BKT-suhteen odotetaan ylittävän 60 % vuonna 2014, komissio on laatinut perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisen kertomuksen, jossa tutkitaan, edellyttääkö velkatilanne liiallista alijäämää koskevan menettelyn käynnistämistä. 21