KOMISSION TIEDONANTO EUROALUEEN MAIDEN ALUSTAVAT TALOUSARVIOSUUNNITELMAT VUODELLE 2014: KOKONAISARVIO JULKISEN TALOUDEN TILANTEESTA JA NÄKYMISTÄ

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2013) 900 final KOMISSION TIEDONANTO EUROALUEEN MAIDEN ALUSTAVAT TALOUSARVIOSUUNNITELMAT VUODELLE 2014: KOKONAISARVIO JULKISEN TALOUDEN TILANTEESTA JA NÄKYMISTÄ FI FI

2 Tiivistelmä Vastauksena kriisistä johtuviin finanssipoliittisiin haasteisiin komissio ja jäsenvaltiot noudattavat talouden tehostetun ohjauksen ja hallinnan piirissä eriytettyä finanssipoliittista strategiaa, jossa otetaan huomioon maakohtaiset haasteet. Euroalueeseen kuuluvat jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle tänä syksynä ensimmäistä kertaa alustavat talousarviosuunnitelmansa, joiden pohjalta komissio antaa lausunnon siitä, ovatko tulevaa vuotta koskevat talousarviosuunnitelmat vakaus- ja kasvusopimukseen perustuvien velvoitteiden mukaisia. Kaikki euroalueeseen kuuluvat jäsenvaltiot, jotka eivät ole makrotalouden sopeutusohjelman kohteena, toimittivat alustavat talousarviosuunnitelmansa vuodelle 2014 määräaikaan eli lokakuun 15. päivään mennessä. Komissio on arvioinut talousarviosuunnitelmat ja antaa lausunnon kunkin jäsenvaltion suunnitelmasta. On rohkaisevaa, että yhdenkään alustavan talousarviosuunnitelman ei katsottu olevan vakavasti vakaus- ja kasvusopimuksen velvoitteiden vastainen ja että tarkistettuja suunnitelmia ei ole tarpeen pyytää. Komissiolla on kuitenkin useissa tapauksissa merkittävästi huomautettavaa, ja se kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita ottamaan lausunnot huomioon vuoden 2014 lopullista talousarviota hyväksyttäessä. Komissio on tehnyt seuraavat johtopäätökset: 1. Kahden maan (Saksan ja Viron) alustavien talousarviosuunnitelmien katsotaan olevan vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukaisia. 2. Kolmen maan (Alankomaiden, Ranskan ja Slovenian) alustavien talousarviosuunnitelmien katsotaan olevan juuri vaatimusten mukaisia, mutta pienikin poikkeama sopeutusuralta vaarantaisi liiallisen alijäämän korjautumisen. Komissio kehottaa maiden viranomaisia panemaan talousarvion tinkimättä täytäntöön. 3. Kolmen maan (Belgian, Itävallan ja Slovakian) alustavien talousarviosuunnitelmien katsotaan olevan pitkälti vaatimusten mukaisia. Maat etenevät asianmukaisesti liiallisen alijäämänsä korjaamisessa määräajassa eli viimeistään vuonna 2013, mutta talousarviosuunnitelmat saattavat johtaa jonkinasteiseen poikkeamiseen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta. Komissio kehottaa maiden viranomaisia varmistamaan kansallisessa talousarviomenettelyssä, että vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia noudatetaan kaikilta osin. 4. Viiden maan (Espanjan, Italian, Luxemburgin, Maltan ja Suomen) alustaviin talousarviosuunnitelmiin liittyy riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä. Espanjan ja Maltan suunnitelmissa riskinä on, että liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä annettujen suositusten noudattaminen voi vaarantua. Italian tämänhetkiset suunnitelmat saattaisivat johtaa velan vähentämistä koskevan säännön rikkomiseen vuonna Luxemburgin ja Suomen riskinä on, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta poiketaan merkittävästi. Komissio kehottaa maiden viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2014 talousarvio on kaikilta osin vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten, ja etenkin puuttumaan arvioinnissa havaittuihin riskeihin. 5. Julkisen velan odotetaan vakautuvan euroalueella kokonaisuutena. Viime vuosina toteutetut mittavat vakauttamistoimet alkavat nyt tuottaa tuloksia. Talouden orastavan elpymisen myötä julkisen talouden kokonaisrahoitusaseman pitäisi kohentua niin, että 2

3 alijäämäsuhde keskimäärin alittaa 3 prosentin viitearvon. Suunnitellut vakauttamistoimet ovat mittavimmat niissä maissa, joiden julkisen talouden tilanne on haasteellisin, joskin eroja esiintyy jonkin verran kunkin maan finanssipoliittisen liikkumavaran mukaan. Kuitenkin vain kaksi maata on saavuttanut keskipitkän aikavälin tavoitteensa, joten vakauttamista on tarpeen jatkaa. 6. Suunnitelmien perusteella julkista taloutta olisi vakautettava (mitattuna suhdannekorjatun rahoitusaseman muutoksella ilman kertaluonteisten ja tilapäisten toimien vaikutusta) ensi vuonna kokonaisuutena ¼ prosenttia suhteessa BKT:hen. Finanssipoliittisten toimien vähäisyys saattaa kertoa siitä, että vastaus euroalueen julkisen talouden haasteisiin jää kokonaisuutena riittämättömäksi. Toisaalta saattaa olla, että toteutettavat vakauttamistoimet eivät näy kokonaisuudessaan rakenteellisessa rahoitusasemassa, kun tulot reagoivat talouden kasvuun tavanomaista vaimeammin ja potentiaalisen tuotannon kasvu on tällä hetkellä keskipitkän aikavälin näkökulmasta vaisua. 7. Kestävän kasvun edellytysten vahvistamiseksi tarvitaan lisää rakenneuudistuksia, joilla jäsenvaltioiden tulisi tukea kestävän julkisen talouden rahoitusaseman saavuttamiseen tähtäävää strategiaansa. Viisi niistä euroalueen maista, joille annettiin liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä tarkistetut suositukset aiemmin vuonna 2013, toimittivat talouskumppanuusohjelman. Ohjelmissa esitetään pääpiirteissään ne finanssipoliittiset ja rakenteelliset uudistukset, joilla on tarkoitus tukea alijäämien pysyvää korjautumista. Osana talouskumppanuusohjelmia on kaiken kaikkiaan edistytty kansallisten julkisen talouden kehysten parantamisessa, kun taas verojärjestelmien uudistaminen on edennyt vaihdellen ja eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiä on uudistettu merkittävästi, joskaan ei kaikissa maissa. 8. Talousarviosuunnitelmissa ei edelleenkään kiinnitetä riittävästi huomiota julkisen talouden vakauttamistoimien koostumukseen. Etenkin on todettava, että vaikka julkisten pääomamenojen kehitys on vakautumassa viime vuodet jatkuneen yleisen supistamistrendin jälkeen, julkisia pääomamenoja ei ole ryhdytty kasvattamaan. Hyvin laadittuun vakauttamisstrategiaan kuuluu olennaisena osana menokurin painottaminen, etenkin jos julkinen sektori on verrattain suuri. Jatkuvaa etenemistä kohti vakaata julkisen talouden rahoitusasemaa olisi edistettävä toteuttamalla kasvua tukevia rakenneuudistuksia. 3

4 Sisällysluettelo I. Johdanto... 5 II. Yleiskatsaus alustaviin talousarviosuunnitelmiin... 6 Taulukko 1: Yhteenveto alustavia talousarviosuunnitelmia koskevista komission maakohtaisista lausunnoista..7 III. Keskeiset kokonaispäätelmät... 9 Taulukko 2: Yhteenveto talouden ja julkisen talouden kokonaisluvuista EA13-maissa (2013 ja 2014) LIITE I: Syksyn 2013 Euroopan talousennusteen laadintamenetelmä ja taustaoletukset LIITE II: Herkkyysanalyysi LIITE III: Rakenneuudistusten täytäntöönpano: vahvempi kasvu, enemmän uusia työpaikkoja ja vakaampi julkinen talous LIITE IV: Kuviot ja taulukot LIITE V: Alustavien talousarviosuunnitelmien maakohtainen arviointi 4

5 I. Johdanto EU:ssa on viime vuosina parannettu merkittävästi talouden ohjausta ja hallintaa. Finanssipolitiikalle on luotu johdon vuotuinen kierto, johon kuuluu vielä lisävaiheita euroalueen maille. Kierron alkupuoliskon muodostaa keväinen talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso. Sen yhteydessä euroalueeseen kuuluvat jäsenvaltiot määrittelevät vakausohjelmissaan finanssipolitiikkaansa keskipitkällä aikavälillä, ja komissio arvioi ohjelmia vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten pohjalta. Neuvosto antaa jäsenvaltioille komission suositusten pohjalta finanssipolitiikkaa ja rakenneuudistuksia koskevia suosituksia. Vuoden jälkipuoliskolla jäsenvaltioiden odotetaan panevan yhteisesti sovitut periaatteet täytäntöön. Tänä syksynä jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle ja euroryhmälle ensimmäistä kertaa tulevaa vuotta koskevat alustavat talousarviosuunnitelmansa. Menettelyn tarkoituksena on varmistaa talous- ja rahaliiton moitteeton toiminta. Talousarviosuunnitelmissa esitetään tiivistetysti kansalliselle parlamentille annetun talousarvioesityksen sisältö. Kolmetoista euroalueeseen kuuluvaa jäsenvaltiota toimitti alustavat talousarviosuunnitelmansa komissiolle määräajassa eli viimeistään 15. lokakuuta. 1 Makrotalouden sopeutusohjelman kohteena olevien neljän euroalueen maan ei tarvitse toimittaa erikseen talousarviosuunnitelmaa, sillä niiden finanssipolitiikkaa seurataan jo tiiviisti osana ohjelmia. Komissio antaa kustakin suunnitelmasta lausunnon, jossa se arvioi, onko suunnitelma sisällöltään maan vakaus- ja kasvusopimukseen perustuvien velvoitteiden. Komissio myös laatii kokonaisarvion julkisen talouden tilanteesta ja näkymistä koko euroalueella. Lausunnoissa kansallisille parlamenteille annetaan talousarviomenettelyn aikana riippumattomia politiikkaneuvoja puuttumatta kuitenkaan parlamentin budjettivaltaan. Neuvot auttavat arvioimaan, ovatko alustavat talousarviosuunnitelmat yhteisiin finanssipoliittisiin sääntöihin perustuvien velvoitteiden mukaisia. On jäsenvaltioiden edun mukaista ottaa lausunnot huomioon, sillä vahvistetun vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla on vuodesta 2011 lähtien voitu määrätä tiukempia seuraamuksia, mikäli julkisen talouden kehitys on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten vastaista. Lujitettujen talouden ohjaus- ja hallintajärjestelyjen myötä käytettävissä on nyt kattava välineistö, jonka avulla talous- ja finanssipolitiikkaa voidaan käsitellä yhteistä etua koskevana asiana perussopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Heinäkuussa 2013 neuvosto kehotti euroryhmää 2 seuraamaan ja koordinoimaan euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa ja euroalueen finanssipolitiikan kokonaisviritystä sen varmistamiseksi, että finanssipolitiikka on eriytettyä ja edistää kasvua. Se kehotti tätä varten euroryhmää keskustelemaan euroalueen jäsenvaltioiden alustavia talousarviosuunnitelmia koskevista komission lausunnoista sekä pohtimaan julkisen talouden tilannetta ja näkymiä koko euroalueella talousarviosuunnitelmia ja niiden vuorovaikutusta koskevan komission kokonaisarvioinnin perusteella. Koordinoinnin pitäisi osaltaan auttaa varmistamaan, että julkisen talouden vakauttamisen aikataulu on eriytetty euroalueella kunkin jäsenvaltion finanssi- ja talouspoliittisen erityistilanteen mukaan ja että julkisen talouden 1 2 Tästä uudesta menettelystä säädetään alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 473/2013, joka on toinen budjettikurin tiukentamista koskevaan lainsäädäntöpakettiin kuuluvista kahdesta asetuksesta. Neuvoston suositus, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2013, euroa rahayksikkönään käyttävien jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanosta (EUVL C 217, , s. 97). 5

6 rakenteellisen rahoitusaseman sopeuttaminen on määritelty vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaisesti, niin että mahdollistetaan automaattisten vakauttajien toiminta sopeutusuran eri vaiheissa. Koordinoinnilla varmistetaan myös, että julkisen talouden vakauttamistoimia tuetaan yleisesti tehokkailla ja kasvua edistävillä meno- ja tulopuolen toimenpiteillä sekä asianmukaisilla rakenneuudistuksilla, jotka vahvistavat talouden kasvupotentiaalia. Näin voidaan lisätä finanssipolitiikan uskottavuutta keskipitkällä aikavälillä. II. Yleiskatsaus alustaviin talousarviosuunnitelmiin Alustavia talousarviosuunnitelmia koskevassa komission lausunnossa tarkastellaan vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten sekä sopimuksen pohjalta annettujen suositusten noudattamista. Komission lausunnossa arvioidaan, korjautuuko liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena olevien jäsenvaltioiden liiallinen alijäämä asianmukaisesti. Niiden jäsenvaltioiden suhteen, joihin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osaa (ja jotka siis eivät ole liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä), lausunnossa arvioidaan, etenevätkö jäsenvaltiot kohti keskipitkän aikavälin tavoitteittaan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten sekä heinäkuussa annettujen maakohtaisten suositusten mukaisesti. Arviointi perustuu komission syksyn 2013 talousennusteeseen. Taulukossa 1 esitetään yhteenveto 15. marraskuuta annetuissa komission lausunnoissa esitetyistä kunkin jäsenvaltion alustavia talousarviosuunnitelmia koskevista arvioista sekä finanssipoliittisten uudistusten etenemistä koskevista arvioista. Mikäli komissio havaitsee, että alkuperäisessä suunnitelmassa on jätetty erityisen vakavalla tavalla noudattamatta vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia finanssipoliittisia velvoitteita, se voi vaatia toimittamaan tarkistetun talousarviosuunnitelman. Tällainen tilanne syntyisi silloin, jos alustavan talousarviosuunnitelman täytäntöönpano vaarantaisi asianomaisen jäsenvaltion rahoitusvakauden, uhkaisi vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan tai johtaisi neuvoston vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla antamien suositusten merkittävään rikkomiseen. Komission arvion perusteella yhdenkään jäsenvaltion alustavissa talousarviosuunnitelmissa ei ole vakavasti jätetty noudattamatta velvoitteita. Monet suunnitelmista kuitenkin antavat aihetta huoleen. Vertailevan arvion mahdollistamiseksi alustavat talousarviosuunnitelmat on jaoteltu arvioinnissa karkeasti seuraaviin ryhmiin (ks. taulukko 1): Vaatimusten : komission syksyn 2013 ennusteen mukaan talousarviosuunnitelmaa ei ole tarpeen muuttaa kansallisessa talousarviomenettelyssä, sillä se on jo vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten. Juuri vaatimusten : komission syksyn 2013 ennusteen mukaan alustava talousarviosuunnitelma on juuri riittävä sen varmistamiseksi, että vakaus ja kasvusopimuksen vaatimuksia noudatetaan. Komissio ei edellytä viranomaisilta lisätoimia kansallisessa talousarviomenettelyssä, mutta talousarvio tulisi panna tinkimättä täytäntöön, sillä vähäisetkin poikkeamat suunnitelmasta vaarantaisivat vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten täyttymisen. Pitkälti vaatimusten : komission syksyn 2013 ennusteen mukaan vakauttamistoimet ovat riittämättömiä viemään jäsenvaltiota vakaus- ja kasvusopimuksessa edellytetyllä tavalla kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta. Mikäli tilanne jatkuu vuosien ajan, jäsenvaltio saatetaan asettaa sopimuksen korjaavan osan mukaiseen merkittävää poikkeamaa koskevaan menettelyyn. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan 6

7 talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2014 talousarvio on kaikilta osin vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten. Riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä: komission syksyn 2013 ennusteen mukaan alustava talousarviosuunnitelma ei todennäköisesti ole riittävä sen varmistamiseksi, että vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia noudatetaan. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet, jotta voidaan puuttua alustavaa talousarviosuunnitelmaa koskevassa komission arviossa esiin tuotuihin riskeihin ja varmistaa siten, että vuoden 2014 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten. Taulukko 1. Yhteenveto alustavia talousarviosuunnitelmia koskevista komission maakohtaisista lausunnoista Maa Komission syksyn 2013 ennusteeseen perustuva yleisarvio Yleisarvio siitä, onko alustava talousarvio vakaus- ja kasvusopimuksen Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn vaatimusten noudattaminen vuosina Ennaltaehkäisevän osan vaatimusten noudattaminen vuonna 2014 Yleisarvio finanssipoliittisia ja rakenteellisia uudistuksia koskevien vuoden 2013 maakohtaisten suositusten noudattamisesta Yleisarvio finanssipoliittisten ja rakenteellisten uudistusten etenemisestä Maakohtaisiin suosituksiin sisältyvien rakenneuudistusten eteneminen kesäkuusta 2013 alkaen BE Pitkälti vaatimusten Liiallinen alijäämä korjautunut kestävästi vuonna 2013 tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta poikettu jonkin verran rajallisesti Rajallisia toimia: erillisiä koordinointijärjestelyjä liittovaltiohallinnon ja alempien hallintotasojen välillä DE Vaatimusten tavoite ylitetty Ei edistytty Ei toimia maakohtaisiin suosituksiin sisältyvien rakenneuudistusten toteuttamiseksi EE Vaatimusten tavoite saavutettu jonkin verran : tasapainoista rahoitusasemaa koskeva sääntö Rajallisia toimia: monivuotiset säännöt ja enimmäismäärät menoille ES Riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä Julkista taloutta vakautettu vaaditusti vuonna 2013, vaarassa vuonna 2014 jonkin verran* : riippumaton finanssipolitiikan instituutio, julkisen sektorin maksurästit, indeksointijärjestelmät, eläkejärjestelmä, julkishallintouudistus, terveydenhuoltomenot Rajallisia toimia: kattava menojen arviointi, verojärjestelmän arviointi 7

8 FR Juuri vaatimusten Julkista taloutta vakautettu vaaditusti vuosina 2013 ja 2014 rajallisesti* : eläkejärjestelmä Rajallisia toimia: menojen arviointi, verojärjestelmä, hallinnon hajauttaminen IT Riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä Velan viitearvoa noudatettu vuonna 2013, vaarassa vuonna 2014 rajallisesti Rajallisia toimia: julkiset menot, veropolitiikka LU Riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä tavoitteesta poikettu merkittävästi jonkin verran : julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys MT Riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä Kokonaistavoite saavutettu vuonna 2013, riski vakauttamistoimien riittämättömyydestä vuosina 2013 ja 2014 rajallisesti* : finanssipoliittinen kehys, julkishallinnon tehokkuus (jäljellä hyväksymiseen ja täytäntöönpanoon liittyviä riskejä), terveydenhuolto (tietojen perusteella ei voi tehdä varmoja päätelmiä) Rajallisia toimia: eläkejärjestelmä NL Juuri vaatimusten Julkista taloutta vakautettu vaaditusti vuosina 2013 ja 2014 jonkin verran* : finanssipoliittinen kehys, asuntomarkkinat (aiempien uudistusten toteutus) Rajallisia toimia: eläkejärjestelmä, verohyvitykset ja -vähennykset AT Pitkälti vaatimusten Liiallinen alijäämä korjautunut kestävästi vuonna 2013 tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta poikettu jonkin verran jonkin verran : eläkejärjestelmä, työmarkkinat Rajallisia toimia: eläkeetuuksien kytkeminen elinajanodotteeseen, yhden eläkeikä SI Juuri vaatimusten Julkista taloutta vakautettu vaaditusti vuosina 2013 ja 2014 rajallisesti* : verojärjestelmä, finanssipoliittinen kehys, pitkäaikaishoito Rajallisia toimia: eläkejärjestelmä SK Pitkälti vaatimusten Kestävä korjautuminen vaarassa vuonna 2014 julkista taloutta vakautettu vaaditusti tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta poikettu jonkin verran rajallisesti : verojärjestelmä (veronkanto) Rajallisia toimia: verojärjestelmä, veropolitiikka, terveydenhuolto, talousarviosäännöt FI Riski velvoitteiden noudattamatta jättämisestä tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta poikettu merkittävästi; 60 prosentin kynnysarvo ylittyy vuonna 2014 jonkin verran : julkisen sektorin tehostaminen, kuntasektorin talous, eläkeuudistus Huom. = ei koske ko. maata. * Jäsenvaltio toimitti talouskumppanuusohjelman. 8

9 III. Keskeiset kokonaispäätelmät Julkisen talouden tilanne on yleisesti ottaen kohentunut niissä kolmessatoista euroalueeseen kuuluvassa jäsenvaltiossa (EA13-maat), jotka toimittivat alustavan talousarviosuunnitelman (ks. taulukko 2). Talousarviosuunnitelmien perusteella julkisen talouden kokonaisalijäämän odotetaan pienenevän kuluvana vuonna 0,7 prosenttiyksikköä eli 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Alijäämäsuhde painuu alle 3 prosenttiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden Taustalla on EA13-maiden rakenteellisten rahoitusasemien jatkuva koheneminen sitten vuoden Rakenteellinen kokonaisrahoitusasema paranee alustavien talousarviosuunnitelmien perusteella tänä vuonna vielä 0,7 prosenttiyksikköä. EA13-maiden velkasuhde sitä vastoin kasvaa vuonna 2013 edelleen (joskin aiempaa hitaammin) ja on 93,0 prosenttia. Alustavien talousarviosuunnitelmien 3 pohjalta velkasuhde vakautuu viimein vuonna 2014, vaikka julkista taloutta vakautetaan vain rajallisesti. Talousarviosuunnitelmien pohjana olevien makrotalouden skenaarioiden mukaan talous kääntynee jälleen kasvuun vuonna 2014, mikä pitää yhtä komission syksyn ennusteen kanssa. EA13-maiden kokonaisalijäämän pitäisi suunnitelmien perusteella olla 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 (0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2013). Saksan julkinen talous on hienokseltaan ylijäämäinen, kun taas Ranskan alijäämäsuhde on 3,6 prosenttia, Espanjan 5,8 prosenttia ja Slovenian 6,7 prosenttia. 4 Mikä tärkeintä, EA13-maiden velkasuhteen odotetaan vakautuvan ja olevan noin 93 prosenttia vuonna Suurimmillaan se on Italiassa (132,7 prosenttia), Belgiassa (100,2 prosenttia) ja Espanjassa (98,9 prosenttia) ja pienimmillään Virossa (10,0 prosenttia) ja Luxemburgissa (26,1 prosenttia). 3 Yleispäätelmiä tarkasteltaessa tulisi pitää mielessä seuraavat kolme seikkaa. Ensinnäkin päätelmät perustuvat kolmentoista (EA13) eivätkä kaikkien seitsemäntoista euroalueen maan talousarviosuunnitelmiin. Irlannin, Kreikan, Portugalin ja Kyproksen ei tarvinnut toimittaa alustavia talousarviosuunnitelmiaan, sillä ne ovat makrotalouden sopeutusohjelman kohteena. Toiseksi Saksan, Itävallan ja Luxemburgin (joiden osuus EA13-maiden yhteenlasketusta BKT:stä on 34 prosenttia) suunnitelmiin ei sisälly politiikkamuutoksia kansallisten vaalien läheisyyden vuoksi. Alustavat talousarviosuunnitelmat eivät siis anna selviä viitteitä hallituksen finanssipoliittisista aikeista. Lisäksi on muistettava, että vaikka tässä kertomuksessa tarkastellaan keskimääräistä kehitystä, maiden välillä esiintyy merkittäviä eroja. Niitä voi olla silloinkin kun sitä ei erikseen mainita. 4 Ks. liitteessä V oleva taulukko A1. 5 Ks. liitteessä IV oleva taulukko A3. Liite II sisältää herkkyysanalyysit. 9

10 Taulukko 2: Yhteenveto talouden ja julkisen talouden kokonaisluvuista EA13-maissa (2013 ja 2014) Reaalisen BKT:n kasvu (%-muutos) Kokonaisalijää mä (% suhteessa BKT:hen) Rakenteellinen rahoitusasema (, pros.yks. suhteessa BKT:hen) Velka (% suhteessa BKT:hen) Menosuhde (% suhteessa BKT:hen) Tulosuhde (% suhteessa BKT:hen) Vakausohjelmat Alustavat talousarviosuunnitelmat Komission Vakausohjelmat syksyn 2013 ennuste Alustavat talousarviosuunnitelmat Komission syksyn 2013 ennuste -0,2-0,4-0,3 1,3 1,2 1,1-2,7-2,7-2,8-1,9-2,3-2,5 0,8 0,7 0,6 0,5 0,3 0,2 92,2 93,0 92,9 91,8 93,0 93,5 50,4 50,0 49,8 49,1 49,5 49,6 47,7 47,2 47,1 47,1 47,2 47,1 Alustavien talousarviosuunnitelmien perusteella julkista taloutta vakautetaan vuonna 2014 rakenteellisesti (eli rakenteellinen rahoitusasema kohenee) 0,3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Tämä on vähemmän kuin jäsenvaltioiden vakausohjelmissa 6 ennakoitiin. Kun otetaan huomioon, että tarkasteltavista 13 maasta 11 joko on liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä tai ei ole vielä saavuttanut julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitettaan 7, tämä saattaa kertoa siitä, että vastaus euroalueen julkisen talouden haasteisiin jää kaiken kaikkiaan riittämättömäksi. Johtopäätökseen on kuitenkin syytä suhtautua varauksin, sillä saattaa olla, että taustalla toteutettavat vakauttamistoimet eivät näy kokonaisuudessaan rakenteellisessa rahoitusasemassa, kun tulot reagoivat talouden kasvuun tavanomaista vaimeammin ja potentiaalisen tuotannon kasvu on tällä hetkellä keskipitkän aikavälin näkökulmasta vaisua. Kokonaisuutena 0,3 prosenttiyksikön (suhteessa BKT:hen) suuruinen vakautus jakautuu siten, että suunnitellut vakauttamistoimet ovat mittavimmat niissä maissa, joiden julkisen talouden tilanne on haasteellisin (alijäämäsuhde yli 3 prosenttia ja velkasuhde selvästi yli 60 prosenttia), joskin eroja esiintyy jonkin verran. Kokonaissopeutuksen valossa finanssipolitiikka on pitkälti neutraalia, minkä pitäisi edistää elpymistä. 6 7 Vuotta 2014 koskevissa alustavissa talousarviosuunnitelmissa esitettyjen finanssipoliittisten päätösten yhdenmukaisuus vakausohjelmiin sisältyvien julkisen talouden keskipitkän aikavälin suunnitelmien kanssa on finanssipolitiikan vakauden ja ennustettavuuden keskeinen edellytys. Vertailemalla EA13-maiden yhtäältä talousarviosuunnitelmissaan ja toisaalta vakausohjelmissaan esittämiä finanssipoliittisia tavoitteita voidaan arvioida, ovatko jäsenvaltioiden vuotuiset talousarviot yhdenmukaisia keskipitkän aikavälin suunnitelmien kanssa. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että eräiden jäsenvaltioiden (EA13-maista Alankomaat, Belgia, Espanja, Ranska, Malta ja Slovenia), joille annettiin liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä uudet suositukset viime kesäkuussa, täytyi suositusten seurauksena tarkistaa finanssipoliittisia suunnitelmiaan. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteet ovat vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan kulmakivi. 10

11 Alustavien talousarviosuunnitelmien analyysin perusteella vakauttamissuunnitelmissa ei kiinnitetä riittävästi huomiota vakauttamistoimien koostumuksen vaikutukseen. Finanssipolitiikassa pitäisi olla mahdollista painottaa enemmän kasvua edistäviä toimia. Viisi niistä euroalueen maista, joille annettiin liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä tarkistetut suositukset aiemmin vuonna 2013, toimittivat talouskumppanuusohjelman (maat olivat Alankomaat, Espanja, Malta, Ranska ja Slovenia). Ohjelmissa esitetään pääpiirteissään ne finanssipoliittiset ja rakenteelliset uudistukset, joilla maat aikovat tukea alijäämien pysyvää korjautumista. Pääpaino on finanssipoliittisissa uudistuksissa. Osana talouskumppanuusohjelmia on kaiken kaikkiaan edistytty kansallisten julkisen talouden kehysten parantamisessa, kun taas verojärjestelmien uudistaminen on edennyt vaihdellen ja eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiä on uudistettu merkittävästi, joskaan ei kaikissa maissa. Liitteessä III esitetään tarkempi katsaus ohjelmien sisältöön. EA13-maiden alustavista talousarviosuunnitelmista päätellen ensi vuodelle ennakoitu pieni vakauttaminen koostuu siten, että menojen suhde BKT:hen pienenee vuonna 2014 ja tulosuhde vakaantunee kasvettuaan toistuvasti vuodesta 2010 lähtien. Vastaavasti on odotettavissa, että verotulojen suhde BKT:hen vakaantuu vuonna Kolmena viime vuotena se on kasvanut jatkuvasti. Alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyvien toimien lähempi tarkastelu osoittaa, että menopuolen koostumukseen suunnitellut muutokset vuoteen 2013 verrattuna ovat keskimäärin varsin pieniä. 8 Talousarviosuunnitelmissa kaavaillaan hienoisia leikkauksia palkansaajakorvauksiin (-0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen), sosiaalivakuutusmaksuihin, välituotekäyttöön ja pääomamenoihin (kunkin vaikutus -0,1 prosenttia). Tukimenot pysyvät muuttumattomina, ja korkomenojen pitäisi kasvaa hienokseltaan (0,1 prosenttia). Pääomamenoja suunnitellaan leikattavan eniten Virossa, Slovakiassa ja Ranskassa. Se, että pääomamenojen kaavaillaan supistuvan sekä kyseisissä maissa että yleisestikin (joskin tuskin havaittavasti) jo viidentenä peräkkäisenä vuotena, voi haitata tavoitetta, jonka mukaan julkisen kulutuksen rakenteita tulisi kehittää paremmin kasvua edistäviksi. Alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyvät verotustoimet aiheuttanevat pieniä muutoksia verojen koostumukseen EA13-maissa. Välillisistä veroista kertyvien tulojen pitäisi kasvaa, kun taas välittömistä veroista saatavien tulojen arvioidaan vähenevän pääomaverokertymän supistumisen vuoksi. Sosiaaliturvamaksujen suhde BKT:hen pysyy todennäköisesti vakaana. Nämä vähäiset tulojen koostumuksen muutokset johtuvat osaksi verouudistusten toteuttamisesta eräissä jäsenvaltioissa (kuten Alankomaissa, Ranskassa ja Sloveniassa), ja niitä voidaan pitää kasvua edistävinä, sillä lähinnä kulutukseen kohdistuvien välillisten verojen odotetaan kiristyvän ja suurempia vääristymiä aiheuttavan työ- ja pääomaverorasituksen odotetaan kevenevän hieman vuonna Vertaamalla EA13-maiden alustavia talousarviosuunnitelmia ja komission syksyn ennusteita vuodelle 2014 pystytään arvioimaan mahdollisia riskejä, jotka saattaisivat vaarantaa jäsenvaltioiden finanssipoliittisten suunnitelmien toteutumisen. Kokonaisuutena EA13-maiden alustavat suunnitelmat vastaavat pitkälti komission ennustetta (kokonaisero on marginaaliset 0,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen). 9 Erot alustavien talousarviosuunnitelmien ja komission kokonaisalijäämäennusteen välillä ovat kuitenkin suurempia, kun tilannetta tarkastellaan jäsenvaltiokohtaisesti. Syyt eroihin vaihtelevat maittain. Maltan kokonaisalijäämätavoite vuodelle 2014 on kokonaiset 1,3 prosenttiyksikköä 8 9 Ks. liitteessä IV oleva kuvio A1. Ks. liitteessä IV olevat kuviot A3 ja A4. 11

12 komission ennustetta pienempi, ja komission ennusteesta poikkeavat selvästi myös Belgian ja Luxemburgin luvut (0,5 prosenttiyksikköä) sekä Itävallan, Slovakian, Slovenian ja Suomen luvut (0,4 prosenttiyksikköä). Viro on ainoa EA13-maa, jonka alustavassa talousarviosuunnitelmassa alijäämä vuodelle 2014 on arvioitu suuremmaksi kuin komission ennusteessa (Viron arvio -0,4 prosenttia, komission -0,1 prosenttia). Alankomaiden oma alijäämäarvio vastasi komission ennustetta. 12