Päivähoitopaikoista saa tietoa kaupungin palvelupiste Kastellista, puh. (03)

Transkriptio

1 ÄIKÄÄLÄ

2 Sijainti Äikäälän tontit sijaitsevat n. km keskustasta kaakkoon. Nyt haettavana olevat tontit ovat eteläisin osa n. ha:n suuruisesta suunnittelualueesta, joka sijaitsee Katumajärven itäpuolella Hakumäen kaupunginosassa. Alue rajoituu lännessä Vanajanlinnantiehen. Janakkalan kunnan keskustaajamaan, Turenkiin, on matkaa seitsemän kilometriä. Alla olevassa kuvassa on ote yleiskaavastayhdistelmästä, jossa AP on pientalovaltaista asuinaluetta. Näitä alueita jäsentävät alueelta pohjoiseen, itään, etelään ja länteen johtavat lähivirkistysalueet (VL). Uuden kokoojakadun ja Vanajanlinnantien liittymän kulmassa on varaus julkisten palvelujen ja hallinnon alueelle (PY). Äikäälän asemakaavaa suunniteltiin ehdotusvaiheeseen asti kokonaisuutena. Siinä vaiheessa keskiosan tonttitarjontaa pidettiin tehottomana ja sinne toivottiin lisää rakentamista ja alue päätettiin jättää pois kaavasta. Tämän jälkeen ilmeni tarve tarkistaa myös pohjoisosan kaavaratkaisua, joka päätettiin jättää hyväksyttävän asemakaavan ulkopuolelle. Näiden osa-alueiden suunnittelua jatketaan erillisenä asemakaavana. Palvelut Äikäälän lähiympäristö tarjoaa hyvät virkistysmahdollisuudet ja ulkoilumaastot. Katumajärven rannalla on uimaranta, urheilukenttä ja kentän pohjoislaidalla entisaikojen suosittu tanssipaikka - Katuman lava. Vanajan Paukku vuokraa Katuman lavaa erilaisiin juhliin ja tilaisuuksiin. Vanajanlinnantien toisella puolella toimii Harvialan hevostila. Vanajanlinnan ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia golf-harrastukseen Linna Golfin European Tour tasoisella kentällä ja lähellä on myös Tawast Golfin -reikäinen kenttä.

3 Keskeiset julkiset lähipalvelut ovat saatavissa alueen ulkopuolella - km etäisyydellä, Tarvasmäessä, Käikäälässä, Katumalla. Kirkonkulman alakouluun on matkaa, km. Janakkalan kunnan Harvialan alakoulu on lähempänä vain kahden kilometrin päässä. Kaupunki on kehittämässä lasten ja nuorten palveluverkkoa ja vaihtoehtoina on mm. Äikäälää ja Tarvasmäkea varten lisärakentaminen Harvialan koulun yhteyteen Janakkalaan. KAPPOLA Kappolanvuori Päivähoitopaikoista saa tietoa kaupungin palvelupiste Kastellista, puh. () Nautalammi lanu.palveluohjaus@hameenlinna.fi. Lähin päiväkoti sijaitsee Solvikissa, jonne on matkaa n., km. Noin km päässä Tarvasmäessä sijaitsee yksityinen Touhula-liikuntapäiväkoti. niementie Uittotie naja nlinn antie Lähikauppaan on matkaa n., km. Muiden kaupallisten palvelujen osalta alue tukeutuu kaupungin keskustan ja Turengin tarjontaan. Pipolanmäki Ka ppolan rantatie Linja-autoliikenteen päätepysäkki on tällä hetkellä Rantatien päässä. Kitu Äikäälän laajentuessa päätepysäkki tullaan siirtämään Hahkasenkadun Äikäälä varteen. Puketti Kappola Kettukallio Kiimakallio Sillanpää Tapiolankj. Kipinäniemi Ki pinäniementie Golfkenttä j. t su- R la a nk Kaskiniityntie HAKUMÄKI Kitu Lakkimäentie Miekkakivi Miekkakivi Mie k kakivenranta Vanajanlinna Äikäälänranta Pukinpellont ie ie Vainionperänt. tie Luhtalemmikint. Päivikint. Rusokkit. Lasikkot. Tuijat. Vihviläniitty Niemenpää T ammiolant. Ra n t a Tyry- läntie Rautaruukintie Kyläsepänt. kukant. Niittyr. Tuusalantie päänt. Piennarkj. Nujulantie Ketor. Kuusir. Rauduskoivunkj. mäent. Mantereenlinnant. Hiekkar. Peltor. Tuohip. Melatie Koivumäent. Häitiläntie M e tsäruusunt. Varput. Suopursuntie Urput. Ruuhip. Kahl aajatie Valkamatie Ls.alue Käikäläntie Kirkonkulmantie Närep. Kaarnatie Neulasp. Rönsytie Solvik Onkit. kintie Solvi Suvantot. Kohot. Rantatie Tiiratie Telkkätie Lokk itie Sipit. Kurkitie Koskelotie Peukalon pellont Tavitie Pistokas Pähkyläkj. Virpip. Viklot. Vanha Alikartanontie Kalastajat. Umputie Höytöläntie Oratie Kuovit. Metsänsyrjänt. Vatukkakj. Kukkolanharjunt. Koivuneva Tarvas- Niemen- Tesmakj. Kriikunakj. Kirsikkakj. Versotie Nupputie Pihkakj. Mahlap. Kerkkätie Usvarinne Luumukj. Heruk- kakj. Taivukas Häitilä Terhokj. Kuikkatie Kaislap. Siikat. Lummep. Salakkat. Säynävät. Matikkat. Kuoret. Särkitie Peräpellontie Harvialantie sat. O k Kuhat. Lohit. Ahvent. HARVIALA Kokkomäent. Haukip. Rusko -rinne Rantatie Harvialan hevostila Vanajanlinnantie M ar Harviala Hahka senkatu Je rp e n joniementie Alikartanontie Äikäälä Jer penpolku k atu Kuusikkop. Metsärinteentie Tampinkatu Myllynkulm antie Harvialan kartano Haitintie Myllynkulma Alikartano Harvialanasem at Alikartanontie Kissalammintie Ratatie joki ntie

4 Alueen asemakaava ja rakentamistapaohjeet Alueella on kaupungin omistamaa omakotitonttia () ja kolme asuinpientalotonttia (AP), joille voidaan rakentaa rivi- tai kytkettyjä pientaloja. Lähipalvelurakennusten korttelialueelle (PL) voidaan sijoittaa julkisia tai yksityisiä palvelurakennuksia kuten esim. päiväkoti, neuvola, lähikauppa jne. Tällä hetkellä ei ole tietoa mihin käyttöön tontti on tulossa. Erillispientalojen korttelialue () Alueelle voidaan rakentaa omakoti- tai paritaloja. Suurin sallittu kerrosluku on, joka siis sallii myös - ja,-kerroksiset rakennukset. Jerpenkadulla on tonttia, joiden rakentaminen tulee sovittaa rinteeseen /r. Talousrakennusten ja / tai autosuojatilojen kerrosala katoksineen sisältyy tontille merkittyyn rakennusoikeuteen. Erillisiä talousrakennuksia saa olla enintään kaksi. Niiden yhteenlaskettu kokonaisala (katoksineen) saa olla enintään m ja yhden rakennuksen enimmäiskoko on m. Asemakaavassa on rajattu rakennusala (pistekatkoviiva kaavalla), jolle rakennus on sijoitettava. Tonttia hakiessa kannattaa tarkistaa, että mahdollisesti ajateltu rakennustyyppi mahtuu rakennusalalle. Asemakaavassa nuolella osoitettuun rakennusalan sivuun on ulotettava vähintään kolme metriä asuinrakennuksen tai siihen rakenteellisesti liittyvän talousrakennuksen julkisivusta. Joillekkin tonteille on kaavassa merkitty myös rakennusten harjansuunta. Piha-alueiden maanpinta tulee säilyttää lähellä olemassa olevaa tasoa, suuria ja tarpeettomia täyttöjä sekä leikkauksia tulee välttää. Jyrkissä rinteissä pihatasojen korkeuserot on ratkaistava joko rakennuksen sisällä (rinnetalo) tai rakennukseen liittyvillä tukimuureilla ja ulkoportailla. Yhden korkean tukimuurin sijaan on käytettävä useampaa matalaa pengerrystä. Alueelle on laadittu rakentamistapaohjeet, jotka ovat liitteenä. Asemakaavan ja rakentamistapaohjeen ohella rakentamisessa noudatetaan muita Hämeenlinnan rakennusjärjestyksessä annettuja määräyksiä sekä yleistä rakentamista koskevaa lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä ja -ohjeita. Rakennuksen pääsuunnittelijalle on toimitettava rakennustapaohje sekä ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnitteluvaiheessa kannattaa tehdä yhteistyötä rakennusvalvonnan kanssa. Alkuvaiheessa käynti rakennusvalvonnassa lupa-arkkitehdin juttusilla ensimmäisten luonnosten, toiveiden ja tarpeiden kanssa kannattaa, jotta rakennuslupaprosessi menee joustavasti eteenpäin. Seuraavaan lupakuvien ennakkokäsittelyyn tulee jo osallistua hankkeen pääsuunnittelijan. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Hahkasenkadun varressa on kolme asuinpientalotonttia, joille saa rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja tai erillispientaloja asumistarkoitukseen. Suurin sallittu kerrosluku on ja tehokkuus e=,. Tämän lisäksi saa rakentaa erillisiä autosuojia tai kylmiä varastotiloja kuitenkin enintään % tontille merkitystä rakennusoikeudesta. Alueen rakentamistapaohjeet ovat liitteenä. Maaperä ja kunnallistekniikka Alustavan rakennettavuusselvityksen mukaan mäkisillä alueilla pohjamaa on moreenia ja mäkien tasaisilla alueilla silttiä. Silttikerroksen paksuus vaihtelee pääosin - metriin ollen paksuimmillaan m. Siltin alla maalaji on moreenia. Moreenin ja siltin seassa on paikoin runsaasti kiviä ja lohkareita. Kallion pinnasta ei ole kunnallistekniikan rakentamisessa tullut havaintoja. Kaupungin teettämät maaperätutkimukset löytyvät netistä sivuilta

5 Alueen kunnallistekniikka on rakennettu. Katusuunnitelmat löytyvät netistä sivuilta Yleistä tonteista Omakotitonttien pinta-alat ovat n. - m ja niillä on rakennusoikeutta k-m. Asuinpientalotonttien pinta-alat ovat noin - m ja niillä on rakennusoikeutta - k-m. Tonttien pinta-alat ovat tonttijaon mukaisia ja tarkentuvat lohkomisen yhteydessä. Tontit lohkotaan kaupungin toimesta ja luovutetaan kiinteistörekisteriin merkittyinä tontteina. Tonttien rajat on merkitty / tullaan merkitsemään maastoon joko pyykein tai puupaaluin sekä tonttikyltein. Tonteilla oleva puusto on kaadettu kaupungin toimesta. VL-alueilla olevaa puustoa harvennetaan vielä kesän aikana. Korttelin tontit -, korttelin,,, ja omakotitontit ovat vain ostettavissa. Muut tontit voi ostaa tai vuokrata. Omakotitonttien hinta on /m ja asuinpientalotonttien /k-m. Vuokra lasketaan omakotitonteilla % mukaan ja asuinpientalotonteilla % mukaan KEKI =keski-indeksi. Vuokratontin voi lunastaa itselleen milloin vain ja hinta määräytyy sen hetken alueen hinnan mukaan. Kauppahinnan lisäksi ostaja (vuokraaja) maksaa normaalit maksut mm: - varainsiirtovero % kauppahinnasta verottajalle (ei vuokrattaessa) - tontin lainhuudatuksen (vuokraoikeuden kirjaamismaksun) maanmittauslaitokselle - sähköliittymän Elenia Oy:lle - vesi- ja viemäriliitosmaksut Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:lle

6 - muut mahdolliset liittymismaksut ao. yhtiöille - kaikki tontin rakentamiseen liittyvät maksut Kuva Jerpenpolku vasemmalla korttelia Kuva Tampinkatu oikealla korttelia

7 Kuva Jerpenkatu korttellia Kuva Tampinkatu korttelin alkuosaa

8 Kuva Jerpenpolku oikealla korttelia Omakotitontit Kiinteistötunnus Osoite -- Jerpenkatu -- Jerpenkatu -- Jerpenkatu -- Jerpenkatu -- Jerpenkatu -- Jerpenkatu -- Jerpenkatu -- Jerpenkatu -- Jerpenkatu -- Jerpenkatu -- Jerpenkatu -- Jerpenkatu Pinta-ala n. m Rak. oik. k-m Kaavamääräykset Myyntihinta Vuosivuokra (KEKI ) /r /r /r /r /r /r /r /r /r /r /r /r

9 Kiinteistötunnus Osoite -- Jerpenkatu -- Jerpenkatu -- Jerpenkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Jerpenpolku -- Jerpenpolku -- Jerpenpolku -- Jerpenpolku -- Jerpenpolku -- Jerpenpolku -- Jerpenpolku -- Jerpenpolku -- Jerpenpolku -- Jerenpolku -- Jerpenpolku -- Jerpenpolku -- Jerpenpolku -- Jerpenpolku -- Jerpenpolku -- Jerpenpolku Pinta-ala n. m Rak. oik. k-m Kaavamääräykset Myyntihinta Vuosivuokra (KEKI ) /r /r /r

10 Kiinteistötunnus Osoite -- Jerpenpolku -- Jerpenpolku -- Jerpenpolku -- Jerpenpolku -- Kuusikkopolku -- Kuusikkopolku -- Kuusikkopolku -- Kuusikkopolku -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Kuusikkopolku -- Kuusikkopolku -- Kuusikkopolku -- Kuusikkopolku -- Kuusikkopolku Pinta-ala n. m Rak. oik. k-m Kaavamääräykset Myyntihinta Vuosivuokra (KEKI )

11 Kiinteistötunnus Osoite -- Kuusikkopolku -- Kuusikkopolku -- Kuusikkopolku -- Kuusikkopolku -- Kuusikkopolku -- Kuusikkopolku -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu -- Tampinkatu Pinta-ala n. m Rak. oik. k-m Kaavamääräykset Myyntihinta Vuosivuokra (KEKI )

12 Moottorikelkkareitti Hämeenlinnan kaupunki on antanut Hämeen Safarikelkkailijat ry:lle käyttöoikeuden moottorikelkkauraa varten Äikäälän alueen itäreunalla. Yhdistys rakentaa kelkkauran ja sille sellaisen meluvallin, jolla saavutetaan alle db keskiäänitaso päiväaikaan lähimpien asuntojen välittömässä läheisyydessä. Yöaikaan klo - ei saa ylittyä db:n ohjearvo. Tontin hakeminen Tontit ovat viikoittaisessa haussa eli hakuaika on maanantaista perjantaihin klo. Hakemuksen on oltava perillä ennen hakuajan päättymistä. Omakotitonttihakemuksia saa Maaomaisuuden hallinnasta, kaupungin palvelupisteistä sekä internetistä Tonttia haetaan täyttämällä omakotitonttihakemus, joka palautetaan Maaomaisuuden hallintaan ennen hakuajan päättymistä. Kaikki hakijat ovat samassa asemassa. Yksi hakemus / perhe. Tarkemmat ohjeet varaus- ja luovutusehdoista löytyvät omakotitonttihakemuksen kääntöpuolelta. Tontin varaaminen Tontit arvotaan, jos useampi hakija on hakenut samaa tonttia. Tontin varauspäätöksen tekee geodeetti. Varausmaksu on euroa ja se tulee maksaa kaupungin lähettämän laskun mukaisesti. Varaus ei tule lainkaan voimaan ellei varausmaksua makseta viimeistään eräpäivänä. Varausmaksu euroa hyvitetään varaajalle tontin hinnassa. Varausaika tonteilla on vähintään kuusi kuukautta. Kauppakirja tai vuokrasopimus on tehtävä varausaikana. Varausaikaa ei jatketa kuin erityisistä syistä.

13 Tonteille on rakennettava asuintalo (käyttöönottokatselmuskuntoon) kolmen vuoden kuluessa tontin ostosta tai vuokraamisesta. Kauppahinnan lisäksi ostaja maksaa normaalit maksut mm: - varainsiirtovero % kauppahinnasta verottajalle ( ei vuokrattaessa) - lainhuudatuksen maanmittauslaitokselle, vuokraoikeuden kirjaamisen - sähköliittymän Elenia Oy:lle - vesi- ja viemäriliitosmaksut Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:lle - muut mahdolliset liittymämaksut ao. yhtiöille - kaikki tontin rakentamiseen liittyvät maksut Lisätietoja Tontit, hakulomakkeet ja niiden palautus: Maaomaisuuden hallinta, palveluasiantuntija Sirpa Rahikainen, puh. (), sirpa.rahikainen@hameenlinna.fi Raatihuoneenkatu,. krs, Hämeenlinna palvelusihteeri Pirjo Savola, puh. () Postitse: Hämeenlinnan kaupunki, Maaomaisuuden hallinta, Sirpa Rahikainen, PL, Hämeenlinna Rakentamistapaohjeet ja rakennusluvat: lupa-arkkitehti Mia Inkerö käyntiosoite: Raatihuoneenkatu, krs., Hämeenlinna Puh. (), mia.inkero@hameenlinna.fi Internetissä: ja Liitteet Asemakaava Rakentamistapaohjeet Tonttijakokartat Otteet kantakartasta ESITTEESTÄ LÖYTYY SUUNNITTELUN AVUKSI TAUSTATIEDOT, JOTEN SÄILYTÄ ESITE!

14 Vapaa tontti

15 Äikäälän asemakaava

16 . JERPENKATU pm JE.. Äikäälän asemakaava MK : :. /r,, /r PENPUISTO, /r /r K /r, /r. /r /r / /r /r /r /r j,h. :..... K,

17 JE.. VL JERPENPUISTO, Äikäälän asemakaava MK :.,. r j,h /r /r /r /r /r /r. : K K pp Mäntyrinne. :.,.. KV,

18 ,,, :... K K A pm : : kv METSÄRINTEENTIE rp rp K K K ajo Äikäälän asemakaava MK :

19 ,,,,.. AP J,, AP e=. pm /ri HAHKASENKATU JERPENKATU JERPENPOLKU Äikäälän asemakaava MK :

20 ,,,. K VL I KUUSIKKOP JERPENPUISTO,,,,, VL I I JERPENPOLKU JERPENPUISTO Äikäälän asemakaava MK :

21 : K I KUUSIKKOPOLKU U,,, K A I pm PUISTO Äikäälän asemakaava MK :

22 ,,,. ET U :. K K I pm Äikäälän asemakaava MK :

23 I luo, :.. K VL m KUUSIKKOPOLKU TAMPINKAT RPENPUISTO. I Äikäälän asemakaava MK :

24 VL : :.. ET VL luo KOPOLKU TAMPINKATU TAMPINPUISTO.. K I Äikäälän asemakaava MK :

25 A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T: AP Asuinpientalojen korttelialue. Korttelin numero. Erillispientalojen korttelialue. Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero. PL Lähipalvelurakennusten korttelialue. JERPENPUI Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. VL Lähivirkistysalue. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. e=. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. /r /r Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ensimmäisessä rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Alleviivattu merkintä osoittaa ehdottomasti käytettävän kerrosluvun, rakennusoikeuden tai muun määräyksen. Rakennusala., HAK Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja. Kaupunginosan numero ja nimi. pm Puistomuuntamon paikka. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Katu. ajo Ajoyhteys. YLEISMÄÄRÄYKSIÄ: pp Ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. AUTO- ja POLKUPYÖRÄPAIKAT Rakennettaessa on tontilla osoitettava vähintään yksi autopaikka - kutakin k-m² kohti AP- korttelialueilla - kutakin k-m² kohti PL- korttelialueilla - kutakin asuinkerrosalan m² kohti vieraspysäköintiä varten. Rakennettaessa on tontilla osoitettava vähintään kaksi autopaikkaa - kutakin asuinhuoneistoa kohti - korttelialueilla. AP- korttelialueilla on rakennettava vähintään kaksi katettua tai sisätiloihin sijoittuvaa polkupyörän säilytyspaikkaa kutakin asuinhuoneistoa kohti. KORTTELIALUEET AP- korttelialueella: - Tontilla on varattava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta huoneistoalasta. - Pysäköintialueet on erotettava ja jäsennöitävä muusta piha-alueesta pintamateriaalein sekä pensas- ja puuistutuksin. - Saa rakentaa erillisiä autosuojia ja -katoksia tai lämpöeristämätöntä varastotilaa tontille merkityn rakennusoikeuden estämättä, kuitenkin enintään % rakennusoikeuden määrästä. - korttelialueella: - Saa rakentaa enintään kaksi erillistä talousrakennusta, joiden yhteenlaskettu kokonaisala katoksineen on enintään m² ja yhden rakennuksen enimmäiskoko m². Talousrakennusten kokonaisala sisältyy tontille merkittyyn rakennusoikeuteen. - Tontilla - olemassa oleva kaksikerroksinen talousrakennus voidaan peruskorjata tontille merkityn rakennusoikeuden estämättä. - Jos autosuojaan ajetaan suoraan kadulta, on suojan ja tontin rajan väliin jätettävä m vapaata tilaa. HULEVESIEN HALLINTA Hulevedet tulee viivyttää, hyödyntää tai käsitellä luonnonmukaisesti syntypaikalla (biosuodatus). Kiinteistökohtainen viivytysvelvoite on vähintään, m³ jokaista m² päällystettyä pintaa kohti. Järjestelmässä tulee olla suunniteltu ylivuoto. VIEMÄRÖINTI Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti on hoidettava kiinteistökohtaisin pumppaamoin. PIHASUUNNITELMA Tontista on esitettävä rakennuslupavaiheessa pihasuunnitelma. VIHERALUEET Virkistysalueiden hoidossa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilymisen edellytykset. j,h luo POHJAKARTTA TÄYTTÄÄ KAAVOITUSMITTAUKSISTA.. ANNETUN ASETUKSEN VAATIMUKSET. Koordinaattijärjestelmä EUREF-FIN/ETRS-GK Korkeusjärjestelmä N JUKKA LUOKKALA KNTEISTÖINSINÖÖRI Ohjeellinen ulkoilureitti. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. j- viemäri, h- hulevesiviemäri. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen, kasvillisuuden ja uhanalaisten eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset. TÄHÄN ASEMAKAAVAKARTTAAN LTTYY ERIKSEEN LAADITTU RAKENTAMISTAPHJE. TÄMÄN ASEMAKAAVAN ALUEELLA ON KORTTELEIHIN - LAADITTAVA SITOVA TONTTIJAKO. ÄIKÄÄLÄ ASEMAKAAVA:. KAUP.OSA, KORTTELIT - sekä VIRKISTYS-, ERITYIS- ja KATUALUEET.. KAUP.OSA, KATUALUE. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU TILAAJAJOHTAJA SUHDE : PVM... HYV. TULLUT VOIMAAN SUUNN. RAMBOLL Oy PRT. POHJOLA N:O

26 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVA NRO RAKENTAMISTAPHJE ÄIKÄÄLÄ, KORTTELIT -.. Yhdyskuntalautakunta.. Kaupunginhallitus

27 SISÄLLYSLUETTELO ALUEJAKOKARTTA ERILLISPIENTALOJEN () KORTTELIALUEET ASUINPIENTALOJEN (AP) KORTTELIALUEET LÄHIPALVELURAKENNUSTEN (PL) KORTTELIALUE VANHAT RAKENNUSPAIKAT, KORJAUS- JA TÄYDENNYSRAKENTAMINEN HULEVESIEN HALLINTA Rakentamistapaohjeen laatija: Työ nro Maankäyttöyksikkö Arkkitehti Marjut Ahponen Ins. AMK (miljöösuunnittelu) Petteri Laamanen

28 Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet on tehty helpottamaan suunnittelijoiden, rakentajien ja rakentamista ohjaavien viranomaisten työtä. Ohjeiden avulla edistetään laadullisesti korkeatasoisen, kunkin alueen ominaispiirteet ja paikalliset erityisolosuhteet huomioon ottavan kestävän rakentamistavan toteutumista. Rakentamistapaohjeita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Asemakaavan ja rakentamistapaohjeen ohella rakentamisessa noudatetaan muita Hämeenlinnan rakennusjärjestyksessä annettuja määräyksiä sekä yleistä rakentamista koskevaa lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä ja -ohjeita. Rakennuksen pääsuunnittelijalle on toimitettava tämä rakentamistapaohje sekä ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnitelmat on esiteltävä jo luonnosvaiheessa rakennusvalvonnassa. Yhteystiedot: Hämeenlinnan kaupunki, Maankäytön ja ympäristön palvelupiste Wetterhoffinkatu,.krs. PL, Hämeenlinna puh. () ALUEJAKOKARTTA ERILLISPIENTALOJEN () KORTTELIALU- EET, TASAISEEN MAASTOON SIJOITTUVA UUDISRAKENTAMINEN ERILLISPIENTALOJEN () KORTTELIALU- EET, RINTEESEEN SIJOITTUVA UUDISRA- KENTAMINEN ERILLISPIENTALOJEN () KORTTELIALU- EET, VANHOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN TÄYDENNYS- JA UUDISRAKENTAMINEN ASUINPIENTALOJEN (AP) KORTTELIALUEET LÄHIPALVELURAKENNUSTEN (PL) TELIALUE KORT- MUUT ALUEET

29 ERILLISPIENTALOJEN () KORTTELIALUEET Rakennusten sijoittaminen tontilla Alueella on tai sille voidaan rakentaa -- kerroksisia, enintään kaksiasuntoisia pientaloja (omakotitaloja) asumistarkoituksiin sekä niihin liittyviä talousrakennuksia. Kaavassa on tonteilla osoitettu rakennusalat ja rakennusoikeuden enimmäismäärä. Rakennusoikeus on suositeltavaa jakaa useampaan rakennukseen ja etenkin asuinrakennusten osalta kahteen kerrokseen, jolloin rakentamattomaksi jäävän piha-alueen osuus jää mahdollisimman suureksi. Rakennusoikeuteen on laskettu mukaan myös erillisten talousrakennusten kerrosala katoksineen. Asemakaavassa nuolella osoitettuun rakennusalan sivuun on ulotettava vähintään kolme metriä asuinrakennuksen tai siihen rakenteellisesti liittyvän talousrakennuksen julkisivusta. Autotallin tai -katoksen ajoaukon ja tontin kadunpuoleisen rajan välissä on oltava vähintään kuusi metriä vapaata piha-aluetta. Rakennusten koko, muoto ja mittasuhteet Päärakennuksen yhtenäinen julkisivun pituus saa olla enintään metriä, jonka jälkeen rakennus on porrastettava joko syvyys- tai korkeussuunnassa. Rakennusten kattomuotona on käytettävä harjakattoa, epäkeskeistä harjakattoa tai yksi- tai vastalappeista pulpettikattoa. Kattokaltevuuden pitää olla : :. Katossa voi olla myös pienialaisempia osia, joissa lappeen kaltevuus voi poiketa edellä mainitusta. Rakennuksissa on käytettävä avoräystäitä. Talousrakennusten kattomuotona voi olla harja- tai pulpettikatto. Yksikerroksisten asuinrakennusten räystäskorkeuden pitää olla vähintään, metriä, kaksikerroksisten räystäskorkeus voi olla enintään, metriä ja talousrakennusten enintään, metriä.

30 Julkisivujen käsittely pää- ja talousrakennuksissa Julkisivumateriaalina käytetään peittomaalattua puuverhousta tai kiviainespintaa. Puhtaaksimuuratun tiilipinnan saumoissa on käytettävä tiilen sävyistä laastia. Alueelle voidaan rakentaa myös ns. citynurkkaisia hirsirakennuksia. Samaa julkisivumateriaalia pitää käyttää selkeänä, yhtenäisenä pintana. Laudoitussuunnan pitää olla sama koko rakennuksen julkisivujen osalla. Julkisivujen pääväreinä voidaan käyttää murrettuja tai keskivahvoja värejä. Katemateriaalina käytetään tummaa tai punaista tiilikatetta tai tummaa, sileää peltikatetta. Talousrakennusten ulkoasun on oltava tyyliltään ja arkkitehtuuriltaan asuinrakennuksen kanssa yhtenevä, mutta julkisivujen pintamateriaalina ja värityksenä voidaan käyttää asuinrakennuksesta poikkeavia ratkaisuja. Polttopuille on osoitettava erillinen säilytystila. Tontin aitaaminen Tonttien kadunpuoleiset sivut voidaan aidata yleisilmeeltään pelkistetyllä, pystyrima-aidalla, jonka korkeus voi olla, -, metriä. Aidat on peittomaalattava valkoisiksi tai tummansävyisiksi (musta, harmaa, ruskea). Tontin muilla sivuilla suositellaan pihan rajaamista ensisijaisesti vapaasti kasvavin puu- ja pensasistutuksin tai pensasaidoin. Tontilla on ositettava kaksi autopaikkaa asuntoa kohti. Autopaikat sijoitetaan joko rakennusten sisään, katoksiin tai avoimelle piha-alueelle rakennusten sisäänkäyntien ja/tai tonttiliittymän yhteyteen. Tontille voi rakentaa yhden enintään metrisen ajoneuvoliittymän. Pihasuunnitelma on esitettävä rakennusluvan yhteydessä.

31 ASUINPIENTALOJEN (AP) KORTTELIALUEET Alueelle voidaan sijoittaa -- kerroksisia rivi- ja paritaloja, ns. kytkettyjä yksi- tai useampi asuntoisia erillispientaloja sekä niihin liittyviä talousrakennuksia. Tonteilla on osoitettu sitovat rakennusalat ja tontin tehokkuus. Rakennusoikeus on suositeltavaa jakaa useampaan rakennukseen ja rakentaa asuinrakennukset kahteen tasoon, jolloin pihaalueiksi jää riittävän suuri alue tontista. Vähintään kahden asuinrakennuksen päätyjulkisivut on ulotettava asemakaavassa nuolella osoitettujen rakennusalojen sivuihin kiinni. Tonttien kadunpuoleisille sivuille ei saa sijoittaa ainoastaan autokatoksia tai muita talousrakennuksia. Erilliset talousrakennukset on toteutettava samanaikaisesti tontin muun rakentamisen kanssa. Rakennusten koko, muoto ja mittasuhteet Yli metrin pituisia asuinrakennusmassoja on jäsennettävä syvyys- tai korkeusporrastuksin ja nivelosin. Asuinrakennuksiin kiinteästi liittyvillä autosuojilla on oltava vähintään yksi yhteinen sivuseinä asuinrakennuksen kanssa. Rakennusten kattomuotona käytetään harjakattoa tai epäkeskeistä harjakattoa. Kattokaltevuuden pitää olla : :. Talousrakennuksissa voi käyttää myös lapekattoja. Räystäskorkeus pitää olla yksikerroksisilla asuinrakennuksilla vähintään, metriä ja kaksikerroksisilla enintään, metriä ja talousrakennuksilla, metriä. Rinteeseen sijoittuvilla tonteilla on asuinrakennukset rakennettava kaksikerroksisina, jotta vältytään tontin pengertämiseltä. Julkisivujen käsittely pää- ja talousrakennuksissa Julkisivumateriaalina käytetään peittomaalattua puuta tai kiviainesta. Julkisivujen päävärinä on käytettävä murrettuja, keksivahvoja värejä. Katemateriaalina voi käyttää tummaa tai punaista tiilikatetta tai tumma sileää, peltikatetta. Erillisissä talousrakennuksissa suositellaan käytettäväksi tyyliltään ja arkkitehtuuriltaan asuinrakennusten kanssa yhteneviä. Yli metrin pituista julkisivua on jäsenneltävä esimerkiksi aukotuksilla tai muusta seinäpinnasta poikkeavalla verhousmateriaalilla. Polttopuille on osoitettava erillinen säilytystila. Autopaikat sijoitetaan joko rakennusten sisään, autokatoksiin tai -talleihin ja/tai avoimelle pihaalueelle. Autokatoksen ja tallit sijoitetaan asuinhuoneistojen sisäänkäyntien viereen joko rakennuksen päämassan sisään ja/tai huoneistojen välisiin nivelosiin. Kattamattomat autopaikat on rajattava muusta piha-alueesta rakenteellisesti tai istutuksin. Kaikki asemakaavan mukaiset polkupyöräpaikat (pp/asunto) suositellaan toteutettavaksi katettuina ja vähintään puolet polkupyöräpaikoista on sijoitettava yhteisiin varastotiloihin. Tontin aitaaminen Jätehuolto Huoneistokohtaiset oleskelupihat suositellaan rajattavaksi vapaasti kasvavin puu- ja pensasistutuksin. Oleskelupihojen välisiin istutuksiin voidaan yhdistää enintään metrin korkuisia kevytrakenteisia metalli- tai pystyrima-aitoja, jotka on käsiteltävä tummasävyiseksi (musta, harmaa, ruskea). Jäteastiat sijoitetaan jätehuoneeseen tai -katokseen tai istutuksilla ja rakenteellisella aidalla rajatulle paikalle tonttiliittymän yhteyteen. Jätehuone tai -katos voidaan toteuttaa joko kokonaan erillisenä tai autosuojiin tai muihin talousrakennuksiin liittyvänä.

32 Kulkuväylät ja pysäköinti Tontille sallitaan yksi enintään metriä leveä ajoneuvoliittymä. Kulkuväylät ja pysäköintiin tarkoitetut pihan osat käsitellään ja/tai rajataan kiveyksillä tai istutuksilla. Leikki- ja oleskelualue Leikki- ja oleskelualue on erotettava muusta piha-alueesta istutuksin ja tarvittaessa matalalla aidalla. Pihasuunnitelma on esitettävä rakennusluvan yhteydessä.

33 LÄHIPALVELURAKENNUSTEN (PL) KORTTELIALUE Rakennusten sijoittaminen tontilla Alueelle voidaan sijoittaa enintään kaksikerroksisia julkisten tai yksityisten lähipalveluiden käyttöön tarkoitettuja rakennuksia sekä niihin liittyviä talousrakennuksiksi. Korttelialueen rakennusoikeus suositellaan sijoitettavaksi vähintään kahteen erilliseen rakennusmassaan ja ainakin osittain kahteen kerrokseen, jolloin vapaan piha-alueen määrä jää mahdollisimman suureksi. Rakennusten sijoittelussa tulee huomioida korttelialueen keskeinen sijainti ja merkitys alueen katu- ja taajamakuvassa. Taajamakuvallisista syistä johtuen vähintään yhden rakennuksen sivu- tai päätyjulkisivu on ulotettava asemakaavassa nuolella osoitetun rakennusalan sivuun kiinni. Mahdolliset erilliset talousrakennukset tai teknisen huollon rakennukset ja laitteet on toteutettava samanaikaisesti tontin muun rakentamisen kanssa, ja ne tulee sijoittaa muiden rakennusten taakse tontin koillis- tai kaakkoisosaan. Rakennusten koko, muoto ja mittasuhteet Rakennuksen tulee selvästi olla julkisen rakennuksen luonteinen ja näköinen. Rakennusten päämassoille sopiva runkosyvyys ja pituus määräytyvät toteutettavan toiminnan edellytysten mukaisesti. Rakennusten pääasiallisena kattomuotona käytetään keskeistä tai epäkeskeistä harjakattoa. Kaksikerroksisessa rakennuksessa voi tulla kyseeseen myös sivulappeiltaan jyrkkä taitekatto tai rakennuksen arkkitehtuuria tukeva ns. vapaamuotoinen katto. Kattopintaa ja räystäslinjaa voidaan jäsennellä esimerkiksi sisäänvedoilla, kattolyhdyillä tai kattoikkunoilla. Kokonaisuutena tulee kuitenkin pyrkiä kattomaiseman selkeyteen ja yhtenäisyyteen. Talousrakennuksissa käytetään asuinrakennusten tyylin sopivaa harjakattoa tai ns. vapaamuotoista kattoa. Harjakorkeus voi olla, metriä. Yksikerroksisten talousrakennusten ja autokatosten räystäskorkeus saa olla enintään, metriä. Julkisivujen käsittely Julkisivumateriaalina käytetään peittomaalattua puuverhousta tai käsittelyltään visuaalisesti yhtenäisen vaikutelman muodostavaa kiviainespintaa. Erillisissä talousrakennuksissa suositellaan käytettäväksi tyyliltään ja arkkitehtuuriltaan muiden rakennusten kanssa yhteneviä, mutta julkisivujen pintamateriaali ja/tai väritys voi olla muista rakennuksista poikkeava. Istutukset ja kasvillisuus Tonteille tulee sijoittaa runsaasti uutta kasvillisuutta. Istutuksissa suositaan maaseutuympäristölle tyypillisiä lajeja, jotka liittävät uudet alueet niitä ympäröivään metsäluontoon. Kulkuväylät ja pysäköinti Kulkuväylät ja pysäköintiin tarkoitetut pihan osat käsitellään ja/tai rajataan pihan muista osista erottuvalla tavalla esimerkiksi kiveyksin tai istutuksin. Autopaikat sijoitetaan pääasiassa keskitetysti avoimelle piha-alueelle ja/tai rakennusten väliin jäävien ajoväylien reunaan. Pysäköintialueet on jäsenneltävä enintään autopaikan ryhmiin ja ne on rajattava muusta piha-alueesta rakenteellisesti tai istutuksin. Henkilökunnan pysäköintiin tarkoitettuja katettuja pysäköintipaikkoja voidaan sijoittaa keskitetysti korttelialueen Jerpenkadun puoleiselle sivulle. Tontin aitaaminen Jerpenkadun ja Jerpenpuiston puoleiset sivut voidaan aidata yleisilmeeltään pelkistetyllä aidalla, joka sopii ulkoasultaan ja väritykseltään korttelin rakennusten tyyliin. Aitojen materiaalin ja värisävyn on oltava sama koko korttelissa. Pihan toiminnalliset alueet suositellaan rajattavaksi vapaasti kasvavin puu- ja pensasistutuksin.

34 Jätehuolto Jäteastiat sijoitetaan jätehuoneeseen tai -katokseen tai istutuksilla ja rakenteellisella aidalla rajatulle paikalle tonttiliittymän yhteyteen. Jätehuone tai -katos voidaan toteuttaa joko kokonaan erillisenä tai autosuojiin tai muihin talousrakennuksiin liittyvänä. Jäteastioiden sijainti on osoitettava asemapiirroksessa/pihasuunnitelmassa. Pihasuunnitelma on esitettävä rakennuslupahakemuksen yhteydessä.

35 VANHAT RAKENNUSPAIKAT, KORJAUS- JA TÄYDENNYSRAKENTA- MINEN Vanhoille rakennuspaikoille soveltuvaan rakentamistapaan vaikuttavat mm. rakennusten keskinäinen sijoittelu, mittasuhteet, materiaalit ja väritys sekä rakennuspaikan ajallinen kerroksellisuus. Perinteisessä maaseuturakentamisessa pihapiirin sisäinen arvohierarkia on ilmaistu usein päärakennuksen muita korkeatasoisemmalla pintakäsittelyllä ja värityksellä. Myös alkuperäisten materiaalien, mittasuhteiden ja yksityiskohtien merkitys on huomattava: metalli tai muovi ei korvaa puuta eikä betoni luonnonkiveä. Ennen vanhan rakennuksen korjaustöiden aloittamista on otettava yhteyttä myös rakennusvalvontaviranomaisiin toimenpiteiden luvan- tai ilmoituksenvaraisuuden selvittämiseksi. Rakennusalan ulkopuolella sijaitsevat, ennen asemakaavan voimaantuloa rakennetut rakennukset saa asemakaavan ja rakentamistapaohjeen estämättä pysyä paikallaan. Rakennusluvan edellytykset on kuitenkin tutkittava tapauskohtaisesti korvaavan rakentamisen tai muun uudisrakentamiseen verrattavissa olevan toimenpiteen yhteydessä. HULEVESIEN HALLINTA Rakennuslupavaiheessa on laadittava suunnitelma tontilla syntyvien hulevesien hallinnan toteutustavasta. Tontilla muodostuvia hulevesiä tulee viivyttää ja imeyttää tonttikohtaisesti ennen niiden johtamista alueelliseen sadevesiviemäriverkostoon. Hulevesiä ei saa ohjata naapuritonteille tai yleisille viheralueille tai avo-ojiin. Poikkeuksena tästä ovat asemakaavassa osoitettujen avo-ojien kohdalle/viereen sijoittuvat tontit, joilta hulevesien johtaminen voidaan tarvittaessa sallia myös suoraan ko. ojiin. Hulevesien hallinnan edistämiseksi pihoilla tulee suosia vettä hyvin läpäiseviä pintamateriaaleja. Asfaltin tai muun vettä läpäisemättömän pinnoitteen käyttö pihan pääasiallisena pintamateriaalina on kielletty. Alla on yksi esimerkki tonttikohtaisesta hulevesien viivytysrakenteesta.

36 .. Ote kantakartasta.. MK :..... HAHKASENKATU JERPENPOLKU JERPENKATU m

37 .... Ote kantakartasta.. MK :..... LKU..... JERPENPOLKU.. : : Mäntyrinne m

38 . OLKU Ote kantakartasta.. MK : : TAMPINKATU : :. m kv

39 . Ote kantakartasta.. MK : TAMPINKATU : TAMPINKATU : m

40 . Ote kantakartasta.. MK : KUUSIKKOPOLKU m

41 : Kitu, : Kitu k V : : : H arviala : : K Harviala H arviala : k : V : : : : : : :. : : :. V k. Mäntyrinne NLI ME TSÄ RIN TEE NT IE NN AN rp : TIE K V :V : : : : : K : kv : : Manner NTIE K MY LLY : NK UL MA JA NA : : VA PO LK U. JE RP EN V k : :V... k AIV.. : :... L.. TU KA KATU PIN M TA JER PEN..... : JE RP EN PO LK U : E. :. NTI TU KA EN. A NN AS HK HA. NLI :. :.... AJA..... N VA U.... KU US IKK OP. OL K.... TU. M PIN KA..... TA. :.... : :. : kv.

42 ..