Lähin alakoulu on n. 2,5 kilometrin päässä sijaitseva Kirkonkulman Äikäälä

Transkriptio

1 TARVASMÄKI

2 Valimonkj. Jäkäläp. 0 Tonttien sijainti Tarvasmäen tontit sijaitsevat n., kilometriä Hämeenlinnan kaupungin keskustasta kaakkoon lähellä Janakkalan kunnan rajaa. Alueen luoteispuolella sijaitsee,0 ha:n Kukkolansuon luonnonsuojelualue. Tarvasmäen eteläpuolella (n m alueelta) kulkee Helsinki-Tampere rautatie. Tarvasmäen alueella on jaettu tontteja viidessä vaiheessa. Ensimmäisen erän tontit tulivat jakoon kesällä 00 ja toisen vaiheen tontit loppuvuodesta 00. Kolmannen vaiheen tontit olivat ensimmäistä kertaa jaossa keväällä 00. Neljännen vaiheen tontit olivat jaossa vuonna 00 ja viidennen vaiheen keväällä 00. Palvelut Lähin alakoulu on n., kilometrin päässä sijaitseva Kirkonkulman Äikäälä Puketti koulu. Yläkouluikäiset oppilaat kuuluvat Mantereenvuori Lyseon yläasteen oppilaaksiottoalueeseen. Kettukallio Matkaa Tarvasmäestä Lyseolle on n. km. Lähin kauppa sijaitsee Harvialassa n., kilometrin päässä Tarvasmäestä. Turenkiin matkaa on n. km, Tiiriöön n. km ja moottoritielle n. km. Kipinäniemi HAKUMÄKI 0 Katumantie 0 Varpupolku allionkatu re Valimonpolku Sisupussi nraitti Paikkalantie Lepakonp. Kanervatie Kanervap. Sammalp. Autotehtaantie Valimontie Rahkap. Harvialantie Konepajanp. Tapiolankj. Tarvasmäen asuinalue Pitkäniemi kuuluu Solvik-Tarvasmäen varhaiskasvatuskeskuksen piiriin. Alueella on vuonna KATUMA- 0 valmistunut yksityinen Touhula liikuntapäiväkoti ja lisäksi Versotie :ssä on kaupungin JÄRVI esiopetusryhmä vuonna 00 rakennettuissa tiloissa. Lisätietoja Lasten ja nuorten palveluneuvonta puh: (0) 0, lanu.palveluohjaus@hameenlinna.fi. A Polarpakintie Konepajantie 0 0 Miekkakivi Ka ppolan rantatie Miekkakivi Mie k kakivenranta 0 Pappilansalment. Ki pinäniementie Golfkenttä Vanajanlinna j. t su- R la a nk Äikäälänranta Kiimakallio Kaskiniityntie Pukinpellont ie Kitu Ritarannant. ve n tie Miemalansalmi kakj. Miemalansaari 0 Välitalontie KÄIKÄLÄ Van h a npappilantie Kirkonkulman koulu Miemalansaari 0 0 Miemalanselkä Umpikujant. Pappila Putkitehtaantie Luhtalemmikint. Vainionperänt. Soil antie Päivikint. Rusokkit. 0 Lasikkot. Tuijat. Vihviläniitty Niemenpää T ammiolant. Ra n ta 0 Tyry- läntie Rautaruukintie 0 0 Kyläsepänt. kukant. 0 Niittyr. Tuusalantie päänt. 0 Piennarkj. Nujulantie Ketor. Kuusir. Rauduskoivunkj. mäent. Mantereenlinnant. Hiekkar. Peltor. Tuohip. 0 Melatie Koivumäent. Häitiläntie Me tsäruusunt. Varput. Suopursuntie Urput. 0 Ruuhip. Kahl aajatie Valkamatie Ls.alue Käikäläntie Kirkonkulmantie Närep. Neulasp. Kaarnatie Rönsytie Solvik Onkit. kintie Solvi Suvantot. 0 Kohot. Rantatie Tiiratie Telkkätie Lokk itie 0 Sipit. Kurkitie Koskelotie Peukalon pellont Tavitie 0 Pistokas Pähkyläkj. Virpip. Viklot. Vanha Alikartanontie Kalastajat. Umputie Höytöläntie Oratie Kuovit. Metsänsyrjänt. Vatukkakj. Kukkolanharjunt. Koivuneva Kullerot. Tarvas- Niemen- Tesmakj. Kriikunakj. Kirsikkakj. Versotie 0 0 Nupputie Pihkakj. Kerkkätie Mahlap. 0 Usvarinne Luumukj. Heruk- Taivukas Häitilä Terhokj. Kuikkatie Kaislap. 0 0 Siikat. Lummep. Salakkat. Säynävät Matikkat. Kuoret. Särkitie Peräpellontie Harvialantie sat. O k HARVIALA 0 Kuhat. 0 Lohit. Ahvent. Kokkomäent. 0 Haukip. Tarvasmäki Rusko -rinne Rantatie Harvialan hevostila Vanajanlinnantie 0 M ar Harviala Hahka senkatu Je rp e n joniementie Alikartanontie Jer penpolk k atu alvaan rinne Palorannant. al vaanlinnanti Alikartano rvialanasem at

3 Tiedot tonteista Tonteilta on kaupungin toimesta kaadettu puustoa loppuvuodesta 00. Tonttien rajat on merkitty maastoon (osa merkeistä on saattanut kadota kunnallistekniikan rakentamisen aikana). Tonteille pääsee rakentamaan heti rakennusluvan saamisen jälkeen. Rakennusoikeutta tonteilla on 0 kerrosneliötä. Rakennusjärjestyksen mukaan tontille saa rakentaa kerrosalaan laskematta enintään 0 m :n kevytrakenteisen kylmän talousrakennuksen. Yhteensä talousrakennuksia saa tontilla olla enintään kolme kokonaisalaltaan yhteensä enintään 0 m. Tonteille on laadittu rakentamistapaohjeet, jotka ovat liitteenä. Tontin voi joko ostaa tai vuokrata Omakotitonttien myyntihinta on /m. Vuokra lasketaan omakotitonteilla %:n mukaan KEKI 0 = keski-indeksi 0. Vuokra sidotaan luovutushetkellä tiedossa olevaa viimeisintä keskielinkustannusindeksiä vastaavaksi. Kiinteistötunnus Osoite Pinta-ala m Kaavamääräykset Myyntihinta Rak.oik. k-m Vuosivuokra /v (KEKI 0) 0-- Pähkyläkuja 0 0 ½ I. Kaupunkikuvatyöryhmä on puoltanut myös modernien hirsitalojen rakentamista Tarvasmäen alueelle kortteleihin, ja. Hirsitalon tulee olla höylättyä hirttä ilman ulkonevia nurkkasalvoksia. Mahdollisen nurkkalaudan värin tulee olla sama julkisivun kanssa. Värit ovat yleissuunnitteluohjeiden mukaisia. Modernia hirsitaloa suunnittelevien tulee ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan heti ensimmäisten luonnoskuvien jälkeen. Muuten yleissuunnitteluohjeet ovat ennallaan. Tontin ostaja / vuokraaja vastaa tontin rakentamiskelpoisuuden yksityiskohtaisesta selvittämisestä sekä perustamistavan suunnittelusta ja toteutuksesta. Sirpa Rahikaiselta on saatavilla kaupungin tekemien maaperätutkimusten tulokset. Erillistä perustamistapalausuntoa alueelle ei ole tehty. Tontin hakeminen Tontit ovat viikoittaisessa haussa eli hakuaika on maanantaista perjantaihin klo. Hakemuksen on oltava perillä ennen hakuajan päättymistä. Omakotitonttihakemuksia saa Maaomaisuuden hallinnasta, kaupungin palvelupisteistä sekä internetistä Tonttia haetaan täyttämällä omakotitonttihakemus, joka palautetaan Maaomaisuuden hallintaan ennen hakuajan päättymistä. Kaikki hakijat ovat samassa asemassa. Yksi hakemus / perhe. Tarkemmat ohjeet varaus- ja luovutusehdoista löytyvät omakotitonttihakemuksen kääntöpuolelta. Tontin varaaminen Tontit arvotaan, jos useampi hakija on hakenut samaa tonttia. Tontin varauspäätöksen tekee geodeetti. Varausmaksu on 0 euroa ja se tulee maksaa kaupungin lähettämän laskun mukaisesti. Varaus ei tule lainkaan voimaan ellei varausmaksua makseta viimeistään eräpäivänä. Varausmaksu 0 euroa hyvitetään varaajalle tontin hinnassa. Varausaika tonteilla on vähintään kuusi kuukautta. Kauppakirja tai vuokrasopimus on tehtävä

4 varausaikana. Varausaikaa ei jatketa kuin erityisistä syistä. Tonteille on rakennettava asuintalo (käyttöönottokatselmuskuntoon) kolmen vuoden kuluessa tontin ostosta tai vuokraamisesta. Kauppahinnan lisäksi ostaja maksaa normaalit maksut mm: - varainsiirtovero % kauppahinnasta verottajalle ( ei vuokrattaessa) - lainhuudatuksen maanmittauslaitokselle, vuokraoikeuden kirjaamisen - sähköliittymän Elenia Oy:lle - vesi- ja viemäriliitosmaksut Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:lle - muut mahdolliset liittymämaksut ao. yhtiöille - kaikki tontin rakentamiseen liittyvät maksut Lisätietoja Tontit, hakulomakkeet ja niiden palautus: Maaomaisuuden hallinta, palveluasiantuntija Sirpa Rahikainen, puh. (0), sirpa.rahikainen@hameenlinna.fi Raatihuoneenkatu,. krs, 00 Hämeenlinna palvelusihteeri Pirjo Savola, puh. (0) Postitse: Hämeenlinnan kaupunki, Maaomaisuuden hallinta, Sirpa Rahikainen, PL, 0 Hämeenlinna Rakentamistapaohjeet ja rakennusluvat: lupa-arkkitehti Mia Inkerö käyntiosoite: Raatihuoneenkatu, krs., 00 Hämeenlinna Puh. (0) 0, mia.inkero@hameenlinna.fi Kairaustuloksista kopioita saa Sirpa Rahikaiselta. LIITTEET Ote asemakaavasta ja sen määräyksistä Lähialueen asemakaavamuutos Ote kantakartasta Otteet tonttijakokartoista Rakentamistapaohjeet

5 Ote ajantasa-asemakaavasta 0 0 m

6

7

8

9 0K PÄHKYLÄKUJA PEUKALONPELLONTIE m Ote kantakartasta..0 MK :00

10 Kooste ohjeista

11 TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet sekä kerrosluvut. Näiden lisäksi asemakaavassa on seuraavia suunnittelua ohjaavia määräyksiä: RAKENNUKSEN HARJASUUNTAA OSOITTAVA VIIVA. NUOLI OSOITTAA RAKENNUSALAN SIVUN, JOHON RAKENNUS ON RAKENNETTAVA KIINNI. ISTUTETTAVA ALUEEN OSA. ISTUTETTAVA PUURIVI. KATU. JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU. JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU, JOLLA TONTILLE AJO ON SALLITTU. HIDASKATU. KATU, JOLLA AJONEUVOJEN NOPEUTTA ALENNETAAN RAKENTEELLISIN KEINOIN. KATUALUEEN RAJAN OSA. JONKA KOHDALTA EI SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVOLIITTYMÄÄ. RAKENNUSALALLE RAKENNETTAVAA KELLARIKERROSTA EI VOI VIEMÄRÖIDÄ. Lisäksi asemakaavassa on määrätty seuraavaa: RAKENNETTAESSA ON UUDISRAKENNUSTA VARTEN TONTILLA OSOITETTAVA VÄHINTÄÄN YKSI AUTOPAIKKA - KUTAKIN ASUINHUONEISTOA KOHTI. TONTILLA ON OSOITETTAVA VÄHINTÄÄN 0 m² YHTENÄISTÄ LEIKKIIN JA MUUHUN OLESKELUUN SOVELTUVAA TILAA KUTAKIN RAKENNETTAVAA ASUINHUONEISTOA KOHTI.

12 . ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSIÄ TÄYDENTÄVÄT OHJEET OHJEIDEN TARKOITUS Nämä yleissuunnitteluohjeet täydentävät asemakaavaa ja sen määräyksiä ja ovat ohjeena rakentajille ja rakennusvalvonnalle tasapainoisen ja mielenkiintoisen alueellisen kokonaisuuden aikaansaamiseksi. RAKENNUSTEN SIJOITUS Suositeltavat rakennusten paikat on esitetty koko alueelle laaditussa havainnekuvassa (liite ) ja tarkemmin korttelikohtaisissa ohjeissa (ohjeet - ). Alueen asemakaava on tämän ohjeen liitteenä (liite ).. RAKENTAMISEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET Rakentamisessa noudatetaan Hämeenlinnan Tarvasmäen.. vahvistettua asemakaavaa sekä..00 päivättyä Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestystä sekä muita rakentamista koskevia viranomaismääräyksiä ja - ohjeita. YLEISOHJEET RAKENNUSOIKEUS Rakennusoikeus kunkin tontin osalta on määrätty asemakaavassa. Koska kaavassa ei ole erikseen määrätty talousrakennuksien rakentamisesta, noudatetaan näiltä osin rakennusjärjestystä. Rakennusjärjestyksen mukaan tontille saa rakentaa kerrosalaan laskematta enintään 0 m:n talousrakennuksen. Yhteensä talousrakennuksia saa tontilla olla enintään kolme kokonaisalaltaan yhteensä enintään 0 m. Näiden rakennelmien kokonaisalaan luetaan rakennusten ala katoksineen. Ote Tarvasmäen alueen asemakaavasta on liitteenä (liite ). RAKENNUSTEN SIJOITUS Rakennukset rakennetaan asemakaavan edellyttämällä tavalla näitä yleissuunnitteluohjeita ja korttelikohtaisia ohjeita noudattaen. Autotalli tulee rakentaa vähintään metrin päähän kadunpuoleisesta tontinrajasta, silloin kun asuinrakennus, eikä autotalliosa, rakennetaan kiinni asemakaavan osoittamanaan kadunpuoleiseen rakennusalan rajaan. Kaikki rakennukset tulee porrastaa maaston mukaan siten, että vältetään tarpeettomia täyttöjä ja kaivuita. Rakennusten tulee vierekkäisillä tonteilla olla keskenään ja maanpintaan. nähden sopusuhtaisessa korkeusasemassa. RAKENNUSTEN JULKISIVUT, MATERIAALIT JA VÄRIT Rakennusten suunnittelussa noudatetaan korttelikohtaisia ohjeita ja soveltaen liitteenä olevaa koko alueen julkisivujen väritysehdotusta (liite ). Yleisperiaate on, että alueella voi rakentaa sekä puutaloja että kivitaloja. Poikkeuksen muodostaa alueen sisäinen pääväylän Höytöläntien länsipuolelle jäävä hevosenkengän muotoinen alue, jonne saa rakentaa vain puutaloja. Näiden puutalojen yhtenäisellä värityksellä halutaan lisäksi vielä korostaa alueen erityisluonnetta ja asemakaavallista muotoa. Rakennusten julkisivumateriaalin tulee olla peittomaalattu hienosahattu tai höylätty lauta, sileä tiili tai rapattu kivipinta. Rakennuksissa tulee olla yksi hallitseva julkisivumateriaali eli periaatteena on se, ettei yhdessä ja samassa rakennuksessa saa yhdistää useita eri julkisivumateriaaleja. Erityisesti rakennusten päätyjen tulee olla selkeitä ja yksiaineisia, jolloin rakennuksen puuverhous, rappaus tai tiili jatkuu yhtenäisenä koko päädyn korkeudelta. Puuverhoilluissa rakennuksissa laudan suunta on koko rakennuksen osalla joko pysty- tai vaakalaudoitus. Laudan suunta voi olla autotallissa eri suuntaan kuin rakennuksessa mikäli autotalli on erillinen tai rakennusmassasta selvästi erottuva.

13 Värityksen pääperiaatteena muiden tonttien osalta on se, etteivät vierekkäiset eikä vastakkaiset asuinrakennukset saa olla julkisivuiltaan samanvärisiä. Suurin osa tonteista sijoittuu valoisaan, lämpimään ilmansuuntaan ja niille on määrätty lämpimiä tummahkoja värisävyjä. Varjoisammat pohjoiseen ja itään suunnitellut tontit on haluttu alueen valoisuuden lisäämiseksi osoittaa vaaleiksi pastellisävyksi. Ikkunoiden karmien ja puitteiden tulee väritykseltään olla hillittyjä, taitettuja värisävyjä ja soveltua julkisivujen väriin. Hevosenkenkäalueen perinteisiin punaisiin rakennuksiin soveltuvat hyvin myöskin tummemmat murretut sävyt. RAKENNUSTEN KATTOMUOTO, MATERIAALI JA VÄRI Rakennusten kattomuodoista ja väreistä on annettu korttelikohtaisia ohjeita. Rakennusten kattomuodoksi suositellaan pulpettikattoa. Pääperiaate on, että katon tulee laskea rinteen suunnan mukaisesti. Rakennuksissa voi olla myös harjakatto. Katto voi olla harjan suhteen epäsymmetrinen siten, että alempana rinteessä olevan rakennusmassan kattolape on pidempi. Rakennuksessa voi olla myös ns. murrettu harja ja siihen liittyvä yläikkuna (vrt. leikkauskuva/ohje ). Autotallin katto on joko sama kuin asuinrakennuksessa tai asuinrakennuksen kanssa sopusuhtainen pulpettikatto Rakennuksissa on oltava puusta rakennetut, alapinnastaan laudoittamattomat avoräystäät. Räystäät maalataan myös alapinnoiltaan julkisivun sävyä vastaaviksi. Kattomateriaaliksi suositellaan joko konesaumattua peltiä, kattotiiltä tai sileää huopakatetta. Kadun varrella sijaitsevien autosuoja- ja apurakennusten vesikatteet ovat samaa materiaalia ja väriä päärakennuksen kanssa. Peltikatteiden väri on tumma; grafiitinharmaa tai havunvihreä ja tiilikatot tummia tai tiilenpunaisia yksivärisiä sävyjä. Huopakatteen väri on tumma. IKKUNAT Ikkunoiden tulee muodoltaan ja mittasuhteiltaan soveltua rakennuksen kokoon, muotoon ja materiaaleihin. Puitejaon tulee noudattaa rakenteellista ikkunajakoa eikä ulkopuolisia irtoristikoita moniruutuisen vaikutelman aikaansaamiseksi sallita. Kattoikkunoiden tulee olla yleensä joko lapeikkunoita tai loivalla pulpettikatolla varustettuja suhteellisen matalia ikkunoita (vrt. esimerkiksi ohjeiston kansikuva). Poikkeuksen muodostaa ½- kerroksisten rakennusten rivistö Kerkkatien varrella: kortteli tontit -, jonne yläkertaan voidaan tehdä näköalaikkunoita myöskin ns. poikkipäätyratkaisuna Vrt. teksti/ OHJE. VERANNAT, KUISTIT JA PARVEKKEET Rakennuksiin voi liittyä avokuisti ja/tai lasiveranta. Kadunpuoleisen julkisivun eteen, istutettavalle tontinosalle, voidaan rakentaa pienehkö avokuisti, mikäli sen leveys ei ylitä / kadunpuoleisen julkisivun leveydestä ja mikäli sen syvyys on enintään, metriä. Parvekkeiden sijoittamisesta on annettu korttelikohtaisia ohjeita PIHAMAA Suuri osa tonteista on rinnemaastossa. Tällöin korostuu rakentamatta jäävien alueiden maaston korkeusaseman merkitys. Olisi suotavaa, että vierekkäisten tonttien rakennussuunnittelussa luonnosvaiheesta alkaen toimittaisiin yhteistyössä. Rakennussuunnitelmiin tulee liittää kadunsuuntainen pituusleikkaus tontin ja rakennuksen liittymisestä viereisten tonttien maastoon ja sen korkeusasemaan. AJONEUVOLIITTYMÄT Ajoneuvoliittymät tonteille on järjestettävä niin, ettei maanpinnan muodoilla, kasvillisuudella tai rakennuk-

14 silla estetä näkyvyyttä. Liittymän suurin sallittu leveys on metriä. AITAAMINEN Aitaamisesta annetaan tarkempia ohjeita korttelikohtaisissa ohjeissa. Aitojen tulee olla pääasiallisesti leikattavia pensasaitoja. Rakennettuja aitoja on esitetty vilkasliikenteisimpien katujen äärellä oleville tonteille Näillä muutamilla alueilla, joissa suositellaan rakennettuja aitoja, tulee niiden olla kaupunkimaisia eivätkä ne saa muodoltaan, materiaaliltaan ja väritykseltään poiketa eri kortteleissa rakennusten muodostamasta kokonaisilmeestä. Aitojen yksityiskohtaisella suunnittelulla tulee varmistaa, että ne myötäilevät kauniisti maaston hienopiirteisimpiäkin korkeuseroja. Pensasaidoilla erotetaan rakennukset tonttiin rajoittuvista puisto- ja viheralueista ja naapuritonteista. Tonttien väliset pensasaidat suojaavat tonttien yksityisyyttä. Vanhan kuusiaidan tuntumassa olevia tontteja ei saa aidata kuusiaidan puoleisesta päästä. Olisi suotavaa, että naapurit keskenään sopisivat tonttien välille mahdollisesti istutettavista pensasaidoista ja niiden hoidosta. TONTIN JA RAKENNUKSEN VALAISTUS Tonteille voidaan asentaa pihavaloja siten, että valaistus on voimakkain sisääntulotien puolella ja hienovaraisempaa tonttien takaosassa. Pihavalojen tulee ensisijaisesti olla rakennukseen sijoitettuja ulkovaloja eikä niillä saa häiritä eikä häikäistä ympäristöä, naapuritontteja eikä naapureiden rakennuksia.

15

16 KORTTELI tontit - OHJE KORTTELI tontit - ja - KORTTELI tontit -, ½ kerroksiset rakennukset RAKENNUKSEN SIJOITUS Rakennukset rakennetaan nuolen osoittamaan rajaan kiinni. Autotalli/- kato rakennetaan kiinni asuinrakennukseen siten, että se osuus rakennuksesta on vedetty kauemmaksi kadusta, vähintään metriä tontin kadunpuoleisesta rajasta. Koska nämä rinnetontit ovat yleensä suhteellisen leveitä voidaan, rakennettaessa maaston korkeuskäyrien suuntaisia rakennuksia, porrastaa niitä luontevasti maaston mukaan. Viereisessä leikkauskuvassa on havainnollistettu rinteeseen rakentamista. RAKENNUSTEN JULKISIVUT, MATERIAALIT JA VÄRIT Vrt. Yleisohjeet ja värimallit Rakennusten julkisivujen tulee olla kortteleissa ja sopusuhtaisia vaaleita värejä kuten vaalean harmaa, vaalean sininen, vaalean vihreä (värimalli C) ja korttelissa tonteilla ja sopusuhtaisia tummahkoja värejä kuten punainen, ruskea, okra (värimalli A). RAKENNUSTEN KATTOMUOTO, MATERIAALI JA VÄRI Vrt. Yleisohjeet ja värimallit Rakennusten kattomuoto voi olla pulpettikatto, jolloin katon tulee laskea rinteen suunnan mukaisesti. Rakennusten kattomuotona voi olla myös harjakatto tai murrettu harjakatto, kuten viereisessä leikkauskuvassa on esitetty. Tällöin rakennuksen leveydeltä voi olla pystysuora yläikkuna. Autotallin katto on joko sama kuin asuinrakennuksessa tai asuinrakennuksen kanssa sopusuhtainen pulpettikatto IKKUNAT Vrt. Yleisohjeet Kattoon voidaan tehdä lapeikkunoita. VERANNAT, KUISTIT JA PARVEKKEET Vrt. Yleisohjeet PIHAMAA Vrt. Yleisohjeet AJONEUVOLIITTYMÄT Vrt. Yleisohjeet AITAAMINEN Vrt. Yleisohjeet TONTIN JA RAKENNUKSEN VALAISTUS Vrt. Yleisohjeet

17

18

19

20

21

22

23

24 ..0