2 Lapin yliopiston kotipaikka on Rovaniemi. Yliopistolla voi olla toimintaa myös muilla paikkakunnilla.

Transkriptio

1 1 LAPIN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Lapin yliopiston johtosäännön muuttaminen Lapin yliopiston hallitus on yliopistolain (645/97) ja yliopistoasetuksen (115/98) perusteella vahvistanut yliopiston johtosäännön Hallituksen päätöksillä , , ja johtosääntö on muutettu kuulumaan seuraavasti: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä ja antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Tehtäväänsä hoitaessaan yliopisto toimii vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lapin yliopiston erityisenä tehtävänä on edistää maailman pohjoisten alueiden tuntemusta, yhteiskunnallista ja kulttuurista kehitystä sekä pohjoisilla alueilla asuvien ihmisten hyvinvointia. 2 Lapin yliopiston kotipaikka on Rovaniemi. Yliopistolla voi olla toimintaa myös muilla paikkakunnilla. 3 Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Muun kuin suomen kielen käyttämisestä opetuksessa ja opintosuorituksissa määrätään opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskevassa johtosäännössä. YLIOPISTON YLEINEN HALLINTO Yliopiston organisaatio ja toimielimet 4 Yliopiston toimintayksiköitä ovat tiedekunnat, niiden alaiset laitokset, erilliset laitokset sekä kehittämis- ja hallintopalveluyksikkö. Yliopiston päätösvaltaa käyttävät hallitus ja rehtori. Tiedekunnan päätösvaltaa käyttävät tiedekuntaneuvosto ja dekaani. Erillisten laitosten päätösvaltaa käyttävät johtokunnat tai vastaavat suunnittelu- ja hallintoelimet ja johtajat tai johtajaksi määrätyt virkamiehet siten kuin tässä johtosäännössä tarkemmin määrätään. Lapin korkeakouluilla, Lapin yliopistolla sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla ja Rovaniemen ammattikorkeakoululla on yhteinen neuvottelukunta. Yliopistolla on hallituksen asettamat opetusneuvosto, tiedeneuvosto ja aluepalveluiden suunnittelutoimikunta. Yliopistolla, tiedekunnilla ja erillisillä laitoksilla voi olla johtoryhmä siten kuin tässä johtosäännössä määrätään. Hallituksen, rehtorin ja vararehtorien sekä tiedekuntaneuvostojen vaaleista säädetään yliopistolain ja -asetuksen lisäksi vaalijohtosäännössä.

2 2 5 Hallitus Hallitukseen kuuluvat rehtori ja vararehtorit sekä 14 muuta jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä valitaan neljä kustakin yliopistolain 12 :n 1 momentin mukaisesta ryhmästä. Ryhmästä muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilöstö valittavista jäsenistä ja varajäsenistä tulee vähintään kahden kuulua opetus- ja tutkimushenkilökuntaan. Tämän lisäksi hallitukseen kuuluu kaksi yliopiston ulkopuolista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä, jotka hallitus nimeää yliopiston neuvottelukunnan esityksestä. Hallituksen toimikausi on kolme lukuvuotta. 6 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi mitä, yliopistolaissa ja -asetuksessa sekä erityissäädöksissä tai muualla johtosäännössä on säädetty 1) tehdä esityksiä yliopistoa koskeviksi laeiksi ja asetuksiksi ja antaa niitä koskevia lausuntoja 2) hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset 3) hyväksyä esitys yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä siihen liittyväksi tulossopimukseksi 4) seurata yliopiston tulos- ja laatutavoitteiden saavuttamista 5) hyväksyä yliopiston toimintakertomus ja tilinpäätös 6) vahvistaa rehtorin ja vararehtorien välinen työnjako siltä osin, kuin sitä ei ole muualla määrätty 7) ryhtyä toimenpiteisiin rehtorin ja vararehtorien valitsemiseksi sekä hyväksyä heidän irtisanoutumisensa 8) asettaa yliopiston neuvottelukunta ja muut vastaavat neuvottelukunnat 9) asettaa yliopiston edustajat Lapin yliopistosäätiöön sekä määrätä yhtiökokousedustajat yhtiöihin, joissa yliopisto on osakkaana ja antaa heille tarpeelliset toimintaohjeet, sekä tehdä ehdotuksia muiden yliopiston kannalta keskeisten yhteisöjen edustajista 10) asettaa yliopiston sisäiset johtokunnat sekä suunnittelu- ja hallintoelimet sekä määrätä tarvittaessa erillisten laitosten ja tulosyksiköiden johtajat 11) päättää yliopiston tulosyksikköjaosta 12) päättää tiedekuntien sisäisistä laitoksista ja instituuteista 13) perustaa opetus- ja tutkimusvirat, toimintayksiköiden päällikkövirat sekä keskeiset esittelijä- ja hallintovirat 14) nimittää professorit, lehtorit, toimintayksikön päällikköviranhaltijat sekä keskeiset esittelijä- ja hallintoviranhaltijat, jollei muualla toisin säädetä tai määrätä sekä päättää virkavapauksista ja virkojen tehtävien hoidosta sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty 15) nimittää dosentit 16) päättää promootioiden järjestämisestä ja myöntää kunniatohtorin arvoja tiedekuntien esityksestä 17) asettaa vaalilautakunta ja kutsua koolle vaalikollegio 18) asettaa tutkintolautakunta.

3 3 7 Rehtori ja vararehtorit Yliopistossa on rehtori sekä kaksi vararehtoria. Rehtorin ja vararehtorit valitsee vaalikollegio. Vararehtorien tulee olla yliopiston opetus- tai tutkimusvirkaan vähintään rehtorin toimikaudeksi nimitettyjä virkamiehiä. Vararehtorien kelpoisuudesta on voimassa mitä yliopistolain 13 :ssä on säädetty rehtorin kelpoisuudesta. Kirjallinen suostumus rehtorin virkasuhteeseen tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon hallituksen määräämään ajankohtaan mennessä. 8 Rehtorin ja vararehtorien tehtävät Rehtorin tehtävänä on sen lisäksi mitä yliopistolaissa ja -asetuksessa sekä ylioppilaskunta-asetuksessa säädetään 1) solmia yliopiston ulkoiset ja sisäiset tulossopimukset siten kuin tässä johtosäännössä määrätään 2) vahvistaa yliopiston sisäinen budjetti neuvoteltujen tulossopimusten pohjalta 3) johtaa yliopiston kehittämistä ja suunnittelutoimintaa sekä viestintä- ja suhdetoimintaa 4) vastaanottaa yliopistolain 39 :ssä tarkoitetut lahjoitukset ja testamenttivarat 5) päättää apurahojen myöntämisestä 6) hyväksyä professorien virkoja koskevat virantäyttöselosteet sekä tarkistaa virkaehdotukset 7) hyväksyä tutkimus- ja muut sopimukset tai määrätä, kenen hyväksyttäväksi ne kuuluvat. Toinen vararehtoreista vastaa opetuksesta ja toinen tutkimuksesta. Muusta tehtäväjaosta rehtorit sopivat keskenään. Tehtäväjaon vahvistaa hallitus. Rehtori päättää kumpi vararehtoreista hoitaa rehtorin tehtäviä hänen olleessaan estynyt. 9 Neuvottelukunta Lapin korkeakoulujen, Lapin yliopiston sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, yhteistyötä ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toteuttamista varten korkeakouluilla on yhteinen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan nimeävät kunkin korkeakoulun päättävät elimet. Neuvottelukunnan tehtävänä on tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja korkeakouluja koskevista periaatteellisesti tärkeistä asioista. Neuvottelukunnan tehtävänä on erityisesti tuoda esille alueellisesti tärkeitä kehittämiskohteita. Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuna korkeakoulujen toimialaan kuuluvien alojen, Lapin elinkeino- ja muun yhteiskunnallisen toiminnan sekä kulttuurielämän tuntemus. Kokoonpanossa tulee ottaa huomioon alueellinen edustavuus ja tasaarvo. Korkeakouluyhteisöön kuuluva henkilö ei voi olla neuvottelukunnan jäsen.

4 4 Korkeakoulujen rehtorit tekevät yhteisen esityksen neuvottelukunnan kokoonpanosta sekä puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta korkeakoulujen päättäville elimille. Neuvottelukunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 16 jäsentä. Neuvottelukunnan käsiteltävien asioiden valmistelijoina ja sihteereinä toimivat kunkin korkeakoulun tehtävään määrätyt virkamiehet. 10 Vaalikollegio Vaalikollegio valitsee rehtorin ja vararehtorit viideksi lukuvuodeksi kerrallaan. Vaalikollegion puheenjohtajana toimii hallintojohtaja. Vaalikollegioon kuuluvat hallituksen jäsenet, tiedekuntaneuvostojen jäsenet, hallintojohtaja ja erillisten laitosten johtajat tai johtajaksi määrätyt virkamiehet. 11 Yhteistoimintaneuvosto Yliopistossa toimii yhteistoimintalain mukainen yhteistoimintaneuvosto, johon kuuluvat yliopiston työnantaja-edustajat ja yliopistossa toimivien henkilöstöjärjestöjen valitsemat edustajat. Yhteistoimintaneuvosto käsittelee yhteistoimintalain ja yhteistoimintasopimuksen mukaiset asiat. 12 Muut yliopiston suunnittelu- ja hallintoelimet Opetusneuvosto Opetusneuvosto on asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on käsitellä ja valmistella opiskelun edellytyksiin, perus-opetuksen ja jatkokoulutuksen kehittämiseen ja opetuksen laatuun ja arviointiin vaikuttavia asioita hallituksen ja rehtorin käsittelyä varten. Opetusneuvosto voi antaa opetusta ja jatkokoulutusta koskevia ohjeita ja suosituksia. Opetusneuvosto määrittelee suuntaviivoja opetuksen kehittämishankkeille ja päättää niille tarkoitettujen määrärahojen jaosta. Opetusneuvosto toimii myös kielikeskuksen johtokuntana. Opetusneuvostoon kuuluu puheenjohtaja ja enintään 10 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Kokoonpanossa noudatetaan yliopistolain 12 :n 1 momenttia. Hallitus nimeää opetusneuvoston jäsenet tiedekuntia ja muita opetusta antavia yksiköitä sekä ylioppilaskuntaa kuultuaan. Opetusneuvoston puheenjohtajana toimii opetuksesta vastaava vararehtori. Varapuheenjohtajan neuvosto valitsee keskuudestaan. Opetusneuvoston toimikausi on kolme lukuvuotta. Tiedeneuvosto Tiedeneuvoston tehtävänä on toimia asiantuntijaelimenä, joka käsittelee ja valmistelee tutkimustoiminnan edistämiseen, tutkimuksen edellytyksiin, tutkimuspolitiikkaan, tutkimuksen laatuun ja arviointiin sekä tutkijan uran edistämiseen liittyviä asioita. Tiedeneuvosto valmistelee hallitukselle esityksiä yliopiston tutkimuksen paino-

5 5 pistealoiksi sekä laatii yliopiston sisäisten tutkimusmäärärahojen jaon periaatteet. Tiedeneuvosto voi antaa alaansa koskevia suosituksia. Tiedeneuvosto toimii myös yliopiston tutkimuseettisenä toimikuntana. Tiedeneuvoston nimeää yliopiston hallitus kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Tiedeneuvostoon kuuluu puheenjohtaja ja enintään 10 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenten tulee edustaa yliopiston eri tieteenaloja ja olla tutkimustoiminnan asiantuntijoita. Jäsenistä kahden tulee olla jatko-opiskelijoita tai nuoria tutkijoita. Hallitus nimeää jäsenet tiedekuntia ja tutkimusta tekeviä erillislaitoksia kuultuaan. Tiedeneuvoston puheenjohtajana toimii tutkimuksesta vastaava vararehtori. Varapuheenjohtajan neuvosto valitsee keskuudestaan. Aluepalveluiden suunnittelutoimikunta Aluepalveluiden suunnittelutoimikunnan tehtävänä on koko yliopiston alueellisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan, ammatillisen täydennyskoulutuksen ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen, avoimen yliopisto-opetuksen, alueellisen tutkintokoulutuksen ja alueellista kehittämistä tukevan tutkimuksen strateginen suunnittelu, ohjaus, koordinointi ja seuranta. Aluepalveluiden suunnittelutoimikunta toimii samalla aluepalveluita hoitavien tulosyksiköiden johtokuntana. Hallitus nimeää suunnittelutoimikuntaan puheenjohtajan ja enintään 10 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenten tulee edustaa tiedekunnissa ja sekä muissa yliopiston yksiköissä tehtävää alueellista tutkimus- ja kehittämis-toimintaa sekä alueellista koulutusta. Jäsenistä kaksi nimetään ylioppilaskunnan esityksestä. Suunnittelutoimikunta voi kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita. Varapuheenjohtajan toimikunta valitsee keskuudestaan. Suunnittelutoimikunnan toimikausi on kolme lukuvuotta. 13 Yliopiston, tiedekuntien, erillisten laitosten ja tulosyksiköiden johtoryhmät Johtoryhmien yleisenä tehtävänä on tukea johtoa sekä toimia yhdyselimenä ja viestintäkanavana yksikön sisäisten toimintayksiköiden välillä. Yliopistolla on johtoryhmä, johon kuuluvat rehtori puheenjohtajana, vararehtorit, dekaanit, hallintojohtaja, erillisten laitosten johtajat, ylioppilaskunnan edustaja, yliopiston henkilökunnan edustaja sekä rehtorin määräämät muut virkamiehet. Tiedekunnalla voi tarvittaessa olla johtoryhmä, johon kuuluvat dekaani puheenjohtajana, varadekaani, laitosten johtajat, hallintopäällikkö ja dekaanin määräämät muut virkamiehet. Erillisellä laitoksella tai tulosyksiköllä voi olla johtoryhmä, joka osallistuu laitoksen tai tulosyksikön toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä vuotuisten toiminta- ja opetussuunnitelmien laatimiseen sekä muutenkin avustaa laitoksen johtamisessa. Erillisten laitosten ja tulosyksiköiden johtoryhmät nimeää yksikön hallintoelin.

6 6 YLIOPISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ 14 Tulossopimusjärjestelmä Yliopiston johtamisjärjestelmänä toimii tulossopimusjärjestelmä. Yliopisto neuvottelee opetusministeriön kanssa yliopiston toiminnasta ja taloudesta laadittavan tulossopimuksen kolmivuotiskausittain. Sopimus tarkistetaan vuosittain ja sovitaan vuotuisista määrärahoista. Hallitus päättää vuosittain määrärahajaon yleisistä periaatteista sekä yliopiston tulosyksiköistä tulossopimuskausittain. Rehtori neuvottelee tulosyksiköiden tulossopimuksista vuosittain tulosyksiköiden johtajien kanssa. Dekaani osallistuu tiedekunnan laitosten tulosneuvotteluihin. Rehtori, tulosyksikön johtaja ja dekaani allekirjoittavat sopimukset. Tulosyksiköiden johtajat vastaavat yksiköidensä toiminnasta ja taloudesta. He laativat vuosittain rehtorille ehdotuksen yksikkönsä tulossopimukseksi, jakavat yksikölleen jakamattomina myönnetyt määrärahat sekä tekevät määrärahojen käyttösuunnitelman. He raportoivat rehtorille yksikön toiminnasta, tavoitteiden saavuttamisesta sekä laadun kehittämistoimien toteutumisesta ja laativat yksikön toimintakertomuksen. 15 Kehittämis- ja hallintopalveluyksikkö Yleisten kehittämis- ja hallintopalveluiden hoitamista varten yliopistossa on kehittämis- ja hallintopalveluyksikkö. Se koordinoi ja ohjaa yliopiston kehittämistä hallituksen asettamien suuntaviivojen mukaisesti sekä tukee yliopiston opetus-, tutkimusja muuta toimintaa huolehtimalla keskitetyistä hallintotehtävistä ja tarpeellisista tukipalveluista. Kehittämis- ja hallintopalveluyksikön tehtävänä on 1) huolehtia yliopiston monijäsenisten hallintoelinten ja rehtorin käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja toimeenpanosta ellei toisin ole säädetty 2) koordinoida yliopiston toiminnan suunnittelua, rahoitusta ja arviointia sekä valmistella yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä tulossopimukset 3) kerätä tilastotietoa yliopiston toiminnasta ja valmistella yliopiston toimintakertomus ja tilinpäätös sekä huolehtia johdon tietotuesta 4) hoitaa yliopiston henkilöstöhallintoon ja palkanlaskentaan liittyvät tehtävät ja pitää nimikirjaa henkilökunnasta 5) huolehtia virkojen julistamisesta haettavaksi 6) huolehtia yliopiston kirjanpidosta ja maksuliikkeestä sekä valvoa, että yliopiston taloutta hoidetaan ja omaisuutta käytetään asianmukaisesti ja taloudellisesti 7) hoitaa yliopiston hankinnat, ellei toisin ole säädetty 8) hoitaa yliopiston sisäistä ja ulkoista viestintää 9) hoitaa keskitettyjä opiskelijapalveluita kuten yleistä opintoneuvontaa, opiskelijarekrytointia ja opintososiaalisia palveluita 10) huolehtia opintoasiainrekistereistä 11) hoitaa kansainväliseen yhteistoimintaan liittyviä asioita

7 7 12) hoitaa keskitettyjä opetuksen kehittämispalveluita ja koordinoida virtuaaliyliopistotoimintaa 13) huolehtia yliopiston tietohallintoasioista ja tietoturvasta sekä atk-palveluista 14) hoitaa yliopiston asiakirjahallintoa ja arkistotointa 15) hoitaa yliopiston kongressipalveluita 16) antaa tarvittavia tukipalveluita 17) hoitaa, käsitellä ja ratkaista muut sen tehtäväksi määrätyt tai rehtorin sille siirtämät asiat. Yliopiston rehtori johtaa suunnittelua, kansainvälisiä asioita, viestintä- ja suhdetoimintaa sekä hankintaa ja tilaresurssointia. Hallintojohtaja johtaa kehittämis- ja hallintopalveluyksikön hallinnollisia asioita. Kehittämis- ja hallinto-palveluiden sisäisistä toimintayksiköistä ja vastuista päättää rehtori hallintojohtajan esityksestä. 16 Hallintojohtajan tehtävät Hallintojohtajan tehtävänä on 1) huolehtia hallituksen ja rehtorin päätösten valmistelusta, esittelystä ja toimeenpanosta 2) antaa yliopiston sisäisiä ohjeita yleisen hallinnon, henkilöstöasioiden sekä talouden ja omaisuuden hoidosta 3) tehdä aloitteita yliopiston toiminnan, erityisesti sen hallinnon kehittämiseksi 4) huolehtia yliopiston sisäisen tarkastuksen organisoinnista 5) päättää yliopiston toimintaan vaikuttavista tutkimus- ja palvelusopimuksista, elleivät ne kuulu muulle hallintoelimelle 6) käsitellä työnantaja-asiat sekä ratkaista henkilöstön palvelussuhteeseen liittyvät asiat, ellei niistä ole muuta säädetty tai määrätty 7) vahvistaa henkilökunnan vuosilomajärjestys 8) myöntää sivutoimiluvat 9) perustaa ne virat, joiden perustaminen ei kuulu muulle yliopiston hallintoelimelle 10) nimittää virkaan tai virkasuhteeseen sekä ottaa työsopimussuhteeseen henkilöt, joiden nimittäminen tai ottaminen ei kuulu yliopiston muulle hallintoelimelle 11) myöntää virkavapaus ja vastaava vapautus sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, ellei niistä päättäminen kuulu muulle hallintoelimelle 12) määrätä yliopiston esittelijät ja ratkaista tarvittaessa, kenen valmisteltavaksi, esiteltäväksi tai päätettäväksi asia kuuluu 13) määrätä erillisten laitosten johtajien ja tulosyksiköiden johtajien varahenkilöt, sekä tulosyksiköiden johtajat alle vuoden määräajaksi 14) esitellä rehtorin päätettävät apurahapäätökset. OPETUS- JA TUTKIMUSYKSIKÖT Tiedekunnat 17 Tiedekuntajako Tieteellisen tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan sekä niihin perustuvan ylimmän opetuksen ja yhteiskunnallisen palvelutoiminnan hoitamiseksi yliopisto jakaantuu seuraaviin tiedekuntiin:

8 8 1. kasvatustieteiden tiedekunta 2. kauppatieteiden ja matkailun tiedekunta 3. oikeustieteiden tiedekunta 4. taiteiden tiedekunta 5. yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluu harjoittelukoulu. Sen hallinnosta määrätään sen johtosäännössä. Tiedekunnissa voi olla sisäisiä laitoksia ja instituutteja. Niiden perustamisesta päättää hallitus. 18 Tiedekuntien hallinto Tiedekuntien hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja tiedekunnan kanslia. Tiedekuntaneuvostoon valitaan kahdeksi lukuvuodeksi kerrallaan yhdeksän jäsentä ja yhtä monta varajäsentä, kolme kustakin yliopistolain 12 :n 1 momentin mukaisesta ryhmästä. Lisäksi hallitus voi kutsua tiedekunnan esityksestä enintään kaksi yliopiston ulkopuolista jäsentä ja varajäsentä, jotka eivät kuitenkaan voi osallistua opinnäytetöiden arvostelua ja virkanimityksiä koskevaan päätöksentekoon. Tiedekunnan toimintaa johtaa dekaani, jonka tiedekuntaneuvosto valitsee yliopistolain 15 :n mukaisesti tiedekunnan professorien joukosta toimikaudekseen. Dekaanin tulee olla nimitetty virkaansa vähintään tiedekuntaneuvoston toimikaudeksi. Tiedekuntaneuvosto valitsee varadekaanin tiedekuntaneuvostoon valittujen opetusja tutkimushenkilöstöön kuuluvien joukosta toimikaudekseen. Varadekaanin tulee olla nimitetty virkaansa vähintään tiedekuntaneuvoston toimikaudeksi. Dekaani päättää varadekaanin kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta dekaanin ja varadekaanin välisestä työnjaosta. Dekaanin ja varadekaanin tehtävien hoitamiseen käytetty aika huomioidaan heidän työaikaansa määriteltäessä. Sen estämättä mitä toimikaudesta on määrätty, tiedekuntaneuvostot kokoontuvat yliopiston rehtorin kutsusta viimeistään kaksi viikkoa ennen toimikautensa alkamista valitsemaan dekaanin ja varadekaanin. Kokouksen puheenjohtajana toimii rehtorin määräämä tiedekuntaneuvoston jäsen. 19 Tiedekuntaneuvoston tehtävät Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on tiedekunnan toiminnan laadun varmistamiseksi 1) kehittää tieteellistä tutkimusta, siihen perustuvaa opetusta ja muuta toimintaa 2) hoitaa tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja opetuksen laadun varmistamiseen liittyvät tehtävät ja raportointi 3) huolehtia tiedekunnan opettajien opetustaidon ja opetuksessa sovellettavien menetelmien kehittämisestä 4) huolehtia laitosten toiminnan koordinoinnista 5) tehdä hallitukselle ehdotus toiminta- ja taloussuunnitelmaksi 6) seurata tiedekunnan tulostavoitteiden toteutumista 7) hyväksyä tiedekunnan toimintakertomus 8) tehdä hallitukselle esitykset tiedekuntaneuvostojen lisäjäsenistä

9 9 9) huolehtia dosentin viran täyttöön liittyvistä toimenpiteistä 10) toimia ehdollepanoviranomaisena professorin virkaa täytettäessä 11) tehdä esitys opetus- ja tutkimusvirkojen, toimintayksiköiden päällikkövirkojen sekä keskeisten esittelijä- ja hallintovirkojen perustamiseksi 12) nimittää virkaan ja tehdä esitys virkasuhteeseen nimittämiseksi sekä myöntää tai tehdä esitys virkavapauden tai vastaavan vapautuksen myöntämisestä sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty 13) päättää tai tehdä esitys viran alan, opetusalan tai tehtäväpiirin täsmentämisestä tai muuttamisesta sekä virantäytön siirtämisestä sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty 14) tehdä hallitukselle esitys tiedekunnan sisäisistä laitoksista ja instituuteista 15) määrätä laitoksen johtaja ja varajohtaja 16) päättää opiskelijavalintaperusteista 17) asettaa opiskelijavalintatoimikunta sekä muut toimikunnat ja työryhmät 18) päättää yleisten kuulustelutilaisuuksien järjestämisestä 19) hyväksyä opetussuunnitelmat 20) määrätä väitöskirjojen esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät, lisensiaatintöiden esitarkastajat ja tarkastajat sekä muiden opintosuoritusten tarkastajat ja arvostella nämä opintosuoritukset, ellei asiaa ole pro gradu -töiden tarkastajien osalta siirretty dekaanin ratkaistavaksi 21) ratkaista dekaanille kuuluvat asiat, jotka dekaani niiden laajakantoisuuden tai periaatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi 22) tehdä hallitukselle esitys kunniatohtorin arvojen myöntämisestä 23) tehdä esitykset tutkintolautakunnan jäseniksi. Tiedekuntaneuvosto voi siirtää toimivaltaansa asioissa, jotka eivät ole tiedekunnan kannalta periaatteellisesti tärkeitä dekaanin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi asian kiireellisyyden vuoksi tai ajanjaksoina, jolloin tiedekuntaneuvosto ei kokoonnu. 20 Dekaanin tehtävät Dekaanin tehtävänä on 1) johtaa, valvoa ja kehittää tiedekunnan toimintaa 2) toimia tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana 3) tehdä rehtorille esitys tiedekunnan tulossopimukseksi sekä neuvotella rehtorin kanssa tiedekunnan tulossopimuksesta ja osallistua laitosten tulosneuvotteluihin 4) raportoida rehtorille tiedekunnan ja laitosten tulossopimusten ja laadun kehittämistoimien toteutumisesta 5) jakaa tiedekunnalle erittelemättöminä myönnetyt määrärahat 6) valvoa tiedekunnan määrärahojen käyttöä 7) vastata tiedekunnan henkilöstöhallinnosta 8) päättää työsuunnitelmien hyväksymisestä, ellei se kuulu laitoksen päätettäväksi ja informoida niistä tiedekuntaa 9) valvoa, että tiedekunnassa käydään kehityskeskustelut ja että yhteistoimintamenettelyä noudatetaan 10) tehdä virkanimityksiin ja virkavapauksiin liittyviä päätöksiä ja esityksiä sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty 11) ottaa tuntiopettajat sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty 12) päättää sopimuksista siten kuin siitä on erikseen määrätty 13) huolehtia tiedekunnan sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta 14) valita opiskelijat tiedekuntaan sekä käsitellä valinnan oikaisupyynnöt 15) hyväksyä suoritetut tutkinnot sekä myöntää tutkintoihin kuuluvat arvot

10 10 16) käsitellä ne tiedekunnalle kuuluvat asiat, joista ei toisin säädetä tai johtosäännössä määrätä 17) ratkaista epäselvissä tapauksissa, kenen valmisteltavaksi tai esiteltäväksi asia tiedekunnan kansliassa kuuluu ja miten työnjakoa on sovellettava. 21 Tiedekunnan kanslia Tiedekunnan kanslian toiminnasta vastaa tiedekunnan hallintopäällikkö. Kanslian tehtäviin kuuluu 1) hoitaa tiedekunnan hallintoa 2) huolehtia tiedekuntaneuvoston ja dekaanin käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta 3) hoitaa tiedekunnan opintoasioita ja koordinoida opintojen ohjausta 4) huolehtia tiedekunnan toiminnan seurannasta, arvioinnista ja raportoinnista sekä tiedottamisesta 5) huolehtia kansainvälisten asioiden hoitamisesta 6) huolehtia tiedekuntaan kuuluvien laitosten hallintopalveluista. 22 Tiedekunnan sisäiset yksiköt Tiedekunta voi jakaantua laitoksiin tai muihin vastaaviin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Tiedekuntaneuvosto määrää laitoksen tai vastaavan johtajan ja varajohtajan. Johtajan tehtävänä on 1) johtaa ja valvoa yksikön toimintaa 2) vastata yksikön opetussuunnitelmien, toimintaa ja taloutta koskevien suunnitelmien, sekä vastaavien tehtävien valmistelusta 3) toimia yksikön henkilökunnan välittömänä esimiehenä 4) käydä kehityskeskustelut yksikön henkilökunnan kanssa ja sopia opettajien kanssa kokonaistyöajan käytöstä 5) vastata yksikölle myönnettyjen määrärahojen käytöstä 6) tehdä ehdotuksia yksikköön kuuluvia virkoja ja toimia koskevista nimityksistä tai virkavapauksista 7) tehdä tiedekunnalle esitys opiskelijavalinnan perusteista 8) kutsua yksikön henkilökunta ja opiskelijat koolle yksikkökokoukseen käsittelemään yksikön toiminnalle merkittäviä asioita. Jos laitos toimii tulosyksikkönä, koskee laitoksen johtajaa lisäksi se mitä tulosyksikön johtajan tehtävistä on määrätty tämän johtosäännön 14 :ssä. ERILLISET LAITOKSET 23 Tiedekuntien ohella yliopistossa on yliopistolain 14 :n 3 momentissa tarkoitettuja erillisiä laitoksia. Niiden tehtävänä on hoitaa tutkimus- ja opetustehtäviä sekä tuottaa kehittämis-, koulutus- ja tukipalveluita. Niiden toiminta suuntautuu etenkin kansainväliseen toimintaan, yliopiston alueelliseen toimintaan ja aikuiskoulutukseen sekä tiede-kuntien yhteisten opetuspalveluiden tuottamiseen.

11 11 Erillisiä laitoksia ovat: 1) Arktinen keskus 2) Lapin yliopiston kirjasto 3) Kielikeskus 4) Lapin yliopiston aluepalvelut Erillisten laitosten tehtävät ja hallinto 24 Arktinen keskus 25 Arktinen keskus on kansainvälinen tutkimuslaitos ja tiedekeskus. Monitieteisen ja kansainvälisen tutkimuksen lisäksi sen tehtävänä on ylläpitää tieto- ja hankepalvelua ja tiedekeskusnäyttelyä sekä antaa koulutusta. Keskuksen työn sisällölliset teemat ovat globaalimuutos, kestävä kehitys sekä ympäristö- ja vähemmistöoikeus. Keskuksessa toimii Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti. Arktisen keskuksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja. Hallitus määrää johtokuntaan kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja enintään kaksitoista jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Enintään puolet jäsenistä voidaan määrätä yliopistoon kuulumattomista henkilöistä (hallitus 9/ ). Yksi jäsen ja tämän varajäsen määrätään keskuksen henkilökunnan esityksestä ja yksi jäsen ja tämän varajäsen ylioppilaskunnan esityksestä. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Keskuksen johtaja määrää johtokunnan sihteerin yksikön henkilökunnan keskuudesta. Johtokunnan tehtävänä on 1) laatia strategiset linjaukset Arktisen keskuksen toiminnalle 2) tehdä hallitukselle ehdotus keskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä siihen liittyviksi henkilöstö- ja hankesuunnitelmiksi 3) käsitellä keskeiset vuotuiset toimintasuunnitelmat ja kehittämishankkeet 4) toimia ehdollepanoviranomaisena tutkimusprofessorin virkaa täytettäessä 5) tehdä hallitukselle esitys yksikön johtajan viran täyttämiseksi 6) tehdä esitys opetus- ja tutkimusvirkojen, toimintayksikön päällikkövirkojen sekä keskeisten esittelijä- ja hallintovirkojen perustamiseksi sekä kyseisten virkojen täyttämiseksi 7) tehdä virkanimityksiin ja virkavapauksiin liittyviä päätöksiä ja esityksiä siten kuin siitä on erikseen tässä johtosäännössä määrätty 8) ratkaista ne yksikön johtajalle kuuluvat asiat, jotka johtaja niiden laajakantoisuuden tai periaatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa johtokunnan ratkaistavaksi. Keskuksen tutkimusstrategista työtä edistää tieteellinen neuvottelukunta, jonka toimikausi on kolme kalenterivuotta. Neuvottelukunnan ja sen puheenjohtajan nimeää yliopiston hallitus Arktisen keskuksen johtokunnan esityksestä. Keskuksella voi olla lisäksi yksikön toiminnan arviointia, kehittämistä ja asioiden valmistelua varten johtokunnan asettamia asiantuntijaelimiä, joihin voidaan kutsua yliopiston ulkopuolisia jäseniä.

12 12 26 Lapin yliopiston kirjasto Lapin yliopiston kirjasto muodostuu pääkirjastosta ja taiteiden tiedekunnan kirjastosta, josta käytetään nimeä Lapin yliopiston taidekirjasto. Kirjaston tehtävänä on palvella yliopiston opetusta ja tutkimusta sekä ympäröivää yhteiskuntaa. Kirjasto tukee toiminnallaan tiedekuntien tulostavoitteiden saavuttamista. Yhteiskunnallista palvelutehtävää kirjasto toteuttaa etenkin alueellisen palvelutoiminnan kautta. Kirjasto hankkii ja asettaa käyttöön tietoaineistoja, tarjoaa tietopalvelua sekä edistää tietojärjestelmien hyväksikäyttöä tieteellisen tiedonhankinnan opetuksella. Kirjaston tehtävänä on hoitaa yliopiston julkaisu- ja painotoimintaa. Kirjaston hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja. Hallitus nimeää johtokuntaan puheenjohtajan ja 8 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä kahden tulee edustaa opiskelijoita. Hallitus nimeää jäsenet tiedekuntia, erillisiä laitoksia ja ylioppilaskuntaa kuultuaan. Varapuheenjohtajan johtokunta valitsee keskuudestaan. Johtokunnan toimikausi on kolme lukuvuotta. 27 Kielikeskus Kielikeskuksen tehtävänä on huolehtia yliopiston perustutkintoihin sisältyvästä sekä muusta kielenopetuksesta. Kielikeskus tarjoaa myös käännöspalveluja ja tukee toiminnallaan yliopiston kansainvälistymistä. Kielikeskuksen hallintoa hoitavat johtokuntana toimiva opetusneuvosto ja kielikeskuksen johtajan tehtävään määrätty vastuuhenkilö oman toimensa ohella Lapin yliopiston aluepalvelut Lapin yliopiston aluepalveluiden tehtävänä on kysyntälähtöinen, yliopistollinen ja tutkimustietoon perustuva aluepalvelutoiminta. Aluepalvelut johtaa, koordinoi ja kehittää 1) yliopiston aluekehittämistä tukevaa tutkimustoimintaa, ml. ennakointi- ja arviointitutkimus, yhteistyössä aluekehitysviranomaisten, yritysten, alueellisten organisaatioiden ja kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa 2) yliopiston avointa opetusta, tukee tiedekuntia avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisessä keskitetyillä palveluilla, tuo perustutkinto-opiskelijoita palvelevia sivuaineopintoja muista yliopistoista, edistää opetusmenetelmien kehittämistä ja uusien opetusmenetelmien käyttöönottoa sekä avoimessa yliopistossa että muussa perusopetuksessa sekä tuottaa kysyntälähtöistä, Lapin seutukuntien kehittämistä tukevaa avointa yliopisto-opetusta osana Lapin maakuntakorkeakoulun tarjontaa. 3) yliopiston alueellista tutkintokoulutusta osana Lapin maakuntakorkeakoulun tarjontaa ja tukee tiedekuntia ja muita opetusta antavia yksiköitä niiden alueellisen tutkintokoulutustarjonnan suunnittelussa, hankkeistamisessa ja käytännön toteutuksessa 4) yliopiston ammatillista täydennyskoulutusta sekä sitä tukevaa kehittämis- ja tutkimustoimintaa kysyntä- ja työ-elämälähtöisesti yhteistyössä yliopiston opetusta

13 13 antavien yksiköiden, asiakkaiden, ja muiden koulutustoimintaa harjoittavien alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa 5) yliopiston alueellista kehittämis- ja innovaatiotoimintaa hankkeistetulla soveltavalla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla. Tehtävää hoidetaan kehittämiskokonaisuuksina yhteistyössä yliopiston muiden yksiköiden, asiakkaiden sekä muiden aluekehitystoimintaa harjoittavien alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa. Lapin yliopiston aluepalveluiden hallintoa hoitaa johtokuntana toimiva aluepalveluiden suunnittelutoimikunta ja tulosyksiköiden johtajat. Tulosyksiköiden johtajat vastaavat 31 :n mukaisista erillisen laitoksen johtajan tehtävistä johtamiensa tulosyksiköiden osalta. Erillisen laitoksen hallinnollisena johtajana toimii tehtävään määrätty erillisen laitoksen tulosyksikön johtaja tai muu tehtävään määrätty henkilö. Lapin yliopiston aluepalveluiden tulosyksiköille asetetaan johtoryhmät, joiden tehtävänä on koordinoida edustamansa tehtäväalueen toiminnot Lapin yliopistossa sekä valmistella toimintoja koskevat asiat suunnittelutoimikunnan päätöksentekoa varten. Johtoryhmät asettaa aluepalveluiden suunnittelutoimikunta tulosyksiköiden esityksestä tiedekuntia kuultuaan. 30 Erillisen laitoksen johtokunnan tehtävät Erillisen laitoksen johtokunnan tehtävänä on 1) hyväksyä ehdotus laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä siihen liittyvät hanke- ja henkilöstösuunnitelmat 2) hyväksyä opetussuunnitelmat sekä käsitellä keskeiset vuotuiset toimintasuunnitelmat, kehittämishankkeet ja toimintakertomus 3) tehdä esityksiä opetus- ja tutkimusvirkojen sekä päällikkö- ja keskeisten esittelijä- ja hallintovirkojen perustamiseksi ja kyseisten virkojen täyttämiseksi 4) tehdä virkanimityksiin ja virkavapauksiin liittyviä päätöksiä ja esityksiä siten kuin siitä on erikseen tässä johtosäännössä määrätty 5) hyväksyä tarvittaessa laitoksen sisäinen organisaatio ja tehtäväjako 6) ratkaista ne asiat, jotka laitoksen johtaja niiden laajakantoisuuden tai periaatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa johtokunnan ratkaistavaksi. Johtokunta voi siirtää toimivaltaansa asioissa, jotka eivät ole yksikön kannalta periaatteellisesti tärkeitä johtajan käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi asian kiireellisyyden vuoksi tai ajanjaksoina, jolloin johtokunta ei kokoonnu. 31 Erillisen laitoksen johtajan tehtävät Erillisen laitoksen johtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä tulosyksikön johtajan tehtävistä tässä johtosäännössä määrätään 1) johtaa, valvoa ja kehittää laitoksen toimintaa 2) koordinoida laitokseen kuuluvien tulosyksiköiden toiminta- ja taloussuunnittelua sekä osallistua niiden tulosneuvotteluihin 3) huolehtia laitoksen ulkoisesta ja sisäisestä tiedottamisesta 4) toimia laitoksen henkilökunnan esimiehenä 5) valvoa, että kehityskeskustelut laitoksen henkilökunnan kanssa käydään ja yhteistoimintamenettelyä noudatetaan

14 14 6) tehdä virkanimityksiin ja virkavapauksiin liittyviä päätöksiä ja esityksiä siten kuin siitä on erikseen tässä johtosäännössä määrätty 7) tehdä virkojen perustamisesityksiä siten kuin siitä on erikseen määrätty 8) ottaa tuntiopettajat tai vastaavat sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty 9) tehdä johtokunnalle esitys laitoksen sisäisestä organisaatiosta ja tehtäväjaosta 10) tehdä hallintojohtajalle esitys johtajan varahenkilön nimeämiseksi 11) päättää sopimuksista siten kuin siitä on erikseen määrätty 12) käsitellä ne yksikölle kuuluvat asiat, joista ei ole toisin säädetty tai johtosäännössä määrätty. Johtaja voi siirtää asian, joka on laitoksen kannalta periaatteellisesti tärkeä, johtokunnan ratkaistavaksi. Lapin yliopiston aluepalveluiden tulosyksikön johtajat päättävät tarvittaessa opetukseen osallistuvien valinnasta. Oikaisumenettelystä määrätään johtosäännön oikeusturvaa käsittelevässä luvussa. 32 Lapin maakuntakorkeakoulu Lapin yliopisto on mukana Lapin läänin alueella toimivassa verkostona toimivassa Lapin maakuntakorkeakoulussa. Muut toiminnassa mukana olevat korkeakoulut ovat Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Lapin kesäyliopisto. Maakuntakorkeakoulun toimielimiä ovat alueellisia toimijoita edustava neuvottelukunta, korkeakouluja edustava yhteistyöryhmä sekä seutukunnalliset yhteistyöelimet, joihin asianomaiset tahot nimeävät edustajansa. Maakuntakorkeakoulun toimintaa johtaa korkeakoulujen rehtoreiden yhteisellä päätöksellä valittu johtaja. ASIAIN KÄSITTELY HALLINTOELIMISSÄ 33 Hallintoelimen kokoontuminen ja päätösvaltaisuus Hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kolme jäsentä pyytää puheenjohtajalta kirjallisesti kokoontumista ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Kiireellisessä tapauksessa hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu. Hallintoelimen jäsen, joka on estynyt osallistumasta kokoukseen, on velvollinen ilmoittamaan esteestä hyvissä ajoin ennen kokousta. Hallintoelin on päätösvaltainen, kun läsnä on kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista jäsenistä.

15 15 Opintosuoritusta arvosteltaessa hallintoelin on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan lukien on läsnä vähintään viisi sellaista jäsentä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon. 34 Asiain käsittely Hallitus, tiedekuntaneuvosto ja johtokunta sekä rehtori ja muu päätösvaltaa käyttävä virkamies tekevät päätökset esittelystä. Esittelijöinä toimivat kehittämis- ja hallintopalveluyksikön tehtävään määräämät virkamiehet. Esittelymenettelyä ei kuitenkaan noudateta opetusnäytettä arvosteltaessa, opintosuoritusta arvosteltaessa eikä rehtoria, vararehtoria, dekaania ja varadekaania valittaessa. Hallituksen, tiedekuntaneuvoston ja johtokunnan istunnoissa käsiteltävistä asioista laaditaan esityslistat. Esityslistaan merkitään jokaisen asian kohdalle tehty päätös ja päätöksen tekemiseen osallistuneiden nimet. Esityslista muodostaa hallintoelimen pöytäkirjan ja sen allekirjoittavat puheenjohtaja sekä esittelijä tai kokouksen sihteeri. Erillinen pöytäkirja laaditaan, mikäli esittelymenettelyä ei ole, asiasta on äänestetty, esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä tai puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. 35 Eriävä mielipide Hallintoelimen jäsenellä ja esittelijällä on oikeus jättää päätökseen eriävä mielipide. Eriävän mielipiteen keskeinen sisältö on ilmoitettava heti asian käsittelyn yhteydessä. Jos hallintoelimen jäsen on ilmoittanut eriävän mielipiteensä, hänen on annettava se kirjallisena ja allekirjoitettuna pöytäkirjan pitäjälle viimeistään viiden päivän kuluttua asian käsittelystä. Puheenjohtajan on todettava se kokouksessa esitetyn mukaiseksi. Mikäli esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, on hänellä oikeus saada mielipiteensä merkityksi kokouksessa ratkaistussa asiassa pöytäkirjaan ja muussa esittelystä ratkaistussa asiassa toimituskirjan taltiokappaleeseen. Esittelijän on allekirjoitettava eriävä mielipide ja puheenjohtajan tai ratkaisijan on todettava se esitetyn mukaiseksi. Ministeriölle tehtävään esitykseen sekä ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavaan lausuntoon on liitettävä pöytäkirjanote, mikäli asiassa on äänestetty tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteen. 36 Toimituskirjojen allekirjoitukset Rehtorin ja muun päätösvaltaa käyttävän viranomaisen ratkaisemien asioiden toimituskirjat allekirjoittaa asian ratkaisija ja varmentaa esittelijä. Lähetteet, ilmoitukset ja niihin verrattavat kirjeet allekirjoittaa esittelijä. Hallintoelimen kokouksessa käsitellyistä asioista laaditut toimituskirjat allekirjoittavat puheenjohtaja ja esittelijä. Jos esittelymenettelyä ei ole, toimituskirjat allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri.

16 16 37 Esteellisyys ja hallintoelimen jäsenyys Hallintoelimen jäsenen ja esittelijän esteellisyysperusteista on voimassa mitä hallintolain (434/2003) 28 :ssä on säädetty. Esteellinen jäsen tai esittelijä ei saa käsitellä asiaa eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Yliopiston hallintoelimen jäseneksi ei voida määrätä ketään vastoin hänen omaa tahtoaan. Oikeutta kieltäytymiseen ei kuitenkaan ole yliopistoon työ- tai virkasuhteessa olevalla henkilöllä, jos monijäseniseen hallintoelimeen ei muutoin saada riittävää määrää jäseniä tai varajäseniä. Hallintoelimen jäsen ei saa kieltäytyä vastaanottamasta hänelle hallintoelimen järjestäytyessä tulevaa tehtävää. 38 Työryhmät ja toimikunnat Asianomaiset hallintoelimet voivat asettaa työryhmiä ja toimikuntia valmistelemaan toimialaansa kuuluvia asioita. Rehtori voi tehdä samoin koskien yliopiston toimialaan kuuluvia asioita. 39 Läsnäolo ja päätöksenteko Rehtorilla ja hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksissa. Monijäsenisen hallintoelimen päätöksenteko tapahtuu yliopistolain (645/1997) 42 :n mukaisesti. Sen lisäksi, mitä yliopistolain 42 :n 2 momentissa säädetään opintosuoritusten arvosteluun osallistumisesta, hallintoelimen muilla jäsenillä on puheoikeus kokouksessa. 40 Lisäjäsenet Mikäli hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksen tekemiseen, hallitus määrää hallintoelimeen tarvittavan määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenen toimikausi on sama kuin asianomaisen hallintoelimen. OIKEUSTURVA 41 Opiskelijaksi ottaminen Opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen haetaan oikaisua kyseisen tiedekunnan dekaanilta tai opetusta antavan yksikön johtajalta. 42 Opintosuorituksen arvostelu Opintosuoritusten arvostelusta on määrätty erikseen opintosuorituksia ja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevassa johtosäännössä.

17 17 43 Korvaavuuspäätösten oikaisupyynnöt Korvaavuuspäätöksiin haetaan oikaisua kyseisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostolta tai opetus- ja tutkimusneuvostolta ja niiden päätökseen tutkintolautakunnalta. 44 Tutkintolautakunta Yliopistossa on opintosuorituksia ja korvaavuuspäätöksiä koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten tutkintolauta-kunta. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee olla yliopistoon kuuluvia henkilöitä. Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla virkaan nimitetty professori. Muista jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä vähintään yhden tulee olla virkaan nimitetty professori, vähintään yhden muu opettaja tai tutkija kuin professori ja vähintään yhden opiskelija. Tutkintolautakunnan käsitellessä väitöskirjan tai lisensiaatin tutkimuksen arvostelusta tehtyä oikaisupyyntöä lautakuntaan kuuluu kaksi lisäjäsentä, joilla kummallakin on henkilökohtainen varajäsen. Lisäjäsenellä ja hänen varajäsenellään on oltava vähintään arvosteltavaa opintosuoritusta vastaava tutkinto tai dosentin pätevyys. Tutkintolautakunnan on ennen kuin se ratkaisee oikaisupyynnön, varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvostelun suorittaneelle opettajalle ja tiedekuntaneuvostolle. Ennen päätöksenteko tutkintolautakunta voi hankkia myös muiden asiaa tuntevien henkilöiden lausunnon asiassa. 45 Valituskiellot Valituskiellot määräytyvät yliopistolain 35 :n mukaisesti. VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Tämä johtosääntö tulee muutettuna voimaan Ennen muutosten voimaantuloa voidaan ryhtyä niiden vaatimiin toimenpiteisiin. Ennen tämän johtosäännön voimaantuloa valitut toimielimet jatkavat, kunnes tämän ja muiden johtosääntöjen mukaiset toimielimet on asetettu ja ne ovat ottaneet tehtävänsä vastaan. Jos asian käsittely on kesken johtosäännön muutoksen tullessa voimaan, jatkotoimet siirtyvät sille hallintoelimelle, jolle asia tämän johtosäännön mukaan kuuluu.

18 18 LIITE Lapin yliopiston johtosääntöön VIRKOIHIN JA TOIMIIN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO, ESITTELY JA MENETTELYTAVAT 1.1 Viran perustaminen Virka on perustettava ennen täyttötoimenpiteisiin ryhtymistä. Viran perustamisen yhteydessä on määrättävä viran nimi, palkkaus, sijoitusyksikkö ja paikka sekä viran tehtävät ja kelpoisuusvaatimukset, elleivät ne käy ilmi voimassaolevista sopimuksista ja säädöksistä. opetus- ja tutkimusvirat dosentuurin tarpeellisuus toimintayksikön päällikkö ja keskeiset esittelijä- ja hallintovirat Esitys tiedekuntaneuvosto/ johtokunta tulosyksikkö/ tehtävistä vastaava sisäinen yksikkö tiedekuntaneuvosto/ johtokunta Päätös hallitus tiedekuntaneuvosto/ opetusja tutkimusneuvosto hallitus muut virat dekaani/ johtaja hallintojohtaja * Kehittämis- ja hallintopalveluyksikkö päättää, mitkä virat kuuluvat päällikkövirkoihin sekä keskeisiin esittelijä- ja hallintovirkoihin. 1.2 Viran tullessa avoimeksi Viran tullessa avoimeksi selvitetään viran tarpeellisuus sekä päätetään tarvittaessa viran lakkauttamisesta, muuttamisesta taikka viran alan, opetusalan tai tehtäväpiirin täsmentämisestä sekä virantäytön siirtämisestä. Viran lakkauttamista ja muuttamista koskeva päätöksenteko tapahtuu samassa järjestyksessä kuin viran perustaminen. Professoriviran alan, opetusalan tai tehtäväpiirin täsmentämisestä tai muuttamisesta sekä virantäytön siirtämisestä päättää rehtori tiedekuntaneuvoston tai johtokunnan esityksestä. Muiden virkojen osalta alan, opetusalan tai tehtäväpiirin täsmentämisestä tai muuttamisesta sekä virantäytön siirtämisestä päättää tiedekuntaneuvosto tai johtokunta. Toimintayksiköiden päällikkövirkojen ja keskeisten esittelijä- ja hallintovirkojen täytön siirtämisestä päättää hallintojohtaja tiedekuntaneuvoston tai johtokunnan esityksestä. Avoimen viran tehtävien hoitajan nimittää se hallintoelin tai virkamies, jolla on toimivalta nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen tai tehtävään vastaavaksi ajaksi. Ajaksi lasketaan yhtäjaksoinen tai yhdessä yksi tai useampi aikaisempi nimitys ko. virkasuhteeseen tai tehtävään. Ajan laskeminen keskeytyy virantäytön raukeamiseen ja uuden viranhaun aloittamiseen. Mikäli viran tehtävien hoitaja vaihtuu, aloitetaan ajan laskeminen uudestaan.

19 Virantäyttötoimenpiteet Virka julistetaan haettavaksi sen tultua avoimeksi ellei ole ryhdytty toimenpiteisiin sen lakkauttamiseksi tai virantäytön siirtämiseksi. Virkojen hakuilmoitukset hoidetaan keskitetysti kehittämis- ja hallintopalveluyksikössä. Esitys virkojen julistamisesta haettavaksi toimitetaan henkilöstöasioihin. Virka täytetään yleensä pysyvästi, ellei viran perustamisen yhteydessä ole päätetty sen täyttämisestä määräaikaisesti. Assistentin ja yliassistentin virkojen täyttämisestä on säännökset henkilöstöjohtosäännössä. 1.4 Virkavapaus, viran tehtävien hoito Virkavapauden tai työstä vapautuksen myöntämisen perusteena voi olla joko viranomaisen suorittama harkinta taikka säädöksiin tai sopimuksiin perustuvat etuisuudet. Harkinnanvaraisen virkavapauden tai vastaavan vapautuksen myöntää se hallintoelin tai virkamies, jolla on toimivalta nimittää tai ottaa vastaavaksi ajaksi kyseiseen virkasuhteeseen tai tehtävään. Harkinnanvaraisen virkavapauden myöntämisperusteista on erillinen ohjeistus. Virkavapauden kestoksi lasketaan yhtäjaksoinen tai yhdessä yksi tai useampi aikaisempi virkavapaus. Virkavapausajan yhdenjaksoisuuden laskenta keskeytyy henkilön palatessa työhön. Professorien osalta mainitut päätökset tekee hallitus kaksi vuotta tai sen yli menevältä määräajalta. Alle kaksi vuotta kestävät virkavapaudet myöntää tiedekuntaneuvosto tai johtokunta. Päällikkövirkojen sekä keskeisten esittelijä- ja hallintovirkojen vuoden tai sitä kauemmin kestävän virkavapauden myöntää yliopiston hallitus. Säädöksiin tai sopimuksiin perustuvan virkavapauden tai vastaavan vapautuksen myöntää kehittämis- ja hallinto-palveluyksikkö. Virkavapaudesta päätettäessä määritellään viran tehtävän hoito virkavapauden aikana. Pidempiaikaisten virkavapauksien ajalta tehtävien hoito julistetaan haettavaksi yliopiston sisäisellä, mutta tarvittaessa myös yliopiston ulkopuolisella haulla. 1.5 Määräaikaiset virkasuhteet Määräaikaiseen virkasuhteeseen voidaan ottaa virkamieslain 9 :ssä mainituin perustein. Määräaikaiseen virkasuhteeseen ei voida nimittää muulla perusteella. Nimittäminen määräajaksi tulee tehdä määräaikaisuuden perusteen ajaksi, eikä sitä tule perusteetta jaksottaa. Mikäli kysymys ei ole sijaisuudesta tai avoimen tehtävän hoitajasta, määräaikaiseen palvelussuhteeseen yliopiston toiminta-määrärahoilla voi ottaa henkilön ainoastaan silloin, kun siitä sovitaan tulossopimussopimuksessa. Nimittämiskirjaan merkitään määräaikaisuuden peruste. Määräaikaisuutta jatkettaessa tulee mahdolliset työn luonteessa tapahtuneet olosuhteiden muutokset arvioida huolellisesti, koska jatkonimitys on mahdollinen vain, mikäli olosuhteet tai alkuperäinen edellytys muuttuu.

20 20 Määräaikaisen tehtävän muodostuessa pysyväisluontoiseksi voidaan tehtävässä pitkään määräaikaisesti toiminut tai useasti samaan tehtävään nimitettynä ollut henkilö vakinaistaa, mikäli henkilö ei ole ollut nimitettynä määräajaksi virkamieslain (604/97) 9 :n mukaisesti. Virkaan nimitettävän henkilön tulee täyttää viran kelpoisuusehdot. Ko. viran perustamisessa noudatetaan vastaavaa menettelyä kuin uuden viran kohdalla. 1.6 Työsuhteiset Työsopimussuhteisten tehtävien osalta noudatetaan soveltuvin osin vastaavaa menettelyä kuin virkojen kohdalla. 2 Virkaan sekä määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen ja työsopimussuhteeseen ottaminen 2.1 Opetus - ja tutkimusvirat Esitys Professori - virantäyttö tiedekuntaneuvosto/ johtokunta - virkasuhde 2 v tai yli tiedekuntaneuvosto/ johtokunta Päätös hallitus hallitus -virkasuhde alle 2 v tulosyksikkö/ tehtävistä vastaava sisäinen yksikkö johto- tiedekuntaneuvosto/ kunta Dosentti - virkasuhde tiedekuntaneuvosto/ opetusja tutkimusneuvosto Lehtori - viran täyttö tiedekuntaneuvosto/ johtokunta - virkasuhde tulosyksikkö/ tehtävistä vastaava sisäinen yksikkö johto- hallitus hallitus tiedekuntaneuvosto/ kunta Yliassistentti, assistentti -viran täyttö tulosyksikkö/ tehtävistä vastaava sisäinen yksikkö johto- tiedekuntaneuvosto/ kunta - virkasuhde tulosyksikkö/ tehtävistä vastaava sisäinen yksikkö Tuntiopettaja - päätoiminen tuntiopettaja tiedekuntaneuvosto/ opetusja tutkimusneuvosto dekaani/ johtaja hallitus - määräaikainen päätoiminen tuntiopettaja tulosyksikkö/ tehtävistä vastaava sisäinen yksikkö dekaani/ johtaja

21 21 - sivutoiminen tuntiopettaja tulosyksikkö/ tehtävistä vastaava sisäinen yksikkö dekaani/ johtaja tai tulosyksikön johtaja 2.2 Muu virka Toimintayksiköiden päällikkövirka ja keskeinen esittelijä- ja hallintovirka Esitys Päätös - viran täyttö tiedekuntaneuvosto/ johtokunta hallitus - virkasuhde 1 v tai yli tiedekuntaneuvosto/ johtokunta hallitus - virkasuhde alle 1 v dekaani/ johtaja hallintojohtaja Pysyvät erikoistutkijat, joilta vaaditaan tohtorin tutkinto Esitys - viran täyttö tiedekuntaneuvosto/ johtokunta - virkasuhde tulosyksikkö/ tehtävistä vastaava sisäinen yksikkö Päätös hallitus dekaani/ johtaja Virka, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto Esitys - viran täyttö tulosyksikkö/ tehtävistä vastaava sisäinen yksikkö - virkasuhde tulosyksikkö/ tehtävistä vastaava sisäinen yksikkö johto- Päätös tiedekuntaneuvosto/ kunta dekaani/ johtaja Muu virka Esitys - viran täyttö ja virkasuhde tulosyksikkö/ tehtävistä vastaava sisäinen yksikkö Päätös dekaani/ johtaja Projektihenkilökunnan nimittämisessä ja työsopimussuhteeseen ottamisessa noudatetaan yliopiston erillistä ohjetta. Harjoittelukoulun henkilökunnan ottamisessa noudatetaan tämän johtosäännön ohella harjoittelukoulun johtosääntöä. 3 Palvelussuhteen päättyminen Irtisanoutumisilmoitukset toimitetaan yliopiston kirjaamoon. Kehittämis- ja hallintopalveluyksikkö antaa todistuksen virkamiehen tai työntekijän palvelussuhteen päättymisestä sekä irtisanoutumis- että irtisanomistilanteissa kuultuaan asianomaista yksikköä.