LAPIN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

Transkriptio

1 LAPIN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Yliopistolain (645/97) ja yliopistoasetuksen (115/98) perusteella on Lapin yliopiston hallitus vahvistanut seuraavan johtosäännön: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä ja antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Tehtäväänsä hoitaessaan yliopisto toimii vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Lapin yliopiston erityisenä tehtävänä on edistää maailman pohjoisten alueiden tuntemusta, yhteiskunnallista ja kulttuurista kehitystä sekä pohjoisilla alueilla asuvien ihmisten hyvinvointia. 2 Lapin yliopiston kotipaikka on Rovaniemi. Yliopistolla voi olla toimintaa myös muilla paikkakunnilla. 3 Yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Muun kuin suomen kielen käyttämisestä opetuksessa ja opintosuorituksissa määrätään opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskevassa johtosäännössä. YLIOPISTON YLEINEN HALLINTO Yliopiston organisaatio ja toimielimet 4 Yliopiston toimintayksiköitä ovat tiedekunnat, niiden alaiset laitokset, erilliset laitokset sekä kehittämis- ja hallintopalveluyksikkö. Yliopiston päätösvaltaa käyttävät hallitus ja rehtori. Tiedekunnan päätösvaltaa käyttävät tiedekuntaneuvosto ja dekaani. Erillisten laitosten päätösvaltaa käyttävät johtokunnat tai vastaavat suunnittelu- ja hallintoelimet ja johtajat tai johtajaksi määrätyt virkamiehet siten kuin tässä johtosäännössä tarkemmin määrätään. Yliopistolla on hallituksen asettama neuvottelukunta. 1

2 Yliopistolla on hallituksen asettamat opetus- ja tutkimusneuvosto, aluepalveluiden suunnittelutoimikunta sekä tietohuollon suunnittelutoimikunta. Yliopistolla, tiedekunnilla ja erillisillä laitoksilla voi olla johtoryhmä siten kuin tässä johtosäännössä määrätään. Hallituksen, rehtorin ja vararehtorien sekä tiedekuntaneuvostojen vaaleista säädetään yliopistolain ja -asetuksen lisäksi vaalijohtosäännössä. 5 Hallitus Hallitukseen kuuluvat rehtori ja vararehtorit. Heidän lisäkseen hallitukseen valitaan kaksitoista muuta jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä valitaan neljä kustakin yliopistolain 12 :n 1 momentin mukaisesta ryhmästä. Ryhmästä muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilöstö valittavista jäsenistä ja varajäsenistä tulee vähintään kahden kuulua opetus- tai tutkimushenkilökuntaan. Tämän lisäksi hallitukseen voi kuulua korkeintaan kolme hallituksen valitsemaa ulkopuolista jäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme lukuvuotta. 6 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi mitä yliopistolaissa ja asetuksessa sekä erityissäädöksissä tai muualla johtosäännössä on säädetty 1) tehdä esityksiä yliopistoa koskeviksi laeiksi ja asetuksiksi ja antaa niitä koskevia lausuntoja, 2) hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset, 3) hyväksyä esitys yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä siihen liittyväksi tulossopimukseksi, 4) seurata yliopiston tulostavoitteiden saavuttamista, 5) hyväksyä yliopiston toimintakertomus ja tilinpäätös, 6) vahvistaa rehtorin ja vararehtorien välinen työnjako siltä osin, kuin sitä ei ole muualla määrätty, 7) hyväksyä rehtorin ja vararehtorin irtisanoutuminen ja ryhtyä toimenpiteisiin rehtorin ja vararehtorien valitsemiseksi, 8) asettaa yliopiston neuvottelukunta ja muut vastaavat neuvottelukunnat, 9) asettaa yliopiston edustajat Lapin yliopistosäätiöön ja tehdä ehdotuksia muiden yliopiston kannalta keskeisten yhteisöjen edustajista, 10) asettaa yliopiston sisäiset johtokunnat sekä suunnittelu- ja hallintoelimet sekä määrätä tarvittaessa toimintayksiköiden ja tulosyksiköiden johtajat, 11) päättää yliopiston tulosyksikköjaosta, 12) päättää tiedekuntien sisäisistä laitoksista ja instituuteista, 13) perustaa opetus- ja tutkimusvirat, toimintayksiköiden päällikkövirat sekä keskeiset esittelijä- ja hallintovirat, 2

3 14) nimittää professorit, lehtorit, toimintayksikön päällikköviranhaltijat sekä keskeiset esittelijä- ja hallintoviranhaltijat, jollei muualla toisin säädetä tai määrätä sekä päättää virkavapauksista ja virkojen tehtävien hoidosta sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty, 15) nimittää dosentit, 16) päättää promootioiden järjestämisestä ja myöntää kunniatohtorin arvoja tiedekuntien esityksestä, 17) asettaa vaalilautakunta ja kutsua koolle vaalikollegio, 18) asettaa tutkintolautakunta. 7 Rehtori ja vararehtorit Yliopistossa on rehtori sekä kaksi vararehtoria. Rehtorin ja vararehtorit valitsee vaalikollegio. Vararehtorien tulee olla yliopiston opetus- tai tutkimusvirkaan vähintään rehtorin toimikaudeksi nimitettyjä virkamiehiä. Vararehtorien kelpoisuudesta on voimassa mitä yliopistolain 13 :ssä on säädetty rehtorin kelpoisuudesta. Kirjallinen suostumus rehtorin virkasuhteeseen tulee toimittaa ennen vaalikollegion kokousta yliopiston kirjaamoon tai viimeistään ennen vaalitoimituksen alkua vaalikollegion puheenjohtajalle. 8 Rehtorin ja vararehtorien tehtävät Rehtorin tehtävänä on sen lisäksi mitä yliopistolaissa ja asetuksessa sekä ylioppilaskunta-asetuksessa säädetään: 1) solmia yliopiston ulkoiset ja sisäiset tulossopimukset siten kuin tässä johtosäännössä määrätään, 2) vahvistaa yliopiston sisäinen budjetti neuvoteltujen tulossopimusten pohjalta, 3) johtaa yliopiston kehittämistä ja suunnittelutoimintaa sekä viestintä- ja suhdetoimintaa, 4) vastaanottaa yliopistolain 39 :ssä tarkoitetut lahjoitukset ja testamenttivarat, 5) päättää apurahojen myöntämisestä, 6) hyväksyä professorien virkoja koskevat virantäyttöselosteet sekä tarkistaa virkaehdotukset, 7) hyväksyä tutkimus- ja muut sopimukset tai määrätä, kenen hyväksyttäväksi ne kuuluvat. Rehtori ja vararehtorit sopivat valinnan jälkeen tehtäväjaostaan, jonka hallitus vahvistaa. Rehtori päättää kumpi vararehtoreista hoitaa rehtorin tehtäviä hänen ollessaan estynyt. 3

4 9 Neuvottelukunta Yliopiston ja sen toimintaympäristön yhteistyötä varten yliopistolla on neuvottelukunta, jonka asettaa yliopiston hallitus. Hallitus valitsee samalla yhden jäsenistä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuna yliopiston toimialaan kuuluvien alojen, Lapin kulttuurielämän sekä elinkeino- ja muun yhteiskunnallisen toiminnan tuntemus. Kokoonpanossa on toteuduttava riittävä tasa-arvo ja alueellinen edustavuus. Yliopistoyhteisöön kuuluva henkilö ei voi olla neuvottelukunnan jäsen. Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita yliopistoa koskevista periaatteellisesti tärkeistä asioista. Neuvottelukunnan tehtävänä on erityisesti tuoda esille alueellisesti tärkeitä kehittämiskohteita. Neuvottelukuntaan kuuluvat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista jäsentä. Neuvottelukunnan toimikausi on kolme lukuvuotta. 10 Vaalikollegio Vaalikollegio valitsee rehtorin ja vararehtorit viideksi lukuvuodeksi kerrallaan. Vaalikollegion puheenjohtajana toimii hallintojohtaja. Vaalikollegioon kuuluvat hallituksen jäsenet, tiedekuntaneuvostojen jäsenet, hallintojohtaja ja erillisten laitosten johtajat tai johtajaksi määrätyt virkamiehet. 11 Yhteistoimintaneuvosto Yliopistossa toimii yhteistoimintalain mukainen yhteistoimintaneuvosto, johon kuuluvat yliopiston työnantajaedustajat ja yliopistossa toimivien henkilöstöjärjestöjen valitsemat edustajat. Yhteistoimintaneuvosto käsittelee yhteistoimintalain ja yhteistoimintasopimuksen mukaiset asiat. 12 Muut yliopiston suunnittelu- ja hallintoelimet Opetus- ja tutkimusneuvosto Yliopistolla on hallituksen asettama opetus- ja tutkimusneuvosto, jonka tehtävänä on yliopiston opetuksen ja tutkimuksen sekä niiden laadun arvioinnin yleinen kehittäminen. Neuvosto toimii myös yliopiston eettisenä toimikuntana. Sen tehtävänä on lisäksi koordinoida yliopiston yhteistä opetusta. Opetus- ja tutkimusneuvosto toimii kielikeskuksen ja menetelmätieteiden laitoksen johtokuntana ja ehdollepanoviranomaisena menetelmätieteiden laitoksen professorin virkoja ja dosentuureja täytettäessä. 4

5 Hallitus nimeää opetus- ja tutkimusneuvoston jäsenet tiedekuntia, kielikeskusta ja menetelmätieteiden laitosta sekä niiden henkilökuntaa kuultuaan ja opiskelijajäsenet ylioppilaskunnan esityksestä huomioon ottaen jatko-opiskelijoiden edustuksen. Kokoonpanossa noudatetaan yliopistolain 12 :n 1 momenttia. Opetus- ja tutkimusneuvoston toimikausi on kolme lukuvuotta. Puheenjohtajana toimii rehtori tai toinen vararehtoreista sen mukaan kuin rehtorien työnjaosta on päätetty. Varapuheenjohtajan neuvosto valitsee keskuudestaan. Aluepalveluiden suunnittelutoimikunta Aluepalveluiden suunnittelutoimikunnan tehtävänä on koko yliopistossa tapahtuvan alueellisen kehittämistoiminnan ja aikuiskoulutuksen koordinointi ja seuranta sekä strateginen suunnittelu. Se huolehtii myös alueellisen palvelutoiminnan yhtenäisen kuvan luomisesta. Aluepalveluiden suunnittelutoimikunta toimii maakuntakorkeakoulutoiminnan yhteiselimenä yliopistossa. Aluepalveluiden suunnittelutoimikunta toimii samalla aluepalvelutoimintaa hoitavien laitosten johtokuntana. Hallitus nimeää suunnittelutoimikunnan jäsenet tiedekuntia sekä aluepalveluita hoitavia laitoksia ja niiden henkilökuntaa kuultuaan. Opiskelijajäsenet nimetään ylioppilaskunnan esityksestä. Suunnittelutoimikunta voi kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita. Toimikausi on kolme lukuvuotta. Aluepalveluiden suunnittelutoimikunnan puheenjohtajana toimii rehtori tai toinen vararehtoreista sen mukaan kuin rehtorien työnjaosta on päätetty. Varapuheenjohtajan suunnittelutoimikunta valitsee keskuudestaan. Tietohuollon suunnittelutoimikunta Tietohuollon suunnittelutoimikunnan tehtävänä on 1) laatia strategiset linjaukset tietohuollon kehittämiselle, 2) ohjata tietotekniikan kehitystä siten, että se tukee mahdollisimman hyvin yliopiston toimintaa, 3) koordinoida ja seurata tietohuollon kehittämishankkeita yliopistossa, 4) antaa lausuntoja tietoturvaan ja tietotekniikan käyttöön liittyvistä ohjeistuksista, 5) avustaa yliopiston johtoa tietohallintoon liittyvien päätösten valmistelussa, 6) ohjata yliopiston sisäisen tiedonkulun kehittämistä, 7) toimia neuvoa-antavana elimenä tietohuoltoa hoitaville yksiköille (atk-keskus, kirjasto, Arktisen keskuksen tietopalvelu, oppimiskeskus), 8) toimia yhdyssiteenä tietohuoltopalveluja tuottavien yksiköiden ja käyttäjien välillä, 9) ohjeistaa palvelujen käytön yleiset linjat ja maksukäytännöt. Tietohuollon suunnittelutoimikunta toimii myös kirjaston johtokuntana. 5

6 Hallitus nimeää tietohuollon suunnittelutoimikunnan jäsenet tiedekuntia, tietohuoltoa hoitavia yksiköitä ja niiden henkilökuntaa kuultuaan sekä opiskelijajäsenet ylioppilaskunnan esityksestä. Toimikausi on kolme lukuvuotta. Tietohuollon suunnittelutoimikunnan puheenjohtajana toimii toinen vararehtoreista tai puheenjohtajan määrää hallitus. Varapuheenjohtajan suunnittelutoimikunta valitsee keskuudestaan. 13 Yliopiston, tiedekuntien ja erillisten laitosten johtoryhmät Johtoryhmien tehtävänä on tukea johtoa sekä toimia yhdyselimenä ja viestintäkanavana yksikön sisäisten toimintayksiköiden välillä. Yliopistolla on johtoryhmä, johon kuuluvat rehtori puheenjohtajana, vararehtorit, dekaanit, hallintojohtaja, erillisten laitosten johtajat, ylioppilaskunnan edustaja, yliopiston henkilökunnan edustaja sekä rehtorin määräämät muut virkamiehet. Tiedekunnalla voi tarvittaessa olla johtoryhmä, johon kuuluvat dekaani puheenjohtajana, varadekaani, laitosten johtajat, hallintopäällikkö ja dekaanin määräämät muut virkamiehet. Erillisellä laitoksella voi olla johtoryhmä, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään erikseen. Yliopiston johtamisjärjestelmä 14 Tulossopimusjärjestelmä Yliopiston johtamisjärjestelmänä toimii tulossopimusjärjestelmä. Yliopisto neuvottelee opetusministeriön kanssa yliopiston toiminnasta ja taloudesta laadittavan tulossopimuksen kolmivuotiskausittain. Sopimus tarkistetaan vuosittain ja sovitaan vuotuisista määrärahoista. Hallitus päättää vuosittain määrärahajaon yleisistä periaatteista sekä yliopiston tulosyksiköistä tulossopimuskausittain. Rehtori neuvottelee tulosyksiköiden tulossopimuksista vuosittain tulosyksiköiden johtajien kanssa. Dekaani osallistuu tiedekunnan laitosten tulosneuvotteluihin. Rehtori, tulosyksikön johtaja ja dekaani allekirjoittavat sopimukset. Tulosyksiköiden johtajat vastaavat yksiköidensä toiminnasta ja taloudesta. He laativat vuosittain rehtorille ehdotuksen yksikkönsä tulossopimukseksi, jakavat yksikölleen jakamattomina myönnetyt määrärahat sekä tekevät määrärahojen käyttösuunnitelman. He raportoivat rehtorille yksikön toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta ja laativat yksikön toimintakertomuksen. 6

7 Kehittämis- ja hallintopalveluyksikkö 15 Yleisten kehittämis- ja hallintopalveluiden hoitamista varten yliopistossa on kehittämis- ja hallintopalveluyksikkö. Se koordinoi ja ohjaa yliopiston kehittämistä hallituksen asettamien suuntaviivojen mukaisesti sekä tukee yliopiston opetus-, tutkimus- ja muuta toimintaa huolehtimalla keskitetyistä hallintotehtävistä ja tarpeellisista tukipalveluista. Kehittämis- ja hallintopalveluyksikön tehtävänä on: 1) huolehtia yliopiston monijäsenisten hallintoelinten ja rehtorin käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja toimeenpanosta ellei toisin ole säädetty 2) koordinoida yliopiston toiminnan suunnittelua, rahoitusta ja arviointia sekä valmistella yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä tulossopimukset 3) kerätä tilastotietoa yliopiston toiminnasta ja valmistella yliopiston toimintakertomus ja tilinpäätös sekä huolehtia johdon tietotuesta, 4) hoitaa yliopiston henkilöstöhallintoon ja palkanlaskentaan liittyvät tehtävät ja pitää nimikirjaa henkilökunnasta 5) huolehtia virkojen julistamisesta haettavaksi 6) huolehtia yliopiston kirjanpidosta ja maksuliikkeestä sekä valvoa, että yliopiston taloutta hoidetaan ja omaisuutta käytetään asianmukaisesti ja taloudellisesti 7) hoitaa yliopiston hankinnat ellei toisin ole säädetty 8) hoitaa yliopiston sisäistä ja ulkoista viestintää 9) hoitaa keskitettyjä opiskelijapalveluita kuten yleistä opintoneuvontaa, opiskelijarekrytointia ja opintososiaalisia palveluita 10) huolehtia opintoasiainrekistereistä 11) hoitaa kansainväliseen yhteistoimintaan liittyviä asioita 12) hoitaa keskitettyjä opetuksen kehittämispalveluita ja koordinoida virtuaaliyliopistotoimintaa 13) huolehtia yliopiston tietohallintoasioista ja tietoturvasta sekä atk-palveluista 14) antaa tarvittavia tukipalveluita sekä 15) hoitaa, käsitellä ja ratkaista muut sen tehtäväksi määrätyt tai rehtorin sille siirtämät asiat Yliopiston rehtori johtaa suunnittelua, kansainvälisiä asioita, viestintä- ja suhdetoimintaa sekä hankintaa ja tilaresurssointia. Hallintojohtaja johtaa kehittämisja hallintopalveluyksikön hallinnollisia asioita. Kehittämis- ja hallintopalveluiden sisäisistä toimintayksiköistä ja vastuista päättää rehtori hallintojohtajan esityksestä. 16 Hallintojohtajan tehtävät Hallintojohtajan tehtävänä on 1) huolehtia hallituksen ja rehtorin päätösten valmistelusta, esittelystä ja toimeenpanosta, 7

8 2) antaa yliopiston sisäisiä ohjeita yleisen hallinnon, henkilöstöasioiden sekä talouden ja omaisuuden hoidosta, 3) tehdä aloitteita yliopiston toiminnan, erityisesti sen hallinnon kehittämiseksi, 4) huolehtia yliopiston sisäisen tarkastuksen organisoinnista, 5) päättää yliopiston toimintaan vaikuttavista tutkimus- ja palvelusopimuksista, elleivät ne kuulu muulle hallintoelimelle, 6) käsitellä työnantaja-asiat sekä ratkaista henkilöstön palvelussuhteeseen liittyvät asiat, ellei niistä ole muuta säädetty tai määrätty, 7) vahvistaa henkilökunnan vuosilomajärjestys, 8) myöntää sivutoimiluvat, 9) perustaa ne virat, joiden perustaminen ei kuulu muulle yliopiston hallintoelimelle, 10) nimittää virkaan tai virkasuhteeseen sekä ottaa työsopimussuhteeseen henkilöt, joiden nimittäminen tai ottaminen ei kuulu yliopiston muulle hallintoelimelle, 11) myöntää virkavapaus ja vastaava vapautus sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, ellei niistä päättäminen kuulu muulle hallintoelimelle, 12) määrätä yliopiston esittelijät ja ratkaista tarvittaessa, kenen valmisteltavaksi, esiteltäväksi tai päätettäväksi asia kuuluu, 13) määrätä erillisten laitosten johtajien varahenkilöt, 14) esitellä rehtorin päätettävät apurahapäätökset. OPETUS- JA TUTKIMUSYKSIKÖT Tiedekunnat 17 Tiedekuntajako Tieteellisen tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan sekä niihin perustuvan ylimmän opetuksen ja yhteiskunnallisen palvelutoiminnan hoitamiseksi yliopisto jakaantuu seuraaviin tiedekuntiin: 1. kasvatustieteiden tiedekunta 2. kauppatieteiden ja matkailun tiedekunta 3. oikeustieteiden tiedekunta 4. taiteiden tiedekunta 5. yhteiskuntatieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluu harjoittelukoulu. Sen hallinnosta määrätään sen johtosäännössä. Tiedekunnissa voi olla sisäisiä laitoksia ja instituutteja. Niiden perustamisesta päättää hallitus. 18 Tiedekuntien hallinto Tiedekuntien hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja tiedekunnan kanslia. 8

9 Tiedekuntaneuvostoon valitaan kahdeksi lukuvuodeksi kerrallaan yhdeksän jäsentä ja yhtä monta varajäsentä, kolme kustakin yliopistolain 12 :n 1 momentin mukaisesta ryhmästä. Tiedekunnan toimintaa johtaa dekaani, jonka tiedekuntaneuvosto valitsee yliopistolain 15 :n mukaisesti tiedekunnan professorien joukosta toimikaudekseen. Dekaanin tulee olla nimitetty virkaansa vähintään tiedekuntaneuvoston toimikaudeksi. Tiedekuntaneuvosto valitsee varadekaanin tiedekuntaneuvostoon valittujen opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvien joukosta toimikaudekseen. Varadekaanin tulee olla nimitetty virkaansa vähintään tiedekuntaneuvoston toimikaudeksi. Dekaani päättää varadekaanin kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta dekaanin ja varadekaanin välisestä työnjaosta. Dekaanin ja varadekaanin tehtävien hoitamiseen käytetty aika huomioidaan heidän työaikaansa määriteltäessä. Sen estämättä mitä toimikaudesta on määrätty, tiedekuntaneuvostot kokoontuvat yliopiston rehtorin kutsusta viimeistään kaksi viikkoa ennen toimikautensa alkamista valitsemaan dekaanin ja varadekaanin. Kokouksen puheenjohtajana toimii rehtorin määräämä tiedekuntaneuvoston jäsen. 19 Tiedekuntaneuvoston tehtävät Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on tiedekunnan toiminnan laadun varmistamiseksi 1) kehittää tieteellistä tutkimusta, siihen perustuvaa opetusta ja muuta toimintaa, 2) hoitaa tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja opetuksen laadun varmistamiseen liittyvät tehtävät ja raportointi, 3) huolehtia tiedekunnan opettajien opetustaidon ja opetuksessa sovellettavien menetelmien kehittämisestä, 4) huolehtia laitosten toiminnan koordinoinnista, 5) tehdä hallitukselle ehdotus toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, 6) seurata tiedekunnan tulostavoitteiden toteutumista, 7) hyväksyä tiedekunnan toimintakertomus, 8) tehdä hallitukselle esitykset tiedekuntaneuvostojen lisäjäsenistä, 9) huolehtia dosentin viran täyttöön liittyvistä toimenpiteistä, 10) toimia ehdollepanoviranomaisena professorin virkaa täytettäessä, 11) tehdä esitys opetus- ja tutkimusvirkojen, toimintayksiköiden päällikkövirkojen sekä keskeisten esittelijä- ja hallintovirkojen perustamiseksi, 12) nimittää virkaan ja tehdä esitys virkasuhteeseen nimittämiseksi sekä myöntää tai tehdä esitys virkavapauden tai vastaavan vapautuksen myöntämisestä sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty, 13) päättää tai tehdä esitys viran alan, opetusalan tai tehtäväpiirin täsmentämisestä tai muuttamisesta sekä virantäytön siirtämisestä sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty 14) tehdä hallitukselle esitys tiedekunnan sisäisistä laitoksista ja instituuteista, 15) määrätä laitoksen johtaja ja varajohtaja, 16) päättää opiskelijavalintaperusteista, 17) asettaa opiskelijavalintatoimikunta sekä muut toimikunnat ja työryhmät, 18) päättää yleisten kuulustelutilaisuuksien järjestämisestä, 9

10 19) hyväksyä opetussuunnitelmat, 20) määrätä väitöskirjojen esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät, lisensiaatintöiden esitarkastajat ja tarkastajat sekä muiden opintosuoritusten tarkastajat ja arvostella nämä opintosuoritukset, ellei asiaa ole pro gradu -töiden tarkastajien osalta siirretty dekaanin ratkaistavaksi, 21) ratkaista dekaanille kuuluvat asiat, jotka dekaani niiden laajakantoisuuden tai periaatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi, 22) tehdä hallitukselle esitys kunniatohtorin arvojen myöntämisestä, 23) tehdä esitykset tutkintolautakunnan jäseniksi. Tiedekuntaneuvosto voi siirtää toimivaltaansa asioissa, jotka eivät ole tiedekunnan kannalta periaatteellisesti tärkeitä dekaanin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi asian kiireellisyyden vuoksi tai ajanjaksoina, jolloin tiedekuntaneuvosto ei kokoonnu. 20 Dekaanin tehtävät Dekaanin tehtävänä on 1) johtaa, valvoa ja kehittää tiedekunnan toimintaa, 2) toimia tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana, 3) tehdä rehtorille esitys tiedekunnan tulossopimukseksi sekä neuvotella rehtorin kanssa tiedekunnan tulossopimuksesta ja osallistua laitosten tulosneuvotteluihin 4) raportoida rehtorille tiedekunnan ja laitosten tulossopimusten toteutumisesta, 5) jakaa tiedekunnalle erittelemättöminä myönnetyt määrärahat, 6) valvoa tiedekunnan määrärahojen käyttöä, 7) vastata tiedekunnan henkilöstöhallinnosta, 8) päättää työsuunnitelmien hyväksymisestä, ellei se kuulu laitoksen päätettäväksi ja informoida niistä tiedekuntaa, 9) valvoa, että tiedekunnassa käydään kehityskeskustelut ja että yhteistoimintamenettelyä noudatetaan, 10) tehdä virkanimityksiin ja virkavapauksiin liittyviä päätöksiä ja esityksiä sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty, 11) ottaa tuntiopettajat sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty, 12) päättää sopimuksista siten kuin siitä on erikseen määrätty, 13) huolehtia tiedekunnan sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta 14) valita opiskelijat tiedekuntaan sekä käsitellä valinnan oikaisupyynnöt, 15) hyväksyä suoritetut tutkinnot sekä myöntää tutkintoihin kuuluvat arvot, 16) käsitellä ne tiedekunnalle kuuluvat asiat, joista ei toisin säädetä tai johtosäännössä määrätä, 17) ratkaista epäselvissä tapauksissa, kenen valmisteltavaksi tai esiteltäväksi asia tiedekunnan kansliassa kuuluu ja miten työnjakoa on sovellettava. 21 Tiedekunnan kanslia Tiedekunnan kanslian toiminnasta vastaa tiedekunnan hallintopäällikkö. Kanslian tehtäviin kuuluu: 1) hoitaa tiedekunnan hallintoa, 10

11 2) huolehtia tiedekuntaneuvoston ja dekaanin käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta, 3) hoitaa tiedekunnan opintoasioita ja koordinoida opintojen ohjausta, 4) huolehtia tiedekunnan toiminnan seurannasta, arvioinnista ja raportoinnista sekä tiedottamisesta 5) huolehtia kansainvälisten asioiden hoitamisesta, 6) huolehtia tiedekuntaan kuuluvien laitosten hallintopalveluista. 22 Tiedekunnan sisäiset yksiköt Tiedekunta voi jakaantua laitoksiin tai muihin vastaaviin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Tiedekuntaneuvosto määrää laitoksen tai vastaavan johtajan ja varajohtajan. Johtajan tehtävänä on 1) johtaa ja valvoa yksikön toimintaa 2) vastata yksikön opetussuunnitelmien, toimintaa ja taloutta koskevien suunnitelmien, sekä vastaavien tehtävien valmistelusta, 3) toimia yksikön henkilökunnan välittömänä esimiehenä, 4) käydä kehityskeskustelut yksikön henkilökunnan kanssa ja sopia opettajien kanssa kokonaistyöajan käytöstä, 5) vastata yksikölle myönnettyjen määrärahojen käytöstä, 6) tehdä ehdotuksia yksikköön kuuluvia virkoja ja toimia koskevista nimityksistä tai virkavapauksista, 7) tehdä tiedekunnalle esitys opiskelijavalinnan perusteista, 8) kutsua yksikön henkilökunta ja opiskelijat koolle yksikkökokoukseen käsittelemään yksikön toiminnalle merkittäviä asioita. Jos laitos toimii tulosyksikkönä, koskee laitoksen johtajaa lisäksi se mitä tulosyksikön johtajan tehtävistä on määrätty tämän johtosäännön 14 :ssä. ERILLISET LAITOKSET 23 Tiedekuntien ohella yliopistossa on yliopistolain 14 :n 3 momentissa tarkoitettuja erillisiä laitoksia. Niiden tehtävänä on hoitaa tutkimus- ja opetustehtäviä sekä tuottaa kehittämis-, koulutus- ja tukipalveluita. Niiden toiminta suuntautuu etenkin kansainväliseen toimintaan, yliopiston alueelliseen toimintaan ja aikuiskoulutukseen sekä tiedekuntien yhteisten opetuspalveluiden tuottamiseen. Erillisiä laitoksia ovat: 1) Arktinen keskus 2) Meri-Lappi Instituutti, joka on yhteinen Oulun yliopiston kanssa 3) Lapin yliopiston kirjasto 11

12 4) Kielikeskus 5) Menetelmätieteiden laitos 6) Alueellisen peruskoulutuksen yksikkö 7) Täydennyskoulutuskeskus Erillisten laitosten tehtävät ja hallinto 24 Arktinen keskus Arktinen keskus on kansainvälinen tutkimuslaitos ja tiedekeskus. Monitieteisen ja kansainvälisen tutkimuksen lisäksi sen tehtävänä on ylläpitää tieto- ja hankepalvelua ja tiedekeskusnäyttelyä sekä antaa koulutusta. Keskuksen työn sisällölliset teemat ovat globaalimuutos, kestävä kehitys sekä ympäristö- ja vähemmistöoikeus. Keskuksessa toimii Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti. Arktisen keskuksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja. Hallitus määrää johtokuntaan kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja enintään kaksitoista jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Kolmasosa jäsenistä voidaan määrätä yliopistoon kuulumattomista henkilöistä. Yksi jäsen ja tämän varajäsen määrätään keskuksen henkilökunnan esityksestä ja yksi jäsen ja tämän varajäsen ylioppilaskunnan esityksestä. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Keskuksen johtaja määrää johtokunnan sihteerin yksikön henkilökunnan keskuudesta. Johtokunnan tehtävänä on 1) laatia strategiset linjaukset Arktisen keskuksen toiminnalle, 2) tehdä hallitukselle ehdotus keskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä siihen liittyviksi henkilöstö- ja hankesuunnitelmiksi, 3) käsitellä keskeiset vuotuiset toimintasuunnitelmat ja kehittämishankkeet, 4) toimia ehdollepanoviranomaisena tutkimusprofessorin virkaa täytettäessä, 5) tehdä hallitukselle esitys yksikön johtajan viran täyttämiseksi, 6) tehdä esitys opetus- ja tutkimusvirkojen, toimintayksikön päällikkövirkojen sekä keskeisten esittelijä- ja hallintovirkojen perustamiseksi sekä kyseisten virkojen täyttämiseksi sekä 7) tehdä virkanimityksiin ja virkavapauksiin liittyviä päätöksiä ja esityksiä siten kuin siitä on erikseen tässä johtosäännössä määrätty, 8) ratkaista ne yksikön johtajalle kuuluvat asiat, jotka johtaja niiden laajakantoisuuden tai periaatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa johtokunnan ratkaistavaksi. Keskuksen tutkimusstrategista työtä edistää tieteellinen neuvottelukunta, jonka toimikausi on kolme kalenterivuotta. Neuvottelukunnan ja sen puheenjohtajan nimeää yliopiston hallitus Arktisen keskuksen johtokunnan esityksestä. Keskuksella voi olla lisäksi yksikön toiminnan arviointia, kehittämistä ja asioiden valmistelua varten johtokunnan asettamia asiantuntijaelimiä, joihin voidaan kutsua yliopiston ulkopuolisia jäseniä. 12

13 25 Meri-Lappi Instituutti Lapin yliopiston ja Oulun yliopiston yhteisenä laitoksena toimii Meri-Lappi Instituutti. Instituutti toimii asiantuntijaorganisaationa, joka välittää yliopistojen asiantuntemusta alueelle hyödyntäen ja yhteistyössä kehittäen yliopistojen ja niiden tiedekuntien palveluresursseja. Toimintaympäristönä on Kemi-Tornion seutukunta. Meri-Lappi Instituutin toiminta-alueet ovat teknologia, aluekehitys ja koulutus. Instituutin organisaatiosta ja hallinnosta määrätään tarkemmin instituutin johtosäännössä. 26 Lapin yliopiston kirjasto Lapin yliopiston kirjasto muodostuu pääkirjastosta ja taiteiden tiedekunnan kirjastosta, josta käytetään nimeä Lapin yliopiston taidekirjasto. Kirjaston tehtävänä on palvella yliopiston opetusta ja tutkimusta sekä ympäröivää yhteiskuntaa. Kirjasto tukee toiminnallaan tiedekuntien tulostavoitteiden saavuttamista. Yhteiskunnallista palvelutehtävää kirjasto toteuttaa etenkin alueellisen palvelutoiminnan kautta. Kirjasto hankkii ja asettaa käyttöön tietoaineistoja, tarjoaa tietopalvelua sekä edistää tietojärjestelmien hyväksikäyttöä tieteellisen tiedonhankinnan opetuksella. Kirjasto osallistuu yliopiston julkaisutoiminnan kehittämiseen. Kirjaston hallintoa hoitavat johtokuntana toimiva tietohuollon suunnittelutoimikunta ja johtaja. 27 Kielikeskus Kielikeskuksen tehtävänä on huolehtia yliopiston perustutkintoihin sisältyvästä kielenopetuksesta sekä harjoittaa alaansa liittyvää tutkimusta. Sekä opetuksessa että tutkimuksessa kielikeskus toimii yhteistyössä tiedekuntien kanssa tukien niiden tulostavoitteiden saavuttamista. Kielikeskus tarjoaa myös käännöspalveluja ja tukee toiminnallaan yliopiston kansainvälistymistä. Kielikeskuksen hallintoa hoitavat johtokuntana toimiva opetus- ja tutkimusneuvosto ja johtaja. 28 Menetelmätieteiden laitos Menetelmätieteiden laitos huolehtii yliopiston yhteisestä tilastotieteen, filosofian, kulttuurihistorian, matematiikan, sovelletun informaatioteknologian ja muiden menetelmätieteiden opetuksesta. 13

14 Laitos hoitaa yliopiston kansainvälisen opetuksen kehittämistä, yhteistä tutkijakoulutusta sekä aluekehittämistoimintaan liittyvää ennakointi- ja arviointitoimintaa. Menetelmätieteiden laitoksen hallintoa hoitavat johtokuntana toimiva opetus- ja tutkimusneuvosto sekä johtajaksi määrätty virkamies. 29 Alueellisen peruskoulutuksen yksikkö Avoin yliopisto ja maisterikoulu muodostavat alueellisen peruskoulutuksen yksikön, jonka tehtäväalueina ovat avoin yliopistotoiminta ja alueelliset tutkinto-ohjelmat. Laitos hoitaa maakuntakorkeakoulutoimintaa yliopiston osalta. Avoimen yliopiston tehtävänä on koordinoida yliopiston omaa avointa yliopistoopetusta, tukea tiedekuntia avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisessä keskitetyillä palveluilla, tuoda perustutkinto-opiskelijaa palvelevia sivuaineita muista yliopistoista sekä edistää opetusmenetelmien kehittämistä ja niiden käyttöönottoa sekä avoimessa yliopistossa että muussa perusopetuksessa. Maisterikoulun tehtävänä on tukea tiedekuntien toimintaa niiden perustutkintotavoitteiden saavuttamiseksi. Maisterikoulu kehittää, suunnittelee ja toteuttaa alueellista sekä ylempään että alempaan tutkintoon johtavaa monitieteistä koulutustoimintaa yhteistyössä yliopiston tiedekuntien ja opetusta antavien yksikköjen kanssa. Alueellisen peruskoulutuksen yksikön hallintoa hoitavat johtokuntana toimiva aluepalveluiden suunnittelutoimikunta ja johtajiksi nimetyt virkamiehet. 30 Täydennyskoulutuskeskus Täydennyskoulutuskeskuksen tehtävänä on yliopistollinen täydennyskoulutus ja siihen liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta ensisijaisesti yliopiston edustamilla aloilla yhdessä tulosyksiköiden sekä palveluiden käyttäjien kanssa. Keskus koordinoi täydennyskoulutusta Lapin yliopistossa ja tukee tiedekuntia elinikäisen oppimisen periaatteiden soveltamisessa ja työelämäyhteyksien kehittämisessä. Täydennyskoulutuskeskus osallistuu ympäröivän yhteiskunnan kehittämiseen hankkeistamalla aluekehitysohjelmia ja toteuttamalla alueellisia elinkeino- ja työelämäprojekteja yhteistyössä yliopiston tulosyksiköiden ja alueellisten toimijoiden kanssa. Keskus tarjoaa työelämä- ja rekrytointipalveluita perusopiskelijoille ja yliopistosta valmistuville sekä kongressipalveluita yliopistolle ja alueen toimijoille. Täydennyskoulutuskeskuksen hallintoa hoitavat johtokuntana toimiva aluepalveluiden suunnittelutoimikunta ja johtaja. 14

15 31 Erillisen laitoksen johtokunnan tehtävät Erillisen laitoksen johtokunnan tehtävänä on 1) hyväksyä ehdotus laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä siihen liittyvät hanke- ja henkilöstösuunnitelmat, 2) käsitellä keskeiset vuotuiset toimintasuunnitelmat ja kehittämishankkeet sekä toimintakertomus, 3) tehdä esityksiä opetus- ja tutkimusvirkojen sekä päällikkö- ja keskeisten esittelijäja hallintovirkojen perustamiseksi ja kyseisten virkojen täyttämiseksi, 4) tehdä virkanimityksiin ja virkavapauksiin liittyviä päätöksiä ja esityksiä siten kuin siitä on erikseen tässä johtosäännössä määrätty, 5) hyväksyä tarvittaessa laitoksen sisäinen organisaatio ja tehtäväjako, 6) ratkaista ne asiat, jotka laitoksen johtaja niiden laajakantoisuuden tai periaatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa johtokunnan ratkaistavaksi. Johtokunta voi siirtää toimivaltaansa asioissa, jotka eivät ole yksikön kannalta periaatteellisesti tärkeitä johtajan käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi asian kiireellisyyden vuoksi tai ajanjaksoina, jolloin johtokunta ei kokoonnu. 32 Erillisen laitoksen johtajan tehtävät Erillisen laitoksen johtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä tulosyksikön johtajan tehtävistä tässä johtosäännössä määrätään: 1) johtaa, valvoa ja kehittää laitoksen toimintaa, 2) koordinoida laitokseen kuuluvien tulosyksiköiden toiminta- ja taloussuunnittelua sekä osallistua niiden tulosneuvotteluihin 3) huolehtia laitoksen ulkoisesta ja sisäisestä tiedottamisesta, 4) toimia laitoksen henkilökunnan esimiehenä, 5) valvoa, että kehityskeskustelut laitoksen henkilökunnan kanssa käydään ja yhteistoimintamenettelyä noudatetaan, 6) tehdä virkanimityksiin ja virkavapauksiin liittyviä päätöksiä ja esityksiä siten kuin siitä on erikseen tässä johtosäännössä määrätty, 7) tehdä virkojen perustamisesityksiä siten kuin siitä on erikseen määrätty, 8) ottaa tuntiopettajat tai vastaavat sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty, 9) tehdä johtokunnalle esitys laitoksen sisäisestä organisaatiosta ja tehtäväjaosta, 10) tehdä hallintojohtajalle esitys johtajan varahenkilön nimeämiseksi, 11) päättää sopimuksista siten kuin siitä on erikseen määrätty, 12) käsitellä ne yksikölle kuuluvat asiat, joista ei ole toisin säädetty tai johtosäännössä määrätty. Johtaja voi siirtää asian, joka on laitoksen kannalta periaatteellisesti tärkeä, johtokunnan ratkaistavaksi. Täydennyskoulutuskeskuksen johtaja päättää täydennyskoulutuskeskuksen opetukseen osallistuvien valinnasta. Avoimen yliopiston johtaja päättää avoimeen yliopisto- 15

16 opetukseen osallistuvien valinnasta. Oikaisumenettelystä määrätään johtosäännön oikeusturvaa käsittelevässä luvussa. ASIAIN KÄSITTELY HALLINTOELIMISSÄ 33 Hallintoelimen kokoontuminen ja päätösvaltaisuus Hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai, hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kolme jäsentä pyytää puheenjohtajalta kirjallisesti kokoontumista ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Kiireellisessä tapauksessa hallintoelin voi läsnäolevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu. Hallintoelimen jäsen, joka on estynyt osallistumasta kokoukseen, on velvollinen ilmoittamaan esteestä hyvissä ajoin ennen kokousta. Hallintoelin on päätösvaltainen kun läsnä on kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista jäsenistä. Opintosuoritusta arvosteltaessa hallintoelin on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan lukien on läsnä vähintään viisi sellaista jäsentä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon. 34 Asiain käsittely Hallitus, tiedekuntaneuvosto ja johtokunta sekä rehtori ja muu päätösvaltaa käyttävä virkamies tekevät päätökset esittelystä. Esittelijöinä toimivat kehittämis- ja hallintopalvelu -yksikön tehtävään määräämät virkamiehet. Esittelymenettelyä ei kuitenkaan noudateta opetusnäytettä arvosteltaessa, opintosuoritusta arvosteltaessa eikä rehtoria, vararehtoria, dekaania ja varadekaania valittaessa. Hallituksen, tiedekuntaneuvoston ja johtokunnan istunnoissa käsiteltävistä asioista laaditaan esittelylistat. Esittelylistaan merkitään jokaisen asian kohdalle tehty päätös ja päätöksen tekemiseen osallistuneiden nimet. Esittelylista muodostaa hallintoelimen pöytäkirjan ja sen allekirjoittavat puheenjohtaja sekä esittelijä tai kokouksen sihteeri. Erillinen pöytäkirja laaditaan mikäli esittelymenettelyä ei ole, asiasta on äänestetty, esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä tai puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. 16

17 35 Eriävä mielipide Hallintoelimen jäsenellä ja esittelijällä on oikeus jättää päätökseen eriävä mielipide. Eriävän mielipiteen keskeinen sisältö on ilmoitettava heti asian käsittelyn yhteydessä. Jos hallintoelimen jäsen on ilmoittanut eriävän mielipiteensä, hänen on annettava se kirjallisena ja allekirjoitettuna pöytäkirjanpitäjälle viimeistään viiden päivän kuluttua asian käsittelystä. Puheenjohtajan on todettava se kokouksessa esitetyn mukaiseksi. Mikäli esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, on hänellä oikeus saada mielipiteensä merkityksi kokouksessa ratkaistussa asiassa pöytäkirjaan ja muussa esittelystä ratkaistussa asiassa toimituskirjan taltiokappaleeseen. Esittelijän on allekirjoitettava eriävä mielipide ja puheenjohtajan tai ratkaisijan on todettava se esitetyn mukaiseksi. Ministeriölle tehtävään esitykseen sekä ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavaan lausuntoon on liitettävä pöytäkirjanote, mikäli asiassa on äänestetty tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteen. 36 Toimituskirjojen allekirjoitukset Rehtorin ja muun päätösvaltaa käyttävän viranomaisen ratkaisemien asioiden toimituskirjat allekirjoittaa asian ratkaisija ja varmentaa esittelijä. Lähetteet, ilmoitukset ja niihin verrattavat kirjeet allekirjoittaa esittelijä. Hallintoelimen kokouksessa käsitellyistä asioista laaditut toimituskirjat allekirjoittavat puheenjohtaja ja esittelijä. Jos esittelymenettelyä ei ole, toimituskirjat allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri. 37 Esteellisyys ja hallintoelimen jäsenyys Hallintoelimen jäsenen ja esittelijän esteellisyysperusteista on voimassa mitä hallintolain (434/2003) 28 ':ssä on säädetty. Esteellinen jäsen tai esittelijä ei saa käsitellä asiaa eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Yliopiston hallintoelimen jäseneksi ei voida määrätä ketään vastoin hänen omaa tahtoaan. Oikeutta kieltäytymiseen ei kuitenkaan ole yliopistoon työ- tai virkasuhteessa olevalla henkilöllä, jos monijäseniseen hallintoelimeen ei muutoin saada riittävää määrää jäseniä tai varajäseniä. Hallintoelimen jäsen ei saa kieltäytyä vastaanottamasta hänelle hallintoelimen järjestäytyessä tulevaa tehtävää. 17

18 38 Työryhmät ja toimikunnat Asianomaiset hallintoelimet voivat asettaa työryhmiä ja toimikuntia valmistelemaan toimi-alaansa kuuluvia asioita. Rehtori voi tehdä samoin koskien yliopiston toimialaan kuuluvia asioita. 39 Läsnäolo ja päätöksenteko 40 Lisäjäsenet Rehtorilla ja hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksissa. Monijäsenisen hallintoelimen päätöksenteko tapahtuu yliopistolain (645/1997) 42 ':n mukaisesti. Sen lisäksi, mitä yliopistolain 42 ' 2 momentissa säädetään opintosuoritusten arvosteluun osallistumisesta, hallintoelimen muilla jäsenillä on puheoikeus kokouksessa. Mikäli hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksen tekemiseen, hallitus määrää hallintoelimeen tarvittavan määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenen toimikausi on sama kuin asianomaisen hallintoelimen. OIKEUSTURVA 41 Opiskelijaksi ottaminen Opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen haetaan oikaisua kyseisen tiedekunnan dekaanilta tai opetusta antavan yksikön johtajalta. 42 Opintosuorituksen arvostelu Opintosuoritusten arvostelusta on määrätty erikseen opintosuorituksia ja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevassa johtosäännössä. 43 Korvaavuuspäätösten oikaisupyynnöt Korvaavuuspäätöksiin haetaan oikaisua kyseisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostolta tai opetus- ja tutkimusneuvostolta ja niiden päätökseen tutkintolautakunnalta. 18

19 44 Tutkintolautakunta Yliopistossa on opintosuorituksia ja korvaavuuspäätöksiä koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten tutkintolautakunta. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee olla yliopistoon kuuluvia henkilöitä. Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla virkaan nimitetty professori. Muista jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä vähintään yhden tulee olla virkaan nimitetty professori, vähintään yhden muu opettaja tai tutkija kuin professori ja vähintään yhden opiskelija. Tutkintolautakunnan käsitellessä väitöskirjan tai lisensiaatin tutkimuksen arvostelusta tehtyä oikaisupyyntöä lautakuntaan kuuluu kaksi lisäjäsentä, joilla kummallakin on henkilökohtainen varajäsen. Lisäjäsenellä ja hänen varajäsenellään on oltava vähintään arvosteltavaa opintosuoritusta vastaava tutkinto tai dosentin pätevyys. Tutkintolautakunnan on ennen kuin se ratkaisee oikaisupyynnön, varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvostelun suorittaneelle opettajalle ja tiedekuntaneuvostolle. Ennen päätöksentekoa tutkintolautakunta voi hankkia myös muiden asiaa tuntevien henkilöiden lausunnon asiassa. 45 Valituskiellot Valituskiellot määräytyvät yliopistolain 35 :n mukaisesti. VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Tämä johtosääntö tulee voimaan Ennen tämän johtosäännön voimaantuloa valitut toimielimet jatkavat kunnes tämän ja muiden johtosääntöjen mukaiset toimielimet on asetettu ja ne ovat ottaneet tehtävänsä vastaan. Jos asian käsittely on kesken johtosäännön muutoksen tullessa voimaan, jatkotoimet siirtyvät sille hallintoelimelle, jolle asia tämän johtosäännön mukaan kuuluu. 19