Naiset ja miehet Suomessa Naiset ja miehet Suomessa 2011
|
|
- Lotta Tuominen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ja miehet Suomessa 2011 Tietopalvelu, Tilastokeskus puh Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh ISSN (pdf) ISBN (pdf ISSN (print) ISBN (print) Tuotenumero 3220 ja miehet Suomessa ja miehet Suom 2012_kannet.indd :15:58
2
3 Alkusanat Julkaisu sisältää tilastotietoa naisten ja miesten asemasta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta Suomessa. Sukupuolten tasa-arvoon liittyviä tilastoja on tarkasteltu pääasiassa Tilastokeskuksen aihealuejaon pohjalta, mutta mukana on myös tietoja muista lähteistä. Julkaisun on tarkoitus antaa näkemys siitä, millainen naisten ja miesten asema on yhteiskunnan eri osa-alueilla. Julkaisu ilmestyy myös englanninkielisenä. Tammikuussa 2012 Jari Tarkoma Tilastojohtaja Henkilötilastot
4 Tiedustelut: tasa-arvo.tilasto@tilastokeskus.fi Kansi: Irene Koumolou Kannen kuva: Hanna Varis Taitto: Eeva-Liisa Repo 2012 Tilastokeskus ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN (print) ISBN (print) Edita Prima Oy, Helsinki Helsingfors
5 Sisällys Sisällys Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja Väestö ja perheet Koulutus Työelämä Palkat Tulot Terveys ja liikunta Väkivalta ja rikollisuus Tietoyhteiskunta Valta ja päätöksenteko Ajankäyttö Taulukoissa käytetyt symbolit Ei mitään ilmoitettavaa Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi Pyöristyksistä johtuen taulukoiden summat eivät aina täsmää. 3
6 Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja 1864Naimattomat 25-vuotiaat naiset tulivat täysivaltaisiksi 1878 Naisille ja miehille yhtäläinen perintöoikeus 1890 Ensimmäinen lastentarha perustettiin Helsingin Sörnäisiin 1901 saivat opiskeluoikeuden yliopistoissa samoilla ehdoilla kuin miehet 1906 Naisille äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ensimmäisenä Euroopassa ja vaalikelpoisuus ensimmäisenä maailmassa 1907 Ensimmäiset naiset ensimmäisille valtiopäiville (19/200) 1908 Helsingin bordellit (16) suljettiin 1917 Yleinen äänioikeus kunnallisvaaleissa 1919 Vaimolle oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta 1926 Laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin Ensimmäinen naisministeri Suomen hallitukseen 1930 Avioliittolaki, jossa vaimo vapautettiin aviomiehen holhouksesta ja hänelle annettiin oikeus omaan omaisuuteen 1937 Äitiysavustuslaki 1943 Lakisääteinen kouluruokailu 1944 Laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista sekä kunnallisista terveydenhoitajista 1961 E-pilleri hyväksyttiin 1962 Sama palkka samasta työstä -periaate sekä julkiselle että yksityiselle sektorille 1970 Laki raskauden keskeyttämisestä Ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus peruskoulujen opetusohjelmaan 1972 Nainen toiseksi valtiovarainministeriksi 1975 Nainen oikeusministeriksi 1978 Vanhemmille oikeus jakaa keskenään vanhempainloma 1979 Suomen ensimmäiset turvakodit perustettiin Helsinkiin, Turkuun, Ouluun ja Kotkaan 1980 Laki isien oikeudesta jakaa vanhempainloma myös myöhemmässä vaiheessa (voimaan ) Hallituksen ensimmäinen tasa-arvo-ohjelma 1985 Laki kotihoidon tuesta 4
7 Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja 1986 Suomi ratifi oi YK:n Naisten oikeuksien sopimuksen Nainen sai oikeuden pitää oma sukunimensä myös avioliitossa Lapselle oikeus joko äitinsä tai isänsä sukunimeen 1987 Tasa-arvolaki 1988 Evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäiset naispapit 1990 Alle 3-vuotiaille taattu oikeus kunnalliseen hoitopaikkaan Nainen puolustusministeriksi ensimmäisenä maailmassa 1992 Nainen yliopiston rehtoriksi Nainen Suomen Pankin pääjohtajaksi 1994Nainen eduskunnan puhemieheksi 1995 Tasa-arvolain osittaisuudistus Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta Nainen kansliapäälliköksi oikeusministeriöön ja ympäristöministeriöön Nainen ulkoministeriksi 1996 Nainen Helsingin kaupunginjohtajaksi Alle kouluikäisten oikeus kunnalliseen päivähoitoon Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2000 Nainen yliopiston kansleriksi (Turun yliopistoon) Nainen presidentiksi Nainen Suomen pankin johtokuntaan Ensimmäinen naisupseeri valmistui kadettikoulusta 2003 Nainen pääministeriksi 2005 Tasa-arvolain uudistus 2006 Nainen korkeimman oikeuden presidentiksi 2007 Hallituksessa ensimmäisen kerran naisenemmistö, 60 % ministereistä naisia 2009 Nainen Tasavallan presidentin kanslian kansliapäälliköksi 2010 Nainen evankelis-luterilaisen kirkon piispaksi 2011 Nainen valtiovarainministeriksi 5
8 1 Väestö ja perheet 1.1 Väestö iän mukaan 1900, 1960, 2010 (vuoden loppu) ja 2040 (ennuste) Ikä Yht Tuhatta Ikä Yht Tuhatta Ikä Yht Tuhatta Ikä Yht Tuhatta Vuonna vuotta täyttäneitä naisia oli 529 ja miehiä 93 Naisten keski-ikä oli 42,8 vuotta ja miesten 40,0 vuotta Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 6
9 1 Väestö ja perheet 1.2 Väestö ikäryhmittäin 1950, 2010 (vuoden loppu) ja 2040 (ennuste) 100 % 80 % 60 % 40 % 65 vuotta vuotta 0 14 vuotta 20 % 0 % Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 1.3 Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten viisi suurinta ryhmää 2000 ja Tuhatta Venäjä Viro Ruotsi Somalia Irak Venäjä Viro Ruotsi Somalia Kiina Ulkomaan kansalaisia yhteensä , joista naisia 50 %. Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus Ulkomaan kansalaisia yhteensä , joista naisia 47 %. 7
10 1 Väestö ja perheet 1.4 Ulkomaan kansalaiset Suomessa , 20 suurinta ryhmää Yhteensä % % Venäjä Viro Ruotsi Somalia Kiina Irak Thaimaa Turkki Saksa Intia Britannia Entinen Serbia ja Montenegro Vietnam Iran Afganistan Yhdysvallat (USA) Puola Ukraina Bosnia ja Hertsegovina Muut yhteensä Ulkomaan kansalaiset yhteensä Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 8
11 1 Väestö ja perheet 1.5 Vastasyntyneen elinajanodote Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus v ,2 76,7 1.6 Ensimmäisen avioliiton solmineiden keski-ikä Ikä V ,6 30, Vuonna 2010 avioliittoja solmittiin Perhetilaston mukaan vuonna 2010 perheistä 22 % oli avoliittoja. Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 9
12 1 Väestö ja perheet 1.7 Avioerojen kertymä eri vuosina solmituissa avioliitoissa vuoden 2010 loppuun mennessä Eroja tuhatta solmittua liittoa kohden Vihkivuosi: Avioliiton kesto vuosina Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 1.8 Ensimmäisen avioliiton solmineiden naisten ja ensisynnyttäjien keski-ikä Ikä Ensiavioitujat Ensisynnyttäjät Vuosi Vuonna 2010 syntyi lasta, joista avioliiton ulkopuolella (41,1 %) Avoliittojen yleistyminen alkoi näkyä vuoden 1985 jälkeen Avioliitto solmitaan usein vasta ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen Vuonna 2010 esikoisista syntyi 54,2 % avioliiton ulkopuolella Alle vuoden ikäisistä lapsista 7,7 % oli yksinhuoltajaäidin lapsia ja 0,1 % yksinhuoltajaisän lapsia vuonna 2010 Yksinhuoltajien lapsiperheitä vuonna 2010 oli Niistä naisten huoltamia oli 86,6 prosenttia ja miesten huoltamia 13,4 prosenttia Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 10
13 1 Väestö ja perheet 1.9 Raskauden keskeytykset , lkm 25 Tuhatta Vuosi E-pilleri hyväksyttiin Laki raskauden keskeytyksestä tuli voimaan Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.10 Kokonaishedelmällisyysluku Lasten määrä naista kohden Vuosi Vuonna vuotiaista naisista 80,9 % oli synnyttänyt lapsen vuotiaat äidit olivat synnyttäneet keskimäärin 2,4 lasta äitiä kohden vuotiaat naiset olivat synnyttäneet keskimäärin 1,9 lasta naista kohden Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 11
14 1 Väestö ja perheet 1.11 Yksin asuvien osuus ikäluokasta 1990 ja % 2010 yksin asuva nainen yksin asuva mies 1990 yksin asuva nainen 1990 yksin asuva mies Ikä Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 1.12 Perheet tyypeittäin Vuosi 12 Lkm perheitä yhteensä Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Aviopari Avopari Rekisteröity pari Yhteensä Perheväestön osuus Perheen keskikoko % % % % % % % ,8 0,0 14,8 2, ,8 3, ,6 0,0 14,8 1, ,7 3, ,2 2,3 14,8 1, ,7 3, ,3 8,0 11,0 1, ,0 3, ,6 13,8 10,8 1, ,1 3, ,8 18,7 11,4 2, ,2 2, ,4 19,3 11,3 2, ,9 2, ,1 19,7 11,1 2,1 0, ,6 2, ,8 20,0 11,0 2,1 0, ,4 2, ,9 20,410,9 2,1 0, ,1 2, ,6 20,6 10,7 2,1 0, ,8 2, ,4 20,9 10,6 2,0 0, ,6 2, ,3 21,2 10,5 2,0 0, ,3 2, ,3 21,3 10,4 2,0 0, ,1 2, ,1 21,4 10,3 2,1 0, ,9 2, ,0 21,5 10,3 2,1 0, ,6 2,79 Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus
15 1 Väestö ja perheet 1.13 Lapsiperheet tyypeittäin Vuosi Lkm % Lapsiperheitä yhteensä Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Rekisteröity pari ja lapsia Yhteensä ,9.. 12,41, ,7.. 9,9 1, ,9 0,9 9,0 1, ,1 4,7 10,9 1, ,0 6,3 11,3 1, ,6 9,4 12,3 1, ,0 10,8 13,4 1, ,8 11,3 13,9 1, ,4 11,7 14,8 2, ,2 12,3 15,42, ,1 12,9 15,8 2, ,0 13,7 16,1 2, ,0 14,3 16,4 2, ,9 15,0 16,8 2, ,1 15,5 17,0 2, ,3 16,1 17,2 2, ,7 16,6 17,2 2,40, ,0 17,1 17,42,5 0, ,6 17,4 17,42,5 0, ,3 17,7 17,42,5 0, ,0 18,1 17,4 2,6 0, ,7 18,3 17,42,6 0, ,7 18,3 17,42,6 0, ,4 18,4 17,5 2,7 0, ,3 18,417,5 2,7 0,0 100 Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 13
16 1 Väestö ja perheet 1.14 Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2010 (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan, rekisteröidyt parit nuoremman osapuolen iän mukaan) 180 Tuhatta *) sis. 281 rekisteröityä paria **) sis rekisteröityä paria Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus Ikä Isä ja lapsia Äiti ja lapsia Avopari ja lapsia Aviopari ja lapsia *) Aviopari ilman lapsia **) Avopari ilman lapsia Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan Tuhatta Avopari ja lapsia Aviopari ja lapsia *) Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Ikä *) sisältää 267 rekisteröityä paria Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 14
17 1.16 Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat iän mukaan Väestö ja perheet 360 Henkeä 340 (1 990) 320 (1 629) Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 1.17 Lasten päivähoito 2010 Prosentteina samanikäisistä 0 6-vuotiaat Alle 3-vuotiaat 0,8 % 9,6 % 75,5 % 8,9 % 51,5 % 29,2 % Kokopäivähoito päiväkodissa Kokopäivähoito perhepäiväkodissa Ei järjestetyn päivähoidon piirissä 0,3 % 8,7 % 0,5 % 15,0 % Osapäivähoito päiväkodissa Osapäivähoito perhepäiväkodissa Lähde: Kuntataloustilastot, Tilastokeskus 15
18 1 Väestö ja perheet 1.18 Lapsia järjestetyssä päivähoidossa 2010 Lkm Alle 3- vuotiaat 3 6- vuotiaat 0 6- vuotiaat Kokopäivähoito Päiväkoti Perhepäivähoito Osapäivähoito Päiväkoti Perhepäivähoito % samanikäisistä Kokopäivähoito Päiväkoti 15,0 40,2 29,2 Perhepäivähoito 8,7 10,2 9,6 Osapäivähoito Päiväkoti 0,5 15,3 8,9 Perhepäivähoito 0,3 1,2 0,8 7- ja yli 7-vuotiaista oli kokopäivähoidossa päiväkodissa 247 ja perhepäivähoidossa 89 osapäivähoidossa päiväkodissa oli 810 ja perhepäivähoidossa 384 lasta. Lähde: Kuntaloustilastot, Tilastokeskus 1.19 Pienten lasten hoidon tukien saajat (lkm joulukuussa) 180 Tuhatta Lapset 160 Perheet Lähde: Kela 16
19 1.20 Maksetut pienten lasten hoidon tuet (vuoden 2010 rahana) 1 Väestö ja perheet Vuosi Milj. euroa Osittainen tuki / ositt. hoitoraha Perusosa Lisäosa Sisaruskorotus Hoitoraha Hoitolisä Kunnallinen lisä Yhteensä ,8 3,0 2,5 57, ,2 7,4 4,0 1,4 127, ,3 32,8 28,1 5,8 227, ,0 45,2 31,9 6,5 271, ,3 55,1 35,6 1,8 35,9 348, ,471,7 40,3 2,0 119,8 527, ,8 93,8 45,3 2,3 122,3 600, ,8 144,2 56,6 2,5 76,6 709, ,4 163,6 58,8 1,9 33,8 698, ,4 172,0 61,3 1,7 16,0 700, ,3 158,0 59,0 1,6 12,2 647, ,6 98,0 40,2 1,3 20,0 430, ,6 52,1 22,3 117,9 52,2 1,2 33,5 428, ,1 134,7 1,1 50,8 481, ,5 127,6 1,1 50,4 464, ,8 118,1 1,2 50,3 445, ,8 106,6 1,452,5 426, ,1 98,1 1,6 56,0 415, ,4 90,7 1,8 57,1 404, ,3 83,6 5,2 59,3 398, ,7 77,2 9,7 62,7 436, ,8 71,0 9,463,4426, ,6 63,0 9,2 64,8 415, ,1 53,7 8,9 68,0 398, ,1 50,9 8,5 84,5 432, ,0 49,1 11,5 91,5 444,1 Lähde: Kela 17
20 1 Väestö ja perheet 1.21 Lapsen huolto, tapaamisoikeus ja asuminen vuosina Sopimuksia lapsen huollosta vuoden aikana Sopimuksia yhteisestä huollosta Sopimuksia yhteisestä huollosta parisuhdepuolisoille Sopimuksia huollosta yksin äidille Sopimuksia huollosta yksin isälle Yhteensä Sopimuksia tapaamisoikeudesta vuoden aikana Yhteensä Sopimuksia asumisesta vuoden aikana Äidin luona Isän luona Yhteensä Sopimuksia lapsen huollosta vuoden aikana Sopimuksia yhteisestä huollosta Sopimuksia yhteisestä huollosta parisuhdepuolisoille 24 Sopimuksia huollosta yksin äidille Sopimuksia huollosta yksin isälle Yhteensä Sopimuksia tapaamisoikeudesta vuoden aikana Yhteensä Sopimuksia asumisesta vuoden aikana Äidin luona Isän luona Yhteensä Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 18
21 1 Väestö ja perheet 1.22 Vanhempainpäivärahat iän mukaan 2010 Vanhempainpäivärahat Vanhempainpäivärahapäivät Keskim. päiväkorvaus euroa % Kpl % euroa/pv Äidit , ,1 23, , ,8 34, , ,6 50, , ,9 62, , ,3 66, , ,2 65,9 Kaikki , ,0 55,9 Isät , ,1 26, , ,4 47, , ,6 65, , ,4 79, , ,1 86, , ,4 84,9 Kaikki , ,0 77,4 Lähde: Lapsiperhe-etuustilasto, Kela 19
22 1 Väestö ja perheet 1.23 Naisten osuus maahanmuutossa kansalaisuustyypin mukaan Vuosi Naisten osuus (%) Yhteensä Ulkomaan kansalaiset Suomen kansalaiset ,8 51,449, ,3 50,8 49, ,3 48,0 51, ,3 46,9 50, ,2 45,6 50, ,5 43,9 48, ,8 46,6 50, ,5 45,9 51,3 Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 1.24 Naisten osuus maastamuutossa kansalaisuustyypin mukaan Vuosi Naisten osuus (%) Yhteensä Ulkomaan kansalaiset Suomen kansalaiset ,441,8 52, ,7 44,2 53, ,2 42,2 53, ,1 41,8 52, ,1 41,5 52, ,8 40,7 52, ,5 37,8 53, ,8 42,1 53,9 Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 20
23 työkokemus Oppivelvollisuuskoulutus 2 Koulutus 2.1 Suomen koulujärjestelmä Tohtorin tutkinnot Lisensiaatin tutkinnot Ylemmät korkeakoulututkinnot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työkokemus Alemmat korkeakoulututkinnot Yliopistot Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut Erikoisammattitutkinnot Kouluvuodet Ylioppilastutkinnot Lukiot Lisäopetus Ammatilliset perustutkinnot Amm. oppilaitokset ja oppisopimuskoulutus Ikä Ammattitutkinnot työkokemus Perusopetus (Vuosiluokat 7 9) Perusopetus (Vuosiluokat 1 6) Peruskoulut Esiopetus 21
24 2 Koulutus vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan 2009 Yhteensä Lkm % % Ei perusasteen jälk. tutkintoa ,4 34,2 Tutkinnon suorittaneita ,6 65,8 Keskiaste ,5 41,4 Korkea-aste ,1 24,3 Alin korkea-aste ,7 8,6 Alempi korkeakouluaste ,0 7,8 Ylempi korkeakouluaste ,8 7,0 Tutkijakoulutusaste ,6 1,0 Lisensiaattitutkinto ,2 0,3 Tohtorintutkinto ,4 0,7 Yhteensä ,0 100,0 Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus 2.3 Ammatillisen tutkinnon ja korkeakoulututkinnon suorittanut väestö koulutusalan mukaan 2009 (ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot) Terveys- ja sosiaaliala Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus Humanistinen ja taideala Palvelualat Kaupallinen ja yhteiskuntatieteell. ala Luonnontieteet Maa- ja metsätalousala Tekniikka 43,1 32,6 16, ,9 71,2 70,1 67,8 56,9 67,4 83, ,1 28,8 29,9 32,2 Yhteensä 51,7 48,3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus 22
25 2.4 Tutkinnon suorittaneet 15 vuotta täyttäneestä väestöstä koulutusasteittain 2009 Naisten ja miesten osuudet tutkinnoista 2 Koulutus Tutkinnon suorittaneita Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Lisensiaattitutkinto 51,7 48,2 61, ,9 40,6 48,3 51,8 38, ,1 59,4 Tohtorintutkinto 39,7 60,3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus 23
26 2 Koulutus 2.5 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittanut väestö iän mukaan 2009 Ikä Tutkinnon suorittaneita Osuus ikäryhmästä Lkm % Yhteensä ,7 12, ,1 78, ,6 80, ,9 83, ,8 81, ,7 81, ,4 81, ,8 76, ,0 70, ,8 61, ,0 53, ,4 42, ,6 34, ,3 28, ,1 27,8 Yhteensä ,6 65, vuotiaista naisista 82,3 prosenttia ja miehistä 76,9 prosenttia oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon vuonna Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus 24
27 2.6 Korkeakoulututkinnon suorittanut väestö iän mukaan 2009 (koulutusasteet 6 8) 2 Koulutus Ikä Korkeakoulututkinnon suorittaneita Osuus ikäryhmästä Lkm % Yhteensä ,0 0, ,3 1, ,8 22, ,8 30, ,9 25, ,4 20, ,9 17, ,8 17, ,3 15, ,1 15, ,1 15, ,0 11, ,5 10, ,4 9, ,7 8,9 Yhteensä ,4 15,8 Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus 25
28 2 Koulutus 2.7 Tutkijakoulutusasteen suorittanut väestö Lisensiaatin- ja tohtorintutkinnon suorittaneet Lkm % Yhteensä Vuonna 2009: Yliopistoissa suoritettiin 307 lisensiaatintutkintoa ja tohtorintutkintoa. Lisensiaatin tutkinnoista oli naisten suorittamia 54,4 prosenttia ja tohtorin tutkinnoista 52,4 prosenttia. Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus 26
29 2.8 Ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja tutkinnot Koulutus Opetushallinnon koulutusala Opiskelijoita Lkm % Yhteensä Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Muu koulutus Yhteensä Opetushallinnon koulutusala Tutkintoja Lkm % Yhteensä Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Muu koulutus Yhteensä Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus 27
30 2 Koulutus 2.9 Vuonna 2010 ammatillisissa oppilaitoksissa tutkinnon suorittaneet koulutusalan mukaan Opetushallinnon koulutusala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kulttuuriala Liiketalouden ja hallinnon ala Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnontieteiden ala Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus 28 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 2.10 Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja tutkinnot koulutusaloittain 2010 Opetushallinnon koulutusala Opiskelijoita Tutkintoja Lkm % Lkm % Yhteensä Yhteensä Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sos., terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja tal.ala Muu koulutus Yhteensä Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus
31 2.11 Vuonna 2010 ammattikorkeakouluissa tutkinnon suorittaneet koulutusalan mukaan Opetushallinnon koulutusala Sosiaali, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja tal.ala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yht.kuntatiet., liiketalouden ja hallinnon ala Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus Koulutus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
32 2 Koulutus 2.12 Yliopistojen opiskelijat ja yliopistoissa suoritetut tutkinnot opintoaloittain 2010 Opintoala 1) Opiskelijoita Tutkinnot Lkm % Lkm % Yhteensä Naisia Miehiä Yhteensä Naisia Miehiä Sotilas- ja rajavartiokoulutus Teologinen koulutus Humanistinen koulutus Taideteollinen koulutus Musiikkialan koulutus Teatteri- ja tanssialan koulutus Kasvatustieteellinen koulutus Liikuntatieteellinen koulutus Yhteiskuntatieteellinen koulutus Psykologian koulutus Terveystieteiden koulutus Oikeustieteellinen koulutus Kauppatieteellinen koulutus Luonnontieteellinen koulutus Maatalous-metsätieteellinen koulutus Teknillistieteellinen koulutus Lääketieteellinen koulutus Hammaslääketieteellinen koulutus Eläinlääketieteellinen koulutus Farmasian koulutus Kuvataidealan koulutus Opintoalat yhteensä ) Vuoden 1995 opetushallituksen luokitus Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus 30
33 2 Koulutus 2.13 Yliopistoissa suoritetut tutkinnot opintoaloittain 2010 Terveystieteiden koulutus Eläinlääketieteellinen koulutus Psykologian koulutus Kasvatustieteellinen koulutus Farmasian koulutus Humanistinen koulutus Hammaslääketieteellinen koulutus Taideteollinen koulutus Yhteiskuntatieteellinen koulutus Kuvataidealan koulutus Lääketieteellinen koulutus Oikeustieteellinen koulutus Teatteri- ja tanssialan koulutus Musiikkialan koulutus Maatalous-metsätieteellinen koulutus Teologinen koulutus Liikuntatieteellinen koulutus Luonnontieteellinen koulutus Kauppatieteellinen koulutus Teknillistieteellinen koulutus Sotilas- ja rajavartiokoulutus 2 0 % 20 % % 60 % 80 % 100 % Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus 31
34 2 Koulutus 2.14 Yliopistoissa suoritetut tutkinnot koulutusasteen mukaan 2010 Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatintutkinto Tohtorintutkinto 62,5 53,5 61,4 60,3 52,4 37,5 46,5 38,6 39,7 47,6 Yhteensä 57,5 42, % Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus 2.15 Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen välittömästi opiskelemaan 2009 Aloitti Lukiokoulutuksessa 42,3 58,4 Ammatillisessa koulutuksessa 33 49,1 Ei jatkanut välittömästi 6,7 6,5 Tytöt Pojat % Peruskoulun 9. Luokan päättäneitä tyttöjä ja poikia Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus
35 2.16 Vuoden 2009 ylioppilaiden sijoittuminen koulutukseen samana vuonna 2 Koulutus Ei jatkanut välittömästi Aloitti Yliopistokoulutuksessa Ammattikorkeakoulutuksessa 16 21,3 18, ,4 59,9 Ammatillisessa koulutuksessa 6,4 1, % Vuonna 2009 ylioppilastutkinnon suorittaneita naisia ja miehiä Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus 2.17 Vuonna 2004 tutkinnon suorittaneiden työllisyys koulutusaloittain vuoden 2009 lopussa Koulutusala Kasvatustieteellinen ja opettajan Terveys- ja sosiaalialan Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen Luonnontieteellinen Palvelualojen Humanistinen ja taidealan Tekniikan Maa- ja metsätalousalan Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus Työllisiä % valmistuneista (viisi vuotta valmistumisen jälkeen) 33
36 2 Koulutus 2.18 Peruskoulujen, lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajat 2008 Peruskoulut Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat Lukiot Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat Ammatilliset oppilaitokset Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat Ammattikorkeakoulut Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat % Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus 2.19 Yliopistojen opettajat Professorit Lehtorit ja yliassistentit Assistentit ja tuntiopettajat Yhteensä % Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus 34
37 2.20 Erityisopetukseen siirrettyjen ja osa-aikaista erityisopetusta saaneiden osuus kaikista peruskoululaisista vuonna 2010 ja lukuvuonna , % 2 Koulutus Tytöt 5,5 19 Pojat 11,5 27, % Erityisopetukseen siirretyt 2010 Osa-aikainen erityisopetus Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus 35
38 2 Koulutus 2.21 Naisten vapaaehtoinen asepalvelus Hakijat Palvelukseen astuneet Hakeutuminen naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen on kerran vuodessa. Keväisin pidettävissä valintatilaisuuksissa naiset määrätään palvelukseen kolmeen seuraavaan saapumiserään eli kahdelle vuodelle jakautuneena. Siksi voi samana vuonna palvelukseen astua enemmän naisia kuin on hakijoita. Lukujen erotus taas johtuu etupäässä hyväksyttyjen omista peruutuksista, vain pieni osa karsinnasta. Vuodesta 1995 on reserviin koulutettu naista. Lähde: Pääesikunta 36
39 3.1 Väestön pääryhmiä työvoimatutkimuksen mukaan Työelämä 1. Koko väestö 100 % Työikäiset (15 74-vuotiaat) Alle 15 v % 17 % 8 % 5. Työvoima 6. Työvoimaan kuulumattomat 50 % 26 % 7. Työlliset % 4. % Työttömät % Palveluelinkeinot 10 % 33 % Teollisuus ja rakennustoiminta Maa- ja metsätalous Lkm Yhteensä 1. Koko väestö Työikäinen väestö (15 74-vuotiaat) Alle 15-vuotiaat vuotta täyttäneet Työvoima Työvoimaan kuulumaton vuotias väestö Työlliset Työttömät Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakennustoiminta Palveluelinkeinot Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 37
40 3 Työelämä 3.2 ja miehet työelämässä 2010 (15 74-vuotiaat) henkeä %-osuudet Yhteensä Yhteensä vuotiaat ,0 50,1 Työelämän ulkopuolella ,446,6 Työelämässä ,2 51,8 työlliset ,5 51,5 työttömät ,8 56,3 Työllisyysaste vuotiaat, % 67,8 66,9 68,7 Työttömyysaste, % 8,47,6 9,1 TYÖLLISET: ,5 51,5 Työaika osa-aikatyö ,8 34,9 kokoaikatyö ,8 54,3 Työnantaja ,5 51,5 Yksityinen ,7 60,3 Julkinen ,1 27,9 kunta ,2 21,8 valtio ,6 48,4 Tuntematon ,0 40,0 Ammattiasema/ sosioekonominen asema ,5 51,5 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet ,6 67,4 Palkansaajat ,0 49,0 ylemmät toimihenkilöt ,2 54,8 johtotehtävissä ,8 67,2 alemmat toimihenkilöt ,5 26,5 työntekijät ,8 70,1 tuntematon Toimiala ,5 51,5 A, B Maa-, metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta ,7 71,3 C F Teollisuus, rakentaminen ,9 79,1 G U Palvelualat ,6 41,4 X Toimiala tuntematon ,0 50,0 Tehty työ, milj. tuntia 3 998, , , ,655,4 Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
41 3 Työelämä vuotias väestö toiminnan mukaan 2010 Työvoimaan kuulumattomat 36 % Työvoimaan kuulumattomat 32 % Työlliset 59 % Työttömät 5 % Työlliset 62 % Työttömät 6 % Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 3.4 Työlliset, työttömät ja työvoimaan kuulumattomat ikäryhmittäin 2010, henkeä Väestö Työlliset Työttömät Työvoimaan kuulumattomat Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 39
42 3 Työelämä 3.5 Työvoimaosuus (15 74-vuotiaat) 80 % ,4 63, Vuodesta 1989 alkaen ILO/EU -määritelmän mukaan. Työvoima = Työlliset + työttömät Työvoimaosuus = Työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus vuotiaasta väestöstä. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 3.6 Työvoimaosuudet ikäryhmittäin % Ikäryhmä Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
43 3.7 Naisten ja miesten työvoimaan kuuluminen lapsiluvun mukaan vuotias väestö Työvoimaan kuuluvat 3 Työelämä Työvoimaosuus 1000 henkeä % Yhteensä ,8 76,1 Ei alle 18-vuotiaita lapsia ,5 68,6 On alle 18-vuotiaita lapsia ,4 95,3 1 lapsi ,2 94,6 2 lasta ,3 96,1 3+ lasta ,6 95,3 On alle 7-vuotiaita lapsia ,2 96,3 1 lapsi ,8 96,3 2+ lasta ,3 96,3 Lähde: Työvoimatutkimus/kotitalousosa, Tilastokeskus 3.8 Työllisyysaste* % ,7 66, *) Virallinen työllisyysaste = vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 41
44 3 Työelämä 3.9 Työllisyysaste ikäryhmittäin 2010 % Ikäryhmä Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 3.10 Työlliset työnantajasektorin mukaan 2010 (15 74-vuotiaat) Yksityinen 58 % Yksityinen 85 % Kunta 34 % Valtio 8 % Valtio 6 % Kunta 9 % Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 42
45 3 Työelämä 3.11 Työlliset koulutusasteittain % 80 % Koulutusaste Korkea-asteen koulutus 60 % Keskiasteen koulutus 40 % % 0 % Perusasteen koulutus Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 3.12 Nais- ja miesvaltaisimmat toimialat (prosenttiosuudet alan työllisistä) 2010 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S U Muu palvelutoiminta yms. P Koulutus K, L Rahoitus- ja vakuutustoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta G Tukku- ja vähittäiskauppa R Taiteet, viihde ja virkistys M Ammatillinen, tieteell. ja tekninen toiminta J Informaatio ja viestintä A B Maa-, metsä- ja kalatalous, kaivostoiminta C Teollisuus D, E Sähkö-, kaasu-, lämpöhuolto H Kuljetus ja varastointi F Rakentaminen Toimialaluokitus 2008 Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 43
46 3 Työelämä 3.13 Osa-aikaisten ja määräaikaisten osuudet palkansaajista ( vuotiaat) Palkansaajat (1 000 henkeä) Osa-aikatyössä % palkansaajista Määräaikaisessa työsuhteessa % palkansaajista ,9 7,2 19,9 13, ,8 7,1 20,0 13, ,2 7,7 19,6 12, ,5 7,6 20,0 12, ,3 8,0 19,6 12, ,1 8,0 20,0 12, ,7 8,2 20,0 12, ,6 8,0 19,412, ,6 7,7 18,8 11, ,4 7,9 18,4 10, ,1 8,418,5 12,4 Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 3.14 Palkansaajien osa-aikatyön syyt 2010 (15 64-vuotiaat) Kokoaikatyötä ei löytynyt 30 % 27 % Opiskelu 27 % 38 % 60 Lasten hoito Terveydelliset syyt Muu syy 13 % 1 % 8 % 10 % 22 % 24 % Osa-aikatyölliset %-osuus palkansaajista 18,8 % 8,0 % 0 Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 44
47 3.15 Työllisten naisten yleisimmät ammatit 1) 2010 Palvelu- ja suojelutyöntekijät ym. Liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijat Työelämä Muiden alojen erityisasiantuntijat Maa- ja metsätaloust. ja terveydenhuoll. asiant. Muut palvelutyöntekijät Toimistotyöntekijät Opettajat ja muut opetusalan erityisasiant. Mallit, myyjät ja tuote-esittelijät Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym henkeä 1) Ammattiluokitus 2001, 2-numerotaso Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 3.16 Työllisten miesten yleisimmät ammatit 1) 2010 Matemaattis-luonnont. ja tekniikan erityisasiant. Konepaja- ja valimotyönt. sekä asentajat ja korj. Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat Kaivos-, louhos- ja rakennustyöntekijät Kuljettajat, vesiliikennetyöntekijät ym Liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijat Luonnontieteen ja tekniikan asiantuntijat Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. Pienyritysten johtajat Muiden alojen erityisasiantuntijat henkeä 1) Ammattiluokitus 2001, 2-numerotaso Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 45
48 3 Työelämä 3.17 Määräaikaisten osuus palkansaajista % 20 18, , Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 3.18 Määräaikaisten osuus palkansaajista ikäryhmittäin Ikäryhmä % Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 46
49 3.19 Määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkansaajien osuus koulutusasteen mukaan 2009 Koulutusaste Ei perusasteen jälkeistä koulutusta 13,5 19,4 3 Työelämä Keskiaste 20,2 11,5 Korkea-aste 7,6 Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 16, Määräaikaisten osuus (%) 3.20 Alle 18-vuotiaiden lasten vanhempien työmarkkina-asema nuorimman lapsen iän mukaan 2010 Nuorin lapsi Työllinen alle 3-vuotias Työtön Työvoimaan kuulumaton 4,4 4,5 4, ,6 91,2 3 6-vuotias Työllinen Työtön Työvoimaan kuulumaton 7 17-vuotias Työllinen Työtön Työvoimaan kuulumaton 6 3,9 2,9 11,6 82,4 93,2 88,4 90,6 4,4 3,7 7,2 5, % vanhemmista Lähde: Työvoimatutkimus / kotitalousosa, Tilastokeskus 47
50 3 Työelämä 3.21 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet toimialan mukaan 2010 Toimiala Yhteensä Sukupuolijakauma, % henkeä henkeä % henkeä % Kaikki toimialat A, B Maa-, metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta C F Teollisuus, rakentaminen G U Palvelualat X Toimiala tuntematon Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 3.22 Työttömät ja työttömyysasteet Vuosi Työttömät Työttömyysaste henkeä % % Yhteensä Yhteensä ,2 2,7 3, ,7 9,6 13, ,6 14,8 18, ,6 14,9 14, ,4 12,0 10, ,8 10,6 9, ,1 9,1 9, ,8 8,9 8, ,7 8,1 7, ,4 6,7 6, ,2 7,6 8, ,47,6 9,1 Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 48
51 3 Työelämä 3.23 Työttömyysasteet ikäryhmittäin Ikäryhmä 29,3 34,7 13,6 19,9 8,3 9,9 6,0 6,5 6,5 6,5 5,8 6,3 5,6 7,1 5,5 7,8 6,1 8,3 4,8 5, % Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 3.24 Työttömyysasteet (15 74-vuotiaat) 20 % ,1 7, Vuosi Vuodesta 1989 lähtien luvut ovat vuoden 1998 korjausten mukaiset. Työttömyysaste = Työttömien prosenttiosuus työvoimasta Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 49
52 3 Työelämä 3.25 Työttömät koulutusasteittain % % Koulutusaste Korkea-asteen koulutus 60 % Keskiasteen koulutus 40 % 20 % Perusasteen koulutus 0 % Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 50
53 3.26 Pitkäaikaistyöttömät , keskimäärin vuodessa, lkm Yli vuoden työttömänä 3 Työelämä Joista yli 2 v. työttömänä Lähde:Työnvälitystilasto, työ- ja elinkeinoministeriö 51
54 3 Työelämä 3.27 Työvoimapoliittisin toimenpitein sijoitetut , keskimäärin vuodessa, lkm (työllistämistukitoimenpitein työllistetyt 1) Yhteensä ) Työllistämistukitoimenpide on työnantajalle osoitettu raha työttömän palkkaamiseen Lähde:Työnvälitystilasto, työ- ja elinkeinoministeriö 52
55 3 Työelämä 3.28 Työn ruumiillinen rasittavuus % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työ on istumatyötä Kävelee ja nostelee paljon Kävelee työssä paljon Raskasta ruumiillista työtä Lähde: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen 2010, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 3.29 Palkansaajien työpaikkatapaturmat Tuhansia Lähde: Työtapaturmatilasto, Tilastokeskus 53
56 4 Palkat 4.1 Palkansaajien keskiansioita euroa/ kk Vuodet neljänneksittäin Keskimääräiset kuukausiansiot kuvaavat kokoaikaisen ja täyttä palkkaa saaneen palkansaajan säännöllisen tehdyn työajan ansioita. Keskiansiot lasketaan ansiotasoindeksin aineistosta. Laskennassa palkansaajaryhmien keskiansiot yhdistetään palkkatilastoon sisältyvien palkansaajien lukumäärillä painottaen. Lähde: Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus 4.2 Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansiot sektoreittain (naisten ansiot % miesten ansioista) Yhteensä Yksityinen sektori Valtio Kunnat Lähde: Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus
57 4 Palkat 4.3 Keskiansiot työnantajasektoreittain , euroa Kaikki palkansaajat Yksityinen sektori Valtio Kunta Keskimääräiset kuukausiansiot kuvaavat kokoaikaisen ja täyttä palkkaa saaneen palkansaajan säännöllisen tehdyn työajan ansioita. Keskiansiot lasketaan ansiotasoindeksin aineistosta. Laskennassa palkansaajaryhmien keskiansiot yhdistetään palkkatilastoon sisältyvien palkansaajien lukumäärillä painottaen. Lähde: Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus 4.4 Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansiot teollisuudessa ja tukku- ja vähittäiskaupassa , euroa Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Uusi painorakenne Lähde: Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus 55
58 4 Palkat 4.5 Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansiot koulutuksessa ja terveydenhuollossa , euroa Koulutus Terveydenhuolto Uusi painorakenne Lähde: Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus 4.6 Keskimääräiset kuukausiansiot iän mukaan yksityisellä sektorilla Lukumäärä: Ikäryhmä 56 euroa/kk Palkkarakennetilaston kuukausiansio mittaa säännölliseltä työajalta sekä lisä- ja ylityöltä maksetun ansion määrää. Ansioon ei ole luettu kertaluonteisia palkkaeriä, esim. lomarahaa. Lähde: Palkkarakennetilasto, Tilastokeskus
59 4.7 Keskimääräiset kuukausiansiot iän mukaan valtiolla euroa/kk Ikäryhmä Lähde: Palkkarakennetilasto, Tilastokeskus Lukumäärä: Palkat 4.8 Keskimääräiset kuukausiansiot iän mukaan kuntasektorilla euroa/kk Lukumäärä: Ikäryhmä Lähde: Palkkarakennetilasto, Tilastokeskus 57
60 4 Palkat 4.9 Kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansiot koulutusasteen mukaan Perusaste Keskiaste Alin korkeaaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Lähde: Palkkarakennetilasto, Tilastokeskus 58
61 5 Tulot 5.1 Naisten ja miesten tulot 2009 Tulonsaajien lukumäärä kaikkiaan Ansiotuloja saaneita Pääomatuloja saaneita Valtionveronalaiset tulot yhteensä (milj. euroa) Ansiotulot valtionverotuksessa yhteensä Työtulot Sairausvakuutuslain mukaiset päivä- ja äitiysrahat Lapsen kotihoidon tuki Opintorahat Työttömyysturvaetuudet Eläketulot Kansaneläkkeet Muut eläkkeet Maatalouden tulot Elinkeinotulot Pääomatulot yhteensä Osingot, veronalainen osuus Valtionverot yhteensä Kunnallisvero Verot ja maksut yhteensä Veronalaiset tulot -tilaston keskeisin tulokäsite on valtionveronalainen tulo. Veronalaisia eivät ole mm. eräät sosiaaliavustukset, eläkkeet, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsilisät, asumistuet, toimeentulotuki, kansaneläkkeiden lisäosat ja rintamasotilaslain mukaiset eläkkeet. Tavanomaisten pankkitalletusten ja obligaatioiden korot ovat verottomia, tilastoon eivät sisälly myöskään lähdeveron alaiset korkotulot. Veronalaisia eivät edelleen ole mm. julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat. Veronalaiset tulot jaetaan ansio- ja pääomatuloihin. Pääomatuloista maksetaan vero ainoastaan valtiolle, ansiotulojen perusteella määräytyy valtion tuloveron ohella kunnallisvero ja sairausvakuutusmaksu. Lähde: Veronalaiset tulot, Tilastokeskus 59
Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016
Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000
i < //jj/i Tilastokeskus
i < //jj/i Tilastokeskus Naiset ja miehet Suomessa 2011 Alkusanat Julkaisu sisältää tilastotietoa naisten ja miesten asemasta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta Suomessa. Sukupuolten tasa-arvoon liittyviä
NAISET JA MIEHET SUOMESSA 2016
SEURAA MEITÄ UUTISVIESTIT, SOME tuottaa tilastoja yhteiskunnan eri osa-alueilta edistää tilastotiedon käyttöä tukee tietoon perustuvaa päätöksentekoa luo edellytyksiä tutkimukselle NEUVONTA JA TIETOPALVELU
Väestön koulutusrakenne 2012
Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa
Väestön koulutusrakenne 2015
Koulutus 2016 Väestön koulutusrakenne 2015 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja vuonna 2015 Vuoden 2015 loppuun mennessä 3 245 724 henkeä eli 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut
Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006
Väestön koulutusrakenne 2011
Koulutus 2012 Väestön koulutusrakenne 2011 35 44-vuotiaat olivat parhaiten koulutettuja vuonna 2011 Vuoden 2011 loppuun mennessä 3 056 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa,
Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.
Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-
Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019
Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013
Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015
Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista
Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.10.2012
Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.0.202 Hanna Sutela Tilastokeskus Horisontaalinen segregaatio: ammatillinen, toimialoittainen, (työnantajasektorin
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta
Väestön koulutusrakenne 2009
Koulutus 2010 Väestön koulutusrakenne 2009 Kuntien koulutustasoissa edelleen huomattavia eroja 2009 Vuoden 2009 loppuun mennessä 2 955 000 henkeä oli suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa,
Kuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
Väestön koulutusrakenne 2014
Koulutus 2015 Väestön koulutusrakenne 2014 Kuntien koulutustasoissa huomattavia eroja 2014 Vuoden 2014 loppuun mennessä 3 213 533 henkeä eli 70 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut
Väestön koulutusrakenne 2017
Koulutus 2018 Väestön koulutusrakenne 2017 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja 2017 Vuoden 2017 loppuun mennessä 3 334 648 henkeä eli 72 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon
AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014
AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,
Väestön koulutusrakenne 2010
Koulutus 2011 Väestön koulutusrakenne 2010 Tutkinnon suorittaneen väestön määrä moninkertaistunut 40 vuodessa Vuoden 2010 loppuun mennessä 3 005 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen
Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
Väestön koulutusrakenne 2013
Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut
Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
Työpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja
Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste
Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen
KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä
Korkeasti koulutettujen työllisyys
Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117
KUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,
- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT
- 48-8. SIVISTYSTOIMI 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT 2008-200 200-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Kouluja Peruskoulut 5 5 5 6 6 6 Lyseon lukio 1
Yliopistokoulutus 2015
Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
Työpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
Tietoa akavalaisista Kainuussa
Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti
Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015
2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta
Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien
Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010
Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin
Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.
Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
Henkilöstörakenteet Palkkatilasto
Henkilöstörakenteet 217 Palkkatilasto LOKAKUU 218 Henkilöstörakenteet 217 H enkilöstörakenteet 217 antaa yleiskuvan EK:n edustamilla aloilla työskentelevistä palkansaajista eri taustamuuttujien kuten toimialan,
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN
LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET
LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat
Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus
Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja
Ammatillinen koulutus 2011
Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
Väestön koulutusrakenne 2016
Koulutus 2017 Väestön koulutusrakenne 2016 Uudellamaalla korkein koulutustaso 2016 Julkistusta korjattu 7.11.2017. Korjatut kaksi lukua on merkitty punaisella Vuoden 2016 loppuun mennessä 3 287 272 henkeä
Yliopistokoulutus 2016
Koulutus Yliopistokoulutus Yliopistotutkintojen määrä väheni kolme prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna tutkintoja suoritettiin kaikkiaan, joka on 8 tutkintoa vähemmän
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon
Kuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli
Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT
- 4-8. SIVISTYSTOIMI 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT 2007-2008 2008-200 200-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 Kouluja Peruskoulut 6 5 5 5 6 6 Lyseon lukio 1 1
TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007
Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)
Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja
Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus 30.11. - taustatilastoja Ammattiasema - maisterin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen ammattiluokituksen mukaan 2014 - yksi vuosi valmistumisesta Kasvatusalat
Opiskelijoiden työssäkäynti 2010
Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna
Yliopistokoulutus 2017
Koulutus 8 Yliopistokoulutus 7 Tohtorintutkintojen määrä väheni seitsemän prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 7 yliopistotutkintoja suoritettiin kaikkiaan, mikä
Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2017, joulukuu,. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8, prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 joulukuussa 227 000,
TILASTOKATSAUS 23:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot
Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen
Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit
TILASTOKATSAUS 7:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 7:18 1 17.12.18 SUOMALAIS- JA ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIAL- LINEN TOIMINTA VANTAALLA 00 16 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön pääasiallista
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta
Kilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
Koulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
Yliopistokoulutus 2018
Koulutus 9 Yliopistokoulutus Naiset suorittivat lähes 6 prosenttia kaikista yliopistotutkinnoista vuonna Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna yliopistotutkintoja suoritettiin noin, joka on
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
Metsäalalla työskentelevä työvoima ja alan koulutuksen tuottama työllistyminen. Riitta Kilpeläinen Työtehoseura
Metsäalalla työskentelevä työvoima ja alan koulutuksen tuottama työllistyminen Riitta Kilpeläinen Työtehoseura Taustaa Kehittämistyötä tehty vuodesta 200 alkaen Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset
Yliopistokoulutus 2012
Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008
-tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat
Ammattikorkeakoulukoulutus 2013
Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden
Vanhempainilta 14.1.2014
Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot
Opiskelua eri elämäntilanteissa
Opiskelua eri elämäntilanteissa Opiskelijuuden kehystyyppejä metsästämässä EUROSTUDENT-aineistosta Juhani Saari (Otus) Opintojen aikainen työssäkäynti 2007-15 AMKopiskelijoiden keskuudessa (tilastokeskus)
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten
Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp
Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena
Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 2012
Työmarkkinat 2 Työvoimatutkimus Työllisyys ja työttömyys vuonna 22 Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 22 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyden kasvu hidastui vuonna 22 Työttömyystilanne
Yliopistokoulutus 2014
Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli
Koulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen
Opiskelijoiden työssäkäynti 2011
Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.
Kunnalliset palkat ja henkilöstö
Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3
Toimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN