NAISET JA MIEHET SUOMESSA 2016

Transkriptio

1 SEURAA MEITÄ UUTISVIESTIT, SOME tuottaa tilastoja yhteiskunnan eri osa-alueilta edistää tilastotiedon käyttöä tukee tietoon perustuvaa päätöksentekoa luo edellytyksiä tutkimukselle NEUVONTA JA TIETOPALVELU Tietopalvelu ja viestintä ISSN (pdf) Tilastokeskus (pdf) tel ISSN (print) (print) Tuotenumero 3220 (print) Julkaisutilaukset: Edita Publishing Oy tel naiset_ja_miehet_suomessa_kannet.indd All Pages NAISET JA MIEHET SUOMESSA 2016 TILASTOKESKUS NAISET JA MIEHET SUOMESSA :57:44

2 Sisällys Alkusanat... 1 Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja Väestö ja perheet Koulutus Työelämä Palkat Toimeentulo Terveys Teknologia Väkivalta ja rikollisuus Valta ja päätöksenteko Ajankäyttö Tasa-arvonäkemyksiä Tiedustelut: Julkaisutilaukset: Edita Publishing Oy tasa-arvo.tilasto@tilastokeskus.fi puh asiakaspalvelu.publishing@edita.fi Kansikuva: editapublishing.fi Shutterstock/Stuart Miles Kannen suunnittelu: Irene Koumolou Taitto: Hilkka Lehtonen 2., korjattu painos Painopaikka: Grano Oy, Helsinki Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus.

3 1 ALKUSANAT Kädessäsi on sukupuolten tasa-arvotietoa kokoava julkaisu ja miehet Suomessa Monipuolinen kokonaisuus tarjoaa tietoa naisten ja miesten asemasta yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tiedot on koottu sekä Tilastokeskuksen että muiden tiedontuottajien aineistoista. Julkaisu ilmestyy myös englanninkielisenä. Julkaisu on saatavilla sähköisesti pdf-versiona sekä suomeksi että englanniksi. Sähköinen julkaisu ja lisää tasa-arvotietoa löytyy Tilastokeskuksen Sukupuolten tasa-arvo -teemasivuilta. Julkaisun ovat koostaneet Jaana Asikainen, Marjut Pietiläinen ja Miina Keski-Petäjä yhteistyötahojen kanssa. Suunnitteluvaiheessa kuultiin tasa-arvotilastojen asiantuntijaryhmän näkemyksiä ja ehdotuksia. Julkaisun taitosta on vastannut Hilkka Lehtonen. Lämmin kiitos kaikille julkaisun valmisteluun ja kommentointiin osallistuneille. Toukokuussa 2016 Jari Tarkoma Tilastojohtaja Väestö- ja elinolotilastot Taulukoissa käytetyt symbolit Ei mitään ilmoitettavaa Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi Pyöristyksistä johtuen taulukoiden summat eivät aina täsmää.

4 2 Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja 1800-luku 1860 Aviomiehen kuritusvalta ei enää oikeuskäytännössä hyväksyttyä 1864 Naimattomat 25-vuotiaat naiset täysivaltaisiksi 1878 Naisille ja miehille yhtäläinen perintöoikeus 1884 Naisten äänioikeutta vaatinut Suomen Naisyhdistys perustetaan 1886 Ensimmäinen suomalainen yhteiskoulu perustetaan 1890 Ensimmäinen lastentarha perustetaan Helsingin Sörnäisiin 1892 Naisasialiitto Unioni perustetaan (ent. Unioni Naisasialiitto Suomessa) 1897 täysivaltaisiksi miesten kanssa samanikäisenä, 21-vuotiaina 1900-luku 1900 Suomen Työläisnaisliitto perustetaan 1901 Naisille miesten kanssa yhtäläinen opiskeluoikeus yliopistossa 1906 Naisille äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ensimmäisenä Euroopassa ja vaalikelpoisuus ensimmäisenä maailmassa 1907 Porvarillinen Suomen Naisliitto perustetaan 1907 Ensimmäisiksi kansanedustajiksi 19 naista, useat heistä naisjärjestöjen aktiiveja 1908 Helsingin bordellit (16) suljetaan 1910-luku 1911 Naisjärjestöjen Keskusliitto (ent. Suomen Naisten Kansallisliitto) perustetaan 1917 Naisille ja miehille yleinen äänioikeus kunnallisvaaleissa 1919 Naimisissa oleville naisille oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta 1920-luku 1926 Ensimmäinen naisministeri: apulaissosiaaliministeriksi Miina Sillanpää 1926 Laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin 1927 Ensimmäiseksi naisprofessoriksi Alma Söderhjelm/Åbo Akademi 1930-luku 1930 Uusi avioliittolaki voimaan: aviovaimo vapautuu miehensä holhouksesta ja oikeus omaan omaisuuteen 1937 Äitiysavustuslaki 1940-luku 1943 Lakisääteinen kouluruokailu 1944 Laki äitiys- ja lastenneuvoloista sekä kunnallisista terveydenhoitajista 1949 Nainen sosiaaliministeriksi, Tyyne Leivo-Larsson 1950-luku 1950 Raskauden keskeyttäminen sallitaan lääketieteellisin perustein 1954 Nainen opetusministeriksi, Kerttu Saalasti 1960-luku 1961 E-pilleri hyväksytään 1962 Suomi ratifioi ILO:n samanpalkkaisuussopimuksen: sama palkka samasta työstä 1965 Naisten ja miesten yhteisjärjestö Yhdistys 9 perustetaan 1967 Naisten asemaa tutkiva komitea aloittaa työnsä ( )

5 Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja luku 1970 Naisten asemaan tutkivan komitean loppuraportti 1970 Naisia eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 20 prosenttia 1970 Nainen sosiaali- ja terveysministeriksi, Anna-Liisa Tiekso 1970 Laki raskauden keskeyttämisestä: abortti sallitaan myös sosiaalisista syistä 1970 Ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus peruskoulujen opetusohjelmaan 1970 Työsopimuslaki kieltää syrjinnän 1971 Homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointi 1972 Ehkäisypalvelut turvataan lailla 1972 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) perustetaan 1973 Päivähoitolaki tulee voimaan 1973 Ensimmäiset feministiset naisryhmät: Marxist-Feministerna ja Rödkärringar (Puna-Akat) 1974 Seksuaalinen tasavertaisuus Seta perustetaan 1975 YK:n kansainvälinen naistenvuosi 1975 Isyyslaki ja laki lapsen elatuksesta: avioliitossa ja sen ulkopuolella syntyneet lapset samaan asemaan 1975 Nainen oikeusministeriksi, Inkeri Anttila 1978 Vanhemmille oikeus jakaa keskenään vanhempainvapaa 1979 Suomen ensimmäiset turvakodit perustetaan Helsinkiin, Turkuun, Ouluun ja Kotkaan 1980-luku 1980 Suomen hallituksen ensimmäinen tasa-arvo-ohjelma 1980 Laki isien oikeudesta jakaa vanhempainloma myös myöhemmässä vaiheessa (voimaan ) 1981 Nainen kauppa- ja teollisuusministeriksi, Pirkko Työläjärvi 1983 Yhteishuoltajuus mahdollistuu 1983 Naisia valitaan eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 30 prosenttia 1984 Nainen sisäasianministeriksi, Kaisa Raatikainen 1985 Laki kotihoidontuesta, nimitykset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa vahvistetaan 1986 Nimilaki, jonka perusteella avioituva nainen saa säilyttää sukunimensä ja lapselle voidaan antaa kumman tahansa vanhemman sukunimi 1986 Suomi ratifioi YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävän yleissopimuksen 1986 saavat oikeuden papin virkaan (ensimmäiset naispapit vihitään 1988) 1987 Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (tasa-arvolaki) 1987 Laki tasa-arvovaltuutetusta ja -lautakunnasta 1988 Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS perustetaan 1988 Evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa (94 hlöä) 1990-luku 1990 Alle 3-vuotiaille subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon 1990 Nainen puolustusministeriksi, Elisabeth Rehn ensimmäisenä maailmassa 1991 Isille erillinen isyysloma (6 pv), joka ei lyhennä vanhempainrahakautta 1991 Nainen ympäristöministeriksi, Sirpa Pietikäinen 1992 Nainen Suomen Pankin johtajaksi, Sirkka Hämäläinen 1992 Nainen yliopiston rehtoriksi, Aino Sallinen/Jyväskylän yliopisto

6 4 Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja 1994 Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoidaan 1994 Nainen eduskunnan puhemieheksi, Riitta Uosukainen 1995 Kiintiösäännös ja valtavirtaistamisen periaate uudistettuun tasa-arvolakiin 1995 Naisten vapaaehtoinen asepalvelus mahdollistuu 1995 Sukupuoleen perustuva syrjintä kielletään uudistetussa perustuslaissa 1995 Nainen ulkoasiainministeriksi, Tarja Halonen 1995 Nainen kansliapäälliköksi oikeusministeriöön, Kirsti Rissanen 1995 Nainen kansliapäälliköksi ympäristöministeriöön, Hannele Pokka 1995 Nainen liikenneministeriksi, Tuula Linnainmaa 1995 Nainen työministeriksi, Liisa Jaakonsaari 1995 Miessakit perustetaan 1996 Alle kouluikäisille oikeus kunnalliseen päivähoitoon 1996 Nainen Helsingin kaupunginjohtajaksi, Eva-Riitta Siitonen 1996 Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 1999 Laki lähestymiskiellosta 1999 Rikoslain säännökset seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta uudistuvat 1999 Siveellisyysrikossäännökset kumotaan (mm. homoseksuaalisten tekojen ja aviorikosten kiellot) 1999 Nainen kulttuuriministeriksi, Suvi Lindén 1999 Nainen peruspalveluministeriksi, Eva Biaudet 2000-luku 2000 Nainen tasavallan presidentiksi, Tarja Halonen 2000 Yleinen syrjintäkielto uudistettuun perustuslakiin 2000 Nainen Suomen pankin johtokuntaan, Sinikka Salo 2000 Ensimmäinen nainen yliopiston kansleriksi, Leena Kartio/Turun yliopisto 2000 Ensimmäinen nainen valmistui kadettikoulusta, Titta Lindqvist 2001 Laki rekisteröidystä parisuhteesta 2003 Isäkuukausi 2003 Nainen puolustusvoimien kapteeniksi,mervi Pehkonen/Rajavartiolaitos 2003 Nainen pääministeriksi, Anneli Jäätteenmäki 2003 Nainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi, Paula Lehtomäki 2003 Nainen toiseksi valtiovarainministeriksi, Ulla-Maj Wideroos 2003 Nainen liikenne- ja viestintäministeriksi, Leena Luhtanen 2004 Yksityisellä paikalla tapahtuva pahoinpitely tulee virallisen syytteen alaiseksi (lievä pahoinpitely säilyy asianomistajarikoksena) 2005 Tasa-arvolain kokonaisuudistus 2006 Nainen korkeimman oikeuden presidentiksi, Pauliine Koskelo 2007 Naiskansanedustajia ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia ja maan hallitukseen naisenemmistö (60 % ministereistä) 2007 Nainen maahanmuutto- ja Eurooppaministeriksi, Astrid Thors 2007 Nainen hallinto- ja kuntaministeriksi, Mari Kiviniemi 2007 Nainen maa- ja metsätalousministeriksi, Sirkka-Liisa Anttila 2007 Nainen viestintäministeriksi, Suvi Lindén 2008 Miesten tasa-arvo ry perustetaan 2009 Nainen tasavallan presidentin kanslian kansliapäälliköksi, Päivi Kairamo-Hella

7 Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja luku 2010 Nainen evankelis-luterilaisen kirkon piispaksi, Irja Askola/Helsingin hiippakunta 2010 Miesjärjestöjen keskusliitto perustetaan 2011 Transvestismi poistetaan tautiluokituksesta 2011 Läheiseen henkilöön kohdistuvat lievätkin pahoinpitelyt virallisen syytteen alaisiksi 2011 Sukupuoliyhteys puolustuskyvyttömän kanssa määritellään raiskaukseksi 2011 Nainen valtiovarainministeriksi, Jutta Urpilainen 2011 Nainen kehitysministeriksi, Heidi Hautala 2011 Nainen asunto- ja viestintäministeriksi, Krista Kiuru 2013 Nainen opetusministeriksi, Krista Kiuru 2014 Nainen sisäministeriksi, Päivi Räsänen 2014 Nainen opetus- ja viestintäministeriksi, Krista Kiuru 2014 Nainen liikenne- ja kuntaministeriksi, Henna Virkkunen 2014 Nainen kulttuuri- ja asuntoministeriksi, Pia-Liisa Viitanen 2014 Nainen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeriksi, Lenita Toivakka 2015 Sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja kirjataan tasa-arvolakiin 2015 Tasa-arvoinen avioliittolaki (voimaan 2017) 2015 Nainen kunta- ja uudistusministeriksi, Anu Vehviläinen 2015 Nainen opetus- ja kulttuuriministeriksi, Sanni Grahn-Laasonen

8 6 1 Väestö ja perheet 1.1 Väestö iän mukaan 1900, 1960, 2015 (vuoden loppu) ja 2060 (ennuste ) yhteensä Tuhatta 1960 yhteensä Tuhatta yhteensä vuotta vuotta 0-14 vuotta Tuhatta 2060 yhteensä * Tuhatta * ennuste : 100-vuotta täyttäneitä naisia oli 647 ja miehiä 112, naisten keski-ikä oli 43,6 ja miesten 40,9 vuotta. Lähde: Väestötilastot/Väestöennuste ja Väestörakenne, Tilastokeskus

9 1 Väestö ja perheet Väestö ikäryhmittäin 1950, 2015 (vuoden loppu) ja 2060 (ennuste ), % % 100 7,9 5, ,8 18,0 30,5 27, ,9 62,8 61,4 65,0 55,5 58, , , ,7 17,0 14,0 14, vuotta vuotta 65 vuotta Lähde: Väestötilastot/Väestöennuste ja Väestörakenne, Tilastokeskus 1.3 Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten viisi suurinta ryhmää 2000 ja 2015, lukumäärä Venäjä Viro Ruotsi Somalia Irak Viro Venäjä Ruotsi Kiina Somalia Ulkomaan kansalaisia vuonna 2000 yhteensä , joista naisia 50,0 %. Ulkomaan kansalaisia vuonna 2015 yhteensä , joista naisia 46,7 %. Lähde: Väestötilastot/Väestörakenne, Tilastokeskus

10 8 1 Väestö ja perheet 1.4 Ulkomaan kansalaiset Suomessa , 20 suurinta ryhmää Yhteensä % % Viro , ,0 Venäjä , ,9 Ruotsi , ,6 Kiina , ,8 Somalia , ,3 Thaimaa , ,9 Irak , ,9 Intia , ,9 Turkki , ,3 Vietnam , ,9 Britannia , ,3 Saksa , ,9 Puola , ,0 Afganistan , ,6 Ent. Serbia ja Montenegro , ,4 Ukraina , ,6 Yhdysvallat (USA) , ,2 Iran , ,8 Filippiinit , ,7 Nepal , ,4 muut yhteensä* , ,7 Ulkomaan kansalaiset yhteensä , ,3 * sisältää tuntemattomat ja ilman kansalaisuutta Lähde: Väestötilastot/Väestörakenne, Tilastokeskus

11 1 Väestö ja perheet Vastasyntyneen elinajanodote , ikä * Syntymävuosi * 84,1 v. ja miehet 78,5 v. Lähde: Väestötilastot/Kuolleet, Tilastokeskus 1.6 Ensimmäisen avioliiton solmineiden keski-ikä * * 31,2 v. ja miehet 33,4 v. Siviilisäädyn muutos tilaston mukaan avioliittoja solmittiin vuonna 2015, Lähde: Väestötilastot/Siviilisäädyn muutokset, Tilastokeskus

12 10 1 Väestö ja perheet 1.7 Avioerot avioliiton keston mukaan eräinä vuosina solmituissa avioliitoissa, molempien ensimmäinen avioliitto 35 Eroja naimisiin mennyttä kohden Avioliiton kesto, vuosina Lähde: Väestötilastot/Siviilisäädyn muutokset, Tilastokeskus Ensisynnyttäjät 1.8 Ensimmäisen avioliiton solmineiden naisten ja ensisynnyttäjien keski-ikä Vuosi Ensiavioitujat Ensisynnyttäjät * * Ensiavioitujat 31,2 v., Ensisynnyttäjät 28,8 v. Vuonna 2015 syntyi lasta, joista avioliiton ulkopuolella (44,3 %) Avoliittojen yleistyminen alkoi näkyä vuoden 1985 jälkeen. Avioliitto solmitaan usein vasta ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Lähde: Väestötilastot/Siviilisäädyn muutokset, Tilastokeskus

13 1 Väestö ja perheet Raskauden keskeytykset , lkm Tuhatta Vuosi E-pilleri hyväksyttiin Laki raskauden keskeytyksestä, jossa abortti sosiaalisin perustein sallittiin, tuli voimaan Lähde: Raskauden keskeytykset 2014, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.10 Kokonaishedelmällisyysluku , lasten määrä naista kohden Vuosi Vuonna vuotiaista naisista 80,5 % oli synnyttänyt lapsen vuotiaat äidit olivat synnyttäneet keskimäärin 2,4 lasta äitiä kohden vuotiaat naiset olivat synnyttäneet keskimäärin 1,9 lasta naista kohden Lähde: Väestötilastot/Syntyneet, Tilastokeskus

14 12 1 Väestö ja perheet 1.11 Yksin asuvien osuus ikäluokasta 1990 ja 2015 % Ikä 2015 yksin asuva nainen 2015 yksin asuva mies 1990 yksin asuva nainen 1990 yksin asuva mies Lähde: Väestötilastot/Perheet, Tilastokeskus 90 95

15 1 Väestö ja perheet Perheet tyypeittäin Vuosi Perheitä yhteensä lkm Aviopari % Avopari % Äiti ja lapsia % Isä ja lapsia % Rekisteröity pari % Yhteensä % Perheväestön osuus % Perheen keskikoko (hlöä) ,8 0,0 14,8 2,4 100,0 85,8 3, ,6 0,0 14,8 1,9 100,0 86,7 3, ,2 2,3 14,8 1,6 100,0 86,7 3, ,3 8,0 11,0 1,7 100,0 84,0 3, ,0 10,1 11,2 1,7 100,0 83,7 3, ,6 13,8 10,8 1,8 100,0 82,1 3, ,5 16,0 11,5 2,0 100,0 80,0 2, ,8 18,7 11,4 2,1 100,0 78,2 2, ,4 19,3 11,3 2,1 100,0 77,9 2, ,1 19,7 11,1 2,1 0,0 100,0 77,6 2, ,8 20,0 11,0 2,1 0,0 100,0 77,4 2, ,9 20,4 10,9 2,1 0,0 100,0 77,1 2, ,6 20,6 10,7 2,1 0,0 100,0 76,8 2, ,4 20,9 10,6 2,0 0,0 100,0 76,6 2, ,3 21,2 10,5 2,0 0,0 100,0 76,3 2, ,3 21,3 10,4 2,0 0,0 100,0 76,1 2, ,1 21,4 10,3 2,1 0,1 100,0 75,9 2, ,0 21,5 10,3 2,1 0,1 100,0 75,6 2, ,8 21,8 10,2 2,1 0,1 100,0 75,4 2, ,7 22,0 10,2 2,1 0,1 100,0 75,1 2, ,3 22,3 10,1 2,1 0,2 100,0 74,9 2, ,9 22,6 10,2 2,1 0,2 100,0 74,6 2, ,6 22,9 10,2 2,1 0,2 100,0 74,4 2,77 Lähde: Väestötilastot/Perheet, Tilastokeskus

16 14 1 Väestö ja perheet 1.13 Lapsiperheet tyypeittäin Vuosi Lapsiperheitä yhteensä Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Rekisteröity pari ja lapsia Yhteensä Vuosi lkm % % % % % % ,9.. 12,4 1,7 100, ,7.. 9,9 1,3 100, ,9 0,9 9,0 1,2 100, ,1 4,7 10,9 1,4 100, ,0 6,3 11,3 1,5 100, ,6 9,4 12,3 1,7 100, ,2 12,3 15,4 2,1 100, ,1 15,5 17,0 2,4 100, ,3 16,1 17,2 2,4 100, ,7 16,6 17,2 2,4 0,0 100, ,0 17,1 17,4 2,5 0,0 100, ,6 17,4 17,4 2,5 0,0 100, ,3 17,7 17,4 2,5 0,0 100, ,0 18,1 17,4 2,6 0,0 100, ,7 18,3 17,4 2,6 0,0 100, ,7 18,3 17,4 2,6 0,0 100, ,4 18,4 17,5 2,7 0,0 100, ,3 18,4 17,5 2,7 0,0 100, ,1 18,6 17,6 2,7 0,1 100, ,9 18,6 17,6 2,8 0,1 100, ,4 19,0 17,7 2,8 0,1 100, ,9 19,2 18,0 2,9 0,1 100, ,4 19,4 18,2 2,9 0,1 100,0 Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. Lähde: Väestötilastot/Perheet, Tilastokeskus

17 1 Väestö ja perheet Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2015 (isä ja lapsia-perheet isän iän mukaan, rekisteröidyt parit nuoremman osapuolen iän mukaan) Tuhatta Ikä 1) sis. 626 rekisteröityä paria, 2) sis rekisteröityä paria Lähde: Väestötilastot/Perheet, Tilastokeskus Isä ja lapsia Äiti ja lapsia Avopari ja lapsia Aviopari ja lapsia 1) Aviopari ilman lapsia 2) Avopari ilman lapsia 1.15 Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan Tuhatta Isä ja lapsia Äiti ja lapsia Aviopari ja lapsia 1) Avopari ja lapsia ) sis. 604 rekisteröityä paria Lähde: Väestötilastot/Perheet, Tilastokeskus 40 Ikä

18 16 1 Väestö ja perheet 1.16 Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat iän mukaan 2015 ( ) Henkeä yht yht Ikä Lähde: Väestötilastot/Väestörakenne, Tilastokeskus Lapsia järjestetyssä päivähoidossa 2014 Alle 3-vuotiaat 3 6-vuotiaat 0 6-vuotiaat lukumäärä Kokopäivähoito Päiväkoti Perhepäivähoito Osapäivähoito Päiväkoti Perhepäivähoito % samanikäisistä Kokopäivähoito Päiväkoti 17,6 43,7 32,8 Perhepäivähoito 6,4 6,8 6,7 Osapäivähoito Päiväkoti 0,8 16,5 10,0 Perhepäivähoito 0,3 0,7 0,5 7 ja yli 7-vuotiaista oli kokopäivähoidossa: 222 päiväkodissa ja perhepäiväkodissa 49 lasta, osapäivähoidossa: oli 663 päiväkodissa ja perhepäiväkodissa 176 lasta. Luvuissa ei ole mukana lapsia, joiden päivähoito on rahoitettu palvelusetelein. Lähde: Julkinen talous/kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta, Tilastokeskus

19 1 Väestö ja perheet Lasten päivähoito 2014, prosentteina samanikäisistä Ei järjestetyssä päivähoidossa Kokopäivähoito päiväkodissa Kokopäivähoito perhepäivähoidossa Osapäivähoito päiväkodissa Osapäivähoito perhepäivähoidossa 0,8 0,5 6,4 6,7 10,0 17,6 32,8 30,0 50,0 74,8 Alle 3-vuotiaat 0 6-vuotiaat Lähde: Julkinen talous/kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta sekä Väestötilastot/Väestörakenne, Tilastokeskus 1.19 Lastenhoidon tuen saajat (lkm ) Tuhatta Lähde: Kelan taskutilasto 2015, Kansaneläkelaitos 2005 Lapset Perheet

20 18 1 Väestö ja perheet 1.20 Maksetut lastenhoidon tuet , euroina Vuosi Milj. euroa Perusosa Lisäosa Sisaruskorotus Hoitoraha Hoitolisä Osittainen tuki / osittainen hoitoraha Kunnallinen lisä Yhteensä ,1 3,2 2,7 61, ,5 7,9 4,2 1,5 135, ,5 34,9 29,9 6,2 241, ,9 48,1 33,9 6,9 288, ,3 58,6 37,8 1,9 38,2 370, ,0 76,2 42,8 2,1 127,4 560, ,3 99,7 48,1 2,4 130,1 638, ,2 153,4 60,2 2,7 81,4 754, ,4 174,0 62,5 2,1 36,0 743, ,9 182,9 65,2 1,8 17,0 744, ,7 168,0 62,7 1,7 13,0 688, ,7 104,2 42,8 1,3 21,3 457, ,1 55,4 23,7 125,4 55,5 1,3 35,7 456, ,9 143,3 1,2 54,0 512, ,7 135,7 1,2 53,6 494, ,2 125,6 1,2 53,5 473, ,8 113,4 1,5 55,8 453, ,5 104,3 1,7 59,6 442, ,6 96,5 1,9 60,8 429, ,2 88,9 5,5 63,1 423, ,0 82,2 10,3 66,7 464, ,9 75,6 10,0 67,5 453, ,2 67,0 9,8 68,9 441, ,2 57,1 9,5 72,4 424, ,6 54,2 9,0 89,9 459, ,7 52,2 12,3 97,4 472, ,2 47,0 13,3 99,5 458, ,9 45,6 14,3 97,3 458, ,2 46,4 15,6 96,8 467, ,7 45,7 9,6 92,0 447,0 Lähde: Kelan tilastollinen vuosikirja 2014, Kansaneläkelaitos

21 1 Väestö ja perheet Sosiaalitoimen vahvistamia sopimuksia: lapsen huolto, tapaamisoikeus ja asuminen Sopimuksia vuoden aikana Sopimuksia lapsen huollosta yhteensä yhteisestä huollosta yhteisestä huollosta parisuhdepuolisoille huollosta yksin äidille yksin isälle yksin toiselle parisuhdepuolisolle Sopimuksia tapaamisoikeudesta yhteensä Sopimuksia asumisoikeudesta yhteensä äidin luona isän luona toisen parisuhdepuolison luona Lähde: Sosiaaliturva 2015, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

22 20 1 Väestö ja perheet 1.22 Vanhempainpäivärahat ikäryhmittäin 2013 ja 2014 Vanhempainpäivärahat Vanhempainpäivärahapäivät Keskim. päiväkorvaus euroa % Kpl % euroa/pv 2013 Äidit , ,0 60, , ,0 25, , ,3 38, , ,6 54, , ,6 66, , ,5 72, , ,0 71,2 Isät , ,0 84, , ,1 28, , ,6 52, , ,5 69, , ,7 83, , ,5 93, , ,6 93, Äidit , ,0 61, , ,9 25, , ,1 39, , ,1 55, , ,8 67, , ,9 73, , ,2 72,8 Isät , ,0 83, , ,1 31, , ,8 52, , ,6 70, , ,0 83, , ,7 92, , ,8 92,8 Lähde: Lapsiperheet, Kansaneläkelaitos

23 1 Väestö ja perheet Väestö taustamaan* mukaan 2014, % Filippiinit Venäjä Ent. Neuvostoliitto Kiina Vietnam Kongon demokr. tasavalta Viro Suomalaistaustaiset yht. Ulkomaalaistaustaiset yht. Somalia Afganistan Unkari Ruotsi Bulgaria Romania Ent. Jugoslavia Puola Iran Saksa Irak Intia Yhdysvallat (USA) Espanja Marokko Bangladesh Turkki Pakistan Nigeria Nepal Italia Britannia Thaimaa 85,1 14,9 70,7 29,3 62,1 37,9 59,5 40,5 55,1 44,9 53,9 46,1 51,3 48,7 51,1 48,9 50,9 49,1 49,3 50,7 47,8 52,2 47,3 52,7 47,1 52,9 45,9 54,1 45,8 54,2 45,6 54,4 45,5 54,5 44,8 55,2 43,9 56,1 42,7 57,3 40,0 60,0 40,0 60,0 38,7 61,3 37,0 63,0 35,7 64,3 35,2 64,8 32,8 67,2 32,3 67,7 28,9 71,1 27,9 72,1 27,0 73,0 19,5 80, * Taustamaa on henkilön vanhempien syntymämaa, tai jos vanhempien tietoja ei ole saatavilla, henkilön oma syntymämaa. Lähde: Väestötilastot/Väestörakenne, Tilastokeskus

24 työkokemus Oppivelvollisuuskoulutus 22 2 Koulutus 2.1 Suomen koulujärjestelmä Tohtorin tutkinnot Lisensiaatin tutkinnot Ylemmät korkeakoulututkinnot työkokemus Alemmat korkeakoulututkinnot Yliopistot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut Erikoisammattitutkinnot Ylioppilastutkinnot Ammatilliset perustutkinnot Ammattitutkinnot Kouluvuodet Lukiot Lisäopetus Amm. oppilaitokset ja oppisopimuskoulutus Ik ä työkokemus Perusopetus (Vuosiluokat 7 9) Perusopetus (Vuosiluokat 1 6) Peruskoulut Esiopetus Lähde: Koulutustilastot, Tilastokeskus

25 2 Koulutus vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan 2014 Koulutusaste Yhteensä lkm lkm lkm % % 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä ,0 100,0 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa ,0 30,5 Tutkinnon suorittaneita yhteensä ,0 69,5 Keskiaste ,8 43,4 Alin korkea-aste ,9 7,9 Alempi korkeakouluaste ,2 9,2 Ylempi korkeakouluaste ,3 7,9 Tutkijakoulutusaste ,8 1,1 Lähde: Koulutustilastot/Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus 2.3 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan mukaan 2014, % Terveys- ja sosiaalialan Kasvatustieteellinen ja opettajan Humanistinen ja taidealan Palvelualojen Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen Yleissivistävä Muu tai tuntematon Luonnontieteellinen Maa- ja metsätalousalan Tekniikan Koulutusala Tutkinnon suorittaneita yht. 51,7 48, Lähde: Koulutustilastot/Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus 11,5 88,5 77,7 22,3 70,7 29,3 68,2 31,8 67,2 32,8 48,8 51,2 47,6 52,4 41,7 58,3 34,1 65,9 16,1 84,0

26 24 2 Koulutus 2.4 Tutkinnon suorittaneet 15 vuotta täyttäneestä väestöstä koulutusasteittain 2014, %-osuus tutkinnoista Koulutusaste Tutkinnon suorittaneita Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste 51,7 48,3 47,7 52,3 61,2 38,8 56,0 44,0 55,4 44,6 Tutkijakoulutusaste 43,0 57, Lähde: Koulutustilastot/Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus 2.5 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittanut väestö iän mukaan 2014 Ikä Tutkinnon suorittaneita Osuus ikäryhmästä Yhteensä lkm lkm lkm % % ,5 13, ,9 80, ,4 81, ,6 81, ,7 83, ,6 82, ,5 82, ,1 82, ,6 77, ,6 71, ,2 62, ,0 44,8 Yhteensä ,0 69,5 Lähde: Koulutustilastot/Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

27 2 Koulutus Korkeakoulututkinnon suorittanut väestö ikäryhmittäin 2014 Ikäryhmä Korkeakoulututkinnon suorittaneet Osuus ikäryhmästä (koulutusasteet 6 8) Yhteensä lkm lkm lkm % % ,0 0, ,8 2, ,4 23, ,8 31, ,6 32, ,5 26, ,7 21, ,7 18, ,7 17, ,6 16, ,2 15, ,2 13,2 Yhteensä ,3 18,1 Lähde: Koulutustilastot/Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

28 26 2 Koulutus 2.7 Tutkijakoulutusasteen suorittanut väestö 1995, Vuosi Lisensiaatin- ja tohtorintutkinnon suorittaneita Yhteensä lkm lkm lkm % % ,2 72, ,2 67, ,2 66, ,1 65, ,9 65, ,8 64, ,6 63, ,3 62, ,2 61, ,2 60, ,0 60, ,6 59, ,3 58, ,9 58, ,4 57, ,0 57,0 Vuonna 2014 Yliopistoissa suoritettiin 155 lisensiaatintutkintoa ja tohtorintutkintoa, lisensiaatin tutkinnoista oli naisten suorittamia 61,9 prosenttia sekä tohtorin tutkinnoista 51,8 prosenttia. Lähde: Koulutustilastot/Väestön koulutusrakenne ja Yliopistokoulutus, Tilastokeskus

29 2 Koulutus a Ammatillisen* peruskoulutuksen opiskelijat Koulutusala Opiskelijat Yhteensä lkm lkm lkm % % Humanistinen ja kasvatusala ,7 24,3 Kulttuuriala ,3 35,7 Yht.tiet., liiketal. ja hall. ala ,2 42,8 Luonnontieteiden ala ,4 89,6 Tekniikan ja liikenteen ala ,1 82,9 Luonnonvara- ja ympäristöala ,1 46,9 Sos., terveys- ja liikunta-ala ,8 13,2 Matk., ravitsemis- ja tal.ala ,5 31,5 Muu koulutus ,6 82,4 Yhteensä ,7 54,3 * oppilaitosmuotoisen opetussuunnitelmaperusteisen Lähde: Koulutustilastot/Ammatillinen koulutus, Tilastokeskus 2.8b Ammatillisen* peruskoulutuksen tutkinnot 2014 Koulutusala Tutkinnon suorittaneet Yhteensä lkm lkm lkm % % Humanistinen ja kasvatusala ,7 19,3 Kulttuuriala ,0 35,0 Yht.tiet., liiketal. ja hall. ala ,3 37,7 Luonnontieteiden ala ,0 89,0 Tekniikan ja liikenteen ala ,3 82,7 Luonnonvara- ja ympäristöala ,2 45,8 Sos., terveys- ja liikunta-ala ,9 11,1 Matk., ravitsemis- ja tal.ala ,8 27,2 Muu koulutus ,3 82,7 Yhteensä ,4 52,6 * oppilaitosmuotoisen opetussuunnitelmaperusteisen Lähde: Koulutustilastot/Ammatillinen koulutus, Tilastokeskus

30 28 2 Koulutus 2.9 Vuonna 2014 ammatillisen* peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet koulutusalan mukaan, % Humanistinen ja kasvatusala Matk., ravitsemis- ja tal.ala Kulttuuriala Yht.tiet., liiketal. ja hall. ala Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala Muu koulutus Koulutusala Sos., terveys- ja liikunta-ala 88,9 11,1 Luonnontieteiden ala 11,0 89,0 * oppilaitosmuotoisen opetussuunnitelmaperusteisen 80,7 19,3 72,8 27,2 65,0 35,0 62,3 37,7 54,2 45,8 17,3 82,7 17,3 82, Lähde: Koulutustilastot/Ammatillinen koulutus, Tilastokeskus

31 2 Koulutus a Ammattikorkeakoulukoulutuksen* opiskelijat koulutusaloittain 2014 Koulutusalat Opiskelijoita (opetushallinnon luokitus) Yhteensä lkm lkm lkm % % Humanistinen ja kasvatusala ,3 23,7 Kulttuuriala ,6 32,4 Yht.tiet., liiket. ja hall.ala ,4 39,6 Luonnontieteiden ala ,5 76,5 Tekniikan ja liikenteen ala ,9 85,1 Luonnonvara- ja ympäristöala ,6 49,4 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,2 14,8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,5 22,5 Muu koulutus ,3 79,7 Yhteensä ,7 46,3 * perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen Lähde: Koulutustilastot/Ammattikorkeakoulukoulutus, Tilastokeskus 2.10b Ammattikorkeakoulukoulutuksen* tutkinnot koulutusaloittain 2014 Koulutusala Tutkintoja (opetushallinnon luokitus) Yhteensä lkm lkm lkm % % Humanistinen ja kasvatusala ,7 19,3 Kulttuuriala ,5 27,5 Yht.tiet., liiket. ja hall.ala ,3 32,7 Luonnontieteiden ala ,3 71,7 Tekniikan ja liikenteen ala ,9 83,1 Luonnonvara- ja ympäristöala ,4 44,6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,7 12,3 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,7 17,3 Muu koulutus ,9 77,1 Yhteensä ,1 37,9 * perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen Lähde: Koulutustilastot/Ammattikorkeakoulukoulutus, Tilastokeskus

32 30 2 Koulutus 2.11 Vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa* tutkinnon suorittaneet koulutusalan mukaan, % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnontieteiden ala Muu koulutus Tekniikan ja liikenteen ala Opetushallinnon koulutusala 87,7 12,3 82,7 17,3 80,7 19,3 72,5 27,5 67,3 32,7 55,4 44,6 28,3 71,7 22,9 77,1 16,9 83, * perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen Lähde: Koulutustilastot/Ammattikorkeakoulukoulutus, Tilastokeskus

33 2 Koulutus a Yliopistojen opiskelijat opintoaloittain 2014 Opintoala Opiskelijat Yhteensä lkm lkm lkm % % Sotilas- ja rajavartiokoulutus ,6 96,4 Teologinen koulutus ,2 44,8 Humanistinen koulutus ,8 27,2 Taideteollinen koulutus ,2 32,8 Musiikkialan koulutus (yliop.) ,4 44,6 Teatt.,tanssial. koulutus (yliop.) ,6 45,4 Kasvatustieteellinen koulutus ,4 17,6 Liikuntatieteellinen koulutus ,4 52,6 Yhteiskuntatieteell. koulutus ,8 33,2 Psykologian koulutus ,5 19,5 Terveystieteiden koulutus ,5 12,5 Oikeustieteellinen koulutus ,5 39,5 Kauppatieteellinen koulutus ,5 55,5 Luonnontieteellinen koulutus ,6 58,4 Maatalous-metsätiet. koulutus ,2 41,8 Teknillistieteellinen koulutus ,7 78,3 Lääketieteellinen koulutus ,6 39,4 Hammaslääketieteell. koulutus ,1 35,9 Eläinlääketieteell. koulutus ,7 9,3 Farmasian koulutus ,2 27,8 Kuvataidealan koulutus ,5 40,5 Opintoalat yhteensä ,5 46,5 Lähde: Koulutustilastot/Yliopistokoulutus, Tilastokeskus

34 32 2 Koulutus 2.12b Yliopistoissa suoritetut tutkinnot opintoaloittain 2014 Opintoala Tutkinnot Yhteensä lkm lkm lkm % % Sotilas- ja rajavartiokoulutus ,9 98,1 Teologinen koulutus ,2 39,8 Humanistinen koulutus ,6 22,4 Taideteollinen koulutus ,2 26,8 Musiikkialan koulutus (yliop.) ,4 40,6 Teatt.,tanssial. koulutus (yliop.) ,7 43,3 Kasvatustieteellinen koulutus ,9 17,1 Liikuntatieteellinen koulutus ,4 50,6 Yhteiskuntatieteell. koulutus ,4 27,6 Psykologian koulutus ,2 17,8 Terveystieteiden koulutus ,6 7,4 Oikeustieteellinen koulutus ,8 38,2 Kauppatieteellinen koulutus ,6 51,4 Luonnontieteellinen koulutus ,9 52,1 Maatalous-metsätiet. koulutus ,7 39,3 Teknillistieteellinen koulutus ,1 75,9 Lääketieteellinen koulutus ,4 35,6 Hammaslääketieteell. koulutus ,9 35,1 Eläinlääketieteell. koulutus ,1 7,9 Farmasian koulutus ,8 23,2 Kuvataidealan koulutus ,0 50,0 Opintoalat yhteensä ,6 41,4 Lähde: Koulutustilastot/Yliopistokoulutus, Tilastokeskus

35 2 Koulutus Yliopistoissa suoritetut tutkinnot opintoaloittain 2014, % Koulutusala Terveystieteiden 92,6 7,4 92,1 7,9 Eläinlääketieteell. Kasvatustieteellinen Psykologian Humanistinen Farmasian Taideteollinen Yhteiskuntatieteell. Hammaslääketieteell. Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Maatalous-metsätiet. Teologinen Musiikkialan koulutus (yliop.) Teatt.,tanssial. koulutus (yliop.) Kuvataidealan Liikuntatieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Teknillistieteellinen Sotilas- ja rajavartio 82,9 17,1 82,2 17,8 77,6 22,4 76,8 23,2 73,2 26,8 72,4 27,6 64,9 35,1 64,4 35,6 61,8 38,2 60,7 39,3 60,2 39,8 59,4 40,6 56,7 43,3 50,0 50,0 49,4 50,6 48,6 51,4 47,9 52,1 24,1 75,9 1,9 98, Lähde: Koulutustilastot/Yliopistokoulutus, Tilastokeskus

36 34 2 Koulutus 2.14 Yliopistoissa suoritetut tutkinnot koulutusasteen* mukaan 2014, % Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatintutkinto Tohtorintutkinto 58,6 41,4 59,0 41,0 70,7 29,3 61,9 38,1 51,8 48,2 Yhteensä 58,6 41, * Tilastokeskuksen koulutusluokitus Lähde: Koulutustilastot/Yliopistokoulutus, Tilastokeskus 2.15 Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen välittömästi opiskelemaan 2013, % Lukiokoulutuksessa 42,1 59,8 Ammatillisessa koulutuksessa 31,1 49,2 9,1 Ei jatkanut välittömästi Tytöt 8,7 Pojat Lähde: Koulutustilastot/Koulutukseen hakeutuminen, Tilastokeskus

37 2 Koulutus Vuoden 2013 ylioppilaiden sijoittuminen koulutukseen samana vuonna, % Ei jatkanut välittömästi 64,6 62,6 Yliopistokoulutuksessa Ammattikorkeakoulutuksessa 15,6 20,2 13,7 15,1 Ammatillisessa koulutuksessa 6,1 2, Lähde: Koulutustilastot/Koulutukseen hakeutuminen, Tilastokeskus 2.17 Vuonna 2009 tutkinnon suorittaneiden työllisyys koulutusaloittain vuoden 2014 lopussa, % Muu tai tuntematon Kasvatustiet. ja opettajan Terveys- ja sosiaalialan Kaupallinen ja yhteiskuntatiet. Luonnontieteellinen Palvelualojen Tekniikan Humanistinen ja taidealan Maa- ja metsätalousalan Yleissivistävä Koulutusala 0, ,6 87,8 100,0 89,1 84,0 84,9 77,0 73,5 76,9 82,1 73,9 78,9 71,8 72,9 71,0 80,6 68,0 57,1 Työllisistä % valmistuneista (5 vuotta valmistumisen jälkeen) Lähde: Väestötilastot/Työssäkäynti ja Koulutustilastot/Yliopistokoulutus, Tilastokeskus 93,8

38 36 2 Koulutus 2.18 Peruskoulujen, lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajat 2013, % Peruskoulut Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat* Lukiot Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat Ammatilliset oppilaitokset Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat Ammattikorkeakoulut Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tuntiopettajat * ei luokanopettajat Lähde: Väestötilastot/Työssäkäynti, Tilastokeskus 45,6 54,4 74,3 25,7 38,5 69,8 30,2 49,1 50,9 53,7 46,3 57,7 42,3 59,0 41, , Yliopistojen opettajat 2013, % Professorit Lehtorit ja yliassistentit Assistentit ja tuntiopettajat 26,5 73,5 55,0 45,0 42,6 57,4 Yhteensä 43,5 56, Lähde: Väestötilastot/Työssäkäynti, Tilastokeskus

39 2 Koulutus Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden osuus kaikista peruskoululaisista vuonna 2014, % Tytöt 4,6 5,3 Tehostettua tukea saaneet Erityistä tukea saaneet Pojat 9,5 9, Lähde: Koulutustilastot/Erityisopetus, Tilastokeskus 1) 2.21 Aikuiskoulutukseen osallistuminen 1980, 1990, 1995, 2000, 2006 ja 2012 (18 64-vuotias väestö), % % Lähde: Koulutustilastot/Aikuiskoulutustutkimus 2012, Tilastokeskus 1) Lähde korjattu

40 38 2 Koulutus 2.22 Aikuiskoulutuspäivien määrä laskettuna henkeä kohden 1990, 1995, 2000, 2006 ja 2012 (18 64-vuotias väestö), % Aikuiskoulutuspäivä , , ,0 9,1 15,1 10,2 13,6 7,7 10,7 7, Lähde: Koulutustilastot/Aikuiskoulutustutkimus 2012, Tilastokeskus 2012

41 3 Työelämä Väestön pääryhmiä työvoimatutkimuksen mukaan Koko väestö 100,0 % 2. Työikäiset (15 74-vuotiaat) 3. Alle 15 v ,8 % 16,4 % 8,7 % 5. Työvoima 6. Työvoimaan kuulumattomat 49,0 % 25,9 % 7. Työlliset 8. 44,7 % 4,2 % Työttömät Palveluelinkeinot 2,0 9,6 % % 33,1 % Teollisuus ja rakennustoiminta Maa- ja metsätalous Väestön pääryhmä työvoimatutkimus 2014 Yhteensä lkm lkm lkm 1. Koko väestö Työikäinen väestö (15 74-vuotiaat) Alle 15-vuotiaat vuotta täyttäneet Työvoima Työvoimaan kuulumattomat Työlliset Työttömät Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakennustoiminta Palveluelinkeinot Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus

42 40 3 Työelämä 3.2 ja miehet työelämässä 2014 (15 74-vuotiaat) Yhteensä Yhteensä henkeä %-osuudet vuotiaat ,0 49,9 50,1 Työelämän ulkopuolella ,0 52,7 47,3 Työvoima ,0 48,4 51,6 työlliset ,0 48,8 51,2 työttömät ,0 44,4 55,6 Työllisyysaste, % (*15 64) 1) 68,3 67,9 68,7 Työttömyysaste, % 8,7 8,0 9,3 TYÖLLISET: ,0 48,8 51,2 Työaika osa-aikatyö ,0 63,7 36,3 kokoaikatyö ,0 46,0 54,0 Työnantaja ,0 48,8 51,2 Yksityinen ,0 40,0 60,0 Julkinen ,0 71,5 28,5 kunta ,0 76,9 23,1 valtio ,0 50,4 49,6 Ammattiasema/ sosioekonominen asema ,0 48,8 51,2 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet ,0 32,5 67,5 Palkansaajat ,0 51,4 48,6 ylemmät toimihenkilöt ,0 46,7 53,3 johtotehtävissä ,0 31,8 68,2 alemmat toimihenkilöt ,0 70,7 29,3 työntekijät ,0 30,6 69,4 Toimiala ,0 48,8 51,2 A, B Maa-, metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta ) 100,0 2) 25,7 74,3 2) C-F Teollisuus, rakentaminen ,0 19,3 80,7 G-U Palvelualat ,0 58,8 41,2 X Toimiala tuntematon ,0 45,5 54,5 Tehty työ, milj. tuntia 3 956, , ,9 100,0 44,8 55,2 Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus 1) Ikäryhmä vuotiaat käsittää vain työllisyysasteen, korjattu ) Luvut korjattu

43 3 Työelämä vuotias väestö toiminnan mukaan 2014, % Työttömät 5,0 % Työttömät 6,3 % Työvoiman ulkopuolella 36,6 % Työvoiman ulkopuolella 32,6 % Työlliset 58,4 % Työlliset 61,1 % Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus 3.4 Työlliset, työttömät ja työvoimaan kuulumattomat ikäryhmittäin 2014 (vuosikeskiarvo), henkeä Ikäryhmä Väestö Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus

44 42 3 Työelämä 3.5 Työvoimaosuus (15 74-vuotiaat), % * 2014: 63,4 % ja miehet 67,4 % Vuodesta 1989 lähtien luvut eivöt ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Työvoima = Työlliset + Työttömät Työvoimaosuus = Työvoimaan kuuluvien %-osuus vuotiaasta väestöstä. Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus * 3.6 Työvoimaosuudet ikäryhmittäin 2014, % , ,6 88,2 90,9 87,9 75,9 76,2 82,0 82,8 68,5 67,2 85,6 90,4 92,5 91,3 89,9 87,5 77,0 48,6 47,0 17,1 9,9 8,6 3, Ikäryhmä Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus 73,9 76,

45 3 Työelämä a Työllisyys- ja työttömyysasteet lapsiluvun mukaan 2014, vuotiaat Työllisyysaste Työttömyysaste Yhteensä Yhteensä % % % % % % Yhteensä 77,5 76,4 78,5 8,0 7,1 8,9 Alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmat yhteensä 81,9 74,4 90,1 5,7 6,4 5,1 1 lapsi 82,4 76,5 88,9 6,1 6,5 5,7 2 lasta 84,6 77,8 91,6 5,1 5,7 4,6 3 lasta tai enemmän 75,9 62,6 89,5 6,2 8,0 4,8 Ei alle 18-vuotiaita lapsia 75,0 77,7 72,5 9,4 7,4 11,3 Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus, Tilastokeskus 3.7b Työllisyys- ja työttömyysasteet nuorimman lapsen mukaan 2014, vuotiaat Työllisyysaste Työttömyysaste Yhteensä Yhteensä % % % % % % Yhteensä 77,5 76,4 78,5 8,0 7,1 8,9 Alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmat yhteensä 81,9 74,4 90,1 5,7 6,4 5,1 nuorin lapsi alle 3-vuotias 68,3 47,2 90,0 7,0 10,0 5,2 nuorin lapsi 3-6-vuotias 85,4 81,7 89,3 6,3 6,9 5,8 nuorin lapsi 7 17-vuotias 88,9 87,4 90,5 4,8 5,0 4,6 Ei alle 18-vuotiaita lapsia 75,0 77,7 72,5 9,4 7,4 11,3 Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus, Tilastokeskus

46 44 3 Työelämä 3.8 Työllisyysaste vuotiaat (vuosikeskiarvo) , % Työllisyysaste=15-64-vuotiaiden työllisten %-osuus samanikäisestä väestöstä * 2014: 67,9 % ja miehet 68,7 % Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus, Tilastokeskus 3.9 Työllisyysaste ikäryhmittäin 2014, % * Ikäryhmä ,6 16, ,5 45, ,2 80,7 84,1 84,1 87,0 78,0 82,8 85,9 83,0 77, ,0 70, ,3 68, ,9 59, ,0 25, Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus

47 3 Työelämä Työlliset (15 74-vuotiaat) työnantajasektorin mukaan 2014 Valtio 6 % Kunta 10 % Valtio 5 % Kunta 34 % Yksityinen 59 % Yksityinen 84 % Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus, Tilastokeskus 3.11 Työlliset (15 74-vuotiaat) koulutusasteittain 2014, % 9,4 41,5 49,1 15,1 48,5 36, Perusasteen koulutus Keskiasteen koulutus Korkea-asteen koulutus Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus

48 46 3 Työelämä 3.12 Nais- ja miesvaltaisimmat toimialat 2014 (15 74-vuotiaat, TOL2008), %-osuudet alan työllisistä Q Terveys- ja sosiaalipalvelut (86 88) I Majoitus- ja ravitsemistoiminta (55 56) 69,0 86,7 31,0 13,3 P Koulutus (85) 67,8 32,2 R-U Muu palvelutoiminta (90 99) K, L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala (64 68) O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus (84) G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (45 47) M-N Liike-elämän palvelut (69 82) J Informaatio ja viestintä (58 63) A, B Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta (01 09) C-E Teollisuus: sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto (10 33, 35 39) 62,5 56,9 55,3 50,4 45,9 31,4 25,9 24,6 37,5 43,1 44,7 49,6 54,1 68,6 74,1 75,4 H Kuljetus ja varastointi (49 53) 22,5 77,5 F Rakentaminen (41 43) 7,9 92, Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus

49 3 Työelämä Palkansaajat sekä osa-aikaisten ja määräaikaisten %-osuudet palkansaajista Palkansaajat yhteensä (1 000 henkeä) Osa-aikatyössä %-osuus palkansaajista Määräaikaisessa työsuhteessa %-osuus palkansaajista ,9 7,2 19,9 13, ,8 7,1 20,0 13, ,2 7,7 19,6 12, ,5 7,6 20,0 12, ,3 8,0 19,6 12, ,1 8,0 20,0 12, ,7 8,2 20,0 12, ,6 8,0 19,4 12, ,6 7,7 18,8 11, ,5 7,9 18,4 10, ,2 8,5 18,6 12, ,3 9,2 18,5 12, ,7 9,0 18,4 12, ,6 8,8 18,4 12, ,5 9,3 18,5 12,6 Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus 3.14 Palkansaajien osa-aikatyön syyt 2014 (15 74-vuotiaat), % ,0 26, ,0 35,0 12,3 1,2 11,0 10,5 19,0 25,0 Osa-aikaiset palkansaajat: , %-osuus palkansaajista: 19,5 %, 9,3 % Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus Kokoaikatyötä ei ollut tarjolla Opiskelee Hoitaa omia lapsia tai muita omaisia Terveydelliset syyt Muu syy

50 48 3 Työelämä 3.15 Työllisten naisten yleisimmät ammatit* 2014 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät Myyjät, kauppiaat ym. Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat Terveydenhuollon asiantuntijat Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat Palvelutyöntekijät Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat Lainopilliset avustajat sekä sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijat Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntekijät Lainopilliset, sosiaalialan ja kulttuurialan erityisasiantuntijat Toimistotyöntekijät Asiakaspalvelutyöntekijät Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat * ammattiluokitus 2010, 2-numerotaso Lähde: Työmarkkinatilastot/Työvoimatutkimus 2014, Tilastokeskus henkeä