i < //jj/i Tilastokeskus
|
|
- Reijo Parviainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 i < //jj/i Tilastokeskus Naiset ja miehet Suomessa 2011
2 Alkusanat Julkaisu sisältää tilastotietoa naisten ja miesten asemasta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta Suomessa. Sukupuolten tasa-arvoon liittyviä tilastoja on tarkasteltu pääasiassa Tilastokeskuksen aihealuejaon pohjalta, mutta mukana on myös tietoja muista lähteistä. Julkaisun on tarkoitus antaa näkemys siitä, millainen naisten ja miesten asema on yhteiskunnan eri osa-alueilla. Julkaisu ilmestyy myös englanninkielisenä. Tammikuussa 2012 Jari Tarkoma Tilastojohtaja Henkilötilastot
3 T ie d u ste lu t: ta s a -a rv o. tilasto@ tila sto ke sku s.fi K an si: Ire n e M a tis K an n e n ku va : H a n n a Varis Taitto : Eeva-Liisa Repo Tilastokeskus ISSN (pdf) ISBN (pdf) ISSN (prin t) ISBN (prin t) Edita Prima Oy Helsinki - Helsingfors
4 Sisällys Sisällys Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja Väestö ja perheet Koulutus Työeläm ä Palkat Tulot Terveys ja liikunta Väkivalta ja rikollisuus Tietoyhteiskunta Valta ja päätöksenteko Ajankäyttö Taulukoissa käytetyt symbolit Ei mitään ilmoitettavaa...- Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä... 0 Tietoa ei ole saatu tai se on liian epävarma esitettäväksi... Pyöristyksistä johtuen taulukoiden summat eivät aina täsmää. 3
5 Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja 1864 Naimattomat 25-vuotiaat naiset tulivat täysivaltaisiksi 1878 Naisille ja miehille yhtäläinen perintöoikeus 1890 Ensimmäinen lastentarha perustettiin Helsingin Sörnäisiin 1901 Naiset saivat opiskeluoikeuden yliopistoissa samoilla ehdoilla kuin miehet 1906 Naisille äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ensimmäisenä Euroopassa ja vaalikelpoisuus ensimmäisenä maailmassa 1907 Ensimmäiset naiset ensimmäisille valtiopäiville (19/200) 1908 Helsingin bordellit (16) suljettiin 1917 Yleinen äänioikeus kunnallisvaaleissa 1919 Vaimolle oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta 1926 Laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin Ensimmäinen naisministeri Suomen hallitukseen 1930 Avioliittolaki, jossa vaimo vapautettiin aviomiehen holhouksesta ja hänelle annettiin oikeus omaan omaisuuteen 1937 Äitiysavustuslaki 1943 Lakisääteinen kouluruokailu 1944 Laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista sekä kunnallisista terveydenhoitajista 1961 E-pllleri hyväksyttiin 1962 Sama palkka samasta työstä -periaate sekä julkiselle että yksityiselle sektorille 1970 Laki raskauden keskeyttämisestä Ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus peruskoulujen opetusohjelmaan 1972 Nainen toiseksi valtiovarainministeriksi 1975 Nainen oikeusministeriksi 1978 Vanhemmille oikeus jakaa keskenään vanhempainloma 1979 Suomen ensimmäiset turvakodit perustettiin Helsinkiin, Turkuun, Ouluun ja Kotkaan 1980 Laki isien oikeudesta jakaa vanhempainloma myös myöhemmässä vaiheessa (voimaan ) Hallituksen ensimmäinen tasa-arvo-ohjelma 1985 Laki kotihoidon tuesta 4
6 Tasa-arvon kannalta tärkeitä vuosilukuja Suomi ratifioi YK:n Naisten oikeuksien sopimuksen Nainen sai oikeuden pitää oma sukunimensä myös avioliitossa Lapselle oikeus joko äitinsä tai isänsä sukunimeen Tasa-arvolaki Evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäiset naispapit Alle 3-vuotiallle taattu oikeus kunnalliseen hoitopaikkaan Nainen puolustusministeriksi ensimmäisenä maailmassa Nainen yliopiston rehtoriksi Nainen Suomen Pankin pääjohtajaksi Nainen eduskunnan puhemieheksi Tasa-arvolain osittaisuudistus Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta Nainen kansliapäälliköksi oikeusministeriöön ja ympäristöministeriöön Nainen ulkoministeriksi Nainen Helsingin kaupunginjohtajaksi Alle kouluikäisten oikeus kunnalliseen päivähoitoon Hallituksen tasa-arvo-ohjelma Nainen yliopiston kansleriksi (Turun yliopistoon) Nainen presidentiksi Nainen Suomen pankin johtokuntaan Ensimmäinen naisupseeri valmistui kadettikoulusta Nainen pääministeriksi Tasa-arvolain uudistus Nainen korkeimman oikeuden presidentiksi Hallituksessa ensimmäisen kerran naisenemmistö, 60 % ministereistä naisia Nainen Tasavallan presidentin kanslian kansliapäälliköksi Nainen evankelis-luterilaisen kirkon piispaksi Nainen valtiovarainministeriksi 5
7 1 Väestö ja perheet 1.1 Väestö iän mukaan 1900, 1960, 2010 (vuoden loppu) ja 2040 (ennuste) Ikä 1900 Hl Naiset Miehet Ikä 1960 Vuonna vuotta täyttäneitä naisia oli 529 ja miehiä 93 Naisten keski-ikä oli 42,8 vuotta ja miesten 40,0 vuotta L ä h d e : V ä e s tö tila s to t, Tilastokeskus 6
8 1 Väestö ja perheet 1.2 Väestö ikäryhm ittäin 1950, 2010 (vuoden loppu) ja 2040 (ennuste) m vuotta i vuotta vuotta L ähde: V ä e s tö tila s to t, T ilastokeskus 1.3 Suomessa asuvien ulkom aan kansalaisten viisi suurinta ryhmää 2000 ja Tuhatta «Naiset * Miehet Venäjä Viro Ruotsi Somalia Irak Venäjä Viro Ruotsi Somalia Kiina Ulkomaan kansalaisia yhteensä , Ulkomaan kansalaisia yhteensä , joista naisia 50 %. joista naisia 47 %. Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 7
9 1 Väestö ja perheet 1.4 Ulkomaan kansalaiset Suomessa , 20 suurinta ryhmää Yhteensä Naiset % Miehet % Venäjä Viro Ruotsi Somalla Kiina Irak Thaimaa Turkki Saksa Intia Britannia Entinen Serbia ja Montenegro Vietnam Iran Afganistan Yhdysvallat (USA) Puola Ukraina Bosnia ja Hertsegovina Muut yhteensä Ulkomaan kansalaiset yhteensä L ä h d e : V ä e s tö tila s to t, T ilastokeskus 8
10 1 Väestö ja perheet 1.5 Vastasyntyneen elinajanodote L ä h d e : V ä e s tö tila s to t, Tilastokeskus 1.6 Ensimmäisen avioliiton solmineiden keski-ikä Ikä Vuonna 2010 avioliittoja solmittiin Perhetilaston mukaan vuonna 2010 perheistä 22 % oli avoliittoja. L äh d e : V ä e s tö tila s to t, Tilastokeskus 9
11 \ \ 1 Väestö ja perheet 1.7 Avioerojen kertym ä eri vuosina solm ituissa avioliitoissa vuoden 2010 loppuun mennessä Eroja tuhatta solmittua liittoa kohden dnn ^ r a? 7pn Vihkivuosi:, Q7 1; T n r o 1995 ' / / / / / / - / / / 196(1 i "n / / / ' i r n / / ys *" ^ i a - 1/ / / y y i^ n / / / y y ' i on "n f r r / y rn in l i / / y ^n A vio liito n kesto vuosina Läh d e: V ä e s tö tila s to t, T ilastokeskus 1.8 Ensimmäisen a v io liito n solm ineiden naisten ja ensisynnyttäjien keski-ikä Vuosi Vuonna 2010 syntyi lasta, joista avioliiton ulkopuolella (41,1 %) Avoliittojen yleistyminen alkoi näkyä vuoden 1985 jälkeen Avioliitto solmitaan usein vasta ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen Vuonna 2010 esikoisista syntyi 54,2 % avioliiton ulkopuolella Alle vuoden ikäisistä lapsista 7,7 % oli yksinhuoltajaäidin lapsia ja 0,1 % yksinhuoltajaan lapsia vuonna 2010 Yksinhuoltajien lapsiperheitä vuonna 2010 oli Niistä naisten huoltamia oli 86,6 prosenttia ja miesten huoltamia 13,4 prosenttia Läh d e : V ä e s tö tila s to t, Tilastokeskus 10
12 1 Väestö ja perheet 1.9 Raskauden keskeytykset , lkm Tuhatta Vuosi E-pilleri hyväksyttiin Laki raskauden keskeytyksestä tuli voimaan Lähde: Terveyden ja hyvin vo inn in la ito s 1.10 Kokonaishedelm ällisyysluku Vuosi Vuonna vuotiaista naisista 80,9 % oli synnyttänyt lapsen vuotiaat äidit olivat synnyttäneet keskimäärin 2,4 lasta äitiä kohden vuotiaat naiset olivat synnyttäneet keskimäärin 1,9 lasta naista kohden L ä h d e : V ä e s tö tila s to t, T ilastokeskus 11
13 1 Väestö ja perheet 1.11 Yksin asuvien osuus ikäluokasta 1990 ja Perheet tyypeittäin Vuosi Lkm Avio- Avo- Äiti ja Isä ja Rekis- Yh- Perhe- Perheen perheitä pari pari lapsia lapsia teröity teensä väestön keskiyhteensä pari osuus koko % % % % % % % ,8 0,0 14,8 2, ,8 3, ,6 0,0 14,8 1, ,7 3, ,2 2,3 14,8 1, ,7 3, ,3 8,0 11,0 1, ,0 3, ,6 13,8 10,8 1, ,1 3, ,8 18,7 1 1,4 2, ,2 2, ,4 19,3 11,3 2, ,9 2, ,1 19,7 11,1 2,1 0, ,6 2, ,8 2 0,0 1 1,0 2,1 0, ,4 2, ,9 20,4 10,9 2,1 0, ,1 2, ,6 20,6 10,7 2,1 0, ,8 2, ,4 2 0,9 10,6 2,0 0, ,6 2, ,3 2 1,2 10,5 2,0 0, ,3 2, ,3 21,3 10,4 2,0 0, ,1 2, ,1 2 1,4 10,3 2,1 0, ,9 2, ,0 2 1,5 10,3 2,1 0, ,6 2,7 9 Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 12
14 1 Väestö ja perheet 1.13 Lapsiperheet tyypeittäin Vuosi Lkm % Lapsi- Aviopari Avopari Äiti ja Isä ja Rekisteröity Yhteensä perheitä ja lapsia ja lapsia lapsia lapsia pari ja lapsia yhteensä ,9 1 2,4 1, ,7 9,9 1, ,9 0,9 9,0 1, ,1 4,7 1 0,9 1, ,0 6,3 1 1,3 1, ,6 9,4 1 2,3 1, ,0 1 0,8 1 3,4 1, ,8 11,3 1 3,9 1, ,4 1 1,7 1 4,8 2, ,2 12,3 1 5,4 2, ,1 1 2,9 1 5,8 2, ,0 13,7 16,1 2, ,0 14,3 1 6,4 2, ,9 1 5,0 1 6,8 2, ,1 1 5,5 1 7,0 2, ,3 16,1 1 7,2 2, ,7 1 6,6 1 7,2 2,4 0, ,0 17,1 1 7,4 2,5 0, ,6 1 7,4 1 7,4 2,5 0, ,3 17,7 1 7,4 2,5 0, ,0 18,1 1 7,4 2,6 0, ,7 18,3 1 7,4 2,6 0, ,7 18,3 1 7,4 2,6 0, ,4 1 8,4 1 7,5 2,7 0, ,3 1 8,4 1 7,5 2,7 0,0 100 Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. L äh d e : V ä e s tö tila s to t, T ilastokeskus 13
15 1 Väestö ja perheet 1.14 Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2010 (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan, rekisteröidyt parit nuoremman osapuolen iän mukaan) Tuhatta O Ikä *) sis. 281 rekisteröityä paria **) sis rekisteröityä paria L ä h d e : V ä e s tö tila s to t, Tilastokeskus 1.15 Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 2010 Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 14
16 1 Väestö ja perheet 1.16 Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat iän mukaan L äh d e : V ä e s tö tila s to t, Tilastokeskus 1.17 Lasten päivähoito 2010 Prosentteina samanikäisistä 0-6-vuotiaat n «o/ft Alle 3-vuotiaat 75,5 % \ d Kokopäivähoito päiväkodissa Kokopäivähoito perhepäiväkodissa Ei järjestetyn päivähoidon piirissä 15,0 % Osapäivähoito päiväkodissa Osapäivähoito perhepäiväkodissa Lähde: Kuntataloustilastot, Tilastokeskus 15
17 1 Väestö ja perheet 1.18 Lapsia järjestetyssä päivähoidossa 2010 Lkm Alle 3- vuotiaat 3-6- vuotiaat 0-6- vuotiaat Kokopäivähoito Päiväkoti Perhepäivähoito Osapäivähoito Päiväkoti Perhepäivähoito % samanikäisistä Kokopäivähoito Päiväkoti 15,0 40,2 29,2 Perhepäivähoito 8,7 10,2 9,6 Osapäivähoito Päiväkoti 0,5 15,3 8,9 Perhepäivähoito 0,3 1,2 0,8 7- ja yli 7-vuotiaista oli kokopäivähoidossa päiväkodissa 247 ja perhepäivähoidossa 89 osapäivähoidossa päiväkodissa oli 810 ja perhepäivähoidossa 384 lasta. Läh d e : K u n ta lo u s tila s to t, Tilastokeskus 1.19 Pienten lasten hoidon tukien saajat ( lk m jo u lu k u u s s a ) Tuhatta Läh d e : Kela 16
18 1 Väestö ja perheet 1.20 M aksetut pienten lasten hoidon tu e t ( v u o d e n ra h a n a ) Vuosi M ilj. euroa Perusosa Lisäosa Sisarus- Hoito- Hoito- Osittainen Kunnal- Yhteensä korotus raha lisä tuki / ositt. linen hoitoraha lisä ,8 3,0 2,5 57, ,2 7,4 4,0 1,4 127, ,3 32,8 28,1 5,8 227, ,0 45,2 31,9 6,5 271, ,3 55,1 35,6 1,8 35,9 348, ,4 71,7 40,3 2,0 119,8 527, ,8 93,8 45,3 2,3 122,3 600, ,8 144,2 56,6 2,5 76,6 709, ,4 163,6 58,8 1,9 33,8 698, ,4 172,0 61,3 1,7 16,0 700, ,3 158,0 59,0 1,6 12,2 647, ,6 98,0 40,2 1,3 2 0,0 430, ,6 52,1 22,3 117,9 52,2 1,2 33,5 428, ,1 134,7 U 50,8 481, ,5 127,6 1,1 50,4 464, ,8 118,1 1,2 50,3 445, ,8 106,6 1,4 52,5 426, ,1 98,1 1,6 56,0 415, ,4 90,7 1,8 57,1 404, ,3 83,6 5,2 59,3 398, ,7 77,2 9,7 62,7 436, ,8 71,0 9,4 63,4 426, ,6 63,0 9,2 64,8 415, ,1 53,7 8,9 6 8,0 398, ,1 50,9 8,5 84,5 432, ,0 49,1 11,5 91,5 444,1 Lähde: Kela 17
19 1 Väestö ja perheet 1.21 Lapsen huolto, tapaamisoikeus ja asuminen vuosina Sopimuksia lapsen huollosta vuoden aikana Sopim uksia yhteisestä huollosta Sopim uksia yhteisestä huollosta parisuhdepuolisoille Sopim uksia huollosta yksin äidille Sopim uksia huollosta yksin isälle Yhteensä Sopimuksia tapaamisoikeudesta vuoden aikana Yhteensä Sopimuksia asumisesta vuoden aikana Ä id in lu o n a Isän lu o n a Yhteensä Sopimuksia lapsen huollosta vuoden aikana Sopim uksia yhteisestä huollosta Sopim uksia yhteisestä huollosta parisuhdepuolisoille - 24 Sopim uksia huollosta yksin äidille Sopim uksia huollosta yksin isälle Yhteensä Sopimuksia tapaamisoikeudesta vuoden aikana Yhteensä Sopimuksia asumisesta vuoden aikana Ä id in lu o n a Isän lu o n a Yhteensä Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 18
20 1 Väestö ja perheet 1.22 Vanhempainpäivärahat iän mukaan euroa % V anhem painpäivärahat Vanhempainpäivärahapäivät Kpl % Keskim. päiväkorvaus euroa/pv Ä id it , ,1 23, , ,8 34, , ,6 50, , ,9 62, , ,3 66, , ,2 65,9 Kaikki , ,0 55,9 Isät , ,1 26, , ,4 47, , ,6 65, , ,4 79, , ,1 86, , ,4 84,9 Kaikki , ,0 77,4 L äh d e : L a p s ip e rh e -e tu u s tila s to, K ela 19
21 1 Väestö ja perheet 1.23 Naisten osuus maahanm uutossa kansalaisuustyypin mukaan Vuosi Naisten osuus (%) Yhteensä Ulkomaan kansalaiset Suomen kansalaiset ,8 5 1,4 4 9, ,3 5 0,8 4 9, ,3 4 8,0 51, ,3 4 6,9 5 0, ,2 4 5,6 5 0, ,5 4 3,9 4 8, ,8 4 6,6 5 0, ,5 4 5,9 5 1,3 L ä h d e : V ä e s tö tila s to t, Tilastokeskus 1.24 Naisten osuus maastam uutossa kansalaisuustyypin mukaan Vuosi Naisten osuus (%) Yhteensä Ulkomaan kansalaiset Suomen kansalaiset ,4 4 1,8 52, ,7 4 4,2 5 3, ,2 4 2,2 5 3, ,1 4 1,8 5 2, ,1 4 1,5 5 2, ,8 4 0,7 5 2, ,5 3 7,8 5 3, ,8 42,1 5 3,9 Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus 20
22 2 Koulutus 2.1 Suomen koulujärjestelm ä Kouluvuodet 21
23 2 Koulutus vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan 2009 Yhteensä Naiset M iehet Naiset M iehet Lkm % % Ei perusasteen jälk. tutkintoa ,4 34,2 Tutkinnon suorittaneita ,6 65,8 Keskiaste ,5 41,4 Korkea-aste ,1 24,3 Alin korkea-aste ,7 8,6 Alempi korkeakouluaste ,0 7,8 Ylempi korkeakouluaste ,8 7,0 Tutkijakoulutusaste ,6 1,0 Lisensiaattitutkinto ,2 0,3 Tohtorintutkinto ,4 0,7 Yhteensä ,0 100,0 Lähde: O p p ila ito s tila s to t, T ilastokeskus 2.3 A m m atillisen tu tkin n o n ja korkeakoulututkinnon suoritta n u t väestö koulutusalan mukaan 2009 (ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot) Terveys- ja sosiaaliala Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus Humanistinen ja taideala Palvelualat Kaupallinen ja yhteiskuntatieteen, ala Luonnontieteet Maa- ja metsätalousala Tekniikka Yhteensä 0 % 20% 40% 60% 8 0 % 100 Naiset I H Miehet L ähde: O p p ila ito s tila s to t, Tilastokeskus 22
24 2 Koulutus 2.4 Tutkinnon suorittaneet 15 vuotta täyttäneestä väestöstä koulutu sa ste itta in 2009 Naisten ja miesten osuudet tutkinnoista Tutkinnon suorittaneita Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Lisensiaattitutkinto Tohtorintutkinto 0 % 2 0 % 4 0 % 6 0 % 8 0 % 100% Naiset «M ie h e t L äh d e : O p p ila ito s tila s to t, T ilastokeskus 23
25 2 Koulutus 2.5 Perusasteen jälkeisen tu tkinnon suorittanut väestö iän m ukaan 2009 Ikä Tutkinnon suorittaneita Lkm Osuus ikäryhmästä % Yhteensä Naiset M iehet Naiset M iehet ,7 12, ,1 7 8, ,6 8 0, ,9 8 3, ,8 8 1, ,7 8 1, ,4 8 1, ,8 7 6, ,0 7 0, ,8 6 1, ,0 5 3, ,4 4 2, ,6 3 4, ,3 2 8, ,1 2 7,8 Yhteensä ,6 65, vuotiaista naisista 82,3 prosenttia ja miehistä 76,9 prosenttia oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon vuonna L ähde: O p p ila ito s tila s to t, Tilastokeskus 24
26 2 Koulutus 2.6 K orkeakoulututkinnon s u o ritta n u t väestö iän mukaan 2009 (koulutusasteet 6-8 ) Ikä Korkeakoulututkinnon suorittaneita Osuus ikäryhmästä Lkm % Yhteensä Naiset Miehet Naiset M iehet ,0 0, ,3 1, ,8 2 2, ,8 3 0, ,9 2 5, ,4 2 0, ,9 1 7, ,8 1 7, ,3 1 5, ,1 15, ,1 15, ,0 1 1, ,5 10, ,4 9, ,7 8,9 Yhteensä ,4 1 5,8 L äh d e : O p p ila ito s tila s to t, Tilastokeskus 25
27 2 Koulutus 2.7 Tutkijakoulutusasteen suorittanut väestö Lisensiaatin- ja tohtorintutkinnon suorittaneet Lkm Yhteensä Naiset M iehet % Naiset M iehet Vuonna 2009: Yliopistoissa suoritettiin 307 lisensiaatintutkintoa ja tohtorintutkintoa. Lisensiaatin tutkinnoista oli naisten suorittamia 54,4 prosenttia ja tohtorin tutkinnoista 52,4 prosenttia. L ä h d e : O p p ila ito s tila s to t, T ilastokeskus 26
28 2 Koulutus 2.8 Ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja tutkinnot 2010 Opetushallinnon koulutusala Opiskelijoita Lkm Yhteensä Naiset Miehet Naiset % Miehet Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Muu koulutus Yhteensä Opetushallinnon koulutusala Tutkintoja Lkm % Yhteensä Naiset Miehet Naiset Miehet Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys-ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Muu koulutus Yhteensä L ähde: O p p ila ito s tila s to t, Tilastokeskus 27
29 2 Koulutus 2.9 Vuonna 2010 am m atillisissa oppilaitoksissa tu tkinno n suorittaneet koulutusalan mukaan Opetushallinnon koulutusala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kulttuuriala Liiketalouden ja hallinnon ala Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnontieteiden ala 0 % 2 0% 4 0 % 6 0 % 8 0 % 100% Läh d e : O p p ila ito s tila s to t, Tilastokeskus SB Naiset Miehet 2.10 A m m attikorkeakoulujen opiske lijat ja tu tk in n o t koulutu sa loittain 2010 O petushallinnon koulutusala O piskelijoita Tutkintoja Lkm % Lkm % Yhteensä Naiset M iehet Yhteensä Naiset M iehet Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sos., terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja tal.ala Muu koulutus Yhteensä Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus 28
30 2 Koulutus 2.11 Vuonna 2010 am m attikorkeakouluissa tu tkin n o n suorittaneet koulutusalan mukaan Opetushallinnon koulutusala Sosiaali, terveys-ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja tal.ala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yht.kuntatiet., liiketalouden ja hallinnon ala Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala L ä h d e : O p p ila ito s tila s to t, Tilastokeskus 0 % 2 0 % 4 0 % 6 0 % 8 0 % % Naiset ' Miehet 29
31 2 Koulutus 2.12 Yliopistojen opiske lijat ja yliopistoissa suoritetu t tu tk in n o t o p in to a lo itta in 2010 O pintoala" Opiskelijoita Tutkinnot Lkm % Lkm % Yhteensä Naisia Miehiä Yhteensä Naisia Miehiä Sotilas-ja rajavartiokoulutus Teologinen koulutus Humanistinen koulutus Taideteollinen koulutus Musiikkialan koulutus Teatteri- ja tanssialan koulutus Kasvatustieteellinen koulutus Liikuntatieteellinen koulutus Yhteiskuntatieteellinen koulutus Psykologian koulutus Terveystieteiden koulutus Oikeustieteellinen koulutus Kauppatieteellinen koulutus Luonnontieteellinen koulutus Maatalous-metsätieteellinen koulutus Teknillistieteellinen koulutus Lääketieteellinen koulutus Hammaslääketieteellinen koulutus Eläinlääketieteellinen koulutus Farmasian koulutus Kuvataidealan koulutus Opintoalat yhteensä ) Vuoden 1995 opetushallituksen luokitus L ähde: O p p ila ito s tila s to t, Tilastokeskus O u n 30
32 2 Koulutus 2.13 Yliopistoissa suoritetut tutkinnot opintoaloittain 2010 Terveystieteiden koulutus Eläinlääketieteellinen koulutus Psykologian koulutus Kasvatustieteellinen koulutus Farmasian koulutus Humanistinen koulutus Hammaslääketieteellinen koulutus Taideteollinen koulutus Y hteiskuntatieteellinen koulutus Kuvata idea lan koulutus Lääketieteellinen koulutus O ikeustieteellinen koulutus Teatteri-ja tanssialan koulutus M usiikkialan koulutus M aatalous-m etsätieteellinen koulutus Teologinen koulutus Liikuntatieteellinen koulutus Luonnontieteellinen koulutus Kauppatieteellinen koulutus Teknillistieteellinen koulutus Sotilas- ja rajavartiokoulutus 0 % 20 % 40 % 60 % 8 0 % % Naiset! Miehet L äh d e : O p p ila ito s tila s to t, Tilastokeskus 31
33 2 Koulutus 2.14 Yliopistoissa suoritetut tutkinnot koulutusasteen mukaan 2010 L äh d e : O p p ila ito s tila s to t, T ilastokeskus 2.15 Peruskoulun päättäneiden sijo ittu m in en välittöm ästi opiskelem aan 2009 A loitti Peruskoulun 9. Luokan päättäneitä tyttöjä ja poikia L ä h d e : O p p ila ito s tila s to t, T ilastokeskus 32
34 2 Koulutus 2.16 Vuoden 2009 ylioppilaiden sijo ittu m in en koulutukseen samana vuonna Ei jatkanut välittömästi 5 9,4 59,9 A lo i t t i Yliopistokoulutuksessa Ammattikorkeakoulutuksessa 16 2,3 18, m, u 17 Ammatillisessa koulutuksessa 6,4 I 9 m Naiset -Miehet Vuonna 2009 ylioppilastutkinnon suorittaneita naisia ja miehiä L äh d e : O p p ila ito s tila s to t, Tilastokeskus 2.17 Vuonna 2004 tu tkin n o n suorittaneiden työllisyys koulutu sa loittain vuoden 2009 lopussa Koulutusala Kasvatustieteellinen ja opettajan Terveys- ja sosiaalialan Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen Luonnontieteellinen Palvelualojen Humanistinen ja taidealan Tekniikan Maa- ja metsätalousalan Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus Työllisiä % valmistuneista (viisi vuotta valmistumisen jälkeen) 33
35 2 Koulutus 2.18 Peruskoulujen, lukioiden, am m atillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajat 2008 P e r u s k o u lu t I Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tu n tiopettajat , L u k io t I I Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tu n tio pettajat A m m a t i l l i s e t o p p i l a i t o k s e t I I Rehtorit ja johtajat Lehtorit, tu n tio pettajat A m m a t t i k o r k e a k o u l u t i L Rehtorit ja johtajat 5 3 Lehtorit, tu n tiopettajat L ähde: O p p ila ito s tila s to t, T ilastokeskus % Naiset m Miehet 2.19 Yliopistojen o p e tta ja t 2008 Lähde: Oppilaitostilastot, Tilastokeskus Naiset t a Miehet 34
36 2 Koulutus 2.20 Erityisopetukseen siirrettyjen ja osa-aikaista erityisopetusta saaneiden osuus kaikista peruskoululaisista vuonna 2010 ja lukuvuonna , % I Tytöt Pojat 5, i ,5 2 7, k Erityisopetukseen siirretyt 2010 «O s a-aikainen erityisopetus Läh d e : O p p ila ito s tila s to t, Tilastokeskus 35
37 2 Koulutus 2.21 Naisten vapaaehtoinen asepalvelus Hakijat Palvelukseen astuneet Hakeutuminen naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen on kerran vuodessa. Keväisin pidettävissä valintatilaisuuksissa naiset määrätään palvelukseen kolmeen seuraavaan saapumiserään eli kahdelle vuodelle jakautuneena. Siksi voi samana vuonna palvelukseen astua enemmän naisia kuin on hakijoita. Lukujen erotus taas johtuu etupäässä hyväksyttyjen omista peruutuksista, vain pieni osa karsinnasta. Vuodesta 1995 on reserviin koulutettu naista. L ähde: P ää e siku n ta 36
38 3 Työelämä 3.1 Väestön pääryhm iä työvoim atutkim uksen mukaan Koko väestö 1 00% Työikäiset ( vuotiaat) Alle 15 v % 1 7% 8 % 5. Työvoima 5 0 % 6. Työvoimaan kuulum attom at 2 6 % 7. Työlliset 4 6 % 4!/ Työttömät % Palveluelinkeinot 1 0 % 3 3 % Teollisuus ja rakennustoiminta Maa- ja metsätalous Lkm Yhteensä Naiset Miehet 1. Koko väestö Työikäinen väestö (15-74-vuotiaat) Alle 15-vuotlaat vuotta täyttäneet Työvoima Työvoimaan kuulumaton vuotias väestö Työlliset Työttömät Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakennustoiminta Palveluelinkeinot Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 37
39 3 Työelämä 3.2 Naiset ja miehet työelämässä 2010 ( vuotiaat) henkeä % -osuudet Yhteensä Naiset Miehet Yhteensä Naiset Miehet vuotiaat ,0 50,1 Työelämän ulkopuolella ,4 46,6 Työelämässä ,2 51,8 - työlliset ,5 51,5 - työttömät ,8 56,3 Työllisyysaste 1B 64-vuotiaat, % 67,8 66,9 68,7 Työttömyysaste, % 8,4 7,6 9,1 TYÖLLISET: ,5 51,5 Työaika - osa-aikatyö ,8 34,9 - kokoaikatyö ,8 54,3 U J t_n CO Työnantaja ,5 51,5 Yksityinen ,7 60,3 Julkinen ,1 27,9 - kunta ,2 21,8 - valtio ,6 48,4 Tuntematon ,0 40,0 Ammattiasema/ sosioekonominen asema ,5 51,5 Yrittäjät ja yrlttäjäperheenjäsenet ,6 67,4 - Palkansaajat ,0 49,0 - ylemmät toimihenkilöt ,2 54,8 - johtotehtävissä ,8 67,2 - alemmat toimihenkilöt ,5 26,5 - työntekijät ,8 70,1 - tuntematon Toimiala ,5 51,5 A, B Maa-, metsä-ja kalatalous: kaivostoiminta ,7 71,3 C-F Teollisuus, rakentaminen ,9 79,1 G-U Palvelualat ,6 41,4 X Toimiala tuntematon ,0 50,0 Tehty työ, milj. tuntia 3 998, , , ,6 55,4 Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 38
40 3 Työelämä vuotias väestö toim innan mukaan 2010 N a i s e t M i e h e t Työvoimaan 36% Työvoimaan kuulumattomat 32 % Työttömät 5% Työttömät 6% L äh d e : T yö vo im a tu tkim u s, Tilastokeskus 3.4 Työlliset, ty ö ttö m ä t ja työvoim aan k u ulum atto m a t ikäryhm ittäin 2010, henkeä Väestö Työlliset Työttömät Työvoimaan kuulum attom at Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset M iehet Naiset Miehet Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 39
41 3 Työelämä 3.5 Työvoimaosuus (15 74-vuotiaat) Vuodesta 1989 alkaen ILO/EU -määritelmän mukaan. Työvoima = Työlliset + työttömät Työvoimaosuus = Työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus vuotiaasta väestöstä. Lähde: T yö vo im a tu tkim u s, T ilastokeskus 3.6 Työvoimaosuudet ikäryhm ittäin Ikäryhmä Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 40
42 3 Työelämä 3.7 Naisten ja miesten työvoim aan kuulum inen lapsiluvun m ukaan vuotias Työvoimaan Työvoimaväestö kuuluvat osuus 1000 henkeä % Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Yhteensä ,8 76,1 Ei alle 18-vuotiaita lapsia ,5 68,6 On alle 18-vuotiaita lapsia ,4 95,3 1 lapsi ,2 94,6 2 lasta ,3 96,1 3+ lasta ,6 95,3 On alle 7-vuotiaita lapsia ,2 96,3 1 lapsi ,8 96,3 2+ lasta ,3 96,3 Lähde: Työvoim atutkim us /kotitalousosa, Tilastokeskus 3.8 Työllisyysaste* *) Virallinen työllisyysaste = vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. L äh d e : T yö vo im a tu tkim u s, Tilastokeskus 41
43 3 Työelämä 3.9 Työllisyysaste Ikäryhm ittäin 2010 % 3.10 Työlliset työn antaja se kto rln mukaan 2010 ( v u o tla a t) Naiset Miehet Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 42
44 3 Työelämä 3.11 Työlliset koulutusasteittain 2009 K o u lu t u s a s t e Korkea-asteen koulutus Keskiasteen koulutus Perusasteen koulutus Lähde: T yö vo im a tu tkim u s, Tilastokeskus 3.12 N a is -ja m iesvaltalsim m at to im ia la t (prosenttiosuudet alan työllisistä) 2010 Naiset Miehet Q Terveys- ja sosiaalipalvelut I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S-U Muu palvelutoiminta yms P Koulutus K, L Rahoitus- ja vakuutustoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta G Tukku- ja vähittäiskauppa R Taiteet, viihde ja virkistys M Ammatillinen, tieteell. ja tekninen toiminta J Informaatio ja viestintä A -B Maa-, metsä- ja kalatalous, kaivostoiminta C Teollisuus B ^ t a ^ B B l D, E Sähkö-, kaasu-, lämpöhuolto H Kuljetus ja varastointi F Rakentaminen 9 91 Toimialaluokitus 2008 L äh d e : T yö vo im a tu tkim u s, T ilastokeskus 43
45 3 Työelämä 3.13 Osa-aikaisten ja määräaikaisten osuudet palkansaajista ( vuotiaat) Palkansaajat Osa-aikatyössä Määräaikaisessa (1 000 henkeä) % palkansaajista työsuhteessa % palkansaajista Naiset M iehet Naiset M iehet Naiset M iehet ,9 7,2 19,9 1 3, ,8 7,1 20,0 13, ,2 7,7 19,6 12, ,5 7,6 20,0 12, ,3 8,0 19,6 12, ,1 8,0 20,0 12, ,7 8,2 20,0 12, ,6 8,0 19,4 1 2, ,6 7,7 18,8 1 1, ,4 7,9 18,4 10, ,1 8,4 18,5 12,4 L ä h d e : T yö vo im a tu tkim u s, Tilastokeskus 3.14 Palkansaajien osa-aikatyön syyt 2010 (15-64-vuotiaat) N a ise t M ie h e t Kokoaikatyötä ei löytynyt 80 Opiskelu 60 Lasten hoito Terveydelliset syyt Muu syy Osa-aikatyölliset %-osuus palkansaajista ,8% ,0 % Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 44
46 3 Työelämä 3.15 Työllisten naisten yleisimmät am m atit" 2010 N a is e t Palvelu- ja suojelutyöntekijät ym Liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijat Muiden alojen erityisasiantuntijat Maa- ja metsätaloust. ja terveydenhuoll. asiant. 94 Muut palvelutyöntekijät Toimistotyöntekijät 87 i l Opettajat ja muut opetusalan erityisasiant Mallit, myyjät ja tuote-esittelijät Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym ) Ammattiluokitus 2001, 2-numerotaso L äh d e : T yö vo im a tu tkim u s, Tilastokeskus M ie h e t henkeä 3.16 Työllisten miesten yleisimmät am m atit" 2010 Matemaattis-luonnont. ja tekniikan erityisasiant. Konepaja- ja valimotyönt. sekä asentajat ja korj. Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat Kaivos-, louhos- ja rakennustyöntekijät Kuljettajat, vesiliikennetyöntekijät ym. Liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijat Luonnontieteen ja tekniikan asiantuntijat Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. Pienyritysten johtajat Muiden alojen erityisasiantuntijat 1) Ammattiluokitus 2001, 2-numerotaso L äh d e : T yö vo im a tu tkim u s, Tilastokeskus N a is e t M ie h e t henkeä 45
47 3 Työelämä 3.17 M ääräaikaisten osuus palkansaajista Läh d e : T yö vo im a tu tkim u s, T ilastokeskus 3.18 Määräaikaisten osuus palkansaajista ikäryhm ittäin 2010 Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokesttu: 46
48 3 Työelämä 3.19 Määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkansaajien osuus koulutusasteen mukaan 2009 K o u lu tu s a s te Ei perusasteen Naiset jälkeistä koulutusta Miehet Keskiaste Naiset Miehet Korkea-aste Naiset Miehet Määräaikaisten osuus (%) L äh d e : T yö vo im a tu tkim u s, Tilastokeskus 3.20 Alle 18-vuotiaiden lasten vanhem pien työm arkkina-asem a nuorim m an lapsen iän mukaan 2010 N u o r in la p s i Työllinen a lle 3 - v u o t ia s Työtön Työvoimaan kuulumaton v u o t i a s Työllinen Työtön Työvoimaan kuulumaton v u o tia s Työllinen Työtön Työvoimaan kuulumaton % vanhemmista Lähde: Työvoimatutkimus / kotitalousosa, Tilastokeskus 47
49 3 Työelämä 3.21 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet toimialan mukaan 2010 Toimiala Yhteensä Naiset M iehet S ukupuolijakaum a, % henkeä henkeä % henkeä % Naiset M iehet Kaikki toimialat A, B Maa-, metsä-ja kalatalous; kaivostoiminta C-F Teollisuus, rakentaminen G-U Palvelualat X Toimiala tuntematon L ähde: T yö vo im a tu tkim u s, Tilastokeskus 3.22 Työttömät ja työttömyysasteet Vuosi Työttömät Työttömyysaste henkeä % % Yhteensä Naiset M iehet Naiset M iehet Yhteensä Naiset M iehet ,2 2,7 3, ,7 9,6 13, ,6 14,8 18, ,6 14,9 14, ,4 12,0 10, ,8 10,6 9, ,1 9,1 9, ,8 8,9 8, ,7 8,1 7, ,4 6,7 6, ,2 7,6 8, ,4 7,6 9,1 Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus 48
50 3 Työelämä 3.23 Työttömyysasteet ikäryhm ittäin 2010 Ikäryhmä % L äh d e : T yö vo im a tu tkim u s, T ilastokeskus 3.24 Työttömyysasteet (15 74-vuotiaat) Vuosi Vuodesta 1989 lähtien luvut ovat vuoden 1998 korjausten mukaiset. Työttömyysaste = Työttömien prosenttiosuus työvoimasta L äh d e : T y ö vo im a tu tkim u s, Tilastokeskus 49
51 3 Työelämä 3.25 Työttömät koulutusasteittain 2009 Koulutusaste Korkea-asteen koulutus Keskiasteen koulutus Perusasteen koulutus L ä h d e : T yö vo im a tu tkim u s, Tilastokeskus 50
52 3 Työelämä 3.26 P itkäaikaistyöttöm ät , keskim äärin vuodessa, lkm Yli vuoden työttömänä Joista yli 2 v. työttömänä Naiset Miehet Naiset Miehet L ä h d e :T yö n vä litystila sto, t y ö - ja e lin k e in o m in is te riö 51
53 3 Työelämä 3.27 Työvoim apoliittisin to im e npite in s ijo ite tu t , keskimäärin vuodessa, lkm (työllistäm lstukitoimenpitein ty ö llis te ty t 1 Yhteensä Naiset M iehet ) Työllistämistukitoimenpide on työnantajalle osoitettu raha työttömän palkkaamiseen Lähde.TyönvöHtystHasto, ty ö - ja elinkeinom inisteriö 52
54 3 Työelämä 3.28 Työn ruum iillinen rasittavuus 2010 Työ on istumatyötä Kävelee ja nostelee paljon aa Kävelee työssä paljon»raskasta ruumiillista työtä L ä h d e : S u o m a la is e n a ik u is v ä e s tö n te rv e y s k ä y ttä y ty m in e n 2 010, Terveyden ja h y v in v o in n in la ito s 3.29 Palkansaajien työp aikka tap atu rm a t Tuhansia L äh d e : T y ö ta p a tu rm a tila s to, Tilastokeskus 53
55 4 Palkat 4.1 Palkansaajien keskiansioita I 9 6 I 9 7 I 9 8 I 9 9 I 0 0 I 01 I 0 2 I 0 3 I 0 4 I 0 5 I 0 6 I 0 7 I 0 8 I 0 9 I 10 Vuodet neljänneksittäin Keskimääräiset kuukausiansiot kuvaavat kokoaikaisen ja täyttä palkkaa saaneen palkansaajan säännöllisen tehdyn työajan ansioita. Keskiansiot lasketaan ansiotasoindeksin aineistosta. Laskennassa palkansaajaryhmien keskiansiot yhdistetään palkkatilastoon sisältyvien palkansaajien lukumäärillä painottaen. L äh d e : A n s io ta s o in d e k s i, Tilastokeskus 4.2 Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansiot sektoreittain (naisten ansiot % miesten ansioista) Yhteensä Yksityinen sektori Valtio Kunnat Lähde: Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus 54
56 4 Palkat 4.3 Keskiansiot työnantajasektoreittain , euroa Kaikki palkansaajat Yksityinen sektori Valtio Kunta Naiset M iehet Naiset M iehet Naiset Miehet Naiset M iehet i i i Keskimääräiset kuukausiansiot kuvaavat kokoaikaisen ja täyttä palkkaa saaneen palkansaajan säännöllisen tehdyn työajan ansioita. Keskiansiot lasketaan ansiotasoindeksin aineistosta. Laskennassa palkansaajaryhmien keskiansiot yhdistetään palkkatilastoon sisältyvien palkansaajien lukumäärillä painottaen. L ähde: A n s io ta s o in d e k s i, Tilastokeskus 4.4 Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansiot teollisuudessa ja tu kku-ja vähittäiskaupassa , euroa Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Naiset M iehet Naiset M iehet U usi p a in o ra k e n n e Lähde: Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus 55
57 4 Palkat 4.5 Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansiot koulutuksessa ja terveydenhuollossa , euroa Koulutus Naiset M iehet Terveydenhuolto Naiset M iehet Uusi painorakenne L ä h d e : A n s io ta s o in d e k s i, Tilastokeskus 4.6 Keskimääräiset kuukausiansiot iän mukaan yksityisellä sektorilla euroa/kk Ikäryhmä Palkkarakennetilaston kuukausiansio mittaa säännölliseltä työajalta sekä lisä- ja ylityöltä maksetun ansion määrää. Ansioon ei ole luettu kertaluonteisia palkkaeriä, esim. lomarahaa. L ä h d e : P a lk k a ra k e n n e tila s to, Tilastokeskus 56
58 4 Palkat 4.7 Keskimääräiset kuukausiansiot iän mukaan valtiolla Ikäryhmä L äh d e : P a lkk a ra ke n n e tila sto, T ilastokeskus 4.8 Keskimääräiset kuukausiansiot iän mukaan kuntasektorilla 2009 euroa/kk Ikäryhmä Lähde: Palkkarakennetilasto, Tilastokeskus 57
59 4 Palkat 4.9 Kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansiot koulutusasteen mukaan 2009 Perusaste kouluaste kouluaste Läh d e : P a lkkara ke n ne tila sto, T ilastokeskus 58
60 5 Tulot 5.1 Naisten ja miesten tulot 2009 Naiset M iehet Tulonsaajien lukumäärä kaikkiaan Ansiotuloja saaneita Pääomatuloja saaneita Valtionveronalaiset tulot yhteensä (milj. euroa) Ansiotulot valtionverotuksessa yhteensä Työtulot Sairausvakuutuslain mukaiset päivä-ja äitiysrahat Lapsen kotihoidon tuki Opintorahat Työttömyysturvaetuudet Eläketulot Kansaneläkkeet Muut eläkkeet Maatalouden tulot Elinkeinotulot Pääomatulot yhteensä Osingot, veronalainen osuus Valtionverot yhteensä Kunnallisvero Verot ja maksut yhteensä Veronalaiset tulot -tilaston keskeisin tulokäsite on valtionveronalainen tulo. Veronalaisia eivät ole mm. eräät sosiaaliavustukset, eläkkeet, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsilisät, asumistuet, toimeentulotuki, kansaneläkkeiden lisäosat ja rintamasotilaslain mukaiset eläkkeet. Tavanomaisten pankkitalletusten ja obligaatioiden korot ovat verottomia, tilastoon eivät sisälly myöskään lähdeveron alaiset korkotulot. Veronalaisia eivät edelleen ole mm. julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat. Veronalaiset tulot jaetaan ansio- ja pääomatuloihin. Pääomatuloista maksetaan vero ainoastaan valtiolle, ansiotulojen perusteella määräytyy valtion tuloveron ohella kunnallisvero ja sairausvakuutusmaksu. L äh d e : V e ro n a la ise t tu lo t, Tilastokeskus 59
61 5 Tulot 5.2 Tulonsaajat valtionveronalaisten tulojen mukaan 2009 Tuhatta henkilöä s a N a is e t o M i e h e t H _ J Euroa Lähde: Veronalaiset tulot, Tilastokeskus 5.3 Tulonsaajat valtionveronalaisten tulojen mukaan 2009 Tuloluokka (euroa) Tulonsaajat % Naiset M iehet Naisten osuus % tulonsaajista tuloluokassa Yhteensä Lukumäärä L ähde: V e ro n a la ise t tu lo t, T ilastokeskus 60
62 5 Tulot 5.4 Keskimääräiset valtionveronalaiset tulot iän mukaan euroa Ikäryhmä L ähde: V e ro n a la ise t tu lo t, T ilastokeskus 5.5 Velalliset ja velat iän mukaan 2010 Velallisia yhteensä, lkm % Yhteensä Naiset Miehet Naiset Miehet Kaikki ikäluokat Velat yhteensä, euroa % Yhteensä Naiset Miehet Naiset Miehet Kaikki ikäluokat Lähde: Velkaantumistilasto, Tilastokeskus 61
63 5 Tulot 5.6 Tulot kotitaloustyypin mukaan 2007 ja 2009 Viitehenkilön ikä alle 65 vuotta Kotitalouksia kpl Mediaani Käytettävissä oleva tulo, euroa Kotitalouksia kpl M ediaani Käytettävissä oleva tulo, euroa Lapsettomat parit 527, , Pari ja 1 lapsi 158, , Pari ja 2 lasta 179, , Pari ja 3+ lasta 92, , Yksinasuva nainen 293, , Yksinasuva mies 336, , Yksinhuoltajat, naiset 72, , Yksinhuoltajat, miehet 12, , Käytettävissä oleva tulo = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot + saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot Mediaanitulo on tulotaso, joka jakaa aineiston kahtia. Mediaanituloa enemmän saa puolet ja sitä vähemmän puolet kotitalouksista. Kotitalouksien lukumäärä on arvioitu otostutkimuksesta. Määrä eroaa perhetilastosta. L ä h d e : T u lo n ja k o tila s to, Tilastokeskus 5.7 Toim eentulotukea saaneet k o titalo udet kotitalo ustyypin mukaan 1990, 1995, 2000, 2005 ja 2009 % Kotitaloustyyppi Yksinäiset naiset ilman lapsia 1 24,5 24,8 26,0 27,8 27,3 Yksinäiset miehet ilman lapsia" 39,0 38,1 39,0 42,3 43,3 Yksinhuoltajat, naiset 10,9 9,0 10,7 11,3 10,8 Yksinhuoltajat, miehet 1,3 1,1 1,1 1,1 1,1 Avio-/ja avoparit ilman lapsia 10,0 12,1 11,0 7,8 7,8 Avio-/ja avoparit, joilla lapsia 14,2 14,9 12,1 9,7 9,7 Yhteensä Lukumäärä ) Ml. täysi-ikäiset vanhempiensa luona asuvat lapset Lähde: Toim eentulotuki 2009, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 62
64 5 Tulot 5.8 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet kotitaloustyypin mukaan 2009 Kotitaloustyyppi Toimeentulotukea % kaikista saaneet kotitaloudet kotitalouksista lkm Yksinäiset naiset ilman lapsia ,3 Yksinäiset miehet ilman lapsia ,9 Yksinhuoltajat, naiset ,3 Yksinhuoltajat, miehet ,3 Avlo-/avoparit ilman lapsia ,3 Avlo-/avoparit, joilla lapsia ,0 Yhteensä ,2 1) Ml. täysi-ikäiset vanhempiensa luona asuvat lapset Lähde: Toim eentulotuki 2009, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 5.9 Peruspäivärahaa ta i työm arkkinatukea vuoden aikana saaneet Ennen vuotta 1994 mukana vain peruspäivärahat. Lähde: Tilasto S uom en ty ö ttö m y y s tu rv a s ta , F in a n ss iv a lvo n ta ja K a n sa n e lä ke la ito s 63
65 5 Tulot Työttömyysturva Työttömyyspäivärahaa maksetaan kahden järjestelmän kautta. Työttömyyskassojen jäsenet voivat saada ansioon suhteutettua päivärahaa ja kassoihin kuulum attomat peruspäivärahaa. Lisäksi maksetaan työmarkkinatukea niille, joilla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Perus- tai ansiopäivärahaan on oikeus työvoim atoim istoon ilmoittautuneella vuotiaalla työttömällä, joka täyttää työssäoloehdon. Työmarkkinatukeen on oikeus työttömällä, joka on saanut perus- tai ansiopäivärahaa enimmäisajan tai joka ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan, koska ei täytä työssäoloehtoa. L äh d e : K a n sa n e lä ke la ito s 5.10 Ansiopäivärahaa vuoden aikana saaneet Tuhansia L ä h d e : Tilasto S uom en ty ö ttö m y y s tu n /a s ta , F in a n ss iv a lvo n ta ja K a n sa n e lä ke la ito s 64
66 5 Tulot 5.11 Ansiopäivärahan, peruspäivärahan ja työm arkkinatuen saajat iän mukaan 2009, % Ikä Ansiopäiväraha, % Peruspäiväraha, % Työmarkkinatuki, % Naiset M iehet Naiset M iehet Naiset M iehet Yhteensä Lkm yht L ähde: T ila sto S uom en ty ö ttö m y y s tu rv a s ta , F in a n ss iv a lvo n ta ja K a n sa n e lä ke la ito s 5.12 Eläkkeensaajien kuukausieläkkeet Lähde: Tilasto Suom en eläkkeensaajista 2009, Eläketurvakeskus ja K ansaneläkelaitos 65
67 5 Tulot 5.13 Eläkkeensaajien lukum äärä eläkkeen rakenteen mukaan Kaikki eläkkeensaajat Työeläkkeen saajat % Kelan eläkkeensaajat % kaikista eläkkeensaajista kaikista eläkkeensaajista Naiset M iehet Naiset M iehet Naiset M iehet ) Vuoden 1996 alusta kansaneläkkeen pohjaosa muutettiin työeläkevähenteiseksi. Jos kansaneläkkeeseen ei liittynyt lisäosaa, leikattiin pohjaosa pois kansaneläkkeestä asteittain vuoden 2001 alkuun mennessä. Tämä merkitsi sitä, että yli sekä kansan- että työeläkettä saanutta eläkkeensaajaa muuttui samalla vain työeläkettä saaviksi. Lähde: Tilasto Suom en e läkkeensaajista 2009, Eläketurvakeskus ja K ansaneläkelaitos 66
68 5 Tulot 5.14 Kaikkien Suomessa asuvien eläkkeensaajien kokonaiseläkejakaum a Kokonaiseläke euroa/kk Kaikki eläkkeen- Työeläkkeen Kelan eläkkeensaajat (%) saajat (%) saajat (%) Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset M iehet ,3 2,9 2,5 2,2 3,2 4, ,4 6,6 4,5 2,2 11,2 14, ,1 7,9 14,7 8,3 22,1 17, ,6 13,4 2 0,6 14,1 3 2,4 3 0, ,2 15,2 2 0,3 16,0 27,1 2 7, ,5 2 0,7 1 9,6 2 1,9 3,5 4, ,3 2 4,6 15,1 2 6,0 0,3 0, ,6 8,9 2,7 9,4 0,1 0,1 Yhteensä Keskieläke euroa/kk Työeläkkeen osuus, euroa/kk Kelan eläkkeen osuus, euroa/kk L äh d e : T ila sto S uo m e n e lä k k e e n s a a jis ta , E läketurvakeskus j a K a n sa n e lä ke la ito s 67
69 6 Terveys ja liikunta 6.1 Koettu terveydentila iän mukaan 2010 Hyvä M e lko hyvä K eskinkertainen M e lko h uono H uono Lähde: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2010, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos % 68
70 6 Terveys ja liikunta 6.2 Painoindeksi (BMI) iän mukaan 2010 BM I ,9 9 BM I ,9 9 BMI ,9 9 BM I > 3 0 Lähde: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2010, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 69
71 6 Terveys ja liikunta 6.3 R uokailutottum uksia iän mukaan 2010 T a v a llis e s ti k ä y t e t y n m a id o n la a t u Naiset Ikä Miehet % 20% 40% 60% 80% 100% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tila- tai täysmaitoa j Kevytmaitoa B Ykkösmaitoa Rasvatonta maitoa IB Ei juo maitoa L e iv ä n p ä ä l l ä k ä y t e t t ä v ä r a s v a Naiset Ikä M iehet Voita Voi-kasviöljyseosta B l M argariinia tai rasva levitettä Kasvistanoli- tai B Kevytlevitettä B Ei mitään kasvisterolimargariinia Lähde: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2010, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 70
72 6 Terveys ja liikunta S u k la a n t a i m u id e n m a k e is te n s y ö n t i k u lu n e e n v iik o n a ik a n a T u o r e i d e n k a s v i s t e n s y ö n t i k u l u n e e n v ii k o n a i k a n a Ikä Miehet % 4 0 % 6 0 % 8 0 % 1 00% 0 % 2 0 % 4 0 % 6 0 % 8 0 % 100% 6-7 päivänä I 1-2 päivänä l U i 3-5 päivänä Ei kertaakaan Lähde: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2010, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 71
73 6 Terveys ja liikunta 6.4 A lkoholin käyttö iän m ukaan 2010 Kuinka usein tavallisesti juo alkoholia Naiset Ikä Miehet % 20% 40 % 60 % 80% 100% 0 % 20% 40 % 60 % 80 % 100% Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa 2-3 kertaa kuukaudessa a Muutaman kerran m Ei koskaan vuodessa tai harvemmin L ähde: S uo m a laise n a iku is vä e stö n te rv e y s k ä y ttä y ty m in e n ja terveys, k e v ä t 2 010, Terveyden ja h yvin vo inn in la ito s 6.5 A lkoholin käyttö iän mukaan 2010 Kuinka usein juo kerralla alkoholia kuusi annosta tai enemmän Naiset Ikä % 2 0 % 4 0 % 6 0 % 8 0 % % 0 % 2 0 % 4 0 % 6 0 % 8 0 % % Päivittäin tai»»kerran viikossa «Kerran kuukaudessa lähes päivittäin Harvemmin kuin «Ei koskaan kerran kuukaudessa Läh d e : S uo m a laise n a ik u is v ä e s tö n te rv e y s k ä y ttä y ty m in e n ja terveys, k e v ä t 2 010, Terveyden ja h yvinvoinnin la ito s 72
74 6 Terveys ja liikunta 6.6 Päivittäin tupakoivat iän ja siviilisäädyn mukaan 2010 Naim isissa ta i avoliitossa -.c Yht. Ikä N a im aton Yht. E ronnut Yht % vuotiaista naisleskistä vain 10 % tupakoi päivittäin. Lähde: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2010, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 73
75 6 Terveys ja liikunta 6.7 Vapaa-ajan liikunnan harrastam inen iän mukaan 20101) Päivittäin 4-6 kertaa viikossa 2-3 kertaa viikossa Kerran viikossa 2-3 kertaa kuukaudessa Harvemmin tai ei koskaan (sisältää ne,jotka eivät voi harrastaa liikuntaa) ) Vähintään puoli tuntia niin, että ainakin lievästi hengästyi ja hikoili Lähde: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2010, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 74
76 6 Terveys ja liikunta 6.8a Joidenkin oireiden ja vaivojen esiintym inen kuukauden aikana vuotiaat Päänsärky Selkäkipu, selkäsärky Ruoansulatusvaivat Unettomuus Nivelsärky Närästys Ihottuma Jalkojen turvotus Masentuneisuus Ummetus Iskias Hammassärky Suonikohjut Rintakipu rasituksessa Muu mielenterveysongelma Ei em. oireita L ähde: S uo m a laise n a ik u is v ä e s tö n te rv e y s k ä y ttä y ty m in e n ja terveys, k e v ä t 2010, Terveyden ja h yvinvoinnin la ito s 6.8b Joidenkin ilm o ite ttu je n sairauksien (lääkärin hoitam ia ta i toteam ia) esiintyminen viimeksi kuluneen vuoden aikana vuotiaat Kohonnut verenpaine, verenpainetauti Heinä- tai muu allerginen nuha Kohonnut veren kolesteroli Selän kulumavika, muu selkärairaus Masennus Astma Ruoka-aineallergia Vatsasairaus Sokeritauti Muu mielenterveysongelma Nivelreuma Syöpä Pitkäaikainen keuhkoputkentulehdus, keuhkolaajentuma Sepelvaltimotauti Sydänveritulppa n Naiset g Miehet Lähde: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2010, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 75
77 6 Terveys ja liikunta 6.9 Eräiden lääkkeiden käyttö viikon aikana 2010 Vitamiini- tai kivennäisvalmiste Päänsärkylääke Muu särkylääke Ehkäisypilleri Verenpainelääke Hormonilääke vaihdevuosiin Kolesterolilääke Unilääke Masennuslääke Yskänlääke Rauhoittava lääke Diabeteslääke Insuliini Potenssihäiriölääke Ei käyttänyt em. lääkkeitä % L ä h d e : S uo m a laise n a iku is vä e stö n te rv e y s k ä y ttä y ty m in e n ja terveys, k e v ä t 2 010, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 6.10 Sairauspäivärahat 2010 Päivärahapäivät kpl Päivärahansaajat Maksetut päivärahat Lkm Keskim. päiväkorvaus m ilj. euroa N a is e t ,8 4 9,4 M ie h e t ,6 57,1 Yhteensä 15 3 S ,4 L ä h d e : K a n sa n e lä ke la ito s 76
78 6 Terveys ja liikunta 6.11 Kuolleet kuolemansyyn mukaan 2010 Yhteensä Naiset Miehet Verenkiertoelinten sairaudet Kasvaimet Hermoston ja aistimien sairaudet S Tapaturmat ja väkivalta Ruuansulatuselinten sairaudet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Hengityselinten sairaudet Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet Tartunta- ja loistauteja Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Tuki-ja liikuntaelinten sairaudet Oireet ja epätäydellisesti määritetyt tilat Synnynnäiset epämuodostumat, kromosomipoikkeavuudet Veren ja vertamuodostavien elinten sairaudet Eräät perinataaliaikana alkaneet tilat Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus Ei kuolintodistusta Yhteensä : Lähde: Kuolem ansyytilastot, Tilastokeskus 77
79 6 Terveys ja liikunta 6.12 Työikäisten ( vuotiaide n) yleisim m ät kuolem ansyyt 2010 Naiset Kuolleiden lukumäärä % 1. Rintasyöpä ,9 2. Alkoholiperäiset kuolemansyyt ,1 3. Tapaturmat 214 6,7 4. Itsemurhat 192 6,0 S. Sepelvaltimotauti 186 5,8 6. Keuhkosyöpä 177 5,6 Muut kuolemansyyt ,9 Työikäisenä kuolleita yhteensä ,0 Miehet Kuolleiden lukumäärä % 1. Alkoholiperäiset kuolemansyyt ,4 2. Sepelvaltimotauti ,5 3. Tapaturmat ,8 4. Itsemurhat 600 8,2 5. Keuhkosyöpä 449 6,1 6. Aivoverenkierron sairaudet 283 3,9 Muut kuolemansyyt ,1 Työikäisenä kuolleita yhteensä ,0 Lähde: Kuolem ansyytilasto, Tilastokeskus 78
80 6 Terveys ja liikunta 6.13 Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin ta ute ihin ja tapaturm aiseen alkoholim yrkytykseen keskiväkiluvun henkeä kohti Lähde: Kuolem ansyytilasto, Tilastokeskus 6.14 Tapaturm akuolleisuus keskiväkiluvun henkeä kohti Lähde: Kuolem ansyytilasto, Tilastokeskus 79
81 6 Terveys ja liikunta 6.15 Itsem urhakuolleisuus keskiväkiluvun henkeä kohti o Lähde: Kuolem ansyytilasto, Tilastokeskus 6.16 Kuolleisuus iän mukaan vuotiaat 2010 L äh d e : V ä e s tö tila s to t, T ilastokeskus 80
82 6 Terveys ja liikunta 6.17 Kuolleisuus iän mukaan vuotiaat Lähde: V ä e s tö tila s to t, T ilastokeskus Ikä 6.18 H iv-infe ktiotartu nnan saaneiden lukum äärä tartunnansaanti-iän mukaan, mennessä ilm oitettujen tapausten kertymä Ikä Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin la ito s 81
83 6 Terveys ja liikunta 6.19 Eläkeikäisten koettu terveydentila iän mukaan 2009 Ikä Hyvä M elko hyvä Keskitasoinen M elko huono Huono L ähde: E läkeikäisen vä e stö n te n /e ysk ä y ttä ytym in e n, k e v ä t 2 009, Terveyden ja h yvinvoinnin la ito s 82
84 6 Terveys ja liikunta 6.20 Eläkeikäisten painoindeksi (BMI) iän mukaan 2009 Painoindeksi 1 4, ,0 0 Ikä 2 0, , , , , , , , ,0 0 - L ähde: E läkeikäisen vä e s tö n te rv e y s k ä y ttä y ty m in e n, k e v ä t 2 009, Terveyden ja hyvinvoinnin la ito s 83
85 6 Terveys ja liikunta 6.21 Eläkeikäisten ruokatottum uksia iän mukaan 2009 ju o d u n m a id o n la a tu Miehet % 20% 4 0% 6 0% 8 0% 100% 0 % 20% 40% 6 0% 8 0% 100% % % Tila-tai täysmaito aa Kevytmaito Ykkösmaito Rasvaton maito»ei juo maitoa Lähde: Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytym inen, kevät 2009, KTL Voi tuvoi-kasviöljyseos Margariini tai rasvalevite Kasvistanoli- tai kasvisterolimargariini Kevytlevite, enint. 60 % rasvaa Kevytlevite, enint. 40 % rasvaa Ei mitään L ähde: E läkeikäisen v ä e s tö n te rv e y s k ä y ttä y ty m in e n, k e v ä t 2 009, Terveyden ja h yvinvoinnin la ito s 84
86 6 Terveys ja liikunta 6.22 Eläkeikäisten alkoholin nauttim istiheys iän mukaan 2009 Ei lainkaan Harvemmin kuin kerran kuussa kertaa kuussa kertaa viikossa Joka päivä L ähde: E läkeikäisen vä e s tö n te rv e y s k ä y ttä y ty m in e n, k e v ä t , Terveyden ja hyvinvoinnin laitos % 85
87 6 Terveys ja liikunta 6.23 Päivittäin tupakoivat eläkeikäiset iän mukaan Lähde: E lä keikäisen v ä e s tö n te rv e y s k ä y ttä y ty m in e n, k e v ä t , Terveyden ja hyvin vo inn in la ito s 86
88 6 Terveys ja liikunta 6.24 Eläkeikäisten sairaudet viim eksi kuluneen vuoden aikana iän mukaan 2009 Naiset Kohonnut verenpaine, verenpainetauti Sokeritauti Sydänveritulppa Sepelvaltimotauti Sydämen vajaatoiminta Aivohalvaus Syöpä Nivelreuma Muu nivelsairaus Selän kulumavika muu selkäsairaus Keuhkoputkentulehdus, keuhkolaajentuma Virtsateiden tai munuaistulehdus Muut virtsavaivat Viherkaihi Osteoporoosi Masennus Miehet % % « « L äh d e : E lä ke ikä isen v ä e stö n te n /e y s k ä y ttä y ty m in e n k e v ä t , Ten/eyden ja h yvin vo inn in la ito s 87
89 6 Terveys ja liikunta 6.25 Liikuntaa vähintään puoli tu ntia harrastaneet eläkeikäiset iän mukaan 2009 Päivittäin 4-6 kertaa viikossa Ikäryhmä Kävely ulkona Muu liikunta 2-3 kertaa viikossa Kerran viikossa 2-3 kertaa kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Ei voi harrastaa liikuntaa C % «Naiset Miehet L äh d e : E lä ke ikä ise n v ä e stö n te n /e y s k ä y ttä y ty m in e n k e v ä t , Terveyden ja hyvin vo inn in la ito s 88
90 7 Väkivalta ja rikollisuus 7.1 Rikoksiin syyllisiksi epäillyt rikoksittain 2010 Rikoslakia vastaan tehdyt rikokset % Naiset M iehet Lukumäärä yht. Yhteensä 17,5 82, Omaisuusrikokset 22,2 77, joista: - varkaus 16,5 83, näpistys 31,1 68, ryöstö 12,1 87, törkeä ryöstö 13,3 86, vahingonteko, lievä vahingonteko 9,5 90, kavallus, lievä kavallus 30,8 69, petos, lievä petos 24,0 76, Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 15,6 84, joista: - tappo 8,8 91, murha 12,0 88, pahoinpitely 13,5 86, Seksuaalirikokset 2,8 97, joista: - lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 3,8 96, raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen 0,3 99,7 574 Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan 16,3 83, Liikennerikokset 10,6 89, joista: - nopeusrajoitusten rikkominen 5,4 94, rattijuopumus 12,6 87, törkeä rattijuopumus 11,3 88, Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset 15,8 84, joista: - huumausainerikos 16,7 83, törkeä huumausainerikos 11,6 88, Lähde: Oikeustilastot, Tilastokeskus 89
91 7 Väkivalta ja rikollisuus 7.2 Rikoksiin syyllisiksi epäillyt alle 15-vuotiaat rikoksittain 2010 Rikoslakia vastaan tehdyt rikokset % Naiset Miehet Lukumäärä yht. Yhteensä 29,9 70, Omaisuusrikokset 33,0 67, joista: - varkaus 15,8 84, näpistys 43,9 56, ryöstö 3,2 96, vahingonteko, lievä vahingonteko 13,7 86, petos, lievä petos 35,6 64,4 160 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 19,5 80, joista: - pahoinpitely 19,9 80,1 828 Seksuaalirikokset 0,0 100,0 24 Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan 34,8 65,2 158 Liikennerikokset 11,7 88,3 437 Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset 24,4 75, joista: - huumausainerikos 8,3 91,7 12 Lähde: Oikeustilastot, Tilastokeskus 90
92 7 Väkivalta ja rikollisuus 7.3 Naisten ja miesten kokeman väkivallan yleisyys 15 vuotta täytettyä ja viim eisten 12 kuukauden aikana 2009/2010 (kaikki luvut laskettu koko otoksesta, naisten otoskoko= 1283, miesten=1918) 15 vuotta täytettyä Viimeisten 12 kk:n aikana Naiset M iehet Naiset M iehet Yhteensä 55,4 55,4 14,6 15,9 Uhkailu 32,5 40,1 6,7 9,7 Fyysinen väkivalta 48,8 49,0 10,0 11,7 Seksuaalinen väkivalta 18,7 2,5 2,7 0,5 Muu väkivalta 18,2 10,5 3,3 1,9 Tekijä tuntematon Yhteensä 30,0 42,3 7,0 9,7 Uhkailu 11,8 30,5 3,2 6,4 Fyysinen väkivalta 20,9 35,4 3,6 6,3 Seksuaalinen väkivalta 9,3 1,1 1,5 0,3 Muu väkivalta 6,6 6,9 1,4 1,6 Tekijä tuttu Yhteensä 23,7 23,6 5,4 5,4 Uhkailu 13,2 16,1 2,0 3,0 Fyysinen väkivalta 18,1 18,1 3,5 4,2 Seksuaalinen väkivalta 4,7 0,8 1,1 0,0 Muu väkivalta 4,3 2,6 1,4 0,2 Tekijä nykyinen kumppani Yhteensä 12,4 11,5 3,2 4,1 Uhkailu 5,8 3,3 0,9 1,7 Fyysinen väkivalta 10,5 10,5 2,7 3,3 Seksuaalinen väkivalta 1,6 0,4 0,5 0,2 Muu väkivalta 2,3 0,9 0,2 0,1 Tekijä entinen kumppani Yhteensä 26,6 13,4 1,8 1,1 Uhkailu 15,6 5,6 1,2 0,3 Fyysinen väkivalta 23,2 12,0 1,6 0,9 Seksuaalinen väkivalta 8,0 1,0 0,1 0,1 Muu väkivalta 8,7 2,3 0,2 0,2 Lähde: Markku Heiskanen 8 Elina Ruuskanen: Tuhansien iskujen maa. Miesten kokema väkivalta Suomessa. H E UNI The European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations (HEUNI) 91
93 7 Väkivalta ja rikollisuus 7.4 Väkivallasta aiheutuneet fyysiset vam m at ja psyykkiset seuraukset eri tekijäryhm än mukaan 2009/2010, % tapauksista (viim einen tapaus) Yhteensä Tuntematon Tuttu Naiset Miehet Naiset M iehet Naiset M iehet Fyysinen vamma 38,3 38,3 20,9 36,0 28,7 22,0 Psyykkinen seuraus 59,6 26,5 52,0 26,3 49,9 23,4 Fyysinen ja psyykkinen vamma 69,4 51,2 57,8 48,0 62,7 38,8 Otoskoko Nykyinen kumppani Entinen kumppani Naiset M iehet Naiset Miehet Fyysinen vamma 27,3 11,9 36,6 25,0 Psyykkinen seuraus 35,2 9,7 60,6 21,0 Fyysinen ja psyykkinen vamma 48,2 19,5 68,4 39,4 Otoskoko Lähde: Markku Heiskanen & Elina Ruuskanen: Tuhansien iskujen maa. Miesten kokema väkivalta Suomessa. H E UNI The European Institute for Crim e Prevention and Control, affiliated v/ith the United Nations (HEUNI) 92
94 7 Väkivalta ja rikollisuus 7.5 Naisten ja miesten kokeman väkivallan tapahtum akerrat eri tekijäryhmissä 15 vuotta täytettyä 2009/2010, % uhreista Tuntematon Tuttu Naiset Miehet Naiset Miehet 1 kerran 46,5 31,7 39,2 32,5 2-3 kertaa 31,9 42,8 35,0 36, kertaa 12,7 15,8 12,6 16,5 Yli 10 kertaa 3,3 5,1 8,4 8,8 Ei tietoa 5,6 4,6 4,8 6,2 Otoskoko Nykyinen kumppani Naiset Miehet Entinen kumppani Naiset Miehet 1 kerran 27,9 36,0 20,0 23,1 2-3 kertaa 38,6 44,5 31,0 40, kertaa 21,8 11,6 20,2 19,3 Yli 10 kertaa 5,1 3,7 23,0 14,2 Ei tietoa 6,6 4,2 5,8 3,3 Otoskoko Lähde: Markku Heiskanen & Elina Ruuskanen: Tuhansien iskujen maa. Miesten kokema väkivalta Suomessa. HELINI The European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated vvith the United Nations (HEUNI) 93
95 7 Väkivalta ja rikollisuus 7.6 Väkivallan tekijän ja uhrin sukupuoli 2009/2010 Tekijän sukupuoli Tuntematon tekijä Tuttu tekijä Naiset Miehet Naiset Miehet Nainen 13,0 1,4 25,6 3,8 Mies 83,2 95,3 69,9 93,5 Molempia 2,1 2,1 3,7 1,4 Ei tietoa 1,7 1,2 0,8 1,3 Yhteensä Otoskoko Markku Heiskanen Et Elina Ruuskanen: Tuhansien iskujen maa. Miesten kokema väkivalta Suomessa. HEUNI 2010 The European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated v/ith the United Nations (HEUNI) 7.7 Väkivallan tekijän ja uhrin sukupuoli 2009/2010 Tekijän ikä Tuntematon tekijä Tuttu tekijä Naiset Miehet Naiset Miehet Alle 16 2,7 2,7 5,1 8, ,1 42,8 30,7 39, ,7 45,8 36,8 39, ,4 5,7 26,1 13,0 Ei tietoa 2,1 3,0 1,3 0,3 Yhteensä Otoskoko Markku Heiskanen Et Elina Ruuskanen: Tuhansien iskujen maa. Miesten kokema väkivalta Suomessa. HELINI 2010 The European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations (HEUNI) 94
96 7 Väkivalta ja rikollisuus 7.8 Turva-, ensi- ja päihde-ensikotien asiakkaat 2011 Lkm % Aikuisia Naisia Miehiä Naisia Miehiä Turvakodit Ensikodit Päihde-ensikodit Lkm % Lapsia Tyttöjä Poikia Tyttöjä Poikia Turvakodit Ensikodit Päihde-ensikodit Lähde: Lähde: Ensi-ja turvakotien liitto ry Ensimmäinen ensikoti perustettiin 1942 ja turvakotitoiminta alkoi Ensimmäinen päihdeongelmien hoitoon erikoistunut ensikoti perustettiin Tällä hetkellä Ensi-ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä on 10 ensikotia ja 14 turvakotia (ensi- ja turvakotitoiminta on osassa paikoista samassa talossa) sekä 6 päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia. 95
97 8 Tietoyhteiskunta 8.1 Internetin, älypuhelim en ja sähköpostin käyttö 2011 Internetiä kolmen kuukauden aikana käyttäneet Ikä Älypuhelin omassa käytössä (Älypuhelin = matkapuhelin jossa on perinteistä matkapuhelinta laajempi kirjainnäppäimistö, hyötysovellusten latausmahdollisuus ja 3G-internetyhteys) a i Naiset»M ie het prosentilla naisista ja miehistä on omassa käytössään matkapuhelin. Oma sähköpostiosoite käytössä Ikä Kaikki % Lähde: T ieto - ja viestintätekniikan käyttötutkim us, kevät 2011, Tilastokeskus 96
98 9 Valta ja päätöksenteko 9.1 Eduskuntavaalit Suomessa 2011 Lkm % Yhteensä Naiset Miehet Naiset Miehet Ehdokkaat ,0 61,0 Valitut ,5 57,5 L ä h d e : V a a litila s to t, Tilastokeskus 9.2 Naisten osuus ehdokkaista, äänistä ja valituista eduskuntavaaleissa u i i i i i i i i i i i i i i Äänestysprosentti eduskuntavaaleissa vuonna 2011 oli naisilla 67,7 % ja miehillä 67,0 %. L ä h d e : V a a litila s to t, Tilastokeskus 97
99 9 Valta ja päätöksenteko 9.3 Kansanedustajien ikä 2011 (vuonna 2011 tä ytettyinä vuosina) Ikä J Lkm Lkm «N aiset «M iehet Naiskansanedustajien keski-ikä on 46 vuotta ja mieskansanedustajien 51 vuotta. Lähde: S u o m e n e d u s k u n ta 9.4 Kansanedustajat puolueittain 2011 Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen puolue Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Ruotsalainen Kansanpuolue Vihreä Liitto Kristillisdemokraatit Ahvenanmaan edustaja Lkm Lkm rai Naiset Miehet Lähde: S u o m e n e d u s k u n ta 98
100 9 Valta ja päätöksenteko 9.5 Eduskuntaryhmien johtohenkilöt 2011 Eduskuntaryhmä Yht. Puheenjohtaja Varapuheenjohtajat Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Yhteensä % Kansallisen Kokoomuksen 52,0 48,0 37,5 62,5 58,8 41,2 eduskuntaryhmä Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Perussuomalaisten eduskuntaryhmä Keskustan eduskuntaryhmä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä Vihreä eduskuntaryhmä Ruotsalainen eduskuntaryhmä Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä L äh d e : S uom e n e d u s k u n ta 9.6 Eduskunnan valiokuntien kokoonpano 2011 (heinäkuu) Sosiaali ja terveys Suuri I I» 14 3 Sivistys Työelämä ja tasa-arvo Ympäristö Laki Perustuslaki Talous Ulkoasiain Hallinto Tulevaisuus Valtiovarain Liikenne ja viestintä Maa- ja metsätalous Puolustus Tarkastus 12 5' IB S «M M t a r a c 1 ' Lkm «N aiset ^M ie het Suuressa valiokunnassa on 25 jäsentä, valtiovarainvaliokunnassa 21, tarkastusvaliokunnassa 11 ja muissa 17. Valiokuntien puheenjohtajissa on 6 naista ja 10 miestä. Varapuheenjohtajissa on 9 naista ja 8 miestä (Suuressa valiokunnassa on kaksi varapuheenjohtajaa). Lähde: S u o m e n e d u s k u n ta 99
101 9 Valta ja päätöksenteko 9.7 M inisterit 2011, pääministeri Jyrki Kataisen hallitus Nainen Mies Pääministeri Valtiovarainministeri Ulkoasiainministeri Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Kehitysministeri Oikeusministeri Sisäasiainministeri Puolustusministeri Hallinto- ja kuntaministeri Opetusministeri Kulttuuri- ja urheiluministeri Maa-ja metsätalousministeri Liikenneministeri Elinkeinoministeri Työministeri Sosiaali- ja terveysministeri Peruspalveluministeri Ympäristöministeri Asunto- ja viestintäministeri Yhteensä 9 10 % L ä h d e : V a ltio n e u v o s to n k a n slia
102 9 Valta ja päätöksenteko 9.8 Ministerivaliokuntien ja ministerityöryhmien jäsenet 2011 Yhteensä Naiset Lkm M iehet Lkm Naiset % M iehet % Lakisääteiset ministerivaliokunnat Uiko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ,0 75,0 EU-ministerivaliokunta ,3 41,7 Raha-asiainvaliokunta ,0 50,0 Talouspoliittinen ministerivaliokunta ,0 75,0 Ministerityöryhmät Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä ,5 37,5 Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä ,5 62,5 Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä ,0 25,0 Energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmä ,0 50,0 Peruspalveluohjelman ministerityöryhmä ,0 20,0 Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä ,5 62,5 Venäjä-asioiden ministerityöryhmä ,3 66,7 Harmaan talouden ministerityöryhmä ,0 25,0 Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä ,5 37,5 Kotoutus- ja maahanmuuttopoliittinen ministerityöryhmä ,0 50,0 Läh d e : V a ltio n e u v o s to n ka n slia (Jyrki Kataisen hallituksella ei ole politiikkaohjelmien ministeriryhmiä.) 101
103 9 Valta ja päätöksenteko 9.9 Valtioneuvoston kanslian ja m inisteriöiden asettam ien voimassa olevien hankkeiden*) jäsenet 2011 Ministeriö Varsinaiset jäsenet Lkm Naiset Miehet % Naiset Miehet Kauppa- ja teollisuusministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Maa-ja metsätalousministeriö Oikeusministeriö Opetus-ja kulttuuriministeriö Opetusministeriö Puolustusministeriö Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ-ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö Valtioneuvoston kanslia Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö Yhteensä Ministeriö Varajäsenet Lkm Naiset Miehet % Naiset Miehet Kauppa- ja teollisuusministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Oikeusministeriö Opetus-ja kulttuuriministeriö Opetusministeriö Puolustusministeriö Sisäasiainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ-ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö Valtioneuvoston kanslia Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö Yhteensä *) Johtoelimet, edustajistot.komiteat, toimikunnat, neuvottelukunnat, lautakunnat, työryhmät ym. L ähde: V a ltio n e u v o s to n han ke re kiste ri 102
104 9 Valta ja päätöksenteko 9.10 M inisteriöiden jo h to 2011 Yhteensä Naiset Lkm Miehet Lkm Naiset % Miehet % Kansliapäälliköt, valtiosihteerit 15 4 n Alivaltiosihteerit Osastopäälliköt, ylijohtajat Tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkö on nainen. Korkeimman oikeuden kansliapäällikkö on nainen. L ä h d e : V a ltio n e u v o sto n ka n slia, m in is te riö t 9.11 N aiste n osuus eh d o kkais ta, ä ä n istä ja v a litu is ta k u n n a llis va a le is sa % L ä h d e : V a a litila s to t, Tilastokeskus 103
105 9 Valta ja päätöksenteko 9.12 Aluehallinnon jo h ta ja t Kunnan- ja kaupunginjohtajat 2010 Lkm % Yhteensä Naiset Miehet Naiset Miehet Kunnanjohtajat Kaupunginjohtajat Yhteensä L ähde: K u n ta s e k to rin p a lk k a tila s to t, Tilastokeskus Kunnanhallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajat kaudella % Naiset Miehet Kunnanhallitukset puheenjohtajat varapuheenjohtajat Kunnanvaltuustot puheenjohtajat varapuheenjohtajat Lähde: Suomen K untaliitto Läänien johto Lkm % Yhteensä Naiset Miehet Naiset Miehet Maaherrat Aluehallintovirastojen ylijohtajat Läh d e : L ä ä n in h a llitu k s e t, a lu e h a llin to v ira s to t 104
106 9 Valta ja päätöksenteko 9.12 Aluehallinnon jo h ta ja t ( atk.) Maakunnat ml. Ahvenanmaa Lkm Yhteensä Naiset Miehet % Naiset Miehet Maakuntajohtajat Lähde: M a a k u n ta liito t Maakuntahallitukset 2009 Yhteensä Naiset Miehet Lkm Lkm % Lkm % Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Maakuntavaltuustot 2009 Yhteensä Naiset Miehet Lkm Lkm % Lkm % Varsinaiset jäsenet Varajäsenet L äh d e : S uo m e n K u n ta liitto Muu paikallistason johto Yhteensä Naiset Miehet Lkm Lkm % Lkm % TE-keskusten ja ELY-keskusten johto L ä h d e : ELY-keskukset ja TE-keskukset 105
107 9 Valta ja päätöksenteko 9.13 Työnantajakeskusjärjestö (Elinkeinoeläm än keskusliitto) 2011 Lkm % Yhteensä Naiset Miehet Naiset Miehet Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat Hallituksen jäsenet Johtajisto Edustajisto Lähde: E lin k e in o e lä m ä n k e s k u s liitto 9.14 Palkansaajakeskusjärjestöt 2011 Lkm Yhteensä Naiset Miehet % Naiset Miehet Puheenjohtajisto/johto 16 5 n 31,3 68,8 Hallitus ,0 75,0 Valtuusto/edustajisto ,5 55,1 Jäsenistö ,3 45,7 1) Akavalla ei ole valtuustoa. Lähde: Palkansaajajärjestöt (SAK, STTK, Akava ) 9.15 Am m attikorkeakoulut ja yliopistot 2011 Lkm Yhteensä Naiset Miehet % Naiset M iehet Ammattikorkeakoulujen rehtorit Yliopistojen rehtorit Professorit (2009)*) *) Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus Lähde: A m m attikorkeakoulut ja yliopistot 106
108 9 Valta ja päätöksenteko 9.16 Suomen Akatem ia Lkm Yhteensä Naiset Miehet % Naiset Miehet Tieteelliset toimikunnat Puheenjohtajat Jäsenet Akatemiaprofessorit Lähde: Suomen A katem ia (nettisivut kesäkuu 2011) 107
109 9 Valta ja päätöksenteko 9.17 Poliittiset puolueet Puheenjohtaja Nainen Mies Varapuheenjohtajat Nainen Mies Kansallinen kokoomus Sosialidemokraattinen puolue Perussuomalaiset Suomen keskusta i 1 2 Vasemmistoliitto Vihreä liitto Ruotsalainen kansanpuolue Suomen kristillisdemokraatit Puoluesihteeri Puoluehallituksen muut jäsenet Nainen Mies Nainen Mies Kansallinen kokoomus Sosialidemokraattinen puolue Perussuomalaiset Suomen keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Ruotsalainen kansanpuolue Suomen kristillisdemokraatit P uoluevaltuuston Puoluevaltuuston 21 Pj:t ja vpj:t muut jäsenet Nainen Mies Nainen Mies Kansallinen kokoomus 2x Sosialidemokraattinen puolue 2 1x Perussuomalaiset Suomen keskusta 2 2x Vasemmistoliitto 2 1x Vihreä liitto 1x Ruotsalainen kansanpuolue Suomen kristillisdemokraatit 1 1x x=puheenjohtaja 1) Keskustalla ja vihreillä on puoluevaltuuskunta 2) Perussuomalaiset: ml. piirijärjestöjen pj:t, 1 N ja 15 M 3) RKP:llä ei ole puoluevaltuustoa L äh d e : P u o lu e e t 108
110 9 Valta ja päätöksenteko 9.18 Oikeuslaitos 2010 Oikeusaste Lkm Yht. Naiset Miehet % Naiset Miehet Korkein oikeus Presidentti Oikeusneuvokset Korkein hallinto-oikeus Presidentti Hallintoneuvokset Hovioikeudet (6 kpl) Presidentti Hovioikeudenlaamannit Hovioikeudenneuvokset Käräjäoikeudet (27 kpl vuoden 2009 alusta) Laamannit Käräjätuomarit Hallinto-oikeudet (8 kpl) Yl tuomarit Hallinto-oikeudentuomarit Erityistuomioistuimet Vakuutusoikeus Ylituomari Laamannit Kansliapäällikkö Vakuutusoikeustuomarit Työtuomioistuin Presidentti Työtuomioistuinneuvos Jäsenet Työtuomioistuinsihteerit Markkinaoikeus Ylituomari Markkinaoikeustuomarit Markkinaoikeussihteerit Asiantuntijajäsenet Lähde: Suomen valtiokalenteri
111 9 Valta ja päätöksenteko 9.19 Naisten osuus johtajista työnantajasektorin mukaan 2000 ja 2009 Johtajat ja ylimmät virkamiehet, kuntasektori Johtajat ja ylimmät virkamiehet, 3 6 L 52 I l 5 6 IIP M illi! H l 2000 valtiosektori 4 6. n r Johtajat, yksityinen sektori (palkansaajat) Vuonna 2000 oli palkansaajina johtotehtävissä työskenteleviä naisia 31 prosenttia ja 33 prosenttia vuonna Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus % 9.20 Pörssiyhtiöiden ja valtionyhtiöiden hallitukset Hallitusten jäsenet, % 2008 Naiset Miehet Yhteensä 2009 Naiset Miehet Yhteensä Pörssiyhtiöt 12,1 87, ,6 85,5 100 Valtionyhtiöt 33,0 67, ,9 66,1 100 Hallitusten jäsenet, % Naiset Miehet Yhteensä Naiset Miehet Yhteensä Pörssiyhtiöt 16,6 83, ,7 81,3 100 Valtionyhtiöt 34,7 66, ,4 61,6 100 Lähde: Pörssi- ja valtionyhtiöt 110
112 10 Ajankäyttö 10.1 Naisten ja miesten kokonaistyöpanos NAIMATON: Alle 45-v., vanhempien kotona asuva, ei lapsia Naiset Miehet Alle 45-v., muualla asuva, ei lapsia Naiset Miehet Yli 45-v., ei lapsia Naiset Miehet Yksinhuoltajat Naiset Miehet AVIO-TAI AVOLIITOSSA: Alle 45-v., ei lapsia Naiset Miehet Nuorin lapsi 0-6-vuotias Naiset Miehet Nuorin lapsi 7-17-vuotias Naiset Miehet Yli 45-v., ei lapsia Naiset Miehet.. Tieto on liian epävarma esitettäväksi Lähde: Ajankäyttötutkimus, Tilastokeskus Tuntia/viikko 111
113 10 Ajankäyttö 10.2 Naisten ja miesten kotityöt Naiset Kulkuneuvojen korjaus ja huolto Korjaus- ja rakennustyöt Lämmitys ja vesihuolto Toisen kotitalouden auttaminen Astianpesu Vaatehuolto Pihan ja eläinten hoito Lastenhoito Siivous* Ostokset ja asiointi Ruoan valmistaminen Miehet Vaatehuolto Astianpesu Kulkuneuvojen korjaus ja huolto Lämmitys ja vesihuolto Toisen kotitalouden auttaminen Lastenhoito Korjaus- ja rakennustyöt Pihan ja eläinten hoito Siivous* Ruoan valmistaminen Ostokset ja asiointi Minuuttia/vuorokausi * Vuosien tieto ei täysin vertailukelpoinen Lähde: Ajankäyttötutkimus, Tilastokeskus 112
114 10 Ajankäyttö 10.3 Naisten kotityöhön käyttämä aika iän mukaan Minuuttia/vuorokausi Ikä Lähde: Ajankäyttötutkimus, Tilastokeskus 10.4 Miesten kotityöhön käyttämä aika iän mukaan Minuuttia/vuorokausi « Ikä Lähde:Ajankäyttötutkimus, Tilastokeskus 113
115 10 Ajankäyttö 10.5 Naisten kotityöhön käyttämä aika pääasiallisen toiminnan mukaan Työllinen Työtön Koululainen tai opiskelija Työkyvytön/ työkyvyttömyyseläkkeellä Muulla eläkkeellä Omaa kotitaloutta hoitavat Lähde: Ajankäyttötutkimus, Tilastokeskus Minuuttia/vuorokausi 10.6 Miesten kotityöhön käyttämä aika pääasiallisen toiminnan mukaan Työllinen Työtön Koululainen tai opiskelija Työkyvytön/ työkyvyttömyyseläkkeellä Muulla eläkkeellä Lähde: Ajankäyttötutkimus, Tilastokeskus Minuuttia/vuorokausi 114
116 10 Ajankäyttö 10.7 Naimisissa tai avoliitossa olevien naisten osuus perheen yhteenlasketusta kotityöajasta % Alle 45-vuotias, ei lapsia Nuorin lapsi 0 6-vuotias Nuorin lapsi vuotias Vli 44-vuotias, ei lapsia Lähde: Ajankäyttötutkimus, Tilastokeskus 10.8 Miesten kotityöajan osuus naisten kotityöajasta sosioekonomisen aseman mukaan Maatalousyrittäjät Muut yrittäjät Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Työlliset yhteensä Lähde: Ajankäyttötutkimus, Tilastokeskus 115
117 10 Ajankäyttö 10.9 Kulttuuriharrastukset 2009 Näytteleminen 3 2 : i Laulaminen... 8 i m 6 Tanssi P 18 Videokuvaus n Naiset Valokuvaus Bm 26 «M iehet m i 28 Kirjoittaminen 1( B B H 10 Kuvataiteet Soittaminen m am m Lähde: Ajankäyttötutkimus, Tilastokeskus % Liikuntaharrastukset 2009 Kävelylenkkeily Kotivoimistelu Pyöräily Uinti Hiihto, laskettelu, luistelu* Ohjattu voimistelu Juoksulenkkeily Kuntosaliharjoittelu Tanssiliikunta Pallopeli yksilölajina Joukkuepeli * Marras-huhtikuu Lähde: Ajankäyttötutkimus, Tilastokeskus % 116
118 10 Ajankäyttö Liikuntaan, lukemiseen ja television päätoimiseen katsomiseen käytetty aika sekä tietokoneen käyttö Liikunta Naiset Miehet Lukeminen Naiset Miehet Television katsominen Naiset Miehet Tietokoneen käyttö Naiset Miehet O Minuuttia/vuorokausi Lähde: Ajankäyttötutkimus, Tilastokeskus 117
119 Tietopalvelu, Tilastokeskus puh Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh ISSN (pdf) ISBN (pdf ISSN (print) ISBN (print) Tuotenumero
Naiset ja miehet Suomessa 2011. Naiset ja miehet Suomessa 2011
ja miehet Suomessa 2011 Tietopalvelu, Tilastokeskus puh. 09 1734 2220 www.tilastokeskus.fi Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi
Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016
Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta
Kuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015
Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista
Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019
Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000
Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.10.2012
Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.0.202 Hanna Sutela Tilastokeskus Horisontaalinen segregaatio: ammatillinen, toimialoittainen, (työnantajasektorin
Työpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
KUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
Työpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja
Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste
NAISET JA MIEHET SUOMESSA 2016
SEURAA MEITÄ UUTISVIESTIT, SOME tuottaa tilastoja yhteiskunnan eri osa-alueilta edistää tilastotiedon käyttöä tukee tietoon perustuvaa päätöksentekoa luo edellytyksiä tutkimukselle NEUVONTA JA TIETOPALVELU
Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,
Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.
Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen
Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja
Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus 30.11. - taustatilastoja Ammattiasema - maisterin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen ammattiluokituksen mukaan 2014 - yksi vuosi valmistumisesta Kasvatusalat
Kuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.
Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta
TILASTOKATSAUS 23:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
Väestön koulutusrakenne 2015
Koulutus 2016 Väestön koulutusrakenne 2015 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja vuonna 2015 Vuoden 2015 loppuun mennessä 3 245 724 henkeä eli 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut
Opiskelua eri elämäntilanteissa
Opiskelua eri elämäntilanteissa Opiskelijuuden kehystyyppejä metsästämässä EUROSTUDENT-aineistosta Juhani Saari (Otus) Opintojen aikainen työssäkäynti 2007-15 AMKopiskelijoiden keskuudessa (tilastokeskus)
KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen
KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä
Väestön koulutusrakenne 2009
Koulutus 2010 Väestön koulutusrakenne 2009 Kuntien koulutustasoissa edelleen huomattavia eroja 2009 Vuoden 2009 loppuun mennessä 2 955 000 henkeä oli suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa,
ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)
ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
Väestön koulutusrakenne 2012
Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa
Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
Väestön koulutusrakenne 2011
Koulutus 2012 Väestön koulutusrakenne 2011 35 44-vuotiaat olivat parhaiten koulutettuja vuonna 2011 Vuoden 2011 loppuun mennessä 3 056 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa,
Kilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
TILASTOKATSAUS 7:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 7:18 1 17.12.18 SUOMALAIS- JA ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIAL- LINEN TOIMINTA VANTAALLA 00 16 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön pääasiallista
Korkeasti koulutettujen työllisyys
Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon
Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2017, joulukuu,. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8, prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 joulukuussa 227 000,
Henkilöstörakenteet Palkkatilasto
Henkilöstörakenteet 217 Palkkatilasto LOKAKUU 218 Henkilöstörakenteet 217 H enkilöstörakenteet 217 antaa yleiskuvan EK:n edustamilla aloilla työskentelevistä palkansaajista eri taustamuuttujien kuten toimialan,
Väestön koulutusrakenne 2010
Koulutus 2011 Väestön koulutusrakenne 2010 Tutkinnon suorittaneen väestön määrä moninkertaistunut 40 vuodessa Vuoden 2010 loppuun mennessä 3 005 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon
Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007
Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
Väestön koulutusrakenne 2017
Koulutus 2018 Väestön koulutusrakenne 2017 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja 2017 Vuoden 2017 loppuun mennessä 3 334 648 henkeä eli 72 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon
LIITE 5. Pisteet. YLIOPISTOVERTAILU - Yritysnäkökulma 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2. Vuosi. Pisteet 1,6 1,4. Oikeus tieteellinen 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2
LIITE 5,6,4,,8,6,4, HY Teologinen Humanis tinen Oikeus tieteellinen Y hteis kuntatieteellinen Ps y kologia Kas v atus tieteellinen Maatalous - mets ätieteellinen Lääketieteellinen Hammas lääketieteellinen
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin
ammatillisessa koulutuksessa 14.3.2017 Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin . 13/03/2017 Opetushallitus 2 Vieraskielisten opiskelijoiden lukumäärä ja osuus (%) kaikista
Väestön koulutusrakenne 2014
Koulutus 2015 Väestön koulutusrakenne 2014 Kuntien koulutustasoissa huomattavia eroja 2014 Vuoden 2014 loppuun mennessä 3 213 533 henkeä eli 70 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut
Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006
Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT
- 4-8. SIVISTYSTOIMI 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT 2007-2008 2008-200 200-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 Kouluja Peruskoulut 6 5 5 5 6 6 Lyseon lukio 1 1
Metsäalalla työskentelevä työvoima ja alan koulutuksen tuottama työllistyminen. Riitta Kilpeläinen Työtehoseura
Metsäalalla työskentelevä työvoima ja alan koulutuksen tuottama työllistyminen Riitta Kilpeläinen Työtehoseura Taustaa Kehittämistyötä tehty vuodesta 200 alkaen Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset
Toimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN
Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki
Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön
OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki
OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED
Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen
Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt
Ammatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
Ammatillinen koulutus 2011
Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu
TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto
Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien
Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,
Toimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
Julkiset hyvinvointimenot
Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013
Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun
Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015
2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta
Taulukko 87b/1. Tarve käyttää rahaa pelaamiseen yhä enemmän opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)
Taulukko 87b/1. Tarve käyttää rahaa pelaamiseen yhä enemmän opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO) en kyllä N % % 1. vuosi 381 97.9 2.1 2.-4. vuosi 838 96.7 3.3 5.-7. vuosi
LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET
LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018 Valtionhallinnon kehittämisosasto Seija Korhonen Huhtikuu 2018 % henkilölukumäärästä 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne Tämän raportin
Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli
Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo
- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT
- 48-8. SIVISTYSTOIMI 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT 2008-200 200-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Kouluja Peruskoulut 5 5 5 6 6 6 Lyseon lukio 1
Tietoa akavalaisista Kainuussa
Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti
Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp
Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena
Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V
Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN
Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen
SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden
TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:
TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)
Kunnalliset palkat ja henkilöstö
Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset tammikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,3-1,1 ALLE 25 VUOTIAAT 452-25 TYÖVOIMA
Muuttajien taustatiedot 2005
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti
Väestön koulutusrakenne 2013
Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut
Eväitä hyvän työuran rakentamiseen
Eväitä hyvän työuran rakentamiseen Aarresaari-verkoston maisteriuraseuranta 2016 Juha Sainio Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit yliopistojen työelämäja urapalvelujen sivuille.