TIETEESSÄ TAPAHTUU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETEESSÄ TAPAHTUU 63 2014 2015"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ TAPAHTUU Mediajulkisuus valikoi mielitiettynsä Suomi maailman turvallisin maa Akateemisen elämänmuodon ehdot Tieteellinen julkaiseminen Hyvä ihminen ja myötätunto Tiede ennustajana

2 TIETEESSÄ TAPAHTUU TIETEESSÄ TAPAHTUU -lehti kokoaa yhteen eri tieteenalat. Se on foorumi ajankohtaisille ja yleistajuisille tiedeartikkeleille sekä keskustelulle tieteestä ja tiedepolitiikasta. Päätoimittaja: Ilari Hetemäki Toimitussihteeri: Tiina Kaarela Ulkoasu: Heikki Kalliomaa Snellmaninkatu 13, Helsinki Puh. (09) Fax (09) Sähköposti: Toimitusneuvosto: professori (emeritus) Leif C. Andersson, päätoimittaja Ilari Hetemäki, professori Timo Honkela, tiedetoimittaja Markus Hotakainen, pääsihteeri Reetta Kettunen, professori Tuija Laine, professori Markku Löytönen (pj.), tutkijatohtori Nelli Piattoeva ja toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Puh. (09) Sähköposti: Julkaisija: Tieteellisten seurain valtuuskunta Painos kpl Ilmestyy 6 kertaa vuodessa 33. vuosikerta Lehdestä ilmestyy myös verkkoversio: Vanhat numerot luettavissa verkossa numerosta 7/1996 alkaen. Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa. Julkaisemme siinä tapahtumatietoja, jotka on lähetetty viimeistään osoitteeseen: ILMOITUKSET 1/1 takakansi 550 (4-v.) Takakannen sisäsivu 480 (4-v.) Sisäsivut (4-v.) 540 1/1 (mv) 480 1/2 sivu (mv) 280 Myynti: puh tai ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Vammalan kirjapaino, Sastamala 2015 PÄÄKIRJOITUS: Mediajulkisuus valikoi mielitiettynsä Ulla Järvi 1 Suomi maailman turvallisin maa? Leena Malkki 3 Akateemisen elämänmuodon mahdollisuuden ehdoista Sari Kivistö ja Sami Pihlström 8 Tieteellisen julkaisemisen muutokset kasvukipuja ja avoimuuden haasteita Mikael Laakso ja Juha Kere 16 Kohti tieteenalojen tasa-arvoa Olli Poropudas ja Janne Pölönen 20 LYHYESTI Ilari Hetemäki 25 TUTKIMUSTA SUOMESSA Hyvä ihminen ja myötätunto Helen Moster 27 TIETEENALAT DIALOGISSA Ennustamisen ulottuvuuksia Uskali Mäki 30 Ennustaminen taloustieteessä Antti Ripatti 32 Ei tiedettä ilman ennustuksia Syksy Räsänen 34 Prognoosi vai diagnoosi? Heikki Järvinen 37 TIETEEN KOHTAAMISIA Kui tämmöttii? Riitta Mustonen 39 KESKUSTELUA Uskontoasiantuntijuuden eri muotojen ja kriittisen position esittelyä Anna Haapalainen, Jere Kyyrö ja Tuomas Äystö 41 Todellisuuden tutkimiseen tarvitaan vain yhtä tiedettä Samuel Piha ja Markus J. Rantala 45 Yliopistojen laatueroista ja opintojen ohjauksesta Matti Seppälä 49 Akateemiset meriitit kriteerinä professorintehtäviin valittaessa Riitta-Liisa Korkeamäki 50 Hiidenmaalta unohtui tietokirjojen sivistystehtävä Kimmo Pietiläinen 51 KIRJALLISUUS Ylikankaan testamentti Maria Lähteenmäki 53 Antiikin nimistöä H. K. Riikonen 56 Nokkela opas orjanpitoon Pauliina Raento 57 Lähihistoriaa uusien lähteiden valossa ja vanhojenkin Tapio Tervamäki 59 Miten uusliberalistinen hegemonia rakennettiin Suomeen? Leena Eräsaari 63 Kasvatuksen paradoksi Pekka Wahlstedt 66 Tarkka kuvaus hyppivistä sepistä ja hohtavista jalokuoriaisista Mattias Tolvanen 67 Myytti kielestä ja sen purkaminen Anneli Kauppinen 69 Tarpeellista toistoa julkaisemisen merkityksestä Elina Hytönen-Ng 70

3 PÄÄKIRJOITUS Mediajulkisuus valikoi mielitiettynsä Ulla Järvi Jos toimittaja on tv-keskustelun alkajaisiksi jo päättänyt, mitä mieltä hän itse on asiasta ja sen lisäksi asemoi meidät studioon kutsumansa asiantuntijat valmiisiin lokeroihin, niin mitä minä siellä enää teen? Näin parahtaa moni asiantuntija nykyisin. Sanavalmis tieteentekijä on kelpo haastateltava nopeaa reagointia ja omia mielipiteitä edellyttävään televisiokeskusteluun. Konkariasiantuntijat osaavat kysyä ennakkoon tärkeitä kysymyksiä: Paljonko minulla on todellista puheaikaa? Keitä muita haastateltavia stu dioon tulee? Onko tehty valmiita inserttejä ja mistä näkökulmasta? Neljästä kuuteen minuuttia on nykyformaateissa jo pitkä aika puhua, eikä sitä tarjota missään nimessä yhdessä pätkässä. Kun toimittaja kertoo, että toinen haastateltava on vielä varmistumatta, kyyninen asiantuntija varautuu pahimman huuhaa-tyypin kohtaamiseen. Jos valmiita inserttejä ei ole, voi huokaista varovaisen helpottuneena; aiheen käsittelytapaa ei rajata kovin tiukasti. Pitääkö julkisuuteen todella suhtautua näin raadollisesti? Ovatko toimittajat heittäneet Journalistin ohjeet romukoppaan? Eikö toimittajien tavoitteena enää olekaan arvovapaa tiedonvälitys? Vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin kannattaa hakea niin tieteentekijöiden kuin journalistienkin piiristä. Tiedeviestinnän tutkimus on jo pitkään havainnoinut asiantuntijuuden murrosta. Kaikesta tiedosta on tulossa samanarvoista, eikä asiantuntijuutta ratkaise enää pelkkä asema tiedeyhteisössä vaan myös kyky tuoda julki tutkimustaan ja osaamistaan. Yhä harvalukuisempi toimittajakunta joutuu tekemään työtään yhä kiristyneemmissä aikatauluissa. Juttujen näkökulmia joudutaan rajaamaan, jolloin myös asiantuntijoiden määrä väkisin vähenee. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskus havaitsi viime vuoden marraskuussa julkaisemassaan tutkimuksessa, että julkisuuden asiantuntijatehtävät kasautuvat voimakkaasti. Tuhansien tutkijoiden maassa muutama kymmenen enimmäkseen miestä hallitsee tieteen ääntä. Etenkin tv-journalismi on muuttunut 2000-luvun aikana. Ohjelmat ovat tiukasti formatoituja eli ennakkoon suunniteltuja ja aikataulutettuja. Esimerkiksi Ylen TV1:n iltauutisten jälkeiset ajankohtaisohjelmat on suunniteltu viikonpäivien mukaan. Alkuviikosta on asiallisempaa, loppuviikkoa kohden kevenee. Viihteellisyys tarkoittaa esimerkiksi normaalia jyrkempiä vastakkainasetteluita keskustelijoiden välillä. Tavoitteena ei olekaan konsensuksen saavuttaminen, vaan ärhäkkä väittely studiossa. Tieteen ammattilaisen formatointi saattaa yllättää. Ammattipoliitikot tuntevat jo pelin säännöt, eivätkä odotakaan saavansa ääntään kuuluviin ilman väliheittoja ja huutelua. Kokeneet järjestö- ja mielipidevaikuttajat tuntuvat myös viihtyvän tv-keskusteluissa, koska heillä on selkeä oma agenda ajettavanaan. Mikä voisi olla tieteentekijän ja tiedemaailman edustajan media-agenda? Minkä puolesta hän mediassa puhuu? Moni soisi, että julkisessa puheessa tieteilijät edistäisivät nimenomaan tieteellisen maailmankuvan ymmärtämistä ja hyväksyntää. Tammikuussa tiedejournalismista Helsingin yliopistossa väitellyt tutkija Vienna Setälä havaitsi tutkimuksessaan, että tieteellinen maailmankuva välittyy ainakin viestinten terveysjutuissa. Erityisesti luonnontieteillä on vankka asema puhuttaessa hyvinvoinnista ja sairaudes- TIETEESSÄ TAPAHTUU 3/2015 1

4 ta. Setälän mukaan median ihmiskuva on kuitenkin rationaalinen ja välineellinen. Terveyttä tavoitellaan teknologisesti mitattavilla suoritteilla, joilla pyristellään irti lukkoon lyödystä perimästä ja molekyylien ylivallasta. Setälä kaipaisi median terveyspuheeseen nykyistä enemmän kokemusperäistä tietoa ja mekanistista ihmiskuvaa laajempaa terveyskäsitystä. Ihmisen hyvinvointi kun ei koostu vain oikeista ruokailutottumuksista, kuntoilusta ja painonhallinnasta. Journalismi ja mediapuhe elävät aina kiinni omassa ajassaan. Suorituskeskeinen terveysajattelu on yksi esimerkki arvokulttuurin ja journalismin saumattomasta vuoropuhelusta. Mediapuheeseen istuvat sujuvimmin numerot, mittaustulokset, imperatiivit ja kiellot. Lääkärit ja luonnontieteilijät taitavat luonnostaan tämän eksaktin puhetavan, jossa 10 prosentin painonlasku pienentää diabetesriskiä 30 prosenttia tai 10 mikrogramman D-vitamiiniannos on täysin riittävä. Mitä täsmällisemmin lääke- ja luonnontieteilijä esittää viestinsä, sitä helpommin se ylittää median uutiskynnyksen. Kelpuuttamalla näitä numeraalisia terveysesityksiä tiedotusvälineet samalla opettavat asiantuntijoita sovittamaan omaa ilmaisuaan medialle mieleiseksi. Miten median voisikaan saada laventamaan ihmiskuvaansa ja välittämäänsä terveyskäsitystä, kun ne ovat asiantuntijoidenkin vaikeasti tai jopa mahdottomasti hallittavissa. Rakastaminen ja rakastetuksi tulemisen tunne ovat ihmisen evoluutioon kuuluvia itsetunnon ja hyvinvoinnin keskeisiä peruspilareita. Mutta miten siitä voisi puhua mediassa konkreettisesti ja ymmärrettävästi? Mediakieleen sopivan iskevyyden lisäksi mekaaninen terveyskäsitys tukee tiedotusvälineiden ansaintalogiikkaa. Yksinkertaisia tuotteita kun voi tehokkaasti mainostaa. Vaan mitä mittareita, elintarvikkeita tai pillereitä voisi myydä perusluottamuksen tunteen lisäämiseen? Ihan vähäisillä paradigmojen muutoksella terveyskäsityksemme tuskin tulee muuttumaan. Terveys- ja hyvinvointikäsitteen laajentaminen on vain yksi esimerkki niistä uusista tiedeviestinnän ajatusmalleista, joista tiedeyhteisön ja journalistien olisi syytä keskustella. Vastaavia vuoropuhelun ja näkökulman laajentamisen paikkoja löytyy kaikilta tieteenaloilta. Keskusteluun tarvitaankin lisää mediataitoisia tieteentekijöitä ja asiantuntijoita. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan vuonna 2013 julkaisemassa Kansallisessa tiedeviestinnän toimenpideohjelmassa ehdotetaan tiedeviestinnän opetuksen sisällyttämistä kaikkien korkeakoulujen opetussuunnitelmiin. Ehdotus ei jäänyt sanahelinäksi, vaan Tutkimuseettinen neuvottelukunta, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Tieteellisten seurain valtuuskunta ovat käynnistäneet kansallisen hankkeen tutkimusetiikan ja vastuullisen tiedeviestinnän verkkokurssien toteuttamiseksi. Myös Suomen tiedetoimittajain liitto on tässä hankkeessa mukana. Opintokokonaisuuden suorittaisivat kaikki korkeakouluopiskelijat sopivassa kohdassa opintojaan. Viestintätaitoja voi ja tulee harjoitella ja harjoittaa. Liian herkkänahkainen ei kannata olla eikä suuttua yhdestä ylilyövästä otsikosta tai tvkeskustelussa epäonnistumisesta. Mitä paremmin median toimintaa ja journalismin pelisääntöjä tuntee, sitä paremmin saa oman äänensä julkisessa keskustelussa kuulumaan. Jos tiedeyhteisö väistyy mediajulkisuudesta, sinne menevät muut: aatteellisten ajatuspajojen edustajat, liikeelämän lobbarit ja tiedemaailman rajoilla liikkuvat besserwisserit. Median prime time täyttyy puheesta aina. Kirjoittaja on filosofian tohtori, viestinnäntutkija ja Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri. 2 TIETEESSÄ TAPAHTUU 3/2015

5 Suomi maailman turvallisin maa? Leena Malkki Suomea pidetään yleisesti lintukotona, jonne suuren maailman vaarat ja villitykset eivät ulotu. Terrorismi, mafiat, pommi-uhat ja aidoin eristetyt kaupunginosat mielletään ulkomaan uutisiksi. Tässä kirjoituksessa pohditaan, missä määrin tämä käsitys pitää paikkansa. Vaikka poliittista väkivaltaa on kiistatta ollut vähän viime vuosikymmeninä, sitä saattaa olla ollut enemmän kuin mitä yleisesti halutaan nähdä. Suurimmat väkivallan uhat ovat kuitenkin dramaattisten iskujen sijasta paljon arkisempia. Vanhan sanonnan mukaan on lottovoitto syntyä Suomeen. Osana suomalaista lottovoittoa on pidetty sitä, että Suomessa on turvallista olla ja asua. Käsitys Suomesta turvallisena paikkana saa vahvistusta monista kansainvälisistä seurantatilastoista. OECD:n tilastoissa Suomi on yksi niistä maista, joissa ihmiset kokevat turvallisimmaksi kävellä yksin pimeässä kaupungissa. Eurobarometritutkimusten valossa suomalaiset pitävät rikollisuutta ja terrorismia paljon vähäisempinä huolina kuin EU-maiden asukkaat keskimäärin. Missä määrin Suomea voi perustellusti pitää poikkeuksellisen turvallisena maana? Kysymys turvallisuudesta on laaja jo pelkästään siksi, että turvallisuuden käsite on monitulkintainen. Yhtäältä sen voi ymmärtää tunteeksi tällöin olennaista on se, miten ympäristö koetaan. Toisaalta turvallisuuden voi ymmärtää konkreettiseksi asioiden tilaksi. Turvallista on silloin, kun ihmisiin, omaisuuteen tai yhteiskuntajärjestelmään ei kohdistu vahingontekoja tai niiden uhkia. Tämä artikkeli keskittyy pääosin yhteen turvallisuuden osa-alueeseen, nimittäin Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvaan väkivallan uhkaan. Väkivalta ja sen uhka on tietenkin vain yksi turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen vaikuttava tekijä, mutta varsin merkittävä sellainen. Väkivallan suhteen Suomea on pidetty lintukotona, jossa ei ole katujengejä, mafioita, militioista puhumattakaan. Mutta onko Suomi todella sellainen lintukoto, jollaiseksi sen miellämme onko se ollut sitä ja onko se sitä edelleen? Poliittisen väkivallan kesyt vuosikymmenet Jos väkivallalla tarkoitetaan poliittista väkivaltaa, toisen maailmansodan jälkeinen Suomi on todellakin ollut harvinaisen rauhallinen paikka. Loppuvuodesta julkaistussa kansainvälisessä terrorismi-indeksissä Suomi pitää jumbosijaa pyöreän nollansa kanssa. Terrorismiksi miellettyjä iskuja ei ole tehty sotien jälkeisessä Suomessa lainkaan. Silloin kun Saksan punaisen armeijakunnan ja Italian punaisten prikaatien kaltaiset ryhmät tekivät pommi-iskuja ja sieppauksia muualla Euroopassa ja 1970-luvun vaihteesta lähtien, Suomessa radikaalein teko taisi olla Vanhan ylioppilastalon valtauksen yhteydessä rikottu ikkuna. Väkivaltaisella toiminnalla kyllä flirttailtiin; käytännössä kuitenkin tämä jäi täysin puheen tasolle. Tätä on selitetty sillä, että vanhemman sukupolven aatetoverit puhuivat nuoret höyrypäät pois suunnitelmistaan. Lisäksi väkivallalla tai sillä uhkaamisella provosointiin ei ollut tarvettakaan. Riittävää kauhistusta vanhemmissa sukupolvissa nuoret saivat aikaan jo sillä, että he julistivat kannattavansa Neuvostoliittoa. Sama asetelma on toistunut useiden muiden transnationaalien poliittisen väkivallan aaltojen kanssa poliittiseen väkivaltaan liitetty aatemaailma on usein rantautunut Suomeen TIETEESSÄ TAPAHTUU 3/2015 3

6 ja saavuttanut jonkin verran kannattajia, mutta radikaalit teot ovat jääneet pitkälti puuttumaan. Miten sodan jälkeisen Suomen rauhallisuutta tässä suhteessa voidaan selittää? Suomella on kuitenkin viime vuosisadan ensimmäisiltä vuosikymmeniltä varsin vankkoja poliittisen väkivallan perinteitäkin. Asiaa ei ole kovin kattavasti tutkittu eikä tämäntyyppisiin kysymyksiin ole helppo aukottomasti vastatakaan. Valistuneita näkemyksiä voi kuitenkin esittää. Asiaa koskevia olettamuksia pohditaan esimerkiksi Anssi Kullbergin toimittamassa kirjassa Suomi Terrorismi Supo. Poliittisen väkivallan puuttumista Suomessa on selitetty muun muassa sillä, että Suomi on syrjäinen, kylmä ja harvaanasuttu maa. Mikään näistä tekijöistä ei kuitenkaan näytä yhdistävän niitä maita, joissa on ollut vähän poliittista väkivaltaa tai terrorismia. Yksi esimerkki löytyy heti rajan takaa Venäjältä. Joskus vedotaan suomalaisten lainkuuliaisuuteen ja viileäpäisyyteen. Tätä olettamusta voi kyseenalaistaa sillä, että suomalaiset ovat kuitenkin käyneet sotia ja sisällissotia. Lisäksi tällaisilla kulttuurisilla kansanluonne-tyyppisillä selityksillä on vaikea selittää ääri-ilmiöitä. Erityisesti terrorismin kaltainen poliittinen väkivalta on aina varsin pienen ihmisjoukon toimintaa. Toisekseen Saksa ja Japani tunnetaan myös lainkuuliaisina ja järjestystä arvostavina maina, mutta niissäkin on ollut poliittista väkivaltaa. Poliittisen väkivallan vähäisyyttä on selitetty myös vedoten Suomen yhteiskunnallisiin oloihin. Tässä yhteydessä on viitattu esimerkiksi hyvinvointivaltioon. Kun hyvinvointipalvelut tarjoavat kaikille kohtuullisen toimeentulon ja koulutuksen, tarvetta protestoinnille ei ole. Hyvinvointipalveluiden rakentamisen juuret itse asiassa liittyvätkin osittain ajatukseen rakentaa yhteiskunnallista vakautta vastaamalla työväestön tarpeisiin. Tässä selityksessä saattaa olla ainakin osittain perää, varsinkin jos ajatellaan mellakoinnin kaltaista väkivaltaa. Toisaalta jos puhutaan terrorismista, niin tämäkään selitys ei ole täysin pätevä. Pelkästään maan vauraus ei ainakaan selitä terrorismin puuttumista. Terrorismi on ehkä ollut pikemminkin nimenomaan vauraiden maiden ongelma, kun taas köyhissä maissa on nähty toisentyyppistä, spontaanimpaa poliittista väkivaltaa. Toiseksi on vedottu siihen, että Suomessa on toimiva demokraattinen järjestelmä ja ihmisten perusoikeudet toteutuvat hyvin, ja näin täällä on hyvät mahdollisuudet poliittisen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Väkivaltaa ei siis tarvita, koska on muita tehokkaampia keinoja. Tämäkin selitys on periaatteessa järkeenkäypä. Ongelma on kuitenkin se, että jos ajattelee nimenomaan terrorismia, niin sitä on kyllä myös liberaaleissa demokratioissa, joidenkin mielestä jopa nimenomaan liberaaleissa demokratioissa. Jos poliittisen väkivallan käyttäminen perustuu ajatukselle, että väkivallan kautta saadaan huomiota tavoitteille, niin se vaatii toimiakseen vapaan median. Autoritaarisessa yhteiskunnassa propaganda väkivallan tekojen kautta kun ei tahdo toimia. Tähän kiinteästi liittyvä selitys on viitata maan poliittisen kulttuuriin. Suomessa esimerkiksi politiikan tekeminen on ollut perinteisesti varsin konsensushakuista. Erityisen merkittävä tekijä tässä suhteessa on se, miten poliittinen eliitti suhtautuu protestiliikkeisiin. Eri Euroopan maista on kuvauksia siitä, miten esimerkiksi ja 1970-luvun taitteen radikaalien liikkeiden uho taittui merkittävästi, kun protestoivat nuoret alkoivat institutionalisoitua eli heille tarjottiin mahdollisuutta osallistua parlamentaariseen toimintaan. Näin vaikuttaa käyneen myös Suomessa. Väkivallan epäpolitisoivat tulkinnat Toisaalta poliittisen väkivallan puuttuminen on osin tulkintakysymys. Siinä missä väkivalta itsessään on todellista, siitä tulee poliittista väkivaltaa tai terrorismia vasta tulkinnan kautta. Olen itse toisaalla väittänyt, että erityisesti terrorismi-sanaa on käytetty suomalaisessa keskustelussa erittäin säästeliäästi erityisesti kotimaisista toimijoista. Väittäisin, että Suomessa on laajemminkin haluttomuutta tulkita väkivallan tekoja poliittisiksi. Tekojen tulkintaan vaikuttaa voimakkaasti aina se historiallinen ja kulttuurinen konteksti, jossa teot tapahtuvat ja jossa niitä tulkitaan. 4 TIETEESSÄ TAPAHTUU 3/2015

7 Suomessa ei ole tapahtunut yhtään sellaista tekoa, joka olisi tulkittavissa yksinomaan terrorismiksi. Sen sijaan on joukko tekoja, jotka olisi ollut mahdollista tulkita myös terrorismiksi, jos siihen olisi ollut halua. Yksi tällainen teko on lokakuussa 2008 tehty polttopulloisku Turkin suurlähetystöön Helsingissä. Viisi nuorta tuomittiin teosta ehdolliseen vankeuteen. Motiivina iskun tekemiselle oli osoittaa mieltä Turkin valtion harjoittamaa kurdipolitiikkaa ja kurdien kohtelua vastaan. Vastaavanlaisia suurlähetystöja konsulaatti-iskuja tehtiin samoihin aikoihin myös muualla Euroopassa. Teko jäi suomalaisessa mediassa hyvin vähälle huomiolle, todennäköisesti siksi, että se aiheutti varsin pienet vahingot eikä kukaan loukkaantunut. Oikeudessa sitä käsiteltiin tuhotyönä. Teolla oli kuitenkin ilmeinen poliittinen motiivi, mikä tuotiin esille myös oikeudenkäynnissä. Toisekseen ihmisuhrien puuttuminen ei ole aiemminkaan estänyt teon pitämistä terrorismina. Toinen esimerkki iskusta, jonka olisi voinut tulkita toisinkin, on Myyrmannin pommi-isku lokakuussa Myyrmannin kauppakeskuksessa Vantaalla räjähti voimakas pommi, joka surmasi seitsemän henkilöä ja aiheutti vammoja yli sadalle. Pian paljastui, että pommin oli vienyt paikalle 19-vuotias vantaalaisnuorukainen. Teko tuli kaikille nuoren miehen tunteneille yllätyksenä eikä tämän motiivi koskaan selvinnyt. Tutkinnanjohtajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että pommi räjähti tarkoituksella juuri Myyrmannissa. Suomessa tekoa käsiteltiin onnettomuutena, mutta ulkomaisessa mediassa puolestaan spekuloitiin, oliko Suomikin joutunut nyt terrorismin kohteeksi. Voi miettiä, minkälaisia tulkintoja teon luonteesta olisi tehty, jos tekijällä olisi tiedetty olleen äärioikeistokytköksiä saatikka jos hän olisi ollut islaminuskoinen maahanmuuttaja. Tulkinnat olisivat olleet väistämättä hyvin erilaisia, vaikka tekijän motiiveista ei olisi tiedetty yhtään sen enempää. Ennen poliittisen väkivallan aihepiiristä poistumista täytyy vielä todeta, että nähtäväksi jää, säilyykö Suomi nykyisen transnationaalin väkivallan aallon, eli jihadi-terrorismin, syrjämaana samalla tavalla kuin aiempien aaltojen kohdalla. Viimeisten vuosien aikana on ollut nähtävissä merkkejä siitä, että aallot ovat nyt lyömässä tännekin. Suojelupoliisin arvion mukaan niin sanottujen riskihenkilöiden määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina nopeasti. Tuoreimmassa vuosikertomuksessa arvioidaan, että määrä on nyt noin kolmesataa, ja kasvua on ollut viimeisen kahden vuoden aikana 45 %. Osa tästä voi johtua valvonnan tehostumisesta, mutta se selittää lukujen kasvusta korkeintaan osan. Erityistä huolta aiheuttaa se, mitä Syyriaan vierastaistelijaksi Suomesta lähteneet tekevät, jos palaavat Suomeen. Osa on jo palannutkin. Lisäksi hiljattainen Suomen ensimmäinen terrorismirikoksia koskeva oikeudenkäynti toi julki sen, että Suomessa oleskelevilla ihmisillä on merkittäviä kytköksiä somalialaiseen väkivaltaiseen al-shabaab-järjestöön. Vaikka Suomessa ei juuri terrorismin kaltaista poliittista väkivaltaa olisikaan, tänne on kuitenkin rantautunut toinen ylikansallinen väkivaltainen ilmiö. Suomi on yksi niistä harvoista Euroopan maista, joissa on tehty sellaisia kouluampumisia, jotka ovat kohdistuneet kouluun yhteisönä ja instituutiona. Samaan traditioon voi liittää myös maaliskuussa 2013 paljastuneen suunnitelman tehdä isku Helsingin yliopistoon. Iskusuunnitelma oli saanut vaikutteita koulusurmien alakulttuurista. Koulusurmat, vaikka eivät olekaan poliittista väkivaltaa, ovat kuitenkin symbolista ja summittaista väkivaltaa, joka kohdistuu yhteiskunnan keskeistä instituutiota vastaan. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat edustavat koulusurmatyyppiä, jossa tekijät katsovat olevansa osa laajempaa kapinaan nousseiden sorrettujen joukkoa. Tekojen voimakkaana esikuvana on vuonna 1999 tapahtunut ja valtavaa julkisuutta saanut Columbinen koulusurma Yhdysvalloissa. On mielenkiintoinen kysymys, miksi kostoa, tekijöiden ylivertaisuutta ja näkyvästi maskuliinisuutta korostava koulusurmakulttuuri vetoaa juuri suomalaisiin poikiin. Toteutuneiden koulusurmien lisäksi Suomessa on ollut useita estettyjä koulusurmia. Koulu-uhkaukset ovat olleet lähes viikoittainen ilmiö. TIETEESSÄ TAPAHTUU 3/2015 5

8 Geopolitiikka, pullo ja syrjäytyminen väkivallan uhan laaja kuva Terrorismin, polttopulloiskujen ja koulusurmien kaltaiset uhkat muodostavat kuitenkin varsin marginaalisen uhan. Ne ovat käytännössä kaikissa vähänkään järjestäytyneissä maissa harvinaisia ja edustavat epätyypillistä väkivaltarikollisuutta. Siksi kysymystä väkivallasta ja suomalaisista on syytä tarkastella myös laajemmasta näkökulmasta. Globaalissa tarkastelussa Suomi on tilastojen valossa väkivallan suhteen hyvin turvallinen maa, myös jos asiaa tarkastellaan laajemminkin kuin pelkästään poliittisen väkivallan osalta. Tähän on kuitenkin lisättävä pari asiaa, toinen liittyen Suomeen kansainvälisessä yhteydessä ja toinen puolestaan Suomen sisäiseen väkivaltaan. J. K. Paasikiven usein toistettu lausahdus kuuluu, maantieteelle emme voi mitään. Laajassa katsantokannassa Suomen geopoliittinen sijainti tuo mukanaan sellaisia kansalliseen turvallisuuteen liittyviä epävarmuuksia, joita useilla Euroopan mailla ei nykyisellään ainakaan yhtä suorasti ole. Siinä mielessä Suomea ei ehkä voi nyt eikä menneinäkään vuosikymmeninä ihan muitta mutkitta pitää lintukotona tai turvallisena pullonpohjana, vaikka maan sisäiset olot olisivat olleetkin vakaat. Nämä geopoliittiseen sijaintiin liittyvät epävarmuudet ovat nousseet julkiseen keskusteluun Ukrainan kriisin ja Venäjän kehityksen myötä. Mitä Suomen sisäiseen väkivaltatilanteeseen arjen tasolla tulee, niin on vaikea kuvata Suomea kuitenkaan väkivallattomaksi maaksi. Jos vertailukohtana on Syyria, niin toki näin on. Sen sijaan jos vertailukohdaksi ottaa sen maajoukon, johon Suomi yleensä mielellään vertaa itseään eli Länsi-Euroopan, tilanne ei ole kovin mairitteleva. Poliittista väkivaltaa suurempi väkivallan uhka kansalaisia kohtaan liittyy länsimaissa yleensä muihin väkivallan muotoihin. Nämä tilastot eivät tosiaan ole Suomen kannalta kovin mieltä ylentäviä. Väkivaltarikollisuuden ja ylipäänsäkin rikollisuuden kansainvälisen vertailu on varsin hankalaa, koska eri maissa tilastoidaan rikollisuutta niin eri tavoin. Helpointa se on yleensä henkirikosten kohdalla, koska ne tulevat yleensä varsin kattavasti poliisin tietoon ja määrittelyt ovat suhteellisen yhteneväisiä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Henkirikoskatsaus 2014 tarjoaa hyvän näköalan suomalaiseen henkirikollisuuteen. Henkirikosten suhteellisessa määrässä Suomi sijoittuu Länsi-Euroopan maiden terävimpään kärkeen. Lukemat ovat olleet perinteisesti samaa luokkaa Itä-Balkanin, Baltian maiden ja Itä- Euroopan maiden kanssa. Henkirikosten määrä on ollut Suomessa laskussa, mutta Suomen suhteellinen asema ei ole paranemissa. Henkirikosten laskeva määrä on nimittäin ollut paljon Suomea laajempi kansainvälinen trendi. Henkirikoksia tapahtuu Suomessa vuosittain noin sata. Tyypillistä suomalaisille henkirikoksille on, että ne eivät jakaudu lainkaan tasaisesti koko väestön keskuuteen sen paremmin tekijöiden kuin uhrienkaan suhteen. Henkirikollisuuden tasoissa on suuria eroja niin osallisten sosioekonomisen aseman suhteen kuin alueellisestikin. Alueellisesti tarkasteltuna henkirikoksia tapahtuu eniten Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnista. Valtaosalla henkirikoksiin syyllistyneistä on aiempia rikostuomioita. Yleisin tekoväline on teräase, ei siis ampuma-ase, ja näiden suureen määrään Suomessa joskus viitataan selityksenä väkivaltarikollisuuden korkeaan määrään. Tekijöistä huomattava enemmistö on miehiä, ja 60 %:ssa kaikista henkirikoksista sekä tekijä että uhri ovat miehiä. Lähes kolme neljännestä henkirikoksista tapahtui yksityisasunnoissa. Alkoholilla on vahvasti osuutta asiaan. Kahdessa kolmesta tapauksesta kaikki osapuolet ovat olleet humalassa. Alkoholin vaikutuksen alaisena tehdyt henkirikokset ovat tyypillisiä erityisesti miehille. Tekijä ja uhri ovat yleensä tunteneet toisensa ennestään. Sekä tekijöistä että uhreista yli puolet oli työttömiä, monilla oli vakava alkoholiongelma. Henkirikoskatsauksessa vedetäänkin hyvin yhteen suomalaisen henkirikollisuuden kuvaa seuraavasti: Tyypillinen suomalainen henkirikos on edelleen yksityisasunnossa tehtävä ryyppyriitatappo. Aseena on keittiöveitsi ja teko- 6 TIETEESSÄ TAPAHTUU 3/2015

9 ajankohtana viikonloppu. Syyllinen ja uhri ovat vanhoja tuttuja, keski-ikäisiä, yksin asuvia, työelämästä syrjäytyneitä, alkoholisoituneita miehiä, joilla on takanaan useita aiempia väkivaltarikostuomioita. Sama kaava toistuu pitkälti myös muissa väkivaltarikoksissa kuin murhissa. Tämän jälkeen voi hyvin kysyä, mikä tässä on poikkeuksellista. Eikö rikosten epätasainen esiintyvyys väestön keskuudessa ole yleinen ilmiö muuallakin? Tämä pitää paikkansa. Suomen kohdalla tilanne on kuitenkin se, että tuo kansanosa tekee selvästi enemmän rikoksia kuin muissa maissa. Henkirikoskatsauksessa arvioidaan, että henkirikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten työttömien miesalkoholistien poikkeuksellisen korkealla rikollisuustasolla. Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa tasoltaan juurikaan eroa muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta. Suomi voi siis olla monille turvallinen lintukoto, mutta niin kauan kun maan sijoittuminen väkivaltarikollisuustilastoissa on nykytasoa, niin ihan ehdoitta tilannetta ei voi kehua. Poliittisen väkivallan sijasta se todellinen peikko maassamme on alkoholi ja syrjäytyminen. Kirjallisuus Kullberg, Anssi (toim.): Suomi-Terrorismi-Supo: Koira joka ei haukkunut. Helsinki: WSOY, Lehti, Martti: Henkirikoskatsaus Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, verkkokatsauksia 36/2014. Malkki, Leena: Political elements in post-columbine school shootings in Europe and the United States. Terrorism and Political Violence 26, no. 1, Malkki, Leena: Target: University of Helsinki, , Pekonen, Kyösti (toim.): The New Radical Right in Finland. Jyväskylä: Finnish Political Science Association, Suojelupoliisin vuosikertomus Suominen, Tapani: Ehkä teloitamme jonkun: Opiskelijaradikalismi ja vallankumousfiktio ja 1970-lukujen Suomessa, Norjassa ja Länsi-Saksassa. Tammi, Kirjoittaja on terrorismiin ja poliittisen väkivaltaan erikoistunut tutkija, joka toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Artikkeli perustuu Tieteen päivillä pidettyyn esitelmään. UNETON? TIEDEKIRJAN VERKKOKAUPPA palvelee päivin ja öin Myös kivijalkakauppamme palvelee entistä paremmin osoitteessa Snellmaninkatu 13 Kruununhaka Helsinki Puh Seuraa Tiedekirjaa myös Facebookissa! TIETEESSÄ TAPAHTUU 3/2015 7

10 Akateemisen elämänmuodon mahdollisuuden ehdoista Sari Kivistö ja Sami Pihlström Ajassamme on nähtävissä merkkejä akateemista kulttuuria koskevista muutoksista, jotka vaikuttavat tutkijan, asiantuntijan tai yleisemmin intellektuellin rooliin ja asemaan nyky-yhteiskunnassa, niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Näiden muutosten merkitys saattaa paljastua vasta hyvin pitkällä aikavälillä. Haluamme ilmaista huolen siitä, mihin intellektuaalinen kulttuurimme on kulkemassa. Haluamme kirjoituksessamme kommentoida akateemista elämänmuotoa itseään, sitä, millaiseksi työskentely tutkijayhteisössä on muuttunut tai muuttumassa. Monenlaisia kriittisiä puheenvuoroja yliopistojen ja tieteellisen työn tilasta ja tulevaisuudesta on käytetty vuoden 2010 yliopistouudistuksen jälkeen. Moni keskustelija on ollut usein perustellusti, joskus ehkä hatarin perustein huolissaan yliopistoissa käytettävän vallan keskittymisestä, akateemisten johtajien valinnasta, rahoituksen epävarmuudesta ja lukemattomista muista näihin liittyvistä asioista. Puheenvuoromme tarkoituksena ei ole puuttua yliopistouudistuksen onnistuneisuuden arviointiin eikä mihinkään erityisiin tiedepoliittisiin tai esimerkiksi tutkimusrahoitusta koskeviin kysymyksiin. Emme myöskään kritisoi mitään yksittäisiä hankkeita tutkimuksellisia tai hallinnollisia emmekä ketään niihin osallistuvaa henkilöä. Voidaan sanoa, että tarkastelumme koskee akateemisen elämän tai yleensä intellektuaalisen toiminnan mahdollisuuden ehtoja. Kriittisessä tutkielmassaan amerikkalaisfilosofi Richard Rortyn (1989, 2000) tavasta lukea George Orwellin dystopiaklassikkoa Nineteen Eighty-Four (1949) James Conant (2000, 292) korostaa, että Orwellin teoksessa käsitellään sitä, mitä tapahtuu (tai voi tapahtua), kun tuhotaan edellytykset sille, että meillä ylipäänsä voi olla intellektuaalista elämää ( the abolition of the conditions for the possibility of having an intellectual life at all ). Aivan näin vakavasta tilanteesta nyky-yliopistoissa ei sentään ole kyse. Muutokset siinä kulttuurissa, jossa intellektuaalista toimintaa harjoitetaan, ovat kuitenkin kauaskantoisia, ja niiden mahdollisesti huolestuttavista seurauksista on syytä keskustella hyvissä ajoin. Siksi olemme päätyneet kantilaiselta kuulostavaan, mahdollisuuden ehdoista puhuvaan otsikkoomme. Kun puututaan niihin puitteisiin, joissa jokin päämäärähakuinen toiminta tapahtuu (tai kun tällaisten puitteiden annetaan muuttua ulkoisten paineiden vaikutuksesta), voidaan saada aikaan merkittäviä, lyhyellä aikavälillä arvioitaviksi mahdottomia muutoksia tuon toiminnan perusluonteessa. Siksi on erittäin tarkasti harkittava, millaiseksi akateemista kulttuuria halutaan kauemmas tulevaisuuteen katsottaessa kehittää. On pohdittava, millaista akateemista elämänmuotoa tulisi vaalia ja millaisin välinein tämä tapahtuu. Tarkasteluamme ei pidä ymmärtää nostalgisoivaksi pyrkimykseksi vastustaa järkeviä uudistuksia ja pitäytyä vanhassa. Päinvastoin: tiedeyhteisön, kuten minkä tahansa intellektuaalisen yhteisön, tulee olla jatkuvasti avoin muutoksille ja sisäsyntyiselle uudistamiselle ja kehittämiselle. Uuden etsiminen pyrkimys tuottaa aidosti uusia kontribuutioita vapaaseen tieteelliseen tutkimukseen ja siihen perustuvaan opetukseen on koko akateemisen elämänmuodon ydin. Viime vuosina on tehty myös paljon hyödyllisiä, akateemista elämää suotuisiin suuntiin ohjaavia uudistuksia, ja klassisia akateemisia arvoja vaalivaa sivistysyliopistoakin voidaan ja tulee kehittää dynaamisesti ja aktiivisesti (vrt. Niiniluoto 2011). 8 TIETEESSÄ TAPAHTUU 3/2015

Suomi maailman turvallisin maa?

Suomi maailman turvallisin maa? Suomi maailman turvallisin maa? Leena Malkki Suomea pidetään yleisesti lintukotona, jonne suuren maailman vaarat ja villitykset eivät ulotu. Terrorismi, mafiat, pommi-uhat ja aidoin eristetyt kaupunginosat

Lisätiedot

Akateemisen elämänmuodon mahdollisuuden ehdoista

Akateemisen elämänmuodon mahdollisuuden ehdoista Akateemisen elämänmuodon mahdollisuuden ehdoista Sari Kivistö ja Sami Pihlström Ajassamme on nähtävissä merkkejä akateemista kulttuuria koskevista muutoksista, jotka vaikuttavat tutkijan, asiantuntijan

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Tekstin referee-käsittely

Tekstin referee-käsittely Tekstin referee-käsittely Markku Kangaspuro 26.4.2006 Aleksanteri-instituutti markku.kangaspuro@helsinki.fi Referee julkaisut tiedeyhteisössä Vain referee-julkaisut tunnustetaan tieteellisiksi julkaisuiksi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) KOTA seminaari 1.9.2015 Åbo Akademi Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumin esittely 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto Näytteiden jatkokäytön edut Resurssien hyötykäyttö Taloudellinen hyöty (erilaisille toimijoille) Suomi tutkimuksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Anna-Sofia Ruth ja Janne Pölönen Julkaisufoorumi Ajankohtaista julkaisemisessa 13.5.2016 Tieteiden talo Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille TSV:n

Lisätiedot

Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta

Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta 1 Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta 2 Yliopistoilla ja korkeakouluilla monia rooleja Yliopistot ovat erilaisia, tieteenalat ovat erilaisia alueet ovat erilaisia, maat

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Viestinnän mahdollisuudet

Viestinnän mahdollisuudet Viestinnän mahdollisuudet 06.02.2014 Riitta Tirronen 2 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen Luento 2 (10.9.2015) syvällisyys asiat logiikka kysymykset abstrakti teoreettinen periaatteet

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja LÄHTÖKOHTA Kampanjaelementit Konseptit HPV-rokote mukaan kansalliseen rokoteohjelmaan Kaikki 11 15-vuotiaat rokotetaan Kampanjoidaan rokotteen ottamisen puolesta Tieto tärkeässä roolissa -> Valittiinpa

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin

Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Riitta Hyppänen Työhyvinvointi johtaa tuloksiin Parhaat käytännöt kymmenen vuoden ajalta Talentum Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Kustantaja: Talentum

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tutkimustoiminnan laadun kannustajana

Julkaisufoorumi tutkimustoiminnan laadun kannustajana Julkaisufoorumi tutkimustoiminnan laadun kannustajana Rehtori Matti Manninen Yliopistojen rahoitusmalli uudistuu oletteko valmiit? OKM:n, TSV:n ja UNIFI:n seminaari Helsinki 17.2.2014 Tausta Julkaisut

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI KUKA Juho Saari, syntynyt Kalajoella1967. Väitellyt Turussa sosiaalipolitiikasta

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Indikaattoritietoja halutaan paljon mutta käytetään vähemmän

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Viestinnän mahdollisuudet

Viestinnän mahdollisuudet Viestinnän mahdollisuudet 12.11.2013 Riitta Tirronen 2 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot