TIETEESSÄ TAPAHTUU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETEESSÄ TAPAHTUU 63 2014 2015"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ TAPAHTUU Mediajulkisuus valikoi mielitiettynsä Suomi maailman turvallisin maa Akateemisen elämänmuodon ehdot Tieteellinen julkaiseminen Hyvä ihminen ja myötätunto Tiede ennustajana

2 TIETEESSÄ TAPAHTUU TIETEESSÄ TAPAHTUU -lehti kokoaa yhteen eri tieteenalat. Se on foorumi ajankohtaisille ja yleistajuisille tiedeartikkeleille sekä keskustelulle tieteestä ja tiedepolitiikasta. Päätoimittaja: Ilari Hetemäki Toimitussihteeri: Tiina Kaarela Ulkoasu: Heikki Kalliomaa Snellmaninkatu 13, Helsinki Puh. (09) Fax (09) Sähköposti: Toimitusneuvosto: professori (emeritus) Leif C. Andersson, päätoimittaja Ilari Hetemäki, professori Timo Honkela, tiedetoimittaja Markus Hotakainen, pääsihteeri Reetta Kettunen, professori Tuija Laine, professori Markku Löytönen (pj.), tutkijatohtori Nelli Piattoeva ja toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Puh. (09) Sähköposti: Julkaisija: Tieteellisten seurain valtuuskunta Painos kpl Ilmestyy 6 kertaa vuodessa 33. vuosikerta Lehdestä ilmestyy myös verkkoversio: Vanhat numerot luettavissa verkossa numerosta 7/1996 alkaen. Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa. Julkaisemme siinä tapahtumatietoja, jotka on lähetetty viimeistään osoitteeseen: ILMOITUKSET 1/1 takakansi 550 (4-v.) Takakannen sisäsivu 480 (4-v.) Sisäsivut (4-v.) 540 1/1 (mv) 480 1/2 sivu (mv) 280 Myynti: puh tai ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Vammalan kirjapaino, Sastamala 2015 PÄÄKIRJOITUS: Mediajulkisuus valikoi mielitiettynsä Ulla Järvi 1 Suomi maailman turvallisin maa? Leena Malkki 3 Akateemisen elämänmuodon mahdollisuuden ehdoista Sari Kivistö ja Sami Pihlström 8 Tieteellisen julkaisemisen muutokset kasvukipuja ja avoimuuden haasteita Mikael Laakso ja Juha Kere 16 Kohti tieteenalojen tasa-arvoa Olli Poropudas ja Janne Pölönen 20 LYHYESTI Ilari Hetemäki 25 TUTKIMUSTA SUOMESSA Hyvä ihminen ja myötätunto Helen Moster 27 TIETEENALAT DIALOGISSA Ennustamisen ulottuvuuksia Uskali Mäki 30 Ennustaminen taloustieteessä Antti Ripatti 32 Ei tiedettä ilman ennustuksia Syksy Räsänen 34 Prognoosi vai diagnoosi? Heikki Järvinen 37 TIETEEN KOHTAAMISIA Kui tämmöttii? Riitta Mustonen 39 KESKUSTELUA Uskontoasiantuntijuuden eri muotojen ja kriittisen position esittelyä Anna Haapalainen, Jere Kyyrö ja Tuomas Äystö 41 Todellisuuden tutkimiseen tarvitaan vain yhtä tiedettä Samuel Piha ja Markus J. Rantala 45 Yliopistojen laatueroista ja opintojen ohjauksesta Matti Seppälä 49 Akateemiset meriitit kriteerinä professorintehtäviin valittaessa Riitta-Liisa Korkeamäki 50 Hiidenmaalta unohtui tietokirjojen sivistystehtävä Kimmo Pietiläinen 51 KIRJALLISUUS Ylikankaan testamentti Maria Lähteenmäki 53 Antiikin nimistöä H. K. Riikonen 56 Nokkela opas orjanpitoon Pauliina Raento 57 Lähihistoriaa uusien lähteiden valossa ja vanhojenkin Tapio Tervamäki 59 Miten uusliberalistinen hegemonia rakennettiin Suomeen? Leena Eräsaari 63 Kasvatuksen paradoksi Pekka Wahlstedt 66 Tarkka kuvaus hyppivistä sepistä ja hohtavista jalokuoriaisista Mattias Tolvanen 67 Myytti kielestä ja sen purkaminen Anneli Kauppinen 69 Tarpeellista toistoa julkaisemisen merkityksestä Elina Hytönen-Ng 70

3 PÄÄKIRJOITUS Mediajulkisuus valikoi mielitiettynsä Ulla Järvi Jos toimittaja on tv-keskustelun alkajaisiksi jo päättänyt, mitä mieltä hän itse on asiasta ja sen lisäksi asemoi meidät studioon kutsumansa asiantuntijat valmiisiin lokeroihin, niin mitä minä siellä enää teen? Näin parahtaa moni asiantuntija nykyisin. Sanavalmis tieteentekijä on kelpo haastateltava nopeaa reagointia ja omia mielipiteitä edellyttävään televisiokeskusteluun. Konkariasiantuntijat osaavat kysyä ennakkoon tärkeitä kysymyksiä: Paljonko minulla on todellista puheaikaa? Keitä muita haastateltavia stu dioon tulee? Onko tehty valmiita inserttejä ja mistä näkökulmasta? Neljästä kuuteen minuuttia on nykyformaateissa jo pitkä aika puhua, eikä sitä tarjota missään nimessä yhdessä pätkässä. Kun toimittaja kertoo, että toinen haastateltava on vielä varmistumatta, kyyninen asiantuntija varautuu pahimman huuhaa-tyypin kohtaamiseen. Jos valmiita inserttejä ei ole, voi huokaista varovaisen helpottuneena; aiheen käsittelytapaa ei rajata kovin tiukasti. Pitääkö julkisuuteen todella suhtautua näin raadollisesti? Ovatko toimittajat heittäneet Journalistin ohjeet romukoppaan? Eikö toimittajien tavoitteena enää olekaan arvovapaa tiedonvälitys? Vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin kannattaa hakea niin tieteentekijöiden kuin journalistienkin piiristä. Tiedeviestinnän tutkimus on jo pitkään havainnoinut asiantuntijuuden murrosta. Kaikesta tiedosta on tulossa samanarvoista, eikä asiantuntijuutta ratkaise enää pelkkä asema tiedeyhteisössä vaan myös kyky tuoda julki tutkimustaan ja osaamistaan. Yhä harvalukuisempi toimittajakunta joutuu tekemään työtään yhä kiristyneemmissä aikatauluissa. Juttujen näkökulmia joudutaan rajaamaan, jolloin myös asiantuntijoiden määrä väkisin vähenee. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskus havaitsi viime vuoden marraskuussa julkaisemassaan tutkimuksessa, että julkisuuden asiantuntijatehtävät kasautuvat voimakkaasti. Tuhansien tutkijoiden maassa muutama kymmenen enimmäkseen miestä hallitsee tieteen ääntä. Etenkin tv-journalismi on muuttunut 2000-luvun aikana. Ohjelmat ovat tiukasti formatoituja eli ennakkoon suunniteltuja ja aikataulutettuja. Esimerkiksi Ylen TV1:n iltauutisten jälkeiset ajankohtaisohjelmat on suunniteltu viikonpäivien mukaan. Alkuviikosta on asiallisempaa, loppuviikkoa kohden kevenee. Viihteellisyys tarkoittaa esimerkiksi normaalia jyrkempiä vastakkainasetteluita keskustelijoiden välillä. Tavoitteena ei olekaan konsensuksen saavuttaminen, vaan ärhäkkä väittely studiossa. Tieteen ammattilaisen formatointi saattaa yllättää. Ammattipoliitikot tuntevat jo pelin säännöt, eivätkä odotakaan saavansa ääntään kuuluviin ilman väliheittoja ja huutelua. Kokeneet järjestö- ja mielipidevaikuttajat tuntuvat myös viihtyvän tv-keskusteluissa, koska heillä on selkeä oma agenda ajettavanaan. Mikä voisi olla tieteentekijän ja tiedemaailman edustajan media-agenda? Minkä puolesta hän mediassa puhuu? Moni soisi, että julkisessa puheessa tieteilijät edistäisivät nimenomaan tieteellisen maailmankuvan ymmärtämistä ja hyväksyntää. Tammikuussa tiedejournalismista Helsingin yliopistossa väitellyt tutkija Vienna Setälä havaitsi tutkimuksessaan, että tieteellinen maailmankuva välittyy ainakin viestinten terveysjutuissa. Erityisesti luonnontieteillä on vankka asema puhuttaessa hyvinvoinnista ja sairaudes- TIETEESSÄ TAPAHTUU 3/2015 1

4 ta. Setälän mukaan median ihmiskuva on kuitenkin rationaalinen ja välineellinen. Terveyttä tavoitellaan teknologisesti mitattavilla suoritteilla, joilla pyristellään irti lukkoon lyödystä perimästä ja molekyylien ylivallasta. Setälä kaipaisi median terveyspuheeseen nykyistä enemmän kokemusperäistä tietoa ja mekanistista ihmiskuvaa laajempaa terveyskäsitystä. Ihmisen hyvinvointi kun ei koostu vain oikeista ruokailutottumuksista, kuntoilusta ja painonhallinnasta. Journalismi ja mediapuhe elävät aina kiinni omassa ajassaan. Suorituskeskeinen terveysajattelu on yksi esimerkki arvokulttuurin ja journalismin saumattomasta vuoropuhelusta. Mediapuheeseen istuvat sujuvimmin numerot, mittaustulokset, imperatiivit ja kiellot. Lääkärit ja luonnontieteilijät taitavat luonnostaan tämän eksaktin puhetavan, jossa 10 prosentin painonlasku pienentää diabetesriskiä 30 prosenttia tai 10 mikrogramman D-vitamiiniannos on täysin riittävä. Mitä täsmällisemmin lääke- ja luonnontieteilijä esittää viestinsä, sitä helpommin se ylittää median uutiskynnyksen. Kelpuuttamalla näitä numeraalisia terveysesityksiä tiedotusvälineet samalla opettavat asiantuntijoita sovittamaan omaa ilmaisuaan medialle mieleiseksi. Miten median voisikaan saada laventamaan ihmiskuvaansa ja välittämäänsä terveyskäsitystä, kun ne ovat asiantuntijoidenkin vaikeasti tai jopa mahdottomasti hallittavissa. Rakastaminen ja rakastetuksi tulemisen tunne ovat ihmisen evoluutioon kuuluvia itsetunnon ja hyvinvoinnin keskeisiä peruspilareita. Mutta miten siitä voisi puhua mediassa konkreettisesti ja ymmärrettävästi? Mediakieleen sopivan iskevyyden lisäksi mekaaninen terveyskäsitys tukee tiedotusvälineiden ansaintalogiikkaa. Yksinkertaisia tuotteita kun voi tehokkaasti mainostaa. Vaan mitä mittareita, elintarvikkeita tai pillereitä voisi myydä perusluottamuksen tunteen lisäämiseen? Ihan vähäisillä paradigmojen muutoksella terveyskäsityksemme tuskin tulee muuttumaan. Terveys- ja hyvinvointikäsitteen laajentaminen on vain yksi esimerkki niistä uusista tiedeviestinnän ajatusmalleista, joista tiedeyhteisön ja journalistien olisi syytä keskustella. Vastaavia vuoropuhelun ja näkökulman laajentamisen paikkoja löytyy kaikilta tieteenaloilta. Keskusteluun tarvitaankin lisää mediataitoisia tieteentekijöitä ja asiantuntijoita. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan vuonna 2013 julkaisemassa Kansallisessa tiedeviestinnän toimenpideohjelmassa ehdotetaan tiedeviestinnän opetuksen sisällyttämistä kaikkien korkeakoulujen opetussuunnitelmiin. Ehdotus ei jäänyt sanahelinäksi, vaan Tutkimuseettinen neuvottelukunta, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Tieteellisten seurain valtuuskunta ovat käynnistäneet kansallisen hankkeen tutkimusetiikan ja vastuullisen tiedeviestinnän verkkokurssien toteuttamiseksi. Myös Suomen tiedetoimittajain liitto on tässä hankkeessa mukana. Opintokokonaisuuden suorittaisivat kaikki korkeakouluopiskelijat sopivassa kohdassa opintojaan. Viestintätaitoja voi ja tulee harjoitella ja harjoittaa. Liian herkkänahkainen ei kannata olla eikä suuttua yhdestä ylilyövästä otsikosta tai tvkeskustelussa epäonnistumisesta. Mitä paremmin median toimintaa ja journalismin pelisääntöjä tuntee, sitä paremmin saa oman äänensä julkisessa keskustelussa kuulumaan. Jos tiedeyhteisö väistyy mediajulkisuudesta, sinne menevät muut: aatteellisten ajatuspajojen edustajat, liikeelämän lobbarit ja tiedemaailman rajoilla liikkuvat besserwisserit. Median prime time täyttyy puheesta aina. Kirjoittaja on filosofian tohtori, viestinnäntutkija ja Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri. 2 TIETEESSÄ TAPAHTUU 3/2015

5 Suomi maailman turvallisin maa? Leena Malkki Suomea pidetään yleisesti lintukotona, jonne suuren maailman vaarat ja villitykset eivät ulotu. Terrorismi, mafiat, pommi-uhat ja aidoin eristetyt kaupunginosat mielletään ulkomaan uutisiksi. Tässä kirjoituksessa pohditaan, missä määrin tämä käsitys pitää paikkansa. Vaikka poliittista väkivaltaa on kiistatta ollut vähän viime vuosikymmeninä, sitä saattaa olla ollut enemmän kuin mitä yleisesti halutaan nähdä. Suurimmat väkivallan uhat ovat kuitenkin dramaattisten iskujen sijasta paljon arkisempia. Vanhan sanonnan mukaan on lottovoitto syntyä Suomeen. Osana suomalaista lottovoittoa on pidetty sitä, että Suomessa on turvallista olla ja asua. Käsitys Suomesta turvallisena paikkana saa vahvistusta monista kansainvälisistä seurantatilastoista. OECD:n tilastoissa Suomi on yksi niistä maista, joissa ihmiset kokevat turvallisimmaksi kävellä yksin pimeässä kaupungissa. Eurobarometritutkimusten valossa suomalaiset pitävät rikollisuutta ja terrorismia paljon vähäisempinä huolina kuin EU-maiden asukkaat keskimäärin. Missä määrin Suomea voi perustellusti pitää poikkeuksellisen turvallisena maana? Kysymys turvallisuudesta on laaja jo pelkästään siksi, että turvallisuuden käsite on monitulkintainen. Yhtäältä sen voi ymmärtää tunteeksi tällöin olennaista on se, miten ympäristö koetaan. Toisaalta turvallisuuden voi ymmärtää konkreettiseksi asioiden tilaksi. Turvallista on silloin, kun ihmisiin, omaisuuteen tai yhteiskuntajärjestelmään ei kohdistu vahingontekoja tai niiden uhkia. Tämä artikkeli keskittyy pääosin yhteen turvallisuuden osa-alueeseen, nimittäin Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvaan väkivallan uhkaan. Väkivalta ja sen uhka on tietenkin vain yksi turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen vaikuttava tekijä, mutta varsin merkittävä sellainen. Väkivallan suhteen Suomea on pidetty lintukotona, jossa ei ole katujengejä, mafioita, militioista puhumattakaan. Mutta onko Suomi todella sellainen lintukoto, jollaiseksi sen miellämme onko se ollut sitä ja onko se sitä edelleen? Poliittisen väkivallan kesyt vuosikymmenet Jos väkivallalla tarkoitetaan poliittista väkivaltaa, toisen maailmansodan jälkeinen Suomi on todellakin ollut harvinaisen rauhallinen paikka. Loppuvuodesta julkaistussa kansainvälisessä terrorismi-indeksissä Suomi pitää jumbosijaa pyöreän nollansa kanssa. Terrorismiksi miellettyjä iskuja ei ole tehty sotien jälkeisessä Suomessa lainkaan. Silloin kun Saksan punaisen armeijakunnan ja Italian punaisten prikaatien kaltaiset ryhmät tekivät pommi-iskuja ja sieppauksia muualla Euroopassa ja 1970-luvun vaihteesta lähtien, Suomessa radikaalein teko taisi olla Vanhan ylioppilastalon valtauksen yhteydessä rikottu ikkuna. Väkivaltaisella toiminnalla kyllä flirttailtiin; käytännössä kuitenkin tämä jäi täysin puheen tasolle. Tätä on selitetty sillä, että vanhemman sukupolven aatetoverit puhuivat nuoret höyrypäät pois suunnitelmistaan. Lisäksi väkivallalla tai sillä uhkaamisella provosointiin ei ollut tarvettakaan. Riittävää kauhistusta vanhemmissa sukupolvissa nuoret saivat aikaan jo sillä, että he julistivat kannattavansa Neuvostoliittoa. Sama asetelma on toistunut useiden muiden transnationaalien poliittisen väkivallan aaltojen kanssa poliittiseen väkivaltaan liitetty aatemaailma on usein rantautunut Suomeen TIETEESSÄ TAPAHTUU 3/2015 3

6 ja saavuttanut jonkin verran kannattajia, mutta radikaalit teot ovat jääneet pitkälti puuttumaan. Miten sodan jälkeisen Suomen rauhallisuutta tässä suhteessa voidaan selittää? Suomella on kuitenkin viime vuosisadan ensimmäisiltä vuosikymmeniltä varsin vankkoja poliittisen väkivallan perinteitäkin. Asiaa ei ole kovin kattavasti tutkittu eikä tämäntyyppisiin kysymyksiin ole helppo aukottomasti vastatakaan. Valistuneita näkemyksiä voi kuitenkin esittää. Asiaa koskevia olettamuksia pohditaan esimerkiksi Anssi Kullbergin toimittamassa kirjassa Suomi Terrorismi Supo. Poliittisen väkivallan puuttumista Suomessa on selitetty muun muassa sillä, että Suomi on syrjäinen, kylmä ja harvaanasuttu maa. Mikään näistä tekijöistä ei kuitenkaan näytä yhdistävän niitä maita, joissa on ollut vähän poliittista väkivaltaa tai terrorismia. Yksi esimerkki löytyy heti rajan takaa Venäjältä. Joskus vedotaan suomalaisten lainkuuliaisuuteen ja viileäpäisyyteen. Tätä olettamusta voi kyseenalaistaa sillä, että suomalaiset ovat kuitenkin käyneet sotia ja sisällissotia. Lisäksi tällaisilla kulttuurisilla kansanluonne-tyyppisillä selityksillä on vaikea selittää ääri-ilmiöitä. Erityisesti terrorismin kaltainen poliittinen väkivalta on aina varsin pienen ihmisjoukon toimintaa. Toisekseen Saksa ja Japani tunnetaan myös lainkuuliaisina ja järjestystä arvostavina maina, mutta niissäkin on ollut poliittista väkivaltaa. Poliittisen väkivallan vähäisyyttä on selitetty myös vedoten Suomen yhteiskunnallisiin oloihin. Tässä yhteydessä on viitattu esimerkiksi hyvinvointivaltioon. Kun hyvinvointipalvelut tarjoavat kaikille kohtuullisen toimeentulon ja koulutuksen, tarvetta protestoinnille ei ole. Hyvinvointipalveluiden rakentamisen juuret itse asiassa liittyvätkin osittain ajatukseen rakentaa yhteiskunnallista vakautta vastaamalla työväestön tarpeisiin. Tässä selityksessä saattaa olla ainakin osittain perää, varsinkin jos ajatellaan mellakoinnin kaltaista väkivaltaa. Toisaalta jos puhutaan terrorismista, niin tämäkään selitys ei ole täysin pätevä. Pelkästään maan vauraus ei ainakaan selitä terrorismin puuttumista. Terrorismi on ehkä ollut pikemminkin nimenomaan vauraiden maiden ongelma, kun taas köyhissä maissa on nähty toisentyyppistä, spontaanimpaa poliittista väkivaltaa. Toiseksi on vedottu siihen, että Suomessa on toimiva demokraattinen järjestelmä ja ihmisten perusoikeudet toteutuvat hyvin, ja näin täällä on hyvät mahdollisuudet poliittisen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Väkivaltaa ei siis tarvita, koska on muita tehokkaampia keinoja. Tämäkin selitys on periaatteessa järkeenkäypä. Ongelma on kuitenkin se, että jos ajattelee nimenomaan terrorismia, niin sitä on kyllä myös liberaaleissa demokratioissa, joidenkin mielestä jopa nimenomaan liberaaleissa demokratioissa. Jos poliittisen väkivallan käyttäminen perustuu ajatukselle, että väkivallan kautta saadaan huomiota tavoitteille, niin se vaatii toimiakseen vapaan median. Autoritaarisessa yhteiskunnassa propaganda väkivallan tekojen kautta kun ei tahdo toimia. Tähän kiinteästi liittyvä selitys on viitata maan poliittisen kulttuuriin. Suomessa esimerkiksi politiikan tekeminen on ollut perinteisesti varsin konsensushakuista. Erityisen merkittävä tekijä tässä suhteessa on se, miten poliittinen eliitti suhtautuu protestiliikkeisiin. Eri Euroopan maista on kuvauksia siitä, miten esimerkiksi ja 1970-luvun taitteen radikaalien liikkeiden uho taittui merkittävästi, kun protestoivat nuoret alkoivat institutionalisoitua eli heille tarjottiin mahdollisuutta osallistua parlamentaariseen toimintaan. Näin vaikuttaa käyneen myös Suomessa. Väkivallan epäpolitisoivat tulkinnat Toisaalta poliittisen väkivallan puuttuminen on osin tulkintakysymys. Siinä missä väkivalta itsessään on todellista, siitä tulee poliittista väkivaltaa tai terrorismia vasta tulkinnan kautta. Olen itse toisaalla väittänyt, että erityisesti terrorismi-sanaa on käytetty suomalaisessa keskustelussa erittäin säästeliäästi erityisesti kotimaisista toimijoista. Väittäisin, että Suomessa on laajemminkin haluttomuutta tulkita väkivallan tekoja poliittisiksi. Tekojen tulkintaan vaikuttaa voimakkaasti aina se historiallinen ja kulttuurinen konteksti, jossa teot tapahtuvat ja jossa niitä tulkitaan. 4 TIETEESSÄ TAPAHTUU 3/2015

7 Suomessa ei ole tapahtunut yhtään sellaista tekoa, joka olisi tulkittavissa yksinomaan terrorismiksi. Sen sijaan on joukko tekoja, jotka olisi ollut mahdollista tulkita myös terrorismiksi, jos siihen olisi ollut halua. Yksi tällainen teko on lokakuussa 2008 tehty polttopulloisku Turkin suurlähetystöön Helsingissä. Viisi nuorta tuomittiin teosta ehdolliseen vankeuteen. Motiivina iskun tekemiselle oli osoittaa mieltä Turkin valtion harjoittamaa kurdipolitiikkaa ja kurdien kohtelua vastaan. Vastaavanlaisia suurlähetystöja konsulaatti-iskuja tehtiin samoihin aikoihin myös muualla Euroopassa. Teko jäi suomalaisessa mediassa hyvin vähälle huomiolle, todennäköisesti siksi, että se aiheutti varsin pienet vahingot eikä kukaan loukkaantunut. Oikeudessa sitä käsiteltiin tuhotyönä. Teolla oli kuitenkin ilmeinen poliittinen motiivi, mikä tuotiin esille myös oikeudenkäynnissä. Toisekseen ihmisuhrien puuttuminen ei ole aiemminkaan estänyt teon pitämistä terrorismina. Toinen esimerkki iskusta, jonka olisi voinut tulkita toisinkin, on Myyrmannin pommi-isku lokakuussa Myyrmannin kauppakeskuksessa Vantaalla räjähti voimakas pommi, joka surmasi seitsemän henkilöä ja aiheutti vammoja yli sadalle. Pian paljastui, että pommin oli vienyt paikalle 19-vuotias vantaalaisnuorukainen. Teko tuli kaikille nuoren miehen tunteneille yllätyksenä eikä tämän motiivi koskaan selvinnyt. Tutkinnanjohtajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että pommi räjähti tarkoituksella juuri Myyrmannissa. Suomessa tekoa käsiteltiin onnettomuutena, mutta ulkomaisessa mediassa puolestaan spekuloitiin, oliko Suomikin joutunut nyt terrorismin kohteeksi. Voi miettiä, minkälaisia tulkintoja teon luonteesta olisi tehty, jos tekijällä olisi tiedetty olleen äärioikeistokytköksiä saatikka jos hän olisi ollut islaminuskoinen maahanmuuttaja. Tulkinnat olisivat olleet väistämättä hyvin erilaisia, vaikka tekijän motiiveista ei olisi tiedetty yhtään sen enempää. Ennen poliittisen väkivallan aihepiiristä poistumista täytyy vielä todeta, että nähtäväksi jää, säilyykö Suomi nykyisen transnationaalin väkivallan aallon, eli jihadi-terrorismin, syrjämaana samalla tavalla kuin aiempien aaltojen kohdalla. Viimeisten vuosien aikana on ollut nähtävissä merkkejä siitä, että aallot ovat nyt lyömässä tännekin. Suojelupoliisin arvion mukaan niin sanottujen riskihenkilöiden määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina nopeasti. Tuoreimmassa vuosikertomuksessa arvioidaan, että määrä on nyt noin kolmesataa, ja kasvua on ollut viimeisen kahden vuoden aikana 45 %. Osa tästä voi johtua valvonnan tehostumisesta, mutta se selittää lukujen kasvusta korkeintaan osan. Erityistä huolta aiheuttaa se, mitä Syyriaan vierastaistelijaksi Suomesta lähteneet tekevät, jos palaavat Suomeen. Osa on jo palannutkin. Lisäksi hiljattainen Suomen ensimmäinen terrorismirikoksia koskeva oikeudenkäynti toi julki sen, että Suomessa oleskelevilla ihmisillä on merkittäviä kytköksiä somalialaiseen väkivaltaiseen al-shabaab-järjestöön. Vaikka Suomessa ei juuri terrorismin kaltaista poliittista väkivaltaa olisikaan, tänne on kuitenkin rantautunut toinen ylikansallinen väkivaltainen ilmiö. Suomi on yksi niistä harvoista Euroopan maista, joissa on tehty sellaisia kouluampumisia, jotka ovat kohdistuneet kouluun yhteisönä ja instituutiona. Samaan traditioon voi liittää myös maaliskuussa 2013 paljastuneen suunnitelman tehdä isku Helsingin yliopistoon. Iskusuunnitelma oli saanut vaikutteita koulusurmien alakulttuurista. Koulusurmat, vaikka eivät olekaan poliittista väkivaltaa, ovat kuitenkin symbolista ja summittaista väkivaltaa, joka kohdistuu yhteiskunnan keskeistä instituutiota vastaan. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat edustavat koulusurmatyyppiä, jossa tekijät katsovat olevansa osa laajempaa kapinaan nousseiden sorrettujen joukkoa. Tekojen voimakkaana esikuvana on vuonna 1999 tapahtunut ja valtavaa julkisuutta saanut Columbinen koulusurma Yhdysvalloissa. On mielenkiintoinen kysymys, miksi kostoa, tekijöiden ylivertaisuutta ja näkyvästi maskuliinisuutta korostava koulusurmakulttuuri vetoaa juuri suomalaisiin poikiin. Toteutuneiden koulusurmien lisäksi Suomessa on ollut useita estettyjä koulusurmia. Koulu-uhkaukset ovat olleet lähes viikoittainen ilmiö. TIETEESSÄ TAPAHTUU 3/2015 5

8 Geopolitiikka, pullo ja syrjäytyminen väkivallan uhan laaja kuva Terrorismin, polttopulloiskujen ja koulusurmien kaltaiset uhkat muodostavat kuitenkin varsin marginaalisen uhan. Ne ovat käytännössä kaikissa vähänkään järjestäytyneissä maissa harvinaisia ja edustavat epätyypillistä väkivaltarikollisuutta. Siksi kysymystä väkivallasta ja suomalaisista on syytä tarkastella myös laajemmasta näkökulmasta. Globaalissa tarkastelussa Suomi on tilastojen valossa väkivallan suhteen hyvin turvallinen maa, myös jos asiaa tarkastellaan laajemminkin kuin pelkästään poliittisen väkivallan osalta. Tähän on kuitenkin lisättävä pari asiaa, toinen liittyen Suomeen kansainvälisessä yhteydessä ja toinen puolestaan Suomen sisäiseen väkivaltaan. J. K. Paasikiven usein toistettu lausahdus kuuluu, maantieteelle emme voi mitään. Laajassa katsantokannassa Suomen geopoliittinen sijainti tuo mukanaan sellaisia kansalliseen turvallisuuteen liittyviä epävarmuuksia, joita useilla Euroopan mailla ei nykyisellään ainakaan yhtä suorasti ole. Siinä mielessä Suomea ei ehkä voi nyt eikä menneinäkään vuosikymmeninä ihan muitta mutkitta pitää lintukotona tai turvallisena pullonpohjana, vaikka maan sisäiset olot olisivat olleetkin vakaat. Nämä geopoliittiseen sijaintiin liittyvät epävarmuudet ovat nousseet julkiseen keskusteluun Ukrainan kriisin ja Venäjän kehityksen myötä. Mitä Suomen sisäiseen väkivaltatilanteeseen arjen tasolla tulee, niin on vaikea kuvata Suomea kuitenkaan väkivallattomaksi maaksi. Jos vertailukohtana on Syyria, niin toki näin on. Sen sijaan jos vertailukohdaksi ottaa sen maajoukon, johon Suomi yleensä mielellään vertaa itseään eli Länsi-Euroopan, tilanne ei ole kovin mairitteleva. Poliittista väkivaltaa suurempi väkivallan uhka kansalaisia kohtaan liittyy länsimaissa yleensä muihin väkivallan muotoihin. Nämä tilastot eivät tosiaan ole Suomen kannalta kovin mieltä ylentäviä. Väkivaltarikollisuuden ja ylipäänsäkin rikollisuuden kansainvälisen vertailu on varsin hankalaa, koska eri maissa tilastoidaan rikollisuutta niin eri tavoin. Helpointa se on yleensä henkirikosten kohdalla, koska ne tulevat yleensä varsin kattavasti poliisin tietoon ja määrittelyt ovat suhteellisen yhteneväisiä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Henkirikoskatsaus 2014 tarjoaa hyvän näköalan suomalaiseen henkirikollisuuteen. Henkirikosten suhteellisessa määrässä Suomi sijoittuu Länsi-Euroopan maiden terävimpään kärkeen. Lukemat ovat olleet perinteisesti samaa luokkaa Itä-Balkanin, Baltian maiden ja Itä- Euroopan maiden kanssa. Henkirikosten määrä on ollut Suomessa laskussa, mutta Suomen suhteellinen asema ei ole paranemissa. Henkirikosten laskeva määrä on nimittäin ollut paljon Suomea laajempi kansainvälinen trendi. Henkirikoksia tapahtuu Suomessa vuosittain noin sata. Tyypillistä suomalaisille henkirikoksille on, että ne eivät jakaudu lainkaan tasaisesti koko väestön keskuuteen sen paremmin tekijöiden kuin uhrienkaan suhteen. Henkirikollisuuden tasoissa on suuria eroja niin osallisten sosioekonomisen aseman suhteen kuin alueellisestikin. Alueellisesti tarkasteltuna henkirikoksia tapahtuu eniten Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnista. Valtaosalla henkirikoksiin syyllistyneistä on aiempia rikostuomioita. Yleisin tekoväline on teräase, ei siis ampuma-ase, ja näiden suureen määrään Suomessa joskus viitataan selityksenä väkivaltarikollisuuden korkeaan määrään. Tekijöistä huomattava enemmistö on miehiä, ja 60 %:ssa kaikista henkirikoksista sekä tekijä että uhri ovat miehiä. Lähes kolme neljännestä henkirikoksista tapahtui yksityisasunnoissa. Alkoholilla on vahvasti osuutta asiaan. Kahdessa kolmesta tapauksesta kaikki osapuolet ovat olleet humalassa. Alkoholin vaikutuksen alaisena tehdyt henkirikokset ovat tyypillisiä erityisesti miehille. Tekijä ja uhri ovat yleensä tunteneet toisensa ennestään. Sekä tekijöistä että uhreista yli puolet oli työttömiä, monilla oli vakava alkoholiongelma. Henkirikoskatsauksessa vedetäänkin hyvin yhteen suomalaisen henkirikollisuuden kuvaa seuraavasti: Tyypillinen suomalainen henkirikos on edelleen yksityisasunnossa tehtävä ryyppyriitatappo. Aseena on keittiöveitsi ja teko- 6 TIETEESSÄ TAPAHTUU 3/2015

9 ajankohtana viikonloppu. Syyllinen ja uhri ovat vanhoja tuttuja, keski-ikäisiä, yksin asuvia, työelämästä syrjäytyneitä, alkoholisoituneita miehiä, joilla on takanaan useita aiempia väkivaltarikostuomioita. Sama kaava toistuu pitkälti myös muissa väkivaltarikoksissa kuin murhissa. Tämän jälkeen voi hyvin kysyä, mikä tässä on poikkeuksellista. Eikö rikosten epätasainen esiintyvyys väestön keskuudessa ole yleinen ilmiö muuallakin? Tämä pitää paikkansa. Suomen kohdalla tilanne on kuitenkin se, että tuo kansanosa tekee selvästi enemmän rikoksia kuin muissa maissa. Henkirikoskatsauksessa arvioidaan, että henkirikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten työttömien miesalkoholistien poikkeuksellisen korkealla rikollisuustasolla. Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa tasoltaan juurikaan eroa muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta. Suomi voi siis olla monille turvallinen lintukoto, mutta niin kauan kun maan sijoittuminen väkivaltarikollisuustilastoissa on nykytasoa, niin ihan ehdoitta tilannetta ei voi kehua. Poliittisen väkivallan sijasta se todellinen peikko maassamme on alkoholi ja syrjäytyminen. Kirjallisuus Kullberg, Anssi (toim.): Suomi-Terrorismi-Supo: Koira joka ei haukkunut. Helsinki: WSOY, Lehti, Martti: Henkirikoskatsaus Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, verkkokatsauksia 36/2014. Malkki, Leena: Political elements in post-columbine school shootings in Europe and the United States. Terrorism and Political Violence 26, no. 1, Malkki, Leena: Target: University of Helsinki, , Pekonen, Kyösti (toim.): The New Radical Right in Finland. Jyväskylä: Finnish Political Science Association, Suojelupoliisin vuosikertomus Suominen, Tapani: Ehkä teloitamme jonkun: Opiskelijaradikalismi ja vallankumousfiktio ja 1970-lukujen Suomessa, Norjassa ja Länsi-Saksassa. Tammi, Kirjoittaja on terrorismiin ja poliittisen väkivaltaan erikoistunut tutkija, joka toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Artikkeli perustuu Tieteen päivillä pidettyyn esitelmään. UNETON? TIEDEKIRJAN VERKKOKAUPPA palvelee päivin ja öin Myös kivijalkakauppamme palvelee entistä paremmin osoitteessa Snellmaninkatu 13 Kruununhaka Helsinki Puh Seuraa Tiedekirjaa myös Facebookissa! TIETEESSÄ TAPAHTUU 3/2015 7

10 Akateemisen elämänmuodon mahdollisuuden ehdoista Sari Kivistö ja Sami Pihlström Ajassamme on nähtävissä merkkejä akateemista kulttuuria koskevista muutoksista, jotka vaikuttavat tutkijan, asiantuntijan tai yleisemmin intellektuellin rooliin ja asemaan nyky-yhteiskunnassa, niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Näiden muutosten merkitys saattaa paljastua vasta hyvin pitkällä aikavälillä. Haluamme ilmaista huolen siitä, mihin intellektuaalinen kulttuurimme on kulkemassa. Haluamme kirjoituksessamme kommentoida akateemista elämänmuotoa itseään, sitä, millaiseksi työskentely tutkijayhteisössä on muuttunut tai muuttumassa. Monenlaisia kriittisiä puheenvuoroja yliopistojen ja tieteellisen työn tilasta ja tulevaisuudesta on käytetty vuoden 2010 yliopistouudistuksen jälkeen. Moni keskustelija on ollut usein perustellusti, joskus ehkä hatarin perustein huolissaan yliopistoissa käytettävän vallan keskittymisestä, akateemisten johtajien valinnasta, rahoituksen epävarmuudesta ja lukemattomista muista näihin liittyvistä asioista. Puheenvuoromme tarkoituksena ei ole puuttua yliopistouudistuksen onnistuneisuuden arviointiin eikä mihinkään erityisiin tiedepoliittisiin tai esimerkiksi tutkimusrahoitusta koskeviin kysymyksiin. Emme myöskään kritisoi mitään yksittäisiä hankkeita tutkimuksellisia tai hallinnollisia emmekä ketään niihin osallistuvaa henkilöä. Voidaan sanoa, että tarkastelumme koskee akateemisen elämän tai yleensä intellektuaalisen toiminnan mahdollisuuden ehtoja. Kriittisessä tutkielmassaan amerikkalaisfilosofi Richard Rortyn (1989, 2000) tavasta lukea George Orwellin dystopiaklassikkoa Nineteen Eighty-Four (1949) James Conant (2000, 292) korostaa, että Orwellin teoksessa käsitellään sitä, mitä tapahtuu (tai voi tapahtua), kun tuhotaan edellytykset sille, että meillä ylipäänsä voi olla intellektuaalista elämää ( the abolition of the conditions for the possibility of having an intellectual life at all ). Aivan näin vakavasta tilanteesta nyky-yliopistoissa ei sentään ole kyse. Muutokset siinä kulttuurissa, jossa intellektuaalista toimintaa harjoitetaan, ovat kuitenkin kauaskantoisia, ja niiden mahdollisesti huolestuttavista seurauksista on syytä keskustella hyvissä ajoin. Siksi olemme päätyneet kantilaiselta kuulostavaan, mahdollisuuden ehdoista puhuvaan otsikkoomme. Kun puututaan niihin puitteisiin, joissa jokin päämäärähakuinen toiminta tapahtuu (tai kun tällaisten puitteiden annetaan muuttua ulkoisten paineiden vaikutuksesta), voidaan saada aikaan merkittäviä, lyhyellä aikavälillä arvioitaviksi mahdottomia muutoksia tuon toiminnan perusluonteessa. Siksi on erittäin tarkasti harkittava, millaiseksi akateemista kulttuuria halutaan kauemmas tulevaisuuteen katsottaessa kehittää. On pohdittava, millaista akateemista elämänmuotoa tulisi vaalia ja millaisin välinein tämä tapahtuu. Tarkasteluamme ei pidä ymmärtää nostalgisoivaksi pyrkimykseksi vastustaa järkeviä uudistuksia ja pitäytyä vanhassa. Päinvastoin: tiedeyhteisön, kuten minkä tahansa intellektuaalisen yhteisön, tulee olla jatkuvasti avoin muutoksille ja sisäsyntyiselle uudistamiselle ja kehittämiselle. Uuden etsiminen pyrkimys tuottaa aidosti uusia kontribuutioita vapaaseen tieteelliseen tutkimukseen ja siihen perustuvaan opetukseen on koko akateemisen elämänmuodon ydin. Viime vuosina on tehty myös paljon hyödyllisiä, akateemista elämää suotuisiin suuntiin ohjaavia uudistuksia, ja klassisia akateemisia arvoja vaalivaa sivistysyliopistoakin voidaan ja tulee kehittää dynaamisesti ja aktiivisesti (vrt. Niiniluoto 2011). 8 TIETEESSÄ TAPAHTUU 3/2015

Suomi maailman turvallisin maa?

Suomi maailman turvallisin maa? Suomi maailman turvallisin maa? Leena Malkki Suomea pidetään yleisesti lintukotona, jonne suuren maailman vaarat ja villitykset eivät ulotu. Terrorismi, mafiat, pommi-uhat ja aidoin eristetyt kaupunginosat

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj LAATU TIETEESSÄ tiedeyhteisö: yliopistot, tutkimuslaitokset, tieteelliset

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen ohjausryhmä Pöytäkirja 4/2011

Julkaisufoorumi-hankkeen ohjausryhmä Pöytäkirja 4/2011 Julkaisufoorumi-hankkeen ohjausryhmä Pöytäkirja 4/2011 Aika: tiistai 11.10.2011 klo 9-11 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki, sali 401 Läsnä: Ilkka Niiniluoto, puheenjohtaja Jäsenet: Juha Haataja

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää?

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Ensimmäinen SOTERKO -tutkimuspäivä Teija Riikola MIKSI TIETEESTÄ PITÄISI TIEDOTTAA? Keskustelu kuuluu tieteeseen. nykyisin yhä enemmän eri tieteenalojen

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Julkaisufoorumien luokittelu

Julkaisufoorumien luokittelu Julkaisufoorumien luokittelu Suunnittelija Janne Pölönen, TSV OKM:n bibliometriikkaseminaari Helsingin yliopisto 11.3.2013 Julkaisufoorumi-luokitus Vuonna 2011 valmistunut tieteellisten julkaisukanavien

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu ja sen ohjeistus Osa rahoitusmallia Yleinen standardi julkaisujen luokitukselle

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Mikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen.

Mikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. 2 3 Mikä kampanja? Kirkon Ulkomaanavun vuoden 2015 Tekoja-kampanjan teemana ovat nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. Kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä väkivaltaisiin ääriryhmiin liittymisen

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Haetaan läsnl. snä olevaa aikuisuutta. Sunniva Drake 2009

Haetaan läsnl. snä olevaa aikuisuutta. Sunniva Drake 2009 Haetaan läsnl snä olevaa aikuisuutta Sunniva Drake 2009 Haetaan läsnä olevaa aikuista isoon kirjastoon osaamista lisää: maahanmuuttajien palveluihin, nuorten kanssa toimeen tulemiseen, verkkomaailman kohtaamisiin,

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015

VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015 VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015 PÄIVÄN AGENDA Puhutaan vaatimattomasti: Maailman muuttumisesta Vaikuttajaviestinnästä ennen ja nyt Vaikuttajaviestinnän tekemisestä MAAILMA ON MUUTTUNUT. PYSYVÄSTI. Ai miten

Lisätiedot

Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet

Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet Teuvo Arolainen 21. Päihdetiedotusseminaari Päihteet ja väkivalta Bad Ems, Saksa 9.9.2006 Alkoholi ongelmana Klaus Mäkelän (1976) mukaan alkoholin käyttö jäsentyy

Lisätiedot

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Keijo Räsänen www.hse.fi/meri krasanen@hse.fi Alustus seminaarissa EETTINEN KIPU JA RISKI Humanistis yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Vertaisarviointitunnus käyttöön

Vertaisarviointitunnus käyttöön Vertaisarviointitunnus käyttöön Julkaisijan aamupäivä 25.9.2014 Janne Pölönen, Anna-Sofia Ruth Tunnus vertaisarvioiduille julkaisuille TSV:n hallitus hyväksyi joulukuussa 2013 tunnuksen rekisteröimisen

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Juuli - julkaisutietoportaali. Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Juuli - julkaisutietoportaali Asiantuntijaseminaari, Helsinki 12.9.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Julkaisuportaalista Juuliksi Kansallisen julkaisuportaalin kehitystyö alkoi syksyllä 2012 Rahoitus

Lisätiedot