Vasikka on tärkeä! Vasikan sairaudet ja uni. Vasikan hyvinvointi. Tänään Mitkä tekijät vaikuttavat vasikan hyvinvointiin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vasikka on tärkeä! Vasikan sairaudet ja uni. Vasikan hyvinvointi. Tänään 6.2.2012. Mitkä tekijät vaikuttavat vasikan hyvinvointiin?"

Transkriptio

1 Vasikka on tärkeä! Vasikan sairaudet ja uni Kuka teistä syntyi isona. ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Tänään Vasikan hyvinvointi Vasikan hyvinvointi; mitä hyvinvointi on? Miksi ternimaito on niin tärkeää? Miksi sairaudet ovat uhka yksilön hyvinvoinnille? Mitkä ovat vasikoiden yleisimmät sairaudet? Mitä sairas vasikka tarvitsee? Mitä on sairaskäyttäytyminen? Miten vasikka ilmaisee kipua? Miksi kipua on tärkeää hoitaa? Miksi uni on niin tärkeää? Mitä vasikan uni, lepo ja leikki kertovat meille hyvinvoinnista? Viisi vapautta (FAWC, 1993) 1. Vapaus janosta, nälästä ja aliravitsemuksesta 2. Vapaus epämukavuudesta 3. Vapaus kivusta, vammoista ja sairauksista 4. Vapaus tyydyttää luontaisia käyttäytymistarpeita 5. Vapaus pelosta ja ahdistuksesta..mutta hyvinvointi on paljon, paljon muutakin.. ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Hoitaja Ympäristö Ruokinta Lajitoverit Kasvu Rehunkäyttö Terveys Käyttäytyminen Hormonitoiminta Aineenvaihdun ta Tautipaine Terveys Toimenpiteet Jalostus Mitkä tekijät vaikuttavat vasikan hyvinvointiin? Hoitaja Ruokinta, imeminen! Vesi Lajitoverit Pitopaikan olosuhteet tila, kuivitus, lämpö, vedottomuus, puhtaus, rakenteet Ympäristön tautipaine vaikuttaa osaltaan siihen sairastuuko vasikka vai ei Sairaan vasikan hoito Hoito mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Kivun hoito: kivuton nupoutus! ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

2 Laki ja vasikat Yli 8 viikon ikäistä vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa, jollei siihen ole eläinlääketieteellistä syytä Vasikkaa (alle 6 kuukauden ikäinen nautaeläin) ei saa pitää parteen, karsinaan tai muuhun rakenteeseen kytkettynä muutoin kuin tilapäisesti eläimen ruokkimisen tai hoitamisen ajan Tällöin kytkeminen saa kestää enintään tunnin Laki ja vasikat Yksittäiskarsinassa pidettävän vasikan karsinan on oltava vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja karsinan pituuden vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä Jos alle 8 viikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan seinien on oltava sellaiset, että vasikka voi nähdä ja kosketella lajitovereitaan (poikkeus: sairas vasikka) Alle kaksiviikkoisella vasikalla on oltava hyvin kuivitettu makuupaikka ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Mitä vasikka haluaa? Vasikan olosuhteet Riittävästi tilaa Ainakin 2 neliötä/vasikka Kuivaa, puhdasta ja pehmeää Pitävä alusta Lämmintä Makuupohjan lämpötila ratkaisee vasikan kokeman lämpötilan! Vedotonta Seuraa Turvallista Karsina Ensin emän kanssa tai yksilökarsinassa Sitten ryhmään Oikein mitoitetussa ja toimivassa ryhmäkarsinassa toteutuvat vasikan perustarpeet: vapaat liikkeet ja makuuasennot, riittävä uni pitkä päivittäinen syöntiaika useassa jaksossa vedoton, kuiva ja suojaisa makuupaikka lajitovereiden seura, lauma ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Huolellinen hoito heti syntymän jälkeen on tärkeää Anna emän nuolla kuivaksi Jos emä ei halua nuolla vasikkaansa, kuivaa vasikka huolella Ternimaitoa mahdollisimman pian syntymän jälkeen Varmista ternimaidon saanti! Ternimaito on vastasyntyneelle vasikalle välttämätöntä! Vasikan on saatava ternimaitoa 1,5-2 litraa 4 tunnin sisällä syntymästä, toisen kerran 12 tunnin sisällä ja yhteensä % elopainostaan ensimmäisen vuorokauden aikana Parasta ternimaitoa on nimenomaan 1. lypsyn maito Vasikka syntyy maailmaan ilman vasta-aineita, sillä naudan istukka ei läpäise emän vasta-aineita tiineyden aikana Vasta-aineet imeytyvät vain jonkin aikaa syntymän jälkeen, siksi ternimaito mahdollisimman pian syntymän jälkeen Ternimaito sisältää myös runsaasti energiaa, vitamiineja ja valkuaista ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

3 Sairaudet ovat uhka hyvinvoinnille 1. Vapaus janosta, nälästä ja aliravitsemuksesta 2. Vapaus epämukavuudesta 3. Vapaus kivusta, vammoista ja sairauksista 4. Vapaus tyydyttää luontaisia käyttäytymistarpeita 5. Vapaus pelosta ja ahdistuksesta Vasikoiden sairaudet Ripulit Muut ruuansulatuskanavan sairaudet Hengitystietulehdukset Napatulehdus Niveltulehdukset Loukkaantumiset Ihosairaudet Puutokset Kehityshäiriöt Heikko vasikka ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Ripuli Maito kuuluu juoksutusmahaan Vasikkaripuli on pikkuvasikoiden yleisin sairaus Ripulille on sekä ruokinnallisia että tartunnallisia syitä Yleensä vasikkaripulille on monta syytä, jotka yhdessä vaikuttavat vasikoiden sairastumiseen: eläinten oma vastustuskyky vasikoiden ruokinta useat eri taudinaiheuttajat ja niiden määrä vasikoiden ympäristössä hoito ja olosuhteet ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Ruokintavirheistä johtuvat ripulit Ruokintavirheitä Juottovirheet vasikan ruuansulatukselle sopimaton rehu pilaantunut rehu likaiset juottoastiat ruokintavirheistä saattavat lisäksi aiheutua märekourun toimintahäiriöt sekä juoksutusmahatulehdukset ja - haavat Ehkäise ripulia, edistä maidon juoksettumista! = maito koaguloituu eli juoksettuu juustomaiseksi massaksi juoksutusmahassa renniini (= kymosiini) kaseiinin pilkkominen pepsiini pilkkoo useita proteiineja - osa heraproteiineista, maitosokeri ja kivennäiset suoleen nopeasti - kaseiini ja rasvat vähitellen Miksi? estää ettei sulamatonta valkuaista kulkeudu nopeammin ohutsuoleen, kuin vielä pystyy sitä käsittelemään Jos juoksettuminen estyy ripulia suuret kerta-annokset, epäsäännölliset ruokintaajat, juomarehun väärä väkevyys, lämpötila ja stressi voivat estää maidon juoksettumista ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

4 Tartunnallinen ripuli Bakteerit ripulin aiheuttajana Tartunnallista ripulia aiheuttavat virukset, alkueläimet ja bakteerit Eri-ikäisillä vasikoilla esiintyy ikäkaudelle tyypillisiä ripulinaiheuttajia ensimmäisten elinviikkojen aikana voi esiintyä koliripulia (alle viikon ikäisillä) alkueläimet aiheuttavat ripulia tyypillisesti vasta muutaman viikon vanhoilla varsinaiset suolistoloiset sitäkin myöhemmin E. coli E. coli kuuluu vasikan normaaliin suolistofloraan, mutta ripulia aiheuttavilla kannoilla on tyypillisiä virulenssitekijöitä E. colin aiheuttamaa ripulia on yleensä alle viikon ikäisillä vasikoilla Oireet vaihtelevat lievästä ripulista veriripuliin Pahimmillaan aiheuttaa verenmyrkytykseen Salmonella Suomessa erittäin harvinainen vasikkaripulin aiheuttaja Ei tule kuitenkaan unohtaa! Salmonellaripuliin voi liittyä nivel- ja keuhkotulehdusta, mutta tartunnat voivat olla myös oireettomia ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Kokkidit (Eimeria) Muut suolistoloiset suolistoloisia, yksisoluisia alkueläimiä aiheuttavat vetistä ja veristä ripulia oireet alkavat yleensä 1-3 viikon sisällä tartunnan saamisesta sairastunut vasikka voi erittää loisia runsaasti ulosteessaan hoitona loislääkkeet ja tukihoito kokkidien kestomuodot ovat erittäin kestäviä ympäristössä ja ne pystyvät säilymään laitumella talven yli ja kestävät myös hyvin tavanomaisia desinfektioaineita vasikkalaitumet ja -tarhat ovatkin tehokkaita kokkiditartunnan levittäjiä kunnollinen mekaaninen puhdistus vasikkaerien välillä on tärkeää Kryptosporidi yksisoluinen alkueläin aiheuttaa ripulia yleensä alle kuukauden ikäisissä vasikoissa voi tarttua myös muihin eläinlajeihin ja ihmiseen kestävä ulkoisia olosuhteita ja desinfektioaineita vastaan ei varsinaista lääkitystä; nestehoito ja vasikan vastustuskyvyn tukeminen tärkeää Maha- ja suolistomadot vasikoilla yleisiä ongelmia varsinkin laitumella tartunnat yleensä oireettomia joskus ripulia ja kasvun heikkenemistä laidunhygienia tärkeää ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Virukset ripulin aiheuttajina Ripulin hoito Rotavirus yleisin ripulia aiheuttava virus aiheuttaa ripulia yleensä ensimmäisten elinviikkojen aikana, ja se voi esiintyä myös yhdessä muiden ripulinaiheuttajien kanssa aiheuttaa suolen limakalvovaurioita, imeytymishäiriöitä ja nestehukkaa sairaat eläimet erittävät runsaasti virusta ympäristöönsä muut saavat tartunnan ei varsinaista lääkitystä, tukihoito ja vastustuskyvyn tukeminen sairaiden vasikoiden eristäminen ja karsinoiden puhtaanapito ja runsas kuivittus tärkeää vähentää viruksen määrää ympäristössä voidaan todeta laboratoriossa ulostenäytteestä Koronavirus Suomessa vasikkaripulin aiheuttajana harvinainen ripuli muistuttaa rotaviruksen aiheuttamaa tautia, mutta kestää pitempään vaurioittaa ohutsuolen ohella paksusuolen limakalvoa Ripuli johtaa vasikan kuivumiseen, elektrolyyttitasapainon häiriöihin ja nälkiintymiseen Tärkeintä ripulivasikan hoidossa on nestehoito Hyväkuntoinen vasikka voi juoda itse Elektrolyyttijuomaa (mieluiten kaupallista valmistetta, joiden imeytyminen on tehokkaampaa) annetaan juottojen lisäksi Maito- tai piimäjuottoa ei mielellään keskeytetä, sillä vasikan nälkiintyminen pitää estää ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

5 Nestehoito Antibioottihoito Jos eläin on silminnähden kuivunut, heikko ja makaa, tarvitaan aina eläinlääkärin antamaa nestehoitoa korjaamaan nestevaje ja happoemästasapaino Nestehukassa vasikan silmät ovat kuopalla, ihon elastisuus on alentunut ja vasikka on heikko (ei jaksa nousta ylös) Ripuloivalla 40 kg:n painoisella vasikalla nestevaje voi olla jopa 8 litraa Suonensisäisen lääkityksen teho on usein nopea ja jatkohoito voidaan antaa nahan alle ja suun kautta Joskus voi myös antibioottihoito olla tarpeen aina tapauskohtaista ensisijaisena hoitona on siis aina nestehoito eikä suun kautta annettavat antibiootit systeeminen (pistettävä) antibioottihoito on tarpeen jos vasikalla on verenmyrkytys tai ripulin lisäksi jokin muu sairaus ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Ripulin ehkäisy on tärkeää! Ternimaidon saanti ja hyvät olot heti syntymän jälkeen Täysmaitoa annetaan vasikalle ainakin kahden viikon ajan Aina vettä tarjolla Maitoa noin 2,5 3 litraa 3-4 kertaa päivässä, lämpötila 38-40c Täysmaitoa voi hyvin antaa myös vapaasti Maitoa ei laimenneta eikä lämmitetä lisäämällä siihen vettä! Hyvälaatuinen juomarehu Hapotettua juomaa voi antaa myös vapaasti Juomarehussa käytetään ohjeen mukaista laimennussuhdetta (ei saa missään tapauksessa laimentaa liikaa, koska juoksettuminen vaarantuu!) Juomassa ei saa olla kokkareita Vasikka juotetaan mieluiten tuttisangosta, joka on noin 80 cm:n korkeudella eli sopivasti yläviistosta Hyvä ruokintahygienia ELL Ann-Helena Hokkanen Karkearehu > kasvattaa pötsin lihaksistoa ja kokoa Väkirehu käynnistää voi- ja propionihapontuotannon > nopeuttaa mm. pötsin papillien kehitystä Vesi edellytys pötsieliöstön kehitykselle Pötsin kehitys maito + heinä maito + heinä + väkirehu ELL Ann-Helena Hokkanen Happamoitunut pötsi ja pötsin pilaantuminen Altistavia tekijöitä liian voimakas väkirehuruokinta liiallinen valkuaisruokinta tai huonolaatuinen rehu Oireet ruokahalun heikkeneminen, heikko painonkehitys ja toistuva puhaltuminen sekä ripuli Hoito vähennetään väkirehujen määrää ja lisätään hyvälaatuisia karkearehuja pötsilääkityksiä ja pötsinesteen siirtoa voidaan kokeilla myös pellavansiemen- ja kauralima auttaa, samoin voidaan antaa B-vitamiinia korvaamaan pötsin heikentynyttä vitamiinituotantoa Vasikan koliikki eli ähky Koliikki = vatsaontelon kiputila Vaatii yleensä välitöntä hoitoa, jollei mene nopeasti ohi Oireet vaihtelevat lievästä rauhattomuudesta ja mahan alle potkimisesta voimakkaaseen maassa kiemurteluun Useita syitä: juoksutusmahan laajeneminen ja kiertymä suolistoperäinen kipu, joka voi edeltää ripulia tai johtua suolikiertymästä tai suolen asennon muutoksesta vatsakalvontulehdus, virtsatietulehdus tai virtsatietukos jotkin aineenvaihdunta- ja keskushermostosairaudet Vasikan koliikkioireita kannattaa seurata tarkasti jos oireet eivät hellitä lyhyen ajan sisällä, vaan päinvastoin voimistuvat ja vasikan kunto samalla heikkenee eläinlääkäri paikalle hoito riippuu sairastumisen syystä ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

6 Vasikan puhaltuminen Vasikan pötsipuhaltumiseen on monia syitä: pötsin ruuansulatushäiriöt juoksutusmahan sairaudet ruokatorven tukokset hermovauriot Pötsin täyttyminen muuttuu vaaralliseksi kun vasikan hengitys vaikeutuu yhteys eläinlääkäriin Ensiapu Vasikalle juotetaan öljyä Eläimen etupää nostetaan koholle, jotta kaasu pääsee kulkeutumaan ulos eikä täyttynyt maha paina rintaonteloa Jos vasikan hengitys alkaa vaikeutua letkutus ja oikein pahoissa tapauksissa pistetään neula täyttyneimpään kohtaan pötsiä Juoksutusmahan laajentuminen juoksutusmahaan kertyy nestettä ja kaasua syy epäselvä suuret kerta-annokset juomaa, nälkäiset vasikat ja muut juoksutusmahan toimintahäiriöt altistavat oireet: voimakkaat kipuoireet ja turvotus etenkin vasikan oikeassa kyljessä vanhemmalla vasikalla laajentumiseen voi yhdistyä myös juoksutusmahan kiertyminen, mikä huonontaa ennustetta hoitona nesteen poistamista letkulla, lääkehoito ja pahoissa tapauksissa leikkaushoitoa ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Mahahaava Vasikoiden hengitystietulehdukset Stressi ja kipu Ruokintavirheet Huonot olosuhteet altistavat Nuoret eläimet herkkiä Tulehduskipulääkkeet lisäävät riskiä saada mahahaava mutta kipu aiheuttaa myös haavaumia juoksutusmahan limakalvolle Oireena tumma uloste ja heikko, kivulias olo sekä huono ruokahalu Altistavia tekijöitä: huono ilmanvaihto huono vastustuskyky eläinten yhdistelyt suuri eläintiheys jatkuvatäyttöisyys kylmyys pöly muut stressitekijät, jotka heikentävät hengitysteiden puolustusmekanismeja Tartunta saadaan vanhemmilta sairastaneilta eläimiltä sieraineritteen ja yskän välityksellä Usein primaari virusinfektio altistaa sekundaarille bakteeriinfektiolle, mikä pahentaa taudin etenemistä ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Taudinaiheuttajat Oireet Bakteerit Pasteurella multocida Mannheimia haemolytica Arcanobacterium pyogenes Haemophilus somni Mykoplasmat Mycoplasma bovis Mycoplasma dispar Ureaplasma diversum Virukset nautojen herpesvirus-1 (IBR) nautojen virusripulivirus (BVD) respiratory syncytial virus (RSV) parainfluenssa-3-virus corona-, adeno-, reo- ja rhinovirukset yskä sierain- ja silmävuoto kuume tihentynyt hengitys väsymys ja ruokahaluttomuus ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

7 Hoito Aina yhteyttä eläinlääkäriin Antibiootti: jos eläimellä on kuumetta (yli 39,5 O C) ja oireet ovat vakavat (nopeutunut ja vaikeutunut hengitys, heikko yleistila) tai lievät oireet kestävät pitkään Tulehduskipulääke: suosittelen yhdistämään aina antibioottihoitoon Tukihoito: lämmintä ja vedotonta, veden ja ravinnon saannin varmistaminen Sairaskarsina suotavaa Olosuhteiden parantaminen Ongelmanselvitys Napatulehdus Saa yleensä alkunsa vasikan ympäristöstä kun sekalaisia bakteereita kulkeutuu pikkuvasikan vielä kosteaan napanuoraan Altistavia tekijöitä: vasikan puutteellinen vastustuskyky (ternimaidon saanti) ja poikimaympäristön huono hygienia Lievissä tapauksissa tulehdus rajoittuu vatsaontelon ulkopuolelle Vakavammissa tapauksissa tulehdus etenee vatsaontelon sisäpuolelle ja edelleen napasuonia pitkin tärkeisiin elimiin tai vatsakalvoon Myös lievästä napatulehduksesta bakteerit voivat levitä verenkierron välityksellä muihin elimiin (esim. niveliin ja keuhkoihin) ja aiheuttaa koko elimistön verenmyrkytyksen ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Napatulehduksen hoito Niveltulehdukset Hoitamattomana napatulehdus johtaa helposti vasikan menehtymiseen, kun taas ajoissa hoidettuna paranemisennuste on hyvä Hoito lievissä tapauksissa puhdistus desinfektioaineella jos tulehdus on levinnyt napaa ympäröivään kudokseen tarvitaan aina antibioottilääkitystä Vatsaonteloon jatkuva tulehdus vaatii aina antibioottihoitoa Jos antibioottihoito ei auta, ainoa vaihtoehto on kirurginen hoito Niveltulehdus johtuu ihovauriosta tulehduksen leviämisestä niveleen muualla elimistössä olevasta tulehduspesäkkeestä (esim. napatulehdus, keuhkotulehdus) Yksi tai useampi nivel, tavallisimmin etupolvissa ja takajalkojen polvissa ja kintereissä Oireet: nivel turpoaa, nivelalueen iho tuntuu lämpimältä, vasikka aristaa sairasta jalkaa, makailee paljon ja nousee vaikeasti ylös Vaatii aina eläinlääkärin hoitoa nopeasti! Yleensä lääkityksenä on usean päivän antibioottikuuri, kipulääkitys ja joissain tapauksissa nivelhuuhtelut Ennaltaehkäisy: huolehdi vasikoiden makuualueen pehmeydestä (vasikoilla ei koskaan saa olla jaloissa ihovaurioita), ternimaidon saannista ja hyvästä hygieniasta ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Mustelmat ja ruhjeet Haavat Silmävammat Sorkkavauriot Venähdykset Luunmurtumat Sisäiset verenvuodot Hoito tapauksen mukaan Loukkaantumiset Vasikoiden ihosairauksia Vasikoiden ruokintavirheet johtavat ripuliin ja ravinteiden imeytymisen heikkenemiseen, mistä voi seurata vitamiinien puutoksia Ihon kannalta ovat tärkeitä A-vitamiini ja foolihappo Iho-ongelmat liittyvät usein vasikoilla muihin sairauksiin kuten ripuliin ja kuihtumiseen tai loisiin Turvan ympärillä karvattomuus voi johtua juomarehun rasvoista Virukset aiheuttavat syyliä Myös joitakin perinnöllisiä, harvinaisia ihosairauksia esiintyy vasikoilla ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

8 Pälvisilsa Lihasrappeuma Naudan pälvisilsa on ihon sieni-infektio Aiheuttaja Trichophyton verrucosum Yleisimmin tautia tavataan nuorilla (2-7 kk) Puhkeaa syys-talvikaudella Pälvisilsa leviää helposti Pälvisilsa on zoonoosi eli se tarttuu ihmiseen Tavoitteena Suomessa on päästä infektiosta kokonaan eroon Lihasrappeuman aiheuttaa E- vitamiinin ja/tai seleenin puutos Ruokintaperäiset puutokset ovat nykyään melko harvinaisia Pitkittynyt ripuli voi aiheuttaa sairastumisen varsinkin jos rehu on seleeniköyhää Oireet: Yleinen heikkous Huono imeminen Jäykkä kävely Taudin edetessä eläin ei enää pääse ylös ja sydänlihaksen ja pallealihaksen vaurioituminen johtaa kuolemaan Hoito: E-vitamiinia ja seleeniä ruiskeina tai suun kautta useampaan kertaan annosteltuna Tukihoito! Ennaltaehkäisy: huolehdi emän seleenin ja E- vitamiinin saannista tiineyden aikana Seleeni on myrkyllistä yliannoksina, joten lääkityksen kanssa on oltava tarkkana ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Tiamiinin puutos eli CCN Tavallisin vasikoilla ja nuorilla lihanaudoilla, joilla on pötsihäiriöitä tai jotka eivät jostain syystä saa tarpeeksi karkearehua Ensioire on usein ripuli, jota seuraa tylsyys, sokeus ja hampaiden kirskuttelu Lopulta eläin ei pääse ylös Hoitona on tiamiini ja B- monivitamiinivalmisteet Ennuste on kohtalainen tai hyvä Synnynnäinen raajakoukistuma Vasikan raajat ovat koukistuneessa asennossa eikä niitä saa kunnolla oikaistua Vasikat, jotka pystyvät astumaan sorkan kärjelle paranevat yleensä nopeasti (voimistelu ja tukisiteet auttavat, varmista pehmeä alusta ja tilaa!) Estä ihon vaurioituminen ja siitä aiheutuvat tulehdukset! Vakavammissa tapauksissa hoitona voidaan käyttää tukisiteitä tai sorkkakenkiä sekä kirurgiaa Erittäin pahoissa tapauksissa voi vasikan lopettaminen olla tarpeen eläinsuojelullisista syistä ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Heikko vasikka Vastasyntynyt vasikka on muuten normaalin näköinen, mutta se on hyvin heikko, ei pääse itse ylös ja imurefleksi puuttuu Syy voi olla epämuodostuma, joka ei näy päälle päin tai kohdussa emältä saatu tulehdus Vasikka voi myös olla epäkypsä syntyessään, jolloin varsinkin keuhkot eivät ole valmiit tähän maailmaan Tapaturma syntymän aikaan on aina mahdollinen selitys Pitkittynyt poikiminen on voinut altistaa vasikan hapenpuutteelle, joka vaurioittaa varsinkin aivoja Hoitona tukihoito: ternimaitoa ja lämpöä! Tarttuvat taudit Eläinten hyvinvointia ja suomalaisen kotieläintuotannon laatua edistää hyvin paljon vapaus tarttuvista taudeista Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia Noudata navetassa hyvää hygieniaa eli pese kädet ja saappaat usein Ulkomaanmatkojen jälkeen täytyy olla erityisen tarkkana, varsinkin jos on käynyt tiloilla (muista aikarajat!) Ruokajätteen syöttäminen on kielletty tuotantoeläimille Älä koskaan tuo ulkomailta maitotuotteita tai lihaa tullessasi! Suomi on erityisessä asemassa maailmassa: meillä on hyvin vähän eläinten tarttuvia tauteja. Erityisen hyvä tilanne on nautojen, myös vasikoiden, osalta Huolehditaan yhdessä siitä, että näin on myös jatkossa! ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

9 Sairas vasikka Sairas vasikka Sairas vasikka on vaativa potilas, joka tarvitsee hoitajaltaan erityishuomiota! Vasikan sairaus etenee yleensä nopeasti, jos tilanteeseen ei puututa Yleensä vasikka kuitenkin on kiitollinen potilas; kun vaivan syy saadaan selville ja hoito sekä olosuhteet ovat kunnossa, vasikka toipuu nopeasti Eläinlääkärin hoidon ja lääkehoidon lisäksi sairaan tai vahingoittuneen vasikan hoitoon kuuluu ravinnon ja veden saannin varmistaminen sekä lämmin, kuiva ja vedoton paikka toipua Jos vasikka on niin sairas, ettei se pärjää ryhmässä, se tulee siirtää yksilökarsinaan toipumaan Heikko tai sairas vasikka ei pysty säätelemään lämpötalouttaan yhtä hyvin kuin terve Sairas vasikka kylmettyy helposti Sairaan vasikan karsinassa täytyykin olla hyvin paljon kuiviketta eikä sinne saa tulla vetoa Karsinan täytyy myös ehdottomasti pysyä kuivana ja puhtaana Olki on paras kuivike Sairaan tai vahingoittuneen vasikan saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä Hoitajan on varmistettava että vasikka pääsee juomaan ja syömään Nestehoito on kaikille sairaille tärkeää, erityisesti ripulivasikoille Heikko vasikka imee maitoa usein hitaasti ja tarvitsee apua Sairasta vasikkaa täytyy myös auttaa nousemaan ylös säännöllisin väliajoin, jollei se siihen itse pysty ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Lisälämpöä Runsas olkikuivitus Lämpölamppu Levylämmitin Lämpöliivi Peitto Emä! Suojaa sairas ja muut Käytä aina tilan omia suojavaatteita Pese ja desinfioi kädet ennen karjasuojaan menoa Sairaita vasikoita hoitaessasi kiinnitä huomiota puhtauteen: Näin suojelet tilan muita vasikoita sairaan vasikan karsinaan mennään puhtailla kengillä ja kädet pestään ja desinfioidaan ennen ja jälkeen vasikan hoidon! ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Tee hoitopäätös nopeasti Sairaskäyttäytyminen Kun vasikka sairastuu, hoitopäätös on tehtävä nopeasti Jos vasikan ennuste on toivoton tai eläintä ei voida hoitaa asianmukaisesti, se tulee lopettaa Oman onnensa nojaan vakavasti sairasta eläintä ei milloinkaan saa jättää! Vähentynyt aktiivisuus ja tutkiminen ruokahalu kehonhoito sosiaalinen ja seksuaalinen käyttäytyminen Lisääntynyt lepo ja uni Sairaskäyttäytyminen on motivaatio eikä sairauden aiheuttamaa heikkoutta Sairaskäyttäytyminen edistää vastustuskykyä ja toipumista ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

10 Mitä kipu on? Yksinkertaisin määritelmä eläimen kokemalle kivulle on, että eläin on kokenut kipua, jos kipulääke kohentaa sen tilaa Kipu on vastemielinen sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka edustaa eläimen tietoisuutta elimistönsä kudostuhosta tai sen uhasta Kipu aiheuttaa muutoksia eläimen fysiologiaan ja käyttäytymiseen Kipu ei ole tarkoituksenmukaista, kun kokemuksen voimakkuus tai kesto ei vastaa koettua vahinkoa ja kun vasteet fysiologiassa ja käyttäytymisessä eivät lievennä sitä Vasikan kipu Nauta on alunperin saaliseläin! Villissä nautalaumassa sairauden tai vamman osoittaminen olisi hengenvaarallista, sillä petoeläin hyökkää aina heikon yksilön kimppuun > siksi nauta ei helposti näytä kipuaan ulospäin Kivulias nauta saattaa makailla normaalia enemmän, syödä vähemmän ja varoa liikkumista Kannattaa opetella huomaamaan pienet kivusta kertovat merkit eläimen olemuksessa Vasikan kipua tulee hoitaa! Hyvinvointi Jokaisen oikeus kipulääkkeeseen on mielestäni kiistaton! Kivun hoitaminen nopeuttaa eläimen paranemista ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Vastasyntyneen kipu Nupoutuskipu Vastasyntyneiden ihmislasten kipua tutkittaessa on todettu, että vastasyntyneen kivuntunto on herkempi kuin aikuisen johtuen kipuaistimusta vaimentavan järjestelmän kehittymättömyydestä Lisäksi varhainen kipukokemus voi johtaa jopa yksilön koko elämän ajan kestäviin hermoston rakenteen ja toiminnan muutoksiin johtuen kipujärjestelmän muovautuvuudesta Kipua tulee hoitaa Kotieläimet joutuvat usein kärsimään kivuliaista tai stressaavista ärsykkeistä jo aikaisin elämässään Jatkuvasti löydetään todisteita siitä, että nämä kokemukset saattavat pysyvästi herkistää eläimen hermoston kokemaan kivun voimakkaampana kuin se oikeasti ehkä onkaan Nupoutuskipu muuttaa vasikan käyttäytymistä Rauhattomuus Sirpaleinen leporytmi Sosiaalisen leikin väheneminen Tutkimuksen mukaan kipu kestää nupoutuksen jälkeen ainakin 5 päivää ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Vasikan uni vasikka on piiloutujia kaikenikäiset vasikat makaavat yli puolet vuorokaudestaan makuukaverit ja paikat ovat tärkeitä suurimman osan lepoajasta vasikat viettävät rintansa päällä maaten ja vain vajaan puoli tuntia vuorokaudesta kyljellään pitkä päivittäinen lepoaika on vasikoille tärkeää; mitä enemmän ne lepäävät sen paremmin ne kasvavat Vasikat nukkuvat lyhyissä jaksoissa ympäri vuorokauden ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

11 Unen rakenne KASVUHORMONI Uni STRESSIN SIETOKYKY OPPIMINEN KASVU HIDASAALTOUNI (NREM) VILKEUNI (REM) VASTUSTUSKYKY SOSIAALISUUS ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Vastasyntyneet tarvitsevat paljon unta Vastasyntynyt vasikka nukkuu 12t/vrk 3 kk vasikka 6t/vrk aikuinen 4t/vrk Unessa lämmönsäätely on heikompaa kuin hereillä REM-unen aikana lämmönsäätely ei toimi ollenkaan Vasikoilla on paljon haihduttavaa pintaa suhteessa niiden kehon painoon Nuorilla vasikoilla on huono lämmön tuotto ja eristys Lämmön tarve Makuualueen lämpö ratkaisee vasikan tunteman lämpötilan! ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen VETO: - (LUKU X 15) MITATTU LÄMPÖTILA OLKI: C PUU: C BETONI: C KUIVIKKEIDEN MÄÄRÄN VOI MITATA 10 S POLVITESTILLÄ! Kylmä ja vetoinen pitopaikka häiritsee unta Kylmässä vasikat makaavat sykkyrällä säästääkseen lämpöä Alle kuukauden ikäiset vasikat nukkuvat kylmässä ja rakolattialla harvoin kyljellään Betoni+puru lattioilla on todettu korkeampia stressihormonitasoja öisin kuin kumimatto+puru lattioilla Kylmäkasvatuksessa tavataan enemmän ja pitempiä ripuleita ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

12 Unen ja kasvuhormonin yhteys vasikalla? Ihmisillä ja laboratorioeläimillä kasvuhormonin piikki ajoittuu unen alkuun Naudat nukkuvat jaksoissa läpi vuorokauden NUKKUU MIN/T UNI KASVUHORMONI S-GH ng/ml Imeminen, vierihoito ja uni imeminen rentouttaa ja unettaa lapsia ja koeeläimiä entäpä vasikat? emostaan tai tuttiämpäristä imeneet vasikat nukahtavat nopeammin lepäävät pitempään rentona kyljellään imeminen muuttaa unen koostumusta Yksilökarsinassa vasikoiden uni sirpaleisempaa kuin emän kanssa poikimakarsinassa ELL Ann-Helena Hokkanen VRK:N AIKA ELL Ann-Helena Hokkanen Vasikan unen tutkiminen Unimittari y x ELL Ann-Helena Hokkanen z ELL Ann-Helena Hokkanen CowLog Unen ja levon tutkimisen merkitys Uni- ja leporytmin muutokset ovat uusimpia hyvinvointia kuvaavia mittareita Erityisen tärkeää uni ja lepo ovat nuorilla kasvavilla eläimillä, koska aivot kehittyvät vielä Tuotantotiloilla saattaa olla pikkuvasikan uneen merkittävä vaikutus, sillä epämiellyttävät ympäristöolosuhteet voivat heikentää unen laatua Useat erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat yksilön uneen, samoin kipu ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

13 Kivun vaikutus uneen ja lepoon Vasikan leikin merkitys Kivuliaan yksilön uni sirpaloituu ja kipu heikentää unen laatua, kun taas unen puute vahvistaa kipukokemusta Kipulääkitys rauhoittaa vasikan leporytmiä Nuoret eläimet leikkivät paljon Leikkimistä ja tutkimista Leikki valmistaa kohtaamaan uusia asioita Leikki opettaa ja harjoittaa muistia ja lihaksia Sosiaalisessa leikissä kehittyvät sosiaaliset taidot Leikki voi toimia laumahierarkiassa tärkeässä roolissa, ja estää vakavia yhteenottoja Leikki kehittää paineensietokykyä Myös aikuiset naudat leikkivät ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Tutkiminen on tärkeää Leikki opettaa, kuinka hankaluuksista pääsee eroon Tutkiminen opettaa, kuinka hankaluuksista pysytään erossa Uusia asioita ja uutta ympäristöä on syytä tutkia ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Naudan aistit: näkö Myös aikuiset leikkivät Kaukonäköisiä, reagoivat etenkin lähestyvään liikkeeseen Naudan näkökentän laajuus on noin 320 astetta, joten se näkee lähes kaikkialle ympärilleen, lukuun ottamatta kapeaa aluetta suoraan takana Näöntarkkuus lähelle ja alaspäin huono Lattiassa olevat kynnykset tai varjot voivat pelottaa eläimiä, koska niiden on vaikea hahmottaa maan tasolla olevien kohteiden syvyyksiä pää ylhäällä kävellessään Väreistä nauta näkee parhaiten keltaisen ja oranssin, sininen on vaikea erottaa Naudat pelkäävät sekä varjoja että kirkkaita valonlähteitä Nautojen on todettu liikkuvan mielellään valoisampaa tilaa kohti ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

14 Miksi leikki estyy Kutittaa, onneksi ei ole liukasta! Sairaudet, pelko, eristyneisyys ja ahtaus voivat johtaa vasikan leikin estymiseen Leikin estymisestä voi seurata: yksilön heikot sosiaaliset taidot vihaisuus arkuus stressiherkkyys ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Sairaudet ja epämukavuus lisäävät stressiä, riittävä uni ja lepo sekä leikki vähentävät sitä Lopuksi Lyhytaikainen stressi sydämen syke verenpaine verensokeri stressihormonit lyhytaikainen vastustuskyky Ruuansulatus Pitkäaikainen stressi energiaa kuluu kunto laskee kasvu heikkenee puolustuskyky laskee lisääntymistoiminnot heikkenevät Vasikat ovat tulevaisuuden lehmiä, joten niitä kannattaa hoitaa hyvin ja huolella Vasikoiden hyvinvointiin panostaminen kannattaa! Vasikan sairaudet etenevät yleensä nopeasti, joten opettele huomaamaan sairauden merkit ja aloita hoito ajoissa ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Kirjallisuus Valion vasikoiden hoito-opas 2005 NAUTOJEN SAIRAUDET 2005, Satu Pyörälä, Tiina Tiihonen, Helsingin yliopisto Maito ja Me- lehti Nauta Kiitos! Thank you ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

laura.hanninen@helsinki.fi 8.6.2006

laura.hanninen@helsinki.fi 8.6.2006 8.6.6 Vasikka hyvinvointitutkimuksen valossa ELT Laura Hänninen Eläinten hyvinvointikeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos Eläinlääketieteellinen tiedekunta 2milj.v 1 v. Nauta metsäisten aukeiden

Lisätiedot

NAUDAN ENSIAPU VASIKAN ENSIAPU. Naudan ensiapu: Vasikan ensiapu, Ann-Janette Ukkonen 31.3.2011 1

NAUDAN ENSIAPU VASIKAN ENSIAPU. Naudan ensiapu: Vasikan ensiapu, Ann-Janette Ukkonen 31.3.2011 1 NAUDAN ENSIAPU VASIKAN ENSIAPU Naudan ensiapu: Vasikan ensiapu, Ann-Janette Ukkonen 31.3.2011 1 SISÄLLYS PIKKU VASIKAN HOITO 3 NAVAN HOITO 4 NAPATYRÄ JA VIRTSAPUTKEN AVANNE 5 NIVELTULEHDUS 6 SYNNYNNÄINEN

Lisätiedot

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa Maha löysällä Vasikkaripuli ternikasvattamoissa Ripulivasikan hoito Ripulin syyt Ripulin ennaltaehkäisy Näytteenotto Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla Maha löysällä Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla Ripulivasikan hoito Ripulin syyt Ripulin ennaltaehkäisy Näytteenotto Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen

Lisätiedot

4. Pikkuvasikan sairaudet

4. Pikkuvasikan sairaudet 4. Pikkuvasikan sairaudet Napatulehduksen oireet Tulehtunut napa on suurentunut kosketusarka valuttaa märkää / virtsaa Napatulehduksen oireet Vasikalla voi olla yleisoireita: Kuumeilu Apaattisuus, imee

Lisätiedot

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta Rakennetaan hyvinvointia navetassa, Laukaa 20.1.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Terveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel HK Agri Oy Vasikan ja nuorten

Lisätiedot

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Naudan synnytysteiden anatomiaa Normaali synnytys Vaikeutunut synnytys Synnytysapu Vastasyntyneen ja emän hoito

Lisätiedot

Kuinka pidämme vasikat terveinä?

Kuinka pidämme vasikat terveinä? Kuinka pidämme vasikat terveinä? Laatupäällikkö, eläinlääkäri, ELT Tuomas Herva, AtriaNauta 2016-04-07 1 Järkevä poikimakierto Oma sonni tuntematon poikimisaika ei ummessa: ternimaidon laatu kärsii puutteellinen

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Villi vai kesy Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Naudan käyttäytyminen Nauta on alun perin tasangolla elänyt saaliseläin Kesyyntymisestä ja jalostuksesta huolimatta lajille tyypilliset käyttäytymismallit

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista

Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista dosentti Laura Hänninen Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinten hyvinvointi osana maatalouden tulevaisuutta

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Pikkuvasikoiden iglukasvatus

Pikkuvasikoiden iglukasvatus Pikkuvasikoiden iglukasvatus Leppävirta 21.2.2012 Leena Tuomisto MTT Kotieläintuotannon tutkimus, InnoNauta -hankkeet Miksi vasikoita kasvatetaan igluissa? Sisäkasvatustiloissa olosuhteet usein ongelmallisia

Lisätiedot

Elämän ensi hetket. Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy

Elämän ensi hetket. Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy Elämän ensi hetket Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy 1.Vasikan alkuhoito ja elvytys 2. Heikko vastasyntynyt 3.Vastasyntyneen olosuhteet 4.Ternimaito 5.Kevään 2013 poikimiset luomisia tai kuolleita

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Tarttuvien tautien vastustus

Tarttuvien tautien vastustus Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet

Lisätiedot

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet Miten huomaan hengitystiepotilaan Hengitystietulehdusten syntyyn vaikuttavat tekijät Taudinaiheuttajat Näytteenotto Hoito Ennaltaehkäisy Hengitystiesairaudet

Lisätiedot

NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Vasikkaripulit 1 (7) Satu Pyörälä, Tiina Tiihonen

NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Vasikkaripulit 1 (7) Satu Pyörälä, Tiina Tiihonen NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Vasikkaripulit 1 (7) Vasikkaripulit Vasikkaripuli on pikkuvasikoiden yleisin sairaus. Ripulille on sekä ruokinnallisia että infektiivisiä syitä. Ruokintavirheitä ovat juottovirheet,

Lisätiedot

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat Mukava olo Ternikasvattamon vasikkatilat Tilantarve Ryhmäkarsinat Osastointi Sairas vasikka Rakenteelliset ratkaisut vasikan hyvinvoinnin kannalta Ryhmäkasvatus Laumaeläin Virikkeellisyys, liikunta ja

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Särkyä sorkissa Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Sorkkavälin ajotulehdus Kantasyöpymä Sorkkavälin ihotulehdus Sorkka-alueen ihotulehdus Ennaltaehkäisy Tarttuvat sorkkasairaudet ternikasvattamossa

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Nautojen loiset TORJU TARTUNNAT JA TIENAA! Leena Seppä-Lassila Tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto

Nautojen loiset TORJU TARTUNNAT JA TIENAA! Leena Seppä-Lassila Tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto TORJU TARTUNNAT JA TIENAA! Nautojen loiset Leena Seppä-Lassila Tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto leena.seppa-lassila@helsinki.fi ESITYKSEN KULKU Kenen

Lisätiedot

Elämän ensi hetket. Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla

Elämän ensi hetket. Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla Elämän ensi hetket Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla Vasikan alkuhoito ja elvytys Ternimaito Vastasyntyneen olosuhteet Vasikan ensimmäinen elinpäivä = Elämän tärkein päivä Jos emo poikinut omin voimin

Lisätiedot

Vasikoiden sairaudet ennaltaehkäiseminen ja hoitaminen

Vasikoiden sairaudet ennaltaehkäiseminen ja hoitaminen Vasikoiden sairaudet ennaltaehkäiseminen ja hoitaminen Ternimaito - vastustuskyky Vasikka syntyy ilman vasta-aineita Eivät kulkeudu istukan läpi sikiöön Vasta-aineet imeytyvät ternimaidosta Ternimaito

Lisätiedot

Vasikoiden kehittyminen, terveydenhoito ja sairaudet : Kiitokset materiaalista Eläinlääkäri Heidi Härtelille

Vasikoiden kehittyminen, terveydenhoito ja sairaudet : Kiitokset materiaalista Eläinlääkäri Heidi Härtelille Vasikoiden kehittyminen, terveydenhoito ja sairaudet : Kiitokset materiaalista Eläinlääkäri Heidi Härtelille Vasikan vastustuskyky Rakenteellinen (iho ja limakalvot) Erilaiset valkosolut ja niiden erittämät

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Vahinkoja sattuu. Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu

Vahinkoja sattuu. Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu Vahinkoja sattuu Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu Ennaltaehkäisy Jalkavauriot Sarven vauriot Haavat ja ruhjeet Silmävauriot Korvanlehden vammat Ennaltaehkäisy Tapaturmien paras hoito on ennaltaehkäisy

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Vasikoiden aloitusohjelma

Vasikoiden aloitusohjelma Aloitusohjelma lyhyesti Syntymä 8 vrk ikäinen Ripuliin Colofeed vasta-aineet + energia Vigofeed Hydrafeed Gel Enerfeed rauta + vitamiinit Tuottaa energiaa ja parantaa suolistobakteerien toimintaa ympäristö

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

Turvasta sorkkiin. Vasikoiden muut sairaudet

Turvasta sorkkiin. Vasikoiden muut sairaudet Turvasta sorkkiin Vasikoiden muut sairaudet Raajasairaudet Silmätulehdukset Korvatulehdus Suun alueen sairaudet Ihosairaudet Puutossairaudet Verivirtsaisuus Ruuansulatuskanavan sairaudet Heikot vasikat

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lypsykarjan vasikoilla Sairauksien ennaltaehkäisy Vastustuskyky Olosuhteiden merkitys Terveyden seuranta Sairaan vasikan eristäminen Lääkitseminen

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki 6. Loiset Naudan loiset Sisäloiset Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot Ulkoloiset Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki Ulkoloiset Väiveet Erittäin yleisiä (yli 80

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-avustajat, 21.3.2016 Rauno Tammi Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta,

Lisätiedot

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä?

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä? Vasikan lempeä vieroitus onko sitä? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen @ helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen lisääntymiskäyttäytyminen syömiskäyttäytyminen Muiden tarpeiden

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA Opintomatkani Kanadaan marraskuussa 2008 suuntautui Ontarion alueelle. Kiersimme kaikkiaan 12 maitotilalla hakemassa oppia, kuinka

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

Turvasta sorkkiin. Lihanautojen muut sairaudet

Turvasta sorkkiin. Lihanautojen muut sairaudet Turvasta sorkkiin Lihanautojen muut sairaudet Silmätulehdukset Korvatulehdus Suun alueen sairaudet Ihosairaudet Puutossairaudet Ruuansulatuskanavan sairaudet Silmätulehdukset Hengitystietulehdusten yhteydessä

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena

Lisätiedot

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry Vähän tarttuvia tauteja Nautojen terveystilanne on Suomessa hyvä Vähän tarttuvia tauteja Uusia tauteja ei ole juurikaan tullut Säännöllisiä rokotuksia ei tarvita

Lisätiedot

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Monitahoinen hivenaine Ravinnon sisältämä E-vitamiini Tilan sijainti Yksilön

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT

Lisätiedot

080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA MIKSI? Hiehon kasvatus lypsylehmäksi maksaa EUR 1500 2300 Poikimakertojen määrä 4 3 2 Kustannus st/maitolitra 4,6 6,6 9,3 Hyvin

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta, lammas, vuohi -> 7 vrk tapahtumasta

Lisätiedot

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Minkki verinen kohtutulehdus Minkeillä kohtutulehdukset ovat harvinaisia. Parituksessa infektioriski

Lisätiedot

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA Tiina ja Jyrki Heinonen Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 10.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE

E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE NESTEHOITO PÄHKINÄNKUORESSA (RAUTALANKAVERSIO): Anna vasikalle nestettä suonensisäisesti noin 1-2 litraa/50 kg Esim. isotoninen NaCl (13,5 g eli ruiskussa

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen

Lisätiedot

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Tiina Soisalo, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Täydennyskoulutus neuvojille eläinten hyvinvoinnista 2.5.2016 Laki, asetus, täydentävät ehdot, EHK, tuettu rakentaminen,

Lisätiedot

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Mistä seleeninpuutos johtuu? Seleeniä on maankuoressa erittäin pieninä, mutta vaihtelevina pitoisuuksina. Luonnossa se esiintyy monessa

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

KARSINARATKAISUJA VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011. Sisällysluettelo. Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast

KARSINARATKAISUJA VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011. Sisällysluettelo. Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast VALION VASIKKAOPPAASEEN 2011 KARSINARATKAISUJA Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast Sisällysluettelo 1. Avaus, Heikki Kemppi 2. Vasikkatilan vaatimukset ja hyvät toimintatavat 3. Kuivikkeet 4.

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 1 VASIKKA, NUORKARJA SISÄLTÖ 1.a Vastasyntynyt vasikka poikimisen apu... 2 1.b Vastapoikinut lehmä... 3 2. Ensimmäinen juotto ternimaidon antaminen... 5 3. Vastasyntyneet vasikat navan puhdistus... 7 4.

Lisätiedot

HAVAINTOJA KARITSOIDEN NIVELONGELMISTA. Oireet ja ennaltaehkäisy

HAVAINTOJA KARITSOIDEN NIVELONGELMISTA. Oireet ja ennaltaehkäisy HAVAINTOJA KARITSOIDEN NIVELONGELMISTA Oireet ja ennaltaehkäisy Teimme selvitystä karitsoiden nivelongelmista Oulun ammattikorkeakoulun agrologiopintoihin liittyen. Olemme selvittäneet mitkä asiat vaikuttavat

Lisätiedot

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Eläinlääkkeiden haittavaikutukset ja niiden seuranta Haittavaikutuksella tarkoitetaan haitallista tai tahatonta

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen vasikkaterveys-selvitys

Rotukarjahankkeen vasikkaterveys-selvitys Rotukarjahankkeen vasikkaterveys-selvitys Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rotukarjahankkeen vasikkaterveysselvitys

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Vasikkakasvatus igluissa

Vasikkakasvatus igluissa Vasikkakasvatus igluissa Rakennetaan hyvinvointia -seminaari 20.1.2011 Peurungan kylpylä Kuva Paula Martiskainen Leena Tuomisto, MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka InnoNauta -hankkeet Esityksen

Lisätiedot

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lihanautakasvattamoissa

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lihanautakasvattamoissa Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lihanautakasvattamoissa Sairauksien ennaltaehkäisy Vastustuskyky Olosuhteiden merkitys Terveyden seuranta Sairaan vasikan eristäminen Lääkitseminen

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla Sairauksien ennaltaehkäisy Vastustuskyky Olosuhteiden merkitys Terveyden seuranta Sairaan vasikan eristäminen Lääkitseminen

Lisätiedot

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,

Lisätiedot

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala 14.10.2014 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkaosaston sijoituksesta yleensä: Ei samaan tilaan lehmien kanssa Navetan tautipaine, kosteus ja lämpötilaolosuhteet Ei

Lisätiedot

Vasikan kasvatusolosuhteet

Vasikan kasvatusolosuhteet Vasikan kasvatusolosuhteet Kuva: Mikko Hakanen 26.1.2011 Valio Oy, Heikki Kemppi 1 Mitä tarkoittavat minun mielestäni hyvät vasikkatilat? Vasikat ovat terveitä ja niistä kasvaa tuottavia pitoeläimiä Vasikat

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

Helpompi kuolema. Vasikan lopettaminen

Helpompi kuolema. Vasikan lopettaminen Helpompi kuolema Vasikan lopettaminen Milloin lopetus on oikea vaihtoehto Lopetustavat Lopetustekniikka Raadonkäsittely Lopetus eu =hyvä, thanotos = kuolema Kivun ja stressin minimointi Eläinsuojelulaki

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien

Lisätiedot

TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1

TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1 TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA 1 ETT RY:N 10 KÄSKYÄ Kymmenen konkreettista ohjetta nautatilan tautiriskien hallintaan: 1. Eläinaineksen osto 2. Eläinten myynti 3. Rehut 4. Vierailijat

Lisätiedot