Vasikka on tärkeä! Vasikan sairaudet ja uni. Vasikan hyvinvointi. Tänään Mitkä tekijät vaikuttavat vasikan hyvinvointiin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vasikka on tärkeä! Vasikan sairaudet ja uni. Vasikan hyvinvointi. Tänään 6.2.2012. Mitkä tekijät vaikuttavat vasikan hyvinvointiin?"

Transkriptio

1 Vasikka on tärkeä! Vasikan sairaudet ja uni Kuka teistä syntyi isona. ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Tänään Vasikan hyvinvointi Vasikan hyvinvointi; mitä hyvinvointi on? Miksi ternimaito on niin tärkeää? Miksi sairaudet ovat uhka yksilön hyvinvoinnille? Mitkä ovat vasikoiden yleisimmät sairaudet? Mitä sairas vasikka tarvitsee? Mitä on sairaskäyttäytyminen? Miten vasikka ilmaisee kipua? Miksi kipua on tärkeää hoitaa? Miksi uni on niin tärkeää? Mitä vasikan uni, lepo ja leikki kertovat meille hyvinvoinnista? Viisi vapautta (FAWC, 1993) 1. Vapaus janosta, nälästä ja aliravitsemuksesta 2. Vapaus epämukavuudesta 3. Vapaus kivusta, vammoista ja sairauksista 4. Vapaus tyydyttää luontaisia käyttäytymistarpeita 5. Vapaus pelosta ja ahdistuksesta..mutta hyvinvointi on paljon, paljon muutakin.. ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Hoitaja Ympäristö Ruokinta Lajitoverit Kasvu Rehunkäyttö Terveys Käyttäytyminen Hormonitoiminta Aineenvaihdun ta Tautipaine Terveys Toimenpiteet Jalostus Mitkä tekijät vaikuttavat vasikan hyvinvointiin? Hoitaja Ruokinta, imeminen! Vesi Lajitoverit Pitopaikan olosuhteet tila, kuivitus, lämpö, vedottomuus, puhtaus, rakenteet Ympäristön tautipaine vaikuttaa osaltaan siihen sairastuuko vasikka vai ei Sairaan vasikan hoito Hoito mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Kivun hoito: kivuton nupoutus! ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

2 Laki ja vasikat Yli 8 viikon ikäistä vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa, jollei siihen ole eläinlääketieteellistä syytä Vasikkaa (alle 6 kuukauden ikäinen nautaeläin) ei saa pitää parteen, karsinaan tai muuhun rakenteeseen kytkettynä muutoin kuin tilapäisesti eläimen ruokkimisen tai hoitamisen ajan Tällöin kytkeminen saa kestää enintään tunnin Laki ja vasikat Yksittäiskarsinassa pidettävän vasikan karsinan on oltava vähintään vasikan säkäkorkeuden levyinen ja karsinan pituuden vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta lantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä Jos alle 8 viikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan seinien on oltava sellaiset, että vasikka voi nähdä ja kosketella lajitovereitaan (poikkeus: sairas vasikka) Alle kaksiviikkoisella vasikalla on oltava hyvin kuivitettu makuupaikka ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Mitä vasikka haluaa? Vasikan olosuhteet Riittävästi tilaa Ainakin 2 neliötä/vasikka Kuivaa, puhdasta ja pehmeää Pitävä alusta Lämmintä Makuupohjan lämpötila ratkaisee vasikan kokeman lämpötilan! Vedotonta Seuraa Turvallista Karsina Ensin emän kanssa tai yksilökarsinassa Sitten ryhmään Oikein mitoitetussa ja toimivassa ryhmäkarsinassa toteutuvat vasikan perustarpeet: vapaat liikkeet ja makuuasennot, riittävä uni pitkä päivittäinen syöntiaika useassa jaksossa vedoton, kuiva ja suojaisa makuupaikka lajitovereiden seura, lauma ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Huolellinen hoito heti syntymän jälkeen on tärkeää Anna emän nuolla kuivaksi Jos emä ei halua nuolla vasikkaansa, kuivaa vasikka huolella Ternimaitoa mahdollisimman pian syntymän jälkeen Varmista ternimaidon saanti! Ternimaito on vastasyntyneelle vasikalle välttämätöntä! Vasikan on saatava ternimaitoa 1,5-2 litraa 4 tunnin sisällä syntymästä, toisen kerran 12 tunnin sisällä ja yhteensä % elopainostaan ensimmäisen vuorokauden aikana Parasta ternimaitoa on nimenomaan 1. lypsyn maito Vasikka syntyy maailmaan ilman vasta-aineita, sillä naudan istukka ei läpäise emän vasta-aineita tiineyden aikana Vasta-aineet imeytyvät vain jonkin aikaa syntymän jälkeen, siksi ternimaito mahdollisimman pian syntymän jälkeen Ternimaito sisältää myös runsaasti energiaa, vitamiineja ja valkuaista ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

3 Sairaudet ovat uhka hyvinvoinnille 1. Vapaus janosta, nälästä ja aliravitsemuksesta 2. Vapaus epämukavuudesta 3. Vapaus kivusta, vammoista ja sairauksista 4. Vapaus tyydyttää luontaisia käyttäytymistarpeita 5. Vapaus pelosta ja ahdistuksesta Vasikoiden sairaudet Ripulit Muut ruuansulatuskanavan sairaudet Hengitystietulehdukset Napatulehdus Niveltulehdukset Loukkaantumiset Ihosairaudet Puutokset Kehityshäiriöt Heikko vasikka ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Ripuli Maito kuuluu juoksutusmahaan Vasikkaripuli on pikkuvasikoiden yleisin sairaus Ripulille on sekä ruokinnallisia että tartunnallisia syitä Yleensä vasikkaripulille on monta syytä, jotka yhdessä vaikuttavat vasikoiden sairastumiseen: eläinten oma vastustuskyky vasikoiden ruokinta useat eri taudinaiheuttajat ja niiden määrä vasikoiden ympäristössä hoito ja olosuhteet ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Ruokintavirheistä johtuvat ripulit Ruokintavirheitä Juottovirheet vasikan ruuansulatukselle sopimaton rehu pilaantunut rehu likaiset juottoastiat ruokintavirheistä saattavat lisäksi aiheutua märekourun toimintahäiriöt sekä juoksutusmahatulehdukset ja - haavat Ehkäise ripulia, edistä maidon juoksettumista! = maito koaguloituu eli juoksettuu juustomaiseksi massaksi juoksutusmahassa renniini (= kymosiini) kaseiinin pilkkominen pepsiini pilkkoo useita proteiineja - osa heraproteiineista, maitosokeri ja kivennäiset suoleen nopeasti - kaseiini ja rasvat vähitellen Miksi? estää ettei sulamatonta valkuaista kulkeudu nopeammin ohutsuoleen, kuin vielä pystyy sitä käsittelemään Jos juoksettuminen estyy ripulia suuret kerta-annokset, epäsäännölliset ruokintaajat, juomarehun väärä väkevyys, lämpötila ja stressi voivat estää maidon juoksettumista ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

4 Tartunnallinen ripuli Bakteerit ripulin aiheuttajana Tartunnallista ripulia aiheuttavat virukset, alkueläimet ja bakteerit Eri-ikäisillä vasikoilla esiintyy ikäkaudelle tyypillisiä ripulinaiheuttajia ensimmäisten elinviikkojen aikana voi esiintyä koliripulia (alle viikon ikäisillä) alkueläimet aiheuttavat ripulia tyypillisesti vasta muutaman viikon vanhoilla varsinaiset suolistoloiset sitäkin myöhemmin E. coli E. coli kuuluu vasikan normaaliin suolistofloraan, mutta ripulia aiheuttavilla kannoilla on tyypillisiä virulenssitekijöitä E. colin aiheuttamaa ripulia on yleensä alle viikon ikäisillä vasikoilla Oireet vaihtelevat lievästä ripulista veriripuliin Pahimmillaan aiheuttaa verenmyrkytykseen Salmonella Suomessa erittäin harvinainen vasikkaripulin aiheuttaja Ei tule kuitenkaan unohtaa! Salmonellaripuliin voi liittyä nivel- ja keuhkotulehdusta, mutta tartunnat voivat olla myös oireettomia ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Kokkidit (Eimeria) Muut suolistoloiset suolistoloisia, yksisoluisia alkueläimiä aiheuttavat vetistä ja veristä ripulia oireet alkavat yleensä 1-3 viikon sisällä tartunnan saamisesta sairastunut vasikka voi erittää loisia runsaasti ulosteessaan hoitona loislääkkeet ja tukihoito kokkidien kestomuodot ovat erittäin kestäviä ympäristössä ja ne pystyvät säilymään laitumella talven yli ja kestävät myös hyvin tavanomaisia desinfektioaineita vasikkalaitumet ja -tarhat ovatkin tehokkaita kokkiditartunnan levittäjiä kunnollinen mekaaninen puhdistus vasikkaerien välillä on tärkeää Kryptosporidi yksisoluinen alkueläin aiheuttaa ripulia yleensä alle kuukauden ikäisissä vasikoissa voi tarttua myös muihin eläinlajeihin ja ihmiseen kestävä ulkoisia olosuhteita ja desinfektioaineita vastaan ei varsinaista lääkitystä; nestehoito ja vasikan vastustuskyvyn tukeminen tärkeää Maha- ja suolistomadot vasikoilla yleisiä ongelmia varsinkin laitumella tartunnat yleensä oireettomia joskus ripulia ja kasvun heikkenemistä laidunhygienia tärkeää ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Virukset ripulin aiheuttajina Ripulin hoito Rotavirus yleisin ripulia aiheuttava virus aiheuttaa ripulia yleensä ensimmäisten elinviikkojen aikana, ja se voi esiintyä myös yhdessä muiden ripulinaiheuttajien kanssa aiheuttaa suolen limakalvovaurioita, imeytymishäiriöitä ja nestehukkaa sairaat eläimet erittävät runsaasti virusta ympäristöönsä muut saavat tartunnan ei varsinaista lääkitystä, tukihoito ja vastustuskyvyn tukeminen sairaiden vasikoiden eristäminen ja karsinoiden puhtaanapito ja runsas kuivittus tärkeää vähentää viruksen määrää ympäristössä voidaan todeta laboratoriossa ulostenäytteestä Koronavirus Suomessa vasikkaripulin aiheuttajana harvinainen ripuli muistuttaa rotaviruksen aiheuttamaa tautia, mutta kestää pitempään vaurioittaa ohutsuolen ohella paksusuolen limakalvoa Ripuli johtaa vasikan kuivumiseen, elektrolyyttitasapainon häiriöihin ja nälkiintymiseen Tärkeintä ripulivasikan hoidossa on nestehoito Hyväkuntoinen vasikka voi juoda itse Elektrolyyttijuomaa (mieluiten kaupallista valmistetta, joiden imeytyminen on tehokkaampaa) annetaan juottojen lisäksi Maito- tai piimäjuottoa ei mielellään keskeytetä, sillä vasikan nälkiintyminen pitää estää ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

5 Nestehoito Antibioottihoito Jos eläin on silminnähden kuivunut, heikko ja makaa, tarvitaan aina eläinlääkärin antamaa nestehoitoa korjaamaan nestevaje ja happoemästasapaino Nestehukassa vasikan silmät ovat kuopalla, ihon elastisuus on alentunut ja vasikka on heikko (ei jaksa nousta ylös) Ripuloivalla 40 kg:n painoisella vasikalla nestevaje voi olla jopa 8 litraa Suonensisäisen lääkityksen teho on usein nopea ja jatkohoito voidaan antaa nahan alle ja suun kautta Joskus voi myös antibioottihoito olla tarpeen aina tapauskohtaista ensisijaisena hoitona on siis aina nestehoito eikä suun kautta annettavat antibiootit systeeminen (pistettävä) antibioottihoito on tarpeen jos vasikalla on verenmyrkytys tai ripulin lisäksi jokin muu sairaus ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Ripulin ehkäisy on tärkeää! Ternimaidon saanti ja hyvät olot heti syntymän jälkeen Täysmaitoa annetaan vasikalle ainakin kahden viikon ajan Aina vettä tarjolla Maitoa noin 2,5 3 litraa 3-4 kertaa päivässä, lämpötila 38-40c Täysmaitoa voi hyvin antaa myös vapaasti Maitoa ei laimenneta eikä lämmitetä lisäämällä siihen vettä! Hyvälaatuinen juomarehu Hapotettua juomaa voi antaa myös vapaasti Juomarehussa käytetään ohjeen mukaista laimennussuhdetta (ei saa missään tapauksessa laimentaa liikaa, koska juoksettuminen vaarantuu!) Juomassa ei saa olla kokkareita Vasikka juotetaan mieluiten tuttisangosta, joka on noin 80 cm:n korkeudella eli sopivasti yläviistosta Hyvä ruokintahygienia ELL Ann-Helena Hokkanen Karkearehu > kasvattaa pötsin lihaksistoa ja kokoa Väkirehu käynnistää voi- ja propionihapontuotannon > nopeuttaa mm. pötsin papillien kehitystä Vesi edellytys pötsieliöstön kehitykselle Pötsin kehitys maito + heinä maito + heinä + väkirehu ELL Ann-Helena Hokkanen Happamoitunut pötsi ja pötsin pilaantuminen Altistavia tekijöitä liian voimakas väkirehuruokinta liiallinen valkuaisruokinta tai huonolaatuinen rehu Oireet ruokahalun heikkeneminen, heikko painonkehitys ja toistuva puhaltuminen sekä ripuli Hoito vähennetään väkirehujen määrää ja lisätään hyvälaatuisia karkearehuja pötsilääkityksiä ja pötsinesteen siirtoa voidaan kokeilla myös pellavansiemen- ja kauralima auttaa, samoin voidaan antaa B-vitamiinia korvaamaan pötsin heikentynyttä vitamiinituotantoa Vasikan koliikki eli ähky Koliikki = vatsaontelon kiputila Vaatii yleensä välitöntä hoitoa, jollei mene nopeasti ohi Oireet vaihtelevat lievästä rauhattomuudesta ja mahan alle potkimisesta voimakkaaseen maassa kiemurteluun Useita syitä: juoksutusmahan laajeneminen ja kiertymä suolistoperäinen kipu, joka voi edeltää ripulia tai johtua suolikiertymästä tai suolen asennon muutoksesta vatsakalvontulehdus, virtsatietulehdus tai virtsatietukos jotkin aineenvaihdunta- ja keskushermostosairaudet Vasikan koliikkioireita kannattaa seurata tarkasti jos oireet eivät hellitä lyhyen ajan sisällä, vaan päinvastoin voimistuvat ja vasikan kunto samalla heikkenee eläinlääkäri paikalle hoito riippuu sairastumisen syystä ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

6 Vasikan puhaltuminen Vasikan pötsipuhaltumiseen on monia syitä: pötsin ruuansulatushäiriöt juoksutusmahan sairaudet ruokatorven tukokset hermovauriot Pötsin täyttyminen muuttuu vaaralliseksi kun vasikan hengitys vaikeutuu yhteys eläinlääkäriin Ensiapu Vasikalle juotetaan öljyä Eläimen etupää nostetaan koholle, jotta kaasu pääsee kulkeutumaan ulos eikä täyttynyt maha paina rintaonteloa Jos vasikan hengitys alkaa vaikeutua letkutus ja oikein pahoissa tapauksissa pistetään neula täyttyneimpään kohtaan pötsiä Juoksutusmahan laajentuminen juoksutusmahaan kertyy nestettä ja kaasua syy epäselvä suuret kerta-annokset juomaa, nälkäiset vasikat ja muut juoksutusmahan toimintahäiriöt altistavat oireet: voimakkaat kipuoireet ja turvotus etenkin vasikan oikeassa kyljessä vanhemmalla vasikalla laajentumiseen voi yhdistyä myös juoksutusmahan kiertyminen, mikä huonontaa ennustetta hoitona nesteen poistamista letkulla, lääkehoito ja pahoissa tapauksissa leikkaushoitoa ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Mahahaava Vasikoiden hengitystietulehdukset Stressi ja kipu Ruokintavirheet Huonot olosuhteet altistavat Nuoret eläimet herkkiä Tulehduskipulääkkeet lisäävät riskiä saada mahahaava mutta kipu aiheuttaa myös haavaumia juoksutusmahan limakalvolle Oireena tumma uloste ja heikko, kivulias olo sekä huono ruokahalu Altistavia tekijöitä: huono ilmanvaihto huono vastustuskyky eläinten yhdistelyt suuri eläintiheys jatkuvatäyttöisyys kylmyys pöly muut stressitekijät, jotka heikentävät hengitysteiden puolustusmekanismeja Tartunta saadaan vanhemmilta sairastaneilta eläimiltä sieraineritteen ja yskän välityksellä Usein primaari virusinfektio altistaa sekundaarille bakteeriinfektiolle, mikä pahentaa taudin etenemistä ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Taudinaiheuttajat Oireet Bakteerit Pasteurella multocida Mannheimia haemolytica Arcanobacterium pyogenes Haemophilus somni Mykoplasmat Mycoplasma bovis Mycoplasma dispar Ureaplasma diversum Virukset nautojen herpesvirus-1 (IBR) nautojen virusripulivirus (BVD) respiratory syncytial virus (RSV) parainfluenssa-3-virus corona-, adeno-, reo- ja rhinovirukset yskä sierain- ja silmävuoto kuume tihentynyt hengitys väsymys ja ruokahaluttomuus ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

7 Hoito Aina yhteyttä eläinlääkäriin Antibiootti: jos eläimellä on kuumetta (yli 39,5 O C) ja oireet ovat vakavat (nopeutunut ja vaikeutunut hengitys, heikko yleistila) tai lievät oireet kestävät pitkään Tulehduskipulääke: suosittelen yhdistämään aina antibioottihoitoon Tukihoito: lämmintä ja vedotonta, veden ja ravinnon saannin varmistaminen Sairaskarsina suotavaa Olosuhteiden parantaminen Ongelmanselvitys Napatulehdus Saa yleensä alkunsa vasikan ympäristöstä kun sekalaisia bakteereita kulkeutuu pikkuvasikan vielä kosteaan napanuoraan Altistavia tekijöitä: vasikan puutteellinen vastustuskyky (ternimaidon saanti) ja poikimaympäristön huono hygienia Lievissä tapauksissa tulehdus rajoittuu vatsaontelon ulkopuolelle Vakavammissa tapauksissa tulehdus etenee vatsaontelon sisäpuolelle ja edelleen napasuonia pitkin tärkeisiin elimiin tai vatsakalvoon Myös lievästä napatulehduksesta bakteerit voivat levitä verenkierron välityksellä muihin elimiin (esim. niveliin ja keuhkoihin) ja aiheuttaa koko elimistön verenmyrkytyksen ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Napatulehduksen hoito Niveltulehdukset Hoitamattomana napatulehdus johtaa helposti vasikan menehtymiseen, kun taas ajoissa hoidettuna paranemisennuste on hyvä Hoito lievissä tapauksissa puhdistus desinfektioaineella jos tulehdus on levinnyt napaa ympäröivään kudokseen tarvitaan aina antibioottilääkitystä Vatsaonteloon jatkuva tulehdus vaatii aina antibioottihoitoa Jos antibioottihoito ei auta, ainoa vaihtoehto on kirurginen hoito Niveltulehdus johtuu ihovauriosta tulehduksen leviämisestä niveleen muualla elimistössä olevasta tulehduspesäkkeestä (esim. napatulehdus, keuhkotulehdus) Yksi tai useampi nivel, tavallisimmin etupolvissa ja takajalkojen polvissa ja kintereissä Oireet: nivel turpoaa, nivelalueen iho tuntuu lämpimältä, vasikka aristaa sairasta jalkaa, makailee paljon ja nousee vaikeasti ylös Vaatii aina eläinlääkärin hoitoa nopeasti! Yleensä lääkityksenä on usean päivän antibioottikuuri, kipulääkitys ja joissain tapauksissa nivelhuuhtelut Ennaltaehkäisy: huolehdi vasikoiden makuualueen pehmeydestä (vasikoilla ei koskaan saa olla jaloissa ihovaurioita), ternimaidon saannista ja hyvästä hygieniasta ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Mustelmat ja ruhjeet Haavat Silmävammat Sorkkavauriot Venähdykset Luunmurtumat Sisäiset verenvuodot Hoito tapauksen mukaan Loukkaantumiset Vasikoiden ihosairauksia Vasikoiden ruokintavirheet johtavat ripuliin ja ravinteiden imeytymisen heikkenemiseen, mistä voi seurata vitamiinien puutoksia Ihon kannalta ovat tärkeitä A-vitamiini ja foolihappo Iho-ongelmat liittyvät usein vasikoilla muihin sairauksiin kuten ripuliin ja kuihtumiseen tai loisiin Turvan ympärillä karvattomuus voi johtua juomarehun rasvoista Virukset aiheuttavat syyliä Myös joitakin perinnöllisiä, harvinaisia ihosairauksia esiintyy vasikoilla ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

8 Pälvisilsa Lihasrappeuma Naudan pälvisilsa on ihon sieni-infektio Aiheuttaja Trichophyton verrucosum Yleisimmin tautia tavataan nuorilla (2-7 kk) Puhkeaa syys-talvikaudella Pälvisilsa leviää helposti Pälvisilsa on zoonoosi eli se tarttuu ihmiseen Tavoitteena Suomessa on päästä infektiosta kokonaan eroon Lihasrappeuman aiheuttaa E- vitamiinin ja/tai seleenin puutos Ruokintaperäiset puutokset ovat nykyään melko harvinaisia Pitkittynyt ripuli voi aiheuttaa sairastumisen varsinkin jos rehu on seleeniköyhää Oireet: Yleinen heikkous Huono imeminen Jäykkä kävely Taudin edetessä eläin ei enää pääse ylös ja sydänlihaksen ja pallealihaksen vaurioituminen johtaa kuolemaan Hoito: E-vitamiinia ja seleeniä ruiskeina tai suun kautta useampaan kertaan annosteltuna Tukihoito! Ennaltaehkäisy: huolehdi emän seleenin ja E- vitamiinin saannista tiineyden aikana Seleeni on myrkyllistä yliannoksina, joten lääkityksen kanssa on oltava tarkkana ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Tiamiinin puutos eli CCN Tavallisin vasikoilla ja nuorilla lihanaudoilla, joilla on pötsihäiriöitä tai jotka eivät jostain syystä saa tarpeeksi karkearehua Ensioire on usein ripuli, jota seuraa tylsyys, sokeus ja hampaiden kirskuttelu Lopulta eläin ei pääse ylös Hoitona on tiamiini ja B- monivitamiinivalmisteet Ennuste on kohtalainen tai hyvä Synnynnäinen raajakoukistuma Vasikan raajat ovat koukistuneessa asennossa eikä niitä saa kunnolla oikaistua Vasikat, jotka pystyvät astumaan sorkan kärjelle paranevat yleensä nopeasti (voimistelu ja tukisiteet auttavat, varmista pehmeä alusta ja tilaa!) Estä ihon vaurioituminen ja siitä aiheutuvat tulehdukset! Vakavammissa tapauksissa hoitona voidaan käyttää tukisiteitä tai sorkkakenkiä sekä kirurgiaa Erittäin pahoissa tapauksissa voi vasikan lopettaminen olla tarpeen eläinsuojelullisista syistä ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Heikko vasikka Vastasyntynyt vasikka on muuten normaalin näköinen, mutta se on hyvin heikko, ei pääse itse ylös ja imurefleksi puuttuu Syy voi olla epämuodostuma, joka ei näy päälle päin tai kohdussa emältä saatu tulehdus Vasikka voi myös olla epäkypsä syntyessään, jolloin varsinkin keuhkot eivät ole valmiit tähän maailmaan Tapaturma syntymän aikaan on aina mahdollinen selitys Pitkittynyt poikiminen on voinut altistaa vasikan hapenpuutteelle, joka vaurioittaa varsinkin aivoja Hoitona tukihoito: ternimaitoa ja lämpöä! Tarttuvat taudit Eläinten hyvinvointia ja suomalaisen kotieläintuotannon laatua edistää hyvin paljon vapaus tarttuvista taudeista Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia Noudata navetassa hyvää hygieniaa eli pese kädet ja saappaat usein Ulkomaanmatkojen jälkeen täytyy olla erityisen tarkkana, varsinkin jos on käynyt tiloilla (muista aikarajat!) Ruokajätteen syöttäminen on kielletty tuotantoeläimille Älä koskaan tuo ulkomailta maitotuotteita tai lihaa tullessasi! Suomi on erityisessä asemassa maailmassa: meillä on hyvin vähän eläinten tarttuvia tauteja. Erityisen hyvä tilanne on nautojen, myös vasikoiden, osalta Huolehditaan yhdessä siitä, että näin on myös jatkossa! ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

9 Sairas vasikka Sairas vasikka Sairas vasikka on vaativa potilas, joka tarvitsee hoitajaltaan erityishuomiota! Vasikan sairaus etenee yleensä nopeasti, jos tilanteeseen ei puututa Yleensä vasikka kuitenkin on kiitollinen potilas; kun vaivan syy saadaan selville ja hoito sekä olosuhteet ovat kunnossa, vasikka toipuu nopeasti Eläinlääkärin hoidon ja lääkehoidon lisäksi sairaan tai vahingoittuneen vasikan hoitoon kuuluu ravinnon ja veden saannin varmistaminen sekä lämmin, kuiva ja vedoton paikka toipua Jos vasikka on niin sairas, ettei se pärjää ryhmässä, se tulee siirtää yksilökarsinaan toipumaan Heikko tai sairas vasikka ei pysty säätelemään lämpötalouttaan yhtä hyvin kuin terve Sairas vasikka kylmettyy helposti Sairaan vasikan karsinassa täytyykin olla hyvin paljon kuiviketta eikä sinne saa tulla vetoa Karsinan täytyy myös ehdottomasti pysyä kuivana ja puhtaana Olki on paras kuivike Sairaan tai vahingoittuneen vasikan saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä Hoitajan on varmistettava että vasikka pääsee juomaan ja syömään Nestehoito on kaikille sairaille tärkeää, erityisesti ripulivasikoille Heikko vasikka imee maitoa usein hitaasti ja tarvitsee apua Sairasta vasikkaa täytyy myös auttaa nousemaan ylös säännöllisin väliajoin, jollei se siihen itse pysty ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Lisälämpöä Runsas olkikuivitus Lämpölamppu Levylämmitin Lämpöliivi Peitto Emä! Suojaa sairas ja muut Käytä aina tilan omia suojavaatteita Pese ja desinfioi kädet ennen karjasuojaan menoa Sairaita vasikoita hoitaessasi kiinnitä huomiota puhtauteen: Näin suojelet tilan muita vasikoita sairaan vasikan karsinaan mennään puhtailla kengillä ja kädet pestään ja desinfioidaan ennen ja jälkeen vasikan hoidon! ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Tee hoitopäätös nopeasti Sairaskäyttäytyminen Kun vasikka sairastuu, hoitopäätös on tehtävä nopeasti Jos vasikan ennuste on toivoton tai eläintä ei voida hoitaa asianmukaisesti, se tulee lopettaa Oman onnensa nojaan vakavasti sairasta eläintä ei milloinkaan saa jättää! Vähentynyt aktiivisuus ja tutkiminen ruokahalu kehonhoito sosiaalinen ja seksuaalinen käyttäytyminen Lisääntynyt lepo ja uni Sairaskäyttäytyminen on motivaatio eikä sairauden aiheuttamaa heikkoutta Sairaskäyttäytyminen edistää vastustuskykyä ja toipumista ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

10 Mitä kipu on? Yksinkertaisin määritelmä eläimen kokemalle kivulle on, että eläin on kokenut kipua, jos kipulääke kohentaa sen tilaa Kipu on vastemielinen sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka edustaa eläimen tietoisuutta elimistönsä kudostuhosta tai sen uhasta Kipu aiheuttaa muutoksia eläimen fysiologiaan ja käyttäytymiseen Kipu ei ole tarkoituksenmukaista, kun kokemuksen voimakkuus tai kesto ei vastaa koettua vahinkoa ja kun vasteet fysiologiassa ja käyttäytymisessä eivät lievennä sitä Vasikan kipu Nauta on alunperin saaliseläin! Villissä nautalaumassa sairauden tai vamman osoittaminen olisi hengenvaarallista, sillä petoeläin hyökkää aina heikon yksilön kimppuun > siksi nauta ei helposti näytä kipuaan ulospäin Kivulias nauta saattaa makailla normaalia enemmän, syödä vähemmän ja varoa liikkumista Kannattaa opetella huomaamaan pienet kivusta kertovat merkit eläimen olemuksessa Vasikan kipua tulee hoitaa! Hyvinvointi Jokaisen oikeus kipulääkkeeseen on mielestäni kiistaton! Kivun hoitaminen nopeuttaa eläimen paranemista ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Vastasyntyneen kipu Nupoutuskipu Vastasyntyneiden ihmislasten kipua tutkittaessa on todettu, että vastasyntyneen kivuntunto on herkempi kuin aikuisen johtuen kipuaistimusta vaimentavan järjestelmän kehittymättömyydestä Lisäksi varhainen kipukokemus voi johtaa jopa yksilön koko elämän ajan kestäviin hermoston rakenteen ja toiminnan muutoksiin johtuen kipujärjestelmän muovautuvuudesta Kipua tulee hoitaa Kotieläimet joutuvat usein kärsimään kivuliaista tai stressaavista ärsykkeistä jo aikaisin elämässään Jatkuvasti löydetään todisteita siitä, että nämä kokemukset saattavat pysyvästi herkistää eläimen hermoston kokemaan kivun voimakkaampana kuin se oikeasti ehkä onkaan Nupoutuskipu muuttaa vasikan käyttäytymistä Rauhattomuus Sirpaleinen leporytmi Sosiaalisen leikin väheneminen Tutkimuksen mukaan kipu kestää nupoutuksen jälkeen ainakin 5 päivää ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Vasikan uni vasikka on piiloutujia kaikenikäiset vasikat makaavat yli puolet vuorokaudestaan makuukaverit ja paikat ovat tärkeitä suurimman osan lepoajasta vasikat viettävät rintansa päällä maaten ja vain vajaan puoli tuntia vuorokaudesta kyljellään pitkä päivittäinen lepoaika on vasikoille tärkeää; mitä enemmän ne lepäävät sen paremmin ne kasvavat Vasikat nukkuvat lyhyissä jaksoissa ympäri vuorokauden ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

11 Unen rakenne KASVUHORMONI Uni STRESSIN SIETOKYKY OPPIMINEN KASVU HIDASAALTOUNI (NREM) VILKEUNI (REM) VASTUSTUSKYKY SOSIAALISUUS ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Vastasyntyneet tarvitsevat paljon unta Vastasyntynyt vasikka nukkuu 12t/vrk 3 kk vasikka 6t/vrk aikuinen 4t/vrk Unessa lämmönsäätely on heikompaa kuin hereillä REM-unen aikana lämmönsäätely ei toimi ollenkaan Vasikoilla on paljon haihduttavaa pintaa suhteessa niiden kehon painoon Nuorilla vasikoilla on huono lämmön tuotto ja eristys Lämmön tarve Makuualueen lämpö ratkaisee vasikan tunteman lämpötilan! ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen VETO: - (LUKU X 15) MITATTU LÄMPÖTILA OLKI: C PUU: C BETONI: C KUIVIKKEIDEN MÄÄRÄN VOI MITATA 10 S POLVITESTILLÄ! Kylmä ja vetoinen pitopaikka häiritsee unta Kylmässä vasikat makaavat sykkyrällä säästääkseen lämpöä Alle kuukauden ikäiset vasikat nukkuvat kylmässä ja rakolattialla harvoin kyljellään Betoni+puru lattioilla on todettu korkeampia stressihormonitasoja öisin kuin kumimatto+puru lattioilla Kylmäkasvatuksessa tavataan enemmän ja pitempiä ripuleita ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

12 Unen ja kasvuhormonin yhteys vasikalla? Ihmisillä ja laboratorioeläimillä kasvuhormonin piikki ajoittuu unen alkuun Naudat nukkuvat jaksoissa läpi vuorokauden NUKKUU MIN/T UNI KASVUHORMONI S-GH ng/ml Imeminen, vierihoito ja uni imeminen rentouttaa ja unettaa lapsia ja koeeläimiä entäpä vasikat? emostaan tai tuttiämpäristä imeneet vasikat nukahtavat nopeammin lepäävät pitempään rentona kyljellään imeminen muuttaa unen koostumusta Yksilökarsinassa vasikoiden uni sirpaleisempaa kuin emän kanssa poikimakarsinassa ELL Ann-Helena Hokkanen VRK:N AIKA ELL Ann-Helena Hokkanen Vasikan unen tutkiminen Unimittari y x ELL Ann-Helena Hokkanen z ELL Ann-Helena Hokkanen CowLog Unen ja levon tutkimisen merkitys Uni- ja leporytmin muutokset ovat uusimpia hyvinvointia kuvaavia mittareita Erityisen tärkeää uni ja lepo ovat nuorilla kasvavilla eläimillä, koska aivot kehittyvät vielä Tuotantotiloilla saattaa olla pikkuvasikan uneen merkittävä vaikutus, sillä epämiellyttävät ympäristöolosuhteet voivat heikentää unen laatua Useat erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat yksilön uneen, samoin kipu ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

13 Kivun vaikutus uneen ja lepoon Vasikan leikin merkitys Kivuliaan yksilön uni sirpaloituu ja kipu heikentää unen laatua, kun taas unen puute vahvistaa kipukokemusta Kipulääkitys rauhoittaa vasikan leporytmiä Nuoret eläimet leikkivät paljon Leikkimistä ja tutkimista Leikki valmistaa kohtaamaan uusia asioita Leikki opettaa ja harjoittaa muistia ja lihaksia Sosiaalisessa leikissä kehittyvät sosiaaliset taidot Leikki voi toimia laumahierarkiassa tärkeässä roolissa, ja estää vakavia yhteenottoja Leikki kehittää paineensietokykyä Myös aikuiset naudat leikkivät ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Tutkiminen on tärkeää Leikki opettaa, kuinka hankaluuksista pääsee eroon Tutkiminen opettaa, kuinka hankaluuksista pysytään erossa Uusia asioita ja uutta ympäristöä on syytä tutkia ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Naudan aistit: näkö Myös aikuiset leikkivät Kaukonäköisiä, reagoivat etenkin lähestyvään liikkeeseen Naudan näkökentän laajuus on noin 320 astetta, joten se näkee lähes kaikkialle ympärilleen, lukuun ottamatta kapeaa aluetta suoraan takana Näöntarkkuus lähelle ja alaspäin huono Lattiassa olevat kynnykset tai varjot voivat pelottaa eläimiä, koska niiden on vaikea hahmottaa maan tasolla olevien kohteiden syvyyksiä pää ylhäällä kävellessään Väreistä nauta näkee parhaiten keltaisen ja oranssin, sininen on vaikea erottaa Naudat pelkäävät sekä varjoja että kirkkaita valonlähteitä Nautojen on todettu liikkuvan mielellään valoisampaa tilaa kohti ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

14 Miksi leikki estyy Kutittaa, onneksi ei ole liukasta! Sairaudet, pelko, eristyneisyys ja ahtaus voivat johtaa vasikan leikin estymiseen Leikin estymisestä voi seurata: yksilön heikot sosiaaliset taidot vihaisuus arkuus stressiherkkyys ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Sairaudet ja epämukavuus lisäävät stressiä, riittävä uni ja lepo sekä leikki vähentävät sitä Lopuksi Lyhytaikainen stressi sydämen syke verenpaine verensokeri stressihormonit lyhytaikainen vastustuskyky Ruuansulatus Pitkäaikainen stressi energiaa kuluu kunto laskee kasvu heikkenee puolustuskyky laskee lisääntymistoiminnot heikkenevät Vasikat ovat tulevaisuuden lehmiä, joten niitä kannattaa hoitaa hyvin ja huolella Vasikoiden hyvinvointiin panostaminen kannattaa! Vasikan sairaudet etenevät yleensä nopeasti, joten opettele huomaamaan sairauden merkit ja aloita hoito ajoissa ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen Kirjallisuus Valion vasikoiden hoito-opas 2005 NAUTOJEN SAIRAUDET 2005, Satu Pyörälä, Tiina Tiihonen, Helsingin yliopisto Maito ja Me- lehti Nauta Kiitos! Thank you ELL Ann-Helena Hokkanen ELL Ann-Helena Hokkanen

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Kuinka pidämme vasikat terveinä?

Kuinka pidämme vasikat terveinä? Kuinka pidämme vasikat terveinä? Laatupäällikkö, eläinlääkäri, ELT Tuomas Herva, AtriaNauta 2016-04-07 1 Järkevä poikimakierto Oma sonni tuntematon poikimisaika ei ummessa: ternimaidon laatu kärsii puutteellinen

Lisätiedot

Elämän ensi hetket. Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy

Elämän ensi hetket. Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy Elämän ensi hetket Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy 1.Vasikan alkuhoito ja elvytys 2. Heikko vastasyntynyt 3.Vastasyntyneen olosuhteet 4.Ternimaito 5.Kevään 2013 poikimiset luomisia tai kuolleita

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Vasikoiden aloitusohjelma

Vasikoiden aloitusohjelma Aloitusohjelma lyhyesti Syntymä 8 vrk ikäinen Ripuliin Colofeed vasta-aineet + energia Vigofeed Hydrafeed Gel Enerfeed rauta + vitamiinit Tuottaa energiaa ja parantaa suolistobakteerien toimintaa ympäristö

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-avustajat, 21.3.2016 Rauno Tammi Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta,

Lisätiedot

Nautojen jalkaviat Peurunka. ELL Teppo Heinola

Nautojen jalkaviat Peurunka. ELL Teppo Heinola Nautojen jalkaviat 19.01.2011 Peurunka Nautojen jalkaviat Yleisimpiä ennenaikaisen poiston syitä Lypsykarjoissa 1. Utareterveys 2. Hedelmällisyys 3. Jalkaviat??? Lihanautatiloilla 1. >6kk ikäisillä tavallisin

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen

Lisätiedot

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Minkki verinen kohtutulehdus Minkeillä kohtutulehdukset ovat harvinaisia. Parituksessa infektioriski

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry Vähän tarttuvia tauteja Nautojen terveystilanne on Suomessa hyvä Vähän tarttuvia tauteja Uusia tauteja ei ole juurikaan tullut Säännöllisiä rokotuksia ei tarvita

Lisätiedot

E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE

E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE NESTEHOITO PÄHKINÄNKUORESSA (RAUTALANKAVERSIO): Anna vasikalle nestettä suonensisäisesti noin 1-2 litraa/50 kg Esim. isotoninen NaCl (13,5 g eli ruiskussa

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta, lammas, vuohi -> 7 vrk tapahtumasta

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala 14.10.2014 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkaosaston sijoituksesta yleensä: Ei samaan tilaan lehmien kanssa Navetan tautipaine, kosteus ja lämpötilaolosuhteet Ei

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

HAVAINTOJA KARITSOIDEN NIVELONGELMISTA. Oireet ja ennaltaehkäisy

HAVAINTOJA KARITSOIDEN NIVELONGELMISTA. Oireet ja ennaltaehkäisy HAVAINTOJA KARITSOIDEN NIVELONGELMISTA Oireet ja ennaltaehkäisy Teimme selvitystä karitsoiden nivelongelmista Oulun ammattikorkeakoulun agrologiopintoihin liittyen. Olemme selvittäneet mitkä asiat vaikuttavat

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON

OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON LAMPAAT Lammas on laiduntava märehtijä ja laumaeläin, joka vaatii hoitajaltaan hyvää perehtymistä lajin tarpeisiin sekä niitä koskeviin määräyksiin. Laki velvoittaa,

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari 4.2.2015 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Vasikkalan vaatimukset - hoitaja? Toimiva ja helppohoitoinen Miellyttävä työympäristö Kustannustehokas Terveet ja

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa

Lisätiedot

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla Sairauksien ennaltaehkäisy Vastustuskyky Olosuhteiden merkitys Terveyden seuranta Sairaan vasikan eristäminen Lääkitseminen

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Tilastot kertovat lihanaudoista

Tilastot kertovat lihanaudoista Tilastot kertovat lihanaudoista Lihanautojen kuolleisuus Lihanautojen sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteiden ottaminen ja lähettäminen Mitä lihanaudat sairastavat? Loppukasvatuksessa eläinlääkärin

Lisätiedot

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus Arja Nuutinen Tukihakukoulutus 2015 9.4.2015 Pohjois-Savon ELY -keskus, Maatalouden tukihallinto- ja valvontaryhmä 1

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

DairyPilot FlavoVital. Pakkaus koko maidontuotantokaudelle

DairyPilot FlavoVital. Pakkaus koko maidontuotantokaudelle DairyPilot FlavoVital Pakkaus koko maidontuotantokaudelle ESIPUHE: PANSEN-PILOTIN MENESTYSTARINA Tyytyväisyys Pansen-Pilotiin on vahvistunut useiden tilatulosten perusteella vuosien saatossa. Pansen-Pilot

Lisätiedot

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Poikimavälin vaikutus terveyteen vai terveyden vaikutus poikimaväliin? Utaretulehdus PITKÄ

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

ELÄINTAUDIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY HIEHOHOTELLITOIMINNASSA SEINÄJOKI 29.03.2016 OLLI RUOHO, ETT RY www.ett.fi

ELÄINTAUDIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY HIEHOHOTELLITOIMINNASSA SEINÄJOKI 29.03.2016 OLLI RUOHO, ETT RY www.ett.fi ELÄINTAUDIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY HIEHOHOTELLITOIMINNASSA SEINÄJOKI 29.03.2016 OLLI RUOHO, ETT RY www.ett.fi HIEHONKASVATUKSEN TERVEYSRISKIT Eläinsairaudet - Tarttuvat eläintaudit, muut sairaudet, ruokinnalliset/ravitsemukselliset

Lisätiedot

VASIKOIDEN NUPOUTUSOPAS

VASIKOIDEN NUPOUTUSOPAS VASIKOIDEN NUPOUTUSOPAS VASIKOIDEN NUPOUTUSOPAS Mitä nupoutus on?...3 Lainsäädäntö ja nupoutus...3 Miten nupoutus tehdään?...4 Nupoutuskivun hoito...4 Vasikan rauhoitus...4 Paikallispuudutus...5 Tulehduskipulääkkeet...5

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA

LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) 1. Pitopaikan yleiset vaatimukset 1.1. Eläinten pitopaikan rakenteet ja laitteet on suunniteltava, rakennettava ja huollettava siten, että

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Luomukotieläinten olot ja valvonta Mikkeli 26.1.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2011 1382/2011 Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat

3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat 3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE. Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE. Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Tukikelpoisuusikä LYPSYLEHMÄT EMOLEHMÄT EMOLEHMÄHIEHOT SAARISTOHIEHOT SONNIT JA HÄRÄT TEURASHIEHOT lypsylehmä,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Mykoplasma epidemiologiaa

Mykoplasma epidemiologiaa Luennon runko Mykoplasma epidemiologiaa Päivi Rajala-Schultz, ELL, PhD, Dipl. ACVPM Professori, HY ELTDK Kliinisen tuotantoeläinlääketieen osasto Valion Mykoplasma seminaari, 26.5.2016 Yleistä mykoplasmasta

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Uusi vasikka syntyy. Poikiminen lypsykarjassa

Uusi vasikka syntyy. Poikiminen lypsykarjassa Uusi vasikka syntyy Poikiminen lypsykarjassa NORMAALI SYNNYTYS SYNNYTYSAPU SYNNYTYSVAIKEUDET POIKIMISEN JÄLKIHOITO NORMAALI SYNNYTYS Luonnollinen käyttäytyminen Luonnossa nauta hakeutuu eroon laumastaan

Lisätiedot

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Lactovac vet. injektioneste, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi annos (5 ml) sisältää:

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Lactovac vet. injektioneste, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi annos (5 ml) sisältää: VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Lactovac vet. injektioneste, suspensio 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (5 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu naudan rotavirus, kanta

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

Mukava olo. Lypsykarjan vasikkatilat

Mukava olo. Lypsykarjan vasikkatilat Mukava olo Lypsykarjan vasikkatilat Tilantarve Yksilökarsinat Ryhmäkarsinat Osastointi Sairas vasikka Iglut Rakenteelliset ratkaisut vasikan hyvinvoinnin kannalta Ruokintajärjestelyt Riittävästi ruokintapaikkoja

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3.

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3. SISÄLTÖ JOHDANTO 13 1. RAKENNE JA ELINTOIMINNOT 17 1.1 SOLU 18 1.2 KUDOKSET 19 1.2.1. Peitin- eli epiteelikudos 19 1.2.2. Side- ja tukikudos 19 1.2.2.1. Luut 20 1.2.2.2 Luuliitokset 21 1.2.2.3 Hampaat

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Mitä on tehotuotanto ja onko broileri tehotuotettu? Onko tehotuotanto: taloudellisen tehokkuuden

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään tukihaun

Lisätiedot

www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/

www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/ www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/ Julkaisuja Teematiedotteet: Tammikuu: Avausseminaari Valiolla Helmikuu: Eläinkauppa ja eläinaineksen hankinta laajentavilla tiloilla, ETU nautakarjan terveystodistus

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot