Suomen kirjailijayhdistysten neuvottelukunta. Toimintakertomus 2011

Transkriptio

1 Suomen kirjailijayhdistysten neuvottelukunta Toimintakertomus 2011

2 Toimintakertomus 2011 Yleistä... 3 Talvipäivät... 3 Vuosikokous... 4 Työvaliokunta... 4 Hallintoelimet... 5 Jäsenyhdistykset... 5 Tiedotus, neuvonta ja vierailut... 6 Messut... 6 Suunta-palkinto... 7 Talous... 7 Neuvottelukunnan suunta pohdintaa tulevaisuudesta... 8 sivu 2 (8) Toimiston puh , info@kirjailijaliitto.fi, faksi Runeberginkatu 32 C 28, Helsinki; Y-tunnus:

3 Yleistä Suomen Kirjailijayhdistysten neuvottelukunta on perustettu vuonna 1963 Suomen Kirjailijaliiton aloitteesta. Sen tarkoitus on toimia yhdyssiteenä ja neuvotteluelimenä kirjoittajayhdistysten ja Kirjailijaliiton välillä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi neuvottelukunta seuraa suomalaisen kirjallisuuden alan kehitystä ja tiedottaa siitä jäsenyhdistyksilleen sekä järjestää kokouksia ja tapahtumia. Talvipäivät Vuoden 2011 Talvipäivät pidettiin Jyväskylässä Keski-Suomen Kirjailijoiden kutsumana. Ohjelmassa oli sekä ilmaisia yleisötilaisuuksia että kirjoittajayhdistysten jäsenille suunnattuja tapahtumia. Talvipäivät alkoivat Juomatehtaan avoimella kirjallisuusmatinealla, jossa lukivat runojaan kirjailijat Joni Pyysalo, Saila Susiluoto, Liisa Laukkarinen, Katariina Vuorinen ja Olli-Pekka Tennilä. Lauantaina pidettiin Villa Ranan Paulaharju-salissa yleisölle avoin seminaari teemalla Rytmi!. Alustajina olivat kirjailijat Olli Heikkonen ja Maritta Lintunen sekä filosofian tohtori Tuulia Toivanen. Lisäksi ohjelmassa oli Jyväskylän kaupungin vastaanotto Taidemuseon Holvissa, Suunta-palkinnon jako, illanvietto Kirjailijatalolla, kirjallinen kiertoajelu savutuvan Apajalla sekä Jyväskylän Kirjailijatalon esittely. Lauantaina pidettiin myös Kukaan ei ole mitään yksin seminaari. Talvipäiville osallistuivat kirjailijat Anne Leinonen, Maritta Lintunen, Liisa Laukkarinen, Hannu Niklander, Joni Pyysalo, Saila Susiluoto, Irja Sinivaara, Olli-Pekka Tennilä, Vuokko Tolonen, Tuula-Liina Varis ja Katariina Vuorinen. Ensimmäisen kerran Talvipäivät järjestettiin Jyväskylässä vuonna 1964, 47 vuotta sitten. sivu 3 (8)

4 Vuosikokous Neuvottelukunnan vuosikokous pidettiin Jyväskylässä hotelli Alexandran kokoustilassa sunnuntaina Edustettuna oli 17 yhdistystä. Kokouksessa valittiin uusi työvaliokunta ja hyväksyttiin vuoden 2010 toimintakertomus. Koska työvaliokuntaan tuli jäsenmäärää enemmän ehdotuksia, suoritettiin vaali. Vaalin jälkeen keskusteltiin vuoden 2011 toiminnan suuntaviivoista. Todettiin, että Turun Kirjamessujen kotiseutu-teema voi olla hyödyllinen suunniteltaessa yhdistysten esiintuloa liiton osastolla. Todettiin toiminnan vuonna 2011 noudattelevan entisiä muotoja. Jäsenhakemuksia ei neuvottelukuntaan ollut. Keskusteltiin yhdistyksille tehdystä kyselystä, jonka aihe oli neuvottelukunnan toiminnan tarkoitus. Kyselyn mukaan yhdistyksissä pidetään neuvottelukuntaa tarpeellisena sekä yhdistysten välisen että yhdistysten ja Kirjailijaliiton välisen vuorovaikutuksen vuoksi. Talvipäivät ovat suosittuja ja niissä tiivistyy neuvottelukunnan tarkoitus hyvällä tavalla. Myös tiedotus koettiin tärkeäksi. Mirja Kananen Kainuun Kirjailijoista kutsui kevättalven 2012 Talvipäivät Kajaaniin. Illanvietossa ravintola Vesilinnassa Kirsti Becker muistutti, että Talvipäivät täyttävät vuonna vuotta. Kokouksen jälkeen Tuula-Liina Varis kiitti Keski-Suomen Kirjailijoita Talvipäivien onnistuneista järjestelyistä ja korkeatasoisesta ohjelmasta. Työvaliokunta Työvaliokunta kokoontui Helsingissä kaksi kertaa, sekä Kokouksissa käsiteltiin sekä sääntöjen mukaisia asioita että valmisteltiin Talvipäiviä ja osallistumista Turun messuille sekä keskusteltiin vapaasti erilaisista kirjoittajayhdistyksiä koskevista asioista. sivu 4 (8)

5 Hallintoelimet Neuvottelukunnan ja työvaliokunnan puheenjohtajana toimii sääntöjen mukaan Kirjailijaliiton puheenjohtaja, joka toimintakaudella oli Tuula-Liina Varis. Hänen henkilökohtaisena varajäsenenään oli Kirjailijaliiton johtokunnan valitsemana Hannu Niklander. Työvaliokunnan valitsema varapuheenjohtaja oli Kyösti Partanen (Martva), varajäsenenään Pirjo Raitanen (Espoon Kirjailijat). Työvaliokunta valitaan vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan. Sen toimintakausi on aika vuosikokouksesta seuraavaan vuosikokoukseen. Työvaliokunnan jäseninä ajalla Jyväskylän Talvipäivistä 2011 Kajaanin Talvipäiviin 2012 olivat seuraavat varsinaiset jäsenet / henkilökohtaiset varajäsenet: Anna-Liisa Hotti (Pieksämäen Kirjoittajat) / Iiris Salmela (Kirja-Varkaus Mirja Kananen (Kainuun Kirjailijat) / Kari Tahvanainen (Ukri) Tapani Kinnunen (Lounais-Suomen Kirjailijat) / Tuula Sandström (Lounais-Suomen Kirjailijat) Katariina Romppainen (Pirkkalaiskirjailijat) / Marja Huuhtanen (Paltta) Katariina Vuorinen (Keski-Suomen Kirjailijat) / Veli Käsmä (Pohjois-Pohjanmaan kirjoittajat) Neuvottelukunnan ja työvaliokunnan sihteerinä toimi elokuuhun 2011 asti liiton lakimies Annaliina Rintala, elokuusta 2011 lähtien liiton järjestösihteeri Jaana Tamminen. Jäsenyhdistykset Vuoden 2011 päättyessä neuvottelukuntaan kuului 30 yhdistystä, jotka ovat Espoon Kirjailijat, Espoon Kirjoittajayhdistys Limerikki, Helsingin Kirjailijat, Kainuun Kirjailijat, Keski-Karjalan Kirjailijayhdistys Martva, Keski-Suomen Kirjailijat, Keski- Suomen Kynäri, Kirja-Varkaus, Kirjoittajayhdistys Akseli, Kirjoittajayhdistys Ernesti, Kirjailijayhdistys Paltta, Lapin Kirjallisuusseura, Lounais-Suomen Kirjailijat, Manuscript -63, Mikkelin Kirjoittajat, Pieksämäen Kirjoittajat, Pirkkalaiskirjailijat, Pohjanmaan Kirjailijat, Pohjois-Karjalan Kirjailijayhdistys Ukri, Pohjois.Pohjanmaan Kirjoittajat, Pohjois-Savon Kirjallinen yhdistys Vestäjät, Salon seudun kirjoittajat, Salpausselän Kirjailijat, Iisalmen Kirjoittajayhdistys Sonetti, Tammerkynä, Uudenmaan Kirjoittajat, Vana-66, Vantaan kirjoittajat, Viitapiiri ja Ylä-Savon kirjallinen yhdistys Panu. sivu 5 (8)

6 Ouluun perustettu Oulun Kirjailijaseura Författarsällskapet i Uleåborg hakee jäsenyyttä. Tiedotus, neuvonta ja vierailut Jäsenyhdistyksille lähetettiin kuusi tiedotetta ajankohtaisista asioista sekä sähköisesti että paperisina postikirjeinä. Yhdistysten puheenjohtajille lähetettiin Kirjailija-lehden vapaakappale. Kirjailijaliitto antoi kuluneena vuonna jäsenyhdistyksille ja niiden jäsenille runsaasti yhdistystoimintaan ja kustannustoimintaan liittyvää neuvontaa. Näinä taloudellisesti epävarmoina aikoina liitto on neuvonnassaan selventänyt muun muassa kustantamisen ja omakustantamisen eroja. Kirjailijaliiton verkkosivut uudistuivat marraskuussa 2011, jolloin myös Kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan tiedot järjestettiin sivuille uudelleen. Tarkoituksena on tietojen entistä helpompi löydettävyys. Kirjailijaliitto toteuttaa neuvottelukunnan valtakunnallisuutta muun muassa vierailemalla jäsenyhdistyksissä kertomassa ajankohtaisista asioista kirjallisuuden alalla ja esimerkiksi kustannustoiminnassa. Lokakuussa 2011 liiton lakimies Annaliina Rintala vieraili Kirja-Varkauden jäsenillassa. Messut Neuvottelukunnan jäsenyhdistyksillä oli mahdollisuus esitellä toimintaansa Turun Kirjamessuilla sunnuntaina Ilmoittautuneita oli enemmän kuin aikoja, ja vain nopeimmin ilmoittautuneet mahtuivat mukaan: Keski-Suomen Kirjailijat, Kanta- Hämeen Kirjailijayhdistys Vana-66 sekä Uudenmaan Kirjoittajat ry. Viime vuosina on herännyt ajatus uusia yhdistysten esiintymiskonsepti Kirjailijaliiton kirjamessuosastolla. Suunnitelman mukaan yhdistykset voivat esitellä toimintaansa liiton osastolla Kirjailijaliiton kutsusta siten, että kutsuvuorossa on ensisijaisesti aina seuraavien Talvipäivien järjestäjäyhdistys. sivu 6 (8)

7 Suunta-palkinto Vuonna 2003 päätettiin luopua neuvottelukunnan esikoiskirjapalkinnosta, joka oli jaettu vuodesta 1969 alkaen. Sen tilalle perustettiin Suunta-palkinto, jonka suuruus on euroa rahaa sekä kompassi. Palkinnon perusteena voi olla kirja, myös pienkustanne tai merkittävä teko kirjoittajien aseman parantamiseksi tai kirja-alan edistämiseksi. Palkinnon saajan valitsee työvaliokunta jäsenjärjestöjen ehdotusten joukosta. Suuntapalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja sen ovat saaneet Antti Seppä 2004, Kullervo Järvinen 2005, Keski-Karjalan Kirjailijayhdistys Martva ry 2006, Sulo A. Savo 2007, Eine Syvävirta 2008, Pirkko Heikkinen 2009 ja Kosti Sironen Suunta-palkinto, suuruudeltaan euroa sekä kompassi, myönnettiin vuonna 2011 kirjailija, luovan kirjoittamisen ohjaaja Taija Tuomiselle hänen merkittävistä ansioistaan sanataiteen ja kirjoittamisen aseman parantamiseksi. Perusteluissa mainitaan, että hän on työskennellyt satojen kirjoittajien parissa kaikkialla Suomessa. Tuomisen kannustava ja rohkaiseva koulutustapa luo ryhmissä turvallisuutta ja on tasapuolista sekä erilaiset kirjoittajat huomioivaa. Monista Tuomisen ohjaamista harrastajista on kasvanut ammattikirjailijoita. Nimensä mukaisesti Suunta palkinnon tarkoituksena on näyttää suuntaa. Yhdistysten päätettävissä on, näyttääkö kompassineula menneisyyteen vai tulevaan. Tällä hetkellä palkitseminen näyttää keskittyvän ansioituneiden henkilöiden elämäntyöhän. Siinäkään ei ole mitään pahaa ja palkitut ovat palkintonsa ansainneet. Toivottavaa kuitenkin olisi, palkintoehdotuksia yhdistyksissä mietittäessä suunnattaisiin tulevaan, toimintoihin, jotka pitävät yhdistyksiä elossa ja luovat uutta alalle. Tuskinpa tarvitsee lausua ääneen toivomusta, että yhdistykset eivät ehdottaisi palkintoa itselleen. Talous Neuvottelukunnalla ei ole ollut tuloja eikä omaa budjettia. Jäsenmaksuja ei nykyisten sääntöjen mukaan peritä. Suomen Kirjailijaliiton varoista on maksettu työvaliokunnan jäsenten matkakulut, kokouskulut, mahdolliset Talvipäivien alustajien palkkiot, Turun messuosaston rakentamiskustannukset sekä Suunta-palkinto. Työvaliokunnan jäsenille ja sihteerille ei ole maksettu kokouspalkkioita eikä päivärahoja. sivu 7 (8)

8 Neuvottelukunnan suunta pohdintaa tulevaisuudesta Neuvottelukunta täyttää vuonna 2013 jo 50 vuotta. Aika ajoin on jo vakiintuneidenkin instituutioiden tarkoitusta pysähdyttävä miettimään. Kirjoittamisen ja kirjallisuuden merkitys ei ole vähentynyt vuosikymmenten kuluessa, vaan kirjoittamisharrastus elää ja voi hyvin maassamme. Kirjoittaminen, lukeminen ja keskustelu kirjallisuudesta ovat entistä tärkeämpiä, monelle elinehto. Haasteena on saada uudet ja nuoret kirjoittajat mukaan yhdistystoimintaan. Neuvottelukunta on koonnut sateenvarjonsa alle 30 kirjoittajayhdistystä. Niiden lisäksi maassamme toimii yhdistyksiä, jotka eivät tunne neuvottelukuntaa tai eivät muuten ole pitäneet tarpeellisena liittyä siihen. Se perustettiin aikanaan vastapainoksi liiton Helsinki-keskeisyydelle. Samaan aikaan perustettiin myös yhä toimiva Suomen maakuntakirjailijat ry. Neuvottelukunta toimii vahvistetuin säännöin. Toiminta on Kirjailijaliiton näkökulmasta nykyisellään pienimuotoista, mutta laadukasta, esim. Talvipäivien seminaarin ohjelmat ovat olleet korkeatasoisia ja kiinnostavia. Neuvottelukunnan imagoon kuitenkin liittyy jotakin raskasta, byrokraattista, virallista ja keskusjohtoista. Neuvottelukunnan ylläpitäminen ja toiminnan elävöittäminen on liitolle ennen muuta resurssikysymys. Vuoden 2010 loppupuolella jäsenyhdistyksille tehtiin kirjallinen kysely neuvottelukunnan suunnasta. Kyselyn tulokset ovat rohkaisevia, neuvottelukunta koetaan hedelmälliseksi ja tarpeelliseksi. Erityisen tärkeinä pidetään Talvipäiviä. sivu 8 (8)