Ohjelmasuunnitelma. Elinvoimaa ikääntyville

Transkriptio

1 Ohjelmasuunnitelma Versio: 0.3 Kehitysohjelman omistaja: Kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja: Kehitysohjelman ohjelmapäällikkö: Juha Metso Kristiina Mustakallio Maria Rysti

2 Ohjelmasuunnitelma i Ohjelmasuunnitelman versiohistoria ja hyväksyntä Versio Laatinut Päiväys Version lyhyt kuvaus 0.1 Maria Rysti Kohtien 1-6 hahmottelua 0.2 Maria Rysti Ohjausryhmän tarkennukset kohtiin 1-6 ja kohtien 7-15 hahmottelua. Ohjausryhmä hyväksyi kohdat 1-6 ja antoi evästyksensä kohtiin 7-15 ja hyväksynnän saattaa suunnitelman seuraava versio kaupunginhallitusta varten. 0.3 Maria Rysti Kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi 1.0 Maria Rysti Kaupunginhallitus Ohjelmasuunnitelman hyväksyntä Hyväksyjä Päiväys Linkki päätösasiakirjaan ja mahdolliset lisätiedot Kaupunginhallitus suunnitelma: KH <pp.kk.vvvv>

3 Ohjelmasuunnitelma ii Tiivistelmä Poikkihallinnollisten kehittämisohjelmien tarkoituksena on ohjata toiminnan kehittämistä Espoo-tarinan suuntaisesti. -kehitysohjelman tavoitteena on edistää ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä, parantaa heidän kotona selviytymistään ja vähentää yksinäisyyttä. Tavoitteisiin päästään luomalla uusia toimintamalleja ja palvelukonsepteja, kehittämällä kumppanuutta omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyönä ja monipuolistamalla palveluvalikoimaa. Ohjelman tavoitteet sopivat myös viitoittamaan kaupungin ja yhteistyökumppaneiden muuta kehittämistoimintaa ikääntyvien parhaaksi. -kehitysohjelman tavoitteena on: Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat parannamme ikääntyvien omaehtoisen tiedon, neuvonnan ja ohjauksen saantimahdollisuuksia lisäämme matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa monipuolistamme ikääntyvien mahdollisuuksia osallistua kulttuuri- ja muihin harrastuksiin parannamme ikääntyvien osallistumismahdollisuuksia ja vertaistukitoimintaa Iäkkäänäkin asutaan kotona vahvistamme ikääntyvien omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeutta kehitämme palveluja yhdessä ikääntyvien ja heidän läheistensä kanssaan parannamme muistisairaiden mahdollisuuksia asua kotona entistä pidempään parannamme asumisen, kaupunkirakenteen ja liikkumisen esteettömyyttä Sujuva omaishoito monipuolistamme omaishoitajien tukimuotoja kehitämme räätälöityä ohjausta ja neuvontaa omaishoitajille aloitamme omaishoitajien tueksi joustavaa päivätoimintaa muistisairaille käynnistämme omaishoitajien vertaistukiryhmiä Yksinäisyys vähenee parannamme eri toimijoiden mahdollisuuksia osallistua ikääntyvien yksinäisyyden vähentämiseen otamme käyttöön uusia yksinäisyydestä kärsivien löytämisen toimintatapoja otamme käyttöön uusia sukupolvien välistä kanssakäymistä parantavia toimintatapoja. Konkreettisina poikkihallinnollisina toimenpiteinä kehitysohjelmassa vuonna 2014 kehitetään ja kokeillaan kärkihankkeina omaishoitajien ja muistisairaiden omaisten vertaisryhmiä sekä löytävänä vanhustyönä 78-vuotiaiden syntymäpäiväkutsuja. Lisäksi kehitetään ja otetaan käyttöön ikäihmisten erityispiirteet huomioiva viestintä kaupungin toiminnassa, parannetaan ikääntyvien esteettömän asumisen neuvontaa ja toteutetaan senioreiden kauppakeskuskävelyjä ja hyvinvointikursseja. Muistisairaiden joustava päivätoiminta aloitetaan yhdessä yksikössä. Vuosien ohjelman toimeenpano vahvistuu myöhemmin..

4 Ohjelmasuunnitelma iii SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta ja nykytila kehitysohjelman kohdealueella Yhteys Espoo-tarinaan... 2 Kehitysohjelman tausta ja yhteys Espoo-tarinaan Tavoitteet ja mittarit Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella Hyötytavoitteet ja mittarit Konkreettiset tuotokset Rajaukset Kehitysohjelman toteutus Osa-alueet ja vaiheistus Ensimmäisen vuoden projektit ja toimenpiteet... 9 P/T: Asumisen neuvonta ja palveluohjaus Tulevien vuosien mahdolliset projektiaihiot ja ehdotukset Aikataulu Kustannukset ja rahoitus Ulkoiset kustannukset ja kustannustenhallinta...13 P/T: Asumisen neuvonta ja palveluohjaus Rahoitus Työmäärä ja resurssienhallinta Riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön Organisointi ja vastuut Sidosryhmät ja sidosryhmien hallinta Viestintä Viestinnän periaatteet Kohderyhmät Käytännöt Projektien ja toimenpiteiden valinta ja niitä koskeva päätöksenteko Seuranta ja raportointi Ohjausryhmän käytännöt Dokumenttienhallinta ja muut työtavat Riskit ja riskienhallinta Edellytykset kehitysohjelman toteutukselle ja onnistumiselle Edellytykset toteutukselle Edellytykset kehitysohjelman onnistumiselle Kehitysohjelman arviointi, ohjelman lopetus ja jatkotoimenpiteet Määritelmät, käsitteet ja lyhenteet Liitteet 20

5 Ohjelmasuunnitelma 1 1 Tausta ja nykytila kehitysohjelman kohdealueella Espoon väestö ikääntyy nopeasti. Tällä vuosikymmenellä Espoon yli 75 -vuotiaiden määrä kasvaa keskimäärin joka vuosi noin 600 henkilöllä. Seuraavalla vuosikymmenellä ( ) vastaava luku noin 1100 henkilöä vuosittain. Kaikkein vanhimpienkin määrä kasvaa, kun espoolaiset elävät yhä iäkkäimmiksi. Espoossa oli viime vuoden vaihteessa 19 yli vuotiaista. Väestön ikääntymiskehityksen toinen puoli on huoltosuhteen muuttuminen siten, että vuodesta 2010 lähtien työikäisiä on suhteessa vähemmän kuin huollettavia. Tämä voimistuva ilmiö on palvelujen kannalta merkittävä seikka, sillä kasvavaa ikääntyvien joukkoa ei voida palvella kasvattamalla vastaavalla määrällä nykyisenkaltaisia palveluja. Uudenlaisia painotuksia ovat ikäväestön terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn optimaalinen ylläpito, kotona asuminen entistä pidempään, voimavaralähtöinen ja asiakaskeskeinen palvelukulttuuri, monitoimijuus ja teknologian hyödyntäminen. Noin ¾ kaikista yli 75 -vuotiaista selviytyy samojen palvelujen turvin kuin muutkin kuntalaiset, vain ¼ tarvitsee erityisiä vanhusten palveluja (kotihoito, pitkäaikaishoito). Iäkkäiden terveys ja toimintakyky ovat kohentuneet viime vuosikymmenten aikana ja näyttää siltä, että tämä kehitys jatkuu edelleen. Espoossa on muuhun Suomeen verrattuna hyvin koulutettuja eläkeikäisiä. Kolmannes yli 65 -vuotiaista espoolaisista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Ikäihmisten joukko on monella tavalla hyvin heterogeeninen. Vanhuuseläkeikäisten joukkoon mahtuu useampia sukupolvia ja tulevina vuosikymmeninä myös kasvava osuus maahanmuuttajia. Osalla ikääntyvistä on hyvä toimintakyky ja terveys, osa on kroonisesti sairaita. Yhä kasvavampi joukko ikääntyviä käyttää sähköisiä palveluja ja tiedonhakua, mutta suuri osa ei käytä niitä lainkaan. Reilu kolmannes yli 65 -vuotiaista asuu yksin, yli 75 - vuotiaista asuu yksin noin 45 prosenttia. Omatoimisuuden kannalta asuntojen estettömyys on haaste monin paikoin. Espoossa on noin 800 hissitöntä kerrostaloa. On tärkeää tukea ikääntyvien omia voimavaroja ja kotona asumista. Useiden selvitysten mukaan valtaosa ikäihmisistä haluaa asua omassa kodissaan iän karttuessakin. Kotona asuminen on ollut jo pitkään valtakunnallisessa ja Espoonkin vanhuspolitiikassa ensisijaista toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta. Varsinkin muistisairaiden kotona asumista tukevia toimintoja on tarve kehittää, samoin kotona asumista tukevaa teknologiaa. Muistisairaiden ja heidän läheistensä tueksi on hahmotteilla ns. muistipalvelukeskuksia, joissa voidaan tarjota vertaistukea, erityistä päivätoimintaa, kriisi - ja lomapaikkoja ja muistineuvojan palveluja sekä virka-ajan ulkopuolista neuvontaa äkillisiin tilanteisiin. Kotihoitopalveluja ja kotisairaalatoimintaa kehitetään myös jatkuvasti. Vuonna 2012 espoolaisista yli 75 -vuotiaista asui kotona 91%. Tämän osuuden kasvua tavoitellaan tulevaisuudessa. Iäkkäiden yksinäisyys on merkittävä hyvinvointia heikentävä tekijä. Haasteena on löytää yksinäisyydestä kärsivät henkilöt. Osallistumismahdollisuudet pitävät yllä ikääntyvien toimintakykyä ja voivat osaltaan vaikuttaa vähentävästi yksinäisyyteen. Eläkkeelle jääminen voi olla suuri elämänmuutos ja siihen voi liittyä riski eristäytymiseen ja syrjäytymiseen. Espoossa on jo olemassa paljon palveluja ja toimintaa ikäihmisille, ja asiakaspalautteen mukaan usein näiden piirissä olevat kuntalaiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Tiedonsaanti palveluista ja toiminnoista saattaa olla haaste, miten löytää oikea palvelu tai hakeutua toimintojen piiriin. Myös palvelusta toiseen siirtymisissä voi olla katkoksia. Tiedonsaannin ja neuvonnan varmistaminen on yksi selkeä kehityskohde. Palveluissa kehitetään jatkuvasti laatua, asiakaskeskeisyyttä ja tasalaatuisuutta.

6 Ohjelmasuunnitelma 2 Ennaltaehkäisevää toimintaa on melko runsaasti tarjolla eri puolilla kaupunkia monien eri toimijoiden järjestämänä. Esimerkkeinä kaupungin hyvistä ennaltaehkäisevistä ja toimintakykyä sekä hyvinvointia edistävistä toimista ovat sivistystoimen +68 -liikuntakortti ja senioriliikunta, kirjaston ja työväenopiston tarjonta sekä sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskustoiminta ja erilaiset ryhmätoiminnat. Lisäksi vanhus- ja veteraanijärjestöt, seurakunta ja monet muut toimijat järjestävät aktiviteetteja ja osallitumismahdollisuuksia ikäihmisille. Tutkimusten mukaan kulttuuripääomaan sijoittaminen edistää terveyttä, ja kulttuuriharrastusten ja kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen tulisi sisällyttää terveyden edistämiseen. Terveyteen, hyvinvointiin ja onnellisuuteen vaikuttavat merkitsevästi läheiset ihmissuhteet. Muita vaikuttavia tekijöitä tutkitusti ovat liikunta ja ravitsemus. Vapaaehtoistoiminnan kautta on mahdollista saada ikäihmisille tukea, apua ja virkistystä, ja toisaalta sen kautta voidaan tarjota mielekästä toimintaa ikääntyville vapaaehtoistoimijoina. Vapaaehtoiminnan tukitoimia on kehitetty viime vuosina. Varsinaisissa vanhuspalveluissa yksi iso tavoite on pitkäaikaishoidon muutos entistä enemmän kodinomaiseen ja voimavaralähtöiseen avohoitoon. Laitoshoidon määrää on saatu jo laskemaan, mutta vielä pienempää laitoshoito-osuutta tavoitellaan. Sairaalapalveluja kehitetään sujuviksi, esimerkkinä tästä on lonkkaliukumäki, jossa painopisteenä on viiveetön diagnoosi, hoito ja tehokas kuntoutus. 2 Yhteys Espoo-tarinaan Kehitysohjelman tausta ja yhteys Espoo-tarinaan Poikkihallinnollisten kehittämisohjelmien tarkoituksena on ohjata toiminnan kehittämistä Espoo-tarinan suuntaisesti. Tarinaan kuuluvat valtuustokauden visio, arvot, päämäärät ja tavoitteet, jotka ohjaavat kehitysohjelman toteuttamista. Espoo-tarina hyväksyttiin valtuustossa Espoo-tarinan Kaikkien Espoo luvussa kuvataan ohjelman kehittämistyön tavoitetila yleisesti. Lisäksi seuraava ote kuvauksesta suuntaa ohjelman toteutusta erityisesti: Vanhusten kotona selviytymiseen ja yksinäisyyteen vastaamme omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyöllä. Espoolaiset vanhukset asuvat kotona tai muissa kodinomaisissa yksiköissä tai kaikissa kaupunkikeskuksissa toimivissa elä ja asu seniorikeskuksissa. Espoon visio on olla verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Kehitysohjelman avulla varmistetaan, että visio toteutuu ikääntyvien näkökulmasta, jolloin siinä korostuvat erityisesti vastuullisuus, inhimillisyys, hyvä asuminen ja aito vaikuttaminen. Espoon kaikki kolme arvoa asukas- ja asiakaslähtöisyys, vastuullinen edelläkävijyys ja oikeudenmukaisuus ohjaavat kehitysohjelman toteuttamista käytännössä. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä ikääntyvien ja kumppaneiden kanssa, jolloin se perustuu asukas- ja asiakaslähtöisyyteen. Ohjelmassa luodaan uusia toimintamalleja, jolloin se perustuu vastuulliseen edelläkävijyyteen. Ohjelmassa edistetään tasa-arvoa, inhimillisyyttä ja suvaitsevaisuutta ikääntyvien näkökulmasta eli sen perustana on oikeudenmukaisuus.

7 Ohjelmasuunnitelma 3 Asukkaat ja palvelut -näkökulman päämääränä on: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Sen valtuustokauden tavoitteista ohjelma toteuttaa osaltaan kolmea tavoitetta: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhdessä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulman päämäärä on: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Sen valtuustokauden tavoitteista ohjelma toteuttaa osaltaan seuraavia tavoitteita: Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. 3 Tavoitteet ja mittarit 3.1 Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella kehitysohjelman tavoitteena on, että Espoo on entistäkin parempi paikka elää ja asua ikäihmisille. Tavoitteenamme on ikäihmisen hyvä elämänlaatu ja mahdollisimman rikas elämä asuen omassa kodissaan tai kodinomaisessa hoiva-asumisessa. Ikäihmiset elävät arkeaan kiinteästi osana omia läheisverkostojaan. Muistisairaat voivat asua entistä pidempään kotonaan. Osallistavan ennaltaehkäisevän ja muun hvyinvointia edistävän toiminnan myötävaikutuksella tavoitellaan pitkällä tähtäimellä ikääntyvien terveyden ja toimitakyvyn säilymistä yhä myöhempään ikään. Näin oletetaan iäkkäiden palvelutarpeen siirtyivän myöhemmäksi ja raskaampien hoivapalvelun piirissä vietetyn ajan lyhentyvän. Palveluissa painottuu asiakkaan näkökulma ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen. Asiakas ei ole palvelun kohde vaan palvelu tukee ja voimaannuttaa häntä. Hoidossa ja kuntoutuksessa tavoitteina ovat oikea-aikaisuus, sujuvuus ja tehokkuus. Omaishoito on mielekäs vaihtoehto iäkkään kotona asumisen tueksi. Omaishoitajat voivat valita uusista tukimuodoista. Ikäihmisille on tarjolla helposti saatavaa tietoa ja tarvittaessa sopivassa muodossa olevaa neuvontaa, jotta he pystyvät itsenäisesti löytämään vastauksia kysymyksiinsä ja ylläpitämään tai edistämään hyvinvointiaan. Ikäihmiset voivat osallistua itselleen mieluisaan toimintaan ja toimia itse vapaaehtoisina. Toimintaa ja palveluja järjestetään sekä poikkihallinnollisessa yhteistyössä että uudella tavalla oppilaitosten, kolmannen sektorin ja palveluntuottajien kanssa. Sukupolvien välisen kanssakäymisen edistäminen korostuu Espoossa, jossa on paljon muualta muuttaneita asukkaita.

8 Ohjelmasuunnitelma Hyötytavoitteet ja mittarit -kehitysohjelman tavoitteena on: Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Sujuva omaishoito Yksinäisyys vähenee Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Ikääntyvät voivat elää mahdollisimman itsenäistä arkea. Oleellista on tehostaa omaehtoista tiedonsaantia, jotta mahdollisimman moni ikääntyvä löytää itse ratkaisuja arjen kysymyksiinsä. Neuvontapalveluja kehittämällä lisätään mahdollisuuksia saada tarvittaessa henkilökohtaisempaa ohjausta. Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistamisella ylläpidetään ja parannetaan ikääntyvien terveyttä ja toimintakykyä. Tavoitteena on, että Espoossa on tarjolla erilaista ja eri tahojen järjestämää matalankynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa, johon on helppo osallistua. Tietoiskuja, hyvinvointikursseja ja erilaisia tempauksia järjestetään eri puolilla Espoota. Osaaminen ja voimavarat rikkautena -hyötytavoite arvostaa espoolaisten ikääntyvien monipuolista osaamista. Tavoitteella haetaan paitsi tukea, iloa ja apua toisille ihmisille, niin myös mielekästä ja palkitsevaa tekemistä panoksensa antavalle ikääntyvälle. Senioreiden oma panos ja vertaistuki senioreiden kesken ovat merkittäviä tekijöitä hyvinvoinnin edistämisessä. Tavoitteena on kehittää vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaan selkeitä rakenteita, joiden avulla löydetään uusia senioreita toiminnan piiriin, koulutetaan heitä ja voidaan ohjata kullekin mieleiseen toimintaan. Tärkeää on, että vapaaehtois- ja vertaistukitoimijoilla on riittävästi kannustusta ja tukea. Tavoitteet lyhyesti: parannamme ikääntyvien omaehtoisen tiedon, neuvonnan ja ohjauksen saantimahdollisuuksia lisäämme matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa monipuolistamme ikääntyvien mahdollisuuksia osallistua kulttuuri- ja muihin harrastuksiin parannamme ikääntyvien osallistumismahdollisuuksia ja vertaistukitoimintaa Iäkkäänäkin asutaan kotona Kotona asumisen ensisijaisuus on valtakunnallisen vanhuspolitiikan ja ikälain yksi keskeinen tavoite. Tulevaisuudessa yhä useampi iäkäs asuu kotona. Tavoitteena on parantaa myös muistisairaiden espoolaisten mahdollisuuksia asua kotonaan entistä pidempään. Usein muistisairaalla on tukenaan läheinen omaishoitajana. Kotona asumista edistää asumisen, kaupunkirakenteen ja liikkumisen esteettömyys. Toisaalta sitä turvaavat monipuoliset ja riittävät palvelut. Palveluja kehitetään yhdessä espoolaisten senioreiden ja heidän läheistensä kanssa. Palvelutilanteissa vahvistetaan seniorin omatoimisuutta ja kunnioitetaan itsemääräämisoikeutta. Oleellista on kuntouttava työote ja aito asiakaskeskeisyys. Ympärivuorokautisessa hoivassa tavoitellaan laitoshoidon osuuden laskua ja korvaamista mahdollisimman paljon kodinomaisella hoiva-asumisella.

9 Ohjelmasuunnitelma 5 Tavoitteet lyhyesti: vahvistamme ikääntyvien omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeutta kehitämme palveluja yhdessä ikääntyvien ja heidän läheistensä kanssaan parannamme muistisairaiden mahdollisuuksia asua kotona entistä pidempään parannamme asumisen, kaupunkirakenteen ja liikkumisen esteettömyyttä Sujuva omaishoito Hyötytavoitteella vahvistetaan omaishoitajien jaksamista. Kehitetään omaishoitajille monipuolinen valikoima tukimuotoja, joista omaishoitaja voi valita itselleen parhaiten sopivat muodot. Kehitetään räätälöityä ohjausta ja neuvontaa omaishoitajille, esimerkiksi entistä suunnitellummin ergonomiaan ja arjen hoitotilanteisiin tueksi hyviä käytäntöjä. Muistisairaiden omaishoitajien tueksi aloitetaan joustava päivätoiminta, virka-ajan ulkopuolinen neuvontapuhelin ja vertaistukiryhmiä. Tavoitteet lyhyesti: monipuolistamme omaishoitajien tukimuotoja kehitämme räätälöityä ohjausta ja neuvontaa omaishoitajille aloitamme omaishoitajien tueksi joustavaa päivätoimintaa muistisairaille käynnistämme omaishoitajien vertaistukiryhmiä Yksinäisyys vähenee Yksinäisyyden väheneminen on merkittävä inhimillistä kärsimystä vähentävä tavoite, jonka saavuttamiseen tarvitaan monia eri toimijoita, kuten kanssaihmisiä, läheisiä, järjestöjä, palveluntuottajia, oppilaitoksia, seurankuntia ja kaupungin toimijoita. Yksinäisyydestä kärsivien löytäminen saattaa olla vaikeaa. Etsivässä tai löytävässä toimintamallissa voidaan kutsua tietyn ikäisiä espoolaisia henkilökohtaisesti tilaisuuksiin, joissa on mahdollista osallistua, verkostoitua ja saada tietoa aktiviteeteista. Lisäämällä sukupolvien välistä kanssakäymistä suunnitelmallisesti voidaan tarjota osallistumismahdollisuuksia ja sosiaalisia suhteita lapsille, nuorille ja senioreille. Tavoitteet lyhyesti: parannamme eri toimijoiden mahdollisuuksia osallistua ikääntyvien yksinäisyyden vähentämiseen otamme käyttöön uusia yksinäisyydestä kärsivien löytämisen toimintatapoja otamme käyttöön uusia sukupolvien välistä kanssakäymistä parantavia toimintatapoja. Mittarit Mittarit on valittu siten, että ne kuvaavaisivat hyötytavoitteita mahdollisimman hyvin. Osalle hyötytavoitteista on määriteltävissä selkeä täsmämittari, osalle on valittu useita mittareita, jotta asiaan vaikuttavia eri ilmiöitä saataisiin kuvatuksi. Mittareiden valinnassa on huomioitu olemassa oleva tutkimustieto. Suurimmassa osassa mitareista on saatavilla tulokset

10 Ohjelmasuunnitelma 6 vuosittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus alueellisesta hyvinvoinnista (ATHtutkimus) on tehty vasta kerran, vuonna Taulukko 1: Hyötytavoitteet ja alustavat mittarit Kehitysohjelman hyötytavoite Mittari toteutumisen arvioimiseksi Mittarin nykyarvo (jos ei ole saatavilla, viimeisin tieto ja sen ajankohta) Mittarin tavoitearvo kehitysohjelman jälkeen (2016 lopussa) Lisätietoja tietolähde Ikääntyvien hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Ikääntyvien hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat: elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi kokevien iäkkäiden osuus terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien iäkkäiden osuus ikäihmiset osallistuvat aktiisesti osallistuvien osuus ikäryhmästä 75+ Ikääntyvien hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat: Ikäihmisten tiedotusta lisätään Hyvinvointikursseja lisätään Ikäihmisten poikkihallinnollisten infotilaisuuksien määrät Osallistujien määrät poikkihallinnollisissa senioriinfotilaisuuksissa/vuosi Toteutuneiden elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi kokevien osuus: (75+) naiset: 41% miehet:54,1% terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus: (75+) naiset:69,5% miehet:56,7 (2012) 31,6% (75+) (2012) 5 + 1* (2013) * henkilöä (2013) 1 (2012) naiset: >41% miehet: >54,1% naiset: <69,5% miehet: <56,7% 35% 6 infotilaisuutta/vuosi Lisäystä 10% Yhteensä on toteutunut 12 kurssia THL/alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) 2012 THL/alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus 2012 *Ulkopuolisen kumppanin tilaisuuden yhteydessä infotilaisuus

11 Ohjelmasuunnitelma 7 Kehitysohjelman hyötytavoite Mittari toteutumisen arvioimiseksi Mittarin nykyarvo (jos ei ole saatavilla, viimeisin tieto ja sen ajankohta) Mittarin tavoitearvo kehitysohjelman jälkeen (2016 lopussa) Lisätietoja tietolähde hyvinvointikurssien määrä Espoon kaupunki Osaaminen ja voimavarat rikkautena: Rohkaistaan eläkeikäisiä ja muita espoolaisia antamaan panostaan ja osaamistaan vapaehtoistoimijoina toisille ikäihmisille Vapaaehtoistoimijoiden lukumäärä, josta eläkeikäisten vapaehtoistoimijoiden lukumäärä 200* 155* (2013) 270* 200* *vanhusten palvelujen vapaaehtoiset ja keikka -avun vapaaehtoiset 2013 Espoon kaupunki, EJY Iäkkäänäkin asutaan kotona Laitoshoidosta kodinomaiseen hoivaasumiseen Sujuva omaishoito Yksinäisyys vähenee Kotona asuvien osuus 75+ väestöstä Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus 75 + väestöstä Laitoshoidossa olevien 75+ osuus ikäryhmästä Omaishoitajien asiakastyytyväisyys Omaishoidon tukimuotojen tarjonta (kaupungin toiminnassa) Yksinäisiksi itsensä tuntevien iäkkäiden espoolaisten osuus Mahdollisesti: kysytään kehitysohjelman tilaisuuksissa osallistujilta yksinäisyyden kokemusta/tämä voi olla myös yksittäisen toimenpiteen mittari 91% 6,7% 2,3% (6/2013) 8 (2013) ATH-tutkimus, yksinäisiksi itsensä tuntevat espoolaiset 75 + v naiset: 14,9% miehet: 11,3% (2012) > 91% <5% < 2% Cope -indeksi tai muu asiakastyytyväisyysmittari Asiakastyytyväisyys paranee >8 naiset: 14,8% miehet: 11,2% Espoon kaupunki Asiakastyytyväisyysmittari valitaan omaishoidon tuen yksikössä 2013/2014 Espoon kaupunki THL/alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus 2012

12 Ohjelmasuunnitelma Konkreettiset tuotokset Hyötytavoitteiden saavuttamiseksi on hahmotettu kehitettämisalueita, joita on kuvattu myös kunkin hyötytavoitteen yhteydessä kohdassa 3.2. Kehittämisalueita ovat: ikäihmisten tiedonsaanti, neuvonta, ennaltaehkäisevä toiminta, vapaaehtois- ja vertaistukitoiminta, iäkkäiden asuminen, asiakaslähtöisyys, kumppanuus, omaishoitajien tukeminen ja löytävä vanhustyö. Näiilä kehittämisalueilla otetaan käyttöön uusia toiminta- ja kumppanuusmalleja ja palveluavalikoimia. Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Pärnäsen korjaamo eli kaupunkikeskuksiin sopiva tiedon, neuvonnan ja ohjauksen toimintamalli, käyttöönotettu Matinkylän palvelutorilla Ikääntyvien kulttuuritarjotin -toimintamalli Tee-se-itse -hyvinvointikurssit ja vertaistuki Vapaaehtoistoiminta osaksi vanhustyötä ja vapaaehtoistoimijoiden tukimalli Monipuolinen matalan kynnyksen ennaltaehkäisevä toiminta Vanhusjärjestöille on tarjolla tukea ja neuvontaa Iäkkäänäkin asutaan kotona Asumisen esteettömyys - asumisen neuvonta ja palveluohjaus -toimintamalli Seniorit toimivat taloyhtiöissä -malli ja toiminta Ikääntymisen erityisosaaminen lisääntynyt Joustava päivätoiminta muistisairaille Kutsuohjattu palvelulinja kattavassa käytössä Sujuva omaishoito Omaishoitajien tuki on monipuolista Muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmät toimivat Omaishoitajille on räätälöityä ohjausta ja neuvontaa Uudenlaisia yhteistyömuotoja syntyy esim. oppilaitosten, järjestöjen ja kaupungin toimijoiden kesken. Yksinäisyys vähenee MallWalksit kauppakeskuksissa 78 -vuotiaiden vuotuiset juhlat acec Mummo- ja pappakummiverkosto Uusia malleja löytävään vanhustyöhön 4 Rajaukset Ohjelma painottuu poikkihallinnollisen tai monitoimijaisen ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen. Yksinäisyyden ehkäisy on erityinen painopistealue. Lisäksi ohjelmassa on painotuksia omaishoitoon ja muistisairaiden ja heidän omaistensa tukemiseen.

13 Ohjelmasuunnitelma 9 Ohjelmassa ei lähtökohtaisesti kehitetä sellaista, mitä muutoinkin kehitetään toimialojen perustehtävänä. Ohjelman toimeenpanossa ei esimerkiksi erityisesti painoteta sairaalapalvelujen, kotihoitopalvelujen ja terveysasematoiminnan kehittämistä. Näitä palveluja kehitetään sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikköjen toiminnassa. 5 Kehitysohjelman toteutus 5.1 Osa-alueet ja vaiheistus Tiedonsaannin ja neuvonnan kehittämisessä edetään vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa kehitetään ikäihmiset huomioivaa viestintää. Toinen osio tällä kehittämisalueella on esteettömän asumisen tiedonsaannin ja neuvonnan kehittäminen. Suuri osa seniorineuvontaan tulevista kysymyksistä liittyy ikääntyvien asumiseen. Myöhemmin tavoitteena on kehittää tiedonsaantia ja neuvontaa osana Matinkylän palvelutoria ja laajentaa soveltuvin osin toimintaa kaupungin eri asuinalueille. Kaikessa kehittämistoiminnassa edetään jatkuvan laadun parantamisen mallin (PDSA) mukaan suunnitteluvaiheen kautta pilottiin, jota arvioimalla kehitään edelleen toimintaa ja tavoitellaan toiminnan laajentamista ja vakiinnuttamista. 5.2 Ensimmäisen vuoden projektit ja toimenpiteet Taulukko 2: Vuoden 2014 valitut projektit ja toimenpiteet Projekti (P) tai toimenpide (T) ja sen nimi (P/T) Asumisen neuvonta ja palveluohjaus Lyhyt kuvaus Jatketaan yhden luukun tiedotus- ja neuvontapalvelujen kehittämisen ja toteuttamisen valmistelua. Tavoitteena ikäihmisten yhden luukun neuvonnan kehittäminen alueellisten YPP:n yhteydessä ja myös ohjaus tarvittaessa case management-palveluihin Vuonna 2014 aloitetaan esteettömän asumisen neuvonnalla, joka toteutuu kampanjana ja tietoiskuin eri puolilla kaupunkia. Huomioidaan teknologian mahdollisuudet. Yhteys kehitysohjelman hyötytavoitteisiin Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Vastuuhlö/ yhteyshlö ja mahdollisia kumppaneita Toistaiseksi: Maria Rysti mahdollisesti ulkopuolinen kumppani toteuttaja/toteuttajat Matinkylän Huolto Oy Status (esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Idea, kartoitusta tehty Ajoitus Suunnittelu kevät 2014, alkaa syksyllä 2014 Mahdollisesti pilotoidaan case managementia iäkkäiden asunnonvaihtoon ja muihin yksilöllisiin asumismuutoksiin, esim. putkiremontin ajan asuminen. (T) Ikäihmiset huomioiva viestintä Laaditaan selvitys seikoista, jotka on huomioitava ikäihmisille suunnatussa viestinnässä. Levitetään viestinnässä huomioitavaa tietoa selvityksen pohjalta ja otetaan käyttöön kaupungin viestinnässä. Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan Sosiaali- ja terveystoimi, viestintä Outi Huida Vanhusneuvosto Idea Valmis keväällä 2014

14 Ohjelmasuunnitelma 10 Projekti (P) tai toimenpide (T) ja sen nimi (T) Uudenlaiset omaishoidon tukimuodot virkistysja kuntopäivät ja vertaisryhmät (P) Muistisairaiden kotona asumisen tuki: joustava dementiapäivätoi minta omaisten vertaistukiryhmät (T) Lyhyt kuvaus Kehitetään yhteistyössä oppilaitosten, omais- ja läheisjärjestön ja muiden toimijoiden kanssa omaishoitajille virkistys-/ kunto-/ hemmottelupäiviä,vertaistukiryhmiä Pilotoidaan joustavaa dementiapäivätoimintaa ja aloitetaan muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmät Yhteys kehitysohjelman hyötytavoitteisiin kotona Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Sujuva omaishoito Yksinäisyys vähenee Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Sujuva omaishoito Yksinäisyys vähenee Vastuuhlö/ yhteyshlö ja mahdollisia kumppaneita Sosiaali- ja terveystoimi, vanhusten palvelut Hannele Vepsäläinen Toimialat Eska ry, oppilaitoksia: Laurea, Omnia HSL-palvelulinjat EJY/vapaaehtoistoiminta Sosiaali- ja terveystoimi, vanhusten palvelut Maarit Lind Oppilaitokset Sito Eska ry Status (esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Idea, yhteistyöneuvottelut alkaneet Suunnitteilla Ajoitus Suunnittelu ja yhteistyöstä sopiminen kevät 2014 Pilotti alkaa syksyllä 2014 Suunnittelu ja valmistautuminen kevät 2014 Pilotti alkaa syksyllä 2014 yhdessä yksikössä (T) Intoa Elämään - hyvinvointikurssi (T) MallWalks/kauppakeskuskävelyt Levitetään tee-se itse- hyvinvointi - kurssia, jonka ohjaajina on ikäihmisiä/vertaisia, kokeillaan myös erillisille kohderyhmille, kuten omaishoitajille, kurssia Tavoitteena myös tiiviimpi yhteistyö vanhusjärjestöjen kanssa Kehitetään ja pilotoidaan matalan kynnyksen toimintaa kauppakeskuksissa, rekrytoidaan vapaaehtoistoimijoita Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Yksinäisyys vähenee Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Yksinäisyys vähenee Sosiaali- ja terveystoimi, vanhusten palvelut Kaisa Poskiparta Toistaiseksi: Juha Metso/ Maria Rysti Toimialat Kauppakeskukset, Sello ja Iso Omena Peruskurssia pilotoitu, nyt suunnitellaan ja kohdennetaan esim. omaishoitajille Idea, yhtyeistyöneuvottelu sovittu 2014 Suunnittelu kevät 2014 Pilotoidaan keväällä 2014 Laajennus kokemusten pohjalta (T) Löytävä vanhustyö: 78-v synttärikutsut Kutsutaan henkilökohtaisesti kaikki Hyvinvointi, terveys ja kunakin vuonna 78 vuotta täyttävät toimintakyky espoolaiset avec paranevat tilaisuuksiin, joissa on infoa, osallistava toimintaa ja mahdollisuus tutustua kanssaihmisiin, messut, infoa, kysely: haluan, että minuun Yksinäisyys vähenee otetaan yhteyttä, kysely yksinäisyyden kokemuksesta Huomioidaan kulttuurikävelykonsepti Toistaiseksi: Juha Metso/ Maria Rysti Toimialat Oppilaitokset Löytävään vanhustyöhön: Matinkylän Huolto Terveyskeskukset Kotihoito Idea Suunnittelu kevät 2014, pilotointi yhdellä suuralueella syksyllä 2014 Mahdollisesti vuonna 2014 alkaa aiemmin vuodelle 2015 suunniteltu toimepide: (T) Yhteisöllisyyden edistäminen Mallinnetaan Toimivat seniorit ry:n hyväksi koettu toiminta Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky Toimialat Suunnitteilla Pilotti Matinkylän

15 Ohjelmasuunnitelma 11 Projekti (P) tai toimenpide (T) ja sen nimi Lyhyt kuvaus Yhteys kehitysohjelman hyötytavoitteisiin Vastuuhlö/ yhteyshlö ja mahdollisia kumppaneita Status (esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Ajoitus taloyhtiössä Senioreiden itsepalvelukeskus taloyhtiössä ja kootaan muita hyväksi koettuja yhteisöllisyyttä lisääviä toimintatapoja ja levitetään näitä muualle Espooseen paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Yksinäisyys vähenee Huolto Oy:n toimintaalueella Kehitysohjelman eri toteutukset vuodelle 2014 arvioidaan ja määritellään joko toimenpiteiksi tai projekteiksi. Projekteiksi määritellyt toteutukset arvioidaan ABC -luokittelun mukaan. Kärkitoimenpiteet vuonna 2014 Kehitysohjelman vuoden 2014 kärkitoimenpiteitä ovat muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmät, omaishoitajien vertaistukiryhmät ja löytävä vanhustyö, joka toteutuu 78-v synttärikutsuina. Muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmät ja omaishoitajien vertaistukiryhmät liittyvät kaikkiin ohjelman hyötytavoitteisiin. Toimenpiteiden tuotostavoitteina syntyy: Toimintamalli muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmätoimintaan Omaishoitajien tuki monipuolistuu Uudenlaisia yhteistyömuotoja esim. oppilaitosten, järjestöjen ja kaupungin toimijoiden kesken Löytävä vanhustyö: 78-v synttärikutsut liittyy hyötytavoitteista seuraaviin: hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat, iäkkäänäkin asutaan kotona ja yksinäisyys vähenee. Toimenpiteen tuotostavoitteina syntyy: Uusia malleja löytävään vanhustyöhön ja keinoja yksinäisyyden vähenemiseen Uudenlaisia poikkihallinnollisia yhteistyömuotoja

16 Ohjelmasuunnitelma Tulevien vuosien mahdolliset projektiaihiot ja ehdotukset Taulukko 3: tulevien vuosien mahdolliset projektiaihiot ja ehdotukset Projekti/ toimenpide Lyhyt kuvaus Yhteys kehitysohjelman hyötytavoitteisiin Vastuutaho Alustava ajoitus Kumppanuusyhteistyö kaupungin ja vanhusjärjestöjen kesken Kultturitarjonnan lisääminen ikäihmisille Kehitetään kumppanuusyhteistyötä asuinalueilla toimivien vanhusjärjestöjen ja kaupungin toimijoiden kanssa ikääntyneen väestön toimintakykyä kehittävän ja ylläpitävän toiminnan tuottamiseksi. Ikäihmisille suunnattua kulttuuritarjontaa lisätään koordinoidusti ja alueellista tasapainoa kehittäen. Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Yksinäisyys vähenee Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Yksinäisyys vähenee Toimialat Sivistystoimi Järjestetään ikäihmisiä kiinnostavia esityksiä, näytöksiä, työpajoja ja museonäyttelyiden oheisohjelmaa erityisesti päivällä. Tapahtumat pyritään pitämään maksuttomina tai edullisina. Kulttuurikaveri toiminnan avulla lisätään ikäihmisten osallistumismahdollisuuksia. Yhteisöllisyyden edistäminen taloyhtiössä Mallinnetaan Toimivat seniorit ry:n hyväksi koettu toiminta Senioreiden itsepalvelukeskus taloyhtiössä ja kootaan muita hyväksi koettuja yhteisöllisyyttä lisääviä toimintatapoja ja levitetään näitä muualle Espooseen Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Yksinäisyys vähenee Toimialat Sukupolvien välinen kanssakäyminen on mahdollista Kehitetään mummo- ja pappakummitoimintaa ja päiväkotien ja koulujen vuosikäyntejä Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Yksinäisyys vähenee Sivistystoimi, Sosiaali- ja terveystoimi 2014/ Kutsuohjatun palvelulinjan hyödyntäminen Tämä ei ole välttämättä erillinen projekti, mutta huomioidaan osana muuta toimenpanoa Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Yksinäisyys vähenee

17 Ohjelmasuunnitelma 13 Kotiympäristö ja koti turvallisiksi Parannetaan kotona asumisen edellytyksiä ja ikääntyneen väestön turvallisuutta ja rohkeutta liikkua kodin ulkopuolella. Iäkkäänäkin asutaan kotona Toimialat Toimintapuistot kaikenikäisille Monipuolistetaan olemassa olevia ja rakennetaan uusia ulkoilu- ja puistoalueita ja leikkipaikkoja sijoittamalla niihin myös ikääntyneille soveltuvia liikunta- ja tasapainoilulaitteita ja -välineitä Tekninen ja ympäristötoimi, Sivistystoimi 2014/ Aikataulu Aikataulua toimeenpanon osalta on esitetty taulukoiden 2 ja 3 oikeanpuoleisissa sarakkeissa. 6 Kustannukset ja rahoitus 6.1 Ulkoiset kustannukset ja kustannustenhallinta Vuoden 2014 kokonaiskustannukset: kokouskulut ja matkakustannukset materiaali-, ilmoitus- ja painatuskustannukset Toimeenpano (pilotointi, toimenpiteet, projektit, sis.työpanoskuluja) euroa euroa euroa Kustannusten seurantaa varten ohjelma- projektitasolla laaditaan tarkempi suunnitelma. Alustavasti kustannuseuranta voi tapahtua kolmannes- tai neljännesvuosittain. Taulukko 4: vuoden 2014 projektien ja toimenpiteiden alustavaa kustannuslajien jakautumista Toimenpide/ projekti Sisäinen kustannus Ulkoinen kustannus Huomioita Asumisen neuvonta ja palveluohjaus Palkkakustannuksia Työpanos Kuntalaistilaisuuksien kuluja Ilmoitus- ja muita kuluja Suunnitteluvaihe, asumisen tietoiskuja ja muuta informaatiota järjestetään kehitysohjelman puitteissa, kuntalaistilaisuuksia (proj.suunnittelija) Case management - toiminta mahdollisesti ulkopuolisen tahon toimesta, asiakkaat maksavat itse varsinaiset

18 Ohjelmasuunnitelma 14 asumiseen liittyvät kustannukset Osavuotista toimintaa v 2014 Ikäihmiset huomioiva viestintä Suunnittelutyötä, palkkakustannuksia Painatus- ja muita viestintäkustannuksia Osavuotista toimintaa v 2014 Uudenlaiset omaishoidon tukimuodot virkistys- ja kuntopäivät Suunnittelutyö, palkkakustannuksia Työpanos Tilavuokra- ja tarjoilukustannuksia Toiminta alkaa pilottina syksyllä 2014 Ilmoituskustannuksia Osavuotista toimintaa v 2014 Muistisairaiden kotona asumisen tuki: joustava päivätoiminta omaisten vertaistukiryhmät Suunnittelutyö, Tilavuokra sisäinen Kuljetuskuluja Ohjaajien palkkakustannuksia Työpanos Tilavuokra- ja tarjoilukustannuksia Ilmoituskustannuksia Toiminta alkaa syyskuussa 2014 Osavuotista toimintaa v 2014 Intoa Elämään - hyvinvointikurssi Ohjaajien palkkakustannuksia, matkakuluja Materiaali- ja tarjoilukustannuksia Tiedotuskuluja MallWalks/kauppakeskuskävelyt Löytävä vanhustyö: 78-v synttärikutsut Palkkakustannuksia, matkakuluja Palkkakustannuksia, matkakuluja Työpanos tiedotuskuluja Työpanos Tiedotus- ja tarjoilukustannuksia Osavuotista toimintaa v 2014 Alkaa syksyllä 2014 Osavuotista toimintaa v 2014 Ohjausryhmän kokouspalkkiot ja tarjoilut ym. kulut Mahdollisesti vuonna 2014 alkaa aiemmin vuodelle 2015 suunniteltu toimepide: Yhteisöllisyyden edistäminen taloyhtiössä Muut kulut Palkkakustannuksia, matkakuluja Työpanos Materiaali- ja tarjoilukustannuksia Tiedotuskuluja 6.2 Rahoitus Ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden mahdollisesti saama hanke- tai RAY AKrahoitus. Vanhusten omatoimisuuden ylläpitoon testamenttuja varoja voidaan käyttää siltä osin, kun käyttötarkoitus on sosiaali- ja terveyslautakaunnan hyväksymän esityksen ja sitä kautta testamenttimääräyksen mukainen.

19 Ohjelmasuunnitelma Työmäärä ja resurssienhallinta Arvion mukaan vuonna 2014 yhteensä noin kaksi henkilötyövuotta seuraavasti: - ohjelmapäällikkö 0,3 htv - omistaja ja ohjausryhmä 0,1 htv - vietintäpäällikkö/viestintä 0,2 htv - kumppannuustoiminnan tuki 0,2 htv - kartoitus- ja kokeilutoiminta 1,3 htv 7 Riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön Kehitysohjelmalla on yhteisiä rajapintoja ja päällekkäisyyksiä muiden kehitysohjelmien kanssa. Näitä riippuvuuksia arvioidaan ohjelmatyön aikana säännöllisissä ohjelmapäällikkötapaamisissa sekä ohjelmien ohjausryhmien yhteistapaamisessa 2 krt / vuosi jaetaan informaatiota ohjelmien kesken. Ikääntyviin liittyvä toimiympäristö on sidoksissa ikälakiin ja iäkkäiden palveluja koskevaan laatusuositukseen sekä muihin valtakunnallisiin iäkkäiden palveluja koskeviin dokumentteihin. Valtuuston hyväksymä Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille linjaa Espoostrategian suuntaisesti vanhuspalvelujen kehittämistä Espoossa. Espoon vanhusneuvosto edistää omalta osaltaan yhteistyötä espoolaisten senioreiden ja vanhusjärjestöjen kanssa. Espoossa on useita kaupungin sisäisiä ja ulkopuolisia toimijatahoja, joihin ohjelmalla on riippuvuuksia ja joiden kanssa on hyvä kehittää kumppanuuksia. Näitä ovat esimerkiksi seurakunnat, järjestöt, oppilaitokset, palveluntuottajat ja valtakunnalliset vanhustyön yksiköt. 8 Organisointi ja vastuut Elinvoimaan ikääntyville -kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja on valtuutettu Kristiina Mustakallio. Ohjelman omistaja on perusturvajohtaja Juha Metso. Ohjelmapäällikkö on vanhusten palvelujen vs. erityisasiantuntija Maria Rysti. Ohjausryhmä: Kaupunginvaltuutetut: Kristiina Mustakallio, Veikko Simpanen, Mikko Peltokorpi, Mari Malkamäki ja Kalevi Kivistö Viranhaltijat: perusturvajohtaja Juha Metso (Sotet), vanhusten palvelujen vs. erityisasiantuntija Maria Rysti (Sotet), vs. vapaan sivistystyön johtaja Helena Värri (Sito), palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen (Keha), asuntopäällikkö Anne Savolainen (Tyt), ja viestintäpäällikkö Outi Huida (Sotet) Taulukossa 5 on kuvattu ohjelmajohtamisen ohjeluonnoksen mukaiset keskeiset roolit sekä vastuut ja tehtävät. Eri rooleilla olevia vastuita ja tehtäviä voidaan täsmentää ja täydentää ohjelmakohtaisesti. Muita rooleja voidaan määritellä ohjelman tarpeen mukaan tilannekohtaisesti. Tällöin tulee ottaa huomioon, onko rooli todella tarpeellinen ohjelman toteuttamisen kannalta, miten rooli resurssoidaan ohjelmakauden ajan ja mitkä ovat roolin vastuut ja tehtävät sekä kuka rooliin soveltuu parhaiten.

20 Ohjelmasuunnitelma 16 Rooli Taulukko 5 Ohjelman ohjauksen alustavat keskeiset roolit ja vastuut Ohjelman omistaja Ohjelman ohjausryhmä Ohjelmapäällikkö Ohjelman viestintävastaava Vastuut ja tehtävät Vastaa ohjelmasta ja sen hyötytavoitteista. Osallistuu ohjelman ohjausryhmään. Raportoi ohjelmasta kaupungin johdolle. Vastaa koko ohjelman etenemistä koskevien suunnitelmien valmistelusta ja ohjelman sisäisestä päätöksenteosta. Ohjelman valmistelu ja vuosittainen ohjelmatason suunnittelu, projektien priorisointi Ohjelman ja projektien edistymisen seuranta ja ohjaus. Vastaa ohjelmakokonaisuuden päivittäisestä hallinnasta ja projektien koordinoinnista ja toimii ohjelman omistajan oikeana kätenä. Projektipäälliköiden ohjaus, projektien välisten yhteyksien ja riippuvuuksien koordinointi, raportointi edistymisestä ohjelman omistajalle ja ohjausryhmälle, ohjelmakokonaisuuden viestintä. Vastaa ohjelman viestinnän kehittämisestä ja toteutuksesta ohjelmapäällikön tukena. Ohjelman viestintäkäytäntöjen kehittäminen viestinnän suunnittelu ja toteuttaminen 9 Sidosryhmät ja sidosryhmien hallinta Ohjelman sidosryhmällä tarkoitetaan organisaatiota, ryhmää tai tahoa, joka voi vaikuttaa ohjelman toteutukseen ja onnistumiseen ja/tai johon ohjelma tulee vaikuttamaan. Alla on kuvattu kehitysohjelman sidosryhmiä.sidosryhmät esitetään taulukossa ohjelman kuluessa. Sidosryhmät kaupungin organisaation ulkopuolella: Ikäihmiset ja omaiset Vanhus - ja muut järjestöt, mm. kulttuuri - nuoriso- ja liikuntajärjestöt, SPR Palveluntuottajat, yritykset Valtakunnalliset julkiset tahot: THL, STM, Kuntaliitto As.Oy:t ja Huoltoyhtiöt Srk:t ja Srk-yhtymä Oppilaitokset Sidosryhmät kaupungin organisaatiossa: Espoon vanhusneuvosto Monitoimijainen ELO ryhmä (Elämää Lisää Osallistumalla) Toiset ohjelmaryhmät Toimialat, tulosyksiköt,toimintayksiköt, palvelukeskukset Henkilöstö

21 Ohjelmasuunnitelma Viestintä 10.1 Viestinnän periaatteet Kehitysohjelmassa etsitään uusia keinoja ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, kotona asumiseen, omaishoitoon ja yksinäisyyden vähentämiseen. Viestintä tukee ohjelman tavoitteiden toteutumista, kumppanuuksien rakentamista sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Espoon kaupungin viestinnän periaatteiden mukaisesti ohjelman viestintä on avointa, ennakoivaa, osallistavaa ja pitkäjänteistä. Viestinnässä korostetaan aktiivista vuorovaikutusta ja noudatetaan kaupungin graafista ohjeistusta Kohderyhmät Espoolaiset seniorit ja heidän läheisensä ovat kehitysohjelman tärkein kohderyhmä ja keskustelukumppani. Viestinnässä hyödynnetään sekä perinteisiä että uusia viestintäkanavia ja etsitään uusia keinoja, jotta saavutetaan heidät ja päästään rakentamaan vuoropuhelua. Viestitään sekä suomeksi että ruotsiksi, tarpeen mukaan myös englanniksi. Muita keskeisiä kohderyhmiä ja yhteistyökumppaneita ovat espoolaiset seniorijärjestöt, vanhusneuvosto, seurakunnat, kaupungin luottamushenkilöt ja henkilöstö. Ohjelman pääviestit kiteytetään siten, että ne innostavat yhteistyöhön Käytännöt Kohtaamisiin ja perinteisiin viestintäkanaviin panostetaan, mutta ohjelma on läsnä myös netissä. Ohjelman keskeiset uutiset, materiaalit ja tapahtumailmoitukset julkaistaan osoitteessa ruotsiksi Käytössä on myös sähköpostiosoite Facebookissa liikutaan sivuilla Hyvinvointia Espoossa ( ja Espoo Esbo ( avaamassa keskustelua. Kehitysohjelmassa järjestetään keskustelutilaisuuksia sekä espoolaisten että järjestöjen kanssa. Ensimmäiset kaksi tilaisuutta järjestettiin ohjelman suunnitteluvaiheessa 6.5. ja Ohjelma on mukana kaupungin senioritapahtumissa keskustelemassa ja keräämässä näkemyksiä sekä ehdotuksia (mm. Espoo-päivä, Sykettä syksyyn -juhla ja vanhusten viikon ohjelma, Seniorit liikkeelle -tapahtumat, seniori-infot). Yhteistyöstä kiinnostuneet espoolaiset voivat liittyä sähköposti- ja postituslistalle, jonka kautta välitetään tietoa ja kutsuja. Samoin tietoa levitetään myös järjestökirjeissä ja yhteistyökumppaneidemme kautta. Lehti-ilmoittelussa keskeisiä kanavia ovat Espoo-lehti, Länsiväylä ja Esse. Näille lehdille tarjotaan myös juttuvinkkejä. Tiedotteet lähetetään kaupungin mediajakelulistoille sekä järjestölehdille. Huolehdtaan, että seniorineuvonta on ajan tasalla ohjelman kuulumisista ja tapahtumista. Kun ohjelman tavoitteena oleva Pärnäsen korjaamo avataan, panostetaan entistä enemmän myös henkilökohtaiseen viestintään ja esitteisiin.

22 Ohjelmasuunnitelma 18 Ohjausryhmä käyttää sisäisessä viestinnässään extranettia. Sieltä löytyvät kokous- ja viestintäaineistot, taustamateriaalit, aikataulut ja ideat. Tarkempi viestintäsuunnitelma laaditaan ohjelman toimeenpanon käynnistymisen myötä. 11 Projektien ja toimenpiteiden valinta ja niitä koskeva päätöksenteko Ohjelmasuunnitelmaan on kirjattu tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet ohjelmalle. Ohjelman ohjausryhmä on käsitellyt kehittämisohjelman priorisointia kokouksissaan syksyn 2013 aikana. Vuodelle 2014 ohjelman ohjausryhmä on valinnut seitsemän, mahdollisesti kahdeksan toteutettavaa toimenpidettä tai projektia (luku 5). Kullekin toimenpiteelle tai projektille tehdään suunnitelma ja suunnitelmat hyväksytään ohjausryhmän kokouksissa kevään 2014 aikana. Vuoden 2015 suunnitelman tekeminen käynnistetään ohjausryhmässä lähetekeskustelulla keväällä 2014 ja tarkennetut suunnitelmat hyväksytään ohjausryhmässä ja sen jälkeen kaupunginhallituksessa syksyllä 2014, jotta ne voidaan ottaa huomioon toimialojen toimintasuunnitelmissa Seuranta ja raportointi Vuoden 2014 toimenpiteiden tai projektien suunnitelmissa kuvataan, milloin ohjelman ohjausryhmä saa tilannekatsauksen etenemisestä. Ohjelman ohjausryhmä seuraa toteutumista aktiivisesti. Koko ohjelmalle määriteltyjen tavoitteiden ja mittareiden seurantakokous on loppuvuodesta Ohjausryhmän käytännöt Ohjausryhmä pitää kokoukset noin 1 2 kk välein. Kokousten materiaalit tallennetaan Espoon kaupungin ekstranetiin, johon jokaisella ohjausryhmän jäsenellä on pääsy. Ohjelmapäällikkö lähettää kokouskutsun ja esityslistan sähköpostilla. Kokoukset pidetään pääsääntöisesti virka-aikana. Kokouksesta kirjataan lyhyt muistio. Lisäksi tehdään tarvittaessa myös muistiinpanoja keskusteluista jatkotyötä varten. Ohjausryhmän työssä pyritään yksimielisyyteen. Ryhmän jäsenten yhteisenä vastuuna on tuoda asiantuntemustaan ohjelman käyttöön ja etsiä yhdessä toteuttamiskelpoisia ja kestäviä ratkaisuja Dokumenttienhallinta ja muut työtavat Ohjelman dokumentit tallennetaan ekstranetiin. 12 Riskit ja riskienhallinta Elinvoimaa -ikääntyville -kehitysohjelmassa on määritelty hyötytavoitteet, joiden avulla mitataan koko hankkeen onnistumista myös pitemmällä tähtäimellä, sekä tuotostavoitteet jotka liittyvät konkreettisemmin työn etenemiseen ja tuloksiin.

23 Ohjelmasuunnitelma 19 Ohjelman riskienhallinnan tehtävänä on tukea näiden tavoitteiden saavuttamista ja siten ohjelman onnistumista. Riskienhallinta toteutuu järjestelmällisen riskien kartoituksen ja hallintatoimenpiteiden suunnitelmallisen suorittamisen kautta. Kehitysohjelman riskeiksi nähdään kaikki ne epävarmuustekijät, jotka toisaalta toteutuessaan uhkaavat kehitysohjelman valmiiksi saattamista, ja toisaalta hyötytavoitteiden saavuttamista. Tarkoitus on, että työn edetessä ohjelman riskienarvioinneista huolehtii ohjelmapäällikön kokoama säännöllisesti kokoontuva avainhenkilöryhmä, alussa erikseen työpajoissa ja myöhemmin osana muita suunnittelu- ja seurantakokouksia. Riskejä arvioidaan ennalta sovitusta näkökulmasta johdonmukaisella tavalla: tyypillisesti ohjausryhmän keskuudessa hyötyjen, onnistumisen ja pitemmän tähtäimen näkökulmasta, ja projektiryhmissä etenemisen ja tuotosten osalta. Riskien arvioinnin lisäksi suunnitellaan hallintatoimenpiteitä ja läpikäydään toimenpiteiden etenemistä. Ohjelmassa on meneillään suunnitteluvaihe, jonka yhteydessä keskeisimpiä riskejä on lyhyesti käyty läpi. Ohjausryhmä tunnisti valmisteluvaiheessa riskejä, jotka arvioidaan yksityiskohtaisemmin ohjelman suunnitteluvaiheessa. Alustavasti riskit liittyvät seuraaviin aiheisiin: yksilöt keräävät sulkia hattuunsa miten paperityö muuttuu konkretiaksi? fokuksen etsintä? arjen muutoksen näkyvyys hallintokuntien väliset ja muut rajapinnat asiakas ei ole keskiössä --> pirstaloitunut asiakkuus uuden oppiminen 7 päivää, vanhasta poisoppiminen 365 päivää. 13 Edellytykset kehitysohjelman toteutukselle ja onnistumiselle 13.1 Edellytykset toteutukselle Keskeinen edellytytys ohjelman toteutukselle on, että valitut toimenpiteet ja projektit käynnistyvät ja toteutuvat. Tämän takia valitut toimenpiteet ja projektit ovat konkreettisia ja rajattuja. Toimenpiteiden ja projektien toteutumiseksi on nimetty vastuuhenkilöt ja tarvittavat työryhmät ja niillä on tarvittaessa määrärahaa. Ohjausryhmän kannustus ja kiinnostus toteutuksessa on tärkeää. Lisäksi viestintä ja tiedotus tuloksista on keskeisessä roolissa. Ohjelman ohjausryhmän toimintaa tulee kehitettää eteenpäin ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi Edellytykset kehitysohjelman onnistumiselle Tavoitteiden hyötyjen ja vaikutusten toteutuminen edellyttää valmistelulta ohjelmaryhmältä, ja että toimenpiteet ja projektit ovat oikein valittuja. Lisäksi on tärkeää, että kuntalaiset ja Espoon viranhaltijat sitoutuvat ohjelmassa kehitettyihin asioihin.