Ohjelmasuunnitelma. Elinvoimaa ikääntyville

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmasuunnitelma. Elinvoimaa ikääntyville"

Transkriptio

1 Ohjelmasuunnitelma Versio: 0.3 Kehitysohjelman omistaja: Kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja: Kehitysohjelman ohjelmapäällikkö: Juha Metso Kristiina Mustakallio Maria Rysti

2 Ohjelmasuunnitelma i Ohjelmasuunnitelman versiohistoria ja hyväksyntä Versio Laatinut Päiväys Version lyhyt kuvaus 0.1 Maria Rysti Kohtien 1-6 hahmottelua 0.2 Maria Rysti Ohjausryhmän tarkennukset kohtiin 1-6 ja kohtien 7-15 hahmottelua. Ohjausryhmä hyväksyi kohdat 1-6 ja antoi evästyksensä kohtiin 7-15 ja hyväksynnän saattaa suunnitelman seuraava versio kaupunginhallitusta varten. 0.3 Maria Rysti Kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi 1.0 Maria Rysti Kaupunginhallitus Ohjelmasuunnitelman hyväksyntä Hyväksyjä Päiväys Linkki päätösasiakirjaan ja mahdolliset lisätiedot Kaupunginhallitus suunnitelma: KH <pp.kk.vvvv>

3 Ohjelmasuunnitelma ii Tiivistelmä Poikkihallinnollisten kehittämisohjelmien tarkoituksena on ohjata toiminnan kehittämistä Espoo-tarinan suuntaisesti. -kehitysohjelman tavoitteena on edistää ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä, parantaa heidän kotona selviytymistään ja vähentää yksinäisyyttä. Tavoitteisiin päästään luomalla uusia toimintamalleja ja palvelukonsepteja, kehittämällä kumppanuutta omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyönä ja monipuolistamalla palveluvalikoimaa. Ohjelman tavoitteet sopivat myös viitoittamaan kaupungin ja yhteistyökumppaneiden muuta kehittämistoimintaa ikääntyvien parhaaksi. -kehitysohjelman tavoitteena on: Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat parannamme ikääntyvien omaehtoisen tiedon, neuvonnan ja ohjauksen saantimahdollisuuksia lisäämme matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa monipuolistamme ikääntyvien mahdollisuuksia osallistua kulttuuri- ja muihin harrastuksiin parannamme ikääntyvien osallistumismahdollisuuksia ja vertaistukitoimintaa Iäkkäänäkin asutaan kotona vahvistamme ikääntyvien omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeutta kehitämme palveluja yhdessä ikääntyvien ja heidän läheistensä kanssaan parannamme muistisairaiden mahdollisuuksia asua kotona entistä pidempään parannamme asumisen, kaupunkirakenteen ja liikkumisen esteettömyyttä Sujuva omaishoito monipuolistamme omaishoitajien tukimuotoja kehitämme räätälöityä ohjausta ja neuvontaa omaishoitajille aloitamme omaishoitajien tueksi joustavaa päivätoimintaa muistisairaille käynnistämme omaishoitajien vertaistukiryhmiä Yksinäisyys vähenee parannamme eri toimijoiden mahdollisuuksia osallistua ikääntyvien yksinäisyyden vähentämiseen otamme käyttöön uusia yksinäisyydestä kärsivien löytämisen toimintatapoja otamme käyttöön uusia sukupolvien välistä kanssakäymistä parantavia toimintatapoja. Konkreettisina poikkihallinnollisina toimenpiteinä kehitysohjelmassa vuonna 2014 kehitetään ja kokeillaan kärkihankkeina omaishoitajien ja muistisairaiden omaisten vertaisryhmiä sekä löytävänä vanhustyönä 78-vuotiaiden syntymäpäiväkutsuja. Lisäksi kehitetään ja otetaan käyttöön ikäihmisten erityispiirteet huomioiva viestintä kaupungin toiminnassa, parannetaan ikääntyvien esteettömän asumisen neuvontaa ja toteutetaan senioreiden kauppakeskuskävelyjä ja hyvinvointikursseja. Muistisairaiden joustava päivätoiminta aloitetaan yhdessä yksikössä. Vuosien ohjelman toimeenpano vahvistuu myöhemmin..

4 Ohjelmasuunnitelma iii SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta ja nykytila kehitysohjelman kohdealueella Yhteys Espoo-tarinaan... 2 Kehitysohjelman tausta ja yhteys Espoo-tarinaan Tavoitteet ja mittarit Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella Hyötytavoitteet ja mittarit Konkreettiset tuotokset Rajaukset Kehitysohjelman toteutus Osa-alueet ja vaiheistus Ensimmäisen vuoden projektit ja toimenpiteet... 9 P/T: Asumisen neuvonta ja palveluohjaus Tulevien vuosien mahdolliset projektiaihiot ja ehdotukset Aikataulu Kustannukset ja rahoitus Ulkoiset kustannukset ja kustannustenhallinta...13 P/T: Asumisen neuvonta ja palveluohjaus Rahoitus Työmäärä ja resurssienhallinta Riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön Organisointi ja vastuut Sidosryhmät ja sidosryhmien hallinta Viestintä Viestinnän periaatteet Kohderyhmät Käytännöt Projektien ja toimenpiteiden valinta ja niitä koskeva päätöksenteko Seuranta ja raportointi Ohjausryhmän käytännöt Dokumenttienhallinta ja muut työtavat Riskit ja riskienhallinta Edellytykset kehitysohjelman toteutukselle ja onnistumiselle Edellytykset toteutukselle Edellytykset kehitysohjelman onnistumiselle Kehitysohjelman arviointi, ohjelman lopetus ja jatkotoimenpiteet Määritelmät, käsitteet ja lyhenteet Liitteet 20

5 Ohjelmasuunnitelma 1 1 Tausta ja nykytila kehitysohjelman kohdealueella Espoon väestö ikääntyy nopeasti. Tällä vuosikymmenellä Espoon yli 75 -vuotiaiden määrä kasvaa keskimäärin joka vuosi noin 600 henkilöllä. Seuraavalla vuosikymmenellä ( ) vastaava luku noin 1100 henkilöä vuosittain. Kaikkein vanhimpienkin määrä kasvaa, kun espoolaiset elävät yhä iäkkäimmiksi. Espoossa oli viime vuoden vaihteessa 19 yli vuotiaista. Väestön ikääntymiskehityksen toinen puoli on huoltosuhteen muuttuminen siten, että vuodesta 2010 lähtien työikäisiä on suhteessa vähemmän kuin huollettavia. Tämä voimistuva ilmiö on palvelujen kannalta merkittävä seikka, sillä kasvavaa ikääntyvien joukkoa ei voida palvella kasvattamalla vastaavalla määrällä nykyisenkaltaisia palveluja. Uudenlaisia painotuksia ovat ikäväestön terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn optimaalinen ylläpito, kotona asuminen entistä pidempään, voimavaralähtöinen ja asiakaskeskeinen palvelukulttuuri, monitoimijuus ja teknologian hyödyntäminen. Noin ¾ kaikista yli 75 -vuotiaista selviytyy samojen palvelujen turvin kuin muutkin kuntalaiset, vain ¼ tarvitsee erityisiä vanhusten palveluja (kotihoito, pitkäaikaishoito). Iäkkäiden terveys ja toimintakyky ovat kohentuneet viime vuosikymmenten aikana ja näyttää siltä, että tämä kehitys jatkuu edelleen. Espoossa on muuhun Suomeen verrattuna hyvin koulutettuja eläkeikäisiä. Kolmannes yli 65 -vuotiaista espoolaisista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Ikäihmisten joukko on monella tavalla hyvin heterogeeninen. Vanhuuseläkeikäisten joukkoon mahtuu useampia sukupolvia ja tulevina vuosikymmeninä myös kasvava osuus maahanmuuttajia. Osalla ikääntyvistä on hyvä toimintakyky ja terveys, osa on kroonisesti sairaita. Yhä kasvavampi joukko ikääntyviä käyttää sähköisiä palveluja ja tiedonhakua, mutta suuri osa ei käytä niitä lainkaan. Reilu kolmannes yli 65 -vuotiaista asuu yksin, yli 75 - vuotiaista asuu yksin noin 45 prosenttia. Omatoimisuuden kannalta asuntojen estettömyys on haaste monin paikoin. Espoossa on noin 800 hissitöntä kerrostaloa. On tärkeää tukea ikääntyvien omia voimavaroja ja kotona asumista. Useiden selvitysten mukaan valtaosa ikäihmisistä haluaa asua omassa kodissaan iän karttuessakin. Kotona asuminen on ollut jo pitkään valtakunnallisessa ja Espoonkin vanhuspolitiikassa ensisijaista toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta. Varsinkin muistisairaiden kotona asumista tukevia toimintoja on tarve kehittää, samoin kotona asumista tukevaa teknologiaa. Muistisairaiden ja heidän läheistensä tueksi on hahmotteilla ns. muistipalvelukeskuksia, joissa voidaan tarjota vertaistukea, erityistä päivätoimintaa, kriisi - ja lomapaikkoja ja muistineuvojan palveluja sekä virka-ajan ulkopuolista neuvontaa äkillisiin tilanteisiin. Kotihoitopalveluja ja kotisairaalatoimintaa kehitetään myös jatkuvasti. Vuonna 2012 espoolaisista yli 75 -vuotiaista asui kotona 91%. Tämän osuuden kasvua tavoitellaan tulevaisuudessa. Iäkkäiden yksinäisyys on merkittävä hyvinvointia heikentävä tekijä. Haasteena on löytää yksinäisyydestä kärsivät henkilöt. Osallistumismahdollisuudet pitävät yllä ikääntyvien toimintakykyä ja voivat osaltaan vaikuttaa vähentävästi yksinäisyyteen. Eläkkeelle jääminen voi olla suuri elämänmuutos ja siihen voi liittyä riski eristäytymiseen ja syrjäytymiseen. Espoossa on jo olemassa paljon palveluja ja toimintaa ikäihmisille, ja asiakaspalautteen mukaan usein näiden piirissä olevat kuntalaiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Tiedonsaanti palveluista ja toiminnoista saattaa olla haaste, miten löytää oikea palvelu tai hakeutua toimintojen piiriin. Myös palvelusta toiseen siirtymisissä voi olla katkoksia. Tiedonsaannin ja neuvonnan varmistaminen on yksi selkeä kehityskohde. Palveluissa kehitetään jatkuvasti laatua, asiakaskeskeisyyttä ja tasalaatuisuutta.

6 Ohjelmasuunnitelma 2 Ennaltaehkäisevää toimintaa on melko runsaasti tarjolla eri puolilla kaupunkia monien eri toimijoiden järjestämänä. Esimerkkeinä kaupungin hyvistä ennaltaehkäisevistä ja toimintakykyä sekä hyvinvointia edistävistä toimista ovat sivistystoimen +68 -liikuntakortti ja senioriliikunta, kirjaston ja työväenopiston tarjonta sekä sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskustoiminta ja erilaiset ryhmätoiminnat. Lisäksi vanhus- ja veteraanijärjestöt, seurakunta ja monet muut toimijat järjestävät aktiviteetteja ja osallitumismahdollisuuksia ikäihmisille. Tutkimusten mukaan kulttuuripääomaan sijoittaminen edistää terveyttä, ja kulttuuriharrastusten ja kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen tulisi sisällyttää terveyden edistämiseen. Terveyteen, hyvinvointiin ja onnellisuuteen vaikuttavat merkitsevästi läheiset ihmissuhteet. Muita vaikuttavia tekijöitä tutkitusti ovat liikunta ja ravitsemus. Vapaaehtoistoiminnan kautta on mahdollista saada ikäihmisille tukea, apua ja virkistystä, ja toisaalta sen kautta voidaan tarjota mielekästä toimintaa ikääntyville vapaaehtoistoimijoina. Vapaaehtoiminnan tukitoimia on kehitetty viime vuosina. Varsinaisissa vanhuspalveluissa yksi iso tavoite on pitkäaikaishoidon muutos entistä enemmän kodinomaiseen ja voimavaralähtöiseen avohoitoon. Laitoshoidon määrää on saatu jo laskemaan, mutta vielä pienempää laitoshoito-osuutta tavoitellaan. Sairaalapalveluja kehitetään sujuviksi, esimerkkinä tästä on lonkkaliukumäki, jossa painopisteenä on viiveetön diagnoosi, hoito ja tehokas kuntoutus. 2 Yhteys Espoo-tarinaan Kehitysohjelman tausta ja yhteys Espoo-tarinaan Poikkihallinnollisten kehittämisohjelmien tarkoituksena on ohjata toiminnan kehittämistä Espoo-tarinan suuntaisesti. Tarinaan kuuluvat valtuustokauden visio, arvot, päämäärät ja tavoitteet, jotka ohjaavat kehitysohjelman toteuttamista. Espoo-tarina hyväksyttiin valtuustossa Espoo-tarinan Kaikkien Espoo luvussa kuvataan ohjelman kehittämistyön tavoitetila yleisesti. Lisäksi seuraava ote kuvauksesta suuntaa ohjelman toteutusta erityisesti: Vanhusten kotona selviytymiseen ja yksinäisyyteen vastaamme omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyöllä. Espoolaiset vanhukset asuvat kotona tai muissa kodinomaisissa yksiköissä tai kaikissa kaupunkikeskuksissa toimivissa elä ja asu seniorikeskuksissa. Espoon visio on olla verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Kehitysohjelman avulla varmistetaan, että visio toteutuu ikääntyvien näkökulmasta, jolloin siinä korostuvat erityisesti vastuullisuus, inhimillisyys, hyvä asuminen ja aito vaikuttaminen. Espoon kaikki kolme arvoa asukas- ja asiakaslähtöisyys, vastuullinen edelläkävijyys ja oikeudenmukaisuus ohjaavat kehitysohjelman toteuttamista käytännössä. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä ikääntyvien ja kumppaneiden kanssa, jolloin se perustuu asukas- ja asiakaslähtöisyyteen. Ohjelmassa luodaan uusia toimintamalleja, jolloin se perustuu vastuulliseen edelläkävijyyteen. Ohjelmassa edistetään tasa-arvoa, inhimillisyyttä ja suvaitsevaisuutta ikääntyvien näkökulmasta eli sen perustana on oikeudenmukaisuus.

7 Ohjelmasuunnitelma 3 Asukkaat ja palvelut -näkökulman päämääränä on: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Sen valtuustokauden tavoitteista ohjelma toteuttaa osaltaan kolmea tavoitetta: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhdessä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulman päämäärä on: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Sen valtuustokauden tavoitteista ohjelma toteuttaa osaltaan seuraavia tavoitteita: Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. 3 Tavoitteet ja mittarit 3.1 Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella kehitysohjelman tavoitteena on, että Espoo on entistäkin parempi paikka elää ja asua ikäihmisille. Tavoitteenamme on ikäihmisen hyvä elämänlaatu ja mahdollisimman rikas elämä asuen omassa kodissaan tai kodinomaisessa hoiva-asumisessa. Ikäihmiset elävät arkeaan kiinteästi osana omia läheisverkostojaan. Muistisairaat voivat asua entistä pidempään kotonaan. Osallistavan ennaltaehkäisevän ja muun hvyinvointia edistävän toiminnan myötävaikutuksella tavoitellaan pitkällä tähtäimellä ikääntyvien terveyden ja toimitakyvyn säilymistä yhä myöhempään ikään. Näin oletetaan iäkkäiden palvelutarpeen siirtyivän myöhemmäksi ja raskaampien hoivapalvelun piirissä vietetyn ajan lyhentyvän. Palveluissa painottuu asiakkaan näkökulma ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen. Asiakas ei ole palvelun kohde vaan palvelu tukee ja voimaannuttaa häntä. Hoidossa ja kuntoutuksessa tavoitteina ovat oikea-aikaisuus, sujuvuus ja tehokkuus. Omaishoito on mielekäs vaihtoehto iäkkään kotona asumisen tueksi. Omaishoitajat voivat valita uusista tukimuodoista. Ikäihmisille on tarjolla helposti saatavaa tietoa ja tarvittaessa sopivassa muodossa olevaa neuvontaa, jotta he pystyvät itsenäisesti löytämään vastauksia kysymyksiinsä ja ylläpitämään tai edistämään hyvinvointiaan. Ikäihmiset voivat osallistua itselleen mieluisaan toimintaan ja toimia itse vapaaehtoisina. Toimintaa ja palveluja järjestetään sekä poikkihallinnollisessa yhteistyössä että uudella tavalla oppilaitosten, kolmannen sektorin ja palveluntuottajien kanssa. Sukupolvien välisen kanssakäymisen edistäminen korostuu Espoossa, jossa on paljon muualta muuttaneita asukkaita.

8 Ohjelmasuunnitelma Hyötytavoitteet ja mittarit -kehitysohjelman tavoitteena on: Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Sujuva omaishoito Yksinäisyys vähenee Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Ikääntyvät voivat elää mahdollisimman itsenäistä arkea. Oleellista on tehostaa omaehtoista tiedonsaantia, jotta mahdollisimman moni ikääntyvä löytää itse ratkaisuja arjen kysymyksiinsä. Neuvontapalveluja kehittämällä lisätään mahdollisuuksia saada tarvittaessa henkilökohtaisempaa ohjausta. Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistamisella ylläpidetään ja parannetaan ikääntyvien terveyttä ja toimintakykyä. Tavoitteena on, että Espoossa on tarjolla erilaista ja eri tahojen järjestämää matalankynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa, johon on helppo osallistua. Tietoiskuja, hyvinvointikursseja ja erilaisia tempauksia järjestetään eri puolilla Espoota. Osaaminen ja voimavarat rikkautena -hyötytavoite arvostaa espoolaisten ikääntyvien monipuolista osaamista. Tavoitteella haetaan paitsi tukea, iloa ja apua toisille ihmisille, niin myös mielekästä ja palkitsevaa tekemistä panoksensa antavalle ikääntyvälle. Senioreiden oma panos ja vertaistuki senioreiden kesken ovat merkittäviä tekijöitä hyvinvoinnin edistämisessä. Tavoitteena on kehittää vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaan selkeitä rakenteita, joiden avulla löydetään uusia senioreita toiminnan piiriin, koulutetaan heitä ja voidaan ohjata kullekin mieleiseen toimintaan. Tärkeää on, että vapaaehtois- ja vertaistukitoimijoilla on riittävästi kannustusta ja tukea. Tavoitteet lyhyesti: parannamme ikääntyvien omaehtoisen tiedon, neuvonnan ja ohjauksen saantimahdollisuuksia lisäämme matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa monipuolistamme ikääntyvien mahdollisuuksia osallistua kulttuuri- ja muihin harrastuksiin parannamme ikääntyvien osallistumismahdollisuuksia ja vertaistukitoimintaa Iäkkäänäkin asutaan kotona Kotona asumisen ensisijaisuus on valtakunnallisen vanhuspolitiikan ja ikälain yksi keskeinen tavoite. Tulevaisuudessa yhä useampi iäkäs asuu kotona. Tavoitteena on parantaa myös muistisairaiden espoolaisten mahdollisuuksia asua kotonaan entistä pidempään. Usein muistisairaalla on tukenaan läheinen omaishoitajana. Kotona asumista edistää asumisen, kaupunkirakenteen ja liikkumisen esteettömyys. Toisaalta sitä turvaavat monipuoliset ja riittävät palvelut. Palveluja kehitetään yhdessä espoolaisten senioreiden ja heidän läheistensä kanssa. Palvelutilanteissa vahvistetaan seniorin omatoimisuutta ja kunnioitetaan itsemääräämisoikeutta. Oleellista on kuntouttava työote ja aito asiakaskeskeisyys. Ympärivuorokautisessa hoivassa tavoitellaan laitoshoidon osuuden laskua ja korvaamista mahdollisimman paljon kodinomaisella hoiva-asumisella.

9 Ohjelmasuunnitelma 5 Tavoitteet lyhyesti: vahvistamme ikääntyvien omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeutta kehitämme palveluja yhdessä ikääntyvien ja heidän läheistensä kanssaan parannamme muistisairaiden mahdollisuuksia asua kotona entistä pidempään parannamme asumisen, kaupunkirakenteen ja liikkumisen esteettömyyttä Sujuva omaishoito Hyötytavoitteella vahvistetaan omaishoitajien jaksamista. Kehitetään omaishoitajille monipuolinen valikoima tukimuotoja, joista omaishoitaja voi valita itselleen parhaiten sopivat muodot. Kehitetään räätälöityä ohjausta ja neuvontaa omaishoitajille, esimerkiksi entistä suunnitellummin ergonomiaan ja arjen hoitotilanteisiin tueksi hyviä käytäntöjä. Muistisairaiden omaishoitajien tueksi aloitetaan joustava päivätoiminta, virka-ajan ulkopuolinen neuvontapuhelin ja vertaistukiryhmiä. Tavoitteet lyhyesti: monipuolistamme omaishoitajien tukimuotoja kehitämme räätälöityä ohjausta ja neuvontaa omaishoitajille aloitamme omaishoitajien tueksi joustavaa päivätoimintaa muistisairaille käynnistämme omaishoitajien vertaistukiryhmiä Yksinäisyys vähenee Yksinäisyyden väheneminen on merkittävä inhimillistä kärsimystä vähentävä tavoite, jonka saavuttamiseen tarvitaan monia eri toimijoita, kuten kanssaihmisiä, läheisiä, järjestöjä, palveluntuottajia, oppilaitoksia, seurankuntia ja kaupungin toimijoita. Yksinäisyydestä kärsivien löytäminen saattaa olla vaikeaa. Etsivässä tai löytävässä toimintamallissa voidaan kutsua tietyn ikäisiä espoolaisia henkilökohtaisesti tilaisuuksiin, joissa on mahdollista osallistua, verkostoitua ja saada tietoa aktiviteeteista. Lisäämällä sukupolvien välistä kanssakäymistä suunnitelmallisesti voidaan tarjota osallistumismahdollisuuksia ja sosiaalisia suhteita lapsille, nuorille ja senioreille. Tavoitteet lyhyesti: parannamme eri toimijoiden mahdollisuuksia osallistua ikääntyvien yksinäisyyden vähentämiseen otamme käyttöön uusia yksinäisyydestä kärsivien löytämisen toimintatapoja otamme käyttöön uusia sukupolvien välistä kanssakäymistä parantavia toimintatapoja. Mittarit Mittarit on valittu siten, että ne kuvaavaisivat hyötytavoitteita mahdollisimman hyvin. Osalle hyötytavoitteista on määriteltävissä selkeä täsmämittari, osalle on valittu useita mittareita, jotta asiaan vaikuttavia eri ilmiöitä saataisiin kuvatuksi. Mittareiden valinnassa on huomioitu olemassa oleva tutkimustieto. Suurimmassa osassa mitareista on saatavilla tulokset

10 Ohjelmasuunnitelma 6 vuosittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus alueellisesta hyvinvoinnista (ATHtutkimus) on tehty vasta kerran, vuonna Taulukko 1: Hyötytavoitteet ja alustavat mittarit Kehitysohjelman hyötytavoite Mittari toteutumisen arvioimiseksi Mittarin nykyarvo (jos ei ole saatavilla, viimeisin tieto ja sen ajankohta) Mittarin tavoitearvo kehitysohjelman jälkeen (2016 lopussa) Lisätietoja tietolähde Ikääntyvien hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Ikääntyvien hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat: elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi kokevien iäkkäiden osuus terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien iäkkäiden osuus ikäihmiset osallistuvat aktiisesti osallistuvien osuus ikäryhmästä 75+ Ikääntyvien hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat: Ikäihmisten tiedotusta lisätään Hyvinvointikursseja lisätään Ikäihmisten poikkihallinnollisten infotilaisuuksien määrät Osallistujien määrät poikkihallinnollisissa senioriinfotilaisuuksissa/vuosi Toteutuneiden elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi kokevien osuus: (75+) naiset: 41% miehet:54,1% terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus: (75+) naiset:69,5% miehet:56,7 (2012) 31,6% (75+) (2012) 5 + 1* (2013) * henkilöä (2013) 1 (2012) naiset: >41% miehet: >54,1% naiset: <69,5% miehet: <56,7% 35% 6 infotilaisuutta/vuosi Lisäystä 10% Yhteensä on toteutunut 12 kurssia THL/alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) 2012 THL/alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus 2012 *Ulkopuolisen kumppanin tilaisuuden yhteydessä infotilaisuus

11 Ohjelmasuunnitelma 7 Kehitysohjelman hyötytavoite Mittari toteutumisen arvioimiseksi Mittarin nykyarvo (jos ei ole saatavilla, viimeisin tieto ja sen ajankohta) Mittarin tavoitearvo kehitysohjelman jälkeen (2016 lopussa) Lisätietoja tietolähde hyvinvointikurssien määrä Espoon kaupunki Osaaminen ja voimavarat rikkautena: Rohkaistaan eläkeikäisiä ja muita espoolaisia antamaan panostaan ja osaamistaan vapaehtoistoimijoina toisille ikäihmisille Vapaaehtoistoimijoiden lukumäärä, josta eläkeikäisten vapaehtoistoimijoiden lukumäärä 200* 155* (2013) 270* 200* *vanhusten palvelujen vapaaehtoiset ja keikka -avun vapaaehtoiset 2013 Espoon kaupunki, EJY Iäkkäänäkin asutaan kotona Laitoshoidosta kodinomaiseen hoivaasumiseen Sujuva omaishoito Yksinäisyys vähenee Kotona asuvien osuus 75+ väestöstä Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus 75 + väestöstä Laitoshoidossa olevien 75+ osuus ikäryhmästä Omaishoitajien asiakastyytyväisyys Omaishoidon tukimuotojen tarjonta (kaupungin toiminnassa) Yksinäisiksi itsensä tuntevien iäkkäiden espoolaisten osuus Mahdollisesti: kysytään kehitysohjelman tilaisuuksissa osallistujilta yksinäisyyden kokemusta/tämä voi olla myös yksittäisen toimenpiteen mittari 91% 6,7% 2,3% (6/2013) 8 (2013) ATH-tutkimus, yksinäisiksi itsensä tuntevat espoolaiset 75 + v naiset: 14,9% miehet: 11,3% (2012) > 91% <5% < 2% Cope -indeksi tai muu asiakastyytyväisyysmittari Asiakastyytyväisyys paranee >8 naiset: 14,8% miehet: 11,2% Espoon kaupunki Asiakastyytyväisyysmittari valitaan omaishoidon tuen yksikössä 2013/2014 Espoon kaupunki THL/alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus 2012

12 Ohjelmasuunnitelma Konkreettiset tuotokset Hyötytavoitteiden saavuttamiseksi on hahmotettu kehitettämisalueita, joita on kuvattu myös kunkin hyötytavoitteen yhteydessä kohdassa 3.2. Kehittämisalueita ovat: ikäihmisten tiedonsaanti, neuvonta, ennaltaehkäisevä toiminta, vapaaehtois- ja vertaistukitoiminta, iäkkäiden asuminen, asiakaslähtöisyys, kumppanuus, omaishoitajien tukeminen ja löytävä vanhustyö. Näiilä kehittämisalueilla otetaan käyttöön uusia toiminta- ja kumppanuusmalleja ja palveluavalikoimia. Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Pärnäsen korjaamo eli kaupunkikeskuksiin sopiva tiedon, neuvonnan ja ohjauksen toimintamalli, käyttöönotettu Matinkylän palvelutorilla Ikääntyvien kulttuuritarjotin -toimintamalli Tee-se-itse -hyvinvointikurssit ja vertaistuki Vapaaehtoistoiminta osaksi vanhustyötä ja vapaaehtoistoimijoiden tukimalli Monipuolinen matalan kynnyksen ennaltaehkäisevä toiminta Vanhusjärjestöille on tarjolla tukea ja neuvontaa Iäkkäänäkin asutaan kotona Asumisen esteettömyys - asumisen neuvonta ja palveluohjaus -toimintamalli Seniorit toimivat taloyhtiöissä -malli ja toiminta Ikääntymisen erityisosaaminen lisääntynyt Joustava päivätoiminta muistisairaille Kutsuohjattu palvelulinja kattavassa käytössä Sujuva omaishoito Omaishoitajien tuki on monipuolista Muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmät toimivat Omaishoitajille on räätälöityä ohjausta ja neuvontaa Uudenlaisia yhteistyömuotoja syntyy esim. oppilaitosten, järjestöjen ja kaupungin toimijoiden kesken. Yksinäisyys vähenee MallWalksit kauppakeskuksissa 78 -vuotiaiden vuotuiset juhlat acec Mummo- ja pappakummiverkosto Uusia malleja löytävään vanhustyöhön 4 Rajaukset Ohjelma painottuu poikkihallinnollisen tai monitoimijaisen ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen. Yksinäisyyden ehkäisy on erityinen painopistealue. Lisäksi ohjelmassa on painotuksia omaishoitoon ja muistisairaiden ja heidän omaistensa tukemiseen.

13 Ohjelmasuunnitelma 9 Ohjelmassa ei lähtökohtaisesti kehitetä sellaista, mitä muutoinkin kehitetään toimialojen perustehtävänä. Ohjelman toimeenpanossa ei esimerkiksi erityisesti painoteta sairaalapalvelujen, kotihoitopalvelujen ja terveysasematoiminnan kehittämistä. Näitä palveluja kehitetään sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikköjen toiminnassa. 5 Kehitysohjelman toteutus 5.1 Osa-alueet ja vaiheistus Tiedonsaannin ja neuvonnan kehittämisessä edetään vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa kehitetään ikäihmiset huomioivaa viestintää. Toinen osio tällä kehittämisalueella on esteettömän asumisen tiedonsaannin ja neuvonnan kehittäminen. Suuri osa seniorineuvontaan tulevista kysymyksistä liittyy ikääntyvien asumiseen. Myöhemmin tavoitteena on kehittää tiedonsaantia ja neuvontaa osana Matinkylän palvelutoria ja laajentaa soveltuvin osin toimintaa kaupungin eri asuinalueille. Kaikessa kehittämistoiminnassa edetään jatkuvan laadun parantamisen mallin (PDSA) mukaan suunnitteluvaiheen kautta pilottiin, jota arvioimalla kehitään edelleen toimintaa ja tavoitellaan toiminnan laajentamista ja vakiinnuttamista. 5.2 Ensimmäisen vuoden projektit ja toimenpiteet Taulukko 2: Vuoden 2014 valitut projektit ja toimenpiteet Projekti (P) tai toimenpide (T) ja sen nimi (P/T) Asumisen neuvonta ja palveluohjaus Lyhyt kuvaus Jatketaan yhden luukun tiedotus- ja neuvontapalvelujen kehittämisen ja toteuttamisen valmistelua. Tavoitteena ikäihmisten yhden luukun neuvonnan kehittäminen alueellisten YPP:n yhteydessä ja myös ohjaus tarvittaessa case management-palveluihin Vuonna 2014 aloitetaan esteettömän asumisen neuvonnalla, joka toteutuu kampanjana ja tietoiskuin eri puolilla kaupunkia. Huomioidaan teknologian mahdollisuudet. Yhteys kehitysohjelman hyötytavoitteisiin Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Vastuuhlö/ yhteyshlö ja mahdollisia kumppaneita Toistaiseksi: Maria Rysti mahdollisesti ulkopuolinen kumppani toteuttaja/toteuttajat Matinkylän Huolto Oy Status (esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Idea, kartoitusta tehty Ajoitus Suunnittelu kevät 2014, alkaa syksyllä 2014 Mahdollisesti pilotoidaan case managementia iäkkäiden asunnonvaihtoon ja muihin yksilöllisiin asumismuutoksiin, esim. putkiremontin ajan asuminen. (T) Ikäihmiset huomioiva viestintä Laaditaan selvitys seikoista, jotka on huomioitava ikäihmisille suunnatussa viestinnässä. Levitetään viestinnässä huomioitavaa tietoa selvityksen pohjalta ja otetaan käyttöön kaupungin viestinnässä. Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan Sosiaali- ja terveystoimi, viestintä Outi Huida Vanhusneuvosto Idea Valmis keväällä 2014

14 Ohjelmasuunnitelma 10 Projekti (P) tai toimenpide (T) ja sen nimi (T) Uudenlaiset omaishoidon tukimuodot virkistysja kuntopäivät ja vertaisryhmät (P) Muistisairaiden kotona asumisen tuki: joustava dementiapäivätoi minta omaisten vertaistukiryhmät (T) Lyhyt kuvaus Kehitetään yhteistyössä oppilaitosten, omais- ja läheisjärjestön ja muiden toimijoiden kanssa omaishoitajille virkistys-/ kunto-/ hemmottelupäiviä,vertaistukiryhmiä Pilotoidaan joustavaa dementiapäivätoimintaa ja aloitetaan muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmät Yhteys kehitysohjelman hyötytavoitteisiin kotona Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Sujuva omaishoito Yksinäisyys vähenee Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Sujuva omaishoito Yksinäisyys vähenee Vastuuhlö/ yhteyshlö ja mahdollisia kumppaneita Sosiaali- ja terveystoimi, vanhusten palvelut Hannele Vepsäläinen Toimialat Eska ry, oppilaitoksia: Laurea, Omnia HSL-palvelulinjat EJY/vapaaehtoistoiminta Sosiaali- ja terveystoimi, vanhusten palvelut Maarit Lind Oppilaitokset Sito Eska ry Status (esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Idea, yhteistyöneuvottelut alkaneet Suunnitteilla Ajoitus Suunnittelu ja yhteistyöstä sopiminen kevät 2014 Pilotti alkaa syksyllä 2014 Suunnittelu ja valmistautuminen kevät 2014 Pilotti alkaa syksyllä 2014 yhdessä yksikössä (T) Intoa Elämään - hyvinvointikurssi (T) MallWalks/kauppakeskuskävelyt Levitetään tee-se itse- hyvinvointi - kurssia, jonka ohjaajina on ikäihmisiä/vertaisia, kokeillaan myös erillisille kohderyhmille, kuten omaishoitajille, kurssia Tavoitteena myös tiiviimpi yhteistyö vanhusjärjestöjen kanssa Kehitetään ja pilotoidaan matalan kynnyksen toimintaa kauppakeskuksissa, rekrytoidaan vapaaehtoistoimijoita Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Yksinäisyys vähenee Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Yksinäisyys vähenee Sosiaali- ja terveystoimi, vanhusten palvelut Kaisa Poskiparta Toistaiseksi: Juha Metso/ Maria Rysti Toimialat Kauppakeskukset, Sello ja Iso Omena Peruskurssia pilotoitu, nyt suunnitellaan ja kohdennetaan esim. omaishoitajille Idea, yhtyeistyöneuvottelu sovittu 2014 Suunnittelu kevät 2014 Pilotoidaan keväällä 2014 Laajennus kokemusten pohjalta (T) Löytävä vanhustyö: 78-v synttärikutsut Kutsutaan henkilökohtaisesti kaikki Hyvinvointi, terveys ja kunakin vuonna 78 vuotta täyttävät toimintakyky espoolaiset avec paranevat tilaisuuksiin, joissa on infoa, osallistava toimintaa ja mahdollisuus tutustua kanssaihmisiin, messut, infoa, kysely: haluan, että minuun Yksinäisyys vähenee otetaan yhteyttä, kysely yksinäisyyden kokemuksesta Huomioidaan kulttuurikävelykonsepti Toistaiseksi: Juha Metso/ Maria Rysti Toimialat Oppilaitokset Löytävään vanhustyöhön: Matinkylän Huolto Terveyskeskukset Kotihoito Idea Suunnittelu kevät 2014, pilotointi yhdellä suuralueella syksyllä 2014 Mahdollisesti vuonna 2014 alkaa aiemmin vuodelle 2015 suunniteltu toimepide: (T) Yhteisöllisyyden edistäminen Mallinnetaan Toimivat seniorit ry:n hyväksi koettu toiminta Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky Toimialat Suunnitteilla Pilotti Matinkylän

15 Ohjelmasuunnitelma 11 Projekti (P) tai toimenpide (T) ja sen nimi Lyhyt kuvaus Yhteys kehitysohjelman hyötytavoitteisiin Vastuuhlö/ yhteyshlö ja mahdollisia kumppaneita Status (esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Ajoitus taloyhtiössä Senioreiden itsepalvelukeskus taloyhtiössä ja kootaan muita hyväksi koettuja yhteisöllisyyttä lisääviä toimintatapoja ja levitetään näitä muualle Espooseen paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Yksinäisyys vähenee Huolto Oy:n toimintaalueella Kehitysohjelman eri toteutukset vuodelle 2014 arvioidaan ja määritellään joko toimenpiteiksi tai projekteiksi. Projekteiksi määritellyt toteutukset arvioidaan ABC -luokittelun mukaan. Kärkitoimenpiteet vuonna 2014 Kehitysohjelman vuoden 2014 kärkitoimenpiteitä ovat muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmät, omaishoitajien vertaistukiryhmät ja löytävä vanhustyö, joka toteutuu 78-v synttärikutsuina. Muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmät ja omaishoitajien vertaistukiryhmät liittyvät kaikkiin ohjelman hyötytavoitteisiin. Toimenpiteiden tuotostavoitteina syntyy: Toimintamalli muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmätoimintaan Omaishoitajien tuki monipuolistuu Uudenlaisia yhteistyömuotoja esim. oppilaitosten, järjestöjen ja kaupungin toimijoiden kesken Löytävä vanhustyö: 78-v synttärikutsut liittyy hyötytavoitteista seuraaviin: hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat, iäkkäänäkin asutaan kotona ja yksinäisyys vähenee. Toimenpiteen tuotostavoitteina syntyy: Uusia malleja löytävään vanhustyöhön ja keinoja yksinäisyyden vähenemiseen Uudenlaisia poikkihallinnollisia yhteistyömuotoja

16 Ohjelmasuunnitelma Tulevien vuosien mahdolliset projektiaihiot ja ehdotukset Taulukko 3: tulevien vuosien mahdolliset projektiaihiot ja ehdotukset Projekti/ toimenpide Lyhyt kuvaus Yhteys kehitysohjelman hyötytavoitteisiin Vastuutaho Alustava ajoitus Kumppanuusyhteistyö kaupungin ja vanhusjärjestöjen kesken Kultturitarjonnan lisääminen ikäihmisille Kehitetään kumppanuusyhteistyötä asuinalueilla toimivien vanhusjärjestöjen ja kaupungin toimijoiden kanssa ikääntyneen väestön toimintakykyä kehittävän ja ylläpitävän toiminnan tuottamiseksi. Ikäihmisille suunnattua kulttuuritarjontaa lisätään koordinoidusti ja alueellista tasapainoa kehittäen. Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Yksinäisyys vähenee Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Yksinäisyys vähenee Toimialat Sivistystoimi Järjestetään ikäihmisiä kiinnostavia esityksiä, näytöksiä, työpajoja ja museonäyttelyiden oheisohjelmaa erityisesti päivällä. Tapahtumat pyritään pitämään maksuttomina tai edullisina. Kulttuurikaveri toiminnan avulla lisätään ikäihmisten osallistumismahdollisuuksia. Yhteisöllisyyden edistäminen taloyhtiössä Mallinnetaan Toimivat seniorit ry:n hyväksi koettu toiminta Senioreiden itsepalvelukeskus taloyhtiössä ja kootaan muita hyväksi koettuja yhteisöllisyyttä lisääviä toimintatapoja ja levitetään näitä muualle Espooseen Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Yksinäisyys vähenee Toimialat Sukupolvien välinen kanssakäyminen on mahdollista Kehitetään mummo- ja pappakummitoimintaa ja päiväkotien ja koulujen vuosikäyntejä Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Yksinäisyys vähenee Sivistystoimi, Sosiaali- ja terveystoimi 2014/ Kutsuohjatun palvelulinjan hyödyntäminen Tämä ei ole välttämättä erillinen projekti, mutta huomioidaan osana muuta toimenpanoa Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Yksinäisyys vähenee

17 Ohjelmasuunnitelma 13 Kotiympäristö ja koti turvallisiksi Parannetaan kotona asumisen edellytyksiä ja ikääntyneen väestön turvallisuutta ja rohkeutta liikkua kodin ulkopuolella. Iäkkäänäkin asutaan kotona Toimialat Toimintapuistot kaikenikäisille Monipuolistetaan olemassa olevia ja rakennetaan uusia ulkoilu- ja puistoalueita ja leikkipaikkoja sijoittamalla niihin myös ikääntyneille soveltuvia liikunta- ja tasapainoilulaitteita ja -välineitä Tekninen ja ympäristötoimi, Sivistystoimi 2014/ Aikataulu Aikataulua toimeenpanon osalta on esitetty taulukoiden 2 ja 3 oikeanpuoleisissa sarakkeissa. 6 Kustannukset ja rahoitus 6.1 Ulkoiset kustannukset ja kustannustenhallinta Vuoden 2014 kokonaiskustannukset: kokouskulut ja matkakustannukset materiaali-, ilmoitus- ja painatuskustannukset Toimeenpano (pilotointi, toimenpiteet, projektit, sis.työpanoskuluja) euroa euroa euroa Kustannusten seurantaa varten ohjelma- projektitasolla laaditaan tarkempi suunnitelma. Alustavasti kustannuseuranta voi tapahtua kolmannes- tai neljännesvuosittain. Taulukko 4: vuoden 2014 projektien ja toimenpiteiden alustavaa kustannuslajien jakautumista Toimenpide/ projekti Sisäinen kustannus Ulkoinen kustannus Huomioita Asumisen neuvonta ja palveluohjaus Palkkakustannuksia Työpanos Kuntalaistilaisuuksien kuluja Ilmoitus- ja muita kuluja Suunnitteluvaihe, asumisen tietoiskuja ja muuta informaatiota järjestetään kehitysohjelman puitteissa, kuntalaistilaisuuksia (proj.suunnittelija) Case management - toiminta mahdollisesti ulkopuolisen tahon toimesta, asiakkaat maksavat itse varsinaiset

18 Ohjelmasuunnitelma 14 asumiseen liittyvät kustannukset Osavuotista toimintaa v 2014 Ikäihmiset huomioiva viestintä Suunnittelutyötä, palkkakustannuksia Painatus- ja muita viestintäkustannuksia Osavuotista toimintaa v 2014 Uudenlaiset omaishoidon tukimuodot virkistys- ja kuntopäivät Suunnittelutyö, palkkakustannuksia Työpanos Tilavuokra- ja tarjoilukustannuksia Toiminta alkaa pilottina syksyllä 2014 Ilmoituskustannuksia Osavuotista toimintaa v 2014 Muistisairaiden kotona asumisen tuki: joustava päivätoiminta omaisten vertaistukiryhmät Suunnittelutyö, Tilavuokra sisäinen Kuljetuskuluja Ohjaajien palkkakustannuksia Työpanos Tilavuokra- ja tarjoilukustannuksia Ilmoituskustannuksia Toiminta alkaa syyskuussa 2014 Osavuotista toimintaa v 2014 Intoa Elämään - hyvinvointikurssi Ohjaajien palkkakustannuksia, matkakuluja Materiaali- ja tarjoilukustannuksia Tiedotuskuluja MallWalks/kauppakeskuskävelyt Löytävä vanhustyö: 78-v synttärikutsut Palkkakustannuksia, matkakuluja Palkkakustannuksia, matkakuluja Työpanos tiedotuskuluja Työpanos Tiedotus- ja tarjoilukustannuksia Osavuotista toimintaa v 2014 Alkaa syksyllä 2014 Osavuotista toimintaa v 2014 Ohjausryhmän kokouspalkkiot ja tarjoilut ym. kulut Mahdollisesti vuonna 2014 alkaa aiemmin vuodelle 2015 suunniteltu toimepide: Yhteisöllisyyden edistäminen taloyhtiössä Muut kulut Palkkakustannuksia, matkakuluja Työpanos Materiaali- ja tarjoilukustannuksia Tiedotuskuluja 6.2 Rahoitus Ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden mahdollisesti saama hanke- tai RAY AKrahoitus. Vanhusten omatoimisuuden ylläpitoon testamenttuja varoja voidaan käyttää siltä osin, kun käyttötarkoitus on sosiaali- ja terveyslautakaunnan hyväksymän esityksen ja sitä kautta testamenttimääräyksen mukainen.

19 Ohjelmasuunnitelma Työmäärä ja resurssienhallinta Arvion mukaan vuonna 2014 yhteensä noin kaksi henkilötyövuotta seuraavasti: - ohjelmapäällikkö 0,3 htv - omistaja ja ohjausryhmä 0,1 htv - vietintäpäällikkö/viestintä 0,2 htv - kumppannuustoiminnan tuki 0,2 htv - kartoitus- ja kokeilutoiminta 1,3 htv 7 Riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön Kehitysohjelmalla on yhteisiä rajapintoja ja päällekkäisyyksiä muiden kehitysohjelmien kanssa. Näitä riippuvuuksia arvioidaan ohjelmatyön aikana säännöllisissä ohjelmapäällikkötapaamisissa sekä ohjelmien ohjausryhmien yhteistapaamisessa 2 krt / vuosi jaetaan informaatiota ohjelmien kesken. Ikääntyviin liittyvä toimiympäristö on sidoksissa ikälakiin ja iäkkäiden palveluja koskevaan laatusuositukseen sekä muihin valtakunnallisiin iäkkäiden palveluja koskeviin dokumentteihin. Valtuuston hyväksymä Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille linjaa Espoostrategian suuntaisesti vanhuspalvelujen kehittämistä Espoossa. Espoon vanhusneuvosto edistää omalta osaltaan yhteistyötä espoolaisten senioreiden ja vanhusjärjestöjen kanssa. Espoossa on useita kaupungin sisäisiä ja ulkopuolisia toimijatahoja, joihin ohjelmalla on riippuvuuksia ja joiden kanssa on hyvä kehittää kumppanuuksia. Näitä ovat esimerkiksi seurakunnat, järjestöt, oppilaitokset, palveluntuottajat ja valtakunnalliset vanhustyön yksiköt. 8 Organisointi ja vastuut Elinvoimaan ikääntyville -kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja on valtuutettu Kristiina Mustakallio. Ohjelman omistaja on perusturvajohtaja Juha Metso. Ohjelmapäällikkö on vanhusten palvelujen vs. erityisasiantuntija Maria Rysti. Ohjausryhmä: Kaupunginvaltuutetut: Kristiina Mustakallio, Veikko Simpanen, Mikko Peltokorpi, Mari Malkamäki ja Kalevi Kivistö Viranhaltijat: perusturvajohtaja Juha Metso (Sotet), vanhusten palvelujen vs. erityisasiantuntija Maria Rysti (Sotet), vs. vapaan sivistystyön johtaja Helena Värri (Sito), palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen (Keha), asuntopäällikkö Anne Savolainen (Tyt), ja viestintäpäällikkö Outi Huida (Sotet) Taulukossa 5 on kuvattu ohjelmajohtamisen ohjeluonnoksen mukaiset keskeiset roolit sekä vastuut ja tehtävät. Eri rooleilla olevia vastuita ja tehtäviä voidaan täsmentää ja täydentää ohjelmakohtaisesti. Muita rooleja voidaan määritellä ohjelman tarpeen mukaan tilannekohtaisesti. Tällöin tulee ottaa huomioon, onko rooli todella tarpeellinen ohjelman toteuttamisen kannalta, miten rooli resurssoidaan ohjelmakauden ajan ja mitkä ovat roolin vastuut ja tehtävät sekä kuka rooliin soveltuu parhaiten.

20 Ohjelmasuunnitelma 16 Rooli Taulukko 5 Ohjelman ohjauksen alustavat keskeiset roolit ja vastuut Ohjelman omistaja Ohjelman ohjausryhmä Ohjelmapäällikkö Ohjelman viestintävastaava Vastuut ja tehtävät Vastaa ohjelmasta ja sen hyötytavoitteista. Osallistuu ohjelman ohjausryhmään. Raportoi ohjelmasta kaupungin johdolle. Vastaa koko ohjelman etenemistä koskevien suunnitelmien valmistelusta ja ohjelman sisäisestä päätöksenteosta. Ohjelman valmistelu ja vuosittainen ohjelmatason suunnittelu, projektien priorisointi Ohjelman ja projektien edistymisen seuranta ja ohjaus. Vastaa ohjelmakokonaisuuden päivittäisestä hallinnasta ja projektien koordinoinnista ja toimii ohjelman omistajan oikeana kätenä. Projektipäälliköiden ohjaus, projektien välisten yhteyksien ja riippuvuuksien koordinointi, raportointi edistymisestä ohjelman omistajalle ja ohjausryhmälle, ohjelmakokonaisuuden viestintä. Vastaa ohjelman viestinnän kehittämisestä ja toteutuksesta ohjelmapäällikön tukena. Ohjelman viestintäkäytäntöjen kehittäminen viestinnän suunnittelu ja toteuttaminen 9 Sidosryhmät ja sidosryhmien hallinta Ohjelman sidosryhmällä tarkoitetaan organisaatiota, ryhmää tai tahoa, joka voi vaikuttaa ohjelman toteutukseen ja onnistumiseen ja/tai johon ohjelma tulee vaikuttamaan. Alla on kuvattu kehitysohjelman sidosryhmiä.sidosryhmät esitetään taulukossa ohjelman kuluessa. Sidosryhmät kaupungin organisaation ulkopuolella: Ikäihmiset ja omaiset Vanhus - ja muut järjestöt, mm. kulttuuri - nuoriso- ja liikuntajärjestöt, SPR Palveluntuottajat, yritykset Valtakunnalliset julkiset tahot: THL, STM, Kuntaliitto As.Oy:t ja Huoltoyhtiöt Srk:t ja Srk-yhtymä Oppilaitokset Sidosryhmät kaupungin organisaatiossa: Espoon vanhusneuvosto Monitoimijainen ELO ryhmä (Elämää Lisää Osallistumalla) Toiset ohjelmaryhmät Toimialat, tulosyksiköt,toimintayksiköt, palvelukeskukset Henkilöstö

21 Ohjelmasuunnitelma Viestintä 10.1 Viestinnän periaatteet Kehitysohjelmassa etsitään uusia keinoja ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, kotona asumiseen, omaishoitoon ja yksinäisyyden vähentämiseen. Viestintä tukee ohjelman tavoitteiden toteutumista, kumppanuuksien rakentamista sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Espoon kaupungin viestinnän periaatteiden mukaisesti ohjelman viestintä on avointa, ennakoivaa, osallistavaa ja pitkäjänteistä. Viestinnässä korostetaan aktiivista vuorovaikutusta ja noudatetaan kaupungin graafista ohjeistusta Kohderyhmät Espoolaiset seniorit ja heidän läheisensä ovat kehitysohjelman tärkein kohderyhmä ja keskustelukumppani. Viestinnässä hyödynnetään sekä perinteisiä että uusia viestintäkanavia ja etsitään uusia keinoja, jotta saavutetaan heidät ja päästään rakentamaan vuoropuhelua. Viestitään sekä suomeksi että ruotsiksi, tarpeen mukaan myös englanniksi. Muita keskeisiä kohderyhmiä ja yhteistyökumppaneita ovat espoolaiset seniorijärjestöt, vanhusneuvosto, seurakunnat, kaupungin luottamushenkilöt ja henkilöstö. Ohjelman pääviestit kiteytetään siten, että ne innostavat yhteistyöhön Käytännöt Kohtaamisiin ja perinteisiin viestintäkanaviin panostetaan, mutta ohjelma on läsnä myös netissä. Ohjelman keskeiset uutiset, materiaalit ja tapahtumailmoitukset julkaistaan osoitteessa ruotsiksi Käytössä on myös sähköpostiosoite Facebookissa liikutaan sivuilla Hyvinvointia Espoossa (www.facebook/com/hyvinvointiaespoossa) ja Espoo Esbo (www.facebook.com/espoonkaupunki) avaamassa keskustelua. Kehitysohjelmassa järjestetään keskustelutilaisuuksia sekä espoolaisten että järjestöjen kanssa. Ensimmäiset kaksi tilaisuutta järjestettiin ohjelman suunnitteluvaiheessa 6.5. ja Ohjelma on mukana kaupungin senioritapahtumissa keskustelemassa ja keräämässä näkemyksiä sekä ehdotuksia (mm. Espoo-päivä, Sykettä syksyyn -juhla ja vanhusten viikon ohjelma, Seniorit liikkeelle -tapahtumat, seniori-infot). Yhteistyöstä kiinnostuneet espoolaiset voivat liittyä sähköposti- ja postituslistalle, jonka kautta välitetään tietoa ja kutsuja. Samoin tietoa levitetään myös järjestökirjeissä ja yhteistyökumppaneidemme kautta. Lehti-ilmoittelussa keskeisiä kanavia ovat Espoo-lehti, Länsiväylä ja Esse. Näille lehdille tarjotaan myös juttuvinkkejä. Tiedotteet lähetetään kaupungin mediajakelulistoille sekä järjestölehdille. Huolehdtaan, että seniorineuvonta on ajan tasalla ohjelman kuulumisista ja tapahtumista. Kun ohjelman tavoitteena oleva Pärnäsen korjaamo avataan, panostetaan entistä enemmän myös henkilökohtaiseen viestintään ja esitteisiin.

22 Ohjelmasuunnitelma 18 Ohjausryhmä käyttää sisäisessä viestinnässään extranettia. Sieltä löytyvät kokous- ja viestintäaineistot, taustamateriaalit, aikataulut ja ideat. Tarkempi viestintäsuunnitelma laaditaan ohjelman toimeenpanon käynnistymisen myötä. 11 Projektien ja toimenpiteiden valinta ja niitä koskeva päätöksenteko Ohjelmasuunnitelmaan on kirjattu tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet ohjelmalle. Ohjelman ohjausryhmä on käsitellyt kehittämisohjelman priorisointia kokouksissaan syksyn 2013 aikana. Vuodelle 2014 ohjelman ohjausryhmä on valinnut seitsemän, mahdollisesti kahdeksan toteutettavaa toimenpidettä tai projektia (luku 5). Kullekin toimenpiteelle tai projektille tehdään suunnitelma ja suunnitelmat hyväksytään ohjausryhmän kokouksissa kevään 2014 aikana. Vuoden 2015 suunnitelman tekeminen käynnistetään ohjausryhmässä lähetekeskustelulla keväällä 2014 ja tarkennetut suunnitelmat hyväksytään ohjausryhmässä ja sen jälkeen kaupunginhallituksessa syksyllä 2014, jotta ne voidaan ottaa huomioon toimialojen toimintasuunnitelmissa Seuranta ja raportointi Vuoden 2014 toimenpiteiden tai projektien suunnitelmissa kuvataan, milloin ohjelman ohjausryhmä saa tilannekatsauksen etenemisestä. Ohjelman ohjausryhmä seuraa toteutumista aktiivisesti. Koko ohjelmalle määriteltyjen tavoitteiden ja mittareiden seurantakokous on loppuvuodesta Ohjausryhmän käytännöt Ohjausryhmä pitää kokoukset noin 1 2 kk välein. Kokousten materiaalit tallennetaan Espoon kaupungin ekstranetiin, johon jokaisella ohjausryhmän jäsenellä on pääsy. Ohjelmapäällikkö lähettää kokouskutsun ja esityslistan sähköpostilla. Kokoukset pidetään pääsääntöisesti virka-aikana. Kokouksesta kirjataan lyhyt muistio. Lisäksi tehdään tarvittaessa myös muistiinpanoja keskusteluista jatkotyötä varten. Ohjausryhmän työssä pyritään yksimielisyyteen. Ryhmän jäsenten yhteisenä vastuuna on tuoda asiantuntemustaan ohjelman käyttöön ja etsiä yhdessä toteuttamiskelpoisia ja kestäviä ratkaisuja Dokumenttienhallinta ja muut työtavat Ohjelman dokumentit tallennetaan ekstranetiin. 12 Riskit ja riskienhallinta Elinvoimaa -ikääntyville -kehitysohjelmassa on määritelty hyötytavoitteet, joiden avulla mitataan koko hankkeen onnistumista myös pitemmällä tähtäimellä, sekä tuotostavoitteet jotka liittyvät konkreettisemmin työn etenemiseen ja tuloksiin.

23 Ohjelmasuunnitelma 19 Ohjelman riskienhallinnan tehtävänä on tukea näiden tavoitteiden saavuttamista ja siten ohjelman onnistumista. Riskienhallinta toteutuu järjestelmällisen riskien kartoituksen ja hallintatoimenpiteiden suunnitelmallisen suorittamisen kautta. Kehitysohjelman riskeiksi nähdään kaikki ne epävarmuustekijät, jotka toisaalta toteutuessaan uhkaavat kehitysohjelman valmiiksi saattamista, ja toisaalta hyötytavoitteiden saavuttamista. Tarkoitus on, että työn edetessä ohjelman riskienarvioinneista huolehtii ohjelmapäällikön kokoama säännöllisesti kokoontuva avainhenkilöryhmä, alussa erikseen työpajoissa ja myöhemmin osana muita suunnittelu- ja seurantakokouksia. Riskejä arvioidaan ennalta sovitusta näkökulmasta johdonmukaisella tavalla: tyypillisesti ohjausryhmän keskuudessa hyötyjen, onnistumisen ja pitemmän tähtäimen näkökulmasta, ja projektiryhmissä etenemisen ja tuotosten osalta. Riskien arvioinnin lisäksi suunnitellaan hallintatoimenpiteitä ja läpikäydään toimenpiteiden etenemistä. Ohjelmassa on meneillään suunnitteluvaihe, jonka yhteydessä keskeisimpiä riskejä on lyhyesti käyty läpi. Ohjausryhmä tunnisti valmisteluvaiheessa riskejä, jotka arvioidaan yksityiskohtaisemmin ohjelman suunnitteluvaiheessa. Alustavasti riskit liittyvät seuraaviin aiheisiin: yksilöt keräävät sulkia hattuunsa miten paperityö muuttuu konkretiaksi? fokuksen etsintä? arjen muutoksen näkyvyys hallintokuntien väliset ja muut rajapinnat asiakas ei ole keskiössä --> pirstaloitunut asiakkuus uuden oppiminen 7 päivää, vanhasta poisoppiminen 365 päivää. 13 Edellytykset kehitysohjelman toteutukselle ja onnistumiselle 13.1 Edellytykset toteutukselle Keskeinen edellytytys ohjelman toteutukselle on, että valitut toimenpiteet ja projektit käynnistyvät ja toteutuvat. Tämän takia valitut toimenpiteet ja projektit ovat konkreettisia ja rajattuja. Toimenpiteiden ja projektien toteutumiseksi on nimetty vastuuhenkilöt ja tarvittavat työryhmät ja niillä on tarvittaessa määrärahaa. Ohjausryhmän kannustus ja kiinnostus toteutuksessa on tärkeää. Lisäksi viestintä ja tiedotus tuloksista on keskeisessä roolissa. Ohjelman ohjausryhmän toimintaa tulee kehitettää eteenpäin ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi Edellytykset kehitysohjelman onnistumiselle Tavoitteiden hyötyjen ja vaikutusten toteutuminen edellyttää valmistelulta ohjelmaryhmältä, ja että toimenpiteet ja projektit ovat oikein valittuja. Lisäksi on tärkeää, että kuntalaiset ja Espoon viranhaltijat sitoutuvat ohjelmassa kehitettyihin asioihin.

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015

Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015 Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015 1 Yhteenveto ohjelman kokonaistilanteesta Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma on edennyt ohjausryhmän linjaaman suunnitelman mukaan.

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ohjelmakuvaus. Osallistuva Espoo poikkihallinnollinen kehitysohjelma

Ohjelmakuvaus. Osallistuva Espoo poikkihallinnollinen kehitysohjelma Ohjelmakuvaus Osallistuva Espoo poikkihallinnollinen kehitysohjelma 15.8.2013 Versio: 0.5 Kehitysohjelman omistaja: Kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja: Jukka Mäkelä Simon Elo Ohjelmakuvaus i Ohjelmakuvauksen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuslain toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet 2013 ja 2014 Espoossa Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali-

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Mikä on EVIVA? EVIVA on vuosille 2011-2015 Turun kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. 83 Valtuustokysymys vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista (Kv-asia)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. 83 Valtuustokysymys vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista (Kv-asia) 22.10.2014 Sivu 1 / 1 3748/05.05.00 /2014 83 22.10.2014 83 Valtuustokysymys vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Turku 21.4.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarit Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin seminaarit Eläkevuodet edessä (60+) Liikkumisympäristöt ja olosuhteet

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13 Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 Valtuustoaloite: Koulutusta ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot