PUOLUEBAROMETRI MARRASKUUSSA 2010: TUTKIMUSTIIVISTELMÄ

Transkriptio

1 PUOLUEBAROMETRI MARRASKUUSSA : TUTKIMUSTIIVISTELMÄ JOHDANTO Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jonka tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten käsityksiä hallituksen toiminnasta, puolueista ja politiikasta. TNS Gallup Oy on toteuttanut tutkimuksen.-.. päivien välisenä aikana. Tutkimus on toteutettu Gallupkanavalla. Tutkimuksen näyte edustaa maan - vuotta täyttänyttä väestöä. Äänestämistä koskevat kysymyksenasettelut esitettiin äänestysikäisille. Haastattelujen kokonaismäärä on.. Tutkimuksen toteuttamiseen osallistuivat Keskusta, Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreä Liitto. YLEISARVIO HALLITUKSEN ONNISTUMISESTA TEHTÄVISSÄÄN Tutkimuksen yksi kysymyksenasettelu koski hallituksen onnistumisessa tehtävissään. Vastaajan tehtävänä oli arvioida sitä, miten eduskuntavaalien jälkeen muodostettu hallitus on onnistunut tehtävissään. Reilu kolmasosa väestöstä antaa hallitukselle hyvän arvosanan Väestöstä reilu kolmannes ( %) antaa hallitukselle hyvän arvosanan. Puolet ( %) on tyytymätön maan hallituksen toimintaan. Hallituksen yleisarvosana on samaa tasoa kuin viime keväänä. Tällä kertaa löytyy kuitenkin hieman enemmän niitä, jotka antavat huonoja arvosanoja. Hallituksen yleisarvosana on hieman pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Puoluekanta selittää asenteita hyvin. Keskustan ja Kokoomuksen kannattajien luottamus hallitukseen on edelleen suurta. Valtaosa SDP:n, Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten kannattajista antaa huonon arvosanan. Heikon puolelle painuvat myös Vihreiden kannattajien arviot. Keskimäärää selvästi tyytyväisempiä hallitukseen ovat yli -vuotiaat, korkeasti koulutetut, johtajat ja ylemmät toimihenkilöt. Eniten tyytymättömyyttä ilmenee heikommin koulutettujen, eläkeikää lähestyvien (--vuotiaiden), alempien toimihenkilöiden ja SAK:n jäsenten keskuudessa. Nykyinen hallitus on viidestä hallituksesta kolmanneksi suosituin Hallitusten saamia arvosanoja on mahdollista tarkastella pitkällä aikavälillä myös siten, että lasketaan kullekin hallitukselle mittausten keskimääräiset arvosanajakaumat. Tällä tavalla tarkasteltuna parhaimmat arvosanat kansalaisilta ovat saaneet Vanhasen ykkös- ja Lipposen kakkoshallitus. Heikoiten kansalaisten keskuudessa on menestynyt Ahon hallitus. Nykyinen hallituspohja (Vanhanen II / Kiviniemi) asettuu tarkastelussa kolmannelle sijalle. YLEISSUHTAUTUMINEN PUOLUEISIIN Eri puolueisiin myönteisesti suhtautuvien osuus vaihtelee neljänneksestä vajaaseen kahteen viidesosaan Tutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin, miten myönteisesti tai kielteisesti he suhtautuvat eri puolueisiin maassamme. Mikäli tarkastelussa otetaan huomioon niiden osuus, jotka suhtautuvat myönteisesti, ykköspaikalle asettuvat Perussuomalaiset ja Kokoomus. Kansalaisista prosenttia suhtautuu näihin puolueisiin vähintäänkin melko myönteisesti. TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja B, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-, Fax int+-()-

2 Kolmannes arvioi SDP:tä myönteisessä valossa ( %). Vajaa kolmannes suhtautuu Vihreisiin ( %) ja Keskustaan ( %) myönteisesti. Vasemmistoliitto jää myönteisyysarvioissa prosenttiin. Oppositiopuolueisiin suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin Mielikuvissa on tapahtunut muutoksia viime keväästä. SDP ja Vasemmistoliitto ovat parantaneet asemiaan. SDP:n myönteisyysluku on noussut viidellä ja Vasemmistoliiton neljällä prosenttiyksiköllä. Perussuomalaisilla ei ole aiempaa mittaustulosta tällä kysymyksenasettelulla. Keskustan, Kokoomuksen ja vihreiden myönteisyyslukemat ovat kutakuinkin ennallaan. Sensijaan kielteiset näkemykset ao. puolueista ovat jonkin verran lisääntyneet aiemmasta ja epätietoisten osuus pienentynyt. HOUKUTUS ÄÄNESTÄÄ ERI PUOLUEITA Äänestäminen ei ole vielä kovin houkuttelevaa Puolueiden vetovoimaa äänestäjäkunnan keskuudessa mitattiin yleismiellyttävyyden lisäksi äänestämismahdollisuuden näkökulmasta. Vastaajan tuli jokaisen arvioitavana olleen puolueen kohdalla erikseen ilmaista, kuinka houkuttelevaa äänestäminen olisi, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Kysymys ei mittaa puolueiden kannatusta vaan vetovoimaa. Kysymys esitettiin vain äänestysikäisille vastaajille. Äänestysikäisistä kansalaisista kolmannes ( %) sanoo, että Perussuomalaisten äänestäminen olisi melko tai erittäin houkuttelevaa. Kokoomuksen lukema on vajaan kolmanneksen tasoa ( %). Näiden kahden puolueen takana kisaavat SDP ( %), Keskusta ( %) ja vihreät ( %). Vasemmistoliitto houkuttaa kuudesosaa väestöstä ( %). Perussuomalaisiin kohdentuva kiinnostus äänestää on lisääntynyt viime keväästä kaksitoista prosenttiyksikköä. Muiden puolueiden kohdalla muutokset ovat varsin vähäisiä. KUINKA RIITTÄVÄSTI POLITIIKASSA KIINNITETÄÄN HUOMIOTA ERI ASIOIHIN? Köyhyys, rikollisuus ja työttömyys huolettavat kansalaisia eniten Tutkimuksessa selvitettiin laajalla kysymyksenasettelulla mielipiteitä, kuinka riittävästi politiikassa kiinnitetään huomiota eri tavoitteisiin ja keinoihin. Kysymyksenasettelu mittaa väestön odotuksia ja huolenaiheita. Valtaosa väestöstä sanoo, että moniin asioihin kiinnitetään politiikassa aivan liian vähän tai jonkin verran liian vähän huomiota. Tällaisia kärkitavoitteita, joihin kohdentuu paljon odotuksia, ovat köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen ( %), rikollisuuden ja väkivallan torjunta ( %), työttömyyden vähentäminen ( %), kunnallisten palveluiden turvaaminen ( %) ja sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen ( %). Monen mielestä työurien pidentämisestä ja ulkomaalaisten työvoiman määrän lisäämisestä puhutaan liikaa Tutkimuksessa ei ole paljon asioita, joihin väestön mielestä kiinnitetään liian paljon huomiota. Kuitenkin enemmän kuin kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että suomalaisten työurien pidentäminen on asia, johon kiinnitetään huomiota liiankin kanssa. Myös ulkomaalaisten työvoiman määrän lisääminen on tavoite, joka ärsyttää kahta kansalaista viidestä ( %). Suomen mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi on tavoite, johon reilu kolmannes ( %) väestöstä sanoo kiinnitetyn liikaakin huomiota. Reilu kolmannes ( %) ilmoittaa myös, että vähemmistöjen oikeuksien laajentaminen on ollut liiaksi politiikan huomion kohteena. Puheet EU:sta ja sen toimintatavoista ärsyttää myös huomattavaa osa kansasta ( %).

3 Aiempaa useampi odottaa pontevia toimia valtion velan vähentämiseksi Mielipiteet ovat hieman muuttuneet viime keväästä. Kansalaiset odottavat aiempaa pontevampia ehdotuksia ja toimia valtion velan vähentämiseksi, tuloverotuksen alentamiseksi, kohtuuhintaisen asuntotarjonnan lisäämiseksi ja tasapainoisen aluekehityksen turvaamiseksi. Yritysten kilpailukyvyn parantamiseen kohdentuu aiempaa vähemmän vaatimuksia ja odotuksia. Vertailukohtana voidaan käyttää myös vuonna syksyllä, ennen eduskuntavaaleja, tehtyä vastaavaa tutkimusta. Näin tarkasteltuna aiempaa enemmän odotuksia kohdentuu maan taloudellisen tilan parantamiseen, verotulojen riittävyyden turvaamiseen ja julkisten menojen vähentämiseen. Aiempaa vähemmän kiinnostusta kohdentuu ilmaston muutoksen torjuntaan, energian saannin turvaamiseen sekä ulkomaisen työvoiman määrän lisäämiseen. ÄÄNESTYSVARMUUS Vajaat kaksi kolmesta varma, että äänestäisi eduskuntavaaleissa Tutkimuksessa selvitettiin myös äänestämisen varmuutta eduskuntavaaleissa. Äänestämisen varmuutta lähestyttiin seuraavalla kysymyksellä. Ajatellaan, että nyt järjestettäisiin eduskuntavaalit. Kuinka todennäköistä tai epätodennäköistä olisi se, että kävisit äänestämässä? Vajaat kaksi kolmasosaa ( %) on täysin varma, että kävisi äänestämässä eduskuntavaaleissa. Lukema on sama kuin syksyllä toteutetussa vastaavassa tutkimuksessa. Eri puolueiden kannattajien välillä on jonkin verran eroja. Keskustan kannattajat ovat ainakin tässä vaiheessa varmempia äänestämässä käymisestään kuin muiden puolueiden tukijat. Keskustan kannattajista % on täysin varma, että äänestäisi. Kokoomuksen ( %), SDP:n ( %) ja Vasemmistoliiton ( %) kannattajien varmuus on myös korkeata tasoa. Eniten epävarmuutta eri puolueiden kannattajista ilmenee vihreiden ( %) ja perussuomalaisten ( %) kannattajien keskuudessa. Nuorten, työntekijöiden, työttömien ja itäsuomalaisten äänestysinto on kateissa Tuloksista käy ilmi se, että ylemmät toimihenkilöt, akavalaiset, korkeasti koulutetut ja eläkeläiset ovat muita varmempia. Työntekijät, opiskelijat, työttömät ja SAK:n jäsenet ovat vähemmän varmoja äänestämässä käymisestään. Myös ikä on yhteydessä näkemyksiin äänestämässä käymisestä. Nuorista vain joka toinen on varma kun varttuneimmista kolme neljästä. Äänestysvarmuus on korkeata Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. Itä-Suomessa äänestysinto on kateissa. Lisätietoja toimialajohtaja Juhani Pehkonen puh..

4 / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / ARVIOT HALLITUKSEN ONNISTUMISESTA TEH- TÄVISSÄÄN (%). HY- VIN HYVIN EI OSAA HUO- NOSTI HUONOSTI Kuvio t. TNS Gallup Oy / PGraphics Puoluebarometri Syksy

5 Puoluebarometri Syksy Kuvio p. ARVIOT HALLITUKSEN ONNISTUMISESTA: VUOSIEN - HALLITUSTEN 'PAREMMUUSJÄRJESTYS' (%). HY- VIN HYVIN EI OSAA HUONOSTI HUO- NOSTI Vanhanen I Lipponen II Vanhanen II/Kiviniemi Lipponen I Aho,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, TNS Gallup Oy / PGraphics * Vertailtavat kokonaisarvosanat ilmaisevat kunkin hallituksen toiminta-aikana toteutettujen mittausten keskimääräisen arvosanajakauman. Luvut ovat täten prosenttilukujen keskiarvoja.

6 Puoluebarometri Syksy Kuvio e. ARVIOT HALLITUKSEN ONNISTUMISESTA TEHTÄVIS- SÄÄN (%). HY- VIN HYVIN EI OSAA HUONOSTI HUO- NOSTI Kaikki Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Ei amm. koulutusta Ammattikoulu/-tutkinto Opistoasteen ammatill. Amkk/ylempi opistot. Akateeminen Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä/ammatinh. Opiskelija Eläkeläinen Työtön SAK AKAVA STTK Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi KESK KOK SDP VASL VIHR PS Ei äänestäisi TNS Gallup Oy / PGraphics

7 Puoluebarometri Syksy Kuvio. SUHTAUTUMINEN KUUTEEN PUOLUEESEEN (%). ERITTÄIN MYÖNTEI- SESTI MYÖNTEI- SESTI EI OSAA KIELTEI- SESTI ERITTÄIN KIELTEI- SESTI PS KOK SDP VIHR KESK VASL TNS Gallup Oy / PGraphics

8 Puoluebarometri Syksy Kuvio. KUINKA HOUKUTTELEVALTA TUNTUISI ÄÄNES- TÄÄ ERI PUOLUEITA, JOS EDUSKUNTAVAALIT JÄRJESTETTÄISIIN NYT (%). ERITTÄIN HOUKUT- TELEVALTA HOUKUT- TELEV. EI OSAA EI KOVIN- KAAN HOU- KUTTEL. EI LAIN- KAAN HOU- KUTTELEV. PS KOK SDP KESK VIHR VASL KD RKP TNS Gallup Oy / PGraphics

9 Puoluebarometri Syksy Kuvio. MIHIN TAVOITTEISIIN JA KEINOIHIN KIINNITETÄÄN POLITIIKASSA LIIAN PAL- JON HUOMIOTA JA MIHIN LIIAN VÄHÄN (%). AIVAN LIIAN PALJON JONKINV. LIIAN PALJON SOPI- VAS- TI EI OSAA JONKINV. LIIAN VÄHÄN AIVAN LIIAN VÄHÄN Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen Rikollisuuden ja väkivallan torjuminen Työttömyyden vähentäminen Kunnallisten palveluiden turvaaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen parantaminen Työllisyyden parantaminen Työelämän epävarmuuden vähentäminen Työhyvinvoinnin parantaminen (työssäjaks. ed.) Tuloerojen kaventaminen Sosiaalietuuksien väärinkäytön ehkäiseminen Väestön ikääntymiseen varautuminen Kaupunkien sosiaalisten ongelm. vähentäminen Hintojen nousun hillitseminen, inflaation torjunta Kohtuuhintaisen asuntotarjonnan lisääminen Julkisen liikenteen turvaaminen ja edistäminen Alkoholihaittojen ja sos. häiriökäyttäyt. ehkäisy Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen Maan taloudellisen tilan parantaminen Tasapainoisesta aluekehityksestä huolehtiminen Palkans. sosiaali- ja työsuhdeturvasta huoleht. Valtion velan vähentäminen Verotulojen riittävyyden takaaminen Julkisten menojen vähentäminen Luonnon ja ympäristön suojeleminen Tuloverotuksen alentaminen Sosiaali- ja työttömyysturvan säästöt Koulutuksen tasa-arvoisuuden lisääminen Energian saannin turvaaminen Yritysten kilpailukyvyn parantaminen Ilmastomuutoksen torjuminen Maahanmuuttaj. (..) olosuhteista ja sop. huoleht. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Rasismin ja maahanmuuttajavastaisuud. vähent. Maanpuolustuskyvystä huolehtiminen Vähemmistöjen (...) oikeuksien laajentaminen Julk. palv. tuotantotapojen uudistaminen (ulkoist.) Suomalaisten työurien pidentäminen EUn laajent. ja toimintamuotojen uusiminen Suomen liittyminen Naton jäseneksi Ulkomaalaisen työvoiman määrän lisääminen TNS Gallup Oy / PGraphics

10 Puoluebarometri Syksy Kuvio. JOS EDUSKUNTAVAALIT JÄRJESTETTÄISIIN NYT, KUINKA TODENNÄKÖISESTI KÄVISI ÄÄ- NESTÄMÄSSÄ ( vuotta täyttäneistä, %). Varmasti kävisi äänestämässä Todennäköisesti kävisi äänest. Todennäköisesti ei kävisi äänest. Varmasti ei kävisi äänestämässä Ei osaa sanoa TNS Gallup Oy / PGraphics

11 Puoluebarometri Syksy Kuvio e. JOS EDUSKUNTAVAALIT JÄRJESTETTÄISIIN NYT, KUINKA TODENNÄKÖISESTI KÄVISI ÄÄNESTÄMÄS- SÄ ( vuotta täyttäneistä, %). VARMAS- TI KÄVI- SI ÄÄN. TODEN- NÄKÖISES- TI KÄV. EI OSAA TODEN- NÄK. EI KÄVISI VARMAS- TI EI KÄVISI Kaikki Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Ei amm. koulutusta Ammattikoulu/-tutkinto Opistoasteen ammatill. Amkk/ylempi opistot. Akateeminen Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä/ammatinh. Opiskelija Eläkeläinen Työtön SAK AKAVA STTK Pääkaupunkiseutu Muu kaupunki Maaseutu Uusimaa Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi KESK KOK SDP VASL VIHR PS TNS Gallup Oy / PGraphics