Sisältö. Tekijät. Lähteet. Suunnittelu ja tekstit: Elina Koskela, Hanna Lempiäinen ja Maiju Vaiste

Transkriptio

1 Opettajan opas 1

2 Sisältö Tekijät Mikä on Seikkailuviikko? s. 3 Partiotavat s. 4 Kädentaidot s. 12 Jäljitys s. 16 Ensiapu s. 18 Lähiluonto s.24 Lähteet Esikoululaisten partioviikon opettajanopas. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset Tarinat: Laumanjohtajan käsikirja. Suomen Partiolaiset (Muokattu) Kuvat: Reppu taitokirja seikkailijoille ja tarpojille. Suomen Partiolaiset Suunnittelu ja tekstit: Elina Koskela, Hanna Lempiäinen ja Maiju Vaiste Mukana tekemässä: Helka Otsolampi, Sudenpentuseikkailijatoimikunta, Partioaseman henkilökunta Taitto: Eeva Kangas Kuvitus: Jukka Hannula Valokuvat: Marjo Majlund Julkaisija: Pääkaupunkiseudun Partiolaiset 2015

3 Mikä on Seikkailuviikko? Partio on hauskaa luonnonläheistä toimintaa, jossa lapset ja nuoret oppivat toimimaan yhteistyössä muiden kanssa ja ottamaan vastuuta itsestään ja muista. Partiossa tärkeää on, että lapset pääsevät tekemään itse, kokemaan ja osallistumaan. Lisäksi partio antaa välineitä oman identiteetin ja maailmankuvan rakentamiseen. Partion tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua ja kasvattaa heistä tasapainoisia, vastuuntuntoisia, aktiivisia ja itsenäisesti ajattelevia yhteiskunnan jäseniä. Partioon pääsevät kaikki koulunsa aloittaneet. Yläikärajaa ei ole. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset tarjoaa alakoulun luokille ja iltapäiväkerhoryhmille mahdollisuuden tutustua partiotoimintaan Seikkailuviikon materiaalipaketin avulla. Voitte toteuttaa Seikkailuviikon teille sopivimpana ajankohtana. Tämä opettajanopas sisältää ohjeet tehtäviin viideltä eri aihealueelta: partiotavat, kädentaidot, jäljitys, ensiapu ja lähiluonto. Voit valita tehtävistä ryhmällesi sopivimmat ja muokata tehtäviä tarpeen mukaan. Jokaiseen aihepiiriin liittyy pieni tarina, joka on tarkoitus kertoa ennen tehtävien tekemistä. Tehtävien yhteydessä on myös aiheeseen sopivia leikkejä. Lapset saavat tehtävien tekemisestä tarran omaan seikkailukorttiinsa. Seikkailuviikon tehtävät ja leikit sopivat hyvin myös ryhmähengen luomiseen ja vahvistamiseen kouluvuoden alussa. Materiaalipaketin mukana saatte myös partioesitteet, jotka pyydämme jakamaan lasten koteihin. Jos kutsutte lähilippukunnan vierailemaan luokassanne tai kerhossanne, voitte sopia heidän kanssaan, minkä tehtävistä partiolaiset toteuttavat. Keräämme lokakuussa palautetta sähköisellä lomakkeella, joka lähetetään osallistuneille. Palautetta voi lähettää myös osoitteeseen Hauskaa seikkailuviikkoa!

4 Partiotavat Majavat seikkailujen maassa Nuorimpia partiolaisia kutsutaan sudenpennuiksi ja heidän ryhmäänsä sudenpentulaumaksi. Seuraavissa tarinoissa kerrotaan Majavat-nimisestä sudenpentulaumasta ja sen seikkailuista. Majaviin kuuluvat Mikki, Räsä, Lilli, Tintti ja Timi, ja heidän johtajiaan ovat Lettu ja Vili. Ilman seikkailumieltä ei pääse seikkailujen maahan, ja sinne meidän sudenpentujen on tarkoitus aina välillä suunnistaa. Satuttekos tietämään, missä se maa on? kysyi Vili lapsilta. Lillin mielestä seikkailujen maa oli sateenkaaren tuolla puolen. Tintti arveli, että jossakin auringonnoususta itään ja auringonlaskusta länteen. Mikki ehdotti villiä länttä ja sademetsiä. Räsän mielestä oikea paikka oli korvien välissä. Timi vain hymyili sen näköisenä, että tiesi kyllä ihan tarkalleen tien seikkailumaahan, ainakin omaansa. Niin, selitti Vili, seikkailujen maa on tosiaan kaikkialla, jos sen vain haluaa löytää. Kaikkialla tapahtuu joka hetki paljon mielenkiintoisia asioita sille, joka kulkee silmät auki. Siksi sudenpennun pitääkin olla joka hetki valmiina seikkailun varalta. Ensinnäkin sudenpennun täytyy pitää mielikuvituksensa joka hetki käyttökunnossa. Mielikuvituksen avulla tunnistaa seikkailun, kun se tulee vastaan, ja pääsee seikkailemaan vaikka paikallaan istuen. Toiseksi pitää opetella tunnussana. Sudenpentujen tunnuslause on Tahdon tehdä parhaani. Sudenpentujen laista muistuttaa sudenpentujen tervehdys, joka sekin harjoitellaan valmiiksi seikkailuja varten. 4

5 Ryhmän oma huuto Partiossa käytetään paljon erilaisia huutoja. Esimerkiksi ruoasta voidaan kiittää huutamalla yhteen ääneen Emännälle kiitos!, ja iltanuotioesitykselle huudetaan Hyvä kiva bra, antaa tulla lisää vaan!. Myös partiolaisten ryhmillä on omat huutonsa, esimerkiksi: Missä parhaat teltat, majat, siellä Puijon Pakertajat! Aa-aa-alppi, kovempi kuin kalkki. Kauris, kauris, parempi kuin nauris! Koudat, kova koo, kovempaa ei oo, eikä tuu! TEHTÄVÄ: OMA HUUTO Keksikää tekin ryhmällenne oma huuto. Voitte miettiä huutoa ensin pienissä ryhmissä, ja äänestää sitten ehdotuksista parhaan. Jos koulusta osallistuu Seikkailuviikkoon useampi luokka, voitte järjestää luokkien välisen kilpailun parhaasta huudosta. 5

6 Ryhmän lippu tai viiri Partiolaisten ryhmillä, esimerkiksi lippukunnilla eli paikallisyhdistyksillä ja sudenpentulaumoilla, on tunnuksena omat lippunsa ja viirinsä. TEHTÄVÄ: LIPPU TAI VIIRI Askarrelkaa ryhmällenne oma lippu tai viiri. Jokainen oppilas, pari tai ryhmä piirtää ensin oman ehdotuksensa, joista valitaan yksi. Viirin tai lipun voi tehdä kankaasta tai nahasta, johon liimataan toisesta kankaasta tai nahasta leikattuja kuvia ja kirjaimia. Kuviot voi myös painaa kankaanpainantaväreillä. Lippu tai viiri kiinnitetään keppiin nauhoilla, ja ripustetaan luokan seinälle. 6

7 7

8 Lisää partiotapoja Päivän hyvä työ Partiossa pyritään siihen, että jokainen tekisi päivän aikana ainakin yhden hyvän työn. Päivän hyvä työ voi olla jotain aivan pientä, kuten kaverin auttamista läksyissä, tiskikoneen täyttämistä ja tyhjentämistä kotona tai roskan poimimista maasta. Opettaja voi kannustaa lapsia tekemään päivän hyvän työn joka päivä Seikkailuviikon aikana, ja voitte myös keskustella hyvistä töistä yhdessä. Jos lapset tekevät viikon aikana vähintään yhden päivän hyvän työn kotona, he voivat pyytää sen tekemisestä huoltajalta allekirjoituksen seikkailukorttiinsa ja saada päivän hyvä työ -tarran. Kättely Partiolaiset kättelevät vasemmalla kädellä. Tapa on tuotu Afrikasta, jossa soturit kantoivat kilpeä vasemmassa kädessä. Kun he tapasivat henkilön, johon luottivat, he laskivat kilpensä ja kättelivät vasemmalla kädellä. Lisäksi vasen käsi on lähempänä sydäntä kuin oikea. Vasemmalla kädellä kättelyä voi harjoitella seuraavan leikin avulla. Kun vastaasi tulee partiolainen, kättelet häntä ja sanot oman nimesi. Sen jälkeen otat kättelemäsi kaverin nimen ja jatkat se nimi omanasi kättelemään seuraavaa. Jälleen vaihdat nimesi siihen, jonka kuulet kättelemältäsi kaverilta. Lopulta kun päädyt kättelemään henkilöä, jolla on sinun nimesi, putoat pois pelistä. Partionimi Partiossa voidaan keksiä jokaiselle omat partionimet. Ne ovat eräänlaisia lempinimiä, jotka saattavat säilyä partiolaisella läpi elämän. Joissain lippukunnissa partiolainen ei itse saa keksiä partionimeään, vaan muut partiolaiset antavat sen hänelle. Partionimi voi olla melkein mikä vain, mutta usein se liittyy jotenkin partiolaisen luonteenpiirteisiin tai etu- tai sukunimeen. Se voi myös tulla jostain hauskasta lausahduksesta tai tapahtumasta. Keksikää kaikille ryhmänne jäsenille omat partionimet. Jos haluatte, voitte käyttää niitä koko Seikkailuviikon ajan. 8

9 Partiotervehdys Kaikilla partiolaisilla on yhteinen tervehdys. Se tehdään oikealla kädellä nostamalla kaksi sormea ohimolle, jolloin ne kuvastavat sudenpäätä ja korvia. Peukalo pidetään pikkurillin päällä merkkinä siitä, että isompi suojelee pienempää. Voitte sopia käyttävänne partiotervehdystä Seikkailuviikon aikana esimerkiksi aamuisin. Haastetta saadaan, kun yritetään tehdä kättely ja tervehdys yhtä aikaa. (Vanhemmillekin partiolaisille se on välillä haastavaa!) Sisaruspiiri Partiossa päivä päätetään sisaruspiirillä. Siinä ollaan ringissä ja pidetään vierustoveria kädestä kiinni. Käsivarret ovat ristissä niin, että vasen käsi on oikean päällä. Sisaruspiirissä lausutaan yhteen ääneen seuraava loru käsiä heilutellen hiljakseen ylhäältä alas: Hyvää yötä, onni myötä, kiitos tästä päivästä, se oli kiva! Sisaruspiirissä voidaan myös laittaa liikkeelle sähkötys (kädenpuristus). Siinä joku aloittaa puristamalla vierustoverinsa kättä ja tämä laittaa puristuksen eteenpäin toiselle vierustoverilleen. Sähkötys tehdään silmät kiinni, niin ettei kukaan kurki, missä sähkötys etenee. Jos tämä sujuu hyvin, voidaan sähkötys laittaa suuressa ryhmässä menemään myös molempiin suuntiin. Lisäksi sisaruspiirissä voidaan laulaa tai kertoa tarinoita ennen lorun lausumista. Partiohuivi Partiohuivi on tärkeä osa partiolaisen pukeutumista ja kaikilla maailman partiolaisilla on huivit. Partiohuivi on tasasivuisen kolmion muotoinen, ja Suomessa sen yleisin väri on sininen. Jokaisella lippukunnalla on oma huivinsa. Huivi kääritään pitkältä sivulta ja kannetaan niin, että suorakulma jää niskan kohdalle. Huivia pidetään kaulassa aina partiotapahtumissa ja -kokouksissa. 9

10 Partioleikkejä ja -lauluja Naapurin täti (laululeikki) Leikin vetäjä: Naapurin täti tuli leirille, toi mukanaan tuliaisia paljon jänniä tavaroita Kysy reilusti vaan millaisia. Muut leikkijät: No millaisia? Käsiveivin (heilutetaan oikealla kädellä) Naapurin täti tuli leirille... Kärpäslätkän (heilutetaan vasenta kättä) Bassorummun (poljetaan oikealla jalalla) Polkupyörän (poljetaan vasemmalla jalalla) Hulahulavanteen (pyöritetään lantiota) Sähköhammasharjan (heilutetaan päätä) Ja muurahaisia (juostaan ympyrää ja yritetään raapia ja ravistella muurahaisia pois) Oopuli taipuli Oopuli taipuli taspuli taipuli taapuli too Oopuli taipuli taspuli taipuli taapuli too Oi Serafina, oi sierra amba, Oi Serafina, sierra amba, amba, amba, amba... Lauletaan vuorolauluna niin että toinen ryhmä laulaa ambaa ja toinen laulun sanoja ja sitten vaihto. Jos sull lysti on Jos sull lysti on, niin kätes yhteen lyö Jos sull lysti on, niin kätes yhteen lyö Jos sull lysti on, niin tiedät sen, ja varmaan myöskin näytät sen. Jos sull lysti on, niin kätes yhteen lyö.... niin sano: Tottakai!... niin pöytään naputa... niin jalkaa tömistä... niin nouse seisomaan. 10

11 Hai-leikki Vauvahai, pam pam padamppadam äitihai, pam pam padamppadam isähai, pam pam padamppadam vaarihai, pam pam padamppadam tyttö ui, pam pam padamppadam hai hyökkää, pam pam padamppadam Viljami pelastaa, pam pam padamppadam tuhma hai, pam pam padamppadam Vauvahai: kaksi sormea muodostaa hain kidan ja suu aukeaa ja sulkeutuu Äitihai: käsi muodostaa kidan Isähai: ranteet yhteen ja kämmenet aukeaa kidaksi Vaarihai: nyrkit olkapäille ja kyynärpäät päällekkäin Tyttö ui: sammakkouintia. Hai hyökkää: kahmaisuja käsillä Viljami pelastaa: soutaa apuun ja hakkaa haita Tuhma hai: torutaan sormea heiluttaen Laurenzia Laurenzia pieni, Laurenzia vaan, milloin sinut taas nähdä saan? Kun on maanantai (Sama alusta, mutta maanantaina jälkeen lauletaan Kun on tiistai eli) Laurenzia pieni, Laurenzia vaan, milloin sinut taas nähdä saan? Kun on maanantai Kun on tiistai Alusta niin monta kertaa, että päästään luettelemaan kaikki viikonpäivät. Jokaisen Laurenzian ja viikonpäivän kohdalla mennään kyykkyyn. Laulu lauletaan piirissä käsistä kiinni pitäen. Piiri pyörii koko ajan. Leipuri hiiva Työnnän pullat uunihin, vedän valmiit takaisin, näen piipusta kun savu kohoaa. Leipuri Hiiva, hän asuu Kumputiellä, hän pullat, kaakut leipoo siellä. Näen piipusta kun savu kohoaa. 11

12 Kädentaidot Majavat ja näppärät näpit Kun Majavat pitivät evästaukoa seikkailuretkellään, heidän jalkojensa juureen ilmestyi pikkuruinen tonttu-ukko. Tonttu taikoi Majavat sadan vuoden takaiseen maailmaan, suuren talon pirttiin, jossa ikkunan ääressä istui mummo ompelemassa. Hitaasti ja huolellisesti pisto kerrallaan valmistui paidan sauma. Anteeksi vaan, mutta eikö tuo ole kamalan raskasta ja hidasta? Miksei täti käytä ompelukonetta? rohkeni Timi kysyä. Samassa tupsahti tonttu jälleen näkyviin. Se tepasteli edestakaisin pirtin lattialla ja pudisteli päätään: Koneita ja koneita. Kyllä sitä ennen vanhaan selvittiin ilman koneita niin pelloilla kuin pirtissäkin. Käsin tehtiin kaikki. Itse tehtiin vaatteet ja huonekalut, suutari teki kengät ihmiselle, seppä hevoselle. Hevospelillä kuljettiin ja kynttilöitä poltettiin. Tavarat tehtiin kestämään isältä pojalle, ja hyvässä talossa ne kestivätkin, kun korjattiin ja pidettiin kunnossa. Tonttu jatkoi jupinaansa: Katsokaa tätä takkiani, paikka on paikan päällä, mutta vielä se lämmittää. Kappas vain, tuosta taas repsottaa. Otapas poika neula ja lankaa ja korjaa joutessasi tuo repale! Tonttu kiskaisi takin päältään ja nakkasi sen silmät ilkikurisesti vilkkuen Mikin polville. Arvatkaapas, mitä Mikki teki? No paikkasi tietenkin sen takin kyllähän jokainen sudenpentu osaa lankaa ja neulaa käyttää! Näppärät näpit ovat tosi hieno juttu ja onneksi kädentaidoissa voi aina kehittyä. 12

13 Alaluokkien kädentaitotehtäväksi voitte valita toisen seuraavista: Huom! Kun liimaat osia, anna liiman kuivahtaa ennen seuraavaa työvaihetta. Sudenpentu-käsinukke Käsinuken avulla on helppo kertoa jännittäviä seikkailutarinoita. Jokainen oppilas voi tehdä itselleen oman sudenpentunuken, tai voihan se olla jokin muukin eläin. 1. Pujota sukka käteesi. Merkitse tussilla sopivat paikat sudenpennun silmille. 2. Liimaa huopapalaset tai ompele napit sudenpennun silmiksi. 3. Merkitse korvien ja kuonon paikka. 4. Liimaa korvat paikoilleen. 5. Ompele kuonon nappi tai liimaa kuono huopapalasesta. 6. Ompele korvien väliin vähän turkkia. Tarvikkeet: Ehjä pariton sukka Napit silmiksi ja ehkä myös kuononpääksi Villalankaa turkiksi ja ompeluun Silmäneula Askarteluhuopaa korviksi Liimaa korvien kiinnittämiseen 13

14 Tuluskukkaro Seikkailuretkelle lähtiessä on hyvä pakata mukaan erityisesti tulentekovälineet eli tulukset. Tuluskukkaroon mahtuu myös muuta pientä ja tärkeää, kuten minitaskulamppu, linkkuveitsi ja vähän kuivia sytykkeitä. Tuluskukkaron voit valmistaa joko nahasta, paksusta huovasta tai vahakankaasta. Tarvikkeet: - Nahkaa, askarteluhuopaa tai vahakangasta - Sakset - Reikäpihdit - Paksua puuvillalankaa ompeluun - Silmäneula - Nyöriä pussin suun sulkemiseen LEIKKI: KIMIN KOE Kimin koe testaa huomiokykyä, tarkkaavaisuutta, eri aistien käyttöä ja muistia. Kimin kokeen nimi tulee Rudyard Kiplingin kirjasta Kim ja siinä esiintyvästä pojasta nimeltä Kimball Kim O Hara. Kirjassa jalokivikauppias testaa Kimin huomiokykyä erilaisilla timanteilla. Tavallisimmin Kimin kokeessa on esineitä, jotka ovat näkyvillä vain lyhyen ajan. Sen jälkeen testattavien on muistettava, mitä esineitä oli ja/tai missä järjestyksessä ne olivat. Kimin koetta voidaan leikkiä myös niin, että yksi esine poistetaan, kun leikkijöiden silmät ovat suljettuina. Voittaja on se, joka ensimmäisenä huomaa, mikä esine puuttuu. Voitte leikkiä Kimin koetta esimerkiksi erilaisilla askartelu- ja käsityötarvikkeilla. 14

15 1. Leikkaa saksilla tai katkoteräveitsellä tuluskukkaron pohjaksi pyöreä kappale, jonka halkaisija on 10 cm ja seinäkappaleeksi pala, joka on 33 cm x 15 cm. Rei itä ommeltavat reunat, seinäkappaleen lyhyet sivut, alareuna ja pyöreä pohjakappale Ompele seinäkappaleen lyhyet sivut yhteen luotopistoilla siten, että siitä tulee lieriö. Ompele lieriön alareuna kiinni pyöreään pohjaan. Rei itä yläreuna ja pujota siihen nyöri. 15

16 Jäljitys Majavat ja outojen merkkien arvoitus Majavat olivat retkellä ja marssivat peräkanaa polkua pitkin. Yhtäkkiä he huomasivat outoja merkkejä polun varressa. Kun he ihmettelivät niitä, kuningashirvi ilmestyi heidän luokseen ja kertoi merkkien tarinan: Tiedättehän, että metsät ovat kautta aikojen olleet täynnä tonttuja, keijuja ja maahisia. Taru kertoo, että eräs maahinen kätki juuri tähän metsään aarteen ja merkitsi polun aarteen luo omilla salaperäisillä merkeillään. Maahinen itse muutti kuitenkin riihitontuksi erään taitamattoman talonpojan luokse, eikä niiltä töiltään ehtinyt takaisin aarretta noutamaan. Jos osaatte ratkaista salamerkkien arvoituksen ja löydätte aarteen, se on teidän. Ja jos joskus tarvitsette minua, kuiskatkaa sanat Alces alces, ja tulen avuksi. Hirvi hyvästeli lapset ja katosi metsän pimentoon. Lapset kumartuivat kiihkeästi tutkimaan maahan painuneita merkkejä: nuolia, ristejä, neliöitä. Nuolen nyt heti ymmärsi, mutta nuo muut merkit tätä tehtävää täytyi oikein pohtia. Nuoli on tietysti eteenpäin, neliö jossa on nuoli ja neljä kiveä tarkoittaa kenties viestiä neljän askeleen päässä nuolen suuntaan, risti kieltää jatkamasta eteenpäin... 16

17 TEHTÄVÄ: MAAMERKIT Harjoitelkaa maamerkkien tunnistamista ja jäljittämistä eli reitin seuraamista merkkien avulla. Opetelkaa ensin maamerkit (kuvassa). Voitte harjoitella niiden tekemistä erilaisista esineistä, luonnonaineksista (kepit, kivet, kävyt) tai niin, että lapset muodostavat merkit yhdestä tai useammasta henkilöstä. Sen jälkeen luokka voi jakautua kahtia ja ryhmät voivat tehdä toisilleen maamerkkiradat koulun pihalle tai lähimetsään. Merkit tehdään esimerkiksi kepeistä, kivistä ja kävyistä, ja niiden on oltava niin lähellä toisiaan, että niitä on helppo seurata. Merkit voi tehdä myös liidulla asvalttiin. Ennen radalle lähtöä lapsille kerrotaan, että merkkejä ei saa muuttaa eikä rikkoa. Radan päästä löytyy aarre tai viesti. Toinen vaihtoehto on, että opettaja tekee etukäteen radan koko luokalle. Tämä tehtävä sopii hyvin tehtäväksi myös partiolaisten vierailulla. Voitte sopia vieraiden kanssa, että he valmistelevat teille maamerkkiradan ja opettavat maamerkkejä. Jäljittää voi myös seuraamalla edellä kulkevan jättämiä kreppipaperimerkkejä. Jos koululla on valmis valokuvasuunnistuksen materiaali koulun pihasta tai lähiympäristöstä, voitte käyttää sitä jäljityksessä. VAARA OLEN MENNYT KOTIIN ODOTA TÄSSÄ KULJE NUOLEN SUUNTAAN KIIRUHDA NUOLEN SUUNTAAN JÄLJESSÄ TULEVAT TULKAA KOTIIN 17

18 Ensiapu Majavat auttavat hirvenvasaa Majavat olivat tutustuneet retkellään kuningashirveen. Sallitteko minun kysyä, oletteko kenties partiolaisia? hirvi kysyi lapsilta ja jatkoi: Ehkä voitte siinä tapauksessa auttaa... Hirvi kertoi huolensa. Hänen rakas vasansa oli loukannut jalkansa. Hirviemä oli tehnyt parhaansa, ja kuningas itse oli etsinyt apua kaikkialta, mutta kukaan ei ollut osannut parantaa vasan jalkaa. Vielä pystymme hänestä huolehtimaan. Mutta kun hän kasvaa suuremmaksi, hänen on tultava omin avuin toimeen, muuten hän joutuu toisten eläinten uhriksi. Sellainen on luonnon laki. Äsken vielä ylväs hirvi riiputti lohduttomana päätään. Lasten tuli hirveän sääli metsän valtiasta ja tämän lapsirukkaa. He pyysivät hirveä ohjaamaan heidät vasan luo ja lupasivat tehdä parhaansa vasan hyväksi. Vasa makasi raukeana maassa. Se tervehti lapsia lempeästi ynisten, mutta vetäytyi säikähtäen kauemmas, kun Tintti ryhtyi varmoin ottein tutkimaan loukkaantunutta jalkaa. Älä pelkää, me sudenpennut osaamme kyllä hoitaa tällaiset pienet vammat, rauhoittelivat Majavat vasaa. Pian oli jalka tukevasti sidottu ja vasa huomasi ihmeekseen, että uskalsi astua sille. 18

19 Tehtävät voi toteuttaa esimerkiksi pistetyöskentelynä. 1. Pieni haava Mitä pitää tehdä kun tulee pieni haava? Opettaja näyttää haavan puhdistamisen ja laastarin kiinnittämisen. Jakaudutaan pareihin ja jokainen saa itse keksiä, mihin on saanut haavan ja miksi. Haavan paikka näytetään parille ja pari saa putsata haavan desinfiointiaineeseen kostuttamallaan pumpulilla tai käsipaperilla ja laittaa päälle laastarin. Jos desinfiointiainetta ei ole saatavilla, juoksevalla vedellä huuhteleminen riittää pienen haavan puhdistamiseen. Haava-alue pitää vain silloin kuivata hyvin, jotta laastari tarttuu. Tarvikkeet: - Laastareita - Desinfiointiainetta / juoksevaa vettä - Pumpulia / puhdasta käsipaperia 19

20 Ensiapu 2. Avun hälyttäminen 112 Mikä on hätänumero? Missä tilanteissa sinne voi soittaa ja missä ei? Keksikää erilaisia tilanteita ja antakaa jokaisen harjoitella hätäilmoituksen tekemistä. Tilanteita voivat olla esimerkiksi suuri verenvuoto, tajuton joka ei herää ja tulipalo. Opettaja tai muu aikuinen toimii hätäkeskuksen työntekijänä ja vastaa oppilaiden soittoihin. Apukysymykset hätäkeskuspäivystäjää esittävälle opettajalle: - Kuka soittaa? - Mitä on tapahtunut ja kenelle? - Onko paikalla aikuisia? - Missä on tapahtunut, osoite? - Kertoo lapselle, mitä hänen tulee tehdä, esimerkiksi laittaa laastari. - Pyytää tarvittaessa jonkun tulemaan pelastushenkilökuntaa vastaan - Antaa luvan sulkea puhelimen. Kotona tai ulkona sattuvassa hätätilanteessa lapsi saattaa olla yksin ja joutua toimimaan nopeasti. Lapsen on hyvä osata soittaa hätänumeroon myös, jos aikuiselle sattuu jotain eikä muita aikuisia ole riittävän lähellä. Lasten kanssa tulee käydä huolellisesti läpi, miten ja millaisessa tilanteessa hätänumeroon soitetaan. Lapselle pitää myös opettaa, ettei 112-hätänumerolla saa leikkiä. Hätänumeroon voi soittaa myös ilman SIM-korttia tai saldorajasta huolimatta. Pilanpäiten tai vahingossa tehty soitto hätänumeroon saattaa viivyttää apua todellisilta avuntarvitsijoilta. Tositilannetta varten voi harjoitella etukäteen leikin avulla. 20

21 Paineside kämmenhaavaan Huom: Samaa tekniikkaa voidaan soveltaa kaikkiin suuriin haavoihin. 1. Aseta haavalle imevää materiaalia esim. sidetaitoksia. 2. Laita päälle painoksi esim. siderulla. 3. Kiinnitä napakasti joustositeellä. 4. Tue raaja kohoasentoon. 21

22 Ensiapu 3. Pyörtynyt Milloin joku saattaa pyörtyä? Onko joku pyörtynyt tai nähnyt toiselle käyvän niin? Onko jotain pyörryttänyt, vaikkei olekaan varsinaisesti pyörtynyt? Harjoitellaan pareittain pyörtyneen auttamista. Toinen antaa pyörtynyttä esittävälle oikean ensiavun. Pyörtyneen ensiapu: - Aseta pyörtynyt makuulle ja nosta jalat koholle. - Tarkista, että pyörtynyt hengittää normaalisti. - Huolehdi, ettei pyörtynyt pääse vahingoittamaan itseään. - Avaa ikkunat raittiin ilman saamiseksi. - Avaa kiristävät vaatteet. - Kohtaus menee ohi normaalisti 1-2 minuutissa. Ilmoita aikuiselle tai soita 112, jos: - Pyörtyminen ei mene ohi parissa minuutissa. - Pyörtymiseen liittyy muita oireita, esim. pyörtynyt kouristaa. - Tiedät, että pyörtyneellä on jokin pitkäaikaissairaus, esim. sokeritauti tai epilepsia. Heillä on ranneke tai kaulakoru, josta näkee tämän. - Pyörtynyt on kohtauksen jälkeen huonovointinen eikä tunne oloaan hetken levättyään virkeäksi. 22

23 4. Pieni palovamma Mistä voi saada palovamman? Onko joku saanut palovamman? Miltä palovamma näyttää? Rakkuloille palanut palovamma tai yli kämmenen kokoinen vamma vaatii aina aikuisen antamaa hoitoa. Punertavaa, lievää palovammaa hoidetaan huuhtelemalla viileällä tai huoneenlämpöisellä vedellä juoksevan veden alla vähintään kymmenen minuuttia mahdollisimman pian. Harjoitellaan pienen palovamman hoitamista. LEIKKI: LAASTARIHIPPA Laastarihipassa hippa ottaa muita kiinni tavallisen hippaleikin tapaan. Jos hippa koskettaa, joutuu kiinniotettu laittamaan kätensä laastariksi kosketuskohtaan. Jos hippa saa kiinni toisen kerran, laitetaan toinen laastari koskettamiskohtaan ja juostaan ilman käsiä. Kolmannesta kosketuksesta joutuu pois pelistä, koska laastareita ei enää ole käytettävissä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia, että ensimmäinen haava on jo parantunut ja laastarin voi siirtää uuteen paikkaan. Hippoja voidaan valita useampia eivätkä ne vaihdu ennen kuin opettaja vaihtaa uudet hipat. 23

24 Lähiluonto Majavat luonnonystävinä Kuningashirvi kertoi lapsille rakkaudella omasta valtakunnastaan: sen kelottuneissa puissa asuvista kolopesijöistä, sen ketuista ja mäyristä, rantojen majavista ja varovaisista metsälinnuista. Hirvi halusi myös tietää, miten eläinten asiat lasten kotikulmilla olivat. Oliko linnuille riittävästi pesäpaikkoja, mistä siilit löysivät turvallisia asuinpaikkoja, joko lapset tunsivat kaikki lähipuiston kasvit ja eläimet? Ja, kysyi hirvi vielä, voisivatko lapset yrittää omalta osaltaan auttaa niin eläimiä kuin kasvejakin selviytymään myös ihmisten lähellä? Ihan varmasti teemme parhaamme, lupasivat lapset ja hyvästelivät ystävällisen hirven, joka oli omassa valtakunnassaan kohdellut heitä niin hyvin. Toisilleen lapset lupasivat, että mikäli se Majava-laumasta riippui, pesäpönttöjä ja siilien pesäpaikkoja tulisi heidän kotikulmillaan aina olemaan riittävästi. 24

25 TEHTÄVÄ: LUONNON TAULU Etsitään pahvikehyksen tai sormien muodostaman kehyksen avulla itseä miellyttävä kuva lähiluonnosta. Ihaillaan lähiluonnon kauneutta. 25

26 Lähiluonto TEHTÄVÄ: PUUN TUNNISTUS Valitaan lähiluonnosta omat puut pienissä ryhmissä. Mitä puulajeja löytyy? Mistä oman puun lajin voi tunnistaa? Miltä oma puu tuntuu ja tuoksuu? TEHTÄVÄ: Eläinten havainnointi, äänien kuuntelu Mennään lähimetsään, puistoon tai vain koulun pihalle. Istutaan hiljaa. Mitä eläimiä näkyy? Onko maassa ötököitä, tai näkyykö lintuja? Mitä ääniä kuuluu? Onko jokin eläin käynyt täällä (syödyt kävyt, ulosteet)? Havainnot voi kirjata ylös kirjoittamalla tai piirtämällä. Täytyy olla ihan hiljaista, että kuulee ääniä ja linnut uskaltavat tulla lähelle. 26

27 LEIKKI: LUONTOSOKKO Sidotaan sokon silmät ja kuljetetaan hänet johonkin kohteeseen, esimerkiksi suuren männyn luo tai sammaleiselle kivelle. Sokko yrittää tunnustelemalla arvata, mikä se on. Leikkiä voidaan vaikeuttaa siten, että sokko tuodaan pois kohteen luota ja hän saa silmät avattuina näyttää, missä tunnusteltu kohde oli. LEIKKI: TUO MINULLE Opettaja antaa tehtävän: Tuo minulle Korostetaan, ettei elävistä kasveista saa repiä oksia, lehtiä tai neulasia. - kaksi erilaista tippunutta lehteä (tunnistatko puulajit?) - kaksihaarainen oksa - neljä eriväristä pikkukiveä - kolme neulasta - mitä lähiluonnosta voi löytyä Haetut asiat levitellään takaisin luontoon. Niistä voi myös rakentaa luontotaulut maahan ja ikuistaa valokuviksi. LEIKKI: PUUHIPPA Jokainen valitsee itselleen puun, jonka luokse menee. Vain valitut puut ovat mukana leikissä. Puut voidaan käydä läpi yksi kerrallaan ja nimetä ne. Yksi leikkijöistä jää ilman puuta. Hän huutaa: Vaihtakaa puuta! (Tai talo palaa, pakko vaihtaa tai vaihtakaa puuta ettei tarvitse huutaa versioita on useita.) Silloin jokainen juoksee jonkun toisen puun luokse, myös huutaja. Joka jää ilman puuta on seuraava huutaja. 27

28 Lisää tietoa partiosta Partio on vastavoima Miks mun pitäis ja Ei kuulu mulle -asenteille. Partiossa toimitaan ryhmissä, jotka noudattavat partio-ohjelmaa. Tärkeää on se, että saa tehdä itse. Pienimmätkin partiolaiset osallistuvat puuhiin vastuun antaminen nuorille on partion perusidea. Seikkailu ja elämykset kuuluvat partioon. Terve luottamus omiin kykyihin kasvaa! Ryhmässä oppii myös, että kaikkien ei tarvitse osata kaikkea eikä ole olemassa parasta partiolaista. Partiossa opitaan monenlaisia taitoja: liikutaan luonnossa kävellen, hiihtäen, kiiveten, meloen ja purjehtien. Osataan antaa ensiapua tai lauletaan iltanuotiolla ja kitara soi. Tunnetaan maamerkit ja yövytään tulilla. Partio antaa nuorille kansainvälisiä kokemuksia ja rakentaa kulttuurien välistä yhteisymmärrystä. Partio sopii kaikille, joita kiinnostaa monipuolinen ja luonnonläheinen toiminta yhdessä toisten kanssa. Partiota harrastetaan paikallisyhdistyksissä eli 750 lippukunnassa ympäri Suomen. Suomessa partiolaisia on ja koko maailmassa 45 miljoonaa. Partio on kaikille avointa ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta toimintaa. 28

29 Lippukunta osana partiomaailmaa Partiossa paikallisyhdistystä kutsutaan lippukunnaksi. Lippukunta on toiminnan perusyksikkö. Lippukuntia on suuria ja pieniä. Lippukunnat voivat olla joko tyttö-, poika- tai yhteislippukuntia. Suomen noin 750:stä lippukunnasta yli puolessa on jäseninä sekä tyttöjä että poikia. Monilla lippukunnilla on tukenaan taustayhteisö, joka voi olla seurakunta, aatteellinen tai uskonnollinen yhdistys, kunta, vanhempainneuvosto tai yritys. Lippukuntien yhteystiedot ja paljon muuta tietoa löydät täältä: www. paakaupunkiseudunpartiolaiset.fi Partio on organisoitu Suomessa kolmeen tasoon: paikallisyhdistyksiin eli lippukuntiin sekä näiden toimintaa tukeviin partiopiireihin ja keskusjärjestöön Suomen Partiolaisiin. Jokainen lippukunta kuuluu partiopiiriin, joita on Suomessa 10. Piirijako myötäilee maakuntajakoa. Järjestön keskustoimisto, Partioasema, sijaitsee Helsingin Töölössä. Maailmassa on kaksi partiolaisten maailmanjärjestöä, joihin myös Suomen Partiolaiset kuuluu: The World Association of Girl Guides and Girl Scouts (WAGGGS) ja World Organisation of the Scout Movement (WOSM). Näiden kahden maailmanjärjestön kautta partiotoiminta nivoutuu yhtenäiseksi. Suomen Partiolaiset ja keskusjärjestön kautta kaikki partiolaiset ovat molempien kattojärjestöjen jäseniä. Partiolupaus ja -laki ovat yhteisiä kaikille maailman partiolaisille. 29

30 Partio kuuluu kaikille ja kaikenikäisille! 1. Sudenpennut 2. Seikkailijat Sudenpennut ovat 7 10-vuotiaita partiolaisia, joiden ryhmää kutsutaan laumaksi. Sudenpennut kokoontuvat kerran viikossa partiokololle. Laumailloissa leikitään, seikkaillaan ja opetellaan kädentaitoja. Lisäksi osallistutaan retkille, leireille ja sudenpentukisoihin sekä -tapahtumiin. Seikkailijat ovat vuotiaita partiolaisia, jotka opettelevat partion perustaitoja ja retkeilevät paljon. Seikkailijat kokoontuvat joukkueensa kanssa viikoittain. Seikkailija taivaltaa tutkimusmatkailijan lailla: niin retkikeittimet, ensiapu, rakentelu kuin solmutkin tulevat tutuiksi. 3. Tarpojat Tarpojat eli vuotiaat partiolaiset toimivat vartioissa, tytöt ja pojat omissaan. Vartiot kokoontuvat viikoittain. Tarpojien ohjelmassa korostuu yhdessä toimiminen ja kavereiden kanssa koetut elämykset. Noin kerran kuukaudessa järjestettävissä ikäkauden yhteisissä tapaamisissa (retkillä, leireillä, kursseilla tai muissa tapahtumissa) tarpojat tapaavat lippukunnan muita tarpojia. 30

31 Tytöille ja pojille, lapsille, nuorille ja aikuisille 4. Samoajat 5. Vaeltajat Samoajat ovat vuotiaita partiolaisia. Samoajien partio-ohjelmaan kuuluu olennaisena osana ryhmänohjaajakoulutus ja johtamisharjoittelu. Samoajat toimivat tarpojaikäisten vartionjohtajina. Samoajat suunnittelevat toimintaansa yhdessä aikuisen luotsinsa kanssa ryhmän kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Samoajat toimivat viikoittain kokoontuvissa vartioissa, jotka tekevät myös retkiä ja osallistuvat leireille ja tapahtumiin. Vaeltajien, vuotiaden vaeltajien ohjelmaan kuuluu niin Suomesssa kuin ulkomaillakin toteutettavia projekteja, joissa tutustutaan muiden paikkakuntien ja maiden partiolaisiin. Kukin vaeltaja tekee henkilökohtaisen suunnitelman eli vaelluskartan, jossa hän valitsee itselleen sopivimmat aktiviteettien suoritusvaihtoehdot. Vaeltajaohjelma huipentuu valtakunnalliseen päätösseremoniaan. 6. Aikuiset Aikuisilla tarkoitetaan yli 22-vuotiaita partiolaisia. Aikuiset tukevat lasten ja nuorten toimintaa osallistumalla viikkotoimintaan, retkille ja leireille. Lasten ja nuorten kanssa toimimisen lisäksi partio kannustaa aikuisia kouluttautumaan. Aikuinen voi kouluttautua partiossa muun muassa eri ikäkausiryhmien johtajaksi, lippukunnan johtajaksi, projektin johtajaksi ja kouluttajaksi. Lisäksi hän voi kasvattaa taitojaan erilaisilla kursseilla, joissa opitaan niin erätaitoja, ensiapua, leikkiä kuin partiokisojen järjestämistäkin. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa partioharrastusta tai jatkaa sitä! 31

32 Partio on elämää ja seikkailua. Partiossa toimitaan luonnossa, opitaan uusia asioita, toimitaan yhdessä ja ennen kaikkea saadaan uusia kavereita! Partio on hauskanpitoa, jolla on tarkoitus. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry Töölönkatu 55, Helsinki P. (09)