JOROISTEN KUNTA O T. Kaavaselostus H A R J U. 2.ehdotus T FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P12944

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOROISTEN KUNTA O T. Kaavaselostus H A R J U. 2.ehdotus T FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.4.2015 368-P12944"

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JOROISTEN KUNTA KOTKATHARJU-VALVATUS K OSAYLEISKAAVA O T K Kaavaselostus A 2.ehdotus T H A R J U Kaavaluonnos nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävillä: FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P12944

2 Kaavaselostus I 2. ehdotus SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIEDOT Suunnittelualue Suunnittelutilanne Yleiskaavaa varten laaditut selvitykset NYKYINEN MAANKÄYTTÖ Asutus ja vapaa-ajanrakentaminen Maanomistus Elinkeinot ja palvelut Tie- ja vesiliikenne Suojelu LUONNONYMPÄRISTÖ Kallio- ja maaperä Maisema Pohjavedet Pintavedet Kasvillisuus Nisäkkäät Linnusto Kalasto Luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet Kylien lähialueet Muu kaava-alue Maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet KULTTUURIYMPÄRISTÖ Arvokkaat kulttuuriympäristöt ja rakennussuojelukohteet Esihistorialliset kohteet TAVOITTEET Yleistavoitteet ja suunnitteluperiaatteet Paikalliset tavoitteet Virkistyskäyttö Elinkeinot, palvelut Matkailu Liikenne ja infrastruktuuri Rakentaminen MITOITUSPERUSTEET Mitoitusnormit rantavyöhykkeellä Rakentaminen kyläalueella Rakennusoikeuden laskentaperiaatteet Kaava-alueen mitoitusvyöhykkeet Yleistä Mitoitusvyöhykkeet Arvokkaiden luontokohteiden ja kulttuurihistoriallisten kohteiden huomioiminen... 36

3 Kaavaselostus II 2. ehdotus 7 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Yleisperustelu ja -kuvaus Kokonaismitoitus Aluevarausten pääperustelut Rakentaminen Kyläalueet Kulttuuri- ja luonnonympäristö Työpaikat, palvelut ja luonnonvarat Virkistysalueet Liikenne Vesialueet Maa- ja metsätalousmaat Erityisalueet TOTEUTTAMINEN Osayleiskaavan oikeusvaikutukset Rakennuslupakäsittely osayleiskaava-alueella Ohjeet loma-asutuksen jätevesien käsittelylle ja jätehuollon järjestämiselle VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleistä Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen Vaikutukset luontoon Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön SUUNNITTELUVAIHEET Liitteet: Liite 1. Kaavakartta ja määräykset Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Luontoselvitys (+ 7 liitettä) Liite 4. Muinaisjäännösinventointiraportti Liite 5. Mitoitustaulukko Liite 6. Mitoitusaluejako Liite 7. Valvatuksen ranta-asemakaavakartta ja määräykset Liite 8. Teemakartta kyläverkosta, palveluista ja liikenneverkosta Liite 9. Vastineet luonnoksesta annettuun palautteeseen. Liite 10. Vastineet ehdotuksesta annettuun palautteeseen.

4 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 1 (63) JOROISTEN KUNTA KOTKATHARJU- VALVATUS OSAYLEISKAAVA Nyt käsillä oleva asiakirja käsittää Joroisten kunnan Kotkatharjun ja Valvatuksen lähivesistöjen alueelle käynnistämän osayleiskaavan kaavaselostuksen. Oikeusvaikutteinen osayleiskaava laaditaan rantavyöhykkeille. Rantaviivaa alueella on noin 52 km, ns. muunnettua rantaviivaa noin 27 km. Alueelle on aiemmin laadittu Valvatuksen ranta-asemakaava. Alueella ei ole muita voimassa olevia ranta-asema- tai yleiskaavoja. Suunnittelutyöstä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä ovat vastanneet maankäytön suunnittelun osalta diplomi-insinööri Timo Leskinen, arkkitehti Virpi Leminen ja LuK Pasi Ronkainen.

5 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 2 (63) 1 PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Varkauden kaupunkiin, VT 23:een ja Kuvansin yleiskaava-alueeseen, idässä Saimaan alueen rantaosayleiskaavaan, etelässä rautatiehen, Pieksämäentiehen, Kirkonkylän osayleiskaavaan, Maavesi - Sysmä - Paro rantaosayleiskaavaan ja lännessä likimäärin Vuorijärvet Italiantien linjaan. Alueeseen kuuluvat Kotkatjärvi, Valvatus, Kolma, Säynelampi, Liesunlampi Pajulammit, Vuorijärvien eteläosa, Kauhinlampi, Särkijärvi, Kolmisoppi, Tervalampi, Tiitunlampi, Likolampi, Huutlampi, Pietilampi, Kalalampi, Konttilampi, Kissalampi, Utulampi, Pieni Mula, Honkalampi, Ruutanalampi, Köllinen, Kiertolampi ja Kiertojoki. Rantaviivaa alueella on n. 52 km. Suunnittelualueen sijaintikartta.

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 3 (63) 1.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten. että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen (Valtioneuvosto , päivitetty ), joista neljä koskee tätä yleiskaava-aluetta: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto - Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maakuntakaava Maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama Etelä-Savon Maakuntakaava ilmenee oheisesta kuvasta. Maakuntakaavassa on osoitettu mm. valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, luonnonsuojelualueita, arvokkaita harjualueita, pohjavesialueet sekä Kotkatharjun virkistysmatkailualue. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu maantiet, rautatiet, sähkönsiirtolinjat sekä retkeily ja moottorikelkkareitit. Kuva: Ote maakuntakaavasta Maakuntakaavan merkintöjä suunnittelualueella ovat: Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla erityisiä ympäristöarvoja:

7 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 4 (63) MY Kissalampi, valtakunnallisesti arvokas pienvesi Virkistysmatkailualue V-rm 4.60 Kotkatharju. Arvokkaat geologiset muodostumat ge Kotkatharjun ympäristö ge Kolmankangas-Punkaharju ge Akonniemi-Ukonniemi Rakennettu kulttuuriympäristö ja kulttuurimaisemat: mav Järvikylän kulttuurimaisema, valtakunnallisesti arvokas mav Huutokosken rautatieasema, valtakunnallisesti arvokas ma Lapinmäki-Pasalankylä-Ryyhtölä maisema, maakunnallisesti arvokas Lapinmäki-Pasalankylä-Ryyhtölän maisema-alueella sijaitsevat yksittäiset kohteet: Pasala, valtakunnallisesti arvokas ma Torstila, maakunnallisesti arvokas ma Huutokosken kansakoulu, maakunnallisesti arvokas ma Vättilän hovi, maakunnallisesti arvokas Tärkeä pohjavesialue: pv Kotkatharju, pv-tunnus pv Kolma, pv-tunnus pv Tervaruukinsalo, pv-tunnus Muinaismuistokohteet: Muinaismuistokohteet on esitetty maakuntakaavan liitekartalla Luonnonsuojelualueet: SL Kotkatharju, natura SL Tiitunlampi, natura SL Mulajärvi, lintuvesiensuojeluohjelma, natura SL Eteläselän lehto Maa-ainesten ottoalue: EO , Kaislaharju, kalliokiviaineksen otto Lisäksi kaavassa on osoitettu maantiet, rata, moottorikelkkareitit ja veneväylät sekä teknistä verkostoa. Yleiskaavat Suunnittelualueella ei ole voimassaolevia yleiskaavoja. Suunnittelualue rajautuu koillisosassa Joroisten ja Varkauden väliseen kuntarajaan. Varkauden puolella on voimassa Mula-Ruokojärvi osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa

8 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 5 (63) Karttaote Varkauden kaupungin Mula-Ruokojärvi osayleiskaavasta. Varkauden Mula-Ruokojärvi osayleiskaavassa on kuntien välisen rajan tuntumaan osoitettu luonnonsuojelualue, maa- ja metsätalousalueita ja lomaasuntoalueita. Kolmisopen Varkauden puolen rannoille on osoitettu yhteensä 4 loma-asunnon rakennuspaikkaa, joista kolme on olemassa olevia. Kolmisopen pohjoisosan, Ruutananlammen ja Honkalammen ympäristöt on lisäksi osoitettu alueiksi, joilla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Asemakaavat/ ranta-asemakaavat Alueella on voimassa Valvatuksen ranta-asemakaava. Kyläalueille on laadittu 80-luvulla kyläsuunnitelmat. Rakennusjärjestys Kaikkea rakentamista ohjaa kuntakohtainen rakennusjärjestys. Joroisten kunnan rakennusjärjestyksessä on mm. seuraavia osayleiskaava-alueen rakentamista koskevia määräyksiä: Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri. Rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä, naapurin maasta, muista rakennuksista sekä rantaviivasta. (MRL 116 ). JJR -kuntien alueella uuden rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m2 ympärivuotisessa asuinkäytössä, 3000 m2 lomaasuntokäytössä, 3000 m2 ympärivuotisessa asuinkäytössä, jos kunnallistekniikka käytettävissä ja m2 suunnittelutarvealueella.

9 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 6 (63) Rakennuspaikan jolla pidetään hevosia, tulee olla tarkoitukseen riittävän suuri. Pinta-alan suositellaan olevan vähintään 1 ha ensimmäistä hevosta kohti ja 0,5 ha lisää kutakin lisähevosta kohden. Saari, jonka pinta-ala on alle 1 ha, ei muodosta rakennuspaikkaa. Rantaan rajoittuvan uuden rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Rakennusoikeus yleensä Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma- tai asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia sekä vierasmajan. Rakennusoikeus yleensä 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 1000 k-m2. Rakennusoikeus lomarakennuspaikalla 5 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 250 k-m2. Maatalouteen, matkailuun, kaupankäyntiin ja teollisuuteen liittyvä rakentaminen voi ylittää sallitun rakennusoikeuden sekä rakennusten lukumäärän. Erityisarvoja omaavien rakennuspaikkojen rakennusoikeutta tulee käsitellä tapauskohtaisesti. Tällaisia alueita ovat esim. pienet saaret, lampien rannat, joenvarret, maisemallisesti tai luonnonarvojen kannalta merkittävät alueet jne. Rakennusoikeus ranta-alueilla Lomarakennuspaikalla rakennusoikeus on 80 k-m % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 200 k-m 2. Asuinrakennuspaikalla rakennusoikeus on 5 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 300 k-m 2. Etäisyydet Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä. Etäisyyksistä voidaan poiketa asianomaisen naapurin suostumuksella. Asuinrakennuksen tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman asuinrakennusta koskevat vaatimukset. Asuinrakennuksen etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 40 m. Lomarakennuksen etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m, jos rakennuksen kerrosala on pienempi kuin 80 k- m2. Lomarakennuksen etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 40 m, jos rakennuksen kerrosala on suurempi kuin 80 k-m2. Rantasaunan kerrosala voi olla enintään 25 k-m2. Rantasaunassa voi olla parvi, jonka maksimi korkeus on mm. Katettua terassia voi olla enintään 20 m2. Rantasaunan etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 15 m. Pienehkö rantasauna (15 k-m2 ja katettu terassi

10 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 7 (63) 10 m2) voi olla 10 metrin etäisyydellä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Savusaunan kerrosala voi olla enintään 15 k-m2. Katettua terassia voi olla enintään 10 m2. Savusaunan etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 10m. Savusaunan etäisyyden tulee olla muista rakennuksista vähintään 15m. Savusaunan etäisyyden tulee olla naapurin rajasta vähintään 15 m ja naapurin rakennuksesta 20m. Vierasmajan rakentaminen on sallittu jos rakennuspaikan koko on riittävän suuri (yli 5 000m2). Vierasmajassa sallittuja tiloja ovat oleskelutilat, makuutilat, keittiö, WC ja pesutilat. Vierasmajassa voi olla tulisija. Vierasmajassa ei saa olla saunaa. Vierasmajan suurin sallittu pinta-ala on 40 k-m2. Vierasmajan etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 40 m ja rakennuksista on muodostuttava kokonaisuus. Jos vierasmajan etäisyys on alle 40 metriä rantaviivasta, tulee lomarakennuksen etäisyyden olla vähintään 40 metriä rantaviivasta. Vierasmaja on rakennuspaikalla olevan päärakennuksen talousrakennus eikä muodosta uutta rakennuspaikkaa. Talousrakennuksia ovat mm. autotallit, varastot, aitat, joiden pinta-ala on yli 30 k-m2. Talousrakennuksen etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. 1.3 Yleiskaavaa varten laaditut selvitykset Yleiskaavatyön yhteydessä on tehty seuraavat selvitykset ja suunnitelmat joita on hyödynnetty laadittaessa yleiskaavaa ja arvioitaessa sen vaikutuksia: - Luonto- ja maisemaselvitys, (FCG Finnish Consulting Group ja Jouni Borgman 2011) - Maa-ainestenottosuunnitelman päivitys (FCG Finnish Consulting Group 2011) - Muinaisjäännösinventointi, (Mikroliitti Oy 2010) - Lisäksi on selvitetty mahdollisuutta tuulivoima-alueiden osoittamiseen kaavassa. 2 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ 2.1 Asutus ja vapaa-ajanrakentaminen 2.2 Maanomistus Suunnittelualueella sijaitsevat Huutokosken, Kolman, Kuokkalan, Palviaisen, Tahkorannan ja Lapinmäen kyläalueet. Noin 200 metrin levyisellä rantavyöhykkeellä sijaitsee suunnittelualueella 17 asuinrakennusta ja 45 lomarakennusta. Kaava-alueen rannat ovat enimmäkseen yksityisessä omistuksessa.

11 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 8 (63) 2.3 Elinkeinot ja palvelut 2.4 Tie- ja vesiliikenne Alue sijaitsee Joroisten ja Varkauden keskustojen välillä, joten alue tukeutuu näihin palveluihin. Joroisten keskustaajama sijaitsee suunnittelualueesta katsoen eteläpuolella ja Varkauden keskusta pohjoispuolella. Myös Kuvansin taajama sijoittuu suunnittelualueen koillispuolelle sen välittömään läheisyyteen. Kolman kylällä toimii koulu. Suunnittelualueella ovat myös Järvikylän puutarhat sekä Huutokoskella sijaitsevat hoitokoti ja taimitarha. Vanhan viitostien varrella harjoitetaan metalliteollisuutta. Suurin osa suunnittelualueesta on maa- ja metsätalouskäytössä. Alueella on tällä hetkellä voimassa olevia maa-ainesten ottolupia eniten kaava-alueen etelä/kaakkoisosassa, Kotkatharjun länsipäässä, vanhan ja uuden viitostien välissä ja niiden läheisyydessä. Myös Kaislaharjulla alueen itäosassa, Punkaharjulla alueen keskiosassa ja Pajulamminmäen läheisyydessä alueen pohjoisosassa on yksittäisiä voimassa olevia ottolupia. Alueella sijaitsevat seuraavat maantiet: - Valtatie 23 Pori- Joensuu - Valtatie 5 Helsinki- Sodankylä - Seututie 464 Palviainen-Rantasalmi-Parkumäki - Seututie 455 Särkimäki- Joroinen - Yhdystie 4557 Joroinen Häyrilä - Yhdystie 4558 Kaislaharju - Yhdystie Kolma - Yhdystie Kollinjoki - Yhdystie Järvikylä - Yhdystie Kolman as. - Yhdystie Hallamäki - Yhdystie Kerisalonsaari - Yhdystie Kotkalahti - Yhdystie Kuvansi

12 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 9 (63) Kuva: Ote tienumerokartasta 2.5 Suojelu 3 LUONNONYMPÄRISTÖ 3.1 Kallio- ja maaperä Suunnittelualue rajoittuu koillisessa Ruokojärven ja Mulan (FI ), lännessä Tervaruukinsalon (FI ) Natura-alueisiin. Kaakkoisosassa sijaitsee Kotkatharjun Natura-alue (FI ). Valtakunnalliset suojeluohjelmakohteet ja luonnonsuojelualueet sisältyvät Natura-alueisiin. Luonnonympäristön nykytila selvitettiin karttamateriaalin, kirjallisuuden ja maastokäynnin perusteella. Maastotyöt tehtiin kyläalueiden osalta ja Ranta-alueiden osalta maastotyöt tehtiin välisenä aikana. Työssä selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuva sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Lisäksi vesilinnustoa selvitettiin Valvatuksen ja Kolman osalta erillisellä maastokäynnillä Selvitys työstettiin kartoille ja raportiksi. Ohessa referoidut tiedot selvityksestä. Työ on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella (MRL 39 ). Lähtökohtana on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet, kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet sekä alueen maisemalliset erityispiirteet. Selvitysalueen kallioperä jakaantuu karkeasti kahteen osaan. Pohjois- ja itäosan kallioperä on pääosin granodioriittia, etelässä vallitsevat kiilleliuskeet ja

13 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 10 (63) 3.2 Maisema 3.3 Pohjavedet gneissit. Hapanta graniittia on selvitysalueen luoteisosassa, Vuorijärviltä Kolman luoteispuolelle. Graniittiesiintymää reunustaa idässä kiilleliuskekiillegneissiesiintymä. Emäksisistä kivilajeista amfiboliittia on luodekaakkosuuntaisina juonteina selvitysalueen läntisimmässä osassa Kydönmäen alueella sekä Valvatuksen Tamsinniemestä kaakkoon ja järven pohjoisosasta luoteeseen. Yleisin maalaji on moreeni. Kalliomaata, jossa on avokallioita tai maaperä on alle metrin paksuinen, esiintyy tyypillisesti laikuttain korkeimmilla mäillä. Mäkien väliin jää soiden turvemaita sekä hienojakoisia ja viljavia savi-, hieta- ja hiesukerrostumia, joille suurin osa alueen pelloista sijoittuu. Selvitysalueen länsiosan halki kulkee harjujakso, joka jatkuu luoteeseen Suonenjoelle ja kaakkoon Joroisten ja Kerimäen kautta Punkaharjulle. Selvitysalue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan, Suur-Saimaan seutuun. Saimaan suuret järvialtaat eivät enää ulotu alueelle. Näistä lähin, pohjoinen Haukivesi, jää selvitysalueen itäpuolelle. Järviä on alueella melko vähän ja ne ovat kooltaan pieniä. Lampia on jonkin verran. Jokireiteistä mainittavimpia ovat Kolmanjoki, pohjoinen Kirkkojoki, läntinen Kirkkojoki sekä Kolisevanjoki. Korkokuvaltaan seutu on matalahkoa. Maisemallista vaihtelua tarjoavat erilaiset harjumuodostelmat, joita on alueen etelä- ja kaakkois-osassa, mm. Joroisten taajaman tuntumassa. Harjumuodostelmien väliin jää alavia maisemaosuuksia, lähinnä peltomaisemia sekä selvitysalueen laajimmat järvialtaat Valvatus ja Kolma. Alueen pohjoisosa on laajalti metsäpeitteistä ja topografialtaan pienipiirteistä, osin kapeiden suojuottien ja osin pienten lampien rikkomaa seutua. Alueen suot ovat pääosin ojitettuja puustoisia soita. Selvitysalueella sijaitsee kolme vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Kotkatharjun pohjavesialue ( ) sijaitsee suunnittelualueen kaakkoisosassa, Kolman pohjavesialue ( ) eteläosassa ja Tervaruukinsalon pohjavesialue ( ) länsiosassa. Selvitysalueen pohjavesialueiden pinta-alat ja antoisuudet käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Pohjavesialue Luokka 1 Kotkatharju ( ) Pohjavesi-luokka Kokonaispinta-ala (km 2 ) 12,69 Muodostumisalueen pintaala (km 2 ) 8,49 Antoisuus (m 3 /d) Kolma ( ) 8,25 4, Tervaruukinsalo ( ) 23,58 17, Etelä-Savon ympäristökeskuksen vuonna 2009 laatiman Kotkatharjun geologisen rakennetutkimuksen perusteella Kotkatharjun vedenhankinnan kannalta parhaat alueet vaikuttavat olevan harjun luoteisosassa Valvatuksen suunnalla sekä kaakkoisosassa Likolamminharjun päässä.

14 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 11 (63) 3.4 Pintavedet 3.5 Kasvillisuus Selvitysalue kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen (04) ja Haukiveden-Kallaveden alueeseen (04.2). Pääosin selvitysalue (mm. Valvatus ja Kolma) kuuluu Haukiveden alueen (04.21) Kanavan-Kolmanjoen valuma-alueeseen (04.213). Itäosa kuuluu Haukiveden alueen Haukiveden lähialueeseen (04.211). Mulan ympäristö on Sorsaveden valuma-aluetta (04.26), Osmajoen aluetta (04.261). Selvitysalueen lounaisosa on Sysmäjärven valuma-aluetta (04.25) ja Välijoen-Sysmäjärven aluetta (04.251). Valvatus kuuluu Kanavan-Kolmanjoen valuma-alueeseen. Järven lähivalumaalueella on paljon peltoja. Valvatus on ruskeavetinen, runsashumuksinen ja rehevä. Ajoittain vesi on sameaa. Happitilanne on ollut vaihteleva ja pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne ajoittain huono. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Valvatuksen laskuoja on keinotekoinen vesimuodostuma. Järveä on aikoinaan laskettu, minkä seurauksen sen pinta-ala pieneni kolmannekseen, rantaviiva siirtyi enimmillään pari kilometriä ja satoja hehtaareja lisää viljelysmaata vapautui. Kolma sijaitsee Kanavan-Kolmanjoen valuma-alueella. Järvi on matala, tyypiltään keskihumuksinen, lievästi rehevä/rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan hyvä. Rehevöitynyttä järveä on kunnostettu kasvillisuuden niitolla ja roskakalapyynnillä. Selvitysalue sijaitsee eteläboreaalisella havumetsävyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella. Selvitysalueella on Järvi-Suomen kasvimaantieteelliselle alueelle tyypillisiä metsämaita. Harjualueilla vallitsevin metsätyyppi on puolukkatyypin (VT) mäntyvaltainen kuivahko kangas. Kallioisilla kumpareilla tavataan kanervatyypin (CT) kuivaa kangasta. Kuusimetsiä esiintyy säännöllisesti, mutta harvemmin laajoina kokonaisuuksia. Kuusimetsien vallitsevin metsätyyppi on varpuvaltainen mustikkatyypin tuore kangas (MT), mutta myös lehtomaisen kankaan kuusikoita (OMT) esiintyy. Lehtomaisilla kankailla lehtipuun, yleensä koivun osuus puustossa lisääntyy. Varpujen osuus vähenee ja ruohojen osuus kasvaa: esimerkiksi lillukkaa ja metsäkastikkaa voi olla runsaasti ja lajistoon ilmestyy mm. nuokkuhelmikkää, isotalvikkia, ahomansikkaa, sormisaraa ja karhunputkea. Paikoin voi esiintyä lehtolajejakin. Vesistöjen läheisyydessä yleistyvät sekapuustoiset ja lehtipuuvaltaiset metsät, joista osa on tuoreita ja osa lehtomaisia kankaita. Puhtaasti lehtipuuvaltaisia metsiä esiintyi lähinnä istutettuina entisille pelloille tai metsien uudistusaloille, usein rantojen läheisyyteen. Yleisin lehtipuulaji on koivu ja rannoilla erityisesti hieskoivu, harmaa- ja tervaleppä. Alueen länsi- ja pohjoisosissa vallitsevat keskiravinteiset ja karuhkot metsätyypit. Lehtomaisia kankaita esiintyy eniten alueen itä- ja kaakkoisosissa. Lehtoja on alueella melko vähän ja niiden esiintyminen painottuu vesistöjen läheisyyteen. Alueella tavattu lehtokasvillisuus ilmentää usein entisen laidunnuksen, viljelyn tai asutuksen vaikutusta. Harjualueilla esiintyy pistemäisesti runsaampaa ravinteisuutta ilmentävää lajistoa mm. lehtomaisen kankaan ilmentäjälajeja sekä lehtopensaita kuusamaa ja näsiää. Selvitysalueen suot ovat lähinnä pienialaisia soita, jotka sijoittuvat järvien tai lampien alavien rantojen tuntumaan. Korpia on niukasti - sen sijaan erilaiset rantaluhdat ja vesistöihin rajoittuvat rämeet ovat yleisiä. Nevatyypeistä ylei-

15 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 12 (63) simpiä ovat lampia reunustava pienialaiset sara- tai lyhytkorsinevat. Laajoja avosoita ei selvitysalueella ole. Valtaosa rämeistä ja korvista on ojitettu. Muuttumat ja turvekankaat ovatkin selvitysalueella tavallisia. Pääosa muuttumista on entisiä rämeitä, joissa puuston kasvu on kiihtynyt ja suokasvillisuus alkaa väistyä kangasmaalajiston, kuten puolukan, mustikan, kanervan, seinäsammalen ja poronjäkälän vallatessa yhä enemmän alaa. Turvekankaat ovat yleensä ojitettuja entisiä korpia. Seudun pienehköjen järvien ja lampien matalille rannoilla on runsaasti rantaluhtia. Niiden muodostumista on edistänyt mm. vesien rehevyys, vesien ja rantojen mataluus sekä pienvesille ominainen kevyt aaltokuormitus. Valtaosa seudun rantaluhdista on avoluhtia. Yleisin tyyppi on ruoko- ja kaislaluhta. Rehevien vesien tai laskuojien äärellä tavataan usein runsastuottoista sara- ja ruoholuhtaa. Puustoisia luhtia tavataan siellä täällä, yleensä avoluhtien rannan puoleisella osuudella. Puustoisten luhtien valtalajeina ovat pajut sekä hieskoivu. Yleisiä luhtalajeja seudulla ovat mm. järviruoko, järvikaisla, kurjenjalka, järvikorte, suoputki, suohorsma, suo-orvokki, rantakukka, kastikat, terttualpi, raate, harmaasara, luhtavuohennokka, ranta- ja pikkumatara. Pensaskerroksen yleisiä lajeja ovat mm. hieskoivun tai tervalepän taimet sekä pajut. Pohjakerroksen tyypillinen laji on haprarahkasammal. Rehevillä luhdilla kasvaa yleisten luhtalajien lisäksi vaateliaampaa lajistoa, kuten osmankäämiä, myrkkykeisoa, nuokkurusokkia, luhtasaraa, varstasaraa, ja pohjakerroksessa esimerkiksi lettorahkasammalta. Karumpien metsälampien reunustoja vallitsee usein joku mäntyvaltainen rämetyyppi, tavallisesti joko isovarpu- (IR) tai korpiräme (KR). Itäosan lampien yhteydessä esiintyy harvapuustoista lyhytkorsirämettä. Isovarpurämeillä näkyvimpinä valtalajeina ovat suopursu, vaivero ja juolukka. Variksenmarja ja kanervakin ovat runsaita. Korpirämeillä kasvaa männyn lisäksi hieskoivua ja pienikasvuista kuusta. Kenttäkerroksessa suopursu, juolukka, puolukka, mustikka ja pallosara ovat näkyvässä asemassa. Selvitysalueen luhtavaikutteisilla nevavyöhykkeillä, jotka reunustavat pieniä lampia, esiintyy yleisten luhtalajien lisäksi mm. vaivero, isokarpalo, juolukka, suokukka, jouhisara, pullosara ja toisinaan myös liereäsara, siniheinä ja kihokit. Purojen varsille on paikka paikoin muodostunut reheviä ruohokorpia (RhK), joille on tyypillistä ryteikköinen, yleensä lehtipuuvaltainen puusto sekä suuri vaihtelu korkeampien mättäiden ja märkien väli- ja rimpipintojen välillä. Jälkimmäisillä tavataan mm. vehkaa, kurjenjalkaa, viita- tai korpikastikkaa, terttualpia, rentukkaa, mesiangervoa, korpi- ja suo-orvokkia sekä korpikaislaa. Mättäillä kasvaa mm. hiirenporrasta, hentosaraa, käenkaalia, joskus myös varpuja. Puustossa yleisiä lajeja ovat hieskoivu, harmaa- ja tervaleppä ja kuusi. Pensaista yleisin on paatsama. Rantakasvillisuudella tarkoitetaan tässä kappaleessa sellaisten kasvupaikkojen kasvillisuutta, jossa ei vallitse turvetta tuottava suokasvillisuus ml. rantaluhtien kasvillisuus. Nämä rannat ovat yleensä vähätuottoisia kasvillisuuden suhteen, mikä voi johtua rannan jyrkkyydestä, maaperän tai veden karuudesta tai joskus tulvimisen tai aaltojen aiheuttamasta kuormituksesta. Vesikasvillisuus vallitsee ranta- tai luhtavyöhykkeen ulkopuolella. Ilmaversoisesta rantatai luhtavyöhykkeen kasvillisuudesta poiketen se on joko upos- tai kelluslehtistä. Osa luhtalajeista viihtyy myös seudun ei-soistuneilla rannoilla. Tällaisia ovat mm. kurjenjalka, rantakukka tai luhtavuohennokka. Osa rantakasveista suosii kovapohjaisempia rantoja. Näitä ovat mm. ranta-alpi, viiltosara, luhtalemmikki, luhtamatara, rantaleinikki tai rantaluikka. Mutaisilla rannoilla tai

16 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 13 (63) 3.6 Nisäkkäät 3.7 Linnusto 3.8 Kalasto luhtien äärillä yleistyvät mm. ratamosarpio, haara-, ranta- ja pikkupalpakko, luhtakuusio ja isovesiherne. Upos- tai kelluslehtisistä lajeista yleisimpiä seudulla olivat mm. ulpukka, erilaiset palpakot ja joillakin järvillä (Kolma) lähes valtalajina ollut uistinvita. Ahvenvitaa tavattiin satunnaisesti. Runsasravinteisilla paikoilla (esim. pelto-ojien äärellä) viihtyvät erilaiset limaskat. Suunnittelualueella ei tehty luontoselvityksen yhteydessä suoria nisäkäshavaintoja. Särkijärvellä tehtiin tuoreita havaintoja majavan työskentelystä mm. tuoreita poikkipurtuja haapoja sekä majavapato järven eteläpäässä (ks. kohdekuvaukset). Tulvimisen perusteella majava on liikkunut myös Pieni-Mulan alueella, jossa kaadettuja runkoja oli kuitenkin vain vähän. Valvatuksen Särkilahti on piisamin elinympäristöä. Matalalla ja rehevällä lahdella oli piisamin pesiä. Hirvien kulkureittejä havaittiin ainakin Pieni-Mulan ja Särkijärven länsirannoilla. Merkittävin linnustokohde on Valvatuksella, jossa Karjasaaren ruovikkoluhdalla pesii ruskosuohaukka. Alueella on havaittu muista linnuista ainakin laulujoutsen, silkkiuikku, telkkä, sinisorsa, tavi, kalalokki, naurulokki, kalatiira, ruokokerttunen, pajusirkku, kuovi, västäräkki, räystäspääsky, haarapääsky, peippo, pajulintu, talitiainen, räkättirastas, punakylkirastas, mustarastas, sepelkyyhky, käpytikka ja käki. Linnustohavainnot on jaettu kahteen ryhmään: vesi- ja rantalinnusto sekä muut lajit. Uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien pesimäpaikat /reviirit /esiintymispaikat on esitetty luonto- ja maisemaselvityksen liitekartassa 6. Vesistöihin kuuluvat kaikki tavallisimmat kalalajit. Yleisimmät lajit ovat hauki, ahven ja lahna. Muuta kalastoa mm. made, muikku, siika ja särki. Lisäksi alueelle on istutettu järvilohta, järvitaimenta, kirjolohta, planktonsiikaa, kuhaa ja harjusta. Virtavesissä esiintyy vähäisissä määrin taimenen luontaista lisääntymistä. Alueen vesistöissä esiintyy vaihtelevasti rapua. 3.9 Luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet Kylien lähialueet Kuokkala K 1. Ruutanalampi Pinta-ala: 2,4 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: metsäkortekorvet (VU), mustikkakorvet (VU) Maankäyttösuositus: MY/luo K 2. Etulan korpi- ja lehtojuotit Pinta-ala: 1,3 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: ruoho- ja heinäkorvet (VU), metsäkortekorvet (VU), kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Maankäyttösuositus: MY/luo

17 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 14 (63) Rinnemetsän alaosissa on kosteaa lehtoa. Kolma Ko 1. Koivukunnaan kuusilehto Pinta-ala: 0,5 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU), metsäkortekorvet (VU) Maankäyttösuositus: MY/luo Ko 2. Harjun liito-oravametsä Pinta-ala: 1,3 ha Arvoluokka: kansallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Maankäyttösuositus: MY/s-1

18 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 15 (63) Liito-oravan elinalue on järeäpuustoista, kuusivaltaista metsää, joka rajoittuu koivikkoon. Elinalue sijaitsee Kolman tien molemmin puolin. Huutokoski H 1. Aseman liito-oravametsä Pinta-ala: 1,8 ha Arvoluokka: kansallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit Maankäyttösuositus: MY/s-1 H 2. Huutokosken liito-oravametsät Pinta-ala: 6,4 ha Arvoluokka: kansallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit Maankäyttösuositus: MY/s-1 H 3. Pajamäen kuusilehto Pinta-ala: 0,3 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Maankäyttösuositus: MY/luo Lapinmäki L 1. Mansikkamäen lähde ja lehto Pinta-ala: 0,5 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU), kosteat runsasravinteiset lehdot (VU), lähteiköt (VU) Maankäyttösuositus: MY/luo

19 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 16 (63) Rinteen tihkupintaista lähdeympäristöä. L 2. Museon lehto Pinta-ala: 1,0 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: palokärki (DIR), pyy (DIR) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU), kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Maankäyttösuositus: MY/luo Lehtojuotti on saniaistyypin kosteaa lehtoa. L 3. Pasalan pellot Pinta-ala: 100,7 ha Arvoluokka: maakunnallisesti ja seudullisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: peltosirkku (EN, DIR), keltavästäräkki (VU, RT), kurki (DIR), kapustarinta (DIR), suokukko (DIR, EN, RT), metsähanhi (NT, RT), taivaanvuohi (RT), isokuovi (RT),

20 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 17 (63) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Maankäyttösuositus: MY/luo Pasalankylän laajat peltoalueet ovat mm. kurkien syysmuutonaikaista kokoontumisaluetta. Palviainen P 1. Mustikkamäen korvet Pinta-ala: 0,9 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: metso (NT, RT) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: metsäkortekorvet (VU) saniaiskorvet (VU) Maankäyttösuositus: MY/luo Rehevät korvet ovat vaihtelevasti sanikkais- ja metsäkortevaltaisia. P 2. Kutvolan liito-oravametsä Pinta-ala: 1,0 ha

21 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 18 (63) Arvoluokka: kansallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Maankäyttösuositus: MY/s-1 Liito-oravan elinalue sijaitsee pihapiiriä ympäröivässä kuusivaltaisessa sekametsässä. Tahkonranta T 1. Palviaisen suo Pinta-ala: 41,0 ha Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: kirjorahkasammal Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: sarakorvet (NT) Maankäyttösuositus: MY/luo Palviaisen suon reunassa on koivuvaltaisia sarakorpiosia. T 2. Palviaisenojan liito-oravametsä

22 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 19 (63) Pinta-ala: 1,8 ha Arvoluokka: kansallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU), metso (NT, RT) Maankäyttösuositus: MY/s-1 Liito-oravan elinalue on laidunvaikutteista sekametsää, jossa kasvaa yksittäisiä järeitä kuusia. T 3. Mutkalan lehto Pinta-ala: 1,1 ha Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) Maankäyttösuositus: MY/luo Muu kaava-alue NAT 1. Ruokojärvi ja Mula (FI ) Pinta-ala: 386 ha Arvoluokka: kansainvälisesti arvokas, SPA Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: saukko (DIR IV(a), NT) Maankäyttösuositus: SL/nat NAT 2. Kotkatharju (FI ) Pinta-ala: 144 ha Arvoluokka: kansainvälisesti arvokas, SCI Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (DIR IV(a), VU), kangasvuokko (VU) Maankäyttösuositus: SL/nat NAT 3. Tervaruukinsalo (FI ) Pinta-ala: 826 ha Arvoluokka: kansainvälisesti arvokas, SCI Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: taarna (EN), lettorikko (VU), metsänemä (VU), röyhysara (VU), suopunakämmekkä (VU), pohjanmasmalo (NT), ruskopiirtoheinä (NT), suovalkku (NT), lettovilla (RT), rimpivihvilä (RT), harsosammal (VU), kiiltosirppisammal (VU), käyrälehtirahkasammal (NT), pohjanhuurresammal (NT), lettokilpisammal (RT), matosammal (RT), kaakkuri (DIR, NT)

23 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 20 (63) Maankäyttösuositus: SL/nat 1. Liesunlampi-Säynelampi suot Pinta-ala: 25,8 ha Arvoluokka: maakunnallisesti ja seudullisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: pikkukihokki (VU), ruskopiirtoheinä (NT) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: lyhytkorsirämeet (NT), kalvakkanevat (NT) Maankäyttösuositus: MY/luo 2. Kolman rantasuot, Kolma Pinta-ala: 11,3 Arvoluokka: kansallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: viherukonkorento (DIR IV), röyhysara (VU), tikankontti (NT), sahalehti Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: pajuluhdat (NT) Maankäyttösuositus: luo 3. Mustolan lampi Pinta-ala: 3,9 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Maankäyttösuositus: luo 4. Kissalampi Pinta-ala: 2,1 ha Arvoluokka: kansallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Maankäyttösuositus: MY/luo/W 5. Ruoho- ja heinäkorpi, Pajulammit Pinta-ala: 0,3 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: ruoho- ja heinäkorvet (VU) Maankäyttösuositus: luo 6. Kolmisopen ruokoluhdat, Kolmisoppi Pinta-ala: 4,5 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Maankäyttösuositus: luo 7. Pieni-Mulan rantaluhta, Pieni-Mula Pinta-ala: 0,5 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Maankäyttösuositus: luo 8. Pieni-Mulan ruoho-heinäkorpi, Pieni-Mula Pinta-ala: 0,3 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: Ruoho- ja heinäkorvet (VU)

24 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 21 (63) Maankäyttösuositus: luo 9. Avo- ja pajuluhdat, Särkijärvi Pinta-ala: 10,3 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: pajuluhdat (NT) Maankäyttösuositus: MY/luo 10. Särkijärven rantaluhta Pinta-ala: 0,6 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Maankäyttösuositus: luo 11. Särkilahden koillisosan luhta, Valvatus Pinta-ala: 2,7 ha Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas kohde Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Maankäyttösuositus: luo 12. Särkilahden luhdat, Valvatus Pinta-ala: 17,6 ha Arvoluokka: maakunnallisesti ja seudullisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: viherukonkorento (DIR IV), sahalehti Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: pajuluhdat (NT), koivuluhdat (NT) Maankäyttösuositus: MY/luo 13. Karjasaaren luhtasalmi, Valvatus Pinta-ala: 18,3 ha Arvoluokka: maakunnallisesti ja seudullisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: suomentähtimö (NT, RT), sahalehti Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: pajuluhdat (NT) Maankäyttösuositus: MY/luo 14. Karjasaaren luhta, Valvatus Pinta-ala: 2,8 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: ruskosuohaukka (DIR) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: Pohoslahden lehto, Valvatus Pinta-ala: 0,5 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: lehtonokkasammal (RT), lehtoväkäsammal (RT) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: kosteat runsasravinteiset lehdot (VU) Maankäyttösuositus: luo 16. Liponselän rantalehto, Valvatus Pinta-ala: 2,4 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: -

25 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 22 (63) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: kosteat runsasravinteiset lehdot (VU) Maankäyttösuositus: luo 17. Eteläselän rantalehto, Eteläselkä Pinta-ala: 0,2 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) Maankäyttösuositus: luo 18. Uskalinlammen luhta ja korpi, Uskalinlampi Pinta-ala: 0,4 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: nevaimarre Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: ruohokorvet (VU) Maankäyttösuositus: luo 3.10 Maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet Selvitysalueen merkittävimmät vesialueisiin liittyvät luonnonmaisemaelementit olivat erilaiset harjumuodostelmat sekä rantaluhdat. Seuraavassa on lueteltu paikallisesti arvokkaat luonnonmaisemakohteet ja alueet, jotka suositetaan kaavaan merkittäväksi pääsääntöisesti MY-alueiksi. Pieni-Mula (LM 1) Tulvavaikutteinen, luhtainen puronsuu Särkijärven luhtamaisema (LM 2) Tulvavaikutteinen, sokkeloinen luhtamaisema Karjasaaren luhtasalmi, Valvatus (LM 3) Ukonniemi-Akonniemi harju, Valvatus (LM 4) Valvatuksen ja Liponselän välisen harjumuodostuman kapeat niemet 4 KULTTUURIYMPÄRISTÖ 4.1 Arvokkaat kulttuuriympäristöt ja rakennussuojelukohteet Kaava-alueella sijaitsee valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä, sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Joroisten kulttuuriympäristön erikoisuus ovat kartanot ja niiden lähiympäristöjen kartanomaisemat. Kartanoiden joukkoon kuuluu arkkitehtuurihistorian merkkiteoksia. Joroisten kartanot ovat osa laajempaa Savon kartanot - kokonaisuutta, johon kuuluvat Joroisten lisäksi Rantasalmen ja Juvan kartanot. Joroisten kartanoista kaava-alueella sijaitsevat Järvikylän ja Pasalan kartanot sekä Vättilän hovi. Maakuntakaavan rajaus Torstilan kartanon ympäristön arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi ulottuu myös kaava-alueelle, mutta varsinainen Torstilan kartano ja sen pihapiiri jäävät kaava-alueen ulkopuolelle. Seuraavassa ovat listattuina alueella sijaitsevat arvokkaat kulttuuriympäristöt ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Kohteiden nimien jälkeen suluissa olevan tunnistenumeron kolme viimeistä numeroa toimivat viitteenä kaavakartalle. Tämän osion tiedot ja kuvat on kerätty Etelä-Savon maakuntaliiton inventointitietojärjestelmästä sekä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnista (www.rky.fi). Lustikullan osalta tiedot ovat Maavesi-Sysmä-Paron rantayleiskaavatyön yhteydessä laaditusta kulttuurimaisemainventoinnista. Sen on laatinut Selvitystyö Ahola (2006).

26 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 23 (63) Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Huutokosken rautatieasema Huutokosken rautatieasema-alueella on säilynyt risteysaseman laaja rakennuskanta. Asemarakennus on poikkeuksellinen, sillä siihen liittyy alkuaan ruiskuhuoneeksi tehty rakennus. Huutokosken asema on Pieksämäeltä Savonlinnaan ja Varkauteen johtavan radan risteysasema Saimaan vesistöön kuuluvan Sysmäjärven tuntumassa. Thure Hällströmin suunnitelmien mukaan toteutettu, myöhäistä jugendia edustava asemarakennus on vuodelta Asemaan kuuluu lisäksi tavaramakasiini, resiinavaja, paja, asuinrakennuksia talousrakennuksineen sekä asemapuisto. Järven rannalla on pumppuhuone. Savonrataa suunniteltaessa 1880-luvun lopulla perusti rautatiekomitean vaikuttaakseen radan linjaamiseen Mikkelistä Juvan, Joroisten ja Leppävirran kautta Kuopioon. Joroisiin ratayhteys valmistui kuitenkin vasta 1914, kun Savonradalta valmistui haararata Savonlinnaan (Elisenvaaraan) ja Varkauteen. Huutokosken asemasta tuli risteysasema. (RKY, Museovirasto) Joroisten kartanot, Järvikylä

27 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 24 (63) Järvikylä on Joroisten vanhimpia tiloja. Puiston ympäröimä suuri, puinen päärakennus on vuodelta 1882 ja se on lääninagronomi Alfred Sjöströmin suunnittelema. Aumakattoisen päärakennuksen päätyihin on lisätty neljä pyramidikattoista tornirakennelmaa, mikä luo puolustuslinnamaisen vaikutelman. Talouskeskus on muotoutunut 1920-luvulla. Maantieltä johtaa kartanon pihaan koivukuja. Pihapiirissä on runsas historiallinen talousrakennuskanta sekä arkkitehti Urho Åbergin suunnittelema kookas puimalavarastokompleksi. Järvikylän kartanoon kuuluu myös oma kappeli. Joroisten kartanot, Vättilä Vättilän hovin vanhin osa on 1700-luvulta ja nuorin on huvila Villan. Pihapiiriin kuuluu aitan lisäksi navetta (1927), puimala (1928). Vättilä, joka on ollut mm. Swartz- ja Enckell-sukujen hallussa, on taidemaalari Torger Enckellin ja kirjailija Rabbe Enckellin lapsuuden ympäristö. Joroisten kartanot, Pasala

28 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 25 (63) Pasalan rakennusryhmä, johon kuuluu klassistinen päärakennus, talousrakennuksia ja puisto, sijaitsee laajan Pasalankylän peltoaukean reunassa. Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Lapinmäki-Pasalankylä-Ryyhtölä- maisema Joroisten kirkonkylältä luoteeseen 4-10 kilometrin päässä sijaitseva laaja viljelyalue, joka ulottuu Jokijärven pohjoisrannalta Pasalan, Mustolankylän, Korvenkylän ja Ryyhtölän kautta Patvistonsuolle asti. Peltoaukea on erittäin tasaista Kolmankankaan ja Tervaruukinsalon harjumuodostumien välistä hietamaata. Kolman pohjavesialue ulottuu pieneltä osin alueen itäosaan. Aukeaa reunustavat harjujen lisäksi suot ja järvet. Peltoalueen pohjoinen osa Mikkolanmäestä Ryyhtölään on raivattu soista toisen maailmansodan jälkeen. Pelloilla kulkevat edelleen pusikkoiset kuivatusojat. Alueen kaakkoisreunassa on sen korkein kohta noin 80 m mpy kohoava Lapinmäki, josta koko viljameri näkyy parhaiten. Aukealla on vain hyvin vähän puita, joillakin tilarajoilla kasvaa puuryhmiä ja kylätien varressa on maisemapuita. Pasalan alue on ollut asuttua jo 1500-luvulla. Sen kautta on kulkenut tie Pieksämäen ja Joroisten välillä ainakin jo 1644, jolloin se mainitaan vanhana kirkkotienä. Vuoden 1750 kartassa tätä tietä kutsutaan talvitieksi. Pasalan tila on peräisin 1500 luvulta, mutta sen nykyinen päärakennus on valmistunut luvun puolivälissä. Pieksämäki-Joroinen maantien varressa Lapinmäen rinteillä on laajasta peltoaukeasta poikkeava vaihteleva, pienipiirteinen viljelysmaisema, jossa pellot ja laitumet nousevat Jokijärven rannasta mäen rinteille. Valtakunnallinen tai maakunnallinen rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde Huutokosken asema (20438), SR-1 Valtionrautateiden arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema rautatieasemaalue, johon kuuluu kymmenkunta rakennusta, puisto, vesitorni sekä pumppu-

29 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 26 (63) asema. Asema-alueen ytimen muodostaa jugendtyylinen, kaksikerroksinen, aumakattoinen asemarakennus, johon liittyy yksikerroksinen yleisökäymälä radan suuntaisena siipirakennuksena. Asemarakennukseen liittyy rankorakenteiset makasiinit sekä radan varressa sijaitsevat työntekijöiden asuinrakennukset piharakennuksineen. Asuinrakennukset ovat aumakattoisia, piharakennukset satulakattoisia. Taimmaisena sijaitsee navetta. Aseman edessä, radan toisella puolen on kaksikerroksinen, muurattu vesitorni. Radan varteen on istutettu lehmuskuja ja aseman takana kulkevaa tien varteen kuusikuja. Asemaan kuuluneet pienet pellot kasvavat koivua. Lautarakenteinen makasiinirakennus tuhoutui palossa v Huutokoski on yksi kuudesta valtakunnallisesti merkittäväksi luokitellusta, sopimuksella suojellusta rautatieasema-alueesta Etelä-Savossa. Huutokosken kansakoulu (20441), SR-1 Maisemallisia ja rakennushistoriallisia arvoja omaava Huutokosken kansakoulu on tyypillinen 1900-luvun alun kansakoulurakennus. Se on osittain kaksikerroksinen, satulakattoinen, pystyvuorattu hirsitalo ja siinä on keskellä poikkipääty. Järvikylän kartano (20295), SR-1 Tila rakennuksineen ja puutarhoineen on keskeisellä paikalla laajalla peltoaukealla. Kartanon päärakennus on Alf J. Sjöströmin suunnitelmien mukaisesti tehty ja edustaa romanttista kertaustyyliä. Kartano pihapiireineen on myös osa valtakunnallisesti arvokasta Järvikylän kulttuurimaisemaa. Pihapiirissä on runsas historiallinen talousrakennuskanta sekä arkkitehti Urho Åbergin suunnittelema kookas puimala-varastokompleksi. Järvikylän kartanoon kuuluu myös oma kappeli. Pasala (20294), SR-1 Pihapiiri on kuusiaitoineen peltoaukean kiintopiste. Maatilan pihapiirissä on jäljellä perinteisiä talousrakennuksia, päärakennus on klassistinen. Pasala on osa maakunnallisesti arvokasta Lapinmäki-Pasalankylä-Ryyhtölä- maisemaa. Tila on peräisin 1500-luvulta, ja sen päärakennus on tiettävästi valmistunut 1800-luvun puolessa välissä. Se on klassistinen, aumakattoinen rakennus, jossa kuitenkin on ovia ja ikkunoita myöhemmässä vaiheessa muutettu. Vanhoja kuusia kasvavaan pihapiiriin kuuluvat päärakennuksen lisäksi vuoraamattomat väentupa- ja aittarakennukset.

30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus, 2. ehdotus 27 (63) Puomila (20276), SR-1 Muun muassa Pistolekorsien aikoinaan omistama tila on peräisin 1500-luvulta. Kustaan sodan aikana toimi Puomilassa v sairaala ja majapaikka. Tuolta ajalta on jäljellä sotilashautoja, jonka varusrakennukset on purettu. Yksikerroksisen, talonpoikaistyyppisen päärakennuksen osana on Paajalan kartanon entinen päärakennus, joka siirrettiin paikalle v Vättilän hovin huvila Villan (30340), SR rakennutti prof. Karl Enckell Villanin omistamansa Vättilän tilalle perheen kesäasunnoksi. V.sta 1927 lähtien asui Karl Enckell huvilassa ympäris vuoden kuolemaansa 1937 saakka. Huvilan yläkerrassa on Rabbe Enckell'in runokammio. Suurin osa Rabbe Enckell'in kirjallisesta tuotannosta on kirjoitettu huvilassa ja koskee Huutokosken-Joroisten maisemaa ja luontoa. Vättilän hovin asuinrakennus (30341), SR-1 Tila on ollut Swartz- (1724-) ja Enckell- ( ) -sukujen hallussa. Nykyisen päärakennuksen vanhin osa on savupirtti, joka on mahdollisesti luvulta. Rakennusta on jatkettu ja uusittu myöhemmin. Tilaa hoiti luvulta prof. Karl Enckell ja 1930-luvulla ensin taidemaalari Torger Enckell ( , ), sitten taidemaalari, kirjailija Rabbe Enckell ( ). Seudullinen tai paikallinen rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde Entinen Kolman kansakoulu (21468), SR Kahden tien risteyksessä sijaitseva vuorattu, hirsirakenteinen koulurakennus, joka on toiminut myös poikien käsityötilana ja voimistelusalina. Lisäksi koulussa on asuntoja. Koulun vieressä sijaitsevat liiteri- sekä sauna- ja keittolarakennus. Koulu ja talousrakennuksen muodostavat L-mallisen suojaisen nurkkauksen. Pihan keskellä on kaivo. Koulun harjakatto on katettu tiilillä, kivijalka on ladottu suorakaiteen muotoisista kivilohkareista. Ulkovuoraus on väriltään okra. Rakennuksen kunto on (inventoitu 1983) hyvä. Koulu on yksi Joroisten vanhimpia. Veikkola (20420), SR Rakennus on rakennettu 1890-luvulla, minkä osoittavat seinistä löydetyt, eristeenä käytetyt englanninkieliset lehdet. Hirsiliitoksista päätellen rakennus on siirretty nykyiselle paikalleen muualta. Talossa ovat toimineet eri aikoina useat eri yritykset. Uuno Viljakaisen mukaan Pieksämäen tien vanhimpia rakennuksia. Tiittu (21459), SR Talon rakennuttaja valtion metsänvartija Antti Kaukonen. Entinen asuinrakennus on siirretty eri kohtaan tontilla (rak.lupa v. 2003) ja sen ympärille on tehty kokonaan uusi talo. Tiittu oli ennen tärkeä paikka. Siellä asui metsänvartija, joka oli samalla pomona, kun valtion metsiä hakattiin. Puut ajettiin Tiitun pirssiin. Lähiasukkaat kävivät rahdissa kotoa käsin. Kauempaa tulleet oli majoitettu taloon, johon kuului myös tallit (nyt purettu). Sotien jälkeen talossa oli Hallamäen ensimmäinen kansakoulu. Talo on Hallamäen entinen monitoimitalo. Lustikulla, SR

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2. Kaavaluonnos 17.11.2014

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2. Kaavaluonnos 17.11.2014 YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2 Kaavaluonnos 17.11.2014 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Yöveden-Louhiveden alueen rantaosayleiskaavaa.

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100 Kaavaselostus Hyväksytty..2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24146 Kaavaselostus

Lisätiedot

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 4.9.2014 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ).. Kaavaehdotus

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 184, 185 JA 307 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 184,

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) Vesannon kunta 15.6.2012 Keitele-Vesijärvi rantaosayleiskaavan muutos

FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) Vesannon kunta 15.6.2012 Keitele-Vesijärvi rantaosayleiskaavan muutos FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) VESANNON KUNTA KEITELE-VESIJÄRVI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T E LU JA T E K N II K K A MÄNTYHARJUN KUNTA TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus P17766 31.5.2013 Tarkistettu 11.6.2013 Hyväksytty: xx.xx.2012 x FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 10 ) HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN JA LAAJENNUS, ISO- VIHTARIN JA SUURI-PÖLLÄKKÄ JÄRVIEN

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue 9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus 1 RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus MERKINNÄT: A Asuntoalue. Alue on tarkoitettu ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalla

Lisätiedot

Lammasjärven alueen ranta-asemakaava ja Tuhkaniemen ranta-asemakaavan muutos

Lammasjärven alueen ranta-asemakaava ja Tuhkaniemen ranta-asemakaavan muutos S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A UPM-Kymmene Oyj Kuhmon kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 110892-P18495 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis-

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Turunkankaan asemakaava

Turunkankaan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JUUAN KUNTA Turunkankaan asemakaava Kaavaselostus, luonnos Kaavan vireille tulo Kunnanhallitus Kaavan hyväksyminen Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA

LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA 14 LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA 15 LIITE 2 FORSSAN KIIMASSUON OSAYLEISKAAVAN LUONNOS SITO OY, SYYSKUU 2008, PIENENNÖS 16 LIITE 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUPASUON ASEMAKAAVA TAMMELAN KUNTA

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA IITLAHDEN JA KAIPOLAN KYLÄT IIJÄRVEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Ranta-Sastavin ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Ranta-Sastavin ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää,

Lisätiedot

TUHANKOSKEN JA ILOKALLIONIEMEN RANTA- ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

TUHANKOSKEN JA ILOKALLIONIEMEN RANTA- ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Planeko Oy Hirvensalmen kunta TUHANKOSKEN JA ILOKALLIONIEMEN RANTA- ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, ehdotus 1701-C9805 9.9.2008 FCG Planeko Oy Kaavaselostus, ehdotus I 9.9.2008

Lisätiedot

RAHOLANJÄRVI ITÄLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

RAHOLANJÄRVI ITÄLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA Juuan kunta RAHOLANJÄRVI ITÄLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA ITÄLAHDEN TILASYA 176-405-4-33. RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 1 SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUSALUEET.

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT.. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.8.2014 P195-P19523

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Maankäyttöselvitys Kolman Koto-hanke

Maankäyttöselvitys Kolman Koto-hanke Maankäyttöselvitys Kolman Koto-hanke Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Kolman kylä... 3 3 Maakuntakaava... 4 4 Osayleiskaava ehdotus... 5 5 Ohjeellinen kyläalue... 5 6 Rakennusjärjestys... 7 6.1 Rakennusoikeus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (4) LIEKSAN KAUPUNKI, KOLI PURNULAHDEN OSITTAINEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Lisätiedot

VEKARAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA

VEKARAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy SULKAVAN KUNTA VEKARAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus, ehdotus RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE SULKAVAN KUNNAN LINKOLAN KYLÄN TI- LAA 1:48 (OSA), IITLAHDEN KYLÄN TILAA 2:15

Lisätiedot

VAARINKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VAARINKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS LIEKSAN KAUPUNKI VAARINKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25586 Kaavaselostus 1 (13) Leskinen Timo Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot...

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET: KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET: A/1 Asuntoalue. Alue on tarkoitettu ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 Luhangan kunta HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 11.1.2007 SUUNNITTELUKESKUS OY Luhangan kunta 1 11.1.2007 Luontoselvitys 488- C8206 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 172-RAK1506 SALON KAUPUNKI VAKURIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

KAPOSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA

KAPOSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA RAUTALAMMIN KUNTA KAPOSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus, ehdotus RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE RAUTALAMMIN KUNNAN VAAJASALMEN KYLÄN TILAA 6:64. RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 1 SEKÄ MAA- JA MET-

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA, ALA-VEKARAISEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVAN 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SULKAVAN KUNTA, ALA-VEKARAISEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVAN 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SULKAVAN KUNTA, ALA-VEKARAISEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot