KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KIVA 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KIVA 2025"

Transkriptio

1 KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KIVA 2025

2 1. RAKENNEMALLIEN KUVAUS Alueelle on laadittu kaksi maankäytön strategiaa, jotka ilmentävät toiminnan ääripäitä: nykyisiin arvoihin ja toimintatapoihin perustuvaa jatkuvaa kasvua tai uudenlaisia arvoja ja ajattelutapaa, joka edistää kasvun pysähtymistä. Kummankin mallin piirteitä on kärjistetty, mikä tuo paremmin esiin niiden erot ja helpottaa vertailua ja arviointia. Periaatekuva Juppi-mallista. Tummanruskeat pallot kuvaavat taajamia, vaaleammat kehittyviä kyliä. Keltaiset pallot osoittavat kylät, joiden asutus muuttuu pääasiassa loma-asutukseksi. Virkistäytymistä varten on rakennettu moottoriurheilukeskus, ja liikkuminen tapahtuu pääsääntöisesti moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla, mitä kuvastavat harmaat nuolet. Koitelin ja Virpiniemen matkailukeskusten läheisyydessä on myös muita reitistöjä. Kehitystrendit - polarisaatio: GLOBAALI >< LOKAALI SUURI ><PIENI KESKITTYNYT >< HAJAUTUNUT PASSIIVI ><AKTIIVI ULKOA OHJAUTUVA >< SISÄLTÄ OHJAUTUVA Virpiniemi Haukipudas Kiiminki Moottoriurheilukeskus Koiteli MEGATRENDEJÄ OLOSUHTEIDEN JA ARVOSTUSTEN MUUTOKSIA ILMASTONMUUTOS: oletetaan että suunnittelujakson aikana ilmasto lämpenee ja sateisuus/veden määrä lisääntyvät toimintatapojen laadusta huolimatta Ylikiiminki ASUMINEN: asumisen pinta-ala kasvaa juppimallissa vähän tai pysyy nykyisellään, hippimallissa lämmitettävä asuinpinta-ala pienenee. Rakennuskantaa ei ehditä täysin saneerata passiivienergiataloiksi / lämpövyöhykeasunnoiksi vuoteen 2025 LOMA-ASUTUS: uudisrakentaminen pysyy enintään nykyisellä tasollaan tai enenevästi hyödynnetään kylien olevaa, vanhaa rakennuskantaa MATKAILU: odotettavissa kysynnän ja tarjonnan muutoksia; luonto- ja kulttuurimatkailu lisääntyy, vanhusten matkailu ja hoivapalvelujen kysyntä lisääntyy, kaukomatkailu vähenee / lähimatkailu kasvaa VIRKISTYS: lähivirkistäytyminen taajamien ja kylien rakennetuilla suorituspaikoilla, viikonloppuisin ja lomilla virkistysharrastukset suuntautuvat enemmän luontoon ja kulttuuriympäristöihin (kalastus, retkeily, nähtävyydet, puutarhan hoito) Periaatekuva Hippi-mallista. Tummanruskeat pallot kuvaavat taajamia, vaaleammat kehittyviä kyliä. Loma-asutuksen kehittymistä kuvataan keltaisilla ääriviivoilla. Matkailukeskuksia on useita, nämä on merkitty tummanpunaisilla palloilla. Virkistysalueista tärkeimmät ovat Reposelkä ja Olvassuon alue joen pohjoispuolella, kuvattuna vihreällä. Liikkuminen tapahtuu pääosin omatoimisesti ja ilman moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, tätä kuvastavat vihreät nuolet. Haukipudas MUUT ELINKEINOT: maatalous voi keskittyä edelleen tai hajautua monimuotoisemmaksi, palvelujen ja energian tuotanto kasvaa/ tavaratuotanto vähenee, työpaikkojen sijainti suhteessa asutukseen: pienyrittäjät / suuryritykset Virpiniemi Kiiminki Nuoritta JUPPI: kiinnostus välineisiin ja tekniikkaan, arvostaa elämyksiä ja vauhtia HIPPI: kiinnostus ja rakkaus luontoon, pohdiskeleva romantikko ja askeetti Koiteli Ylikiiminki Joki-Kokko Yli- ja Ala- Vuotto Juorkuna Särkijärvi 1

3 kasvu jatkuu: KIVA JUPPI Asutus keskittyy taajamiin Haukiputaalle, Kiiminkiin ja Ylikiiminkiin sekä taajamien välisiin kyliin Asemakylälle, Jokikylälle, Alakylälle, Haipuskyläle ja Huttukylälle. Kylien rantaalueille rakennetaan suuria omakotitaloja tai loma-asutukseen suuria huviloita. Vapaan rannan osuus vähenee nykyisestä. Ylikiiminkiin syntyy uusia asuinalueita jokivarren kumpareille ja taajama laajenee Rekikylän suuntaan. Ylikiimingistä yläjuoksulle mentäessä kylät taantuvat ja niissä olevia asuntoja muutetaan loma-asuntokäyttöön. Työpaikat keskittyvät ja ovat palvelupainotteisia. Palvelu- ja jalostustyöpaikat sijaitsevat päätaajamissa Haukiputaalla, Kiimingissä ja Ylikiimingissä. Maatalous ja muu alkutuotanto vähenee tai loppuu kokonaan. Energiaa tuotetaan ydinvoimaloilla ja rannikon tuulivoimaloilla. Ihmiset liikkuvat edelleen yksityisautoilla. Työmatkapendelöinti Ouluun on voimakasta. Yksityisautoilu säilyy nykyisellä tasolla sähkö- ja kaasuautotekniikan ansiosta. Junaliikenne kasvaa ja kaukomatkailu tapahtuu lentäen. Matkailun palvelut ja majoitus keskitetään isoihin yksiköihin kuntakeskuksiin sekä Virpiniemeen, Martinniemeen ja Koiteliin. Näistä pisteistä järjestetään opastettuja retkiä kulttuuri- ja luontokohteisiin, joiden tarjonta on suunniteltu ryhmämatkailua varten. Myös oulunseutulaiset käyttävät samoja palveluja. Virkistysalueet ovat hyvin rakennettuja ja opastettuja. Keskeisimmät virkistyspalvelut ovat Virpiniemen veneily-, hiihto- ja golfharrastukset, extreme-harrastukset monitoimikeskuksessa sekä luonto- ja maisema-arvoihin tutustuminen Koitelissa ja luonnonsuojelualueilla. Kulttuuriympäristöretket suuntautuvat Martinniemeen ja kirkonkylien keskustojen kohteisiin. Ympäristön tila: Kiiminkijoen veden laatu ei ole parantunut, sillä metsäojituksia ja turpeen käyttöä jatketaan. Nopeutuva ilmastomuutos rasittaa ja köyhdyttää luontoa. suunta muuttuu: KIVA HIPPI Asutus keskittyy tasaisesti oleviin taajamiin ja kyliin. Osa-aikainen asuminen kylillä lisääntyy. Loma-asutus suuntautuu jokilatvan pienempiin kyliin ja niiden ympäristöön. Jokisuun isojen kylien lisäksi yläjuoksun pienet kylät Joki-Kokko, Ala- ja Yli-Vuotto sekä Juorkuna ja Särkijärvi ovat säilyneet asuttuina pienyrittäjyyden ja erikoistuneen pienviljelyn ansiosta. Työpaikat säilyvät ja lisääntyvät myös maaseudulla, kun luomu-maatalous ja hajautettu energiatuotanto (puu, ruokohelpi, tuulivoimalat, aurinko- ja maalämpö) kokevat renessanssin. Matkailupalvelut hajaantuvat tasaisesti koko alueelle, taajamiin ja kyliin, missä pienyrittäjät tarjoavat hoiva-, ruokailu- ja majoituspalveluja sivuelinkeinonaan. Lomaasutuksen kasvu mahdollistaa myös muita kyläpalveluja kuten pienet kyläkaupat ja suoramyyntiputiikit. Jalostustyöpaikat ja julkiset palvelut sijoittuvat taajamiin. Osa palveluista on kiertäviä. Energian tuotanto on hajautunut pieniin yksiköihin ja käyttötarve laskee. Yksityisautoilu vähenee, joukkoliikenteen ja kevytliikenteen osuus kasvaa. Juna- ja laivakuljetukset ovat kaukoliikenteen päämuoto. Laivaliikenteen kasvaessa matkustajasatama terminaaleineen rakennetaan Oulun Toppilaan. Haukiputaan rautatieasema otetaan uudelleen käyttöön. Ulkomaisia matkailijoita on vähän ja Kiiminkijokivarsi onkin pääasiassa Oulunseudun asukkaiden lähikohde viikonloppu- ja loma-ajanviettoa varten. Paikalliset matkailijat käyttävät kylien pieniä maatilamatkailupalveluja ja majoitusta, mistä he tekevät omatoimisesti retkiä ympäristön luontoon ja kulttuurikohteisiin / tapahtumiin. Virkistysmetsiä käytetään aktiivisesti retkeilyyn, marjastukseen ja metsästykseen sekä talvella hiihtoon. Retkipyöräily kasvaa jokivarren kyläteillä sekä maastoreiteillä. Oulusta on suoria yhteyksiä Kiiminkijoelle ja Virpiniemeen (maastopyöräily) mm. Isokankaalta, Kalimenojalta ja rannikkoa pitkin. Etäälle joen pohjoispuolen harjuille ja suojelluille suoalueille on rakennettu Martinniemestä Olvassuolle retkeilyreitistö, jota käyttävät pääasiassa vaeltajat ja ratsastajat. Tämä pääreitti yhtyy taajamista ja kyliltä tuleviin poikittaisiin yhteyksiin, jotka muodostavat lyhyempiä rengasreittejä. Kiiminkijoella kalastus ja melonta ovat lisääntyneet: jokivarteen on lisätty runsaasti pysähtymispaikkoja, joita hyödyntävät myös pyöräilijät ja vaeltajat. Ympäristön tila: Kiiminkijoen vedenlaatu on parantunut kun turvetuotanto ja metsäojitukset on lopetettu ja alueet ennallistettu kosteikoiksi. 2

4 MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT: JUPPI JA HIPPI KARTTAMERKINTÖJEN SELITYKSET ASUMISEN ALUEET TYÖPAIKAT JA PALVELUT TAAJAMA-ALUE - Hippi-mallin tiivistyvät ja kehittyvät taajama-alueet KASVAVA TAAJAMA-ALUE - Juppi-mallin voimakkaasti kehittyvät taajama-alueet TAAJAMAN LAAJENEMISALUE - alueet, joille taajama-asutusta laajennetaan yleis- ja asemakaavoittamalla KYLÄALUE - tärkeä kyläasumisen alue, jossa asuminen ja elinkeinotoiminnot sekoittuvat - asumisväljyys suurempi kuin taajamissa KYLÄN LAAJENEMISALUE - alueet, joille kyliä ensisijaisesti laajennetaan osayleiskaavoittamalla LOMA-ASUNTOALUE - merkittävimmät loma-asutuksen alueet - osa olevista kylistä muuttuu loma-asutuspainotteisiksi - Kiiminkijokivarren yläjuoksulle ohjataan uutta loma-asutusta mm. rantayleiskaavoin TYÖPAIKKA-ALUE - tärkeimmät kehittyvät tuotannolliset työpaikka-alueet - palvelutyöpaikkoja myös taajama- ja kyläalueilla PALVELUALUE - tärkeimmät palvelujen ja työpaikkojen alueet: taajamien keskustapalvelut ja kylien pienyrittäjät ( kauppa, koulu, maatila, maatilamatkailu, hoivapalvelut tms.) -> kehittyvät matkailukylät VIRKISTYS JA MATKAILU VIRKISTYSALUE AKTIIVIKÄYTÖSSÄ - alueet, joiden virkistyskäyttömahdollisuuksia kehitetään rakentamalla reitistöjä palveluineen VIRKISTYSALUE RESERVISSÄ - virkistysalueet, jolle ei ohjata aktiivisesti virkistystoimintoja SUOJELUALUE VIRKISTYSKÄYTÖSSÄ MUUT MERKINNÄT - Kiiminkijoen läheiset suojelualueet, jotka ovat osa virkistys- ja matkailualueverkostoa - alueilla tulee turvata suojeluarvot esimerkiksi rakentamalla tarvittaessa reiteille pitkospuita SUOJELUALUE - muut suojelualueet, joille ei aktiivisesti ohjata virkistys- ja matkailutoimintaa SEUDULLINEN VIRKISTYSREITTI JA VIHERYHTEYS PAIKALLINEN VIRKISTYSREITTI JA VIHERYHTEYS - yhteyksiä kehitetään alueiden ja kohteiden välillä - osoitetaan maisemallisesti mielenkiintoisille paikoille hyödyntäen olevaa tieja metsätieverkostoa - erotellaan retkeily-, hiihto-, maastopyöräily- ja ratsastusreitit MATKAILUPALVELUALUE - alueet, joilla kehitetään matkailupalveluja ja rakentamista voimakkaasti NÄHTÄVYYS - merkittävä nähtävyys virkistyksen ja matkailun sekä muun rakennetun ympäristön kannalta MOOTTORIURHEILUALUE - seudullisesti merkittävä kehitettävä moottoriurheilukeskus, joka tulee rakentaa moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla hyvin saavutettavaksi PYÖRÄILYTIE - Kiiminkijokea myötäilevä, kehitettävä pyöräilyverkosto, joka yhdistää rakennetut kulttuuriympäristöt, asutuksen ja palvelut - hyödyntää pääosin olevaa tieverkostoa ARVOKAS KULTTUURIYMPÄRISTO - kylät tai taajaman osat, joita tulee kehittää asumisen ja matkailun alueina sekä vaalia ympäristön arvoja ja vetovoimaa - uudisrakentaminen ja on sopeutettava kunkin alueen ominaispiirteisiin ARVOKAS MAISEMA-ALUE - rakentamisessa on huomioitava maisemallisesti merkittävien arvojen säilyminen ja virkistyspalvelujen KEHITTÄMISALUE - alueet, joita tulee kehittää omien erityisten vetovoimatekijöidensä pohjalta VESIALUE - vedenlaatua tulee parantaa suojellulla Kiiminkijoen vesistöalueella - Kiiminkijoen läheiset järvet tulee ottaa huomioon kehittämisessä potentiaalisina virkistyskäyttöalueina, kuitenkin suojelunäkökulmat huomioiden - Kiiminkijoen yhteyttä merelle tulee korostaa 3

5 KIIMINGIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 2025 TIIVISTYVÄ KAUPUNKISEUDUN LÄHIÖ VÄESTÖ: > as ASUMIINEN JA PALVELUT: keskittyy taajamaan 72 as/v, Jääliin 68 as/v ja nykyistä vähemmän kyliin 20 as/v noin 2700 asuntoa ELINKEINOT: työpaikat Oulun seudulla, palvelut monipuolistuvat keskustassa ja Jäälissä VIRKISTYS: kehitetään Koiteliin liittyviä ulkoilureitistöjä ja taajaman lähiympäristöä MATKAILU: Koiteliin olevan Residenssin lisäksi rakentuu Koitelikeskus, noin 1700 k-m 2, sisältää majoitustiloja noin puolet pinta-alasta. Lisäksi rakennetaan moottoriurheilukeskus. YMPÄRISTÖ VESI: asutus liitetään runkoviemäriin, uutta asutusta ei ohjata joen pohjoispuolelle KIVA 2025 KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KEHITYSKUVA JUPPI HAUKIPUDAS KIIMINKI HAUKIPUTAAN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 2025 TIIVISTYVÄ KAUPUNKISEUDUN LÄHIÖ VÄESTÖ: > as ASUMIINEN JA PALVELUT: tiivistetään keskustaa ja Martinniemi-Asemakylää, rakennetaan olevat kaava-alueet täyteen, palvelut keskittyvät ja paranevat näillä alueilla Kellon asutus tiivistyy, mutta hieman hitaammin kuin keskusta-alueella. Jokikylän asutus täydentyy nykyisestään vähäisessä määrin. ELINKEINOT: työpaikat Oulun seudulla, keskustan palvelut monipuolistuvat VIRKISTYS: Virpiniemen, Kiiminkijokisuun ja Martinniemen satamaympäristön virkistyspalveluja kehitetään ja laatua nostetaan MATKAILU: pienehköt hotellit Virpiniemeen ja Martinniemeen sekä keskustaan. YMPÄRISTÖ VESI: kaikki uusi asutus rakentuu viemäröinnin piiriin. 4

6 KIVA 2025 KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KEHITYSKUVA JUPPI YLI KIIMINKI YLIKIIMINGIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 2025 KULTTUURIYMPÄRISTÖJEN MUUTOS LOMAKYLIKSI VÄESTÖ: >3 800 as ASUMIINEN JA PALVELUT: keskittyy taajamaan n. 15 as/v ja Vesalankylään 10 as/v. Elinvoimaisina säilyvät taajaman läheiset kylät Juopuli, Joki-Kokko ja Rekikylä, jotka tukeutuvat keskustan ja Vesalan palveluihin. Muut kylät eli Niemikylä, Nuoritta, Ala- ja Ylä-Vuotto muuttuvat loma-asutusvaltaisiksi. ELINKEINOT: työpaikkoja Oulussa, keskustassa ja Rekikylässä. Maaja metsätalous hiipuu, yksityiset palvelut lisääntyvät VIRKISTYS: seudullista virkistysreittiä ja siihen liittyviä palveluja kehitetään, samoin jokirantojen virkistyskäyttöä keskusta-vesala alueella, muiden suojelu- ja virkistysalueiden käyttö on vähäistä MATKAILU: Matkailuun liittyvät palvelut ja majoitustilat rakennetaan keskustaan YMPÄRISTÖ VESI: turvetuotanto jatkuu, käytetyt alueet metsitetään tai rakennetaan lintuvesiksi 5

7 KIVA 2025 KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KEHITYSKUVA JUPPI UTAJÄRVI UTAJÄRVEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 2025 HILJAISET ALUEET, RAUHALLISET LOMAKYLÄT VÄESTÖ: >2 950 as ASUMIINEN JA PALVELUT: keskittyy Särkijärven kylään, jonka palveluihin vanhojen kylien vähentyvä asutus ja lisääntyvä loma-asutus tukeutuu ELINKEINOT: maa- ja metsätalouden sekä matkailun työpaikkoja kylissä, yksityiset palvelut lisääntyvät VIRKISTYS: kehitetään pienimuotoisesti Kiiminkijokivarren kalastuspalveluja ja järviketjulla lisäksi jokimelontaa MATKAILU: Matkailuun liittyvät palvelut ja majoitustilat rakennetaan Särkijärvelle YMPÄRISTÖ VESI: turveruotanto jatkuu, käytetyt alueet metsitetään tai rakennetaan lintuvesiksi 6

8 KIIMINGIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 2025 VETOVOIMAISET EKOKYLÄT VÄESTÖ: > as TYÖPAIKAT: keskustassa yksityiset palvelut lisääntyvät ja kylissä maa- ja metsätalous voimistuu hieman ASUMIINEN JA PALVELUT: hajaantuu tasaisesti taajamaan 65 as/v, Jääliin 60 as/v ja kyliin 50 as/v noin 2700 asuntoa, loma-asutus painottuu Nurmijärvelle ja Koiteliin sekä kylille asutuksen lomaan VIRKISTYS: kehitetään yhteyksiä Oulun suuntaan ja taajaman ympäristöön pidempiä rengasreittejä, hevosharrastus nousee merkittäväksi MATKAILU: pieniä motelleja taajamaan, ja maatilamatkailua kyliin YMPÄRISTÖ VESI: asutus liitetään runkoviemäriin, uusi kyläasutus hoitaa jätevedet keskitetysti pienpuhdistamoilla, metsäojitus kielletään, maa-ainesten ottoa rajoitetaan. KIVA 2025 KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRA- TEGIA KEHITYSKUVA HIPPI HAUKIPUDAS - KIIMINKI HAUKIPUTAAN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 2025 MERELLINEN JOKISUU JA RANTAKYLÄT VÄESTÖ: > as ASUMIINEN JA PALVELUT: keskustan lisäksi rakentaminen lisääntyy Jokikylässä ja Martinniemessä, kylien vanhaa rakennuskantaa otetaan loma-asuntokäyttöön ELINKEINOT: keskustassa yksityiset palvelut lisääntyvät ja kylillä voimistuu maa- ja metsätalous sekä pienyrittäjyys VIRKISTYS: kehitetään jokisuun rantoja ja Martinniemeä sekä Hanhiperä- Majavakankaan lomailualueen virkistysreittejä MATKAILU: pienehköjä motelleja taajamaan, Virpiniemeen ja Martinniemeen sekä maatilamatkailua Jokikylään YMPÄRISTÖ VESI: asutus liitetään runkoviemäriin, metsäojitus kielletään, maaainesten ottoa rajoitetaan 7

9 KIVA 2025 KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATE- GIA KEHITYSKUVA HIPPI YLIKIIMINKI YLIKIIMINGIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 2025 ELINVOIMAISET MAATALOUSKYLÄT JA JOKIRANNAN UUDET, JYL- HÄT LOMA-ASUNTOALUEET VÄESTÖ: > as ASUMIINEN JA PALVELUT: keskustan lisäksi rakentaminen lisääntyy Vesalassa ja Rekikylässä mutta myös muissa kylissä on hienoista asukasluvun kasvua, nykyinen palvelutaso säilyy ja yksityiset palvelut lisääntyvät myös kylillä. Loma-asutus lisääntyy jokivarressa Joki-Kokolta Utajärven kunnan rajalle. Vanhat kyläkoulut säilyvät kyläläisten ja lomailijoiden vapaa-ajan harrastustiloina. ELINKEINOT: keskustassa yksityiset palvelut lisääntyvät ja kylillä voimistuu maa- ja metsätalous, luonnontuotteiden keräily ja jalostus sekä käsityöalojen pienyrittäjyys VIRKISTYS: kehitetään voimakkaasti seudullista retkeilyreittiä ja lisäksi yhteyttä Juopulista Reposelkään, kylien lähivirkistysalueita ja vesistöjen rantoja kunnostetaan MATKAILU: Kylissä toimii maatilamatkailuyrityksiä, jotka tarjoavat myös ohjelmapalveluja ja retkiä ympäröivään luontoon YMPÄRISTÖ VESI: asutus liitetään ryhmittäin pienpuhdistamoihin, metsäojitus kielletään ja maa-ainesten ottoa rajoitetaan 8

10 UTAJÄRVEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 2025 ELÄVÄT LUONTOKYLÄT, ELÄMYKSELLINEN KULTTUURIMATKAILU-, KALASTUS- JA PERHELOMAILUALUE VÄESTÖ: > as ASUMIINEN JA PALVELUT: rakentaminen lisääntyy Sanginkylässä, Särkijärvellä ja Juorkunassa, muissa kylissä säilyy nykyinen asutus. Loma-asutus lisääntyy jokivarren järviketjulla Kurimolta Juorkunaan. Asumisen vetovoimaa lisäävät vesistön läheisyys ja monipuolinen luonto. ELINKEINOT: kylillä yksityiset palvelut lisääntyvät ja maa- ja metsätalous voimistuu, luonnontuotteiden keräily ja jalostus sekä käsityöalojen pienyrittäjyys kasvaa VIRKISTYS: kehitetään voimakkaasti kalastusaluetta Tervolankylältä Myllysaarelle, rakennetaan laajoja retkeilyreitistöjä ympäröiville suojelualueille, järviketjun rantautumispaikkoja kehitetään MATKAILU: Kylissä toimii maatilamatkailuyrityksiä, jotka tarjoavat puitteet perhelomailulle, ohjelmapalveluja ja retkiä luontoon YMPÄRISTÖ VESI: asutus ja loma-asutus liitetään ryhmittäin pienpuhdistamoihin, metsäojitus ja maa-ainesten otto kielletään, ottoalueet entisöidään lintuvesiksi ja tulva-altaiksi KIVA 2025 KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KEHITYSKUVA HIPPI UTAJÄRVI 9

11 1. VAIHTOEHTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET: luonto, maisema, kyläkuva MRL 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista, luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä, ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä sekä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä. 1.1 Asutuksen ja loma-asutuksen vaikutukset vesistöihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön Juppi-mallissa asutus keskittyy oleviin taajamiin ja kyliin, jotka sijoittuvat enintään 40 km päähän Oulusta. Pääosin uusi asutus sijoittuu olevan vesi- ja viemäriverkoston piiriin jo yleiskaavoitetuille ja asemakaavoitetuille alueille. Kun asutus keskittyy veden laatua uhkaavat päästöt ovat rakennetun infrastruktuurin (viemärit, paikalliset puhdistamot) ansiosta olemattomat. Jos asutus edelleen hajautuu jokivarressa laajemmalle, suurin ympäristöhaitta syntyy työmatka- ja harrastusliikenteestä, joka lisää ilmansaasteita ja melua. Juppi-mallin hajarakentaminen voi uhata viimeisiä vapaita rantajaksoja ja yleisiä jokinäkymiä, sillä kaupunkiseudulla (Haukipudas, Kiiminki) kolmasosa rakentamisesta ohjautuu kaava-alueiden ulkopuolelle. Jokisuulta Kiiminkiin maisema muuttuu rakennetuksi kaupunkijoeksi. Etäämpänä olevien kylien kulttuuriympäristöjä taas uhkaa rappio, jos niiden elinkeinot ja asutus hiipuvat. Hippi-malli tarjoaa elinmahdollisuuksia myös pienille ja etäällä kaupungista oleville kylille, mutta uhkana on ympäristön pilaantuminen, jos asutuksen jätteiden käsittelyä ja kierrätystä ei hoideta tilakohtaisesti asianmukaisella tavalla. Kylä-asutuksen jätevesien määrää voidaan vähentää mm. käyttämällä vedettömiä käymäläratkaisuja. Syntyvät jätevedet voidaan käsitellä kylien keskustoissa yhteispuhdistamoilla ja yksittäisten kiinteistöjen jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Jokiveden laatu voi säilyä ennallaan ja parantuakin jonkin verran. Autioituvien talojen käyttö loma-asuntoina on suositeltavampaa kuin uusien loma-asuntojen rakentaminen. Samalla säilyvät myös arvokkaat kulttuurikohteet ympäristöineen. Uusi loma-asutus ei useinkaan sovi tyyliltään kyläympäristöihin vaan paremmin metsärannoille. Vanhoja hirsitaloja voidaan pitää kylmillään ilman rakennevaurioita, toisin kuin nykyaikaisia rakennuksia. Tämä säästää luonnonvaroja, työtä, energiaa ja ympäristöä. 1.2 Virkistys- ja matkailukäytön vaikutukset vesistöön ja kasvillisuuteen Perinteinen matkailu (juppi) on perustunut massaturismiin, pakettimatkailuun ja on luonteeltaan passiivista sekä homogeenista. Matkailu tapahtuu sitä varten rakennetuissa kohteissa ja se ei tunnista ympäristövastuuta. Uusi matkailu (hippi) on puolestaan yksilöllistä ja joustavaa omatoimimatkailua, luonteeltaan aktiivista ja etsii uusia ja erilaisia kohteita aidoista ympäristöistä. Se on tietoinen ympäristövaikutuksistaan. Karkeasti arvioiden virkistys- ja matkailutoiminnoista vajaa puolet liittyy Kiiminkijokeen ja loput sitä ympäröiviin kulttuuriympäristöihin ja arvokkaisiin luontokohteisiin. Molemmissa rakennemalleissa virkistystoiminnot hajaantuvat niin laajalle alueelle, että niillä ei ole merkittäviä vaikutuksia vesistön laatuun tai kasvillisuuden kulumiseen. Koitelinkoski lienee ainoa paikka, jota kuluminen voi uhata. Ennemminkin veden huono laatu voi haitata joen virkistys- ja matkailukäyttöä. Ennustettu sateiden lisääntyminen lisää joen virtaamia ja veden määrää, mikä parantaa melontamahdollisuuksia. Ilmaston lämpeneminen estää joen jäätymisen talvisin ja jääpadoista aiheutuvat yllätykselliset ja helposti vahinkoa aiheuttavat jääpatotulvat jäävät pois. Sen sijaan sateista aiheutuvat tulvat lisääntyvät, mikäli ilmastonmuutos aiheuttaa runsaita sateita. Suojelualueille on osoitettu virkistysreittien yhteystarpeita. Tavoitteena on, että samoja reittejä voivat käyttää esim. retkiratsastajat ja maastopyöräilijät. Arimmille paikoille ja suojelualueille on rakennettava pitkospuut. Maastoa pahemmin kuluttavat, ilmaa saastuttavat ja meluisat moottorikelkat ja mönkijät ohjataan mieluummin oleville metsäteille. Opastetuilla ja rakennetuilla paikoilla liikkumisen ympäristökulutus ja roskaaminen on helpommin hallittavissa. Vapaasti metsässä liikkuvat voivat pilata ympäristöä jätteillään. Loma-asutuksen ympäristövaikutukset ovat suuret, jos mökkejä pidetään lämpiminä ympäri vuoden. Myös viikoittainen kulkeminen loma-asunnoille voi kuluttaa vuodessa yhtä paljon energiaa kuin kaukomatka lentäen, mikä taas vastaa suuruusluokaltaan pientalon vuotuista energiatarvetta. Tutkimusten mukaan matkustus- ja asumistottumukset, jotka kattavat 40 % yhteiskunnan energiatarpeesta, voivatkin synnyttää suomalaisten energiakulutuksen, ja sitä kautta päästöjen välille, jopa kymmenkertaiset erot. Tällä sektorilla on siksi suurimmat säästö- ja muutospaineet. Perinteinen maatalousrakentaminen antaa kylien kulttuuriympäristölle luonnetta ja lisää sen arvoa. Koitelinkosken merkitys matkailu- ja virkistyskohteena kasvaa molemmissa malleissa. 10

12 1.3 Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon vaikutukset veden laatuun, asumis- ja virkistysympäristöihin Kiiminkijoen veden laatu on huonontunut viimeisten vuosikymmenten aikana, kun metsiä on ojitettu ja turvesoita perustettu. Myös maatalouden päästöt ovat olleet suuret, mutta vähentyneet viime vuosina. Vedenlaatu on hyvä Juorkunasta ylöspäin ja siitä jokisuulle tyydyttävä. Suurin osa järvivesistä on myös tyydyttävällä tasolla, lukuun ottamatta Hämeenjärveä ja Ala-Vuottoa, joiden veden laatu on hyvä. Hippi-mallissa turvetuotanto hiipuu ja aiemmin ojitetut suot ennallistetaan. Soiden palautuminen luonnontilaan pidentää veden kiertokulkua ja joen vedenpinnan vaihtelu ja tulviminen vähenevät. Ojissa tapahtuvien suurten paikallisten virtaamahuippujen aiheuttama kiintoaine- ja ravinnekuormitus jää pois ja vedenlaatu paranee. Lisääntyvä luomu-maatalous hoitaa maaperää ja ravinnevalumat vesistöön ovat tehomaataloutta vähäisemmät. Maataloudella on suuri vaikutus kylien vetovoimaan asuinpaikkoina. Hyvin hoidettu maatalousmaisema ja metsät yhdessä vesinäkymien kanssa onkin asutuksen tärkein vetovoimatekijä. Hippi-malli pitää kylien ympäristöt hoidettuina lisääntyvän viljelyn takia, mikä parantaa myös matkailuelinkeinojen toimintaedellytyksiä ( peti ja puuro ) kylissä. Juppi-mallissa maaseutumaisema rappeutuu ja menettää vähitellen vetovoimaansa. Taajamien elinympäristöjen vetovoima turvataan laadukkaalla kaavoituksella ja varaamalla kauneimmat alueet yleisiksi puistoiksi. 1.4 Arvioinnin pohjalta laadittu analyysi ja suositukset Juppi-mallissa vakituinen asutus tiivistyy alajuoksun taajamiin. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että malli on yhdyskuntatekniikan ja liikenteen kannalta ympäristöystävällinen mahdollistaen tehokkaan vesi- ja jätehuollon sekä joukkoliikenteen hyödyntämisen. Malli tukee ihmisiä, jotka haluavat elää säännöllistä elämää, menestyä ja olla yhteiskunnalle tuottavia yksilöitä. Jupin kulutusmahdollisuudet ja siten ympäristövaikutukset ovat kuitenkin suuret, ja asutuksen keskittymisellä saavutettu etu mitätöityy suurella kulutuksella, ekologisella jalanjäljellä. Hippi-malli tarjoaa vapaamman vaihtoehdon, jossa elämä ei ole tasaista vaan sidottu vuodenajan rytmeihin. Elintaso riittää oman elämän ylläpitoon, ei suuriin tuottoihin ja voittoihin. Tulot syntyvät useista pienistä lähteistä ja omatoimisuudesta. Hipin kulutusmahdollisuudet ja siten ympäristövaikutukset ovat pienet. Virkistys- ja matkailutoimintojen kannalta mallien välillä on suuria eroja ympäristövaikutusten suhteen. Juppi-matkailija tulee kaukaa ja kuormittaa siten ympäristöä. Hippi-matkailija tulee läheltä, mutta liikkuu kohteessa laajemmalle, joten liikkumisen vaikutukset hieman tasaantuvat kaukomatkailijan kanssa. Juppi-matkailija suosii rakennettuja kohteita kuten hotelleja, golfkenttiä, valaistuja latuja, veneretkiä merellä ja joella sekä maastoajoa. Näiden kohteiden rakentaminen ja ylläpito vaatii huomattavia panostuksia verrattuna hipin suosimaan pyöräily- ja retkeilyverkostoon sekä kylien maatilamatkailuyrityksiin. Jupin kuluttava ja työllistävä vaikutus on suuri, hipin pieni. Kiiminkijoella matkailu on nykyään hyvin vähäistä ja alue on lähinnä Oulunseudun virkistysaluetta, mikä rooli sille hyvin sopiikin. Kansainvälisen matkailun merkittävä kasvattaminen herättää ristiriitaisia ajatuksia aikana, jolloin kulutusta pitäisi laskea. Vastakkain on jatkuvan kasvun ideologia ja kestävä kehitys. Kuinka suuri on ekologinen jalanjälki? 2. VAIHTOEHTOJEN SOSIAALISET VAIKUTUKSET: kulttuuri ja elämäntapa MRL 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. 2.1 Asutus- ja väestörakenteen (asuminen/loma-asuminen) muuttumisen vaikutukset kylien ja taajamien elinoloihin Juppi-mallissa hajarakentaminen alajuoksun kyliin sekä taajamiin jatkuu nykyisellä tasolla ja kyliin tulee uusia lapsiperheitä, jotka turvaavat mm. kyläkoulujen säilymisen. Lähellä kaupunkia olevien kylien väestörakenne ja palvelut säilyvät monipuolisena. Sen sijaan yli 40 km päässä Oulusta olevat kylät tyhjenevät vähitellen ja muuttuvat loma-asutus painiotteisiksi. Kiinteät palvelut kyliltä loppuvat ja niissä asuu pääosin vanhempaa väkeä ja lomailevia eläkeläisiä. Kaikkien asukkaiden ja lomailijoiden välille ei ehkä synny kontakteja erilaisen kokemustaustan takia. Hippi-mallissa nuoret perheet hakeutuvat yhtä paljon kyliin kuin taajamiinkin. Kylien vetovoima perustuu niiden mahdollistamaan omavaraiseen ja omatoimiseen elämäntapaan sekä kehittyneisiin tietoliikenneyhteyksiin (etätyö). Koska asuminen kylissä perustuu kokonaisvaltaiseen elämiseen kylissä (ei nukkumalähiöitä), se lisää asukkaiden sosiaalisia kontakteja ja synnyttää paikallista harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Inhimilliseltä kannalta noin 200 asukkaan yhteisö on kooltaan ideaalinen tällöin kaikki oppivat tuntemaan toisensa, ja ympäristö koetaan turvalliseksi. 2.2 Elinkeinorakenteen muutoksen (maa- ja metsätalous >< matkailu ja virkistys) vaikutukset kulttuuriympäristöihin ja elämäntapaan Juppi-mallissa nykyisen kaltainen toimintojen erikoistuminen sekä yksikkökoon kasvu ja globalisaatio jatkuvat. Kilpailun paineessa palveluelinkeinot kehittyvät monipuolisemmiksi ja seudulla syntyy uusia innovaatioita mm. energiatuotannon ja teknologian aloilla. Maatalous pienillä tiloilla loppuu. Metsätalous alueella ei ole merkittävää. Kylien maatalouden hiipuessa myös niiden kulttuuriympäristö rappeutuu ja ympäristön muuttuessa vieraan näköiseksi ihmisten tunnesiteet ja juuret paikkaan heikkenevät. Myös vanha ja omatoiminen, mutta yhteisöllinen kyläelämä unohtuu vähitellen kun asukkaat saavat elantonsa taajamien ja Oulun työpaikoilta. Kontakti luonnon ja ihmisen välillä heikkenee myös maaseudulla. Taajamien ympäristöt kehittyvät kaupunkimaisemmiksi ja elämä yleensä enemmän ulkoapäin ohjatuksi (työ, ohjatut harrastukset). Hippi-mallissa pienyrittäjyys ja paikallisuus on arvostetuinta. Ilmastomuutoksen uhkaan vastataan paikallisella omavaraisuudella ja toimintojen monimuotoisuudella, joustavalla verkostotaloudella. Mallissa hyödynnetään alueen luonnonvaroja täysimääräisesti, mutta kuitenkin kestävällä tavalla: viljelykelpoinen maa on tuotannossa, metsiä hakataan ja hoidetaan säännöllisesti, metsästys, kalastus ja marjastus ovat nousevia harrastuksia. Tämä edistää olevien kulttuuriympäristöjen ja toimeliaan elämäntavan säilymistä myös maaseudulla. Kaupunki-taajamamaaseutu vuorovaikutus on elävää ja kummallakin on selkeä yhteiskunnallinen rooli ja tasaarvoinen työnjako. 2.4 Arvioinnin pohjalta laadittu analyysi ja suositukset Molemmilla malleilla on hyviä ja huonoja vaikutuksia sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin. Koska Suomen lähihistoria perustuu maatalouteen, hippi malli säilyttää paremmin arvokkaat kyläympäristöt ja jopa voi lisätä niiden monimuotoisuutta ja vetovoimaa. Juppi-malli taas voi edistää enemmän palvelujen kehittämistä ja teknisiä innovaatioita sekä lisätä kansainvälisiä kontakteja. Kansalaisten liikunnan ja terveyden kannalta hippi-malli on parempi, sillä se pakottaa ihmisen käyttämään omia voimiaan ja siten ylläpitämään kuntoaan. Myös henkisen kunnon kannalta se voi olla pelastus sille osalle väestöä, joka ei jaksa nykyisen kaltaisessa kilpailuyhteiskunnassa. Juppi-malli taas tarjonnee enemmän virikkeitä ja vaihtelua elämään sekä mahdollisuuden ponnistella kykyjensä äärirajoille. 11

13 rojen monipuolisen käytön ja vakauden epävakainakin aikoina. Siinä ekologinen jalanjälkemme on nähtävissä omassa elinympäristössä. Virkistyspalvelut soveltuvat alueelle hyvin monipuolisen luonnon ja kulttuuriympäristöjen ansiosta. Matkailun kehittyminen vaatii erityisiä ponnisteluja, sillä alue ei ole suomalaisittain, saati kansainvälisesti mitenkään ainutlaatuinen. Kansainvälinen matkailu voi suuntautua Oulun kautta tälle alueelle, mutta se edellyttää ohjelmapalvelujen kehittämistä. Myös paikallisen matkailun lisäämiseksi tarvitaan toimintojen kehittämistä ja alueen luonteen selkeää profiloimista kiinnostavaksi kohteeksi. Toiminnan on pitkäjänteistä työtä ja voi kestää vuosikymmeniä. 3.2 Matkailu- ja virkistyspalvelujen liiketaloudellinen kannattavuus Matkailuala on voimakkaasti sidoksissa yleiseen taloudelliseen tilanteeseen ja sen kehitykseen. Alan tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia ovat asiakkaiden moniarvoisuuden, eri tahojen yhteistyön ja tietoyhteiskunnan hyödyntäminen sekä eläkeläisten erityistarpeiden huomiointi. Hippimallissa matkailun taloudellinen kannattavuus voi olla heikko, koska se on pieni osa perheiden elantoa. Tosin panostuksetkin ovat hyvin pienet, jos olevaa rakennuskantaa vähitellen kunnostamalla ne voidaan ottaa majoituskäyttöön. Jos pienyrittäjä saa houkuteltua hyvällä ja monipuolisella palvelulla seudulta vakioasiakkaita, käyttö voi olla ympärivuotista ja kannattavuus paranee. Suomalaista kansankulttuuria, kesäkäyttöinen tanssilava. Luonnonvarojen käytön kannalta hippi-malli tukeutuu paikallisiin varoihin ja hyödyntää niitä, kun taas juppi-malli ydinvoimaloineen ja kansainvälisine kauppakontakteineen on vähemmän kiinnostunut paikallisista varannoista. Jälkimmäisen toiminnan ympäristövaikutukset ovat helpommin piilossa käyttäjiltä ja se mahdollistaa myös epäreilun toiminnan globaalin kaupan nimissä. 3. VAIHTOEHTOJEN TALOUDELLISET JA ELINKEINOPOLIITTISET VAI- KUTUKSET MRL 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta, yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista, yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, palvelujen saatavuutta sekä liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Juppimalli olettaa Oulun matkailun kasvavan ja kehittyvän, ja sen tuovan matkailijoita myös Kiiminkijokivarteen. Massamatkailu vaatii isompia investointeja mm. majoitukseen ja ohjelmapalvelujen toteutukseen. Jos taajamiin ja Koiteliin rakennetaan isot majoitustilat ne kilpailevat Oulun hotellien kanssa. Tällöin on epätodennäköistä että kaikille riittäisi tarpeeksi asiakkaita taloudellisesti kannattavaan toimintaan. Ohjelmapalvelujen voi olla kannattavaa, jos kaupunkiseudulle saapuvia turisteja ohjataan säännöllisesti elämysretkille Kiiminkijokivarren luontoon. Virkistyspalvelujen taloudellinen kannattavuus on mitattavissa maksullisilla suorituspaikoilla, joihin liittyy myös muita palveluita. Riittävän vetovoimainen ja taloudellisesti kannattava alue on Virpiniemi. Muiden alueiden virkistyspalvelutarjonta perustuu yhteiskunnan rahoitukseen ja ylläpitoon tai kyläseurojen talkootyöhön. Virkistystoiminnoilla on suuri merkitys ihmisten terveyteen ja sitä kautta julkiseen ja yksityiseen talouteen. 3.1 Kehittämistoimenpiteiden toiminnallinen soveltuvuus sekä niiden tekninen ja toiminnallinen toteutettavuus Asumisen kannalta molemmat mallit täydentävät olevaa yhdyskuntarakennetta ja ovat siksi helposti toteutettavissa. Teknisesti ja taloudellisesti parasta asuinrakentamisen täydennysaluetta on joen eteläpuoli Ylikiimingistä Haukiputaalle, sillä alueella on oleva vesijohto ja runkoviemäriverkosto. Myös Jokikylään on tulossa viemäröinti. Nämä alueet sijoittuvat myös lähelle suurimpia työpaikka-alueita, joten työmatkat eivät ole kohtuuttoman pitkiä. Loma-asutus soveltuu joen latvaosille Ylikiiminkiin ja Utajärvelle, missä on enemmän luonnonrauhaa. Myös sinne on melko laajalti olemassa oleva tieverkosto. Helpommin savutettavissa ovat joen eteläpuoliset rannat. Ylikiimingistä itään jätevesihuolto on järjestettävä paikallisesti. Asumisen ja loma-asumisen soveltuvuuteen kullekin alueelle vaikuttaa arvostukset ja elämäntapa. Nykytrendiin sopii alajuoksulle keskittyvä asutus, palvelut ja globaalisti suuntautunut, pitkälle erikoistunut tuotanto. Hajautunut asutus- ja tuotantorakenne taas turvaa paikallisten luonnonva- Kaupunkiseudun tarvitsemia maa-aineksia saadaan mm. Haukiputaan kallioista ja Ylikiimingin harjuista. 12

14 3.3 Elinkeinotoiminnan vaikutus aluetalouteen ja kilpailukykyyn Oulun seudun yleiskaavassa työpaikkojen on oletettu kasvavan 15 % vuoteen 2020 mennessä, mikä edellyttää muuttovoittoa ja lisää asukkaita seudun kuntiin. Voimakkaasti kehittyvä osaaminen, teollisuus ja palvelut ovat talouden selkäranka. Juppimallissa oletetaan nykyisen kehityksen, missä Oulun kaupunki on seudun elinkeinoelämän veturi, jatkuvan ja pendelöinnin keskuksiin entisestään lisääntyvän. Nykyään Haukiputaalta lähes puolet, ja Kiimingistä yli puolet työllisestä työvoimasta pendelöi Oulussa. Oulun imussa ympäristökunnatkin säilyttävät kilpailukykynsä. Hippimallissa oletetaan seudun työpaikkojen ja palvelujen jakautuvan myös kuntakeskuksiin, jolloin työmatkat lyhenisivät. Myös maaseutu muuttuu nykyistä elinvoimaisemmaksi pienyrittäjyyden kasvaessa ja elinkeinorakenteen monipuolistuessa. Alkuvaiheessa pienyrityksillä ei ole suurta vaikutusta aluetalouteen ja kilpailukykyyn, mutta verkottuessaan yhteistyöhön, niiden taloudellinen painoarvo voi vähitellen kasvaa. Malli jakaa taloudellista hyvinvointia koko seudulle ja alueen luonnonvarat saadaan hyödynnettyä, kun työvoimaa on saatavissa myös alkutuotannon (energiahuolto = lämpö ja ruoka) töihin. Aluetalouden monipuolisuus ja omavaraisuusaste voi kasvaa nykyiseen verrattuna. 3.6 Arvioinnin pohjalta laadittu analyysi ja suositukset Molemmissa malleissa talous ja työpaikat on toiminnan ja hyvän elämän selkäranka. Juppi-malli luottaa nykyiseen kasvavaan, globaaliin talouteen. Hippi mallissa varaudutaan radikaalimpaan talouselämän arvojen muutokseen ja ympäristövastuuseen. Luonnonvarojen vähentyessä kilpailu niistä kiristyy ja se voi säteillä epävarmuutena kaikille elämän aloille. Elinkeinoelämältä odotetaankin suurta sopeutumista kohti kestävämpää kehitystä suunnittelujakson aikana. 4. TOIMINTOJEN SOPEUTTAMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN Asutuksen sijoittuminen Oulun ympäristökuntiin niin, että asukkaiden työpaikat ja harrastukset sijoittuvat kaupunkiin ja kulkeminen perustuu yksityisautoiluun, ei ole kestävä toimintamalli, sillä liikenne on yksi suurimpia ilmastomuutoksen aiheuttajia. Juppi-malli keskittää asutuksen taajamiin ja on joukkoliikenteen kannalta kehityskelpoisempi. Hippi-malli vie asukkaita etäisimpiinkin kyliin, mutta oletuksena on, että sieltä ei kuljeta päivittäin töissä kaupungissa tai taajamissa, vaan opitaan tekemään etätyötä kotona. Hippi-mallissa elämäntapa voi olla ainakin osalla asukkaista kokonaisvaltaisempi ja mm. harrastus- ja virkistystoimintojen osalta enemmän itseohjautuva ja paikallinen. ekokatastrofeja ja luonnon tuottokyvyn laskua kaikkialla maailmassa, mikä nostaa perustarvikkeiden osalta paikallisen omavaraisuuden, alkutuotannon merkitystä. Mitä nopeammin pystytään siirtymään uudenlaiseen toimintaan, sitä vähemmän vaurioita aiheutuu luonnolle, taloudelle ja ihmisyhteisöille. Myös matkailuelinkeinon tulee kehittää uudet, eettisesti ja ympäristön kannalta kestävät toimintatavat. Nämä kaikki vaikuttavat elinkeinopolitiikan tavoitteisiin. Lentomatkustajat voivat siirtyä (purje-)laivoihin ja juniin ja lähimatkailua voidaan harjoittaa ryhmissä busseilla. Matkailukohteessa tärkeää on majoitusrakentamisen oikea mitoitus ja korkea käyttöaste, jotta vältytään turhalta energian kulutukselta. Juppi-mallissa matkailu painottuu jokisuun taajamiin ja nähtävyyksiin, mikä lyhentää matkoja. Hippi-mallissa majoitus- ja ohjelmapalveluissa arvostetaan omaperäisyyttä ja paikallista ilmettä. Toimintatavan ja ajattelun muutos, mm. eläkeläisten osuuden kasvu, voi johtaa ns. hitaaseen elämään, vähenevään kuluttamiseen ja saastumiseen, mikä hillitsee ilmastonmuutosta. Virkistystoiminnat Virkistysretket Oulun kaupunkiseudulta Kiiminkijokivarteen lisääntyvät. Juppi-mallissa ihmiset käyttävät mieluiten keskusten korkealaatuisia ohjelmapalveluja. Keskitetty joukkomatkailu busseilla ja opastetut virkistysretket säästävät liikkumiseen kuluvaa energiaa. Juppi-mallin erikoistunut ja nopea elämäntapa kuitenkin edellyttää, että palvelujen tuottamiseen ja kuljettamiseen kuluu paljon energiaa. Omatoimisessa hippi-mallissa vapaa-ajalla retkeillään lähialueella maastopyöräillen tai ryhmämatkoilla (bussilla erilaisten harrastusryhmien kesken). Hitaampi liikkuminen edellyttää pidempää viipymää virkistyskohteessa: tehdään vähemmän, mutta pidempikestoisia matkoja. Toimintatapa säästää energiaa ja hillitsee ilmastomuutosta. Ympäristö- ja ilmastomuutos on syntynyt fossiilisen energian massiivisesta käytöstä, jota nyt pitäisi vähentää tai mieluummin lopettaa kokonaan, ja siirtyä uusiutuviin energialähteisiin. Kiiminkijokivarrella on turvetuotantoalueita ja turvetta ei lasketa EU:ssa uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Puun energiakäyttö sen sijaan on suositeltavampaa ja puu tuleekin kasvamaan nopeammin lämpimämmässä ilmastossa. Turvetuotannon lopettaminen vähentää päästöjä sekä ilmaan että veteen. Lisääntyvä sateisuus taas vaikuttaa metsien elinvoimaan ja metsätyypit voivat muuttua. Tilanteeseen tuleekin varautua jo etukäteen sekä metsätaloussuunnittelussa että maatalouden kehittämissuunnitelmissa, mm. lajikkeiden jalostuksessa, jotta Kiiminkijokivarren rantametsät ja -pellot voivat säilyä tuottavina ja kauniina. Juppi-mallissa uhkaava energiavaje on korvattu massiivisella sähkön tuotannolla (ydinvoimalat ja tuulipuistot merellä) joten asutuksen hajauttamista ja liikkumista yksityisillä sähköautoilla voidaan jatkaa entiseen tapaan. Hippi-mallissa oletetaan, että fossiilisista polttoaineista luopumisesta johtuvaa energiavajetta ei saada täysin korvattua, joten yhä useampi alkaa käyttää omaa energiaansa liikkumiseen pyöräillen ja kävellen. Jos päivittäinen liikkuminen voidaan järjestää joukkoliikenteellä: busseilla, paikallisjunalla, kimppataksilla tai kevytliikenteen keinoin, haitalliset ilmastovaikutukset pienenevät. Molemmissa malleissa se on mahdollista, mutta järjestelmien tulee olla erilaiset. Talous ja elinkeinopolitiikka Ilmastomuutokseen sopeutuminen edellyttää suurta murrosta ajattelussa ja toimintatavoissa. Epävarmuus tulevaisuudesta aiheuttanee häiriöitä talouselämässä niin kauan, kunnes aletaan aktiivisesti etsimään uusia toimintatapoja ja tehdään tarpeellisia teknisiä ja sosiaalisia innovaatioita. Sopeutuminen edellyttää elinkeinorakenteeseen merkittäviä muutoksia, kuten siirtyminen tavarapainotteisesta (aineellisesta) tuotannosta palvelujen (aineettomaan) tuottamiseen. Raakaaineiden/luonnonvarojen vähetessä kilpailu kiristyy, hinnat nousevat ja kierrätys sekä korkea hyötysuhde tulee entistä tärkeämmäksi. Pelättävissä on, että ilmastomuutos tulee aiheuttamaan Ongelma voi synnyttää innovaatioita, mikä edistää kehitystä ja hyvinvointia. 13

15 5. TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA 6..TOIMENPITEET JA HANKKEET, joilla edistetään maankäyttöstrategian toteutumista JUPPI: kiinnostus välineisiin ja tekniikkaan, arvostaa elämyksiä ja vauhtia: nykyiset arvot ja toimintatavat HIPPI: kiinnostus ja rakkaus luontoon, pohdiskeleva romantikko ja askeetti: muuttuneet arvot ja toimintatavat Juppi-malli ASUTUKSEN JA LOMA-ASUTUKSEN YMPÄRISTÖ VAIKUTUKSET - asutuksen tiivistyminen Alajuoksun taajamissa ja kylissä vapaa ranta vähenee ja yläjuoksulla - loma-asutuksen määrä, kylät taantuvat. luonne ja sijoittuminen Uuden loma-asutuksen alue- ja energiatarve on suuri. - kylien elinvoimaisuus: Alajuoksulla kylät palveluineen säilyvät ikärakenne ja palvelujen elinvoimaisina ja ikärakenne hy- säilyminen vänä. Yläjuoksu taantuu. - vesi- ja viemäröinti Jätevesiongelmat pieniä, koska asutus on viemäröintiverkoston piirissä. - jokiveden laatu Veden laatu ei parane, vaikka veden määrä lisääntyy. - asukkaan ekologinen Asukkaan kulutusmahdollisuuksien / jalanjälki kuluttavan elämäntavan myötä suuri. (nykyisin 40% yhteiskunnan energiakulutuksesta -> fossiiliset lähteet) Hippi-malli Alueen kylät ja taajamat säilyvät vetovoimaisina ja rakenne täydentyy. Loma-asutukseen käytetään pääosin olevaa rakennuskantaa joten ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Koko jokivarressa kylät ja taajamat säilyvät asuttuina ja vähäinen liikkuminen suosii paikallisia palveluja. Kylien tilakohtaiset jätevesiratkaisut ovat pieni riskitekijä Veden laatu paranee, kun metsäojitus ja turvetuotanto loppuu. Asukkaan vähäisten kulutusmahdollisuuksien / omatoimisuuden vuoksi pieni. ( laskutavoite puolittaa energiankulutus -> uusiutuvat lähteet) VIRKISTYKSEN, MATKAILUN JA MUIDEN ELINKEINOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET - ympäristön tilan huomiointi - virkistysalueiden ja reittien kuluminen - matkailijan liikkuminen - maatalous - tuotanto ja jalostus SOSIAALISET VAIKUTUKSET - sosiaalinen ympäristö Ei tiedosteta globaalia tai paikallista ympäristövastuuta. Koitelinkoskella ja suosituimmilla reiteillä maasto kuluu. Matkailija tulee kauempaa ja eri välineillä, mutta liikkuu rajallisella alueella. Liikkuminen moottorikäyttöisesti tuo ympäristöhaittoja. Yläjuoksun kylien maatalouden väheneminen vaikuttaa maalaismaiseman vetovoimaan negatiivisesti. Taajamien työpaikat säilyvät ja lisääntyvät, osaamisen korkea taso ja tekninen kehitys oleellista. Alueella voi syntyä uusia innovaatioita. Kylät ja taajamat suurehkoja, sosiaalisia ongelmia voi ilmetä. Suorittaminen luo henkisiä paineita. Asukkaat ovat tehokkaita, tuottavia ja - asukkaan yhteiskunnallinen rooli kuluttavia yksilöitä. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET - liikenne ja asuminen - matkailun taloudelliset panostukset Liikenne kuluttaa paljon energiaa. Joukkoliikenne on kannattavaa asutuksen tiivistyessä alajuoksulle. Vaatii runsaasti rakentamista ja ylläpitoa majoitukseen ja reitistöihin sekä merkittävää panostusta markkinointiin ja tuotekehitykseen. Matkailijan työllistävä vaikutus on suuri. Asukas on tietoinen ympäristövaikutuksistaan. Liikkumisen hajaantuminen laajoille alueille ei aiheuta kulumista. Matkailija tulee lähialueelta omatoimisesti mutta liikkuu laajalla alueella. Liikkuminen lihasvoimin ei aiheuta ympäristöongelmia. Maatalous säilyy koko alueella, mikä turvaa maisemien ja kulttuuriympäristöjen säilymisen, mikä parantaa matkailun kehittämismahdollisuuksia. Maaseudun elinkeinot elpyvät, paikalliset luonnonvarat hyödynnetään ja jalostetaan. Kylien pienen koon myötä sosiaalinen ympäristö on inhimillinen. Leppoisa elämä parantaa hyvinvointia. Tuottavuus on pieni, elintaso matalahko ja kulutushalut vähäiset. Liikenteen energiakulutus on vähäistä. Joukkoliikenne on kalliimpi toteuttaa hajautuneessa rakenteessa. Vaatii vain vähän panostusta, sillä hyödyntää olevia, vajaakäyttöisiä rakenteita. Matkailijan työllistävä vaikutus on pieni. Kunta Asumisen ja lomaasumisen Haukipudas - rannikon kalastajakylien kaavasuunnittelun, ympäristösuunnittelun ja rakentamistavan - rantakylien asutuksen - olevien asuinympäristöjen viihtyisyyden / yhteisöllisyyden Kiiminki - koerakentamisalueiden suunnittelu Kiiminkijokivarren kyliin: ekokylät - Nurmijärven virkistys- ja lomailualueeksi Ylikiiminki (Oulu) - kylien jätevesihuollon - Oulun maaseutualueiden kehittämis- ja markkinointiohjelma Utajärvi - vesihuollon asuin- ja lomaalueilla: kylä- tai ryhmäkohtaiset jätevesiratkaisut Kaikille yhteiset - kylien asutuksen kehittämishankkeet: asumisen / elämäntavan uudet tyylit - loma-asumisen uudet muodot jpkivarressa ja järvialueilla: perinteinen lomaasutus osa-aikainen asuminen, leirikeskukset, lomakylät, kulttuuriympäristöt - alueisiin liittyvä maisema- ja vihersuunnittelun - kuntien maanhankinta kaavoitusta ja rakentamista varten Virkistysalueiden - asutukseen liittyvien virkistysalueiden ja reitistöjen - virkistysreittien suunnittelu koko kunnan alueelle (myös saaristo huomioiden) - rantojen kunnostus ja maisemointi - satamien - kalastusalueiden - Lylykkäänjärven ja Siltasuon alueiden osana virkistysalueverkostoa - Rengasreittisuunnitelma Kiiminkijokivarren kylistä Reposelkään ja Jolosjokivarteen - Ylikiimingin hevostalouden kehittämishanke - kylien liikuntapalvelujen - kalastuksen kehittämisalueet - melontareittien (mm. Tilajoki) - kuntien yhteisen virkistysalueverkoston suunnittelu - Kiiminkijoen ja Nuorittajoen koskien melontaväylien kunnostussuunnitelma - Kiiminkijokivarren reitti- ja taukopaikkasuunnitelma - metsästys- ja kalastusmatkailun - Reposelän ja Olvassuon luontomatkailun - Kivijärven Kinttupolun kunnostus - pyöräilyreittiverkoston - moottoriajoneuvojen reitistösuunnitelma Matkailun ja muiden elinkeinojen - taajaman vetovoimaisuuden lisääminen - Martinniemen- Mustakarin vapaaajankeskuksen - suistoalueen yhteys merelle (Kurtinhauta- Laitakari) kalastuselinkeinon ja veneilyn ohjelmapalvelujen - vanhan rautatieaseman hyödyntäminen matkailussa ja paikallisliikenteessä - taajaman vetovoimaisuuden lisääminen - Koitelikeskuksen kehittämishanke - leirikeskus (sijainti esim. Nurmijärvi tai Lylykkäänjärvi) - taajaman vetovoimaisuus (Elävät ydinkeskustat, meidän CITY) - matkailun mahdollisuudet (opinnäytetyö) - moottoriurheilukeskus - järviketjun lapsiperheiden matkailun kehittämisalue - Särkijärvi-Kurimo matkailualueen - Rekihovin - Kiiminkijokivarren kuntien elinkeinojen kehittämisstrategia - Paikallisten luonnonvarojen kartoitus ja hyödyntämismahdollisuudet ilmastomuutoksen torjunnassa - Kylien matkailupalveluverkostojen - Lomakylien osana Oulun seudun matkailutarjontaa: sijaintiselvitys - tapahtumien (vrt. Kiiminkijokimelonta) - ekologisesti ja eettisesti kestävän matkailun tavoitesuunnitelma - markkinointisuunnitelma Ympäristön hoito - jokisuun ruoppaus ja läjitysalueiden maisemointisuunnitelma - tulvauomien kunnostus - rantametsien virkistys- ja hoitosuunnitelma - Reposelän pohjavesialueen suojelu - suojelualueisiin liittyvien virkistystoimintojen suunnitteluperiaatteet - WARA (jokivarsien vanhat rakennukset hanke) - Vesalan turvetuotantoalueen rakentaminen maauimalaksi - Särkijärven kulttuuriympäristön hoitoohjelma - turvetuotantoalueiden ennallistamis- ja maisemointisuunnitelmat - kulttuuriympäristöohjelma Kiiminkijokivarteen - Kiiminkijoen ympäristönhoitohanke - arvokkaiden luontokohteiden suojelu, vesistön hyödyntämis- ja suojeluhankkeet - veden laadun parantamishankkeet: käynnistys selvitysten kautta 14

16 15

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KIVA 2025

KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KIVA 2025 KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KIVA 2025 0 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 1 LÄHTÖKOHDAT...4 1.1 Suunnittelun tavoitteet...4 1.2 Suunnitteluprosessi...5 1.3 Nykytilan analyysi...5 1.3.1 Asutus ja

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet:

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet: Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 2. Vaihemaakuntakaavaluonnos Teknltk 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Maakuntakaavan uudistamisen

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA Risto Mansikkamäki Tuusulan ympäristöpäällikkö 25.9.2007 TARKASTELUNÄKÖKULMA Millä tavalla alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus, Larri Liikonen 26.2.2015 1 MELUNTORJUNNAN KEHITYS Meluntorjunta alkanut Suomessa 1970 luvulla Ensimmäiset

Lisätiedot

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 Kunnanhallitus 94 20.04.2015 Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Teknltk 07.04.2015 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU. Kuva: Riitta Yrjänheikki

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU. Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU Kuva: Riitta Yrjänheikki Mistä rakennemallityössä on kysymys? Maankäyttöstrategialla hahmotetaan koko kunnan alueen maankäyttöä

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa 26.4.2013 Heikki Aronpää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.4.2013 Ympäristöpolitiikka Suomessa on globalisoitunut ja

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Vaikutusten arviointi 26.10.2010 Rakennemallin vaikutusten arviointi VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ON LAADITTU yhdyskuntarakenteen toimivuuden ja taloudellisuuden suhteen olemassa

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö

Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö UL - Kehystoimikunta 11.5.2010 Kommenttipuheenvuoro Maakuntakaavan rakennemallityöhön MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- rakennemallityö etenee samassa

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus

Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus Yleisötilaisuus 10.9.2014 POP ELY Oulunsalo Hailuoto Oulun seutu Metsähallitus Lumituuli Oulun Seudun Sähk Lähtökohdat kaava-alue

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Pyöräilyn edistäminen kunnan kanssa. Samuli Rinne Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry

Pyöräilyn edistäminen kunnan kanssa. Samuli Rinne Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry Pyöräilyn edistäminen kunnan kanssa Samuli Rinne Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry Toiminnan tavoite Pyöräilyllisen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen monipuolista, kaikille sopivaa pyöräilytoimintaa

Lisätiedot

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Matti Kautto Mitä ovat sosiaaliset eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Sosiaalisella

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu. Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN

Vyöhykesuunnittelu. Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN Vyöhykesuunnittelu Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN 20.3.2012 2 Esityksen sisältö Mitä vyöhykesuunnittelu on? Yleiskatsaus vyöhykesuunnitteluun Vyöhykesuunnittelun kansainvälisiä esimerkkejä -

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot