KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KIVA 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KIVA 2025"

Transkriptio

1 KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KIVA

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT Suunnittelun tavoitteet Suunnitteluprosessi Nykytilan analyysi Asutus ja elinkeinot Matkailuelinkeino Vetovoimatekijät : Kiiminkijoki ja arvokkaat ympäristöt Suunnittelutilanne Maakuntakaava Oulun seudun yleiskaava Kuntien kaavoitustilanne Muut suunnittelua ohjaavat suunnitelmat SUUNNITTELUN TAVOITTEET Visio SWOT-analyysi Workshop-tilaisuus RAKENNEMALLIT Megatrendit KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA Maankäyttöstrategian suunnittelun lähtökohdat Kehittämisteema 1: Asuminen ja loma-asuminen Kehittämisteema 2: Virkistyskäyttö ja matkailu Kehittämisteema 3: Vesi ja ympäristö VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutukset Asutuksen ja loma-asutuksen vaikutukset vesistöihin sekä luonnon- ja kulttuuriympäristöön Virkistys- ja matkailukäytön vaikutukset vesistöön ja kasvillisuuteen Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon vaikutukset veden laatuun, asumis- ja virkistysympäristöihin Sosiaaliset vaikutukset Asutus- ja väestörakenteen muuttumisen vaikutukset kylien ja taajamien elinoloihin Elinkeinorakenteen muutoksen vaikutukset kulttuuriympäristöihin ja elämäntapaan Vaihtoehtojen taloudelliset ja elinkeinopoliittiset vaikutukset Kehittämistoimenpiteiden toiminnallinen soveltuvuus sekä niiden tekninen ja toiminnallinen toteutettavuus Matkailu- ja virkistyspalvelujen liiketaloudellinen kannattavuus Elinkeinotoiminnan vaikutus aluetalouteen ja kilpailukykyyn Toimintojen sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

3 6 TOIMENPIDEOHJELMA Asumisen ja loma-asumisen kehittämishankkeet Matkailun ja virkistyksen kehittämishankkeet Ympäristön kehittämishankkeet...60 Merkittävin tausta-aineisto: - KIVA, Kiiminkijokivarren maankäyttöstrategia. Lähtötietoselvitys Pohjois- Pohjanmaan liitto / Niina Kotavaara. - KIVA, Kiiminkijokivarren maankäyttöstrategia. Tavoitevaiheen kyselyn ja kuntakeskustelukierroksen tulokset Pohjois-Pohjanmaan liitto / Niina Kotavaara. - Vesistön tila ja käyttö: Ismo Karhu / Pohjois-Pohjanmaan liitto, haastattelu kuntien yleis- ja asemakaavat, Oulunseudun yleiskaava 2020, VIVA-suunnitelma Muut lähteet on koottu raporttiin alaviitteiksi. Valokuvat Airix Ympäristö, Haukiputaan kunta Pohjakartta: Maanmittauslaitos, käyttölupa nro 458/MML/09 Onganranta, Haukipudas 2

4 JOHDANTO Kiiminkijokivarren kuntien yhteisen maankäyttöstrategian valmistelu on aloitettu keväällä Tavoitteena on määrittää alueen maankäytön yhteiset periaatteet. Strategian tarkoituksena on ohjata kaavoitusta sekä asumiseen, virkistykseen, matkailuun ja ympäristönhoitoon liittyviä kehittämishankkeita. Suunnittelun keskeisenä lähtökohtana on ollut luonnon- ja kulttuuriympäristöt. Suunnittelualue sijoittuu Kiiminkijokivarren kuntiin Haukiputaalle, Kiiminkiin, Oulun Ylikiiminkiin ja Utajärven Särkijärvelle asti. Suunnittelun aluerajauksen lähtökohtana on Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavassa Kiiminkijokilaaksoon osoitettu maaseudun kehittämisen kohdealue. Tämä KIVA-maankäyttöstrategia on kuntien maankäytön suunnittelua tukeva, pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma, jonka tarkoituksena on lisätä Kiiminkijokivarren vetovoimaisuutta asukkaiden, virkistyskäyttäjien, yrittäjien, viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja muiden jokivarren kehittämisestä kiinnostuneiden vuorovaikutteisen yhteistyön tuloksena. Maankäytön strategian suunnitteluprosessi on kestänyt noin puoli vuotta. Työn lähtökohdat ja tavoitteet saatiin vuosina tehdyistä selvityksistä. Lokakuussa 2008 järjestettiin osallisille ideoiva työpajaseminaari, jonka pohjalta laadittiin kaksi kehityskuvaa: juppi ja hippi. Niiden kuvauksen ja arvioinnin pohjalta laadittiin strategia, jossa yhdistettiin molempien mallien ominaisuuksia siten, että alajuoksulla painottui juppi-rakenne ja latvaosilla hippirakenne. Strategiassa asutus luokiteltiin taajamiin, asutuskyliin, maatalouskyliin ja matkailu- /loma-asutuskyliin laajenemisalueineen. Kuhunkin kuntaan osoitettiin paikallisesti ja seudullisesti merkittävät, kehitettävät retkeily- ja ulkoilualueet reitteineen. Ympäristöhankkeina nostettiin esiin tulvauomien ja koskijaksojen kunnostus-, maisemointi- ja toimintojen kehittämistarpeita. Pohjois-Pohjanmaan liitto on myöntänyt strategian laatimiseen maakunnan kehittämisrahaa ja on hoitanut hankkeen hallinnoinnin. Kuntarahoitusosuudesta ovat vastanneet Haukiputaan, Kiimingin, Ylikiiimingin ja Utajärven kunnat. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Haukiputaan kunnasta Aila Lomperi ja Markku Uusimaa, Kiimingin kunnasta Hilkka Lempiäinen ja Ritva Kuusisto, Ylikiimingin kunnasta Sisko Repola, Samppa Ukonmaanaho ja Veijo Väänänen, Utajärven kunnasta Asko Merilä ja Jouni Jurva, Oulun kaupungista Paula Korkala ja Mika Uolamo. Oulun seudun edustajana oli Anne Leskinen, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta Antti Huttunen ja Pohjois-Pohjanmaan liitosta Maria Juurikka ja Olli Eskelinen, joka toimi ohjausryhmän puheenjohtajana. Konsulttina toimi AIRIX Ympäristö Oy, jossa työstä vastasivat arkkitehti Riitta Yrjänheikki ja FM Johanna Lehto. Tämä KIVA 2025 maankäyttöstrategian raportti sisältää Kiiminkijokivarren oloja kuvaavat lähtötiedot, luonnosvaiheessa laadittujen vaihtoehtoisten rakennemallien kuvauksen, kunnittain teemakartoilla esitetyn maankäyttöstrategian, vaikutusten arvioinnin sekä strategian pohjalta toteutettavia konkreettisia kehittämishankkeita sisältävän toimenpideohjelman. Lisäksi on laadittu koko suunnittelualueen käsittävät strategiakartat. Raportissa esitetyt skenaariot ja näkemykset eivät kaikilta osin perustu suunnittelun osapuolten virallisiin kannanottoihin, vaan ovat ideoinnin ja erilaisten tulevaisuusvaihtoehtojen havainnollistamiseksi laadittuja. KIVA-hankkeen ohjausryhmä toivoo, että strategiatyö ja laadittu raportti antavat kunnille ja muille Kiiminkijokivarren toimijoille lähtökohtia ja virikkeitä alueen vetovoimaisuuden ja yhteistyön kehittämiseen. Oulussa Kiiminkijokivarren maankäyttöstrategia KIVA 2025 hankkeen ohjausryhmä 3

5 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelun tavoitteet Kiiminkijoen varren kunnat ja Pohjois-Pohjanmaan liitto ovat toteuttaneet yhteishankkeen Kiiminkijokivarren vetovoimaisuuden lisäämiseksi asuin-, virkistys- ja matkailualueena. Työn lähtökohtana on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa määritetty Kiiminkijokilaakson maaseudun kehittämisen kohdealue, joka ulottuu Haukiputaan, Kiimingin, Oulun (entisen Ylikiimingin) ja Utajärven kuntien alueelle. KIVA-maankäyttöstrategian tarkoituksena on olla kuntien maankäytön suunnittelua tukeva, pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma. Maankäyttöstrategia ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavasuunnitelma, vaan se tulee olemaan ohjeena ja virikkeenä Kiiminkijokivarren kuntien maankäytön suunnittelulle sekä ympäristön hoitoon ja elinkeinotoimintaan liittyville kehittämishankkeille. Keskeisenä lähtökohtana alueen kehittämiselle ovat jokivarren arvokkaat luonnon- ja kulttuuriympäristöt. Kiiminkijokivarsi on Oulun kaupunkiseudun läheinen alue, joka on kasvattanut merkitystään asumisen kohdealueena. Jokivarressa on turvattava myös virkistyskäytön ja matkailun edellytykset. Alueella on tärkeää, että eri maankäyttömuodot tukevat toisiaan, alueen monikäyttömahdollisuutta ja alueen kehittämistä. Ranta-alueet ovat maaseudun voimavara ja rantojen merkitystä on pohdittava kuntien toiminnan ja vetovoimaisuuden kannalta. Suunnittelun alkuvaiheessa on kerätty lähtötietoja, tehty nykytilanteen analyysi ja alustavat tavoitteet. Maankäytön suunnittelutarpeet jaoteltiin kolmeen teemaan: 1. ASUMINEN JA VESI veden läheinen asuminen ja siihen liittyvät maankäytön tarpeet mitoitusperiaatteet, sijoittuminen, yhteensovittaminen, yhdyskuntatekniikka tulva-alueet 2. LUONNON- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ luonnon- ja kulttuuriympäristön hyödyntäminen alueen asuinkäytön, virkistyskäytön ja matkailun kehittämisessä luonnon- ja ympäristönsuojelulliset toimenpidetarpeet kulttuuriympäristön hoitaminen 3. VIRKISTYSKÄYTTÖ JA MATKAILU erityispiirteiden tunnistaminen alueen erityispiirteisiin perustuvan virkistyskäytön ja matkailun kehittäminen suunnitteluyhteistyön kehittäminen virkistysreittien rakentaminen 4

6 virkistyskalastuksen ja veneilyn kehittäminen virkistystarjonnasta tiedottaminen matkailutuotteiden kehittäminen matkailualueiden kehittäminen ja matkailutarjonnan markkinointi Maankäyttöstrategian liitteeksi laaditaan toimenpide-ehdotuksia strategian toteuttamiseksi. Nämä laaditaan niin konkreettisiksi, että toimijoiden on helppo sitoutua niihin. Kehittämissuunnitelma tullaan toteuttamaan alueen asukkaiden, virkistyskäyttäjien, yrittäjien, viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja muiden jokivarren kehittämisestä kiinnostuneiden yhteistyöllä. 1.2 Suunnitteluprosessi Hanke alkoi vuonna 2007 lähtötietojen kokoamisella ja tavoitteiden asettamisella. Varsinaisen maankäyttöstrategian suunnittelu alkoi elokuussa Lokakuussa 2008 järjestettiin suunnitelmaa valmisteleva työpajatilaisuus alueen toimijoille. Tilaisuudessa ideoitiin koottujen tavoitteiden pohjalta visiota Kiiminkijokivarren tulevaisuudesta ja koottiin ajatuksia strategian sekä toimenpideohjelman laatimiseksi. Työpajaan osallistuneet noin 20 henkilöä edustivat alueen kuntia sekä kotiseutu- ja virkistyskäyttö- ym. yhdistyksiä. Strategiatyö eteni tämän jälkeen loppuvuodesta 2008 rakennemallivaiheeseen ja se toimitettiin lausuntokierrokselle kuntiin ja sidosryhmille joulukuussa Vuoden 2009 keväällä laadittiin varsinainen maankäytön strategia. Suunnitelma valmistui kunnanvaltuustojen käsittelyyn maaliskuussa Suunnittelua on ohjannut alueen kuntien, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun seudun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen edustajista koostuva ohjausryhmä. Työn käytännön toteutuksesta on vastannut konsulttina AIRIX Ympäristö Oy. Vuorovaikutteista suunnittelua ja laajaa osallistumista on pidetty työn olennaisena osana. Tämän vuoksi suunnittelun eri vaiheissa on järjestetty sidosryhmätilaisuuksia sekä mahdollisuus kommentoida ja antaa parannusehdotuksia mm. internet-pohjaisen tietopankin kautta. 1.3 Nykytilan analyysi KIVA-hankke on aloitettu perustietojen ja tavoitteiden kartoituksella, jotka on koottu lähtötietoselvitys-raporttiin. Seuraavassa on esitetty kootusti tiivistettynä raportin keskeiset tulokset. Suunnittelualue ulottuu neljän kunnan alueelle (Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Utajärvi). Ylikiimingin kunta liittyi Ouluun vuoden 2009 alusta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 560 km 2, pituus n. 100 km ja leveys 2-9 km Asutus ja elinkeinot Alueella on yhteensä hieman alle asukasta sekä kesämökkiä (joissa 2-4 asukasta/mökki, yhteensä vapaa-ajanasukasta). Väestöntiheys on keskimäärin 35 asukasta/km 2. Haukiputaan, Kiimingin ja Ylikiimingin väestöstä yli puolet asuu Kiiminkijokivarressa, Utajärvellä vain 8 %. 5

7 Haukipudas ja Kiiminki ovat kasvukuntia, ja kasvu tulee ennusteiden mukaan jatkumaan. Myös Ylikiiminki on ollut kasvukunta, yhdistyminen Ouluun voi muuttaa alueen tilannetta. Sen sijaan Utajärven väestön odotetaan laskevan edelleen. Kiiminkijokivarren väestönkasvu on ollut nopeaa, erityisesti 2000-luvulla. Suunnittelualueelle on rakennettu lähes asuinrakennusta , suurin osa Haukiputaan ja Kiimingin alueille. Alueella on yhteensä lähes vakituiseen asumiseen käytettävää rakennusta ja loma-asuntoa. Vakituinen asutus on levittäytynyt jokivarteen tasaisesti, harvaksi nauhaksi vesistöjen rannoille ja jokivarteen kulkevien teiden varsille. Asunnoista enintään 100 m päässä rannasta on 16 %, enintään 200 m päässä 34 %. Loma-asuntoja on eniten Ylikiimingissä ja Utajärvellä, missä on enemmän loma- kuin vakituisia asuntoja suunnittelualueella. Loma-asunnoista 78 % on enintään 100 m päässä rannasta, 87 % enintään 200 m päässä. Alueella kulkee siirtoviemäri Haukiputaalta Ylikiimingin kirkonkylälle. ENNUSTE: (jonka perusteella (vuoden lopun Muuttoliike Muuttoliikettä ennuste tehty) ennakkotilasto) huomioitu ei huomioitu Haukipudas Kiiminki Utajärvi Ylikiiminki Lähde: Tilastokeskus Suunnittelualueella on yli työpaikkaa: eniten työllistävät terveys- ja sosiaalipalvelut, teollisuus ja koulutus. Haukiputaalla on teollisuutta erityisesti informaatiosektorilla ja korkean teknologian sektorilla. Rakentamista sekä majoitus- ja ravitsemistoimintaa on Haukiputaalla ja Kiimingissä, alkutuotantoa Kiimingin ja Ylikiimingin alueilla. Maatiloja suunnittelualueella on yhteensä 38. 6

8 Alueen kunnissa vapaata rantaviivaa on seuraavasti (%): Kiiminkijokivarressa on taukopaikka- ja erityiskalastuspaikkaverkosto. Kiiminkijoki soveltuu uistin- ja perhokalastukseen, sisältää erityiskoskikalastusalueita ja Valkeisjärven virkistyskalastusalueen. Lisäksi alueella kulkee melontareitti, E6-eurovaellusreitti, Kivijärven kinttupolku sekä pyöräilyverkostoa ja muutamia moottorikelkkareittejä. Alueella on myös ulkoilukohteita, majoituspalveluja, ravintoloita sekä ohjelmapalvelutarjontaa. Kiiminkijokivarsi kuuluu Pohjois-Pohjanmaan matkailualueista Oulun ja Oulun seudun vaikutusalueeseen. Matkailun osalta maaseudun matkailukeskusten toivotaan verkostoituvan matkailukeskuksen (Oulun) kanssa. Kiiminkijokivarren matkailusuunnitelma on tehty luvulla, nyt alueella toimii Kiiminkijoki ry (http://www.kiiminkijoki.fi/), joka on virkistyskäytön ja matkailutoiminnan edistäjä. Koitelinkoskea kehitetään seudullisena kohteena. Sitä varten on Koiteli 2010-hanke, jossa tavoitteena on kehittää Koitelista seudullinen matkailu- ja virkistyskohde. 7

9 Oulun seudun elinkeinorakenteesta on arvioitu 1, että työpaikkakehitys on pääasiassa loivasti kasvavaa vuoteen 2020 (Oulun seudun yleiskaavan tavoitevuosi). Ainoastaan teollisuuden tavarantuotannon työpaikkamäärät laskevat: työpaikkamäärän väheneminen on sidoksissa etenkin ICT -sektorin tavaratuotannon työpaikkamäärän laskuun. Kokonaistyöpaikkamäärä kasvaa 15 %, mikä edellyttää muuttoliikettä alueelle työvoiman tarpeen vuoksi. Työpaikkamäärän kehityksen vaatimaan asukasmäärän lisäykseen voidaan vastata määrällisesti asemakaavoitetuilla ja uusilla asemakaavoitettavilla työpaikka-aluevarauksilla. Oulun seudun työpaikoista yli kolme neljännestä on Oulussa. Haukiputaalla on reilu 5 % seudun työpaikoista, Kiimingissä 2,6 %. Pendelöinti on alueella runsasta ja viimeaikainen kehitys on ollut pendelöintiä lisäävää. Haukiputaalta lähes puolet ja Kiimingistä yli puolet työllisestä työvoimasta pendelöi Oulussa. Tulevaisuudessa elinkeinojen edellytykset muuttuvat. Tiehallinnon tekemässä julkaisussa 2 tuodaan esille, että maatalouden ja elintarviketeollisuuden toimintaympäristö on muutoksessa. Korkeamman jalostusarvon sekä terveellisten ja mielihyvää tuottavien tuotteiden kysynnän katsotaan kasvavan. Elintarviketeollisuuden tuotanto Suomessa arvioidaan kuitenkin lievästi väheneväksi, koska tuonti ulkomailta kasvaa ja raaka-aineita hankitaan lähialueilta. Kotimaisuuden etuna katsotaan vähenevän Matkailuelinkeino Matkailu on hyvin työvoimavaltainen ala ja taajamien ulkopuolisille, mm. luonnon ja maiseman vetovoimatekijöitä omaaville alueille luonteva elinkeino. Alueet tarjoavat puhdasta ja koskematonta luontoa sekä irtautumista arkielämän kiireestä. Matkailussa, joka on palveluelinkeino, työpaikkaa kohden tehtävä investointi on selvästi pienempi kuin teollisuudessa ja alkutuotannossa. Alan uskotaan pysyvän työvoimavaltaisena teknologian lisääntymisestä huolimatta. Toisaalta tuottavuuden kasvun vaatimukset ulottuvat myös matkailuun. Loma-asukkaat tuovat alueille matkailutuloa ja kysyntää palveluille varsinaisten sesonkiaikojen ulkopuolellakin. Lisäksi vapaa-ajanasuntoihin voidaan asettua pysyvästi eläkkeellä. 1 Oulun seudun elinkeinorakenne Heikki Metsäranta, Risto Hyppönen, Tomi Laine & Heta Toivola (2007). Elinkeinoelämän tarpeet 8

10 Matkailun kehittämisellä tavoitellaan myös sosiaalisia vaikutuksia kuten väestömäärän lisäämistä ja ikärakenteen tervehdyttämistä. Positiiviset mielikuvat alueesta edistävät investointien ja yritysten houkuttelua sekä osaavan työvoiman rekrytointia. Taulukot 3 Matkailuala on voimakkaasti sidoksissa yleiseen taloudelliseen tilanteeseen ja sen kehitykseen. Tulevaisuuden mahdollisuuksia ovat asiakkaiden moniarvoisuuden, eri tahojen yhteistyön sekä tietoyhteiskunnan hyödyntäminen ja eläkeläisten erityistarpeiden huomiointi. Alan liikevaihto, toimipaikkojen määrä ja henkilöstö kasvaa. Hyvinvointimatkailu sekä kulttuuri- ja luonnonperintöön liittyvä matkailu tulee lisääntymään Vetovoimatekijät : Kiiminkijoki ja arvokkaat ympäristöt Kiiminkijoki on suhteellisen luonnontilainen ja maisemallisesti arvokas (koskia, vyörytörmiä, kalliorantoja). Suunnittelualueella on kaikkiaan 70 koskea, joista näyttävimmät Kurimonkoski ja Koitelinkoski. Suurimmat sivujoet ovat Nuorittajoki, Tilanjoki-Pirttijoki, Vepsänjoki ja Jolosjoki. Virtaaman vaihtelut ovat suuria vähäisestä järvisyydestä ja vesistön kapeudesta johtuen. Jokivesi on luonnostaan humuspitoista ja tummaa johtuen ympäröivistä suoalueista. Vedenlaatu on yläosiltaan hyvä, ala- ja keskiosiltaan tyydyttävä. Tekeillä on ympäristönhoitoohjelma, ympäristönsuojeluhankkeita on toteutettu ja suunnitteilla. Joki on suojeltu kokonaisuudessaan koskiensuojelulailla ja se kuuluu erityistä suojelua vaativiin vesistöihin, Pohjoismaiseen suojeluvesien luetteloon, Natura 2000-suojeluverkostoon sekä tieteellisesti arvokkaiden ja merkittävien tutkimuskohteiden Project Aqua-ohjelmaan. Lisäksi Kiiminkijoki on lohikannan elvytysjoki. Se onkin alueen kuntien yhteinen suojelualue. Maakuntakaavassa osoitettuja luonnonsuojelu- ja Natura alueita suunnittelualueella tai sen vaikutuspiirissä ovat rannikolla Laitakari-Häyrysenniemi-Purjekari ja Kiiminkijoen suisto, 3 Jarkko Saarinen (2005). Matkailu, kestävyys ja syrjäseutujen kehittäminen, teoksessa Luonto, matkailu ja aluekehitys, Naturpolis Kuusamo 9

11 Kiimingissä lettoalue. Ylikiimingissä on suojelultu Torvensuo-Viidansuo, sekä Utajärvellä Iso-Tilansuo-Housusuo ja Olvassuo, joka on tarkoitettu luonnon monikäyttöalueeksi, jolla tulee edistää virkistyskäyttömahdollisuuksia ja muodostaa reitistöjä. Suojeltavia, valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita ovat Kiimingin Koitelinkoski ja Pyssyvaara sekä Ylikiimingin Kalliomaa. Uhanalaisten kasvilajien keskittymiä on Kiimingin Isohalmeenmaalla ja Pikkuhalmeenmaalla. Arvokas harjualue on Puolivälinharju Ylikiimingin ja Utajärven rajalla. Arvokkaita maisema-alueita ovat Kiimingin Koitelinkosket, Ylikiimingin Joki-Kokon ja Yli- Vuoton kylät sekä Utajärven Särkijärven ja Juorkunan kylät. Arvokkaita perinnemaisemakohteita ovat Utajärvellä Kurimonkosken niityt, Kiimingissä Haaraojan niitty ja Haukiputaalla Kellon Kraaselin rantaniityt ja Upin niitty. Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä tai kohteita ovat Haukiputaan kirkko ympäristöineen, kotiseutumuseo, Kirkkoniemen kansakoulu ja Holma-Pohjamo sekä Martinniemen sahan alue ja Halosenniemen saha- ja asuntoalue. Lisäksi kunnassa on 31 yksittäistä, maakunnallisesti arvokasta rakennuskohdetta. Myös Kiimingissä kirkko ympäristöineen, pappila ja kansakoulu ovat valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Niiden lisäksi kunnassa on 28 maakunnallisesti arvokasta rakennuskohdetta. Ylikiimingissä kirkko, vanha pappila, keskustan raitti ja jokivarsi sekä Somerovaaran asutustilat ovat valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Muut 29 kohdetta hajaantuvat eri kylille ja ovat maakunnallisesti arvokkaita. Utajärvellä Kiiminkijokivarren kohteista valtakunnallisesti arvokas on Särkijärvellä oleva Kurimon ruukki, maakunnallisesti arvokkaita Sanginkylän kolme ja Juorkunan kaksi rakennuskohdetta. Lisäksi alueella on kiinteitä muinaisjäännöksiä, joista valtakunnallisesti merkittäviä ovat Rekikylä, Rajakangas ja Isoniemi. 1.4 Suunnittelutilanne Alueen suunnittelua ohjaavat Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020 ja Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava sekä Oulun seudun yhteinen yleiskaava (Haukiputaan ja Kiimingin osalta). Alueella voimassa olevissa kaavoissa korostetaan eri alueiden ominaispiirteisiin pohjautuvaa toimintaympäristöä, joka tukeutuu alueen keskukseen (Ouluun). Maaseudun elinvoimaisuus ja erikoispiirteet on säilytettävä Maakuntakaava Maankäyttöstrategian pohjana on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka laadinnassa on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet taas ulottuvat vuoteen 2011, ja ne on uusittu: kolme tavoitetta, joissa mm. määritetään Tavoitteena on vahvoihin maakuntiin ja toimivaan kaupunkiverkkoon perustuva aluerakenne, joka vahvistaa kaupunki- ja maaseutualueiden elinvoimaisuutta ja mahdollistaa nykyistä tasaisemman taloudellisen kasvun ja työllisyyden koko maassa. Lisäksi suunnittelun tavoitteita asetetaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa. 10

12 Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa Kiiminkijokivartta koskee seuraava määräys: MAASEUDUN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeillä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita. Kehittämisperiaatteet: Alueita kehitetään jokiluontoon ja maisemaan perustuvana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Maaseutua kehitettäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden toimintaedellytykset huomioon ottaen. Loma-asutuksen ja matkailupalvelujen suunnitelmallisella kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Kohdealueella sijaitsevia taajamia kehitetään erityisesti jokimaiseman arvojen ja mahdollisuuksien pohjalta. Kiiminkijokilaakson suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon, luonnontilaisen jokivesistön koko valuma-alueen vedenlaadun turvaamiseen sekä ulkoilureitistöjen kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle Oulun seudun yleiskaava Oulun seudun yhteisessä yleiskaavassa on esitetty tavoitteellinen yhdyskuntarakenne ja yleispiirteinen maankäyttö Kiiminkijoen varrelle ainoastaan Haukiputaan ja Kiimingin osalta, sillä entinen Ylikiimingin kunta ja Utajärvi eivät ole kuuluneet seutuun. Kaavassa ei kuitenkaan ole käsitelty kattavasti rantojen käyttöä. Kiiminkijokivarteen ja joen vaikutusalueelle on rakennettu paljon poikkeamispäätöksin ja suunnittelutarveratkaisuin. Matkailun ja virkistyksen osalta seudun yleiskaavassa tuodaan esille Haukiputaalta Virpiniemi, meri saarineen, Kiiminkijoki ja Martimojoen erämaa-alue. Asumisen osalta Haukiputaan asuinympäristöjä ovat väljät, maaseutumaiset kylätaajamat. Kiiminki taas tuo lisänsä seudun maisemaan, rehevän jokilaakson ja havupuuvaltaiset moreenikumpareet. Seudullisesti merkittäviä virkistyskohteita ovat Kiiminkijoki, jossa erityisesti Koitelinkoski, sekä Kiimingin lettoalue. 11

13 1.4.3 Kuntien kaavoitustilanne Alueella on voimassa oikeusvaikutteiset Haukiputaan merenrannikon ja saarten rantayleiskaava, Haukiputaan kirkonkylän osayleiskaava 2020 ja Kiimingin Koitelin osayleiskaava. Oikeusvaikutuksettomia osayleiskaavoja on laadittu Kiimingin Alakylään ja Ylikiimingin Rekikylä-Vesalaan. Vireillä olevia kaavahankkeita ovat Kiimingin keskeisten taajama-alueiden, Huttukylän ja Alakylän osayleiskaavat sekä Haukiputaan Martinniemen osayleiskaava. Haukiputaalla maankäytön tavoiteohjelmassa on Kiiminkijokivarren yleiskaavoitus vuosina Kiiminki ja Oulu tulevat käyttämään nyt tehtävää strategista suunnitelmaa ohjeena yleiskaavoitustyölle. Kuntien keskustojen lisäksi asemakaavoja on Haukiputaan Asemakylällä ja Kiimingin Koitelissa sekä Ylikiimingin Vesalassa ja Ahmasjärvellä. Ranta-asemakaavoja on merenrannikolla ja Kiiminkijoella Utajärven-Ylikiimingin rajalla. Utajärven puolella ei ole kaavoitettuja alueita Muut suunnittelua ohjaavat suunnitelmat Osa Kiiminkijokivarresta kuuluu Oulun seudun virkistys- ja vapaa-ajan alueiden suunnitelmaan (VIVA 2007). Alueelle on laadittu ensimmäinen VIVA-suunnitelma vuonna Sitä on tarkistettu vuonna 2007, kun Oulun seutu laajeni Ylikiiminkiin, Lumijoelle, Liminkaan ja Tyrnävälle. Suunnitelmassa esitettiin seudullisesti merkittävät virkistys-, suojelu- ja maisemaalueet sekä reitit. Kiiminkijoelta seudullisesti arvokkaita, merkittävyysluokkaan 1 kuuluvia virkistys- ja vapaaajan alueita ovat Virpiniemi-Runteli-Isoniemi, Kellon Kiviniemi ja Koiteli / Kiiminkijoki sekä seudullinen monitoimikeskus Ylikiimingissä. Reiteistä merkittäviä ovat moottorikelkkareitti Muhos-Ylikiiminki-Pudasjärvi, Haipuskylä-Koiteli sekä Pohjanmaan rantatie M

14 VIVA-alueet eri maisemavyöhykkeillä. 13

15 2 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Kiiminkijokivarren maankäyttöstrategian lähtötietovaiheessa on tehty tavoitteenasettelua kyselyn ja kuntakeskustelukierroksen avulla. Tavoitevaiheen on tarkoitettu jatkuvan vielä strategian laatimisen alkuvaiheessa tehtävällä tavoitteiden tarkentamisella. 2.1 Visio Strategiatyön aluksi ohjausryhmä on koonnut tavoitteet visioon. Sen mukaan maankäyttöstrategian avulla lisätään Kiiminkijokivarren vetovoimaisuutta asukkaiden, virkistyskäyttäjien, yrittäjien, viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja muiden jokivarren kehittämisestä kiinnostuneiden vuorovaikutteisen yhteistyön tuloksena. Alueen suunnittelun ja kehittämisen lähtökohtia ovat kestävä kehitys sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Vuonna 2025 Kiiminkijoki on luonnontilainen ja valjastamaton vesistö, jonka vedenlaatu on hyvä. Alueen luonnon monimuotoisuutta vaalitaan jokilaaksossa ja ympäröivillä alueilla. Jokimaisema on hoidettu ja näkyvissä. Kiiminkijokivarressa virkistyskäyttö ja asuminen ovat tasapainossa. Asutus on sijoittunut kokonaistaloudellisesti parhaille paikoille hyödyntäen olevaa yhdyskuntarakennetta. Suurimmat asutuskeskittymät on liitetty keskitetyn vesija viemäriverkoston piiriin. Kiiminkijoella on riittävästi vapaata ja yleistä rantaa virkistykseen. Kiiminkijoki on myös tunnettu matkailukohde, jossa sekä jokivarren että läheisten alueiden luonto-, maisema- ja kulttuurikohteet sekä matkailukohteet ovat verkostoituneet kokonaisuudeksi. Alueen kunnilla on yhteiset periaatteet Kiiminkijoen kehittämiseksi. Aluetta kehitetään johdonmukaisesti toimenpideohjelman ja kaavoituksen kautta. Maisemaa ja kulttuuriympäristöjä hoidetaan kuntien yhteisen ohjelman kautta. 2.2 SWOT-analyysi Lähtötietojen ja tavoitteenasettelukierroksen pohjalta ohjausryhmä on työstänyt SWOTanalyysin Kiiminkijokivarteen. VAHVUUDET Kiiminkijoen luonnontilaisuus Monipuolinen ja puhdas luonnonympäristö Rantamaisemien monimuotoisuus Arvokkaat, vanhat kulttuuriympäristöt Olevat kylät ja kuntakeskukset Rantojen virkistyskäyttömahdollisuudet: kalastus, melonta, uinti Jokisuistosta yhteys merelle HEIKKOUDET Veden heikko laatu ja vedenkorkeuden kausivaihtelu Jokisuiston liettyminen Matala vesistö, matalahkot rannat Jokinäkymien vähäisyys rannalle Vapaan rannan vähäisyys alajuoksulla Asutuksen taantuminen yläjuoksulla Puutteellinen jätevesihuolto Palvelujen riittämättömyys Heikko julkinen liikenne Maanomistusolot Yhteistyön ja osaamisen puute 14

16 MAHDOLLISUUDET Luonnonympäristön hyödyntäminen matkailussa ja virkistyksessä Maisemaa hoitamalla voidaan avata jokinäkymiä Kulttuuriympäristöjen ja historian vaaliminen ja hyödyntäminen matkailussa Vapaan rannan hyödyntäminen Elinvoimaiset kylät ja kehittyvät kuntakeskukset Monipuoliset mahdollisuudet uusille, luonnonläheisille vakituisille ja lomaasuntoalueille Oulun läheisyys UHKAT Veden laatu ei parane Luonnon kuluminen ja maiseman tuhoutuminen Turvetuotanto ja soiden ojitukset estävät jokiveden laadun parantamisen Viinivaaran vedenottamon vaikutukset Kiiminkijoen vedenmäärään Liiallinen rantarakentaminen ja suunnittelematon hajarakentaminen / rantarakentamisen rajoittaminen Maaperän saastuminen viemäröinnin puutteen seurauksena Tiestön määrän ja kunnon heikentyminen Kehittämisen näköalattomuus, intressiristiriidat sekä resurssien ja osaamisen puute Yhteistyö ei kehity, sitoutumattomuus Globaalit uhkat, mm. ilmastonmuutos 2.3 Workshop-tilaisuus Kiiminkijokivarren maankäyttöstrategiatyössä pidettiin workshop-tilaisuus Kiimingin Jäälin majalla. Tilaisuus avattiin kertomalla strategiatyön tarkoituksesta ja lähtökohdista. Tämän jälkeen esiteltiin neljä kehitysvaihtoehtoa ideoinnin ja ajattelun pohjaksi: 15

17 Tilaisuuden osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään, joista yksi käsitteli virkistyspalveluja, toinen matkailua ja muita elinkeinoja sekä kolmas asumista. Ryhmätöiden pohjaksi keskusteltiin virkistyksen ja matkailun yhteydestä, ja sovittiin, että kaikissa ryhmissä voitaisiin käsitellä myös muiden ryhmien aiheita, mikäli ryhmäläisillä on mielipiteitä asiasta. Ryhmissä keskusteltiin oman aiheen sisällä alueen tulevaisuudesta yleensä, alueelle tarvittavista uusista toiminnoista ja maankäyttövarauksista sekä mm. reitistötarpeista. Ryhmissä pyrittiin miettimään tilannetta noin 20 vuoden päähän mahdollisimman laajasti ja kattavasti sekä pohtimaan uudenlaisia ideoita. Ryhmätöiden tulokset ovat kokonaisuudessaan omassa raportissaan. Tuloksia on hyödynnetty rakennemalleja muodostettaessa. Seuraavassa on esitetty yhteenveto tilaisuuden tuloksista: Alueen ehkä tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi jokiveden laatu. Asia on tärkeä sekä vakituisten että loma-asukkaiden viihtyvyyden kannalta, mutta myös virkistyskäytön ja matkailun vetovoimaisuuden kannalta. Kalastusmahdollisuudet riippuvat täysin veden laadusta. Asia tulee huomioida, mutta yksiselitteisiä keinoja veden laadun parantamiselle ei löydetty. Alueelta nousi esille muutamia virkistyksen ja matkailun solmukohtia: Koiteli, Haukiputaan ja Kiimingin kirkonkylät, Reposelkä, Särkijärvi, Juorkuna ja jokisuisto (Kurtinhauta-Laitakari). Kirkonkylät ovat myös asumisen solmukohtia, joihin vakituista asutusta tulee keskittää ja tiivistää. Juorkuna taas on houkutteleva loma-asuntoalue. Myös muihin kyliin voidaan lisätä asutusta ja loma-asutusta kysynnän mukaan. Alueen tärkein vetovoimatekijä on luonto. Se on sekä aktiviteettien, matkailun että asumisen vetovoiman perusta. Luonnon varjelemiseksi alueelle tulee tehdä opastettuja reitistöjä, jotta kulkijat pääsevät mielenkiintoisten kohteiden ääreen. Opastus ja kartat tulee pitää ajan tasalla. Reitistöt tulee suunnitella joen myötäisesti eri kulkuvälineille, ja Kiiminkijokivarresta tulee kehittää ympärivuotinen kohde. Matkailun kehittämisessä tulee hyödyntää myös alueen historia ja kulttuuriympäristöt. Kehitettävistä reitistöistä, tärkeimmistä luontokohteista sekä kulttuuriympäristöjen huomioinnista saatiin ehdotukset ryhmätyöskentelyssä. Aluetta tulee kehittää lähivirkistyskohteena Kiiminkijokivarren ja Oulun seudun asukkaille. Palveluja tulee kehittää niin, että ne ovat sekä asukkaiden (vakituisten ja loma-asukkaiden) että virkistyksen ja matkailun hyödynnettävissä. Lisäksi alueelle tulee kehittää tapahtumia, joista saatiinkin muutamia ehdotuksia ryhmätyöskentelyssä. Tärkeintä on yrittäjien aktivointi ja yhteistyö tapahtumien järjestäjiksi. Kehittämisessä tärkeintä on käsitellä aluetta kokonaisuutena, jossa voimavarat on yhdistetty. Maankäyttöä tulee ohjata kaavoituksen keinoin. Kuntien maanhankinta helpottaa kehittämistä. Kuva: ImagePark.biz/Jukka Mähönen 16

18 3 RAKENNEMALLIT 3.1 Megatrendit Kiiminkijokivarren maankäyttöstrategian pohjaksi tehdyissä rakennemalleissa pohdittiin tulevaisuutta ja sen ennakointia usealla eri tavalla. Kahden rakennemallin perusero syntyy polarisaatiosta: Kehitystrendit - polarisaatio: GLOBAALI >< LOKAALI SUURI ><PIENI KESKITTYNYT >< HAJAUTUNUT PASSIIVI ><AKTIIVI ULKOA OHJAUTUVA >< SISÄLTÄ OHJAUTUVA Rakennemalleja ja strategiaa varten on huomioitu myös megatrendit eli kehityksen suuret suuntalinjat. Megatrendeillä tarkoitetaan yhteiskuntien rakenteita syvällisesti muuttavia, usein globaaleja ilmiöitä. Megatrendi on usein luonteeltaan vääjäämätön muutosvoima. Kiiminkijokivarren maankäyttöstrategian kannalta seuraavat megatrendit on katsottu merkittäviksi: MEGATRENDEJÄ OLOSUHTEIDEN JA ARVOSTUSTEN MUUTOKSIA ILMASTONMUUTOS: oletetaan että suunnittelujakson aikana ilmasto lämpenee ja sateisuus/veden määrä lisääntyvät toimintatapojen laadusta huolimatta ASUMINEN: asumisen pinta-ala kasvaa vain vähän tai pysyy nykyisellään, mutta lämmitettävä asuinpinta-ala pienenee. Rakennuskantaa ei ehditä täysin saneerata matalaenergiataloiksi / lämpövyöhykeasunnoiksi vuoteen LOMA-ASUTUS: uudisrakentaminen pysyy enintään nykyisellä tasollaan tai enenevästi hyödynnetään kylien olevaa, vanhaa rakennuskantaa MATKAILU: odotettavissa kysynnän ja tarjonnan muutoksia; luonto- ja kulttuurimatkailu lisääntyy, vanhusten matkailu ja hoivapalvelujen kysyntä lisääntyy, kaukomatkailu vähenee ja lähimatkailu kasvaa VIRKISTYS: lähivirkistäytyminen taajamien ja kylien rakennetuilla suorituspaikoilla, viikonloppuisin ja lomilla virkistysharrastukset suuntautuvat enemmän luontoon ja kulttuuriympäristöihin (kalastus, retkeily, nähtävyydet, puutarhan hoito) MUUT ELINKEINOT: maatalous voi keskittyä edelleen tai hajautua monimuotoisemmaksi, palvelujen ja energian tuotanto kasvaa, tavaratuotanto vähenee, työ hajaantuu alueellisesti eri paikkoihin (etä- ja lähityö) ja ajallisesti erilaisiin jaksoihin. 17

19 Kiiminkijokivarren maankäyttöstrategian pohjaksi on tehty kaksi rakennemallia, jotka ilmentävät toiminnan ääripäitä: nykyisiin arvoihin ja toimintatapoihin perustuvaa jatkuvaa kasvua tai uudenlaisia arvoja ja ajattelutapaa, joka johtaa kasvun pysähtymiseen. Kummankin mallin piirteitä kärjistettiin, mikä toi paremmin esiin niiden erot ja helpotti vertailua ja arviointia. JUPPI: HIPPI: kiinnostus välineisiin ja tekniikkaan, arvostaa elämyksiä ja vauhtia kiinnostus ja rakkaus luontoon, pohdiskeleva romantikko ja askeetti Kasvu jatkuu: KIVA JUPPI Asutus keskittyy taajamiin Haukiputaalle, Kiiminkiin ja Ylikiiminkiin sekä taajamien välisiin kyliin Asemakylälle, Jokikylälle, Alakylälle, Haipuskyläle ja Huttukylälle. Kylien ranta-alueille rakennetaan suuria omakotitaloja tai loma-asutukseen suuria huviloita. Vapaan rannan osuus vähenee nykyisestä. Ylikiiminkiin syntyy uusia asuinalueita jokivarren kumpareille ja taajama laajenee Rekikylän suuntaan. Ylikiimingistä yläjuoksulle mentäessä kylät taantuvat ja niissä olevia asuntoja muutetaan lomaasuntokäyttöön. Työpaikat keskittyvät ja ovat palvelupainotteisia. Palvelu- ja jalostustyöpaikat sijaitsevat päätaajamissa Haukiputaalla, Kiimingissä ja Ylikiimingissä. Maatalous ja muu alkutuotanto vähenee tai loppuu kokonaan. Energiaa tuotetaan ydinvoimaloilla ja rannikon tuulivoimaloilla. Ihmiset liikkuvat edelleen yksityisautoilla. Työmatkapendelöinti Ouluun on voimakasta. Yksityisautoilu säilyy nykyisellä tasolla sähkö- ja kaasuautotekniikan ansiosta. Junaliikenne kasvaa ja kaukomatkailu tapahtuu lentäen. Matkailun palvelut ja majoitus keskitetään isoihin yksiköihin kuntakeskuksiin sekä Virpiniemeen, Martinniemeen ja Koiteliin. Näistä pisteistä järjestetään opastettuja retkiä kulttuuri- ja luontokohteisiin, joiden tarjonta on suunniteltu ryhmämatkailua varten. Myös oulunseutulaiset käyttävät samoja palveluja. Virkistysalueet ovat hyvin rakennettuja ja opastettuja. Keskeisimmät virkistyspalvelut ovat Virpiniemen veneily-, hiihto- ja golfharrastukset, extreme-harrastukset monitoimikeskuksessa sekä luonto- ja maisema-arvoihin tutustuminen Koitelissa ja luonnonsuojelualueilla. Kulttuuriympäristöretket suuntautuvat Martinniemeen ja kirkonkylien keskustojen kohteisiin. Ympäristön tila: Kiiminkijoen veden laatu ei ole parantunut, sillä metsäojituksia ja turpeen käyttöä jatketaan. Nopeutuva ilmastomuutos rasittaa ja köyhdyttää luontoa. Suunta muuttuu: KIVA HIPPI Asutus keskittyy tasaisesti oleviin taajamiin ja kyliin. Osa-aikainen asuminen kylillä lisääntyy. Loma-asutus suuntautuu jokilatvan pienempiin kyliin ja niiden ympäristöön. Jokisuun isojen kylien lisäksi yläjuoksun pienet kylät Joki-Kokko, Ala- ja Yli-Vuotto sekä Juorkuna ja Särkijärvi ovat säilyneet asuttuina pienyrittäjyyden ja erikoistuneen pienviljelyn ansiosta. Työpaikat säilyvät ja lisääntyvät myös maaseudulla, kun luomu-maatalous ja hajautettu energiatuotanto (puu, ruokohelpi, tuulivoimalat, aurinko- ja maalämpö) kokevat renessanssin. Matkailupalvelut hajaantuvat tasaisesti koko alueelle, taajamiin ja kyliin, missä pienyrittäjät tarjoavat hoiva-, ruokailu- ja majoituspalveluja sivuelinkeinonaan. Loma-asutuksen kasvu mahdollistaa myös muita kyläpalveluja kuten pienet kyläkaupat ja suoramyyntiputiikit. Jalostustyöpaikat ja julkiset palvelut sijoittuvat taajamiin. Osa palveluista on kiertäviä. Energian tuotanto on hajautunut pieniin yksiköihin ja käyttötarve laskee. Yksityisautoilu vähenee, joukkoliikenteen ja kevytliikenteen osuus kasvaa. Juna- ja laivakuljetukset ovat kaukoliikenteen päämuoto. Laivaliikenteen kasvaessa matkusta- 18

20 jasatama terminaaleineen rakennetaan Oulun Toppilaan. Haukiputaan rautatieasema otetaan uudelleen käyttöön. Ulkomaisia matkailijoita on vähän ja Kiiminkijokivarsi onkin pääasiassa Oulunseudun asukkaiden lähikohde viikonloppu- ja loma-ajanviettoa varten. Paikalliset matkailijat käyttävät kylien pieniä maatilamatkailupalveluja ja majoitusta, mistä he tekevät omatoimisesti retkiä ympäristön luontoon ja kulttuurikohteisiin / tapahtumiin. Virkistysmetsiä käytetään aktiivisesti retkeilyyn, marjastukseen ja metsästykseen sekä talvella hiihtoon. Retkipyöräily kasvaa jokivarren kyläteillä sekä maastoreiteillä. Oulusta on suoria yhteyksiä Kiiminkijoelle ja Virpiniemeen (maastopyöräily) mm. Isokankaalta, Kalimenojalta ja rannikkoa pitkin. Etäälle joen pohjoispuolen harjuille ja suojelluille suoalueille on rakennettu Martinniemestä Olvassuolle retkeilyreitistö, jota käyttävät pääasiassa vaeltajat ja ratsastajat. Tämä pääreitti yhtyy taajamista ja kyliltä tuleviin poikittaisiin yhteyksiin, jotka muodostavat lyhyempiä rengasreittejä. Kiiminkijoella kalastus ja melonta ovat lisääntyneet: jokivarteen on lisätty runsaasti pysähtymispaikkoja, joita hyödyntävät myös pyöräilijät ja vaeltajat. Ympäristön tila: Kiiminkijoen vedenlaatu on parantunut kun turvetuotanto ja metsäojitukset on lopetettu ja alueet ennallistettu kosteikoiksi. 19

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KIVA 2025

KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KIVA 2025 KIIMINKIJOKIVARREN MAANKÄYTÖN STRATEGIA KIVA 2025 1. RAKENNEMALLIEN KUVAUS Alueelle on laadittu kaksi maankäytön strategiaa, jotka ilmentävät toiminnan ääripäitä: nykyisiin arvoihin ja toimintatapoihin

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet:

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet: Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 2. Vaihemaakuntakaavaluonnos Teknltk 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Maakuntakaavan uudistamisen

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ). ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Poikkeamishakemus Diaarinumero: 237/605/2014 Hakija: Jaakko Heiskari, Tiina Väisänen Tila: Ryhtyli Kiinteistötunnus: 859-401-153-0 Kylä: Tyrnävä Haettava poikkeaminen: Haetaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) ISO- JA PIENI VATJUJÄRVI HAAPAVESI OSAYLEISKAAVA kaava-alueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) 2.1.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 Kunnanhallitus 94 20.04.2015 Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Teknltk 07.04.2015 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

SASIN SEUDUN OSAYLEISKAAVA (SS-OYK)

SASIN SEUDUN OSAYLEISKAAVA (SS-OYK) 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA RAPORTTI 1 Kaavoitusinsinööri Jorma Anttila 17.1.2006 SASIN SEUDUN OSAYLEISKAAVA (SS-OYK) TAVOITTEET JA OHJELMOINTI 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1. Suunnittelutilanne - Suunnittelualueella ovat

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 172-RAK1506 SALON KAUPUNKI VAKURIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava

SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10/2011 Suunnittelualue Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma

Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma LEMPÄÄLÄN KUNTA Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue ja -tehtävä... 1 2 Suunnittelutilanne... 1 3 Päävaiheet... 5 4 Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OULUN SEUDUN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEET JA REITIT

OULUN SEUDUN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEET JA REITIT Hailuoto Alue 23 Matikanniemen kalastajakylä 3 Alue 24 Korkea Sunikari 3 Alue 25 Iso Sunikari ja Fiskin Sunikari 3 Alue 28 Rautaleton kalastajakylä 3 Alue 52 Hyyppä 3 Alue 53 Ulkokarvo 3 Alue 54 Ryöppäänoja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1(5)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1(5) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1(5) OULAISTEN KAUPUNKI PYHÄJOEN RANTAOSAYLEISKAAVA, KESKUSTAN ITÄPUOLI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 Täydennetty 3.12.2014 Suunnitelmassa kerrotaan

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 184, 185 JA 307 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 184,

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus

Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus Yleisötilaisuus 10.9.2014 POP ELY Oulunsalo Hailuoto Oulun seutu Metsähallitus Lumituuli Oulun Seudun Sähk Lähtökohdat kaava-alue

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava)

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Pori 609 Lampaluoto 420 SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö 2. Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot