Omistajuus ja yrityskasvu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omistajuus ja yrityskasvu"

Transkriptio

1 Omistajuus ja yrityskasvu 1

2 1 Omistajuus ja yrityskasvu

3 Boardman Boardman Oy Painopaikka: WS Bookwell Oy, 2012 ISBN

4 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Hyvä lukija 4 Omistajuus ja yrityskasvu 6 Kansainvälinen kasvu ei kiinnosta 12 Omistajaosaamista kaivataan 18 Hallitukset kasvuhakuisempia kuin toimitusjohtajat 26 Asenneilmapiiri kuntoon Johtopäätökset

5 Hyvä lukija, BOARDMAN OY:n kymmenvuotisteemana on ollut Kasvua omistajuudella. Uskomme aktiivisen ja osaavan omistajuuden tuovan merkittävän panoksen yritysten kasvuun ja menestymisedellytyksiin. Osana tätä teemaa toteutettiin tässä julkaisussa esiteltävä tutkimus omistajuuteen ja sen kehittämiseen liittyvistä haasteista ja edellytyksistä. Tutkimustiedon hankinnan lisäksi Kasvua omistajuudella teemaa käsiteltiin laajasti muun muassa 8.5. Boardmanin SpringBoard seminaarissa Finlandia-talolla. Kasvua omistajuudella -tutkimus toteutettiin yhdessä Finpron, Perheyritysten liiton, Hallitusammattilaiset ry:n, FiBANin, Suomen pääomasijoitusyhdistyksen ja Pörssisäätiön kanssa. Kiitämme suuresti tutkimuskumppaneitamme, joiden ansiosta saimme kattavan käsityksen omistajuudesta erilaisissa omistusmuodoissa pörssiyhtiöistä ja perheyhtiöistä pääomasijoitteisiin ja omistajayrittäjävetoisiin yrityksiin. Tutkimus osoitti monia mielenkiintoisia asioita, joihin yritysten omistajien, hallituksen ja johdon muodostaman päätöksentekoketjun on syytä perehtyä. Esimerkiksi kansainvälinen kasvu ei näytä kiinnostavan, vaan painotuksena on saavutettujen asemien varjeleminen. Yllättävää on myös, että hallitukset ovat kasvuhakuisempia kuin toimitusjohtajat. Toivon, että koette tässä julkaisussa esitetyt löydökset kiinnostavana ja löydätte näkökulmia, jotka auttavat yrityksenne omistajuuden kehittämisessä! 4

6 Helsingissä Kauppat.tri Esa Matikainen Partneri, Boardman Oy Kauppatieteiden tohtori Esa Matikainen toimii osakkaana, hallituksen jäsenenä ja johtotehtävissä valikoiduissa kasvuyrityksissä. Matikainen on kirjoittanut useita julkaisuja hallitustyöskentelyyn, johtamiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyen. Aiemmin hän on toiminut mm. pörssilistatun Internet-yhtiö Nedecon Oyj:n hallituksen puheenjohtajana ja strategiajohtajana. Matikainen on Boardman Oy:n partneri ja Boardman ryhmän hallituksen jäsen. 5

7 Omistajuus ja yrityskasvu 6

8 Yrityksissä kasvu syntyy vaativien omistajien, osaavan hallituksen ja aikaansaavan johdon yhteistyönä. Uskomme aktiivisen ja osaavan omistajuuden tuovan merkittävän panoksen yritysten kasvuun ja menestymisedellytyksiin. Boardman keräsi tuoreessa tutkimuksessaan laajasti tietoa omistajuuteen ja sen kehittämiseen liittyvistä haasteista ja edellytyksistä erilaisissa omistusmuodoissa. Tutkimus toteutettiin yhdessä Finpron, Perheyritysten liiton, Hallitusammattilaiset ry:n, FiBANin, Suomen pääomasijoitusyhdistyksen ja Pörssisäätiön kanssa. Tutkimukseen saatiin yhteensä 350 vastausta. Vastaajina olivat omistajayrittäjät, hallituksen jäsenet ja puheenjohtajat, toimitusjohtajat sekä muut yrityksen omistajiin ja johtoon kuuluvat tahot. Vastaajat jakautuivat pörssiyhtiöihin, perheyrityksiin, pääomasijoitteisiin yrityksiin sekä muihin omistajayrittäjä-/tiimivetoisiin yrityksiin kuvan 1 mukaisesti Pörssiyhtiöt Perheyritykset Pääomasijoitteiset yritykset Muut omistajayrittäjät/ -tiimivetoiset yritykset Kuva 1 Vastaajien määrät erilaisissa omistusmuodoissa 7

9 Yrityksen arvon kasvattaminen osoittautui kaikissa tarkastelluissa omistusmuodoissa tärkeimmäksi tai toiseksi tärkeimmäksi motivaatioksi yrityksen omistamiseen. Muut tärkeimmät motivaatiotekijät vaihtelevat odotetusti omistusmuodoittain kuvan 2 mukaisesti. Pörssiyhtiöillä yrityksen arvon kasvattamisen lisäksi korostuvat osinkotuotot, perheyrityksillä yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Pääomasijoitteisilla yhtiöillä keskeistä on yrityksen arvon kasvattamisen lisäksi arvon realisointimahdollisuus. Muilla omistajayrittäjä/-tiimivetoisilla yrityksillä korostuvat yrityksen arvon ja liiketoiminnan kasvattaminen sekä jatkuvuuden turvaaminen Pörssiyhtiö Perheyritys Pääomasijoitteinen yritys Muu omistajayrittäjä/ -tiimivetoinen yritys Yrityksen arvon nousukasvattaminen Yrityksen liiketoiminnan kasvattaminen Osinkotuotot Yrityksen arvon realisointimahdollisuudet Yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen Työllistäminen Itsenäisyys Kuva 2 Tärkeimmät motivaatiot yrityksen omistamiseen eri omistusmuodoissa Arvon kasvattamisen kannalta keskeiseksi tekijäksi havaittiin omistajien vaativuus oikeissa asioissa ja kyky edistää haastavien tavoitteiden asettamista. Tärkeää on myös, että yrityksen päätöksentekoketjulla (omistajat, hallitus, johto) on ymmärrys yrityksen arvoon kasvun ja kannattavuuden lisäksi vaikuttavista esimerkiksi taserakenteeseen liittyvistä tekijöistä. 8

10 Tutkimuksessa kartoitettiin yritysten kokemuksia omistajuuteen ja yrityskasvuun liittyvistä tekijöistä. Näiden tärkeydet laskettiin vertaamalla eri tekijöitä tilastollisin menetelmin kokonaisarvioihin yrityksen omistajuuteen liittyvistä tekijöistä. Päätulokset voidaan esittää oheisessa kuvan 3 nelikentässä, jossa keskeiset kehittämiskohteet löytyvät nelikentän vasemmasta yläkulmasta - tärkeistä tekijöistä, joiden osalta yritysten edellytykset katsotaan puutteellisiksi. Tärkeimmät vahvuudet ovat nelikentän oikeassa yläkulmassa. Tutkimuksessa tarkasteltujen yritysten vapaita kommentteja sekä otteita järjestetyistä keskustelutilaisuuksista on esitetty vinotekstillä sisennettynä. Tutkimustulosten mukaan omistajien yhtenäinen tahtotila sekä hyvä ilmapiiri ja luottamus omistajien, hallituksen ja johdon välillä ovat keskeiset lähtökohdat omistusmuodosta riippumatta. Omistajuusosaamisessa on kuitenkin merkittäviä puutteita. Palkitsemisja seuraajakysymykset saavat heikkoja arvioita. Kansainvälinen kasvu ei näy prioriteettina ja riskinottohalua on korkeintaan puheissa, ei päätöksissä. Ensisijaisesti orgaaninen kasvu kotimaassa on hyväksyttävää. Tarkoitus on, että ei vaaranneta saavutettua yrityksen varallisuusasemaa. 9

11 KESKEISET KEHITTÄMIS- KOHTEET Tärkeys VAHVUUDET Omistajien, hallituksen ja johdon välillä on hyvä ilmapiiri ja luottamus Omistajilla on yhteinen tahtotila yrityksen suhteen Omistajat ovat oikeissa asioissa vaativia ja edistävät haastavien tavoitteiden asettamista Yrityksessä on toimivat työkalut, forumit ja prosessit omistajien, hallituksen ja johdon yhteistyöhön Päätöksentekoketjulla (omistajat, hallitus, johto) on ymmärrys yrityksen arvon kasvun ja kannattavuuden lisäksi vaikuttavista tekijöistä Näkemykset varojen käytöstä (esim. osingonjako ja varojen käyttö yhtiön kehittämiseen) ovat linjassa yrityksen tavoitteiden kanssa Omistusrakenne tukee yrityksen tavoitteiden saavuttamista ja sitä voidaan muokata yrityksen edun niin vaatiessa Hallituksen valintaan on toimivat käytännöt ja työnjako omistajien, hallitukse ja johdon välillä on selvä Omistajat pystyvät palkitsemisella ohjaamaan yrityksen hallituksen ja johdon toimintaa Huono 2,75 3,75 Yrityksellä on selkeät suunnitelmat seuraajista/jatkajista johdon vaihtuessa Yrityksessä noudatetaan hyvän Omistajien välinen kommunikaatio toimii ja mahdolliset hallintotavan periaatteita ristiriidat pystytään selvittämään Omistajilla on riittävä ymmärrys ja osaaminen yrityksen liiketoiminnasta Omistajilla on riskinottokykyä ja -halua kasvun mahdollistamiseksi Omistajilla on vankka kokemus omistamisesta; arvon kasvattamisesta ja muutostilanteista eri yrityksissä Hyvä 4,75 Omistajat tuovat yritykselle arvoa esimerkiksi yhteiskunta- ja päättäjäsuhteidensa kautta Omistajien kautta yrityksellä onrahoitusta saatavilla (suoraan omistajilta tai heidän kotaktiensa kautta) Omistajat suhtautuvat kansainvälistymiseen positiivisesti ja tukevat yrityksen kansainvälistä kasvua MUUT KEHITTÄMIS- KOHTEET 10 YLIRESURSSOITU

12 Vaikka motivaatiotekijät yrityksen omistamiseen osin eroavat, ovat omistajuuden kehittämisen haasteet yllättävänkin samankaltaisia omistusmuodosta toiseen. Erot puhututtavat paljon ja tietyn yksittäisen omistusmuodon kanssa toimivat tahot korostavat usein omistusmuotojen erityispiirteitä. Laajasti katsottuna yhtäläisyydet ovat kuitenkin eroja merkittävämpiä. Tutkimuksessa esiin nousseiden omistusmuodoille yhteisten kehittämiskohteiden tarkasteltu tuo hedelmällisen maaperän eri omistusmuotojen väliselle vuoropuhelulle ja kokemusten vaihdolle. Vastaavasti havaitaan, että haasteet ovat hyvin samankaltaisia yrityskoosta ja vastaajan asemasta riippumatta. Vaikka yritystä ja sen omistamista hyvin läheltä seuraavat omistajayrittäjät ja hallituksen puheenjohtajat näkevät monet asiat yhtiöstä kauempana olevia muita omistajia positiivisemmin, yhtäläisyydet korostuvat eroja enemmän. Kuvan 3 kaavio havainnollistaa eroja ja yhtäläisyyksiä yrityksen koon mukaan henkilö N= henkilöä N= henkilä N=61 Yli 1000 henkilä N=63 Kuva 3 Erot ja yhtäläisyydet yrityksen koon mukaan 11

13 Kansainvälinen kasvu ei kiinnosta 12

14 Osassa tarkastelluista yrityksistä kansainvälinen liiketoiminta on arkipäivää ja pääosa markkinoista on Suomen rajojen ulkopuolella. Suomessa puhutaan paljon myös start-up yrityskentästä ja heti perustamisesta lähtien vahvaa kansainvälistymistä tavoittelevista born global yrityksistä, joihin panostamisen uskotaan tuovan tarvittavan kasvun ja kansantalouden hyvinvoinnin. Omistajilla on halu kasvaa kannattavasti ja tieto siitä, että toimialalla jolla toimimme (elektroniikkateollisuus) ei ole mahdollista toimia kotimaisesti. Yrityksemme liikevaihdosta tälläkin hetkellä vientiin menee yli 80%. Orgaaninen kasvu haetaan maailmalta, ei Suomesta. Kotimaassa voi olla mahdollista kasvaa yritysostojen kautta. Omistajien panos on hallitustyöskentelyssä ja aktiivisessa kanssakäymisessä yritysjohdon kanssa. Yritys on perustamisesta lähtien ollut voimakkaasti kasvu- ja kansainvälistymishaluinen. Pääomasijoittajillemme kasvu on ollut keskeisen tärkeää ja se on ollut keskeistä myös henkilöomistajille ja johdolle. Näiden uusien Nokioiden ja Rovioiden menestyksen merkitys on asenteellisesti suuri, mutta taloudellisesti ja työllistämismielessä ne edustavat vain pientä joukkoa suomalaisesta yrityskentästä. Keskimäärin suomalaisissa yrityksissä kannattavuutta pidetään selvästi kasvua tärkeämpänä tavoitteena. Tutkimuksen mukaan tästä poikkeavat ainoastaan enkelisijoitteiset yritykset sekä ne yritykset, joissa pääomasijoittaja on vähemmistöomistajana. Perheyritykset ja pörssiyhtiöt asettavat kannattavuuden selvästi kasvun edelle kuten seuraava kuva havainnollistaa. 13

15 Kannattavuus Kasvu Kuva 4 Tavoitteena kasvu vai kannattavuus? Kansainväliseen kasvuun tarvittavaa riskinottohalua on korkeintaan puheissa, ei päätöksissä. Kannattavuuden ylikorostaminen merkitsee sitä, että otetaan tehot irti yritysten nykyisestä toiminnasta, mutta yhteiskunnallisestikin kovin kaivattu yrityskasvu jää toteutumatta. Kasvaa halutaan, mutta kun oikeasti pitäisi ottaa riskejä, jänistetään ( sittenhän me voidaan jäädä ilman osinkoa, milläs sitten eletään ). Halua on puheissa, mutta miten se konkretisoituu hallituksen päätöksenteossa. Hallitus ottaa varovaisuusperiaatteen käyttöön, kun pitäisi linjata etenemistä. Kasvu lähialueilla (erityisesti Venäjä) nähdään isona riskinä verrattuna toimintaan Suomessa. 14

16 Syitä haluttomuuteen hakea kansainvälistä kasvua on monia. Osassa yrityksiä kansainvälinen liiketoiminta nähdään liian suurena riskinä tai hyppynä tuntemattomaan. Asiakkuuksia ja kumppaneita ei tunneta samalla tavalla kuin kotimaassa. Omistajien aiempi kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta ja osaamiskysymykset vaikuttavat suhtautumiseen. Myös markkinatilanne hankaloittaa kasvumahdollisuuksien löytämistä. Asiakaslähtöisyys on tänä päivänä pk-yrityksissä peruskivi. Perustaja on rakentanut suhteet asiakkaisiin Suomessa. Ulkomailla tilanne on toinen, kun ei tunneta verkostoja. Tässä voi olla kansainvälistymisen kynnys. Omistajilla ei ole käsitystä kansainvälistymisestä, päätöksentekokyky puuttuu, toimitusjohtajan tekoihin ei puututa. Omistajilla on halu kasvattaa yritystä sekä kotimaassa että ulkomailla. Taantuma ja kysynnän lasku kaikilla markkinoilla vaikeuttaa merkittävästi kasvun tekemistä. Osassa tarkasteltuja yhtiöitä kasvua on aiemmin haettu suuremmalla riskillä, mutta kokemukset ovat muokanneet tahtotilaa varovaisemmaksi. Yritysostoilla ja kansainvälisten liiketoimintojen perustamisilla haettavan kasvun sijaan orgaaninen kannattava kasvu on muodostunut ensisijaiseksi tavoitteeksi. Näissä strategisissa suunnan muutoksissa on suuri riski näkemyserojen muodostumiselle omistajien keskuudessa tai päätöksentekoketjussa omistajien, hallituksen ja johdon välillä. Myös henkilövaihdokset ja uudelleen järjestelyt avainasemissa ovat näissä tilanteissa tyypillisiä. 15

17 Kasvua halutaan, mutta nykyisin vain kannattavasti ja orgaanisesti. Aiemmin laajennuttiin yritysostoilla. Kansainvälistymisestä ei enää haaveilla, koska pieni yritys voi moninkertaistaa kokonsa Suomenkin markkinoilla. Kannattavaan kasvuun suhteudutaan myönteisesti, mutta omistajien tuottoja ei haluta uhrata riskinottoon. Kansainvälistymistä omin voimin ei nähdä relevanttina. Yritys perusti aikanaan liiketoiminnot Baltian maihin ja Venäjälle, mutta niistä luovuttiin, kun toimintaa ei saatu kunnolla kannattavaksi. Samaan tavoitteeseen on päästy verkottumalla kohteena olevissa maissa toimivien vastaavien yritysten kanssa. Merkittävänä tekijänä ovat myös näkemyserot yhtiön varojen käytöstä ja kasvun rahoittamisesta halutaanko jakaa varat osinkoina omistajille vai investoida varoja yritysostoihin ja/tai kansainväliseen kasvuun. Ja ollaanko valmiita tekemään kasvun edellyttämiä investointeja velkarahalla vai käytetäänkö niihin vain jo yhtiöön kertyneitä varoja? Omistajien tahtotilan selvittäminen nousee keskeiseksi, jotta päätöksenteosta näiden kysymysten suhteen tulee linjakasta eikä poukkoilevaa. Haluamme kasvaa hallitusti ilman vierasta pääomaa. Olemme kuitenkin valmiit jättämään valtaosan voitosta yrityksen kehittämiseen. Meillä on mahdollisuus kasvaa Suomessa, mutta haemme kasvua lähialueilta (Baltia). Passiivisilla omistajilla on enemmän toiveita osingonjaon suuntaan kuin yrityksessä aktiivisesti toimivilla. Tämä näkyy myös riskinottohalukkuudessa ja siis kasvuhaluissakin. Kansainvälistyminen ei ole meille tällä hetkellä tärkeää. 16

18 Finpron kanssa järjestetyssä aamiaistilaisuudessa syyskuussa 2012 keskusteltiin Kiinan muutoksesta megamarkkinaksi sekä siihen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Mitkä ovat kiinalaisen yhteiskunnan suurimmat riskit? Yhteiskuntarauhan säilyttäminen on riski, mutta myös edellytys. Hyvinvointi, ilmansaasteet ja luonnonmullistukset vaikuttavat harmonian ylläpitoon. Yrittäjähenkisyys on Kiinassa vahva. Mahdollisuus vaurastua on draiveri, joka pitää pyörät pyörimässä. Nykynuoret eivät ole kokeneet Kiinassa lamaa ja ensimmäinen lama ja työttömyys voivat olla uhkatekijöitä yhteiskuntarauhan järkkymiselle. Haasteena on myös luonnon resurssien rajallisuus. Kiina on vahvistanut jalansijaa esimerkiksi Afrikassa, jossa turvaa raaka-aineiden saantiaan. Kiinan kustannustason nousu näkyy ja on jo näkynyt muutamia vuosia. Palkat nousevat ja minimipalkkojen tavoite hallituksen taholta on nousta 15 %. Markkina kasvaa, mutta eri asia on, miten pitkään Kiinaan kannattaa siirtää valmistusta. Kansainvälistä tuotekehitystä on siirtynyt maahan, jossa arvioidaan tällä hetkellä olevan suuren yrityksen tuotekehitysyksikköä. Tähän vaikuttavat tarjolla oleva osaava henkilökunta (myös suurin turvallisuusriski), yliopistot ja valmiit markkinat. Toisaalta sanotaan, ettei Kiinassa pitäisi kopiointiriskistä johtuen tehdä tuotekehitystä. Maassa on IPR-lainsäädäntö, mutta se ei auta, kun oikeutta käydään alueellisesti Pekingin ulkopuolella. Jos kopioinut yritys toimii maakuntansa merkittävänä vaikuttajana, on oikeutta käytännössä mahdotonta saada. Toisena puolena vaakakupissa ovat Kiinan megamarkkinana tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet. Kiinan markkinoille mahtuu suomalaisia tuotteita. Arvio 25/25/25 tarkoittaa, että Kiinassa arvioidaan vuonna 2025 olevan 25 yli 25 miljoonan asukkaan kaupunkia. Kiinalainen on himokuluttaja, kun vaurastuessaan lähtee ostoksille. Ruoalla on merkittävä rooli kiinalaisten arjessa. Tällä hetkellä ruokaturvallisuus ja puhdas ruoka ovat ajankohtaisia aiheita. Hyville ruokatuotteille ja puhtaalle vedelle on Kiinassa kysyntää. Luksusmarkkina on oma iso segmenttinsä. Tuotteiden kopiointi ei ole välttämättä huono asia. Ne joilla on varaa, haluavat aidon tuotteen. Huomattava on myös, että kiinalaiset pitävät netistä tiedonhausta ja sosiaalisesta mediasta. Asiat on oltava kiinaksi, optimoitu kiinalaisille hakukoneille ja sivuilta pitää löytyä tarinoita. Verkkonäkyvyyden lisääminen kiinassa on kohtuullisen pieni investointi. Myös suomalaiselle prosessiosaamiselle ja teollisuuden palveluille on kasvavaa kysyntää. Tällöin on huomioitava, että suomalaisittain nähty myyntivaltti ei välttämättä ole sitä Kiinassa. Markkinat eivät aukea Suomesta, vaan pitää ymmärtää kiinalaista asiakasta. Arvoketjut ja markkinadynamiikka ovat Kiinassa erilaiset moneen muuhun markkinaan verrattuna. Kiinaan ei mennä Venäjän kokemuksin. Henkilöstökysymyksistä merkittävää on, että kiinalaisten osaaminen on lisääntynyt ja ulkomaisille tarjotut kannustimet ovat vähentyneet. Esimerkiksi ulkomailla opiskelleet kiinalaiset halutaan rahalla takaisin. Herkkyys vaihtaa työpaikkaa on edelleen suuri ja valtion työ edelleen erinomainen työpaikka. Palkka ei välttämättä ole ratkaiseva, mutta valtion virassa saa hyvän verkoston. Sukulaissuhde ja opiskelukaverit ovat verkostosuhteissa tärkeysjärjestyksessä ykkösiä. Lokaatiolla on suuri merkitys. Kiinaan ei mennä markkinajohtajana, vaikka kuinka oltaisiin suuryritys Suomessa. Esimerkiksi Tieto ei aloittanut kilpailulla Shanghain markkinalla, vaan Chengdussa. Rahat loppuvat helposti kesken, kun tarjoamaa sopeutetaan kiinalaisille markkinoille. Kannattaa harkita aloittamista hyvin kapealla segmentillä, kun samaan aikaan pitää tutustua partneriin. Sissistrategialla on hyvä mennä sisään, sitten laajennus niche-strategiaan. Riskirahoitus on kasvamassa ja kiinalaisen kumppanin valinnassa voi myös ottaa huomioon, millaiset mahdollisuudet kumppanilla on saada rahoitusta. Yritystä perustettaessa kiinalaista osapuolta ei enää tarvita samalla tavalla kuin aiemmin. Osakeyhtiöitä suositaan, sillä ne tuottavat maalle parempia investointeja. Yritysmuoto voi olla toimiala- ja asiakaskunnasta tai esimerkiksi tavoitellusta toimiluvasta riippuvainen

19 Omistajaosaamista tarvitaan 18

20 Aktiivinen ja osaava omistajuus on potentiaalisesti merkittävä mutta osin hyödyntämätön panos yritysten kasvuun ja menestymisedellytyksiin. Tutkimus osoittaa selkeästi osa-alueet, joilla omistajaosaamisen kehittäminen on erityisesti tarpeen. Omistajaosaamista tarvitaan kommunikaatioon ja ristiriitojen sovitteluun, omistusrakenteen muokkaamiseen tarvittaessa sekä olemaan oikeissa asioissa vaativia ja edistämään haastavien tavoitteiden asettamista. Aktiivinen keskustelu ja viestintä päätöksentekoketjussa omistajien, hallituksen ja johdon välillä on yksi keskeisimmistä keinoista aktiivisen lisäarvoa tuottavan omistajuuden kehittämiseksi. Tämä edellyttää luottamusta ja tukea sekä usein aktiivista hallitusta, jossa on omistajien lisäksi ulkopuolisia jäseniä. Kullakin päätöksentekoketjun portaalla täytyy olla kykyä punnita avoimesti eri näkökulmia ja muistaa, että toimitaan yrityksen parhaaksi. Tärkeää on jatkuva dialogi, yhteisen ymmärryksen lisääminen omistajien ja yrityksen tavoitteista, missiosta ja tulevaisuuden näkymistä. Pörssilistattuihin yhtiöihin verrattuna merkittävä ero muissa omistusmuodoissa on osakkaiden aktiivisuudessa ja vaikuttamisen keinoissa. Siinä missä listayhtiöissä omistajan vaikutusvalta on rajattu yhtiökokoukseen, hallituksen puheenjohtajan tai jäsenten tärkeimpien omistajatahojen kanssa käymiin keskusteluihin sekä erilaisiin capital markets day tyylisiin tilaisuuksiin, ovat esimerkiksi perheyritysten ja pääomasijoitteisten yritysten omistajat tyypillisesti hyvin tiiviissä kanssakäymisessä yhtiön kanssa. Varjopuolena aktiivinen omistajuus tuo omistajan, hallituksen, johdon ja työntekijän roolien sekoittumisen ja sekaantumisen sellaisiin asioihin, jotka eivät välttämättä osakkaille kuulu. Pahimmillaan omat ja yhtiön varat menevät omistajilla sekaisin. 19

21 Omistajien välinen jatkuva dialogi myös hallitustyön ulkopuolella, omistajaroolin syvempi ymmärtäminen yritystä aktiivisena eteenpäin vievänä voimana ja mahdollistajana. [Pitäisi] tehdä selvemmin näkyväksi päätöksien areenat (yhtiökokous, osakaskokous, hallitus, toimitusjohtaja + johtoryhmä, koko henkilöstö), näihin liittyvät ohjaukset (OYL, yhtiöjärjestys, osakassopimus, missio, yrityksen ja omistajien arvot jne.) ja kaiken tähän liittyvän tiedon läpinäkyvyys. Omistajien välisen kommunikaation kehittäminen ja kyky mahdollisten ristiriitojen selvittämiseen on oleellista myös yhtiön päätöksentekokyvyn turvaamiseksi. Eroavien intressien aiheuttamien omistajariskien toteutuminen hidastaa päätöksentekoa konkretisoituen esimerkiksi kriisi- ja muutostilanteiden, investointien, kansainvälistymisen tai yritysjärjestelyjen yhteydessä. Omistajien väliset ristiriidat ja näkemyserot lamauttavat päätöksenteon ja johtaminen muodostuu hankalaksi tehtäväksi. Useimmiten mainittuja ratkaisukeinoja ovat keskustelu, osakassopimus ja omistajien enemmistöpäätös. Onneksi tämä sukupolvi on selvinnyt keskustelemalla asiat läpi ja pystynyt jatkamaan toimintaa aina yrityksen intressit mielessä pitäen. Meillä on keskimääräistä paremmat hallinnointimenetelmät käytössä, mutta omistajat eivät löytäneet yhteistä näkemystä yrityksen kehittämiseksi, meinasi mennä koko yritys nurin. Omistajien välisiin ristiriitoihin meidän on syytä varautua ja rakentaa toimintamalleja ja perinteitä. Työnjako on ainakin toistaiseksi toiminut hyvin yhtiökokouksen, hallituksen ja toimivan johdon välillä. Pääomistajat ovat toimitusjohtajia konsernin yrityksissä. Hatut on silti osattu aika hyvin pitää erillään eri tehtävissä toimittaessa. 20

22 Näkemykset ratkaisijan roolista vaihtelevat. Osa katsoo, että omistajien tulee hoitaa erimielisyytensä yhtiön ja sen hallinnon ulkopuolella. Mahdolliset pelisääntöjen rikkomiset ja niiden seuraukset neuvotellaan tällöin tyypillisesti pääosakkaiden kesken. Osa katsoo, että hallituksen puheenjohtajalla on keskeinen rooli eriävien näkemysten käsittelyssä. Myös hallituksen ja johdon henkilövalinnoilla voidaan ennakoida ja pyrkiä löytämään ratkaisuja ristiriitatilanteisiin. Jos yhtiöllä on pääomistaja/ankkuriomistaja, on toki mahdollista jyrätä halutut päätökset. Keskustelua kuitenkin korostettiin ratkaisukeinona. Avoin kommunikointi, rakentava keskusteluilmapiiri ja toisten mielipiteiden arvostaminen edesauttavat yhteisen näkemyksen löytymistä. Haja-omistetussa pörssiyhtiössä selvän omistajatahdon kiteyttäminen on mahdoton. Omistajatahto ilmenee lähinnä siten, että johdon näkemyksiä ei vastusteta. Joskus, harvoin, niitä jopa kannatetaan aktiivisesti. Eri kulttuureista lähtöisin olevat omistajat ja hallituksen jäsenet eivät aina löydä heti yhteistä säveltä, mutta yhteistyö kuitenkin sujuu neuvotellen. Omistajien lisäksi asiantuntevat ja lisäarvoa tuottavat hallituksen jäsenet, säännölliset hallituksen kokoukset sovitun hallitusohjelman mukaisesti, joka sidottu yrityksen tarpeisiin ja strategiaan. Jatkuva ja avoin kommunikaatio johdon, hallituksen jäsenten (erityisesti pj) ja omistajien välillä. Omistajien väliset erimielisyydet ratkotaan muualla kuin operatiivisessa yhtiössä. Hallituksen ja omistajien väliset ristiriidat riippuen riidan aiheesta joko keskustelemalla tai vaihtamalla hallituksen jäseniä. Näin omistaja toimii. Jos yrityksen linjausta pitää muuttaa ja siitä on eri näkemys, niin silloin hallitus vaihdetaan. 21

23 Omistajien keskinäisiä ristiriitatilanteita varten meillä on osakassopimus. Omistajien ja hallituksen jäsenten välisten ristiriitatilanteiden selvittämiseen ei ole mitään standardoitua käytäntöä. Luotamme siihen, että jos tällaisia tilanteita tulee vastaan, niin ne voidaan hoitaa keskustelemalla. Pääomistajan ja pienomistajien välisessä ristiriitatilanteessa (jollainen on olemassa) ei ole selvää toimintamallia käytössä. Pienomistajien aktiiviset ratkaisualoitteet eivät johda mihinkään. Voi olla, että ratkaisu löytyy vasta, kun ollaan umpikujassa. Ennakoivampi ratkaisuprosessi tukisi johtoa paljon paremmin. Toisena keskeisenä osa-alueena on omistusrakenteiden muokkaaminen yrityksen edun niin vaatiessa. Tämä on haasteellinen tehtävä. Aikanaan hyvätkin omistusrakenteet muodostuvat helposti jäänteiksi, jotka tukevat heikosti yrityksen tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi kasvuyrityksissä omistajarakenteen hallinta elinkaaren ja muuttuvien tarpeiden mukaan voidaankin ottaa yhdeksi aktiiviseksi muuttujaksi menestystarinan rakentamisessa. Yrityksissä ratkotaan näitä asioita tapauskohtaisesti kuten tarpeellistakin, mutta parhaita käytäntöjä ei jaeta ja opit jäävät yritysten sisälle. Omistusrakenteiden muokkaaminen on keskeistä esimerkiksi perheyrityksille sukupolvenvaihdostilanteissa. Pääomasijoitteisissa yhtiöissä jo sijoittajan mukaantulo ja tavoitteellinen irtautuminen tuo tarpeen omistusrakenteen muutoksille. Pörssiyhtiöissä omistuspohja muokkautuu päivittäin arvopaperimarkkinoilla käytävän kaupan seurauksena eikä hallitus tai johto tyypillisesti ole halukas näitä asioita kommentoimaan. Merkittävien omistajien vaihdokset tai suunnatut annit tuovat kuitenkin kysymyksen yrityksen tavoitteiden kannalta optimaalisesta omistusrakenteesta myös näiden yhtiöiden eteen. Myös omistajayrittäjä/- tiimivetoisissa yrityksissä on havaittu, että alkuvaiheessa hyväksi koettu omistusrakenne vanhenee ajan kuluessa ja voi muodostua taakaksi yritykselle. 22

24 Työnjako ja ymmärrys ovat epäselvät. Noin 15 vuotta vanhassa, nopeasti kasvaneessa ja kasvavassa yrityksessä omistaja-perustajat ovat yhä myös hallituksessa ja operatiivisessa toiminnassa sekoittaen roolit keskenään. Tästä syystä vahvat keskinäiset erimielisyydet haittaavat selvästi myös operatiivista toimintaa. Hallitukseen on vastikään otettu ulkopuolisia tehtävänään selvittää asiat. Lisäksi omistajien tulisi oppia olemaan oikeissa asioissa vaativia ja edistämään haastavien tavoitteiden asettamista. Merkittävä nopeimmin kasvaneita yrityksiä erottava tekijä onkin se, että omistajat osaavat olla oikeissa asioissa vaativia ja edistää haastavien tavoitteiden asettamista. Omistajien vaativuudella on myös tutkimustulosten mukaan huomattava merkitys yrityksen arvon kehittymisen kannalta. Keskeiset työvälineet ovat omistajapolitiikka, johon on kirjattu omistajien tahtotila, sekä yrityksen pitkän aikavälin päämääristä tai strategioista sopiminen. Omistajilta edellytetään tällöin aktiivista ja kiinnostunutta otetta. Pitkäntähtäyksen strategiasta sopiminen ja sen noudattaminen huomioiden liiketoiminnan muuttuvat olosuhteet. Omistajat ovat tehneet tavoitteensa ja tahtonsa selväksi hallitukselle kirjaamalla omistajapolitiikan ylös. Omistajapolitiikka on käsitelty hallituksen kanssa. Mahdolliset ristiriitatilanteet hoidetaan peilaamalla toimintaa omistajapolitiikkaan ja strategiaan avoimissa keskusteluissa. 23

25 Omistajuuden kehittäminen kasvuyrityksissä Omistajien tahtotila ja lisäarvo yhtiölle Omistajuus kasvuyrityksissä poikkeaa olennaisissa asioissa monista muun tyyppisistä yrityksistä. Kasvuyrityksissä lähtökohtana on osakkaiden aktiivisuus ja aito kiinnostus yrityksen liiketoiminnan ja arvon kehittämisestä. Kasvuyrityksen perustamisvaiheessa perustajaosakkaiden intressejä ovat ensisijaisesti halu menestystarinan rakentamiseen sekä usein myös halu oman varallisuuden merkittävään kasvattamiseen esimerkiksi yritysmyynnin kautta tapahtuvan irtautumisen kautta. Kasvuyrityksessä osakkaat ovat kiinnostuneita ensisijaisesti yhtiöön, ei pelkästään henkilöihin, kertyvästä osaamisesta ja muista yrityksen arvon kasvattamisen kannalta keskeisistä asioista ja oikeuksista. Käytännössä kyse on kasvuyrityksissä tyypillisesti siitä, miten rakentaa polku, jossa yrityksen tilaan ja tavoitteisiin nähden sopivalla aikavälillä tehdään tarvittavat johdon täydennykset osaamistarpeen pohjalta, hankitaan monipuolisen kokemuksen ja laaja-alaisen ymmärryksen kautta lisäarvoa tuovat ulkopuoliset hallituksen jäsenet sekä tehdään tarvittavat omistajarakenteen muutokset. Tarkasteltavia asioita ovat muun muassa: Missä vaiheessa on mahdollista täydentää johtoa ulkopuolisilla henkilöillä? Mikä on näiden henkilöiden rooli ja osaamistarpeet? Millaista kansainvälistä kokemusta henkilöiltä odotetaan? Miten varmistetaan palkanmaksukyky ja kuinka pitkäksi aikaa? Millaista riskiä ollaan valmiita ottamaan? Mitkä ovat aikaiset varoitusmerkit siitä, että homma ei suju ja tarvittavat toimenpiteet? Missä vaiheessa hallitusta kannattaa täydentää ulkopuolisilla jäsenillä, heti alkuun vai myöhemmin yrityksen elinkaaren mukana? Millaista kokemusta ja osaamista haetaan? Mistä sopivia jäseniä löydetään? Miten nämä istuvat kyseisen yrityksen hallintaketjuun henkilökohtaisten ominaisuuksien ja toimintatapojensa osalta? Miten hallituksen jäseniä palkitaan? Missä vaiheessa yrityksen omistajarakennetta tulee tarkastella uudelleen? Tehdäänkö tarkastelu rahoituksen ehdoin vai haetaanko omistajarakenteen laajentamisella muita hyötyjä? Vai onko syytä pyrkiä terävöittämään omistusrakennetta ja mahdollisesti pyrkiä eroon passiivisista tai hankalista omistajista? Kenen omistusrakennetta tulisi tarkastella? Omistajarakenteen hallinta Yksi tapa tarkastella kasvuyrityksen omistajarakennetta on yrityksen elinkaaren mukainen, jolloin esimerkiksi perustajatiimin laajentaminen ja seuraavat rahoituskierrokset, pois lähtevät osakkaat sekä erilaiset yritysjärjestelyt vaativat aktiivista kannanottoa ja nostattavat esiin omia erityiskysymyksiään. Usein nämä vaiheet ovat kasvuyrityksillä etukäteen miettimättä, jolloin muutostarve tulee esiin sattumanvaraisesti erilaisten tilanteiden kautta. 24

26 Ajan kuluessa alun perin yhteen hiileen puhaltaneiden perustajaosakkaiden intressit ovat saattaneet erota. Tähän saattavat vaikuttaa muun muassa muuttuneet motiivit työnteon suhteen, henkilökohtainen rahatilanne ja erilaiset uskomukset yrityksen menestymismahdollisuuksien suhteen. Omistajarakenteen hallintaan liittyvät kysymykset tulevat esiin myös yritysjärjestelyissä sekä hyvässä yhteisymmärryksessä että pakon edessä tehtyjen järjestelyjen osalta. Olimme ostamassa noin 20 hengen konsultointiyritystä. Ostettavassa yhtiössä oli jo pitkään mietitty omistajapohjan laajentamista kahdesta perustajaosakkaasta muihin avainhenkilöihin. Ulkopuolinen kiinnostus yhtiöstä antoi heille sysäyksen omistajarakenteen muutokselle, jossa omistajiksi nousivat perustajaosakkaiden lisäksi kuusi muuta avainhenkilöä. Ongelman aiheutti se, että vaikka jokainen uusi osakas sai muutoksessa omistuksen yhtiöstä, mitä heillä ei aiemmin ollut, katsoi jokainen saavansa vähemmän kuin hänelle olisi mielestään kuulunut. 100 % ei yksinkertaisesti riittänyt ja tämä aiheutti huomattavia ristiriitoja yrityksen sisällä. Ostajana pidimme omistajarakenteen laajentamista hyvänä asiana, koska olimme saamassa suuremman joukon hyvin sitoutettuja avainhenkilöitä. Jälkikäteen viisastellen meidän olisi pitänyt nähdä ostettavan yrityksen aiempi kyvyttömyys osakasrakenteen laajentamiseen merkkinä tulevista ristiriidoista ja kävellä pois myöhemmin ongelmavyyhdiksi osoittautuneesta kaupasta. Eroavat intressit omistajariskeinä Kasvuyritykseen syntyy sen elinkaaren myötä erilaisia omistajia tai omistajaryhmiä, joiden intressit eroavat toisistaan. Eroavat intressit tuovat omistajien välille jännitteitä, jotka heikentävät päätöksentekoketjun toimivuutta ja siten yrityksen menestymismahdollisuuksia. Aktiivisten ja passiivisten omistajien välille saattaa kehkeytyä ristiriitaa siitä, että passiiviset omistajat nauttivat yhtä lailla arvonnoususta kuin aktiiviset omistajat, jotka tuovat oman panoksensa arvon kehittymiseen esimerkiksi hallitustyöskentelyn tai muun aktiivisen roolin kautta. Vastaavasti näkemyseroja saattaa syntyä töissä olevien ja muiden osakkaiden välillä. Asia kärjistyy, jos henkilöosakkaat joutuvat yrityksen alkuvaiheen heikon kassan tai kannattavuuden vuoksi tekemään pitkiä päiviä alle markkinahintaisella palkalla. Palkat ja muut edut onkin hyvä käsitellä osakassopimuksen yhteydessä ja sen puuttuminen avaa mahdollisuuden ristiriidoille. Eroavat intressit tulevat esiin myös sitoutumiskysymyksissä esimerkiksi investointien, kannattamattomien hankkeiden lakkauttamisten, rahoituksen ja mahdollisten takausten suhteen. Omistaja, jolla on useita omistuksia, on usein halukkaampi riskinottoon kuin omistaja, jolle kyseisen yrityksen on pakko tuottaa sekä työpaikka että varallisuuden kasvu. Erot kärjistyvät, jos liiketoiminnan jatkuvuus on uhattuna. Muitakin yhtiöitä omistavat herkemmin suuntaavat katseensa niihin omistuksiin, joilla on paremmat menestymisen edellytykset. Tällöin esimerkiksi pelastautuminen verrattain heikoinkin ehdoin tehtävän yritysjärjestelyn kautta saattaa olla suotuisa vaihtoehto toisille omistajille kun taas toiset katsovat sitä vasta viimeisenä oljenkortena

27 Hallitukset kasvuhakuisempia kuin toimitusjohtajat 26

28 Kannattavuutta pidetään laajasti katsottuna selvästi kasvua tärkeämpänä tavoitteena. Tästä poikkeavat ainoastaan enkelisijoitteiset yritykset sekä ne yritykset, joissa pääomasijoittaja on vähemmistöomistajana. Muut yritykset asettavat kannattavuuden selvästi kasvun edelle. Tutkimustuloksissa yllättävää on, että hallitukset ovat kasvuhakuisempia kuin toimitusjohtajat. Vastoin vallalla olevia käsityksiä hallituksen roolina ei olekaan isoegoisten toimitusjohtajien liiallisen riskinoton valvonta. Pikemminkin hallitukset joutuvat patistamaan toimitusjohtajia kasvuun. Hallitukset ja niiden puheenjohtajat tasapainottelevat kasvu- ja kannattavuustavoitteiden välillä, kun taas toimitusjohtajien ajatukset kääntyvät kannattavuuteen, vaikka kasvu olisi strateginen päämäärä. Liian varovaista kokonaisuudessaan, vahvaa tasetta ei käytetä tarpeeksi mahdollisuuksien hyödyntämiseen (yrityskaupat erityisesti) orgaanisen kasvun lisäksi. 50 Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja Kannattavuus selvästi tärkeämpi Kannattavuus hieman tärkeämpi Molemmat yhtä tärkeitä Kasvu hieman tärkeämpi Kasvu selvästi tärkeämpi 27 Kuva 5 Hallituksen puheenjohtajien, jäsenten ja toimitusjohtajien näkemykset tavoitteista kasvun ja kannattavuuden suhteen

29 Toimitusjohtajan arki on erilainen ja käytännön rajoitteet ovat lähempänä mielessä kuin yritystä kauempaa katsovalla hallituksen jäsenellä. Merkityksensä on myös palkitsemiskäytännöillä, jotka painottavat tulospohjaisia bonuksia kasvuun sidottujen kannustimien sijaan. Tutkimus osoittaa, että omistajat eivät pysty palkitsemisella riittävästi ohjaamaan yrityksen hallituksen ja johdon toimintaa. Viime kädessä omistajien tulee huolehtia siitä, etteivät kasvutavoitteet ole alisteisia esimerkiksi palkkaneuvottelukysymyksille toimitusjohtajien neuvotellessa kasvutavoitteita alaspäin bonuskeskusteluissa. Vahvojen omistajien takana tarvitaan hallitus, jossa on substanssiosaamista riittävästi haastamaan johto oikeiden strategisten valintojen tekemiseksi. Yritys menee aina yksittäisen omistajan ja johtajan tavoitteleman henkilökohtaisen edun edelle - AINA ja KAIKESSA! Toimitusjohtajan todellisuus on päivittäisissä realiteeteissa, operatiivisessa arjen johtamisessa. Halua voisi olla kansainvälistyä, mutta käytäntö ei anna siihen mahdollisuutta. 28

30 Yhteiskunnallisesti ja median välityksellä käytävä palkitsemiskeskustelu on keskittynyt ristikkäisiin etuihin ja harvoihin ylilyönteihin, jotka kansainvälisessä vertailussa eivät ole kovin merkittäviä. Keskeisempi kysymys kuitenkin olisi, ovatko kasvutavoitteet omistajien tahtotilan mukaisia ja tukeeko palkitseminen kannattavuuden ohella myös yrityskasvua. Palkitsemisen ohella myös seuraajasuunnitteluun tulee kiinnittää huomiota. Seuraajasuunnittelu sai tutkimuksessa tarkastelluista osa-alueista heikoimman arvosanan yrityksillä ei ole selkeitä suunnitelmia seuraajista/jatkajista johdon vaihtuessa. Erityisen selvästi tämä huoli on havaittavissa perheyrityksissä. Keskeistä on kolmannen sukupolven sisäänajo ja koulutus. Kyky luoda tavoitteellinen koulutusjärjestelmä heille. Luoda ymmärrys uusiutumisen tarpeesta sekä luoda kasvun edellytyksiä. Omistajien pitää itse asettaa keskeiset tavoitteet yrityksen toiminnalle. Sen jälkeen ottaa härkää sarvista. 29

31 Asenneilmapiiri kuntoon 30

32 Tarkasteltaessa yhteiskunnan toimia omistajuuden ja yrityskasvun edistämiseksi havaitaan, että mm. työllistäminen ja verotuskysymykset esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteiden ja enkelisijoittamisen osalta puhututtavat. Verotukselta haetaan ensisijaisesti kannustavuutta. Myös kasvuhakuisen rahoituksen saatavuuden puute herättää keskustelua. Verotuksen pitää kannustaa investoimaan yrityksiin sekä mahdollistaa sen, että työllistävä pääoma pysyy yrityksissä. Nykyinen pääomatuloverorakenne ei tue näitä tavoitteita, kuten ei myöskään lahja- ja perintöverotus. Yrityksen omistaminen on jo nyt taloudellisesti epäedullisempaa kuin sen myynti. Kohta pitkäjänteinen omistajuus alkaa olla jopa taloudellisesti mahdotonta. Keskeisin tekijä on verotus. Kannattaako tällä riskillä ja henkisellä taakalla uhrata vapaa-aikansa yhteiskunnan sosiaalijärjestelmän ylläpitäjäksi. Tärkeimmissä kilpailijamaissa on perintövero poistettu. Suomessa seuraava sukupolvi joutuu lunastamaan yrityksen uudestaan yhteiskunnalta. Ei ole oikein, että suomalaiset yritykset joutuvat antamaan kilpailuetua kaikessa. Sen lisäksi ammattiyhdistys ajaa koko ajan kilpailijamaita suurempia palkankorotuksia. Kehityspolku on kohti talouden romahdusta. 31

33 Suomesta uupuu osaavia, merkittävää lisäarvoa tuottavia kasvuyritysten rahoittajia. Businessenkelit: Suunnitteilla olevan kasvuyrityskannustimen nopea ja täysimääräinen toteuttaminen businessenkeli -toiminnan aktivoimiseksi. VC-rahastot: Uusien rahastojen määrä ja koko on ollut viime vuodet jatkuvassa laskussa muodostaen merkittävän pullonkaulan myöhemmälle kasvulle ja kansainvälistymiselle. Ongelman taustalla on työeläkeyhtiöiden haluttomuus panostaa tälle alueelle: riskit arvioidaan suuriksi ja tuotot ovat olleet historiallisesti melko vaatimattomia. Kansantalouden kehittymisen kannalta toiminta on kuitenkin melko lyhytnäköistä. Tuntuva korjaus saataisiin aikaiseksi melko pienillä liikkeillä, esim. ohjaamalla suuruusluokkaa 0,5 % rahastoiduista työeläkevaroista VC-toimintaan. Eri tekijöiden painoarvoa verrattaessa näkyy kuitenkin, että asenneilmapiiri vaikuttaa edellä esitettyjä tekijöitä enemmän siihen, onko Suomi hyvä paikka omistaa ja kasvattaa yrityksiä. Asenneilmapiiri on saatava tukemaan yrityskasvua. Sitä kautta on myös verotukselliset kysymykset helpompi ratkaista. Seuraava kuva 6 havainnollistaa yhteiskunnan eri toimien vaikutusta siihen, onko Suomi hyvä paikka omistaa ja kasvattaa yrityksiä. KESKEISET KEHITTÄMIS- KOHTEET Tärkeys Asenneilmapiiri tukee yrityskasvua ja Suomessa on riittävästi esimerkkejä onnistumisista VAHVUUDET Huono 2,25 3,25 Työllistäminen on riittävän helppoa ja työvoiman saatavuus luo edellytyksiä yrityskasvulle Suomen innovaatiojärjestelmän toimijat ovat onnistuneet innovaatioiden ja yrityskasvun edistämisessä Verotus kannustaa omistajia kasvattamaan yritystä Hyvä 4,25 Kasvuhakuista rahoitusta on Suomessa riittävästi saatavilla Näemme suomalaisen omistajuuden vahvuutena yrityksen kannalta MUUT KEHITTÄMIS- KOHTEET YLIRESURSSOITU 32 Kuva 6 Yhteiskunnan toimien vaikutus siihen, onko Suomi hyvä paikka omistaa ja kasvattaa yrityksiä

34 Asenneilmapiirin uudistaminen on ratkaisevan tärkeää. Esimerkkejä onnistumisista tulee tuoda paremmin esiin. Positiivista kehitystä katsotaan tapahtuneen ensisijaisesti start-up yrityskentässä. Laaja-alaisempi asennemuutos liittyen esimerkiksi perheyritysten ja yrittäjien menestykseen on kuitenkin erittäin toivottavaa. Kritiikki koskee yhtä lailla poliitikkoja, mediaa kuin kansalaisten suhteutumista toisiinsa. Poliitikkojen pitäisi lopettaa kateuden lietsominen menestyvää yrittämistä kohtaan samoin kuin oikeudenmukaisuuskäsitteiden vääristely palvelemaan poliittisia tarkoitusperiä. Yleinen keskusteluilmapiiri ja median myötämielinen suhtautuminen yrittäjyyteen ja menestyviin yrityksiin/yrittäjiin tarvitsee merkittävää uudistamista ja asennemuokkausta. Nyt on tarpeetonta vastakkainasettelua ja tasapäistämistä. Erilaiset innovatiiviset veroratkaisut esim. veroalennus yrityksille jotka etsivät kasvua ja ovat sitoutuneet myös uusien työpaikkojen luomiseen. Yrittäjyysasenneilmasto on Suomessa parantunut, mutta tuntuu välillä että monet nuoret eivät arvosta yrittäjyyttä eikä työskentelyä kasvuyrityksissä (lukuun ottamatta Aalto + vastaavien ekosysteemien jäsenet). Samoin sijoittaminen yrityksiin tai niiden projekteihin voisi olla veroeduilla tuettua - myös microfunding/peerfunding kannattaisi olla helpotettua (esim. sijoitapa lottorivin sijaan viikoittain muutama euro start-up yrityksiin :) Samoin kuin suurin osa suomalaisista sijoittaa omaan asuntoon, voisi syntyä suomalaisten sijoittaminen suomalaisiin yrityksiin. Myös aktiivisen ja lisäarvoa (sekä omistajille että yhteiskunnalle, ympäristölle, työntekijöille, asiakkaille jne.) tuovien omistajatarinoiden kertominen (myös median taholta) olisi hyvä. 33

35 Yrittäjämyönteisyys on kasvanut koko ajan ja se motivoi yrittäjäksi ja omistajaksi. Perheyrittäjyys on myös saanut myönteisiä tuulia alleen. Edelleen kuitenkin onnistuminen ja siitä saatavaan voittoon suhtaudutaan paheksuen. Sukupolvenvaihdokseen liittyviin verohuojennuksiin olemme tyytyväisiä. Menestykseen kannustamisen ja menestyksen sietämisen ohella asian toinen puoli on epäonnistumisen hyväksyminen. Epäonnistuminen yritystoiminnassa tulisi ottaa oppimiskokemuksena, josta on hyötyä seuraavissa yrityksissä. Myös tässä asiassa on suomalaisella yhteiskunnalla huomattavasti opeteltavaa. Hyvää työtä tämän asian suhteen on tehty viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyssä Epäonnistumisen päivässä, jossa tunnetut yritysjohtajat ja muut henkilöt kertoivat avoimesti myös epäonnistumisistaan ja pyrkivät näin muokkaamaan asenneilmapiiriä oikeaan suuntaan. 34

36 Johtopäätökset 35 35

37 Tässä julkaisussa on korostettu aktiivisen ja osaavan omistajuuden merkitystä. Jos osaamista ei ole, ei liika aktiivisuuskaan liene toivottavaa, mutta kun osaamista ja aktiivisuutta on, voivat omistajat tuoda merkittävän panoksen yrityksen kasvuun ja menestymisedellytyksiin. Yrityksissä kasvu syntyy vaativien omistajien, osaavan hallituksen ja aikaansaavan johdon yhteistyönä. Nopeimmin kasvaneet yritykset erottaa tutkimustulosten mukaan omistajien suhtautuminen kansainväliseen kasvuun, riskinotto ja aktiivisuus, tavoitteita tukeva omistusrakenne, vaativuus oikeissa asioissa sekä voimakas kritiikki yhteiskunnan toimia kohtaan yrityskasvun edistämiseksi. Monissa yrityksissä omistajilla on omat tavoitteensa ja sijoitusstrategiansa, mutta omistajuusstrategiat puuttuvat. Omistajuusstrategian kulmakiviä ovat omistajatahdon selvittäminen, omistajariskien hallinta ja omistusrakenteen hallinta. Omistajatahto tuo puitteet yrityksen liiketoiminta- ja kasvustrategialle tavoitteiden, riskinottohalun ja esimerkiksi kannattavuuden ja kasvun välisten priorisointien muodossa. Omistajatahto on lähtöhetkellä keskusteltu, mutta ajan kuluessa muuttuneet syvälliset intressit tulevat esiin usein vasta erityistilanteiden kuten kriisien tai yritysjärjestelyjen yhteydessä. Omistajatahdon selkiyttäminen matkan varrella ja sen käyttö omistajarakenteen hallinnassa voisi tuoda yrityksille yhden valtin menestystarinoiden rakentamisessa. Yhtiökokous ei formaalin luonteensa vuoksi välttämättä ole paras paikka omistajatahdon aidolle selvittämiselle. Jos ja useimmiten kun kasvollista omistusta on, omistajatahdon voisi selvittää esimerkiksi henkilökohtaisin keskusteluin osana vuotuista strategiaprosessia tai kahden kolmen vuoden välein. 36

38 Eroavien intressien aikaansaamien omistajariskien toteutuminen hidastaa päätöksentekoa konkretisoituen esimerkiksi kriisi- ja muutostilanteiden, investointien, kansainvälistymisen tai yritysjärjestelyjen yhteydessä. Omistajarakenne, joka alkuun vaikuttaa hyvältä, vanhenee eikä ole enää optimaalinen ajan kuluessa. Omistajarakenteen hallinta elinkaaren ja muuttuvien tarpeiden mukaan voidaankin ottaa yhdeksi aktiiviseksi muuttujaksi menestystarinan rakentamisessa. Hyvä hallintotapa on toki tutkimustulostenkin mukaan tarpeen, mutta se ei saa ylikorostua kehittämisen painopisteenä. Hyvän hallintotavan ylikorostamisen sijaan ajatukset tulisi kohdistaa aitoon mietintään kasvun ja kannattavuuden merkityksestä yrityksessä. Kannattavan kasvun mielellään ottavat kaikki, mutta jos - ja usein kun - valintoja on näiden välillä tehtävä, ohjaavatko niitä yrityksen ja sen omistajien tahtotila vai esimerkiksi toimitusjohtajan palkitsemiskäytännöt? Entä onko omistajilla riittävä osaaminen tuoda lisäarvoa oikeissa asioissa ja siten edistää yrityskasvua? 37

39 2020 Boardman 2020 on kasvuyritysten parissa toimivien osaajien verkosto. Ryhmään kuuluu yrittäjiä ja yritysjohtajia, jotka haluavat osaltaan kehittää kulttuuria, jolla Suomessakin tuotetaan kansainvälisesti menestyviä kasvuyrityksiä. Tavoitteenamme on tuoda yritysten hallitustyöskentelyyn Boardmanin oppeja noudattaen diversiteettiä ja uutta, raikasta näkökulmaa. Boardman ryhmän järjestämissä tapahtumissa korostuvat aktiivinen keskustelu, yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja uusien ajatusten rohkea esiin tuominen. Finprofessionals Club on Finpron jäsenyritysten edustajien päättäjäverkosto. Finpro, maailmanlaajuisesti toimiva organisaatio, rakentaa suomalaisten yritysten kasvua ja menestystä kansainvälisillä markkinoilla. Finpro verkostoituu asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa hyödyksi paikallisesti ja kansainvälisesti. Meillä on 400 asiantuntijaa, jotka työskentelevät 68 toimipisteessä lähes 50 eri maassa. Finpro avaa tulevaisuuden mahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla. Osaamisemme ja palvelumme vauhdittavat asiakkaidemme menestystä kansainvälistymisen eri vaiheissa; autamme heitä olemaan oikeilla markkinoilla oikeaan aikaan kilpailukykyisellä konseptilla, tuotteilla ja palveluilla. Yrityksille tehtävien toimeksiantojen lisäksi Finpro hallinnoi merkittäviä kansainvälisiä hankkeita kuten puhtaan teknologian Cleantech Finland ja koulutusvientiä edistävä Future Learning Finland. Lisätietoja Finprosta verkkosivuillamme Boardman verkoston toimintaa tukevat myös: 38

40 ISBN

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN YHTEENVETO TULOKSISTA 1. Tutkimuksen taustaa ja tutkimusaineisto Trailmaker Oy toteutti Kasvu Open -ohjelman yhteydessä tutkimuksen, jonka

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PKhallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus,

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden

Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden Miten rakentaa lisäarvoa tuottava hallitus Eero Ottila HHJ,partner 28.9.2012 Teemat joita esityksessä pohditaan Miksi lisäarvohallitus Mitä lisäarvoa hallitus tuo

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen

Lisätiedot

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8. 1 Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.2009 Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Täydentää

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Hallituspartnerit esittäytyy

Hallituspartnerit esittäytyy Hallituspartnerit esittäytyy Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Seppo Mustonen Pohjoissuomalainen hallitustyön kehittäjä Seppo Mustonen / Hallituspartnerit 2015 OHJELMA 13.00 Kahvit 13.15 Seppo Mustonen,

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki United Bankers Oyj United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015 United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki UB Omaisuudenhoito UB Securities UB Rahastoyhtiö UB Capital UB Real Assets

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2007

Osavuosikatsaus 1-6/2007 SYSOPENDIGIA Oyj Osavuosikatsaus 1-6/7 7.8.7 Jari Mielonen Toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA Oyj 1 7 SYSOPENDIGIA Plc Katsauskauden liikevaihto (1-6) 7 Liikevaihto, milj 6 5 4 3 1 36,7 5, H1 6 H1 7 Katsauskauden

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014. 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja

Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014. 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Markkinat, liiketoiminta ja näkymät Kotimaa Qt Osingonjakoehdotus Esityksen sisältö Katsauskauden

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Alue. Kaikki vastaajat (N = 994)

Alue. Kaikki vastaajat (N = 994) Alue Kaikki vastaajat (N = 994) 160 149 140 120 120 109 128 N 100 80 60 40 20 0 25 18 35 18 60 45 50 19 83 30 2 9 90 4 Asema organisaatiossa % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 74% 13% 7% 7% Kaikki vastaajat (N

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

tapani.koivula@vtt.fi +358 40 560 6611 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten

tapani.koivula@vtt.fi +358 40 560 6611 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten tapani.koivula@vtt.fi +358 40 560 6611 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä liiketoimintoja varten Miksi uutta toimintamallia tarvitaan? Monet kasvuhaluiset valmistavan

Lisätiedot

Tiivistelmä Dno: 131/54/03

Tiivistelmä Dno: 131/54/03 Tiivistelmä Dno: 131/54/03 Tarkastus kohdistui yhteiskunnallista erityisintressiä omaavien valtionyhtiöiden omistajaohjaukseen. Tarkastuksessa keskityttiin vastuuministeriön ja yhtiön hallituksen rooliin

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07

Aspon Q1 2007. 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist. 26-Apr-07 Aspon Q1 2007 26.4.2007 CEO Gustav Nyberg CFO Dick Blomqvist 1 Aspon Q1 2007 Chemicals-ryhmällä onnistunut yritysosto Shipping-ryhmällä onnistunut aluskauppa Voimakas myynnin kasvu, jatkuvat toiminnot

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5.

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5. 1 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten Osaavat Metallikourat 15.5.2014 Alusta pitäen www.alu.fi Mäkelä Alu Oy Alumiiniprofiilien valmistus

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot

Tuotanto- ja palveluverkostot Tuotanto- ja palveluverkostot Suuri Kuva selvitys Tuotanto- ja palveluverkostot Teknologiateollisuus ry Suuri Kuva -selvitys Yhtenä päämääränä uuden lähestymistavan tuottaminen varsin heterogeenisen yrityskentän

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena?

Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena? Kuinka pääomasijoittaja toimii? Millaiset yritykset voivat olla pääomasijoituksen kohteena? 6.5.2013 Helsingin Kauppakamarin pääomasijoittamisen infotilaisuus Vaaka Partners on suomalaisten keskisuurten

Lisätiedot

ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013

ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013 ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013 TEHTÄVÄMME Pidämme huolta työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta Sijoitamme eläkevarat tuottavasti, turvaavasti & vastuullisesti Pitkäjänteisellä

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri 2008 Helsinki 2 SISÄLLYS JOHDANTO 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy

Suomen Teollisuussijoitus Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Suorat sijoitukset Salo 28.8.2014 Pääomasijoittamisella keskeinen merkitys kasvun rahoittajina myös Suomessa Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2002 2008 ensisijoituksen saaneiden

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus

Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus Fouga IT Oy Tiedotustilaisuus Fouga IT kasvaa ja kehittyy Kokkola 24.1.2013 Päivän agenda Asialista: Teemu Korpiaho: Vuosi 2012, tulos ja tapahtumat, näkymät vuodelle 2013 (15min) Jyrki Veijola: Laatu

Lisätiedot

Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän

Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän Talent Vectia johtamisjärjestelmäselvitys 13.06.2013 Arto Smolander & Sonja Tanskanen Yritysten näkemys johtamisjärjestelmänsä toimivuudesta Talent

Lisätiedot

Q1 Monenko suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita omistat?

Q1 Monenko suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita omistat? Q1 Monenko suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita omistat? Vastattuja: 363 Ohitettuja: 0 1-3 4-10 11-20 yli 20 1-3 4-10 11-20 yli 20 7,16% 26 34,71% 126 38,57% 140 19,56% 71 Yhteensä 363 1 / 20 Q2 Mikä on

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sievi Capital Oyj:n Yhtiökokous 8.4.2014 Harri Takanen Sievi Capital Oyj:n sijoitusstrategia ja tavoitteet Pääomasijoitukset Sievi Capital Oyj sijoittaa varansa kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Saadut tilaukset kasvoivat 49 % MEUR 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 8.3.2011 3 Liikevaihto oli vuoden 2009 tasolla

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen:

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Lifeplus Global Training System Aloittaminen Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Koulutuspyörä Tämän yksinkertaisen pyörän pitäisi antaa sinulle käsitys ensimmäisistä askeleista, joita voit

Lisätiedot

PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO

PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO Sakari Oikarinen Työskentelen perheyritysten sukupolvenvaihdosten asiantuntijana sekä liiketoiminnan johtamisen kehittäjänä perheyrityksissä. Suomen Yrityskaupat, joka on Suomen

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 10.3.2011 Heikki Takala, toimitusjohtaja

Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 10.3.2011 Heikki Takala, toimitusjohtaja Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 10.3.2011 Heikki Takala, toimitusjohtaja Sisältö Paluu kannattavaan kasvuun Vuosi 2010 Näkymät vuodelle 2011 Pitkän tähtäimen kehitysohjelmat ja vuotuiset prioriteetit 2 Paluu

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Nordea Tampere, 8.5.2014 Riku Salomaa Yrityskaupan kulku Strategian ja kohteen valinta Kaupan toteuttamisvaihtoehdot Arvonmääritys Esisopimus Kaupan

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

AMER SPORTS: JATKUVAN KANNATTAVAN KASVUN TIELLÄ

AMER SPORTS: JATKUVAN KANNATTAVAN KASVUN TIELLÄ AMER SPORTS: JATKUVAN KANNATTAVAN KASVUN TIELLÄ Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 8.3.2012 // Heikki Takala, toimitusjohtaja Sisältö 1) 2011 ennätysten vuosi 2) Strategiset prioriteetit ja niiden eteneminen

Lisätiedot

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015 Vaikuttavuuskatsaus 2014 3.9.2015 Toiminnan tavoitteena on taloudellisen tuloksellisuuden rinnalla yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Työpaikkojen luonti ja säilyttäminen Yritysten

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot