KIINTEISTÖN KUNTOARVIO

Transkriptio

1 KIINTEISTÖN KUNTOARVIO Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Kiinteistön kuntoarvio ja PTS TILAAJA Helsingin Kaupunki, Kiinteistövirasto, Tilakeskus KOHDE Eevan talo, Pasilanraitio 14, HELSINKI

2 2(45) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT Kohde Tilaaja Kuntoarvio Rakennetekniikka LVI-tekniikka Sähkö- ja teletekniikka KOHTEEN YLEISTIEDOT Yleistietoja Päärakennus YLEISTÄ Kuntoarvion laajuus, tarkoitus ja tavoite Toimeksiannon laajuus Lähtötiedot Kuntoluokitus Tarkastuksessa käytettävät mittalaitteet ja apuvälineet Pintakosteusilmaisimen käyttö kosteuspitoisuuden arvioinnissa: Pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) Jatkotoimenpiteiden kustannusten arviointi Haitta-ainekartoitus RAKENNETEKNIIKKA Alueosat Kuivatusosat (salaojat) Päällysteet (piha-, liikenne- ja paikoitusalueet) Alueen varusteet (leikki-, oleskelu- ja talovarusteet) Alueen rakenteet Runkorakenteet Perustukset ja alapohjat Runko Julkisivut Ulkoseinät Ikkunat Ulko-ovet Vesikatot Vesikatot... 21

3 3(45) Tilaosat LVI-TEKNIIKKA Vesi- ja viemärijärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmien keskusosat Vesi- ja viemärijärjestelmien siirto-osat Vesi- ja viemärijärjestelmien pääteosat Ilmastointijärjestelmät Ilmastoinnin keskusosat Ilmastoinnin siirto-osat Ilmastoinnin pääteosat SÄHKÖTEKNIIKKA S1 Asennus- ja apujärjestelmät S120 Johtokanavajärjestelmä S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset S211 Sähköliittymä S22 Sähköenergian pääjakelu S222 Pääjakelujärjestelmä S23 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys S232 LVI-laitteiden ja -laitteistojen sähköistys S233 Käyttäjän laitteiden ja laitteistojen sähköistys S24 Sähköliitäntäjärjestelmät S241 Pistorasiat S25 Valaistusjärjestelmä S251 Sisävalaistusjärjestelmä S252 Ulkovalaistusjärjestelmä S26 Sähkölämmitysjärjestelmä S261 Rakennuksen sähkölämmitysjärjestelmä S265 Putkistojen saattolämmitykset TIETOTEKNISET JÄRJESTELMÄT T1 Viestintä- ja tietoverkkojärjestelmät T110 Antennijärjestelmä T140 Puhelinjärjestelmä T3 Merkinanto- ja kutsujärjestelmät T310 Ovikellojärjestelmä T6 Paloturvallisuusjärjestelmät T620 Palovaroitinjärjestelmä... 43

4 4(45) 8. YHTEENVETO Rakennetekniikka LVI-tekniikka Sähkö- ja teletekniikka LIITTEET... 45

5 5(45) 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja Eevan talo Pasilanraitio HELSINKI Helsingin Kaupunki, Kiinteistövirasto, Tilakeskus Sörnäistenkatu 1 PL ESPOO Jari Pere puh jari.pere@hel.fi 1.3 Kuntoarvio Rakennetekniikka Wise Group Finland Oy puh Sinimäentie 10 C faksi Espoo Timo Mäkelä, ins. AMK puh timo.makela@wisegroup.fi LVI-tekniikka Wise Group Finland Oy puh Sinimäentie 10 C faksi Espoo Lauri Leppälä, ins. AMK puh lauri.leppälä@wisegroup.fi Sähkö- ja teletekniikka Wise Group Finland Oy puh Sinimäentie 10 C faksi Espoo Henri Aunola, ins. AMK puh henri.aunola@wisegroup.fi 2. KOHTEEN YLEISTIEDOT 2.1 Yleistietoja Kiinteistö koostuu 2 kerroksisesta päärakennuksesta sekä pienemmästä varastorakennuksesta.

6 6(45) Kiinteistön rakennusten yleis- ja laajuustietoja on pyritty selvittämään tilaajalta saaduista lähtötiedoista Päärakennus Käyttötarkoitus: Valmistunut: Asuinrakennus 1800-luku Tilavuus: 619 m³ Kerrosluku: 2 Kokonaisala: 187 m² Kerrosala: ei tiedossa Aikaisemmin suoritetut tutkimukset ja korjaukset Kiinteistössä on suoritettu ajan saatossa useita korjaustoimenpiteitä. Piirustusten perusteella vuonna 1988 on päärakennukseen rakennettu terassi / kuisti laajennus. Rakennuksen vesi- ja viemärijohdot ovat uusittu asiakirjojen mukaan Lisäksi kiinteistökierroksen perusteella päärakennuksessa on tehty tilamuutoksia, joita ei esiintynyt saaduissa rakennuspiirustuksissa. Kiinteistölle on suoritettu kuntoarvio vuonna 2005, josta on laadittu erillinen raportti. 3. YLEISTÄ 3.1 Kuntoarvion laajuus, tarkoitus ja tavoite Kuntoarvion päätarkoituksena on selvittää kiinteistöön kuuluvien rakennusten, rakenteiden, rakennusosien ja taloteknisten järjestelmien nykyinen kunto, vauriot, korjaustarpeet sekä määrittää lisätutkimuksien tarpeet ja seuraavan 10-vuoden aikana suoritettavista toimenpiteistä kustannusarvio. Kiinteistön kuntoarvio suoritetaan tarkastellen alkuperäisissä piirustuksissa esitettyjä rakenneratkaisuja ja kiinteistökierros suoritetaan rakenne-, LVIja sähkötekniikan asiantuntijoiden toimesta. Kuntoarvion tavoitteet: Tarkentaa jatkotoimenpidetarpeet rakennusosittain ja määrittää rakenteiden nykyinen kunto määrittää jatkotoimenpiteille kustannusarviot tarkastella huoneistojen sekä yleisien tilojen kuntoa ja huoltotoiminnan toimivuutta paikantaa kiireellisiä korjaustarpeita/lisätutkimuksia edellyttäviä rakennusosia ennen kuin muodostuu terveyshaittariskejä tai rakenteille teknisiä riskejä luoda kokonaisvaltainen asiakirja kohde kiinteistöstä selventämään kiinteistön omistajan järjestelmällisen kunnossapidon suunnittelua Toimeksiannon laajuus Toimeksiannon laajuutena on kiinteistön kuntoarvio (RAK, LVI, S) ja pitkän tähtäimen suunnitelman laadinta. 3.2 Lähtötiedot Tilaaja on toimittanut lähtötiedoiksi päärakennuksen lupa- ja pohjapiirustuksia, LVIpiirustukset, asemapiirustuksen sekä aikaisemmin suoritetun kuntoarvioraportin. Lisäksi saaduissa asiakirjoissa on laadittuja raportteja muun muassa käyttäjien havainnoista.

7 7(45) 3.3 Kuntoluokitus Tilojen ja rakenteiden kunnon ja korjaustarpeiden määrittämisen apuna käytettiin kuntoluokitusta KL 1-5. Kuntoluokat ja niiden toimenpidearviot on esitetty taulukossa 1. Taulukko1. Rakenteiden ja järjestelmien kuntoluokitus sekä luokituksen mukainen toimenpidearvio Kuntoluokka Kunto Arvio suositellusta toimenpideajankohdasta KL1 Heikko Uusitaan vuoden kuluessa KL2 Välttävä Peruskorjaus vuoden kuluessa tai uusiminen vuoden kuluessa KL3 Tyydyttävä Kevyt huoltokorjaus vuoden kuluessa tai peruskorjaus vuoden kuluessa KL4 Hyvä Hyvä, kevyt huoltokorjaus vuoden kuluessa KL5 Uusi Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa Tilakohtaisia kuntoluokituksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että tilassa oleva yksittäinen vaurio / puute vaikuttaa koko tilan kuntoluokitukseen. Pitkän tähtäimen suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan kuntoluokitus, mutta rakenteen tai tilan ollessa vähäisellä käytöllä tai vaurioiden ollessa ainoastaan esteettisiä, ei korjausta välttämättä esitetä tehtäväksi kuntoluokituksen mukaisessa aikataulussa. Tällöin pyrkimyksenä on aikatauluttaa hankkeita teknisien tarpeiden mukaisesti huomioiden kuitenkin taloudellisuus, jolloin voidaan esteettisistä syistä tehtäviä korjauksia siirtää kunnossapitojaksossa sopivampaan ajankohtaan. 3.4 Tarkastuksessa käytettävät mittalaitteet ja apuvälineet Kuntoarvio suoritetaan pääosin käyttäen aistinvaraisia arviointimenetelmiä. Rakenteiden kosteuspitoisuutta arvioidaan pintakosteusilmaisimen avulla ja kuntoarvioissa voidaan käyttää myös muita rakenteita rikkomattomia mittalaitteita sekä apuvälineitä kuten mm. työkaluja, mittalaitteita ja tutkimusvälineitä. Materiaalien tartuntaa alustaan ja lujuutta arvioidaan ns. kopokartoituksella, joka suoritetaan muovipäisellä vasaralla tai muulla vastaavalla käsityökalulla. Pintamateriaalien paikoittainen irtoaminen voi viitata työsuorituksen virheellisyyteen tai kosteuden aiheuttamaan vaurioon tai pintamateriaalin sekä sen kiinnittävän aineen (liiman, kiinnityslaastin, yms.) käyttöiän päättymiseen. 3.5 Pintakosteusilmaisimen käyttö kosteuspitoisuuden arvioinnissa: Kuntoarviossa rakenteiden kosteuspitoisuutta arvioidaan pintakosteusilmaisimella Gann Hydromette Compact B tai Gann Hydromette Compact LB 70 ja pääosin pintakosteusilmaisinta käytetään märkätilojen kosteuspitoisuuden arviointiin. Pintakosteudenilmaisimen toiminta perustuu suurtaajuudella tapahtuvaan materiaalin dielektrisyysvakion mittaukseen. Laite mittaa materiaalin kosteuden mm syvyydestä. Mittaustulos on antureiden välisen alueen keskiarvo. Mittalaite antaa virheellisen tuloksen, mikäli mittaussyvyydellä on metallia (putket, sähkövastuskaapeloinnit, peltiverhoukset, jne.) Pintakosteudenilmaisimella tehtyjen havaintojen tarkastelussa ja tulosten arvioinnissa tulee huomioida, ettei kyseisellä menetelmällä kyetä mittaamaan rakenteen kosteuspitoisuutta vaan ainoastaan arvioimaan materiaalien kosteuspitoisuutta. Saatujen arviointituloksien luotettavuutta on tarkasteltava huomioimalla rakennetyyppi, pintamateriaali, vede-

8 8(45) neristyskerroksen sijainti ja tyyppi sekä rakenteiden kuivana oloaika (aikaväli, jolloin ei ole suoritettu rakenteita kastelevaa käyttöä). Nykyisesti yleisin märkätilojen rakenne koostuu keraamisesta laatoituksesta, kiinnityslaastista ja vedeneristävästä kerroksesta. Edellä mainitussa rakenteessa keraamisen laatoituksen saumojen läpi kulkeutuu kosteutta, joka vedeneristyskerrosta pitkin kulkeutuu kaivoon tai haihtuu rakenteesta pois kuivana oloajan yhteydessä. Kuivana oloajan on yleisen suosituksen mukaisesti oltava yli kolme kuukautta, että rakenteille vaurioitumisriskiä aiheuttavaa rakenteen kosteuspitoisuutta kyetään pintakosteusilmaisimella toteamaan riittävän pienellä virhemarginaalilla. 3.6 Pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) Pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) käsittää seuraavan 10-vuoden ajalle kuntoarvion perusteella esitettävät jatkotoimenpiteet. Pitkän tähtäimen suunnitelmassa huomioidaan kunnossapito-, ylläpito- ja korjaustoimenpiteet sekä mahdolliset tarkempia tutkimuksia, selvityksiä tai kartoituksia edellyttävät jatkotoimet. Pitkän tähtäimen suunnitelmaan merkitään ajankohtaesitys, jolloin toimenpide on suositeltavasti suoritettava ja suuremmissa hankkeissa merkitään ajankohtaehdotus myös pääasiallisien valmisteluvaiheen tehtävien osalta, kuten mm. kuntotutkimus- ja suunnittelutyöt kustannusarvioineen Jatkotoimenpiteiden kustannusten arviointi Kustannusarviot lasketaan kiinteistön tarkastuksessa tehtyjen havaintojen ja alkuperäisistä piirustuksista laskettujen määrien perusteella. Korjaushankkeissa on useita yksilöllisiä toimenpiteitä ja kaikilla korjaustöillä on oma yksikköhintansa. Kiinteistön kuntoarviovaiheen jälkeen voidaan kuitenkin joutua suorittamaan jatkoselvityksiä (mm. kuntotutkimuksia), joissa eri tutkimusmenetelmien ja laboratorioanalyysien perusteella pyritään määrittämään tarkasti korjaustarpeet sekä menetelmät. Suunnitteluvaiheessa määritetään hankkeiden sisältö sekä toimenpiteiden laajuus, jonka perusteella urakoitsijat tarjouksensa laskevat, joten myös suunnittelun aikana tehtävillä ratkaisuilla on merkittävä vaikutus muodostuviin kustannuksiin (mm. materiaalivalinnat, korjausmenetelmät, jne.). Kuntoarviovaiheessa ilmoitetut kustannukset ovat arvioita, jotka on tarkennettava kun jatkotutkimusten ja suunnittelun kautta on toimenpiteiden laajuus kyetty määrittämään. Kustannusarviot sisältävät arvonlisäveron, mutta tilaajan on huomioitava budjetoinnissa että kustannusarvio ei sisällä hallinnosta aiheutuvia kustannuksia (hallinnointikulut, jne.). Suunnittelu-, rakennuttamis- ja valvontakustannukset ovat yleisesti luokkaa 8-15 % urakkahintaan nähden riippuen hankkeen koosta. Pienemmissä hankkeissa kulut ovat prosentuaalisesti suurempia. 3.7 Haitta-ainekartoitus Ennen vuotta 1988 rakennetussa rakennuksessa on tehtävä asbestikartoitus ennen rakenteisiin kohdistuvia purkutöitä. Asbestipitoisten rakenteiden purkaminen on luvanvaraista työtä ja pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta sallittu ainoastaan hyväksytyille ammattilaisille. Asbestipöly läpäisee tavalliset hengityssuojaimet ja suodattimet, joten asbestipölyltä on kotikonstein käytännössä mahdotonta suojautua. Suojaseinät ja alipaineistus (kohdepoisto) laitteiden tarpeet on huomioitava asbestipitoisien materiaalien purkutöissä ja tarvittaessa on työaikana suoritettava viereisien tilojen ilmasta asbestipitoisuuden määrityksiä leviämisen estämisen varmistamiseksi.

9 9(45) Asbestipitoisuuden selvittämisen lisäksi on selvitettävä rakenteiden ja rakennusmateriaalien muut mahdolliset haitta-aineet kuten mm. PAH-pitoisuus, PCb- ja Pb-pitoisuudet. Myös mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutöiden suorituksessa on huomioitava mikrobien leviämisen estäminen, joten useimmiten mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkaminen on suoritettava asbestipurkuna ja rakenteet desinfioitava ennen suojaseinien poistamista sekä seuraaviin työvaiheisiin etenemistä. Tämän vuoksi on kartoitus suoritettava kattavana haitta-ainekartoituksena, jossa määritetään haitallisien aineiden määrät sekä sijainnit. 4. RAKENNETEKNIIKKA Taulukko 2. Keskimääräiset käyttöiät (RT , Kiinteistön tekniset käyttöiät). R = rakennuksen ikä. Tunnus Tila/rakenne/järjestelmä Keskimääräinen tekninen käyttöikä Rasitusluokka: normaali (tai erikseen mainittu) Tilan/rakenteen/ /järjestelmän ikä (aikaväli edelliseen kokonaisvaltaiseen korjaukseen) 113 Kuivatusrakenteet 1131 Salaojajärjestelmä ( ) 122 Perustukset ja alapohjat 30 vuotta tarkastusväli 2 vuotta huuhteluväli 5 vuotta Rakennetta ei todennäköisesti ole Perusmuurin vedeneristys, kuumabitumisively 20 vuotta Rakennetta ei todennäköisesti ole 124 Julkisivut 1241 Lautaverhous vuotta 1242 Ikkunat, puuikkuna 50 vuotta Rakenne on uusittu vuosien saatossa, todennäköisesti rakenteen tekninen käyttöikä ei ole loppunut Rakenteen iästä ei ole tietoa, todennäköisesti rakenteen käyttöikä loppunut 1243 Puu-ulko-ovet 40 vuotta 26 vuotta 125 Ulkotasot 126 Vesikatot 1263 Vesikatteet, sinkitty ja maalattu rivipeltikate huoltomaalaus Rakenteen iästä ei ole tietoa, todennäköisesti rakenteen tekninen käyttöikä ei ole loppunut Märkätilarakenteet 1332 Märkätilan lattia, laatta+ massamainen vedeneriste 30 vuotta Uusittu todennäköisesti 2000-luvulla

10 10(45) 1334 Märkätilan sisäkattopinnat 20 vuotta 1336 Märkätilan seinä, laatoitus + massainen vedeneriste 30 vuotta Uusittu todennäköisesti 2000-luvulla Uusittu todennäköisesti 2000-luvulla Alueosat Kuivatusosat (salaojat) Rakennekuvaus: Rakennus on perustettu kallion varaan. Rakennuksen ulkopuolella ei havaittu salaojajärjestelmiä eikä käytössä olleissa lähtötiedoissa ole esitetty salaojajärjestelmiä. Kiinteistön kuntoarviossa ei havaittu sokkelissa tai perusmuurissa vedeneristettä. Rakennuksen alapohja on ryömintätilallinen. Ryömintätilan pohjana toimii kallio sekä orgaaninen maa-aines (sammal). Rakennuksen salaojitusta ei ole välttämätöntä asentaa mikäli kallio ohjaa perusvedet rakennuksen perustuksista poispäin. Havaintojen perusteella kallio ohjaa rakennuksen pohjoispuolella pinta- ja perusvedet alapohjan ryömintätilaan sekä perustusrakenteisiin. Alapohjan ryömintätilassa havaittiin huomattavasti jäätynyttä kosteutta. Maanpinnan ja kallion kallistukset suositellaan korjaamaan erityisesti rakennuksen pohjoispuolella vesien johtamiseksi rakennuksesta poispäin. Ulkopuoleisen varastorakennuksen kuivatuskorjaus suositellaan suoritettavaksi päärakennuksen korjausten yhteydessä. Kuntoluokka: 1 Kallion vedenohjauksen suunnittelu ja peruskorjaus ,00 Myös varastorakennus Pohjoispuolella kallio ohjaa vedet perustuksiin ja alapohjan ryömintätilaan Alapohjassa havaittiin huomattavasti jäätynyttä kosteutta

11 11(45) Päällysteet (piha-, liikenne- ja paikoitusalueet) Rakennekuvaus: Piha-alueet ovat pääosin nurmi- ja viheralueita, osittain kalliota. Pihateiden ja kulkuväylien pintana toimii yleisesti betoninen piha-laatoitus. Kiinteistön piha-alueiden kunnon arvioimista vaikeutti maahan satanut lumikerros. Päällysterakenteiden pintavesien ohjaus on havaintojen perusteella pääosin puutteellista. Rakennuksen reunustoilla pintamaat kallistavat sokkeliin päin ja ohjaavat pintavedet perustuksiin sekä alapohjaan, erityisesti rakennuksen pohjoissivulla. Rakennuksen viereisten pintarakenteiden korjaustyöt suositellaan suoritettavaksi kuivatuskorjauksen yhteydessä. Kuntoluokka: 1 Pintavesien ohjauksen ja päällysrakenteiden uusiminen ,00 Kuivatuskorjauksen yhteydessä Kiinteistön pihalaatoitus Pintamaat kallistavat sokkeliin päin Yleiskuva piha-alueista rakennuksen eteläpuolella

12 12(45) Alueen varusteet (leikki-, oleskelu- ja talovarusteet) Rakennekuvaus: Päärakennukseen liittyviä aluevarusteita on erillinen varastorakennus. Lisäksi aluevarusteisiin kuuluvat tonttia ympäröivät puuaidat. Kiinteistöllä on päärakennuksen lisäksi ulkovarastorakennus. Varastorakennuksen rakennusosat ovat pääsääntöisesti päärakennusta vastaavat sekä vastaavassa kunnossa. Varastorakennuksen korjaustoimenpiteitä ei ole tässä kohdassa eritelty vaan ne suositellaan suorittamaan päärakennukseen kohdistuvien toimenpiteiden yhteydessä. Varastorakennuksen kustannukset ovat sisällytetty päärakennuksen korjaustoimenpiteiden kustannuksiin (perustukset, julkisivut, vesikate, tilaosat). Kiinteistöä ympäröivissä puuaidoissa havaittiin kauttaaltaan maalipinnan irtoamista sekä maalivaurioita. Osittain aidoissa todettiin lisäksi lahovaurioita. Kuntoluokka: 1 Ulkovarastorakennuksen korjaustoimenpiteet Puuaitojen huoltokunnostus 5.800,00 Sisällytetty päärakennuksen korjausten kustannuksiin Ulkovarastorakennus Pintamaiden puutteellinen vedenohjaus Sokkelin rappausvaurioita Julkisivun ja ulko-oven vaurioita

13 13(45) Ulkovaraston vesikatto Varastorakennuksen sisätilat Piha-aitojen kunnostus Kiinteistöä ympäröivät piha-aidat Alueen rakenteet Rakennekuvaus: Rakennuksen aluerakenteisiin kuuluvat pääsisäänkäynnin pihalaattapäällysteiset betoniportaat ja tontin metalliset kulkuportaat. Lisäksi aluerakenteisiin kuuluvat puurakenteiset ulkovaraston ja päärakennuksen pohjoispäädyn terassirakenteet. Ulkopuolisissa betoniportaissa esiintyi vaurioita kuten halkeamia, lohkeamia ja rapautumaa. Portaissa esiintyy osin myös leväkasvustoa. Betoniset portaat suositellaan huoltokunnostamaan seuraavan 5 vuoden aikana. Päärakennuksen pohjoispäädyn puinen terassi- /porrasrakenne todettiin pahasti vaurioituneeksi. Terassin puiset rakenteet ovat pääosin irronneet ja askelmia sisäänkäynnille ei ole. Terassi- /porrasrakenne suositellaan uusimaan kokonaisuudessaan. Ulkovaraston puisille terassi- /porrasrakenteille suositellaan huoltokunnostusta 10-vuoden tarkastelujakson aikana. Kuntoluokka: 1 Betoniportaiden huoltokäsittely 1.600,00 Pohjoispäädyn portaiden uusiminen 1.500,00 Ulkovaraston puuportaiden huoltokunnostus 800,00

14 14(45) Pääsisäänkäynnin betoniportaat Pohjoispäädyn puuterassi/ -portaat Ulkovaraston puuportaat Runkorakenteet Perustukset ja alapohjat Rakennekuvaus: Pää- ja varastorakennus ovat havaintojen perusteella kallion varaan perustettu. Rakennusten perusmuurina toimii pääosin muurattu kiviladonta sekä osittain harkkomuuraus. Rakennuksen alapohjana toimii tuulettuva ryömintätila. Ryömintätilan pohjana toimii kallio. Rakennuksen alapohjan kantavia puupalkkeja kannattelee havaintojen perusteella pääosin perusmuuri sekä yksittäiset kiviladonnat Sokkelin pinnassa esiintyy pääosin vaurioita ja halkeamia. Sokkelissa havaittiin lisäksi kauttaaltaan kosteusvauriojälkiä. Perustukset altistuvat huomattavalle kosteusvauriolle pinta-ja pohjavesien puutteellisen ohjauksen vuoksi. Lisäksi sadevedet ohjautuvat syöksytorvien kautta sokkelin pintaan ja perustuksiin. Maanpinnan alapuoleisten perusmuurien kunto suositellaan tarkastettavaksi kuivatuskorjauksen yhteydessä. Sokkelin vaurioituneet kohdat suositellaan korjaamaan. Ryömintätilalliseen alapohjaan johtaa huoltoluukku perustuksien kautta. Huoltoluukun sarana on irronnut ja huoltoluukun toiminta todettiin puutteelliseksi. Huoltoluukku suositellaan uusimaan sokkelin korjausten yhteydessä.

15 15(45) Ryömintätilallisen alapohjan korkeus vaihtelee ~200 mm 500 mm. Ryömintätilan pohjassa todettiin huomattava määrä orgaanista ainetta sekä jätettä. Ryömintätilassa havaittiin lisäksi huomattava määrä jäätynyttä kosteutta, joka on todennäköisesti valunut tilaan pääosin pohjoispäädyn perusmuurin kautta. Alapohjassa todettiin mikrobiperäistä hajua. Orgaaninen lahoava aines suositellaan poistamaan alapohjasta. Rakennuksen kantavat puiset alapohjapalkit ovat perustettu kiviladontojen ja perusmuurin varaan. Puisten palkkien ja kiviladontojen välissä ei havaittu kosteuden katkaisevaa eristekerrosta. Kuntoluokka: 1 Orgaanisen aineen poisto alapohjasta 400,00 Perustusten paikoittaiset korjaustyöt ja huoltoluukun uusiminen 9.000,00 laajuus ja korjaustarpeet tarkennettava kuivatuskorjauksen yhteydessä Sokkelin vaurioita Huoltoluukku osittain irrallaan Ryömintätila Perusmuuri ryömintätilassa Runko Rakennekuvaus: Rakennuksen kantavat pystyrunkorakenteet ovat todennäköisesti pääosin hirsiseiniä. Ulkoseinän hirsien paksuutta ei pystytty kuntoarviossa todentamaan eikä rakennetta ilmoitettu rakennepiirustuksissa.

16 16(45) Kantavina vaakarunkorakenteina ylä- ja alapohjassa toimivat kuntoarviossa tehtyjen havaintojen perusteella puiset vaakakannattajat. Alapohjan lämmöneristeenä toimii vuorivilla. Ulkoseinään on asennettu ajan saatossa ulkopuolelle lisälämmöneristys. Kuten rakennuksen perustuksissa, havaittiin myös runkorakenteissa pahoja kosteusvaurioita. Runkorakenteissa esiintyy erityisesti alapohjassa kauttaaltaan rakenne- ja kosteusteknisiä puutteita. Seinärakenteiden alaohjauspuissa sekä alapohjan vaakakannattajissa esiintyy paikoittain pahoja laho- ja mikrobivaurioita. Perusmuurin ja alapohjan vaakakannattajien sekä alaohjauspuiden välissä ei todettu kosteudenkatkaisevaa eristekerrosta. Erityisesti pohjoispäädyn länsinurkan alapohjapalkit ovat altistuneet huomattavalle kosteusrasitukselle. Kyseiset palkit ovat perustettu havaintojen perusteella osittain kallion varaan. Lisäksi osa kiviladonnan päälle kannatetuista alapohjapalkeista on pahoin lahovaurioitunut johtuen todennäköisesti kosteudenkatkaisevan eristekerroksen puutteista. Ulkoseinien kantavia pystyrunkorakenteita ja yläpohjan vaakarunkorakenteita ei pystytty kuntoarvion yhteydessä todentamaan. Alapohjarakenteiden lämmöneristeet ovat osittain pudonneet alapohjaan johtuen tuulensuojalevytyksen puutteista. Alapohjassa ei havaittu lämmöneristeitä kannattelevaa tuulensuojalevytystä / ilmansulkua. Alapohjarakenteessa ei lisäksi havaittu höyrynsulkurakennetta. Alapohjan runkorakenteita joudutaan uusimaan lahovaurioiden seurauksena. Alapohjan runkorakenteiden yhteydessä suositellaan korjaamaan puutteellinen höyrynsulkurakenne, rakentamaan alapohjaan tuulensuojalevytys sekä uusimaan lämmöneristeiden puutteet. Alapohjalle suositellaan kuntotutkimusta kantavien rakenteiden vaurioiden laajuuden sekä riittävän kantavuuden varmistamiseksi. Alapohjan puutteet ovat turvallisuusriski ja ne suositaan tutkittavaksi mahdollisimman pian. Ulkoseinien ja yläpohjan runkorakenteiden toiminta sekä rakenne suositellaan tarkentamaan kuntotutkimuksella. Kuntoluokka: 1 Runkorakenteiden kuntotutkimus (alapohjan kantavuus, vaurioiden laajuus) Runkorakenteiden kuntotutkimus (Ulkoseinä ja yläpohja) 7.500, ,00 Alapohjarakenteiden peruskorjauksen suunnittelu 9.000,00 Alapohjarakenteiden peruskorjaus (runkorakenteet, höyrynsulku, lämmöneristeet, tuulensuojalevy) ,00 Laajuus ja korjaustoimenpiteet tarkentuvat suunnittelussa

17 17(45) Pohjoispäädyn alapohjan puupalkit, altistuvat huomattavalle kosteusrasitukselle Lahovaurioita kiviladonnan yläpuoleisissa alapohjapalkeissa, ei kosteuseristekerrosta Alapohjan lämmöneristyksen ja höyrynsulun puutteita Alapohjassa ei tuulensuojalevytystä Alaohjaushirsi perusmuurin päällä Yläpohjan vaakarunkorakenteita Julkisivut Ulkoseinät Rakennekuvaus: Ulkoseinät ovat todennäköisesti hirsirunkoisia ja julkisivut ovat ulkoverhouslaudoitettu. Ulkoverhouslaudat ovat maalattu pääosin alkydiöljymaalilla. Varastorakennuksen julkisivut

18 18(45) ovat maalattu todennäköisesti lateksimaalilla. Julkisivujen ulkoverhouslaudoitukset ovat pääosin vaaka-suuntaisia ja osittain pysty-suuntaisia. Kuntoarviossa havaittiin, että ulkoverhouksen takana ei ole tuuletusväliä. Ulkoverhous on todennäköisesti uusittu ajansaatossa sekä asennettu ulkoseinään lisälämmöneristys. Lisälämmöneristeenä ulkoseinässä toimii havaintojen perusteella mineraalivilla. Tuulensuojalevynä ulkoseinärakenteessa toimii puukuitulevy. Taustarakenteita ei ole ilmoitettu suunnitelmissa eikä niitä voitu todentaa koko rakenteen osalta. Varmuus ulkoseinän rakennetyypeistä ja taustan vaurioista saadaan selville vain rakenneavauksilla. Ulkoseinän julkisivuverhouksen takana ei todettu tuuletusväliä. Ulkoseinärakenteen tuulensuojalevy todettiin paikoittain pahoin kosteus- ja lahovaurioituneeksi. Lisäksi lisälämmöneristeessä havaittiin tarkastelupaikoissa kosteusjälkiä. Höyrynsulkurakennetta ulkoseinässä ei havaittu. Julkisivun ulkoverhouslaudoissa havaittiin paikoin merkittäviä lahovaurioita. Paikoittain ulkoverhouspaneelit ovat irronneet alustastaan. Ulkoverhouksen maalipinnat ovat pahoin vaurioituneet ja säärasittuneimmilla julkisivuilla kauttaaltaan vaurioituneet. Huoltomaalaus ei ole mahdollista, joten ulkoverhouslaudat tulisivat korjausmaalata. Ulkoseinärakenteen kosteus- ja lämpöteknisen toiminnan, säävaurioiden sekä lämmöneristeen vaurioiden vuoksi on ulkoverhouksen uusiminen väistämätöntä. Kuntoluokka: 1 Julkisivujen korjaussuunnittelu 9.000,00 Julkisivujen peruskorjaus ,00 Julkisivuissa esiintyy pahoja vaurioita Länsisivun julkisivu

19 19(45) Ulkoseinärakenne alapuolelta Pohjoispäädyn julkisivun vaurioita seinän alaosassa Ikkunat Rakennekuvaus: Ikkunat ovat 2- lasisia puuikkunoita, jotka ovat pääosin sisään-ulos aukeavia sivusaranoituja ikkunoita. Ikkunoissa on pääosin hakasulkimet. Ikkunat ovat maalattu pääosin alkydi- tai öljymaalilla. Puitteissa on lasituskittaukset. Ikkunoiden käynti ja mekanismien toimivuus vaihtelee ikkunoittain. Lukitusmekanismit ja saranointi toimii osassa ikkunoista puutteellisesti. Ikkunoissa esiintyy puitteiden turpoamista, jonka vuoksi osaa ikkunoista on vaikea avata ja sulkea. Ikkunoiden tiiveydessä esiintyy puutteita. Ikkunoiden ulkopuitteissa ja vuorilaudoissa esiintyy maalivaurioita. Erityisesti ikkunoiden alapuitteet ja alakarmit ovat lahovaurioituneita. Ikkunoiden saranat ja kulmaraudat ovat pääosin ruosteessa. Ulkopuitteiden lasituskittaukset ovat kovettuneet ja osa kittauksista on irronnut alustastaan. Ikkunoiden vesipeltien kiinnitys ja tiiveys todettiin pääosin puutteelliseksi. Ikkunoiden huoltokunnostus ei ole mahdollinen puutteellisten lämpö- ja kosteusteknisten ominaisuuksien vuoksi, joten ikkunat suositellaan uusittaviksi. Kuntoluokka: 1 Ikkunoiden uusiminen ,00

20 20(45) Ikkuna sisäpuolelta Yleiskuva ikkunoista Vesipellin puutteellinen kiinnitys/tiivistys Ikkunan puutteita ja vaurioita Ulko-ovet Rakennekuvaus: Rakennuksen ulko-ovet ovat pääosin pystypaneloituja puuovia. Puuovet ovat pääosin maalattu alkydi- tai öljymaalilla. Ulko-ovien lukitus- ja saranointimekanismeissa esiintyy puutteita, eikä osaa ovista kyetä vaivattomasti avaamaan tai sulkemaan. Myös ovien käynnissä ja tiiveydessä esiintyy puutteita. Ulko-ovissa todettiin pääosin pahoja maalivaurioita sekä erityisesti pohjoispäädyn ulkooven rakenteissa kosteus- ja lahovaurioita. Erityisesti maali- ja pintavaurioita todettiin ulko-ovien alaosissa. Ovien teräksisissä käynti- ja lukitusmekanismeissa todettiin ruostevaurioita. Pohjoispäädyn ulko-oven karmin alaosat ovat pahasti kuluneet lahovaurioiden seurauksena. Karmin suojapelti on irtonainen oven alaosasta ja kosteus pääsee ulko-oven liittymien kautta rakenteisiin. Puuovien mittavista kosteus- ja rakennevaurioista aiheutuen ulko-ovet suositellaan uusittaviksi.

21 21(45) Kuntoluokka: 1 Ulko-ovien uusiminen 8.000,00 Rakennuksen pääovi Pohjoispäädyn ulko-ovi Pohjoispäädyn ulko-oven irronnut peitelevy Ulkovaraston ulko-ovi Vesikatot Vesikatot Rakennekuvaus: Yläpohjarakennetta ei ole esitetty piirustuksissa, mutta kuntoarvion perusteella se on todennäköisesti seuraava: - rivipeltikate - ruodelaudoitutus - tuuletettu käyttämätön ullakkotila - mineraali- / vuorivilla - kantavat yläpohjapalkit - harvalaudoitus - lastulevy ja pintakäsittely

22 22(45) Vesikattotyyppi on aumakatto. Havaintojen perusteella vesikaton katemateriaalina toimii sinkitty ja maalattu rivipelti. Peltien alustana toimii ruodelaudoitus. Yläpohjan kantavana rakenteena toimivat puupalkit sekä puiset kattovasat. Vesikaton sadevedenpoistona toimii metallinen räystäskouru ja syöksytorvi, jotka ovat asennettu vain rakennuksen pohjoispäätyyn. Vesikatolla on muurattu ja pellitetty piippu, joka toimii rakennuksen poistoilmahormina. Vesikaton kuntoarviointia hankaloitti huomattavasti katolle satanut lumi. Vesikatolle johtavaa kattoluukkua ei havaittu yläpohjassa eikä katolle ole kulkua ulkokautta. Yläpohjaan on käynti kattoluukun kautta rakennuksen toisesta kerroksesta. Yläpohjassa todettiin kuntoarvion yhteydessä huomattava määrä pölyä. Vesikaton ruodelaudoissa havaittiin paikoittain kosteusjälkiä. Rivipeltikatteen alapuolella ei havaittu aluskatetta. Yläpohjan lämmöneristeissä todettiin kosteusjälkiä kauttaaltaan. Todennäköisesti aluskatteen puutteiden vuoksi kosteus kondensoituu peltikatteen alapintaan ja valuu eristekerrokseen. Yläpohjan tuuletus todettiin paikoittain puutteelliseksi. Yläpohjan höyrynsulkurakennetta ei pystytty kuntoarvion yhteydessä todentamaan. Yläpohjan runkorakenteet, höyrynsulkurakenteen toiminta sekä kosteusvaurioiden laajuus suositellaan varmentamaan yläpohjaan ja vesikatolle suoritettavalla kuntotutkimuksella. Vesikaton räystäiden vedenohjaus todettiin puutteelliseksi. Rännikourujen ja syöksytorvien puutteiden vuoksi vesi ohjautuu paikoittain rakenteisiin ja julkisivuun. Vesikatolle ei havaittu johtavan kulkutietä. Rakennukseen suositellaan asentamaan toiseen kerrokseen johtava hätäpoistumistikas sekä vesikatolle johtavat talotikkaat, kattotikkaat ja tarvittavat kulkusillat. Kuntoluokka: 1 Vesikaton kulkurakenteiden asennus (talotikkaat, kattotikkaat, kulkusillat) 3.400,00 Vesikatto- ja yläpohjarakenteiden kuntotutkimus 5.800,00 Yleiskuva vesikatosta Kosteusjälkiä ruodelaudoissa

23 23(45) Yleiskuva yläpohjasta Yläpohjan rakennekerros huoltoluukun kohdalla Kosteusjälkiä yläpohjan ulkoseinän lämmöneristeissä Yläpohjassa huomattavasti pölyä Tilaosat Rakennekuvaus: Päärakennuksen tilojen lattian pintamateriaalina toimi pääosin muovimatto sekä osittain parketti. Sisäseinien pintana on pääosin maalattu lastulevy ja osittain lasikuitutapetti. Porrashuoneessa seinät ovat pinnoitettu puupaneelilla. Märkätiloja sijaitsee rakennuksen molemmissa kerroksissa. 1. kerroksen pesuhuoneen seinä- ja lattiapintana toimii keraaminen laatta. Märkätilan kynnysleikkauksen kautta havaittiin massamainen vedeneriste. Yläkerran wc-tilan pintamateriaalina ja vedeneristeenä toimivat muovimatto sekä tapetti. Yläkerran pesutiloissa seinä- ja lattiapinta ovat keraamista laattaa. Märkätilojen sisäkaton pintamateriaalina toimii maalattu levytys. Rakennuksen sisäpinnat ovat todennäköisesti pääosin kunnostettu 2000-luvun puolella. Pinnoissa havaittiin normaalista käytöstä johtuvia kulumia ja tummentumia paikoittain. Vaurioita johtuen runko- ja perusrakenteiden painumisesta ei havaittu. Kuivien tilojen sisäpinnat suositellaan kunnostamaan käyttötarpeiden mukaisesti. 1. kerroksen märkätiloissa havaittiin kynnysleikkauksen kautta massamainen vedeneriste. Todennäköisesti rakennuksen märkätilojen pintamateriaalit ja vedeneriste ovat uusittu 2000-luvun puolella (RakMk C2/1998 jälkeen toteutettu). Korjattujen märkätilojen tekninen käyttöikä ei ole loppunut, mutta märkätilojen rakenteissa havaittiin kosteusvaurioita sekä pahoja kosteusteknisiä puutteita. Laatoissa ja saumauksissa havaittiin rakoja sekä tum-

24 24(45) mentumia kauttaaltaan. Todennäköisesti kosteus on päässyt aiheuttamaan vaurioita rakenteisiin. 2. kerroksen lattialaatoissa havaittiin paikoittain haljenneita laattoja. Yläkerran erillis-wc:n seinän ja lattian muovipinnat ovat pahoin kuluneet ja osittain irronneet alustastaan. Rakennuksen märkätilat suositellaan peruskorjaamaan pahojen kosteusteknisten puutteiden vuoksi mahdollisimman pian. Kuntoluokka: 1 Märkätilojen peruskorjaus ja suunnittelu ,00 2. kerroksen erillis-wc Erillis-wc:n muovitapetti irtonainen 1. kerroksen pesuhuone Kynnysleikkaus, massamainen vedeneriste näkyvissä

25 25(45) 2. kerroksen pesuhuone Puutteita saumauksissa, haljennut laatta Porrashuone Sisäpinnoissa paikoittaisia pintavaurioita

26 26(45) 5. LVI-TEKNIIKKA Taulukko 3. Keskimääräiset käyttöiät (RT , Kiinteistön tekniset käyttöiät) Tunnus Tila/rakenne/järjestelmä Keskimääräinen tekninen käyttöikä Rasitusluokka: normaali (tai erikseen mainittu) Tilan/rakenteen/ /järjestelmän ikä (aikaväli edelliseen kokonaisvaltaiseen korjaukseen) 212 Vesi- ja viemärijärjestelmät 2122 Lämminvesivaraaja, sähkökäyttöinen noin 30 vuotta 30 vuotta Vesijohdot, kupari ja muovi noin 50 vuotta 30 vuotta Viemäriputkistot, muovi 50 vuotta 30 vuotta 2123 Vesijohtoverkoston sulkuventtiilit vuotta 30 vuotta Wc- istuimet, pesualtaat, lattiakaivot 50 vuotta 30 vuotta Yksiotesekoittimet 25 vuotta 30 vuotta 213 Ilmastointijärjestelmät 2132 Poistoilmanvaihtohormistot, tiilipiiput 50 vuotta luku Ilmastointikanavien puhdistus 10 vuotta ei tiedossa Vesi- ja viemärijärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmien keskusosat Järjestelmän kuvaus: Rakennus on liitetty kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Tonttiliittymäjohdot ovat uusittu vuonna Tonttivesi- ja viemärijohdot ovat muovia. Rakennuksen lämminkäyttövesi tuotetaan ullakolla sijaitsevalla sähkökäyttöisellä lämminvesivaraajalla. Lämminvesivaraaja on mallia Nibe vuodelta Päävesimittari on vuodelta 2006 ja sijaitsee eteistilassa sijaitsevassa erillisessä varastotilassa. Pääsulkuventtiilit ovat Oraksen valmistamia palloventtiilejä. Tarkastushetkellä rakennuksen lämmitysjärjestelmä oli kytketty pois päältä. Tonttivesijohdon saattolämmityskaapeli oli kytketty irti kiinteistön sähköjärjestelmästä (kuva). Päävesisulut olivat auki. Havaintojen perusteella rakennuksen putkistot ovat jäätyneet. Vesijohdot tulee koeponnistaa vaurioiden kartoittamiseksi. Muovisten vesi- ja viemärijohtojen tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta, joten uusimistarve ei liity tekniseen käyttöikään vaan putkistojen jäätymisvaurioista mahdollisesti johtuviin korjaus- ja uusimistarpeisiin. Korjaustarpeet tarkentuvat putkistojen ja laitteiden painekokeiden perusteella. Lämminvesivaraajien tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta, joten uusimiseen tulee varautua tarkastelujakson alussa. Lämminvesivaraaja suositellaan sijoitettavan esim. kylpyhuo-

27 27(45) neeseen huollon helpottamiseksi ja mahdollisten putkivuotojen aiheuttamien kosteusvaurioiden riskien minimoimiseksi. Putkistot tulisi tyhjentää vedestä paineilman avulla sekä saattolämmitys kytkeä päälle, mikäli rakennuksen lämmitysjärjestelmä kytketään pois päältä lämmityskauden ajaksi. Kuntoluokka: 1-3 Putkistojen vuotovaurioiden selvitys, koeponnistukset 500,00 Lämminvesivaraajan uusiminen 1.500,00 Tonttivesijohto, pääsulut ja vesimittari Lämminvesivaraaja Vesi- ja viemärijärjestelmien siirto-osat Järjestelmän kuvaus: Rakennuksen vesi- ja viemärijohdot ovat vuodelta Kiinteistön vesijohdot ovat kuparia. Jakojohdot sijaitsevat rakenteiden sisällä näkymättömissä ja ovat eristetty solumuovieristeillä. Kylpyhuoneen kytkentäjohdot ovat pintaan asennettua kupariputkea. Kiinteistön jätevesiviemärit ovat muovia ja sijaitsevat rakenteiden sisällä. Hulevedet ovat johdettu vesikourujen kautta perusmuurien viereen maahan. Kiinteistön kupariset vesijohdot tulee koeponnistaa vaurioiden selvittämiseksi. Korjaustarpeet tarkentuvat koeponnistuksien perusteella. Viemärijohdoille suositellaan teetettävän videokuvaus mahdollisten vaurioiden kartoittamiseksi. Lisäksi saatetaan joutua tekemään rakenneavauksia vesi- ja viemärijohtojen kunnon kartoittamiseksi. Teknisen käyttöiän puolesta vesi- ja viemärijohdot eivät ole uusimisen tarpeessa. Lämminvesivaraajan varoventtiilin ulospuhallusputki on liitetty tuuletusviemärin kylkeen. Läpivienti on tiivistetty silikonilla. Viemärikaasujen yhteys lämpimän talousveden tuotantolaitteeseen voi olla terveysriski. Suositellaan sadevesien johtamista pois perusmuurien läheisyydestä.

28 28(45) Kuntoluokka: 1-3 Vesijohtojen koeponnistus sisältyy kohtaan 2121 Viemärijohtojen videokuvaus 800,00 vaurioiden selvitys Vesi- ja viemärijohtojen uusiminen 5.000,00 lisäksi purku- ja rakennuskustannukset LVI- suunnittelu 2.500,00 vesi- ja viemärijohdot, sadevesiviemäröinti, ilmanvaihtosuunnitelmat rakenneavaukset 1.500,00 vesi- ja viemärijohtojen kuntokartoitus Vesijohdot ullakkotilassa Lämminvesivaraajan ulospuhallusputki Vesi- ja viemärijärjestelmien pääteosat Järjestelmän kuvaus: Rakennuksen vesikalusteet ovat vuodelta Keittiönhana on Oraksen valmistama 1- otehana. Astianpesuallas on terästä ja vesilukko on muovia. Pesuallashanat ovat Oraksen valmistama 1-otehanoja. Pesualtaat ovat posliinia ja vesilukot ovat kromattua terästä. Wc- istuimet ovat Arabian valmistamia 1- huuhtelutoimisia, vetonupillisia wc- istuimia. Suihkuhanat ovat mallia Oras optima. Lattiakaivot ovat muovia. Tarkastushetkellä havaittiin useamman vesikalusteen olevan jäässä. Wc- istuin ja lattiakaivo olivat jäässä (kuvat). Vesihanat ovat hyvin todennäköisesti rikkoutuneet jäätymisen vuoksi. Vesilukkojen tiivisteet ja kierreosat ovat saattaneet vaurioitua jäätymisen vuoksi. Vesikalusteet suositellaan uusittavan kokonaisuudessaan, poislukien altaat joiden kunto tulee vielä varmentaa. Altaissa ei havaittu halkeamia. Lattiakaivojen kunto suositellaan tarkistamaan silmämääräisesti, videokuvaamalla sekä teettämällä rakenneavauksia.

29 29(45) Kuntoluokka: 1 Vesikalusteiden uusiminen 3.500,00 rikkoutuneet jäätymisen vuoksi Lattiakaivojen kunnon tarkistus sisältyy kohtaan 2122: rakenneavaukset Jäätynyt lattiakaivo Jäätynyt wc- istuin Ilmastointijärjestelmät Ilmastoinnin keskusosat Järjestelmän kuvaus: Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Suositellaan harkitsemaan lämmön talteenotolla varustetun koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän rakentamista kiinteistöön. Kuntoluokka: 1 Koneellinen ilmanvaihto 5.000,00 lisäksi rakentamiskustannukset Ilmastoinnin siirto-osat Järjestelmän kuvaus: Poistoilmanvaihtokanavat ovat pääosin alkuperäisiä rakenneaineisia tiilimuurattuja ilmanvaihtohormeja. Ullakkotilassa on vesikatolle johtava ilmanvaihtoputki, joka on osittain eristetty mineraalivillalla. Ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta ei ole tietoa. Puhdistus tulee tehdä 10 vuoden välein. Suositellaan hormistokartoituksen teettämistä ilmanvaihtokanavien puhdistuksen jälkeen ilmanvaihdon toimivuuden selvittämiseksi.

30 30(45) Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä suositellaan uusimaan koneelliseksi, jonka yhteydessä rakennetaan uudet ilmanvaihtokanavat. Kuntoluokka: 1 Ilmanvaihtokanavien puhdistus 1.000,00 Hormistokartoitus 1.000,00 Ilmanvaihtokanavien uusiminen sisältyy kohtaan 2131 Poistoilmanvaihtohormisto Poistoilmanvaihtokanava Ilmastoinnin pääteosat Järjestelmän kuvaus: Poistoilmanvaihtoventtiilit ovat painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän venttiilejä. Wc- tilaan on asennettu erillinen kanavapuhallin ilmanvaihdon tehostamiseksi. Rakennuksessa ei ole erillisiä korvausilmaventtiilejä. Tuloilma siirtyy asuinhuoneisiin ilmavuotojen kautta. Ilmanvaihtoventtiilit tulee puhdistaa kanavien nuohouksien yhteydessä sekä avaumat säätää. Suositellaan korvausilmaventtiilien asentamista kiinteistöön, mikäli painovoimainen ilmanvaihto halutaan säilyttää. Päätelaitteet tulee uusia, mikäli kiinteistöön asennetaan koneellinen ilmanvaihto. Kuntoluokka: 1 päätelaitteiden uusiminen sisältyy kohtaan 2131 korvausilmaventtiilien asennus 800,00

31 31(45) Lautasmallinen poistoilmanvaihtoventtiili Wc- tilan poistoilmapuhallin 6. SÄHKÖTEKNIIKKA Taulukko 4. Keskimääräiset käyttöiät (ST Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntotutkimus) Tunnus Tila/rakenne/järjestelmä Keskimääräinen tekninen käyttöikä Rasitusluokka: normaali (tai erikseen mainittu) Tilan/rakenteen/ /järjestelmän ikä (aikaväli edelliseen kokonaisvaltaiseen korjaukseen) S1 Asennus- ja apujärjestelmät S120 Johtokanavajärjestelmä n vuotta 28 vuotta S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset S211 Sähköliittymä n. 50 vuotta 28 vuotta S222 Pääjakelujärjestelmä vuotta 28 vuotta S232 LVI-laitteiden ja laitteistoiden sähköistys n vuotta 28 vuotta S241 Pistorasiat vuotta 28 vuotta S251 Sisävalaistusjärjestelmä vuotta 28 vuotta S252 Ulkovalaistusjärjestelmä vuotta 28 vuotta S261 Rakennuksen sähkölämmitysjärjestelmä vuotta 28 vuotta

32 32(45) 6.1 S1 Asennus- ja apujärjestelmät S120 Johtokanavajärjestelmä Järjestelmän kuvaus: Rakennuksen johtoasennukset on toteutettu pääosin pinta-asennuksena muovisilla johtokiinnikkeillä. Johdotuksena on käytetty MMJ- ja MCMK -kaapeleita. Kaapelointeja on toteutettu osittain uppo-asennuksena rakenteiden sisällä sekä sähkölistalla pinta-asennuksena. Johtokanavat ovat pääosin vuodelta 1986, mutta ajan saatossa sähköpisteitä on lisätty sähkölista-asennuksella. Sähkölistojen kansia on paikoittain irronnut ja ne on suositeltavaa kiinnittää. Johtokanavajärjestelmät ovat pääosin kunnossa, mutta mahdollisten korjaustöiden yhteydessä suositellaan kaapeloinnit toteutettavan uppoasennuksena rakenteiden sisällä. Kuntoluokka: 2 Pinta-asennuksia Sähkölista-asennuksia 6.2 S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset S211 Sähköliittymä Järjestelmän kuvaus: Rakennus on liitetty Helsingin Energian (Helen) pienjänniteverkkoon maakaapelilla. Liittymiskaapelin suuruus ei käynyt selville tarkastuksen yhteydessä. Mittarikeskuksen yhteydessä sijaitsee potentiaalintasauskisko, josta on toteutettu maadoituksia Cu16 maadoituskuparilla ja Kevi-kaapeleilla. Tarkastelun yhteydessä havaittiin putkistojen potentiaalintasaus sekä antennimaston ja puhelinjärjestelmän maadoituksia. Liittymiskaapeli on uusittu havaintojen mukaan vuonna 1986 ja sen kuormitus on riittävä. Potentiaalintasausjärjestelmä on uusittu korjaustöiden yhteydessä vuonna Suositellaan liittymiskaapelin kunnon tarkastamista ja mahdollista uusimista sekä potentiaalijärjestelmän parantamista, laajamittaisten piha-alueen korjaustöiden yhteydessä.

33 33(45) Potentiaalijärjestelmän uusimisessa tulee huomioida nykymääräyksien mukaiset maadoitukset sekä ukkossuojaukset rakennuksen sijainnista johtuen. Kuntoluokka: 3 Liittymiskaapelin tarkastaminen ja mahdollinen uusiminen Potentiaalintasaus- ja maadoitusjärjestelmien uusiminen Potentiaalintasauskisko Putkistojen potentiaalintasaus 6.3 S22 Sähköenergian pääjakelu S222 Pääjakelujärjestelmä Järjestelmän kuvaus: Rakennuksen pääkeskus on TN-C järjestelmän mukainen metallirunkoinen keskus, valmistaja Ohjaus-Keskus. Pääkeskus on yhdistetty mittari- ja kiinteistökeskus, josta on toteutettu kiinteistön sähköistys, nimellisvirta 125A. Rakennuksen pääjakelujärjestelmä on toteutettu huoneistojen neljälle ryhmäkeskukselle (A-D) MMJ 2*10 nousukaapeleilla 1*35A tulppasulakkeilta. Pääkeskuksessa sijaitsee neljä huoneistojen sähkömittaria ja yksi kiinteistösähkömittaus, jonka noususulakkeet ovat 3*25A. Erillisen rakennuksen ryhmäkeskuksen nousukaapelointi on toteutettu kiinteistökeskuksesta MCMK 3*6/6 maakaapelilla. Pääjakelujärjestelmä on pääosin TN-C järjestelmää, jolloin kaapeloinnit on toteutettu ilman erillistä suojamaadoitusjohdinta. Suojamaadoitetut sähköpisteet on toteutettu korjaustöiden ajankohdan mukaisilla määräyksillä. Pääjakelujärjestelmä on toimiva, mutta ei vastaa enää nykyaikaisia vaatimuksia. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksien myötä on keskuksien sijoituksien ja ryhmittelyn uusiminen suositeltavaa. Suositellaan pääjakelujärjestelmän laajamittaista uusimista nykymääräyksien mukaisesti muiden korjaustöiden yhteydessä. Pää- ja ryhmäkeskuksien yhdistäminen tulee tehdä

34 34(45) käyttötarkoituksen mukaisesti ja kaapeloinnit toteuttaa TN-S järjestelmän mukaisesti, jolloin vikavirtasuojauksen toteuttaminen on mahdollista. Rakennuksen sähköjärjestelmien laajamittaisen uusimisen yhteydessä on suositeltavaa rakentaa erillinen tekninen tila, josta toteutetaan sähkö- ja telejärjestelmien kaapelointi koko rakennukseen. Kuntoluokka: 2 Pääkeskuksen uusiminen käyttötarpeiden mukaisesti Pääjakelujärjestelmän kaapelointien uusiminen TN- S järjestelmän mukaiseksi Rakennuksen sähköjärjestelmän uusimiseen liittyvät rakennetekniset työt n Riippuu laajuudesta n Riippuu laajuudesta Pääkeskus Ryhmäkeskus 6.4 S23 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys S232 LVI-laitteiden ja -laitteistojen sähköistys Järjestelmän kuvaus: Pääkeskuksen kiinteistöosasta on toteutettu ullakolla sijaitsevan jakokeskuksen JK1 sähköistys 3*16A tulppasulakkeilta. Jakokeskuksessa sijaitsee lämminvesivaraajan ryhmäsulakkeet ja ohjauskytkin päivä/yö käytölle. Yläkerran vessan poistoilmapuhallin toimii kytkinohjauksella. Lämminvesivaraajan sähköistys on toimiva, eikä sen uusiminen ole tarpeellista ilman käyttötarkoituksen muutoksia. Mahdollisten korjaustöiden yhteydessä on kaapeloinnit uusittava TN-S järjestelmän mukaiseksi. Ilmanvaihtojärjestelmän perusparannuksen yhteydessä suositellaan nykyaikaisten ilmanvaihtokoneiden ohjausjärjestelmän asennusta energiatehokkuuden parantamiseksi.

35 35(45) Kuntoluokka: 3 Lämminvesivaraaja sähköistyksen uusiminen 600 Lämminvesivaraaja Vessan poistoilmapuhallin S233 Käyttäjän laitteiden ja laitteistojen sähköistys Järjestelmän kuvaus: B- ja D-huoneiden keittiössä sijaitsee liesiä, joiden sähköistys on toteutettu kunkin huoneen ryhmäkeskukselta. D-huoneen liesi on hyväkuntoinen ja sen säilyttämistä tulee harkita. B-huoneen liesi on iäkäs ja sen uusiminen on suositeltavaa. Liesien kaapeloinnit tulee uusia viimeistään mahdollisten korjaustöiden yhteydessä kolmivaiheiseksi, TN-S järjestelmän mukaiseksi. Kuntoluokka: 2 Liesien kaapeloinnin uusiminen kappaletta D-huoneen liesi B-huoneen lieden kaapelointi

36 36(45) 6.5 S24 Sähköliitäntäjärjestelmät S241 Pistorasiat Järjestelmän kuvaus: Rakennuksen pistorasiat ovat uusittu vuoden 1986 korjaustöiden yhteydessä. Pistorasiat ovat vaihtelevasti toteutettu 0-luokan ja maadoitetuilla pinta-asenteisilla pistorasioilla. Pistorasioiden käyttöaste ei ollut suuri tarkasteluhetkellä. Pistorasioiden uusiminen on suositeltavaa toteuttaa uppo-asennuksena käyttötarkoituksen mukaisille paikoille mahdollisten korjaustöiden yhteydessä. Pistorasioita ei ole suojattu vikavirtasuojakytkimillä. Vikavirtasuojakytkin on määrätty asennettavaksi kaikkiin pistorasiaryhmiin vuodesta 2007 alkaen, mutta niitä ei tarvitse asentaa taannehtivasti. Vikavirtasuojakytkimet suositellaan lisättäväksi kaikkiin pistorasiaryhmiin korjaus ja/tai muutostöitä tehdessä. Kuntoluokka: 2 Pistorasioiden uusiminen TN-S järjestelmän mukaiseksi, vikavirtasuojilla varustetuiksi n Riippuu laajuudesta Keittiötason maadoitetut pistorasiat 0-luokan pistorasia 6.6 S25 Valaistusjärjestelmä S251 Sisävalaistusjärjestelmä Järjestelmän kuvaus: Sisävalaistus on toteutettu pääosin muovikuvullisilla hehkulamppuvalaisimilla. Sisävalaistus on osittain toteutettu muovikuvullisilla ja lamelliheijastimilla varustetuilla loisteputkivalaisimilla sekä halogeenivalaisimilla. Valaistuksen ohjaus on normaali kytkinohjaustoiminen. Valaisimista puuttui paikoittain kupuja, joiden asennus on suositeltavaa tehdä lamppujen tahattomien vahingoittumisien estämiseksi.

37 37(45) Nykyisten hehkulamppuvalaisimien rikkoutuessa tai mahdollisten korjaustöiden yhteydessä suositellaan valaisimien uusimista T5-loisteputki-, pienloistelamppu- tai led-valaisimiin. Valaisimia hankittaessa kannattaa kiinnittää huomiota valaisimien käyttötarkoitukseen ja valonlähteeseen. Kaapeloinnit tulee uusia TN-S järjestelmän mukaiseksi. Kuntoluokka: 2 Valaistusjärjestelmän uusiminen n Riippuu laajuudesta Muovikuvullinen hehkulamppuvalaisin Valaisinkytkin S252 Ulkovalaistusjärjestelmä Järjestelmän kuvaus: Rakennuksen ulkovalaistus on toteutettu rakennuksien seinillä sijaitsevilla lyhty-mallisilla hehkulamppuvalaisimilla ja pihalle johtavaa käytävää valaisevalla pylväsvalaisimella. Valaistusohjaus on havaintojen mukaan toteutettu ulkoseinällä sijaitsevalla hämärätunnistimella. Osassa ulkovalaisimista puuttui valonlähteen ympärillä sijaitsevia laseja, jolloin suojausluokitus ei täyty. Seinävalaisimien uusiminen tai korjaaminen on toteutettava lähiaikoina. Ulkovalaistusta on suositeltavaa parantaa yleisilmeen kohentamiseksi mahdollisien seinärakenteiden remontoinnin yhteydessä, jonka yhteydessä tulee asentaa erillinen numerovalaisin. Pylväsvalaisin on suositeltavaa uusia nykyaikaisella monimetalli- tai ledvalaisimella. Valaistuksen ohjaus on suositeltavaa toteuttaa kello- ja hämärätunnistimen yhteisvaikutuksella toimivaksi. Kuntoluokka: 1 Seinävalaisimien (4 kpl), numerovalaisimen, pylväsvalaisimen ja ohjausjärjestelmän uusiminen kaapelointeineen Seinävalaisimien ja pylväsvalaisimen uusiminen (vaihtoehto) Seinärakenteiden uusimisen yhteydessä 800

38 38(45) Seinävalaisin Hämärätunnistin 6.7 S26 Sähkölämmitysjärjestelmä S261 Rakennuksen sähkölämmitysjärjestelmä Järjestelmän kuvaus: Rakennuksien lämmitys on toteutettu huonekohtaisilla tasolämmittimillä, valmistaja Nobo. Tasolämmittimet on asennettu vuonna 1986 ja niiden sähköistys on toteutettu huoneistokohtaisilta ryhmäkeskuksilta. Lämmitys ei ollut tarkasteluhetkellä päällä. Suositellaan lämmitysjärjestelmän uusimista vaihtoehtoisilla lämmitysmuodoilla, laajempien korjaustöiden yhteydessä. Tasolämmittimien keskimääräinen käyttöikä on vuotta, jolloin niiden uusiminen on suositeltavaa lähiaikoina. Mikäli sähkölämmitys tullaan säilyttämään, suositellaan kaikkien tasolämmittimien uusimista kaapelointeineen. Pesu- ja WC-tilojen lämmitys on suositeltavaa toteuttaa sähköisellä lattialämmityksellä. Kuntoluokka: 1 Tasolämmittimen uusiminen kaapelointeineen kappaletta Sähköisen lattialämmityksen asentaminen pesu- ja WC-tiloihin kappaletta