MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?"

Transkriptio

1 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? Empowered lives. Resilient nations. TIETOA MAAILMAN KEHITYKSESTÄ

2 2 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

3 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 3

4 SISÄLLYS Esipuhe... 6 Huikea mahdollisuus... 9 Mitä on kehitys?...10 Miltä maailma mielestäsi näyttää?...15 Muuttuuko maailma paremmaksi?...21 Vähemmän tunnettuja saavutuksia...33 Edelleen suuria haasteita...40 Maailman kehitystavoitteet...53 Kohti tulevaa...61 Jokainen voi olla mukana rakentamassa parempaa maailmaa...70 Maiden jaottelu...74 Lisätietoa maailmanlaajuisesta kehityksestä...80 Tämän opetusmateriaalin on tuottanut YK:n kehitysohjelma UNDP. UNDP on inhimillistä kehitystä edistävä maailmanlaajuinen verkosto, joka toimii yli 170 maassa ja alueella. UNDP luo yhteistyötä eri maiden välille ja etsii paikallisia ratkaisuja globaaleihin ja kansallisiin haasteisiin yhdessä hallitusten ja kansalaisten kanssa. Se pyrkii elinolojen parantamiseen kaikkialla maailmassa. UNDP koordinoi myös vuosituhattavoitteisiin liittyvää työtä. Lisätietoa on saatavilla suomeksi osoitteessa ja ruotsiksi osoitteessa Muuttuuko maailma paremmaksi? -kirjan ensimmäinen ruotsinkielinen painos julkaistiin vuonna Tämä on kirjan seitsemäs painos, jota on päivitetty ja muokattu. Kirjan on kirjoittanut Staffan Landin (UNDP:n avustaja vuosina ) yhdessä UNDP:n Pohjoismaiden toimiston kanssa. Landin työskentelee nykyään freelancerina ja luennoi sekä kirjoittaa erityisesti kehityshaasteista. Häneen voi ottaa yhteyttä osoitteessa Sivustolla on lisäksi UNDP:n Pohjoismaiden toimiston ja Den Globala Skolan -hankkeen tuottamaa opetusmateriaalia ja harjoituksia kaikille luokkatasoille (napsauta otsikkoa Globaalikasvatus sivun päävalikossa). Muuttuuko maailma paremmaksi? on tuotettu Suomen ulkoasiainministeriön tuella. Empowered lives. Resilient nations. MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? Tietoa maailman kehityksestä Copyright: YK:n kehitysohjelma UNDP Teksti: Staffan Landin ja UNDP:n Pohjoismaiden toimisto Painoksen suunnittelu: (Ruotsissa) m a o Malin Engman AB ja (Suomessa) Milla Toro, Innocorp Oy Kuvat: UN Photo ja Tinyglobe Kansi: Ville Palonen Paino: Grano Oy, Espoo Painos: kpl. UNDP Nordic Representation Office, c/o UNU-WIDER Katajanokanlaituri 6 B, Helsinki Tilaa kirja osoitteessa: 4 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

5 »Leave no one behind and bring everyone forward.«yk:n pääsihteeri Ban Ki-moon MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 5

6 Esipuhe Saamme kuulla päivittäin uutisia sodista ja ympäristöongelmista, mutta maailmasta olisi kerrottavana myös paljon hyviä uutisia, jotka tuntuvat usein hukkuvan uutistulvaan. Peruskoulun aloittavien lasten määrä on suurempi kuin koskaan, ihmiset elävät pidempään lähes koko maailmassa ja yhä useammassa maassa vaalit järjestetään demokraattisesti. Toisaalta maiden väliset ja sisäiset kuilut syvenevät jatkuvasti ja maailmanlaajuinen kilpailu asettaa yhä kovempia vaatimuksia ihmisille ja yhteiskunnalle. Muuttuuko maailma paremmaksi? -kirjan ensimmäinen suomenkielinen painos sisältää ajankohtaisia tietoja ja tilastoja. Kirjassa pyritään esittelemään maailmanlaajuisia kehityskysymyksiä kattavasti ja helposti ymmärrettävässä muodossa. Kirjassa selitetään, miten kehitystä voidaan mitata, ja lisäksi kerrotaan seuraavan sukupolven kehitystavoitteiden suunnittelutyöstä. Uudet tavoitteet asetetaan vuonna 2015, jolloin Yhdistyneiden kansakuntien (eli YK:n) kahdeksan vuosituhattavoitteen määräaika päättyy. Kehitämme lisäksi jatkuvasti verkkosivustoa jonne tätä kirjoittaessa on koottu parikymmentä harjoitusta. Harjoitukset on laadittu Ruotsissa yhteistyössä Den Globala Skolan -hankkeen kanssa. Den Globala Skolan -verkostoon kuuluu yli opettajaa, joilla on vankka kokemus kasvatustyöstä. Olemme saaneet Ruotsissa kirjasta jatkuvasti tiedusteluja ja palautetta. Niiden perusteella kirjaa käytetään paljon ja myös arvostetaan. Ensimmäisestä vuoden 2005 painoksesta lähtien Muuttuuko maailma paremmaksi? -kirjaa ovat lukeneet kymmenettuhannet ruotsalaiset nuoret ja aikuiset kouluissa, yhdistyksissä ja opintopiireissä. Lisäksi kirja on jo käännetty islanniksi. Olemme saaneet runsaasti myönteistä palautetta erityisesti siitä, että maailma ei tosiaankaan ole niin kurja kuin voisi luulla. Eräs opettaja kirjoitti, että kirja avartaa sekä omaa että oppilaiden maailmankuvaa. Eräs toinen totesi, että kirjassa esitellään todella valaisevasti maailmanlaajuisia haasteita. Vaikka kirja alkaa melko suoraviivaisella ja yksinkertaisella kysymyksellä Muuttuuko maailma paremmaksi? tarkoituksena on, että kirja herättää lisää kysymyksiä ja keskustelua yhteisestä maailmasta ja tulevaisuudesta. Mukavia lukuhetkiä kirjan parissa ja verkossa! Camilla Brückner, UNDP:n Pohjoismaiden toimiston johtaja 6 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

7 Kuva: UN/Photo: Shehzad Noorani MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 7

8 Kuva: Pedro Adersio Redenio Canisio Ferreira Kuva: Filomena Marques de Oliveira Vasemmalta oikealle: Hopesellerin johtaja Alberto Quintão de Oliveira, Hopesellerin projektipäällikkö Pedro Redenio Adersio Canisio Ferreira, Antonio da Coceição TK ja Hopesellerin projektipäällikkö Afonso Margues Casimoro. Kuva: UNDP/Felisberta da Silva 8 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

9 Huikea mahdollisuus Itä-Timorissa nuoret rakentavat kestävää tulevaisuutta tyhjien pullojen avulla. Itä-Timor on pieni maa, missä jätteet aiheuttavat suuria ongelmia. Maassa ei ole toimivaa jätehuoltoa eikä roskaamista ja kierrättämistä koskevaa lainsäädäntöä. On kuitenkin muistettava, että maa on ollut itsenäinen vasta hieman yli kymmenen vuotta. Vesi ei ole juomakelpoista, minkä vuoksi erikokoisia tyhjiä vesipulloja on aivan kaikkialla. Ongelma on pahin pääkaupunki Dilissä. Ryhmä nuoria yliopisto-opiskelijoita on yhdessä korealaisen professorinsa ja YK:n kehitysohjelma UNDP:n kanssa aloittanut hankkeen, jossa tarkoituksena on siivota pääkaupunki ja myöhemmin koko maa. Pullo kerrallaan. Lisäksi hankkeessa tiedotetaan ihmisille ympäristökysymyksistä, annetaan nuorille johtajuuskoulutusta ja luodaan työmahdollisuuksia sekä tulonlähteitä. Tärkeintä on kannustaa nuoria ottamaan vastuuta maansa kehityksestä, kertoo professori Choi. Opiskelijat kertovat professori Choin muuttaneen koko heidän ajattelutapansa: Kurssilla aloimme ymmärtää, että me omistamme tämän maan ja olemme osa tätä maailmaa. He perustivat Hopeseller-nimisen vapaaehtoisjärjestön, joka ostaa ihmisten keräämiä tyhjiä pulloja. Pullot pestään, leikataan pieniksi paloiksi ja myydään ulkomaille kierrätysmateriaaliksi. Tuloksena on puhtaampi ympäristö, ja samalla luodaan työpaikkoja ja mahdollisuus ansaita tuloja. Työtä ja mahdollisuuksia todella tarvitaan. Noin 60 prosenttia maan 1,2 miljoonan väestöstä on alle 25-vuotiaita nuoria. Nuorista yli 60 prosenttia on työttömänä. Yli 40 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä ei ole suorittanut virallista koulutusta. Hankkeen tavoitteet ulottuvat siten puhtaampaa ja viihtyisämpää ympäristöä pidemmälle. Itä-Timor itsenäistyi vuonna 2002 ja on siitä lähtien ponnistellut voittaakseen haasteet, joita nuoren ja konflikteille alttiin kansan on ratkaistava. Korkea nuorisotyöttömyysaste voi lisätä jännitteitä ja luoda uusia konflikteja, joten nuoriin panostetaan erityisen paljon. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana hankkeessa kerättiin yli tyhjää pulloa. Nuoret yrittäjät vierailevat nyt säännöllisesti eri puolilla maata kannustamassa ja motivoimassa ihmisiä pohtimaan ympäristöasioita ja tulevaisuutta. MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 9

10 Mitä on kehitys? Miten kehitystä mitataan? Eniten autoja asukasta kohden, parhaiten koulutetut nuoret, korkein BKT asukasta kohden tai eniten rahaa valtionkassassa? Jotta voitaisiin vastata kysymykseen muuttuuko maailma paremmaksi, on ensin määriteltävä, mitä on parannettava ja kehitettävä. Onko tärkeämpää vähentää köyhyyttä vai lisätä koulutusta? Onko tärkeämpää vähentää sotia vai jakaa maapallon luonnonvarat oikeudenmukaisemmin? Tehtävää hankaloittaa se, että kehitykselle ei ole olemassa yhteistä määritelmää, josta kaikki ihmiset ja maat olisivat yksimielisiä. Joidenkin mielestä kehitystä mitataan parhaiten talouskasvun avulla, kun taas toisten mielestä raha on korkeintaan väline, jonka avulla saavutetaan elämässä oikeasti tärkeitä asioita. On kuitenkin selvää, että kaikilla ihmisillä on tiettyjä yleismaailmallisia tarpeita riippumatta siitä, missä he elävät tai paljonko heillä on rahaa. Kaikki tarvitsevat ruokaa, vettä ja asuinpaikan. Sairaat tarvitsevat sairaanhoitoa ja ehkä lääkkeitäkin, koulutus puolestaan tarjoaa sekä lapsille että aikuisille paremmat edellytykset elämään. Ilman kohtuullisesti palkattua työtä on vaikea huolehtia tärkeimmistä perustarpeista. Kehitys koostuu useista erilaisista tekijöistä. Sen vuoksi UNDP on kehittänyt inhimillisen kehityksen käsitteen (englanniksi Human Development), joka tarkoittaa sitä, että ihmisillä on mahdollisuus elää täysipainoista elämää. Olennaista on, että ihmiset voivat itse valita, mitä he elämältään haluavat. Tämä edellyttää esimerkiksi tiettyä vapautta, demokratiaa ja päätösvaltaa. UNDP on vuodesta 1990 lähtien julkaissut vuosittain Inhimillisen kehityksen raportin (Human Development Report), jossa mitataan ajankohtaisten tilastotietojen avulla inhimillistä kehitystä kaikissa maailman maissa. Kehitystä ei mitata pelkästään tulojen perusteella vaan myös koulutustasoon ja odotettavissa olevaan elinikään nähden. Tätä kutsutaan inhimillisen kehityksen indeksiksi (Human Development Index, HDI), jonka avulla pyritään muodostamaan kehityksestä monipuolisempi kuva. Kun maat asetetaan tämän indeksin mukaiseen järjestykseen, käy selvästi ilmi, että kehityksessä ei ole kysymys pelkästään tuloista ja taloudesta. 10 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

11 INHIMILLISEN KEHITYKSEN INDEKSI (HUMAN DEVELOPMENT INDEX, HDI) Inhimillisen kehityksen indeksillä (Human Development Index, HDI) mitataan maan inhimillistä kehitystä ottamalla huomioon väestön odotettavissa oleva elinikä, koulutustaso (aikuisten koulutus ja lukutaito) ja elintaso (bruttokansantulo eli BKTL henkeä kohden). Näiden kolmen tekijän avulla kullekin maalle lasketaan arvo, jota voidaan verrata muihin maihin ja eri ajanjaksoihin sen selvittämiseksi, mihin suuntaan maa kehittyy. VIISI KEHITTYNEINTÄ MAATA VUODEN 2013 INDEKSIN MUKAAN: Norja Australia Yhdysvallat Alankomaat Saksa Kuva: UN/Photo: Kibae Park VIISI VÄHITEN KEHITTYNYTTÄ MAATA VUODEN 2013 INDEKSIN MUKAAN: Niger Kongon demokraattinen tasavalta Mosambik Tšad Burkina Faso Lähde: Inhimillisen kehityksen raportti 2013 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 11

12 MITÄ ON KEHITYS? Maan vauraus ei välttämättä tarkoita sitä, että myös terveys ja koulutus ovat hyvällä tasolla. Sen vuoksi kehityskeskustelua on laajennettu indeksin ja raporttien avulla. TIETTYJÄ ASIOITA ON VAIKEA MITATA Tämän kirjan johtopäätökset perustuvat mitattaviin osa-alueisiin, joita ovat esimerkiksi keskimääräinen elinikä, tulotaso ja koulunkäynti. Muita tekijöitä, jotka myös ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä, on vaikeampi mitata. Tällaisia ovat muun muassa valinnanvapaus, demokratia, vapaus ja ihmisoikeudet. On esimerkiksi vaikea osoittaa yksiselitteisesti tilastojen avulla, että maan demokratisoituminen johtaa aina parempaan kehitykseen. Inhimillisen kehityksen edistysaskelia ja takaiskuja on koettu niin demokraattisissa maissa kuin diktatuureissakin. Ihmisoikeudet, demokratia, kulttuurillinen vapaus ja yksilönvapaus ovat itsessään ehdottoman tärkeitä tavoitteita. Niitä tarvitaan, jotta ihmiset voisivat elää elämäänsä haluamallaan tavalla. Näin on huolimatta siitä, voidaanko niiden osoittaa johtavan myös taloudelliseen kehitykseen. VÄÄRYYDET JARRUTTAVAT KEHITYSTÄ Viime aikoina sosiaalisen ja taloudellisen epäoikeudenmukaisuuden on todettu jarruttavan merkittävästi inhimillistä kehitystä, ja tutkimusten mukaan kaikki niin rikkaat kuin köyhätkin hyötyvät tasa-arvon parantumisesta. Gini-kertoimella mitataan tulojen jakautumista, ja sen avulla on osoitettu, että suuret sosiaaliset erot lisäävät yhteiskunnassa usein myös väkivaltaa. Tähän on päädytty myös muissa tutkimuksissa, mutta yhteyttä ei aina voida osoittaa yksiselitteisesti. Aikaisemmin saatavilla ei ole ollut tilastoja, jotka osoittaisivat varallisuuden ja palvelujen jakautumisen eri maissa. Varallisuuden lisääntyessä yhä useammassa tutkimuksessa on kuitenkin pantu merkille ongelmia, joita epätasa-arvo tuo tullessaan. Viime vuosina inhimillisen kehityksen raporteissa on otettu käyttöön uusia inhimillistä kehitystä mittaavia indeksejä, joissa tarkastellaan myös eroja ja epätasa-arvoa (sukupuolten välisen epätasaarvon indeksi GII ja epätasa-arvoon suhteutettu inhimillisen kehityksen indeksi IHDI). Indeksien mukaan Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Muutama vuosi sitten brittiläiset tutkijat osoittivat, että myös rikkaat kärsivät liian suurista eroista. Tutkimus perustui 21 maasta kerättyihin tilastoihin. Tutkimustuloksia esitellään Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin huomiota herättäneessä kirjassa Tasa-arvo ja hyvinvointi, jonka mukaan epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa myös rikkaat voivat huonommin ja kuolevat aikaisemmin kuin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ: MITÄ ON KEHITYS? Miten maan kehitystasoa pitäisi mitata? Voiko kehitystä ylipäätään mitata? Onko sillä merkitystä, että kaikki saavat äänestää, jos ei ole varaa koulutukseen, sairaanhoitoon tai edes ravintoon? Vaikuttavatko perusvapaudet, kuten yhdistymisvapaus ja sananvapaus, maan kehitykseen? Miten? Mikä on tärkeintä: taloudellinen kehitys, terveys vai ihmisoikeudet? Vaikuttavatko ympäristö ja ekologia ihmisten hyvinvointiin? Jos vaikuttavat, niin miten? 12 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

13 Maan vauraus ei välttämättä tarkoita sitä, että myös terveys ja koulutus ovat hyvällä tasolla. HDI- JA BKTL-LUOKITTELUN VÄLINEN ERO MAAT, JOISSA HDI ON KORKEAMPI KUIN BKTL HDI SIJOITUS BKTL SIJOITUS Australia 2 17 Uusi Seelanti 6 32 Kuuba 59 Kuuba on vasta maail- 103 Grenada 63 man 103:nneksi rikkain maa (187 maasta), 84 Georgia 72 mutta HDI-luokittelussa jo sijalla Madagaskar MAAT, JOISSA BKTL ON KORKEAMPI KUIN HDI BKTL SIJOITUS HDI SIJOITUS Qatar 1 Qatar on maailman 36 Luxemburg 6 rikkain maa, mutta HDI-luokittelussa 26 Oman 33 vasta sijalla Päiväntasaajan Guinea Botswana Angola Vaurauden (korkea BKTL) ja inhimillisen kehityksen (HDI) välillä ei aina ole selvää yhteyttä. Matalan BKTL:n maat, jotka panostavat koulutukseen ja terveydenhuoltoon, pärjäävät usein HDI-luokittelussa. Vastaavasti joissakin rikkaammissa maissa hyvinvointia ei riitä koko väestölle. Kehityksessä on kyse poliittisesta tärkeysjärjestyksestä! Lähde: Inhimillisen kehityksen raportti 2013 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 13

14 14 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

15 Miltä maailma mielestäsi näyttää? Mitä ajattelet, kun kuulet käsitteen maailmanlaajuinen kehitys, köyhyyden torjunta tai Saharan eteläpuolinen Afrikka? Kuva: UN/Photo: Martine Perret Ehkä mieleesi tulee ihmisiä maailman eri osista: iloisia lapsia koulupuvuissaan tai nälkäisiä ihmismassoja kaukaisella pakolaisleirillä. Ehkä ajattelet kasvavia suurkaupunkeja, moderneja pilvenpiirtäjiä ja liikenneruuhkia tai ehkäpä paisuvia hökkelikyliä ja vilkkaita toreja. Voit nähdä mielessäsi mielenosoittajia, jotka saavat vastaansa kyynelkaasua ja sotilaita panssarivaunuissa, tai epätoivoisia ihmisiä, jotka ovat paenneet sotaa tai katastrofeja. Maailmankuvaamme mahtuu paljon erilaisia kuvia ja ajatuksia, jotka muotoutuvat kokemusten ja tiedotusvälineiden perusteella tai voivat olla peräisin vaikkapa oppikirjoista. Mutta mitä oikeastaan tiedät nykypäivän maailmasta? MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 15

16 TESTAA TIETOSI Mitä tiedät maailmasta? 1. Missä asuu eniten köyhiä? Intiassa vai Afrikassa 2. Kuinka suuri osa maailman väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä (alle 1,25 dollarilla päivässä)? a) noin 20 prosenttia b) noin 40 prosenttia c) noin 80 prosenttia 3. Missä lapsikuolleisuus on yleisempää? a) Ranskassa vai Singaporessa b) Turkissa vai Malesiassa c) Serbiassa vai Yhdysvalloissa 4. Kuinka suuri osa maailman lapsista aloittaa koulunkäynnin? a) 50 prosenttia b) 70 prosenttia c) 90 prosenttia 5. Mikä on odotettavissa oleva elinikä maailmassa? a) noin 50 vuotta b) noin 60 vuotta c) noin 70 vuotta 6. Kuinka suuri osa maailman kansanedustajista on naisia? a) noin 10 prosenttia b) noin 20 prosenttia c) noin 40 prosenttia 7. Kuinka suurella osalla maailman väestöstä on saatavilla puhdasta vettä? a) lähes 50 prosentilla b) lähes 70 prosentilla c) lähes 90 prosentilla 16 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

17 OIKEAT VASTAUKSET: 1. Tätä kirjaa kirjoitettaessa oikea vastaus on: Afrikassa. Kun maailmanlaajuinen vertailu tehtiin edellisen kerran vuonna 2010, Intiassa oli enemmän äärimmäisessä köyhyydessä eläviä ihmisiä (430 miljoonaa) kuin Afrikassa (414 miljoonaa). Äärimmäisen köyhyyden raja on 1,25 dollaria päivässä. Maailmanpankin mukaan yli sata miljoonaa intialaista on sittemmin päässyt pois äärimmäisestä köyhyydestä. Afrikassa äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä sen sijaan kasvaa nopeasta talouskasvusta huolimatta. 2. Maailmanpankin viimeisimpien, vuoden 2010 tietojen mukaan äärimmäinen köyhyys on vähentynyt maailmassa noin 43 prosentista vajaaseen 21 prosenttiin vuosina Näin ollen noin 1,2 miljardia ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. 3. Ranskassa on korkeampi lapsikuolleisuus kuin Singaporessa. Turkissa on lähes kolme kertaa korkeampi lapsikuolleisuus kuin Malesiassa. Yhdysvalloissa on hieman korkeampi lapsikuolleisuus kuin Serbiassa. 4. Tänä päivänä yhdeksän kymmenestä lapsesta aloittaa peruskoulun (lähes 90 %). Määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Silti lähes 57 miljoonalla lapsella ei edelleenkään ole mahdollisuutta käydä koulua. 5. Maailman keskimääräinen elinikä vuonna 2012 oli noin 70 vuotta, ja se nousee edelleen. Maailman eri osien välillä on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi Suomessa keskimääräinen elinikä on 81 vuotta mutta Angolassa vain 51 vuotta. 6. Vaikka tilanne on parantunut, edelleen vain 20 prosenttia maailman kansanedustajista on naisia. 7. Tänä päivänä lähes yhdeksällä kymmenestä (89 %) on saatavilla puhdasta juomavettä. Vuonna 1990 osuus oli 77 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että niiden ihmisen osuus, joilla ei ole puhdasta juomavettä, on puolittunut. Lähteet: YK:n vuosituhattavoitteiden seurantaraportti (The Millennium Development Goals Report 2013), YK:n vuosituhattavoitteiden tietopalvelu (Millennium Development Goals Database), YK:n väestörahasto UNFPA, Inhimillisen kehityksen raportti 2013, Maailmanpankki ja OECD. MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 17

18 MILTÄ MAAILMA MIELESTÄSI NÄYTTÄÄ? MAAILMA ON LUULTUA PAREMPI Suomen ulkoasiainministeriö tilasi Taloustutkimus Oy:ltä vuonna 2013 tutkimuksen, jossa kysyttiin tuhannelta suomalaiselta heidän näkemyksiään maailman tilasta. Tulos oli masentava. Tutkimuksen mukaan keskivertosuomalainen uskoo, että maailma on todellista kurjempi ja että useat kehitysmahdollisuudet on yksinkertaisesti jätetty hyödyntämättä. Enemmistö (78 %) uskoi, että alle puolet kehitysmaiden lapsista käy koulua. Lähes kukaan ei tiennyt, että itse asiassa koulunkäynnin aloittaa yhdeksän kymmenestä lapsesta. Lisäksi todellisuudessa runsaat 80 prosenttia osaa lukea ja kirjoittaa ainakin välttävästi. Heikoimmat tiedot suomalaisilla oli siitä, mihin suuntaan maailma kehittyy. Peräti 68 prosenttia vastaajista uskoi, että äärimmäisessä köyhyydessä elää nyt enemmän ihmisiä kuin vuonna Todellisuudessa tilanne on päinvastainen: Maailmanpankin tuoreet tilastot osoittavat, että köyhyys on jo puolittunut maailmassa vuoden 1990 tasoon nähden. Tämä osatavoite saavutettiin siis jo useita vuosia ennen vuoden 2015 määräaikaa. Taloustutkimuksen kysely osoittaa kuitenkin samalla, ettei taloudellinen taantuma ole vaikuttanut suomalaisten haluun auttaa: 80 prosenttia suhtautuu kehitysyhteistyöhön myönteisesti. MIKSI KUVA ON VINOUTUNUT? On vaikea osoittaa, miksi maailmankuvamme eroaa niin paljon todellisuudesta. Syiden selvittämiseksi olisi tutkittava pidemmältä ajalta, mitkä lähteet vaikuttavat eniten maailmankuvan muodostumiseen. On selvää, että tiedotusvälineiden uutisointitavalla on paljon merkitystä. Sanomalehdet, radio ja tv ovat tavallisesti olleet tärkeimmät maailmankuvaa muokkaavat lähteet. Sodat, kohtalokkaat vaalit ja katastrofit saavat»internetin ansiosta saatavilla on kuitenkin enemmän vaihtoehtoisia uutislähteitä.«aikaan suurempia otsikoita kuin pitkäjänteiset kehityssuuntaukset, kuten se, että yhä useampi lapsi aloittaa peruskoulun tai että yhä useamman saatavilla on puhdasta vettä. Tämä vaikuttaa luonnollisesti maailmankuvaamme. Uutisraporttien taustalla on jo pitkään toiminut muutama suuri uutistoimisto, kun taas ulkomaankirjeenvaihtajien määrä on vähentynyt. Uutisointi on entistä virtaviivaisempaa, sillä toimitukset turvautuvat suurelta osin samojen lähteiden, kuten kansainvälisen uutismedian tuottamaan materiaaliin. Internetin ansiosta saatavilla on kuitenkin enemmän vaihtoehtoisia uutislähteitä. Maailmankuvan ja todellisuuden eroja voidaan selittää myös muilla tavoilla. Esimerkiksi avustusjärjestöjen ja keräyskampanjoiden välittämä kuva maailmasta on usein yhtä kärsimystä ja täynnä ongelmia, sillä tarkoituksena on kerätä rahaa tilanteen parantamiseksi. Myös omat ennakkokäsityksemme voivat vaikuttaa siten, että tiedostamatta suodatamme pois tiedon, joka ei vastaa maailmankuvaamme. Osaltaan asiaa selittää varmasti myös se, miten opetus kouluissa on järjestetty ja mitä opetusvälineitä käytetään. Muita vaikuttavia tekijöitä voivat olla poliittiset näkemykset ja kulttuuri. 18 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

19 VOIKO VINOUTUNEESTA MAAILMANKUVASTA OLLA HAITTAA? Onko sillä väliä, jos uskomme todellista suuremman osan maailmasta kärsivän köyhyydestä ja nälänhädästä? Sillä on väliä. On olemassa useita syitä siihen, miksi on tärkeää saada tietoa saavutuksista eikä liioitella ongelmia. Joitakin näistä syistä kuvataan jäljempänä. VASTOINKÄYMISET LAMAUTTAVAT Jos emme saa tietää parannuksista, on helppo ajatella, ettei nälänhätää ja köyhyyttä ole edes mahdollista vähentää eikä maailmaa muuttaa. Tämä voi johtaa toivottomuuden tunteeseen: miksi pitäisi edes yrittää muuttaa maailmaa, jos sillä ei ole vaikutusta? Jos sitä vastoin tiedämme, että monet Saharan eteläpuolisen Afrikan maista ovat onnistuneet pysäyttämään vakavan hiv-epidemian, on selvää, että oikeanlaisella politiikalla ja ulkoisella avulla myös muut maat voivat onnistua siinä. Tällöin on mielekkäämpää edistää muutosta. Suomessa on viime vuosina yleistynyt uudenlainen avustustyötä koskeva arvostelu, joka perustuu siihen uskomukseen, että Suomi on syytänyt rahaa Afrikkaan eikä mikään ole silti muuttunut. Jos tämä olisi totta, olisi avustustyö tietenkin lopetettava heti. Totuus kuitenkin on, että tilanne on parantunut huomattavasti, myös Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. SAAVUTUKSISTA VOIDAAN OPPIA Jotta merkittävästi edistyneiden maiden kokemuksia voitaisiin hyödyntää, on ensin tunnistettava tämä edistys. Ilman kattavia tietoja on vaarana, että vedetään vääriä johtopäätöksiä. Kaikilla alueilla, kaikilla aloilla ja kaikentyyppisissä maissa on esimerkkejä saavutuksista. Jokaisen maan ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. On otettava oppia niiltä, jotka ovat jo onnistuneet. EDISTYMINEN EI VIELÄ RIITÄ Äärimmäisen köyhyyden vähentämistavoitteissa on edistytty, mutta työtä on vielä paljon. Vaikka maailma on monella tapaa parempi kuin useimmat luulevat, edistyminen ei milloinkaan saa johtaa siihen, että lopetetaan uurastus ja ajatellaan, että maailma on nyt valmis ja oikeudenmukainen. Seuraavassa luvussa kuvataan joitakin haasteita, joita maailmassa on edelleen ratkaisematta. KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ: MITEN MAAILMANKUVASI ON MUODOSTUNUT? Mieti tarkasti kaikkia mieleesi tulevia tiedonlähteitä. Pohdi sen jälkeen, miksi nämä tiedonlähteet kuvaavat maailmaa omalla tavallaan. Miten maailmasta voi saada toisenlaisen kuvan? Mistä voi löytää vaihtoehtoisia tiedonlähteitä? MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 19

20 20 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

21 Muuttuuko maailma paremmaksi? Onko maailmassa parempi vai huonompi elää nyt kuin 10, 30 tai 50 vuotta sitten? Kuva: UN/ Logan Abassi Kysymykseen siitä, kehittyykö maailma oikeaan suuntaan, on mahdotonta vastata yksinkertaisesti kyllä tai ei. Vastaus riippuu siitä, miten kysymyksen tulkitsee ja kenelle sen esittää. Monet vastaavat, että maailma ei ole koskaan ollut parempi paikka elää kuin nyt. Peruskoulun aloittavien lasten ja luku- ja kirjoitustaitoisten määrä on suurempi ja köyhien osuus puolestaan pienempi kuin koskaan aikaisemmin. Puhumattakaan siitä, että yli viisivuotiaiksi elävien lasten osuus on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Toiset sanovat, että maailma ei milloinkaan ole ollut niin epäoikeudenmukainen kuin nyt. Köyhimpien ja rikkaimpien väliset erot ovat suurimmillaan ja ongelmat vain kasvavat tietyissä osissa maailmaa. Näin on siitä huolimatta, että maapallolla ei koskaan ole ollut näin paljon resursseja jaettavana. Tosiasiassa molemmat ovat oikeita näkemyksiä. Maailma muuttuu koko ajan paremmaksi monilla tärkeillä alueilla. Kehitys ei kuitenkaan ole tarpeeksi nopeaa ja ennen kaikkea kaikkien tilanne ei parane. Köyhimmät kärsivät pahiten ilmastonmuutoksesta, josta ovat vastuussa pääasiassa kehittyneet maat ja joka uhkaa vesittää monet jo saavutetut edistysaskeleet. Tässä luvussa käydään läpi viime vuosikymmenten kehityssuuntauksia. MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 21

22 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? TILASTOJEN YMMÄRTÄMINEN JA KEHITYKSEN MITTAAMINEN Kuten on jo todettu, joskus voi olla vaikea löytää oikeita tietoja ja luotettavia tilastoja. Kaikki maailmanlaajuiset viralliset tilastotiedot ovat vain arvioita, minkä vuoksi tietoihin sisältyy tietty virhemarginaali. Tietyissä maissa, joissa on jo pitkään tehty mittauksia ja pidetty väestörekisteriä, virhemarginaali on usein hyvin pieni. Sodan runtelemissa maissa, joissa ei ole ajan tasalla olevaa väestölaskentaa eikä erilaisia kuolinsyitä tilastoida, virhemarginaali voi kuitenkin olla suurempi. Monipuolisilla mittauksilla, hyvillä ja luotettavilla menetelmillä sekä kertomalla avoimesti lähteistä, tutkimusmenetelmistä ja dokumentoinnista tutkijat ja tilastotieteilijät pääsevät lähemmäksi totuutta ja virhemarginaali kutistuu. Vain luotettavien tietojen avulla voidaan saada todenmukainen kuva maailmasta ja vain todenmukaisen maailmankuvan avulla voidaan ymmärtää, mitä päätöksiä kehitys edellyttää. Tässä kirjassa käytämme vain kaikkein parhaimpia ja luotettavimpia lähteitä. Usein tiedot ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä tai Maailmanpankilta. Joillakin osa-alueilla luotettavimpia tietoja tarjoavat muut järjestöt ja säätiöt. Esimerkiksi ruotsalainen SIPRI-instituutti laatii maailmanluokan tilastoja aseteollisuudesta, ja ruotsalainen Gapminder-säätiö puolestaan hyödyntää useita virallisia lähteitä ja kokoaa niiden avulla pidempiä ja kattavampia aikakuvauksia. KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ: Miksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kehitystaso on niin paljon alhaisempi kuin muualla maailmassa? Miten on mahdollista, että joissain maissa on suhteellisesti korkea tulotaso mutta kuitenkin matala odotettavissa oleva elinikä? 22 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

23 Kuva: UN Photo Kibae Park MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 23

24 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? Köyhät maat Rikkaat maat Vietnam Kiina Suomi 2012 Korkea keskimääräinen elinikä Keskimääräinen elinikä (vuosina) Kongon demokraattinen tasavalta Nigeria Venäjä (Suomi 1960) Etelä-Afrikka Botswana 40 BKT per asukas (ppp) Matala keskimääräinen elinikä Lähde: Gapminder MAAILMAN TILA TÄNÄ PÄIVÄNÄ Yllä olevassa kaaviossa näytetään maailman kehitys tulojen ja terveyden osalta. Pystysuora viiva on summittainen raja matala- ja keskituloisten maiden välillä, ja vaakasuora viiva kuvaa 65 vuoden elinikää. Kaaviosta käy ilmi, että lähes kaikissa Afrikan ulkopuolisissa maissa keskimääräinen elinikä on tällä hetkellä yli 65 vuotta ja valtaosa maista on keski- tai korkeatuloisia. On tärkeää huomata, että suurin osa maista ei ole enää köyhiä ja alikehittyneitä (vertaa viereisen kaavion tilannetta 50 vuotta sitten). Toisaalta kaaviosta näkyy selvästi, että Saharan eteläpuolinen Afrikka on jäänyt jälkeen niin terveyden kuin tulojenkin osalta. Ero Afrikan ja muun maailman välillä on huomattava. Afrikan ulkopuolella on vain kolme maata, jotka ovat 65 vuoden viivan alapuolella: Jemen (63 vuotta), Haiti (63 vuotta) ja Afganistan (61 vuotta). Afrikassa keskimääräinen elinikä ylittää 65 vuotta vain Pohjois-Afrikan maissa sekä kolmessa pienessä saarivaltiossa, jotka ovat Mauritius (73 vuotta), Kap Verde (75 vuotta) ja Seychellit (73 vuotta). Vuodesta 2000 lähtien kehitys on kulkenut parempaan suuntaan suuressa osassa Saharan eteläpuolista Afrikkaa. Suuntauksen olisi kuitenkin jatkuttava vielä vuotta, jotta Afrikka voisi nousta köyhyydestä. 24 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

25 Köyhät maat Rikkaat maat Korkea keskimääräinen elinikä Keskimääräinen elinikä (vuosina) Kiina Suomi Ruotsi, Norja Tanska, Islanti 40 Matala keskimääräinen elinikä BKT per asukas (ppp) Lähde: Gapminder ENNEN OLI TOISIN Viisikymmentä vuotta sitten maailma oli täysin erilainen. Neljä viidesosaa väestöstä asui tuolloin matalatuloisissa maissa ja ainoastaan Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Japanissa ja Australiassa keskimääräinen elinikä oli yli 65 vuotta. Suomi, joka toisen maailmansodan jälkeen oli yksi maailman nopeimmin kehittyvistä maista, oli saavuttamassa pohjoismaisia naapureitaan: maan keskimääräinen elinikä oli jo melkein 70 vuotta. Nykyään suurin osa maista on ylittänyt tason, jonka Suomi saavutti vuonna Suurin osa maista kehittyi siis myönteisesti 1960-, ja 1980-luvuilla. Afrikassa kehitys oli hitainta mutta enimmäkseen kuitenkin oikeansuuntaista. Useimmat Afrikan ulkopuoliset maat ja kymmenkunta Afrikan maata ylitti 60 vuoden keskimääräisen eliniän 1990-luvulla. Kehitys 1990-luvulla oli epätasaista. Itä-Aasiassa, Lähi-idässä ja Latinalaisessa Amerikassa terveyden taso parantui ja talous kasvoi. Useissa Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maissa talous kuitenkin romahti kommunismin luhistumisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Heikoiten pärjäsivät monet Saharan eteläpuolisen Afrikan maat. Keskimääräinen elinikä laski rajusti useissa maissa, mikä johtui osittain konflikteista ja köyhyydestä mutta pääasiassa hivin/aidsin leviämisestä. MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 25

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA T U V W X Y Z Å Ä Ö 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA I J K L M N O P Q R S A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 Maapallon väestön yli 15-vuotiaista 800 miljoonaa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Päivärahat 2016. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00

Päivärahat 2016. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00 Päivärahat 2016 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä (euro) yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Sopimusasiakkaan ulkomaanpuheluhinnasto

Sopimusasiakkaan ulkomaanpuheluhinnasto Ulkomaanpuheluhinnasto 01.01.2013 /min + pvm Afganistan 1,33 Alankomaat 0,20 Alankomaat - matkapuhelimet 0,38 Alankomaiden Antillit 1,15 Albania 0,41 Albania - matkapuhelimet 0,57 Algeria 0,41 Algeria

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2021 Kehitysyhteistyötutkimus 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 LUKUTAIDOTTOMIEN AIKUISTEN SUKUPUOLIJAKAUMA ENITEN LUKUTAIDOTTOMIA

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita F5 = aloita diaesitys = siirry eteenpäin nuolinäppäimillä

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus

Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Elämänkatsomustieto Satu Elo Ritva Tuominen Sisällys Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus...1 Elämänkatsomustieto...1 Opettajalle...4 Oppilaalle...5 1. Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Mikä kehitysmaantiede?

Mikä kehitysmaantiede? Mikä kehitysmaantiede? 1. Maapallon kehittyneisyyserot ja niiden syyt. 2. Ihmisten elämä ja valinnat köyhyyden maailmassa. 3. Maailmankauppa ja Suomen osuus siinä. 4. Mitä seuraa globalisaatiosta? 5. Kehitysmaiden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3. URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment

Lisätiedot

Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:

Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat: Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat: Maa tai alue Afganistan 56 Alankomaat 65 Albania 52 Algeria 68 Andorra 58 Angola 97 Antigua ja Barbuda 74 Arabiemiirikunnat

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Afganistanissa on käyty sisällissotaa vuodesta 1978 lähtien. Vuosien saatossa konfliktin osapuolet ovat vaihdelleet, ja siihen on osallistunut myös

Lisätiedot

VALTION MATKUSTUSSÄÄNNÖN MUKAISTEN KORVAUSTEN TARKIS- TUKSET KUSTANNUSTASON MUUTOKSET HUOMIOON OTTAEN 1.1.2009 ALKAEN

VALTION MATKUSTUSSÄÄNNÖN MUKAISTEN KORVAUSTEN TARKIS- TUKSET KUSTANNUSTASON MUUTOKSET HUOMIOON OTTAEN 1.1.2009 ALKAEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ 25.11.2008 VALTION MATKUSTUSSÄÄNNÖN MUKAISTEN KORVAUSTEN TARKIS- TUKSET KUSTANNUSTASON MUUTOKSET HUOMIOON OTTAEN 1.1.2009 ALKAEN Korvauslaji: Voimassa oleva taso Uusi taso Muutos-%

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Pakolaisuus ja auttamisen etiikka SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Kuka on pakolainen? Pakolaisen määritelmä perustuu Genevessä solmittuun YK:n

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015

TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015 MK 26.1.2015 1(2) TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015 I TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015 Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

994 Omamaa -ulkomaanpuheluhinnasto

994 Omamaa -ulkomaanpuheluhinnasto Voimassa toistaiseksi 1.1.2013 alkaen. Afganistan 93 2,36 Alankomaat 31 0,23 Alankomaat - matkapuhelinsuunnat 31 0,48 Alankomaiden Antillit 599 1,52 Alaska 1907 0,23 Albania 355 0,38 Algeria 213 0,54 Amerikan

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Matka maailman ympäri

Matka maailman ympäri Matka maailman ympäri Tervetuloa matkalle maailman ympäri! Tällä reissulla tutustut nuoriin eri puolilta maailmaa. Aloitamme kierroksemme Etelä- Euroopasta, Kreikasta. Pakolaisena Matkustimme perheemme

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Päivärahat 2006. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 30,00

Päivärahat 2006. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 30,00 Päivärahat 2006 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä, euroa yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 30,00

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

994-ulkomaanpuheluhinnasto

994-ulkomaanpuheluhinnasto Voimassa toistaiseksi 1.1.2013 alkaen Afganistan 93 2,36 Alankomaat 31 0,28 *** Alankomaiden Antillit 599 1,65 Alaska 1907 0,28 Albania 355 0,43 Algeria 213 0,59 Amerikan Samoa 684 1,65 Andorra 376 0,43

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa yläkoulut ja keskiasteen koulut UNICEF-kävely ja päivätyökeräys

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa yläkoulut ja keskiasteen koulut UNICEF-kävely ja päivätyökeräys Kaikki lapset kouluun Schools for Africa yläkoulut ja keskiasteen koulut UNICEF-kävely ja päivätyökeräys DIA 1 Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/ACP/CE/2005/fi 1 AF/ACP/CE/2005/fi 2 Seuraavien täysivaltaiset edustajat: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,

Lisätiedot

Maailmassa joka 3. minuutti kuolee lapsi tieliikenneonnettomuudessa

Maailmassa joka 3. minuutti kuolee lapsi tieliikenneonnettomuudessa Maailmassa joka 3. minuutti kuolee lapsi tieliikenneonnettomuudessa www.makeroadssafe.org Vuonna 2005 miljoonat ihmiset ja G8-ryhmän johtajat vastasivat kehotukseen saattaa köyhyys maailmasta historian

Lisätiedot

Maaseutuviraston ohjeet. Todistustaulukko Markkinatukiosasto Huhtikuu 2013

Maaseutuviraston ohjeet. Todistustaulukko Markkinatukiosasto Huhtikuu 2013 Maaseutuviraston ohjeet Todistustaulukko Markkinatukiosasto Huhtikuu 2013 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Oppaan rakenne... 3 3 Taulukko 1 vakiotuontitodistus... 4 4 Taulukko 2 vientitodistus... 4 5 Taulukko

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

994-ulkomaanpuheluhinnasto TDC Song Oy

994-ulkomaanpuheluhinnasto TDC Song Oy Kohde Suuntanumero Afganistan 93 1,68 1,68 Alankomaat 31 0,08 0,33 6 Alankomaiden Antillit 599 0,77 0,77 Alaska 1907 0,11 0,11 Albania 355 0,33 0,33 Algeria 213 0,33 0,33 Amerikan Samoa 684 0,84 0,84 Andorra

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA

KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI 9. 10.12.2015 VAASA PÄIVI CASTRÉN WÄRTSILÄ OYJ / 18 KOKO ELINKAAREN KATTAVIA VOIMARATKAISUJA Kansainvälisesti johtava kestävien

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

LIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12.2015 COM(2015) 597 final ANNEXES 1 to 5 LIITTEET asiakirjaan Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen

Lisätiedot

Valoa pakolaisleirien asukkaille

Valoa pakolaisleirien asukkaille UUTISKIRJE Valoa pakolaisleirien asukkaille Brighter Lives for Refugees -kampanjan myötä IKEA Foundation lahjoittaa jokaisesta 3.2. 29.3.2014 myydystä led-lampusta yhden euron pakolaisleirien valaisemiseen.

Lisätiedot

Katsauksia hyvinvointiin: tietämisen rajat ja mahdollisuudet

Katsauksia hyvinvointiin: tietämisen rajat ja mahdollisuudet Katsauksia hyvinvointiin: tietämisen rajat ja mahdollisuudet Juhlaesitelmä Hyvinvointikatsauksen 15-vuotisjuhlaseminaarissa Jussi Simpura Tilastojohtaja Katsaus Kokoaa tiiviiseen muotoon yhteen tietoja,

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1 100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/ACP/CE/2005/fi 1 2 von 11 100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot