MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?"

Transkriptio

1 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? Empowered lives. Resilient nations. TIETOA MAAILMAN KEHITYKSESTÄ

2 2 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

3 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 3

4 SISÄLLYS Esipuhe... 6 Huikea mahdollisuus... 9 Mitä on kehitys?...10 Miltä maailma mielestäsi näyttää?...15 Muuttuuko maailma paremmaksi?...21 Vähemmän tunnettuja saavutuksia...33 Edelleen suuria haasteita...40 Maailman kehitystavoitteet...53 Kohti tulevaa...61 Jokainen voi olla mukana rakentamassa parempaa maailmaa...70 Maiden jaottelu...74 Lisätietoa maailmanlaajuisesta kehityksestä...80 Tämän opetusmateriaalin on tuottanut YK:n kehitysohjelma UNDP. UNDP on inhimillistä kehitystä edistävä maailmanlaajuinen verkosto, joka toimii yli 170 maassa ja alueella. UNDP luo yhteistyötä eri maiden välille ja etsii paikallisia ratkaisuja globaaleihin ja kansallisiin haasteisiin yhdessä hallitusten ja kansalaisten kanssa. Se pyrkii elinolojen parantamiseen kaikkialla maailmassa. UNDP koordinoi myös vuosituhattavoitteisiin liittyvää työtä. Lisätietoa on saatavilla suomeksi osoitteessa ja ruotsiksi osoitteessa Muuttuuko maailma paremmaksi? -kirjan ensimmäinen ruotsinkielinen painos julkaistiin vuonna Tämä on kirjan seitsemäs painos, jota on päivitetty ja muokattu. Kirjan on kirjoittanut Staffan Landin (UNDP:n avustaja vuosina ) yhdessä UNDP:n Pohjoismaiden toimiston kanssa. Landin työskentelee nykyään freelancerina ja luennoi sekä kirjoittaa erityisesti kehityshaasteista. Häneen voi ottaa yhteyttä osoitteessa Sivustolla on lisäksi UNDP:n Pohjoismaiden toimiston ja Den Globala Skolan -hankkeen tuottamaa opetusmateriaalia ja harjoituksia kaikille luokkatasoille (napsauta otsikkoa Globaalikasvatus sivun päävalikossa). Muuttuuko maailma paremmaksi? on tuotettu Suomen ulkoasiainministeriön tuella. Empowered lives. Resilient nations. MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? Tietoa maailman kehityksestä Copyright: YK:n kehitysohjelma UNDP Teksti: Staffan Landin ja UNDP:n Pohjoismaiden toimisto Painoksen suunnittelu: (Ruotsissa) m a o Malin Engman AB ja (Suomessa) Milla Toro, Innocorp Oy Kuvat: UN Photo ja Tinyglobe Kansi: Ville Palonen Paino: Grano Oy, Espoo Painos: kpl. UNDP Nordic Representation Office, c/o UNU-WIDER Katajanokanlaituri 6 B, Helsinki Tilaa kirja osoitteessa: 4 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

5 »Leave no one behind and bring everyone forward.«yk:n pääsihteeri Ban Ki-moon MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 5

6 Esipuhe Saamme kuulla päivittäin uutisia sodista ja ympäristöongelmista, mutta maailmasta olisi kerrottavana myös paljon hyviä uutisia, jotka tuntuvat usein hukkuvan uutistulvaan. Peruskoulun aloittavien lasten määrä on suurempi kuin koskaan, ihmiset elävät pidempään lähes koko maailmassa ja yhä useammassa maassa vaalit järjestetään demokraattisesti. Toisaalta maiden väliset ja sisäiset kuilut syvenevät jatkuvasti ja maailmanlaajuinen kilpailu asettaa yhä kovempia vaatimuksia ihmisille ja yhteiskunnalle. Muuttuuko maailma paremmaksi? -kirjan ensimmäinen suomenkielinen painos sisältää ajankohtaisia tietoja ja tilastoja. Kirjassa pyritään esittelemään maailmanlaajuisia kehityskysymyksiä kattavasti ja helposti ymmärrettävässä muodossa. Kirjassa selitetään, miten kehitystä voidaan mitata, ja lisäksi kerrotaan seuraavan sukupolven kehitystavoitteiden suunnittelutyöstä. Uudet tavoitteet asetetaan vuonna 2015, jolloin Yhdistyneiden kansakuntien (eli YK:n) kahdeksan vuosituhattavoitteen määräaika päättyy. Kehitämme lisäksi jatkuvasti verkkosivustoa jonne tätä kirjoittaessa on koottu parikymmentä harjoitusta. Harjoitukset on laadittu Ruotsissa yhteistyössä Den Globala Skolan -hankkeen kanssa. Den Globala Skolan -verkostoon kuuluu yli opettajaa, joilla on vankka kokemus kasvatustyöstä. Olemme saaneet Ruotsissa kirjasta jatkuvasti tiedusteluja ja palautetta. Niiden perusteella kirjaa käytetään paljon ja myös arvostetaan. Ensimmäisestä vuoden 2005 painoksesta lähtien Muuttuuko maailma paremmaksi? -kirjaa ovat lukeneet kymmenettuhannet ruotsalaiset nuoret ja aikuiset kouluissa, yhdistyksissä ja opintopiireissä. Lisäksi kirja on jo käännetty islanniksi. Olemme saaneet runsaasti myönteistä palautetta erityisesti siitä, että maailma ei tosiaankaan ole niin kurja kuin voisi luulla. Eräs opettaja kirjoitti, että kirja avartaa sekä omaa että oppilaiden maailmankuvaa. Eräs toinen totesi, että kirjassa esitellään todella valaisevasti maailmanlaajuisia haasteita. Vaikka kirja alkaa melko suoraviivaisella ja yksinkertaisella kysymyksellä Muuttuuko maailma paremmaksi? tarkoituksena on, että kirja herättää lisää kysymyksiä ja keskustelua yhteisestä maailmasta ja tulevaisuudesta. Mukavia lukuhetkiä kirjan parissa ja verkossa! Camilla Brückner, UNDP:n Pohjoismaiden toimiston johtaja 6 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

7 Kuva: UN/Photo: Shehzad Noorani MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 7

8 Kuva: Pedro Adersio Redenio Canisio Ferreira Kuva: Filomena Marques de Oliveira Vasemmalta oikealle: Hopesellerin johtaja Alberto Quintão de Oliveira, Hopesellerin projektipäällikkö Pedro Redenio Adersio Canisio Ferreira, Antonio da Coceição TK ja Hopesellerin projektipäällikkö Afonso Margues Casimoro. Kuva: UNDP/Felisberta da Silva 8 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

9 Huikea mahdollisuus Itä-Timorissa nuoret rakentavat kestävää tulevaisuutta tyhjien pullojen avulla. Itä-Timor on pieni maa, missä jätteet aiheuttavat suuria ongelmia. Maassa ei ole toimivaa jätehuoltoa eikä roskaamista ja kierrättämistä koskevaa lainsäädäntöä. On kuitenkin muistettava, että maa on ollut itsenäinen vasta hieman yli kymmenen vuotta. Vesi ei ole juomakelpoista, minkä vuoksi erikokoisia tyhjiä vesipulloja on aivan kaikkialla. Ongelma on pahin pääkaupunki Dilissä. Ryhmä nuoria yliopisto-opiskelijoita on yhdessä korealaisen professorinsa ja YK:n kehitysohjelma UNDP:n kanssa aloittanut hankkeen, jossa tarkoituksena on siivota pääkaupunki ja myöhemmin koko maa. Pullo kerrallaan. Lisäksi hankkeessa tiedotetaan ihmisille ympäristökysymyksistä, annetaan nuorille johtajuuskoulutusta ja luodaan työmahdollisuuksia sekä tulonlähteitä. Tärkeintä on kannustaa nuoria ottamaan vastuuta maansa kehityksestä, kertoo professori Choi. Opiskelijat kertovat professori Choin muuttaneen koko heidän ajattelutapansa: Kurssilla aloimme ymmärtää, että me omistamme tämän maan ja olemme osa tätä maailmaa. He perustivat Hopeseller-nimisen vapaaehtoisjärjestön, joka ostaa ihmisten keräämiä tyhjiä pulloja. Pullot pestään, leikataan pieniksi paloiksi ja myydään ulkomaille kierrätysmateriaaliksi. Tuloksena on puhtaampi ympäristö, ja samalla luodaan työpaikkoja ja mahdollisuus ansaita tuloja. Työtä ja mahdollisuuksia todella tarvitaan. Noin 60 prosenttia maan 1,2 miljoonan väestöstä on alle 25-vuotiaita nuoria. Nuorista yli 60 prosenttia on työttömänä. Yli 40 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä ei ole suorittanut virallista koulutusta. Hankkeen tavoitteet ulottuvat siten puhtaampaa ja viihtyisämpää ympäristöä pidemmälle. Itä-Timor itsenäistyi vuonna 2002 ja on siitä lähtien ponnistellut voittaakseen haasteet, joita nuoren ja konflikteille alttiin kansan on ratkaistava. Korkea nuorisotyöttömyysaste voi lisätä jännitteitä ja luoda uusia konflikteja, joten nuoriin panostetaan erityisen paljon. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana hankkeessa kerättiin yli tyhjää pulloa. Nuoret yrittäjät vierailevat nyt säännöllisesti eri puolilla maata kannustamassa ja motivoimassa ihmisiä pohtimaan ympäristöasioita ja tulevaisuutta. MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 9

10 Mitä on kehitys? Miten kehitystä mitataan? Eniten autoja asukasta kohden, parhaiten koulutetut nuoret, korkein BKT asukasta kohden tai eniten rahaa valtionkassassa? Jotta voitaisiin vastata kysymykseen muuttuuko maailma paremmaksi, on ensin määriteltävä, mitä on parannettava ja kehitettävä. Onko tärkeämpää vähentää köyhyyttä vai lisätä koulutusta? Onko tärkeämpää vähentää sotia vai jakaa maapallon luonnonvarat oikeudenmukaisemmin? Tehtävää hankaloittaa se, että kehitykselle ei ole olemassa yhteistä määritelmää, josta kaikki ihmiset ja maat olisivat yksimielisiä. Joidenkin mielestä kehitystä mitataan parhaiten talouskasvun avulla, kun taas toisten mielestä raha on korkeintaan väline, jonka avulla saavutetaan elämässä oikeasti tärkeitä asioita. On kuitenkin selvää, että kaikilla ihmisillä on tiettyjä yleismaailmallisia tarpeita riippumatta siitä, missä he elävät tai paljonko heillä on rahaa. Kaikki tarvitsevat ruokaa, vettä ja asuinpaikan. Sairaat tarvitsevat sairaanhoitoa ja ehkä lääkkeitäkin, koulutus puolestaan tarjoaa sekä lapsille että aikuisille paremmat edellytykset elämään. Ilman kohtuullisesti palkattua työtä on vaikea huolehtia tärkeimmistä perustarpeista. Kehitys koostuu useista erilaisista tekijöistä. Sen vuoksi UNDP on kehittänyt inhimillisen kehityksen käsitteen (englanniksi Human Development), joka tarkoittaa sitä, että ihmisillä on mahdollisuus elää täysipainoista elämää. Olennaista on, että ihmiset voivat itse valita, mitä he elämältään haluavat. Tämä edellyttää esimerkiksi tiettyä vapautta, demokratiaa ja päätösvaltaa. UNDP on vuodesta 1990 lähtien julkaissut vuosittain Inhimillisen kehityksen raportin (Human Development Report), jossa mitataan ajankohtaisten tilastotietojen avulla inhimillistä kehitystä kaikissa maailman maissa. Kehitystä ei mitata pelkästään tulojen perusteella vaan myös koulutustasoon ja odotettavissa olevaan elinikään nähden. Tätä kutsutaan inhimillisen kehityksen indeksiksi (Human Development Index, HDI), jonka avulla pyritään muodostamaan kehityksestä monipuolisempi kuva. Kun maat asetetaan tämän indeksin mukaiseen järjestykseen, käy selvästi ilmi, että kehityksessä ei ole kysymys pelkästään tuloista ja taloudesta. 10 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

11 INHIMILLISEN KEHITYKSEN INDEKSI (HUMAN DEVELOPMENT INDEX, HDI) Inhimillisen kehityksen indeksillä (Human Development Index, HDI) mitataan maan inhimillistä kehitystä ottamalla huomioon väestön odotettavissa oleva elinikä, koulutustaso (aikuisten koulutus ja lukutaito) ja elintaso (bruttokansantulo eli BKTL henkeä kohden). Näiden kolmen tekijän avulla kullekin maalle lasketaan arvo, jota voidaan verrata muihin maihin ja eri ajanjaksoihin sen selvittämiseksi, mihin suuntaan maa kehittyy. VIISI KEHITTYNEINTÄ MAATA VUODEN 2013 INDEKSIN MUKAAN: Norja Australia Yhdysvallat Alankomaat Saksa Kuva: UN/Photo: Kibae Park VIISI VÄHITEN KEHITTYNYTTÄ MAATA VUODEN 2013 INDEKSIN MUKAAN: Niger Kongon demokraattinen tasavalta Mosambik Tšad Burkina Faso Lähde: Inhimillisen kehityksen raportti 2013 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 11

12 MITÄ ON KEHITYS? Maan vauraus ei välttämättä tarkoita sitä, että myös terveys ja koulutus ovat hyvällä tasolla. Sen vuoksi kehityskeskustelua on laajennettu indeksin ja raporttien avulla. TIETTYJÄ ASIOITA ON VAIKEA MITATA Tämän kirjan johtopäätökset perustuvat mitattaviin osa-alueisiin, joita ovat esimerkiksi keskimääräinen elinikä, tulotaso ja koulunkäynti. Muita tekijöitä, jotka myös ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä, on vaikeampi mitata. Tällaisia ovat muun muassa valinnanvapaus, demokratia, vapaus ja ihmisoikeudet. On esimerkiksi vaikea osoittaa yksiselitteisesti tilastojen avulla, että maan demokratisoituminen johtaa aina parempaan kehitykseen. Inhimillisen kehityksen edistysaskelia ja takaiskuja on koettu niin demokraattisissa maissa kuin diktatuureissakin. Ihmisoikeudet, demokratia, kulttuurillinen vapaus ja yksilönvapaus ovat itsessään ehdottoman tärkeitä tavoitteita. Niitä tarvitaan, jotta ihmiset voisivat elää elämäänsä haluamallaan tavalla. Näin on huolimatta siitä, voidaanko niiden osoittaa johtavan myös taloudelliseen kehitykseen. VÄÄRYYDET JARRUTTAVAT KEHITYSTÄ Viime aikoina sosiaalisen ja taloudellisen epäoikeudenmukaisuuden on todettu jarruttavan merkittävästi inhimillistä kehitystä, ja tutkimusten mukaan kaikki niin rikkaat kuin köyhätkin hyötyvät tasa-arvon parantumisesta. Gini-kertoimella mitataan tulojen jakautumista, ja sen avulla on osoitettu, että suuret sosiaaliset erot lisäävät yhteiskunnassa usein myös väkivaltaa. Tähän on päädytty myös muissa tutkimuksissa, mutta yhteyttä ei aina voida osoittaa yksiselitteisesti. Aikaisemmin saatavilla ei ole ollut tilastoja, jotka osoittaisivat varallisuuden ja palvelujen jakautumisen eri maissa. Varallisuuden lisääntyessä yhä useammassa tutkimuksessa on kuitenkin pantu merkille ongelmia, joita epätasa-arvo tuo tullessaan. Viime vuosina inhimillisen kehityksen raporteissa on otettu käyttöön uusia inhimillistä kehitystä mittaavia indeksejä, joissa tarkastellaan myös eroja ja epätasa-arvoa (sukupuolten välisen epätasaarvon indeksi GII ja epätasa-arvoon suhteutettu inhimillisen kehityksen indeksi IHDI). Indeksien mukaan Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Muutama vuosi sitten brittiläiset tutkijat osoittivat, että myös rikkaat kärsivät liian suurista eroista. Tutkimus perustui 21 maasta kerättyihin tilastoihin. Tutkimustuloksia esitellään Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin huomiota herättäneessä kirjassa Tasa-arvo ja hyvinvointi, jonka mukaan epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa myös rikkaat voivat huonommin ja kuolevat aikaisemmin kuin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ: MITÄ ON KEHITYS? Miten maan kehitystasoa pitäisi mitata? Voiko kehitystä ylipäätään mitata? Onko sillä merkitystä, että kaikki saavat äänestää, jos ei ole varaa koulutukseen, sairaanhoitoon tai edes ravintoon? Vaikuttavatko perusvapaudet, kuten yhdistymisvapaus ja sananvapaus, maan kehitykseen? Miten? Mikä on tärkeintä: taloudellinen kehitys, terveys vai ihmisoikeudet? Vaikuttavatko ympäristö ja ekologia ihmisten hyvinvointiin? Jos vaikuttavat, niin miten? 12 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

13 Maan vauraus ei välttämättä tarkoita sitä, että myös terveys ja koulutus ovat hyvällä tasolla. HDI- JA BKTL-LUOKITTELUN VÄLINEN ERO MAAT, JOISSA HDI ON KORKEAMPI KUIN BKTL HDI SIJOITUS BKTL SIJOITUS Australia 2 17 Uusi Seelanti 6 32 Kuuba 59 Kuuba on vasta maail- 103 Grenada 63 man 103:nneksi rikkain maa (187 maasta), 84 Georgia 72 mutta HDI-luokittelussa jo sijalla Madagaskar MAAT, JOISSA BKTL ON KORKEAMPI KUIN HDI BKTL SIJOITUS HDI SIJOITUS Qatar 1 Qatar on maailman 36 Luxemburg 6 rikkain maa, mutta HDI-luokittelussa 26 Oman 33 vasta sijalla Päiväntasaajan Guinea Botswana Angola Vaurauden (korkea BKTL) ja inhimillisen kehityksen (HDI) välillä ei aina ole selvää yhteyttä. Matalan BKTL:n maat, jotka panostavat koulutukseen ja terveydenhuoltoon, pärjäävät usein HDI-luokittelussa. Vastaavasti joissakin rikkaammissa maissa hyvinvointia ei riitä koko väestölle. Kehityksessä on kyse poliittisesta tärkeysjärjestyksestä! Lähde: Inhimillisen kehityksen raportti 2013 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 13

14 14 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

15 Miltä maailma mielestäsi näyttää? Mitä ajattelet, kun kuulet käsitteen maailmanlaajuinen kehitys, köyhyyden torjunta tai Saharan eteläpuolinen Afrikka? Kuva: UN/Photo: Martine Perret Ehkä mieleesi tulee ihmisiä maailman eri osista: iloisia lapsia koulupuvuissaan tai nälkäisiä ihmismassoja kaukaisella pakolaisleirillä. Ehkä ajattelet kasvavia suurkaupunkeja, moderneja pilvenpiirtäjiä ja liikenneruuhkia tai ehkäpä paisuvia hökkelikyliä ja vilkkaita toreja. Voit nähdä mielessäsi mielenosoittajia, jotka saavat vastaansa kyynelkaasua ja sotilaita panssarivaunuissa, tai epätoivoisia ihmisiä, jotka ovat paenneet sotaa tai katastrofeja. Maailmankuvaamme mahtuu paljon erilaisia kuvia ja ajatuksia, jotka muotoutuvat kokemusten ja tiedotusvälineiden perusteella tai voivat olla peräisin vaikkapa oppikirjoista. Mutta mitä oikeastaan tiedät nykypäivän maailmasta? MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 15

16 TESTAA TIETOSI Mitä tiedät maailmasta? 1. Missä asuu eniten köyhiä? Intiassa vai Afrikassa 2. Kuinka suuri osa maailman väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä (alle 1,25 dollarilla päivässä)? a) noin 20 prosenttia b) noin 40 prosenttia c) noin 80 prosenttia 3. Missä lapsikuolleisuus on yleisempää? a) Ranskassa vai Singaporessa b) Turkissa vai Malesiassa c) Serbiassa vai Yhdysvalloissa 4. Kuinka suuri osa maailman lapsista aloittaa koulunkäynnin? a) 50 prosenttia b) 70 prosenttia c) 90 prosenttia 5. Mikä on odotettavissa oleva elinikä maailmassa? a) noin 50 vuotta b) noin 60 vuotta c) noin 70 vuotta 6. Kuinka suuri osa maailman kansanedustajista on naisia? a) noin 10 prosenttia b) noin 20 prosenttia c) noin 40 prosenttia 7. Kuinka suurella osalla maailman väestöstä on saatavilla puhdasta vettä? a) lähes 50 prosentilla b) lähes 70 prosentilla c) lähes 90 prosentilla 16 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

17 OIKEAT VASTAUKSET: 1. Tätä kirjaa kirjoitettaessa oikea vastaus on: Afrikassa. Kun maailmanlaajuinen vertailu tehtiin edellisen kerran vuonna 2010, Intiassa oli enemmän äärimmäisessä köyhyydessä eläviä ihmisiä (430 miljoonaa) kuin Afrikassa (414 miljoonaa). Äärimmäisen köyhyyden raja on 1,25 dollaria päivässä. Maailmanpankin mukaan yli sata miljoonaa intialaista on sittemmin päässyt pois äärimmäisestä köyhyydestä. Afrikassa äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä sen sijaan kasvaa nopeasta talouskasvusta huolimatta. 2. Maailmanpankin viimeisimpien, vuoden 2010 tietojen mukaan äärimmäinen köyhyys on vähentynyt maailmassa noin 43 prosentista vajaaseen 21 prosenttiin vuosina Näin ollen noin 1,2 miljardia ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. 3. Ranskassa on korkeampi lapsikuolleisuus kuin Singaporessa. Turkissa on lähes kolme kertaa korkeampi lapsikuolleisuus kuin Malesiassa. Yhdysvalloissa on hieman korkeampi lapsikuolleisuus kuin Serbiassa. 4. Tänä päivänä yhdeksän kymmenestä lapsesta aloittaa peruskoulun (lähes 90 %). Määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Silti lähes 57 miljoonalla lapsella ei edelleenkään ole mahdollisuutta käydä koulua. 5. Maailman keskimääräinen elinikä vuonna 2012 oli noin 70 vuotta, ja se nousee edelleen. Maailman eri osien välillä on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi Suomessa keskimääräinen elinikä on 81 vuotta mutta Angolassa vain 51 vuotta. 6. Vaikka tilanne on parantunut, edelleen vain 20 prosenttia maailman kansanedustajista on naisia. 7. Tänä päivänä lähes yhdeksällä kymmenestä (89 %) on saatavilla puhdasta juomavettä. Vuonna 1990 osuus oli 77 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että niiden ihmisen osuus, joilla ei ole puhdasta juomavettä, on puolittunut. Lähteet: YK:n vuosituhattavoitteiden seurantaraportti (The Millennium Development Goals Report 2013), YK:n vuosituhattavoitteiden tietopalvelu (Millennium Development Goals Database), YK:n väestörahasto UNFPA, Inhimillisen kehityksen raportti 2013, Maailmanpankki ja OECD. MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 17

18 MILTÄ MAAILMA MIELESTÄSI NÄYTTÄÄ? MAAILMA ON LUULTUA PAREMPI Suomen ulkoasiainministeriö tilasi Taloustutkimus Oy:ltä vuonna 2013 tutkimuksen, jossa kysyttiin tuhannelta suomalaiselta heidän näkemyksiään maailman tilasta. Tulos oli masentava. Tutkimuksen mukaan keskivertosuomalainen uskoo, että maailma on todellista kurjempi ja että useat kehitysmahdollisuudet on yksinkertaisesti jätetty hyödyntämättä. Enemmistö (78 %) uskoi, että alle puolet kehitysmaiden lapsista käy koulua. Lähes kukaan ei tiennyt, että itse asiassa koulunkäynnin aloittaa yhdeksän kymmenestä lapsesta. Lisäksi todellisuudessa runsaat 80 prosenttia osaa lukea ja kirjoittaa ainakin välttävästi. Heikoimmat tiedot suomalaisilla oli siitä, mihin suuntaan maailma kehittyy. Peräti 68 prosenttia vastaajista uskoi, että äärimmäisessä köyhyydessä elää nyt enemmän ihmisiä kuin vuonna Todellisuudessa tilanne on päinvastainen: Maailmanpankin tuoreet tilastot osoittavat, että köyhyys on jo puolittunut maailmassa vuoden 1990 tasoon nähden. Tämä osatavoite saavutettiin siis jo useita vuosia ennen vuoden 2015 määräaikaa. Taloustutkimuksen kysely osoittaa kuitenkin samalla, ettei taloudellinen taantuma ole vaikuttanut suomalaisten haluun auttaa: 80 prosenttia suhtautuu kehitysyhteistyöhön myönteisesti. MIKSI KUVA ON VINOUTUNUT? On vaikea osoittaa, miksi maailmankuvamme eroaa niin paljon todellisuudesta. Syiden selvittämiseksi olisi tutkittava pidemmältä ajalta, mitkä lähteet vaikuttavat eniten maailmankuvan muodostumiseen. On selvää, että tiedotusvälineiden uutisointitavalla on paljon merkitystä. Sanomalehdet, radio ja tv ovat tavallisesti olleet tärkeimmät maailmankuvaa muokkaavat lähteet. Sodat, kohtalokkaat vaalit ja katastrofit saavat»internetin ansiosta saatavilla on kuitenkin enemmän vaihtoehtoisia uutislähteitä.«aikaan suurempia otsikoita kuin pitkäjänteiset kehityssuuntaukset, kuten se, että yhä useampi lapsi aloittaa peruskoulun tai että yhä useamman saatavilla on puhdasta vettä. Tämä vaikuttaa luonnollisesti maailmankuvaamme. Uutisraporttien taustalla on jo pitkään toiminut muutama suuri uutistoimisto, kun taas ulkomaankirjeenvaihtajien määrä on vähentynyt. Uutisointi on entistä virtaviivaisempaa, sillä toimitukset turvautuvat suurelta osin samojen lähteiden, kuten kansainvälisen uutismedian tuottamaan materiaaliin. Internetin ansiosta saatavilla on kuitenkin enemmän vaihtoehtoisia uutislähteitä. Maailmankuvan ja todellisuuden eroja voidaan selittää myös muilla tavoilla. Esimerkiksi avustusjärjestöjen ja keräyskampanjoiden välittämä kuva maailmasta on usein yhtä kärsimystä ja täynnä ongelmia, sillä tarkoituksena on kerätä rahaa tilanteen parantamiseksi. Myös omat ennakkokäsityksemme voivat vaikuttaa siten, että tiedostamatta suodatamme pois tiedon, joka ei vastaa maailmankuvaamme. Osaltaan asiaa selittää varmasti myös se, miten opetus kouluissa on järjestetty ja mitä opetusvälineitä käytetään. Muita vaikuttavia tekijöitä voivat olla poliittiset näkemykset ja kulttuuri. 18 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

19 VOIKO VINOUTUNEESTA MAAILMANKUVASTA OLLA HAITTAA? Onko sillä väliä, jos uskomme todellista suuremman osan maailmasta kärsivän köyhyydestä ja nälänhädästä? Sillä on väliä. On olemassa useita syitä siihen, miksi on tärkeää saada tietoa saavutuksista eikä liioitella ongelmia. Joitakin näistä syistä kuvataan jäljempänä. VASTOINKÄYMISET LAMAUTTAVAT Jos emme saa tietää parannuksista, on helppo ajatella, ettei nälänhätää ja köyhyyttä ole edes mahdollista vähentää eikä maailmaa muuttaa. Tämä voi johtaa toivottomuuden tunteeseen: miksi pitäisi edes yrittää muuttaa maailmaa, jos sillä ei ole vaikutusta? Jos sitä vastoin tiedämme, että monet Saharan eteläpuolisen Afrikan maista ovat onnistuneet pysäyttämään vakavan hiv-epidemian, on selvää, että oikeanlaisella politiikalla ja ulkoisella avulla myös muut maat voivat onnistua siinä. Tällöin on mielekkäämpää edistää muutosta. Suomessa on viime vuosina yleistynyt uudenlainen avustustyötä koskeva arvostelu, joka perustuu siihen uskomukseen, että Suomi on syytänyt rahaa Afrikkaan eikä mikään ole silti muuttunut. Jos tämä olisi totta, olisi avustustyö tietenkin lopetettava heti. Totuus kuitenkin on, että tilanne on parantunut huomattavasti, myös Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. SAAVUTUKSISTA VOIDAAN OPPIA Jotta merkittävästi edistyneiden maiden kokemuksia voitaisiin hyödyntää, on ensin tunnistettava tämä edistys. Ilman kattavia tietoja on vaarana, että vedetään vääriä johtopäätöksiä. Kaikilla alueilla, kaikilla aloilla ja kaikentyyppisissä maissa on esimerkkejä saavutuksista. Jokaisen maan ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. On otettava oppia niiltä, jotka ovat jo onnistuneet. EDISTYMINEN EI VIELÄ RIITÄ Äärimmäisen köyhyyden vähentämistavoitteissa on edistytty, mutta työtä on vielä paljon. Vaikka maailma on monella tapaa parempi kuin useimmat luulevat, edistyminen ei milloinkaan saa johtaa siihen, että lopetetaan uurastus ja ajatellaan, että maailma on nyt valmis ja oikeudenmukainen. Seuraavassa luvussa kuvataan joitakin haasteita, joita maailmassa on edelleen ratkaisematta. KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ: MITEN MAAILMANKUVASI ON MUODOSTUNUT? Mieti tarkasti kaikkia mieleesi tulevia tiedonlähteitä. Pohdi sen jälkeen, miksi nämä tiedonlähteet kuvaavat maailmaa omalla tavallaan. Miten maailmasta voi saada toisenlaisen kuvan? Mistä voi löytää vaihtoehtoisia tiedonlähteitä? MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 19

20 20 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

21 Muuttuuko maailma paremmaksi? Onko maailmassa parempi vai huonompi elää nyt kuin 10, 30 tai 50 vuotta sitten? Kuva: UN/ Logan Abassi Kysymykseen siitä, kehittyykö maailma oikeaan suuntaan, on mahdotonta vastata yksinkertaisesti kyllä tai ei. Vastaus riippuu siitä, miten kysymyksen tulkitsee ja kenelle sen esittää. Monet vastaavat, että maailma ei ole koskaan ollut parempi paikka elää kuin nyt. Peruskoulun aloittavien lasten ja luku- ja kirjoitustaitoisten määrä on suurempi ja köyhien osuus puolestaan pienempi kuin koskaan aikaisemmin. Puhumattakaan siitä, että yli viisivuotiaiksi elävien lasten osuus on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Toiset sanovat, että maailma ei milloinkaan ole ollut niin epäoikeudenmukainen kuin nyt. Köyhimpien ja rikkaimpien väliset erot ovat suurimmillaan ja ongelmat vain kasvavat tietyissä osissa maailmaa. Näin on siitä huolimatta, että maapallolla ei koskaan ole ollut näin paljon resursseja jaettavana. Tosiasiassa molemmat ovat oikeita näkemyksiä. Maailma muuttuu koko ajan paremmaksi monilla tärkeillä alueilla. Kehitys ei kuitenkaan ole tarpeeksi nopeaa ja ennen kaikkea kaikkien tilanne ei parane. Köyhimmät kärsivät pahiten ilmastonmuutoksesta, josta ovat vastuussa pääasiassa kehittyneet maat ja joka uhkaa vesittää monet jo saavutetut edistysaskeleet. Tässä luvussa käydään läpi viime vuosikymmenten kehityssuuntauksia. MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 21

22 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? TILASTOJEN YMMÄRTÄMINEN JA KEHITYKSEN MITTAAMINEN Kuten on jo todettu, joskus voi olla vaikea löytää oikeita tietoja ja luotettavia tilastoja. Kaikki maailmanlaajuiset viralliset tilastotiedot ovat vain arvioita, minkä vuoksi tietoihin sisältyy tietty virhemarginaali. Tietyissä maissa, joissa on jo pitkään tehty mittauksia ja pidetty väestörekisteriä, virhemarginaali on usein hyvin pieni. Sodan runtelemissa maissa, joissa ei ole ajan tasalla olevaa väestölaskentaa eikä erilaisia kuolinsyitä tilastoida, virhemarginaali voi kuitenkin olla suurempi. Monipuolisilla mittauksilla, hyvillä ja luotettavilla menetelmillä sekä kertomalla avoimesti lähteistä, tutkimusmenetelmistä ja dokumentoinnista tutkijat ja tilastotieteilijät pääsevät lähemmäksi totuutta ja virhemarginaali kutistuu. Vain luotettavien tietojen avulla voidaan saada todenmukainen kuva maailmasta ja vain todenmukaisen maailmankuvan avulla voidaan ymmärtää, mitä päätöksiä kehitys edellyttää. Tässä kirjassa käytämme vain kaikkein parhaimpia ja luotettavimpia lähteitä. Usein tiedot ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä tai Maailmanpankilta. Joillakin osa-alueilla luotettavimpia tietoja tarjoavat muut järjestöt ja säätiöt. Esimerkiksi ruotsalainen SIPRI-instituutti laatii maailmanluokan tilastoja aseteollisuudesta, ja ruotsalainen Gapminder-säätiö puolestaan hyödyntää useita virallisia lähteitä ja kokoaa niiden avulla pidempiä ja kattavampia aikakuvauksia. KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ: Miksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kehitystaso on niin paljon alhaisempi kuin muualla maailmassa? Miten on mahdollista, että joissain maissa on suhteellisesti korkea tulotaso mutta kuitenkin matala odotettavissa oleva elinikä? 22 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

23 Kuva: UN Photo Kibae Park MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 23

24 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? Köyhät maat Rikkaat maat Vietnam Kiina Suomi 2012 Korkea keskimääräinen elinikä Keskimääräinen elinikä (vuosina) Kongon demokraattinen tasavalta Nigeria Venäjä (Suomi 1960) Etelä-Afrikka Botswana 40 BKT per asukas (ppp) Matala keskimääräinen elinikä Lähde: Gapminder MAAILMAN TILA TÄNÄ PÄIVÄNÄ Yllä olevassa kaaviossa näytetään maailman kehitys tulojen ja terveyden osalta. Pystysuora viiva on summittainen raja matala- ja keskituloisten maiden välillä, ja vaakasuora viiva kuvaa 65 vuoden elinikää. Kaaviosta käy ilmi, että lähes kaikissa Afrikan ulkopuolisissa maissa keskimääräinen elinikä on tällä hetkellä yli 65 vuotta ja valtaosa maista on keski- tai korkeatuloisia. On tärkeää huomata, että suurin osa maista ei ole enää köyhiä ja alikehittyneitä (vertaa viereisen kaavion tilannetta 50 vuotta sitten). Toisaalta kaaviosta näkyy selvästi, että Saharan eteläpuolinen Afrikka on jäänyt jälkeen niin terveyden kuin tulojenkin osalta. Ero Afrikan ja muun maailman välillä on huomattava. Afrikan ulkopuolella on vain kolme maata, jotka ovat 65 vuoden viivan alapuolella: Jemen (63 vuotta), Haiti (63 vuotta) ja Afganistan (61 vuotta). Afrikassa keskimääräinen elinikä ylittää 65 vuotta vain Pohjois-Afrikan maissa sekä kolmessa pienessä saarivaltiossa, jotka ovat Mauritius (73 vuotta), Kap Verde (75 vuotta) ja Seychellit (73 vuotta). Vuodesta 2000 lähtien kehitys on kulkenut parempaan suuntaan suuressa osassa Saharan eteläpuolista Afrikkaa. Suuntauksen olisi kuitenkin jatkuttava vielä vuotta, jotta Afrikka voisi nousta köyhyydestä. 24 MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI?

25 Köyhät maat Rikkaat maat Korkea keskimääräinen elinikä Keskimääräinen elinikä (vuosina) Kiina Suomi Ruotsi, Norja Tanska, Islanti 40 Matala keskimääräinen elinikä BKT per asukas (ppp) Lähde: Gapminder ENNEN OLI TOISIN Viisikymmentä vuotta sitten maailma oli täysin erilainen. Neljä viidesosaa väestöstä asui tuolloin matalatuloisissa maissa ja ainoastaan Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Japanissa ja Australiassa keskimääräinen elinikä oli yli 65 vuotta. Suomi, joka toisen maailmansodan jälkeen oli yksi maailman nopeimmin kehittyvistä maista, oli saavuttamassa pohjoismaisia naapureitaan: maan keskimääräinen elinikä oli jo melkein 70 vuotta. Nykyään suurin osa maista on ylittänyt tason, jonka Suomi saavutti vuonna Suurin osa maista kehittyi siis myönteisesti 1960-, ja 1980-luvuilla. Afrikassa kehitys oli hitainta mutta enimmäkseen kuitenkin oikeansuuntaista. Useimmat Afrikan ulkopuoliset maat ja kymmenkunta Afrikan maata ylitti 60 vuoden keskimääräisen eliniän 1990-luvulla. Kehitys 1990-luvulla oli epätasaista. Itä-Aasiassa, Lähi-idässä ja Latinalaisessa Amerikassa terveyden taso parantui ja talous kasvoi. Useissa Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maissa talous kuitenkin romahti kommunismin luhistumisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Heikoiten pärjäsivät monet Saharan eteläpuolisen Afrikan maat. Keskimääräinen elinikä laski rajusti useissa maissa, mikä johtui osittain konflikteista ja köyhyydestä mutta pääasiassa hivin/aidsin leviämisestä. MUUTTUUKO MAAILMA PAREMMAKSI? 25

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA T U V W X Y Z Å Ä Ö 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA I J K L M N O P Q R S A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 Maapallon väestön yli 15-vuotiaista 800 miljoonaa

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Project SIerra, A Family and a Future

Project SIerra, A Family and a Future Project SIerra, A Family and a Future Soroptimist International ja Hope and Homes for Children -järjestöjen nelivuotinen yhteistyöprojekti 2007 2011. Sierra Leone perustietoja Pinta-ala: 71 740 km² Asukasluku:

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Päivärahat 2016. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00

Päivärahat 2016. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00 Päivärahat 2016 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä (euro) yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA 10 FAKTAA LUKUTAIDOSTA I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A B C D E F G H 1. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista 1 LUKUTAIDOTTOMIEN AIKUISTEN SUKUPUOLIJAKAUMA ENITEN LUKUTAIDOTTOMIA

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Reilun kaupan aarrejahti tuli kaupunkiin tervetuloa mukaan!

Reilun kaupan aarrejahti tuli kaupunkiin tervetuloa mukaan! Oppilaan materiaali 1/7 Reilu kauppa on olemassa, jotta kaikilla maailman ihmisillä, myös kehitysmaissa, olisi mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään. Reilua kauppaa tarvitaan myös siksi, että lapsilla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

N:o Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita

N:o Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita N:o 667 1863 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita, kuitenkin lukuun ottamatta kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia,

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Mikä kehitysmaantiede?

Mikä kehitysmaantiede? Mikä kehitysmaantiede? 1. Maapallon kehittyneisyyserot ja niiden syyt. 2. Ihmisten elämä ja valinnat köyhyyden maailmassa. 3. Maailmankauppa ja Suomen osuus siinä. 4. Mitä seuraa globalisaatiosta? 5. Kehitysmaiden

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä 2 4/14/2016 [Presentation name / Author] Koulutuksen kehitys Strategisten kompetenssien kuvaaminen Osaamisen hallinta 3 14.4.2016 [Presentation name

Lisätiedot

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS:

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: KEHITYKSEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 29. syyskuuta 2004 PISPALAN ROTVALLI UUTISET

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita,

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, N:o 338 965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Näkökulmia köyhyyteen

Näkökulmia köyhyyteen Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

994-ulkomaanpuheluhinnasto

994-ulkomaanpuheluhinnasto Voimassa toistaiseksi 1.1.2013 alkaen Afganistan 93 2,36 Alankomaat 31 0,28 *** Alankomaiden Antillit 599 1,65 Alaska 1907 0,28 Albania 355 0,43 Algeria 213 0,59 Amerikan Samoa 684 1,65 Andorra 376 0,43

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Millaisessa maailmassa haluamme elää - vuoden 2015 jälkeen? 26/4/2013

Millaisessa maailmassa haluamme elää - vuoden 2015 jälkeen? 26/4/2013 Millaisessa maailmassa haluamme elää - vuoden 2015 jälkeen? 26/4/2013 Mikä Post 2015? Vuosituhattavoitteet sovittiin 2000 ja niiden määräaika umpeutuu 2015 2 Kevätkokousseminaari / Aino Pennanen Vuosituhattavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

LIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12.2015 COM(2015) 597 final ANNEXES 1 to 5 LIITTEET asiakirjaan Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot