Jori Leskinen BIOPOHJAISET LIIKENTEEN POLTTONESTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jori Leskinen BIOPOHJAISET LIIKENTEEN POLTTONESTEET"

Transkriptio

1 Jori Leskinen BIOPOHJAISET LIIKENTEEN POLTTONESTEET Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Työn nimi: Jori Leskinen Biopohjaiset liikenteen polttonesteet Päivämäärä: Sivumäärä: 27 Työn ohjaaja: Työn valvoja: Prof Ulla Lassi TrT Tauno Kuokkanen Biopolttoaineet ovat biomassasta tuotettuja polttoaineita. Biomassaa saadaan eloperäisistä kasveista, jotka kasvaessaan sitovat hiilidioksidia saman määrän, jonka palaessaan vapauttavat. Ilmastonmuutoksen on todettu johtuvan osittain liikenteen ja teollisuuden hiilidioksidipäästöistä. Liikennemäärät ovat kasvussa, ja fossiilisia polttoaineita käyttävät liikennevälineet tuottavat suuren määrän ilmaan vapautuvasta hiilidioksidista, mikä on johtanut biopolttoaineiden tuotantoprosessien kehittämisen voimakkaaseen kasvuun. Työ toimii osana SusFu- Flex-projektia. Projekti on Suomen Akatemian rahoittama tutkimus, jonka tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja biopolttoaineiden tuotantoon. Työn tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia tuottaa selluloosapohjaisesta biomassasta happohydrolyysin avulla sokeria biobutanolin raaka-aineeksi sekä sokerin prosessointi edelleen biobutanoliksi. Biobutanoli on polttoaineeksi erinomaisesti soveltuva alkoholi, jonka kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet ovat lähellä bensiinin vastaavia ominaisuuksia. Selluloosan happohydrolyysikokeet suoritettiin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kemian laboratoriossa laboratoriomittakaavassa. Kokeissa käytettyjä raaka-aineita saatiin UPM Kymmene Pietarsaaren tehtailta. Avainsanat: biopolttoaine, biomassa, biobutanoli, happohydrolyysi, selluloosa

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree programme in Chemical Engineering ABSTRACT Author: Name of thesis: Jori Leskinen Liquid Fuels from Biomass for Transportations Date: 10 April 2008 Pages: 27 Instructor: Supervisor: Ulla Lassi Tauno Kuokkanen Biofuels are fuels produced from biomass. Biomass refers to living and recently dead biological materials, which use the same amount of carbon dioxide when growing as they release when burning. The global warming is claimed to be a result from carbon dioxide emissions caused by transportations and industry. The amount of transportations is constantly growing and vehicles using fossil fuels produce a large amount of carbon dioxide releasing it to the atmosphere, which has increased the research of biofuel processes. This thesis is a part of the SusFuFlex-project, which is a research financed by the Finnish Academy. The objective of the SusFuFlex-project is to find new processes to produce biofuels. The objective of the thesis was to research possibilities to produce glucose, as a raw material of biobutanol, from cellulosic biomass by an acid hydrolysis of cellulose, and production of biobutanol from glucose. Biobutanol is an alcohol that has almost the similar chemical and physical attributes to the traditional gasoline. Therefore, biobutanol would be an excellent biofuel. The experiments of the acid hydrolysis of cellulose were made in the chemical laboratory of Central Ostrobotnia University of Applied Sciences in a laboratory scale. Raw materials used in the experiments were obtained from UPM-Kymmene Pietarsaari Mill. Key words: biofuel, biomass, biobutanol, acid hydrolysis, cellulose

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1 2 PERINTEISET NESTEMÄISET LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEET Yleistä Biodiesel Bioetanoli 7 3 BIOBUTANOLI Yleistä Biobutanoli polttoaineena 10 4 SOKERIN TUOTTAMINEN Raaka-aineet Selluloosa Hake Suoritetut kokeet Selluloosan happohydrolyysi Hakkeen happohydrolyysi Yhteenveto hydrolyysikokeiden tuloksista 19 5 BIOBUTANOLIN TUOTTO KEMIALLISILLA MENETELMILLÄ 20 6 BIOBUTANOLIN TUOTTO FERMENTOIMALLA 22 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 24 LÄHTEET 26

5 1 1 JOHDANTO Ilmastonmuutos ja sen aiheuttama ilmaston lämpeneminen, ovat saaneet Euroopan Unionin päättäjät kiirehtimään vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöönottoa. Energian tuotannosta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen lisäksi Euroopan parlamentti on kiinnittänyt erityistä huomiota liikenteestä muodostuviin päästöihin. EU:n asettaman direktiivin (Direktiivi 2003/30/ EU) mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista on oltava 5,75 % vuoden 2010 loppuun mennessä ja 10 % vuoden 2020 loppuun mennessä. Lisäksi parlamentti on asettanut tavoitteeksi pienentää EU:n alueella myytävien uusien autojen hiilidioksidipäästöt 120 grammaan kilometriä kohti vuoteen 2012 mennessä. (Euroopan parlamentti 2007.) Tavoitteet ovat erittäin haastavia ja vaativat fossiilisten polttoaineiden käytön osittaista korvaamista esim. biopolttoaineilla. Ilmaston lämpenemistä nopeuttavien hiilidioksidipäästöjen lisäksi fossiilisten polttoaineiden käytön rajoittamista tukee myös se, että maailman raakaöljyvarannot ovat rajalliset ja ovat jo ehtymässä. Yhdysvaltain energiaministeriön tilaama selvitys, niin sanottu Hirschin raportti, ennakoi öljyvarojen ehtymisen aiheuttavan polttoainekriisin, josta seuraa jopa kahdenkymmenen vuoden lama. (Rantanen 2006.) Suomessa on herätty biopolttoaineiden käyttöönottoon hieman myöhemmin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Saksa ja Ranska ovat maailman johtavia biodieselin tuottajia. Saksassa biodieselin jakelu toimii jo niin hyvin, että sitä saa 700:ltä huoltoasemalta (Juva 2006, 4.) Ruotsissa taas on keskitytty pääasiassa Brasiliasta tuotavaan bioetanoliin. Myös Suomessa on lisätty merkittävästi biopolttoaineiden tuotannon kehittämistä. Neste Oil, jonka tavoitteena on nousta maailman johtavaksi biodieselin tuottajaksi, tuottaa ns. toisen sukupolven biodieseliä eläin- ja kasvirasvoista (Neste Oil 2006, 6.) Biodieselin lisäksi tavalliselle bensiinillekin on pyritty löytämään korvaava polttoaine. Energiayhtiö St1 Biofuels Oy on avannut ensimmäisen bioetanolintuotantolaitoksen Etelä-Suomeen. Tuotanto perustuu VTT:n kehittämään ja patentoimaan prosessiin, jolla etanolia valmistetaan kotimaisessa elintarviketeollisuudessa syntyvistä jätteistä niiden syntypaikalla. (St1. Lehdistötiedote 2006.) Ilmastonmuutos ja sen yhdistäminen hiilidioksidipäästöihin ovat olleet pääasiallisena syynä useille tutkimus- ja kehitysprojekteille, joissa on etsitty vaihtoehtoisia polttoaineita fos-

6 2 siilisten polttoaineiden korvaamiseksi. Suurelta osin biopolttoaineiden tuotannossa sekä tutkimuksessa ja kehityksessä on keskitytty biodieseliin ja etanolin tai metanolin käyttämiseen polttoaineena tai bensiinin joukkoon sekoitettuna. SusFuFlex eli New, innovative and Sustainable Transportation Fuels (Uudet, innovatiiviset ja kestävät liikenteen biopolttoaineet) on Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen ( ) kansainvälinen tutkimushanke, jossa tutkitaan mahdollisuuksia tuottaa uudenlaisia biopolttoaineita liikenteen polttoaineiksi. Tämä opinnäytetyö on osa projektia, jonka tavoitteena on löytää uusia mahdollisuuksia tuottaa biopolttoaineita selluloosapohjaisesta biomassasta. Työssä keskitytään erityisesti selvittämään sitä, millaisilla prosesseilla olisi mahdollista pilkkoa puun sisältämä selluloosa glukoosiksi ja prosessoida glukoosista edelleen raskaampia alkoholeja ja alkoholiseoksia, tässä tapauksessa butanoliksi tai pentanoliksi. Näistä vaihtoehdoista biobutanoli näyttäisi soveltuvan hyvin bensiiniä korvaavaksi biopolttoaineeksi fysikaalisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan.

7 3 2 PERINTEISET NESTEMÄISET LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEET 2.1 Yleistä Biopolttoaineet ovat biomassasta valmistettuja polttoaineita. Biomassaa saadaan eloperäisistä kasveista, jotka kasvaessaan sitovat ilmakehästä hiilidioksidia saman määrän, minkä ne palaessaan vapauttavat. Biopolttoaineet kuuluvat uusiutuviin energianlähteisiin ja vähentävät etenkin hiilidioksidipäästöjen määrää. (Rantanen 2006) Tässä työssä on tarkasteltu biobutanolin lisäksi biodieseliä ja bioetanolia, jotka ovat yleisimmin käytetyt nestemäiset liikenteen biopolttoaineet. Biodieselin osalta tarkastellaan Neste Oil:n niin kutsuttua toisen sukupolven biodieseliä ja sen tuotantoprosessia. Työssä esitellään myös St1 Biofuels Oy:n innovatiivinen bioetanolin tuotantokonsepti. 2.1 Biodiesel Biodiesel on käytetyin biopolttoaine Euroopassa, ja dieselmoottorilla toimivien autojen myynti on viime aikoina kasvanut voimakkaasti etenkin Keski-Euroopassa. Raakaöljyn hinta on jatkanut nousuaan, ja vähän polttoainetta kuluttavat dieselajoneuvot on todettu hyväksi vaihtoehdoksi bensiiniä polttoaineena käyttävien autojen tilalle. (Stade & Siitonen 2006, 3.) Biodieselin eduksi taistelussa biopolttoaineiden markkinaosuuksista voidaan todeta sen melko yksinkertainen ja edullinen valmistusprosessi. Biodieseliä voidaan valmistaa kasvirasvoista ja lähes kaikista eläinrasvoista. Lisäksi biodieseliä voidaan käyttää myös öljylämmitteisten asuntojen öljykattiloissa. Biodieselin käyttö aiheuttaa kuitenkin ongelmia kylmissä olosuhteissa heikon kylmäkäynnistystoimivuuden vuoksi eikä se sellaisenaan toimi ajoneuvon moottorissa. Siksi sitä käytetäänkin useimmiten sekoitettuna perinteisen fossiilisista lähteistä jalostetun dieselin kanssa. Biodiesel on myös vahingollinen nykyisissä moottoreissa käytettäville tiivisteille, ja ne kuluvat nopeasti. Nykyisin autoteollisuudessa kuitenkin otetaan tämä seikka huomioon ja tiivistemateriaaleja on uusittu. Dieselmoottorien suurin ongelma ovat suuret pienhiukkasten, hiilivetyjen ja typpioksidien päästöt,

8 4 eikä biodieselin käyttö poista tätä ongelmaa. Uuden sukupolven biodieselin on kuitenkin toivottu pienentävän näitä päästöjä. Lisäksi hiukkaspäästöjen pienentämiseksi myös autoteollisuudelta vaaditaan vahvaa panostusta pakokaasujen hiukkassuodattimien kehittämiseen. Dieselautojen määrän kasvaessa hiukkaspäästötkin kasvavat, ja etenkin suurissa kaupungeissa tämä näkyy ilmanlaadun heikkenemisenä. (Stade & Siitonen 2006, 8.) Ensimmäisen sukupolven biodieseliä eli rypsimetyyliesteriä (RME) käytetään jo melko laajasti Keski-Euroopassa. Suomessa Neste Oil on käynnistämässä Porvoon jalostamolla toisen sukupolven biodieseliä tuottavan laitoksen (Neste Oil 2006.) Polttoainetta on tarkoitus kehittää kaikilta osin paremmin Suomen olosuhteissa toimivaksi. Neste Oil on solminut Stora Enson kanssa yhteistyösopimuksen, jonka myötä Varkauden paperitehtaan yhteyteen valmistuu koelaitos, missä kehitetään uusia puupohjaisen biodieselin tuotantotapoja (Neste Oil Oyj 2007.) Kesällä 2007 Neste Oil käynnisti Porvoon jalostamolla ensimmäisenä öljy-yhtiönä maailmassa biodieselin tuotannon raaka-aineen vetykäsittelyyn perustuvalla prosessilla. Tämän uuden luonnon rasvoista valmistetun NExBTL-polttoaineen (Next Generation Biomass to Liquid) ominaisuudet ovat kilpailukykyiset hiilivetypohjaisiin polttoaineisiin verrattuna. Kilpailukykyisten ominaisuuksien lisäksi NExBTL-polttoaineen raaka-aineena voidaan käyttää kaikentyyppisiä kasviöljyjä ja eläinrasvoja, mikä mahdollistaa raaka-aineen valikoimisen saatavuuden mukaan ja tekee polttoaineen tuottamisesta kannattavampaa. Erinomaiset, jopa perinteisen dieselin veroiset, käyttöominaisuudet mahdollistavat puhtaan biodieselin käytön polttoaineena. (Stade & Siitonen 2006, 7.) NExBTL-prosessi on kaksivaiheinen prosessi, jossa raaka-aineista valmistetaan kuvion 1 mukaisesti keskitislettä eli alueella C kiehuvaa hiilivetyseosta. Ensimmäisessä vaiheessa rasvahapot hydrataan n-parafiineiksi ja toisessa vaiheessa n-parafiinit isomeroidaan haaraketjuisiksi parafiineiksi. (Aalto, Piirainen & Kiiski 1997.)

9 5 Raaka-aineet Palmuöljy Rasva/Tali Soijaöljy Rypsiöljy Kemikaalit H 3 PO 4 (75 %) NaOH (50 %) H 2 O Vedyn syöttö ESIKÄSITTELY VETYKÄSITTELY Rasvahapot n-parafiineiksi Liete Öljy/Rasva Vesi Fosfori Typpi Metallit (Fe, Ca, Mg) Vedyn syöttö ISOMEROINTI N-parafiinit haaroittuneiksi parafiineiksi Hapan vesi Polttokaasut STABILOINTI NEXBTL- KOMPONENTIT Bensiinikomponentit Kaasut KUVIO 1. NExBTL-biodieselin kaksivaiheisen tuotantoprosessin lohkokaavio (Aalto, Piirainen & Kiiski 1997.) Esikäsittelyssä raaka-aineesta pääasiassa poistetaan epäpuhtauksia fosforihapon, natriumhydroksidin ja veden avulla. Esikäsittelystä saatava liete, joka sisältää öljyä, rasvaa, fosforia, typpeä ja metalleja, ohjataan välisäiliöihin. Tämän jälkeen liete syötetään jatkuvatoimisesti prosessin ensimmäiseen vaiheeseen, jossa rasvahapot vetykäsittelyn avulla

10 6 muunnetaan n-parafiineiksi lämpötilan ollessa C ja paineen 50 bar. Ensimmäisessä vaiheessa käytetään myös rikinpoistokatalyyttejä. Vetykäsittelyn avulla biodieselin setaaniluku saadaan korkeaksi. Setaanilukua käytetään kuvaamaan dieselpolttoaineen syttymisherkkyyttä. (Stade & Siitonen 2006.) Vetykäsittelyn jälkeen liete syötetään prosessin toiseen vaiheeseen, jossa se isomeroidaan. Isomeroinnissa n-parafiinin molekyylirakennetta käsitellään sopivan katalyytin avulla siten, että hiilivetyketjuun syntyy metyylihaaroja. Ensimmäisestä vaiheesta saatu n-parafiini on ominaisuuksiltaan riittävän hyvä perinteiseen dieseliin sekoitettavaksi. Isomeroinnilla kylmäominaisuudet saadaan niin hyvälle tasolle, että valmista tuotetta voidaan käyttää sellaisenaan dieselmoottorin polttoaineena. Isomeroinnissa on tärkeätä myös säilyttää hiiliatomien suuri kokonaismäärä, ettei setaaniluku pääse laskemaan. Isomerointi vaiheessa lämpötila on samalla tasolla kun vetykäsittelyssä, mutta paine katalyytin stabiloimisen vuoksi korkeampi, n. 70 bar. Katalyyttinä voidaan käyttää mitä tahansa kaupallista isomeroivaa molekyyliseulaa. Ihanteellisia ovat mahdollisimman vähän krakkaavat isomerointikatalyytit. Kuten molempien vaiheiden korkeista paineistakin voidaan päätellä, tarvitaan prosessissa melko suuret vetyvirtaukset. Prosessin päävaiheiden jälkeen tuote stabiloidaan, jonka jälkeen siitä erotetaan prosessissa syntyneet kaasut ja bensiinikomponentit. Tämän jälkeen tuote on valmis varastoitavaksi. (Aalto, Piirainen & Kiiski 1997.) NExBTL-biodieselistä tekevät erinomaisen sen ominaisuudet, jotka ovat ensimmäisen sukupolven biodieseliä huomattavasti paremmat. Tämän ovat todenneet myös kaksi eri autonvalmistajaa, jotka ovat testanneet Neste Oil:n tuottamaa toisen sukupolven biodieseliä. Korkean setaaniluvun ansiosta polttoaine palaa tehokkaammin ja parantaa täten hyötysuhdetta. NExBTL-dieselin etuna on myös sen rikittömyys, joka tekee siitä tältä osin jopa perinteistä dieseliä paremman polttoaineen. (Stade & Siitonen 2006.)

11 7 2.3 Bioetanoli Bioetanoli on viljellyistä kasveista, kuten maissista, sokeriruo osta ja vehnästä, tai selluloosapitoisista kasveista, kuten puusta, valmistettua etanolia, jota voidaan sellaisenaan käyttää ottomoottorin polttoaineena. Etanolia tuotetaan käymisreaktiossa, missä sokeri- ja tärkkelyspitoisesta raaka-aineesta muodostuu etanolia ja hiilidioksidia. Käymisprosessissa katalyyttinä toimii hiiva, jonka sisältämät entsyymit pilkkovat glukoosin etanoliksi ja hiilidioksidiksi: (Alcoholic Fuels 2006, 61.) C 6 H 12 O 6 2 C 2 H 5 OH + 2 CO 2 Jo 1970-luvulla bioetanolin tuotanto aloitettiin Brasiliassa sokeriruo osta ja Yhdysvalloissa maissista. Etenkin viime vuosina Yhdysvallat on lisännyt rajusti bioetanolin tuotantoa ja onkin ensimmäisen kerran ohittanut Brasilian maailman suurimpana bioetanolin tuottajana. Bioetanolin tuotantoa ollaan lisäämässä myös Euroopassa ja tuotantolaitoksia on avattu lähiaikoina ainakin Espanjassa, Ranskassa ja Ruotsissa. (European Biomass Industry Association EUBIA 2007.) Suomessa on tutkittu peltoalan käyttöä bioetanolin tuotannossa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa on tultu siihen tulokseen, että energiantuotantoon voidaan valjastaa kokonaispeltoalasta enintään 0,5 miljoonaa ha, joka vastaa hieman alle 22 % kokonaispeltoalasta. (Pahkala 2007.) Bioetanolin valmistukseen tarkoitettuja tehtaita on Suomessakin ollut suunnitteilla useampia. Projektit on yksi toisensa jälkeen kuitenkin pantu jäihin. Altia oli jo lyönyt lukkoon suunnitelmat Etelä-Pohjanmaalle Koskenkorvan tehtaalle tehtävästä mittavasta laajennuksesta, joka tähtäsi bioetanolin tuotantoon. Keväällä 2007 tehtaan laajennuksesta kuitenkin luovuttiin. (Yli-Kovero 2007.) Bioetanolia käytetään useimmiten tavalliseen bensiiniin lisättynä, jolloin moottoriin ei tarvitse tehdä muutoksia. Lisäksi etanoli aiheuttaa kylmissä olosuhteissa käynnistysongelmia, jotka poistuvat bensiini-bioetanoli seoksessa. Etanolin huonomman energiasisällön vuoksi polttoaineen kulutus suhteessa tavalliseen bensiiniin kasvaa. Etanolin oktaaniluku eli puristuskestävyys on bensiinin vastaavaa korkeampi, mikä mahdollistaa korkeamman puristussuhteen käyttämisen ilman moottorin haitallista nakutusta, joka johtuu polttoaineen ennenaikaisesta syttymisestä. Korkeampi puristussuhde parantaa moottorin hyö-

12 8 tysuhdetta ja tätä kautta taloudellisuutta. Bensiinin puristuskestävyyttä nostetaan nykyisin useimmiten sekoittamalla polttoaineen joukkoon sopivassa suhteessa oksygenaatteja, joista yleisimmin käytetään MTBE:tä eli metyyli-tert-butyylieetteriä. Kun bensiinin joukkoon lisätään etanolia, puristussuhde paranee ja MTBE:n käytöstä voidaan luopua. (Juva 2006.) Ongelmana bioetanolin laajemmassa käytössä liikenteen polttoaineena ovat sen tuotannosta aiheutuvat päästöt, jotka ikään kuin syövät hyödyn fossiilisen polttoaineen korvaamisesta saatavan hyödyn. Lisäksi huolta aiheuttaa peltoalojen valjastaminen biopolttoainetuotantoon, jolloin syntyy kilpailua elintarviketeollisuuden kanssa, mikä ei ole järkevää. Tähän ongelmaan on löydetty ratkaisu biojätteestä. St1:n ja VTT:n yhteisyritys St1 Biofuels Oy on ottanut käyttöön bioetanolin hajautetun tuotantokonseptin, jossa bioetanolin tuotanto on hajautettu kahteen eri yksikköön. Etanolix-nimen saanut konsepti perustuu siihen, että bioetanolin tuotanto ja väkevöinti on erotettu toisistaan. Etanolix-tehtaat ovat pieniä biojätettä raaka-aineena käyttäviä yksiköitä lähellä raaka-aineen lähdettä ja sivutuotteena saatavan rehun käyttäjiä. Konseptin kannattavuus on erinomainen jäteraaka-aineesta saatavien tulojen, alhaisten käyttökustannusten ja rehusta saatavien tulojen ansiosta. Biopolttoainetuotannon ja jätehuollon logistiikkakustannukset pienenevät merkittävästi tuotantoyksiköiden sijoittuessa lähelle raaka-ainetta, jolloin myös kokonaispäästöjen määrä laskee huomattavasti. St1 käynnisti syksyllä 2007 Lappeenrannassa Etanolixtehtaan, joka tuottaa 85-prosenttista bioetanolia. Vuoden 2008 alussa Haminaan valmistui väkevöintiyksikkö, jossa bioetanoli väkevöidään 99,8-prosenttiseksi, jolloin se soveltuu sekoitettavaksi bensiiniin. (St1. Lehdistötiedote 2007.)

13 9 3 BIOBUTANOLI 3.1 Yleistä Butanoli (C 4 H 9 OH) on yksiarvoinen alkoholi, jota on mahdollista valmistaa muun muassa selluloosapohjaisesta biomassasta. (Alcoholic Fuels 2006, 101.) Butanolin valmistaminen biomassasta tekee siitä bioalkoholin, jota polttoaineena käytettäessä voidaan kutsua biopolttoaineeksi. Butanolin valmistaminen on tunnettu jo melko pitkään, mutta sen hyödyntäminen liikenteen polttoaineeksi vaatii huomattavaa panostusta tutkimus- ja kehitystyöhön. Kuten etanolia, myös butanolia voidaan valmistaa käymisprosessin avulla luvun alkupuolella sitä saatiin sivutuotteena niin kutsutussa ABE(asetoni, butanoli, etanoli)-prosessissa, jolla valmistettiin pääasiassa asetonia fermentoimalla tärkkelystä Clostridium-lajin bakteerin avulla. Saanto jää tässä prosessissa kuitenkin aivan liian alhaiseksi laajemman mittakaavan tuotantoon sovellettavaksi. Nykyään butanolin raaka-aineena käytetään öljyä, joka ei tietenkään sovellu lähtöaineeksi biopolttoainetta valmistettaessa. (Alcoholic Fuels, ) Butanolia käytetään nykyisin pääasiassa liuotinaineena erilaisissa kemianprosesseissa sekä joidenkin parfyymien valmistuksessa. Polttoaineena butanolia ei niinkään ole käytetty, vaikka sen ominaisuudet ovatkin siihen tarkoitukseen erinomaiset. Kesällä 2005 Yhdysvalloissa ajettiin tavallisella polttomoottorilla toimivalla autolla länsirannikolta itärannikolle käyttämällä polttoaineena 100-prosesnttista butanolia. Tällä kokeella haluttiin osoittaa auton toimivan bensiinin korvaavalla biopolttoaineella, ja tulokset olivat erinomaiset. Hiilivetypäästöt olivat huomattavasti pienemmät ja, typenoksideja vapautui vähemmän kuin bensiiniä käytettäessä. Kokeessa butanolin kulutus oli jopa pienempi kuin bensiinin vastaavalla matkalla keskimäärin. (Butyl Fuel, LLC 2005.)

14 Biobutanoli liikenteen polttoaineena Biobutanolilla on lukuisia ominaisuuksia, jotka puhuvat sen puolesta bensiinin korvaavana biopolttoaineena. Butanoli on vähemmän korrodoiva kuin etanoli, ja siksi olisikin mahdollista käyttää jo olemassa olevia jakeluverkostoja biobutanolin siirtämisessä. Tämä pienentäisi selvästi sekä kuljetuskustannuksia että kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä. Biobutanolin jakelussa voidaan siis pääosin käyttää nykyistä jakeluverkostoa, mikä pienentää bensiinin korvaamisesta aiheutuvia kustannuksia ja madaltaa kynnystä vaihtoehtoisen polttoaineen käyttöön ottamiseksi. Taulukosta 1 voidaan havaita biobutanolin energiasisällön ja lämpöarvon olevan hyvin lähellä bensiinin vastaavia arvoja, ja tällä on erittäin suuri merkitys autoteollisuuden näkökulmasta. Nykyisin käytössä oleviin polttomoottoreihin ei tarvitse tehdä muutoksia, vaan ne toimivat moitteetta biobutanolillakin kuten Yhdysvalloissa suoritettu koe osoittaa. (Butyl Fuel, LLC 2005.) Lämpöarvon ollessa melko lähellä bensiinin vastaavaa ei polttoaineen suhteellinen kulutuskaan kasva kovin paljon vaan pysyy lähellä samaa tasoa. Biopolttoaineiden käyttöä lisätään kuitenkin aluksi valmistamalla seoksia, joissa bensiiniin lisätään biopolttoainetta sopivassa suhteessa. Tässäkin biobutanolin erinomaiset ominaisuudet ovat eduksi ja sitä voidaan lisätä suuremmassa suhteessa kuin esimerkiksi etanolia, jolloin haitalliset hiilidioksidipäästöt pienenevät ja voidaan puhua biopolttoaineesta. Alhainen oktaaniluku on ainoa ominaisuus, joka on biobutanolilla heikompi kuin etanolilla. Tämän vuoksi sekoitettaessa biobutanolia bensiinin joukkoon joudutaan seokseen lisäämään oktaanilukua nostavaa oksygenaattia.

15 11 Polttoaine Lämpöarvo (MJ/l) Ilmapolttoaine seoksen suhde Energia sisältö (Btu/US gallona) RON* MON* Liukoisuus veteen Kinem. viskosit (20 C) (cst) Leimahdus/ itsesyttymis piste ( C) Bensiini , Mitätön >-43 / 246 Diesel 35.5 (60 100, joutokäynti) ,000 (Biodiesel) 130,000 (Diesel) - - Mitätön 4 (40 C) >62 / 210 n- Pentanoli Pieni Pieni 0 % 4 mpas 45 / 300 n- Butanoli , % / 345 Etanoli , % / 363 Metanoli , % / 455 TAULUKKO 1. Polttoaineiden ominaisuuksia (Gautam & Martin II 2000) *RON = polttoaineen teoreettinen oktaaniluku (Research Octane Number) *MON = polttoaineen todellinen oktaani luku moottorissa (Motor Octane Number) Vaikka biobutanoli onkin erinomainen vaihtoehto bensiiniä korvaavaksi liikenteen polttoaineeksi, vaatii se erittäin paljon tutkimustyötä, ennen kuin se voidaan ottaa laajempaan tuotantoon. Suurin ongelma ovat pääasiassa huonosta saannista kärsivästä (ABEprosessi) tai monivaiheisesta ja kalliista tuotantoprosessista johtuvat korkeat tuotantokustannukset, jotka nostavat myös valmiin polttoaineen hinnan korkeaksi, jolloin mahdollisuudet murtautua kuumina käyville biopolttoainemarkkinoille vaikeutuvat (Vasala 2007). Tämän vuoksi kehitystyö prosessien parantamiseksi onkin ensiarvoisen tärkeää. Butanoli toimii sinällään vaivatta nykyisten autojen moottoreissa, joiden valmistuksessa otetaan huomioon biopolttoaineiden lisääntynyt käyttö, mutta sen kohtalaisen korkea leimahduspiste aiheuttaa vaikeuksia leudommassa ilmastossa. Toisin kuin dieselmoottorissa, jossa polttoaine syttyy kovan paineen nostaessa ilma polttoaine seoksessa ilman lämpötilaa, ottomoottorissa käytetään sytytystä. Korkean leimahduspisteen vuoksi viileämmissä olosuhteissa polttoainetta joudutaan ongelmattoman käynnistämisen saavuttamiseksi esilämmittämään, mikä nostaa kustannuksia sekä kuluttajalle että auton valmistajalle ja maahantuojalle.

16 12 Kaiken kaikkiaan voidaan todeta biobutanolin olevan laajemman tutkimuksen arvoinen kohde biopolttoaineita kehitettäessä. Polttoaineena se on ominaisuuksiltaan erittäin lähellä bensiiniä, mikä tekee siitä erinomaisen biopolttoaineen. Tutkimus- ja kehitystyössä tulisi ennen kaikkea keskittyä tuottavamman tuotantoprosessin kehittämiseen.

17 13 4 SOKERIN TUOTTAMINEN 4.1 Raaka-aineet Biobutanolia voidaan valmistaa selluloosapohjaisista raaka-aineista kaksivaiheisella prosessilla, jonka ensimmäisessä vaiheessa raaka-aine hydrolysoidaan sokereiksi. Toisessa vaiheessa sokereista tuotetaan biobutanolia joko kemiallisesti tai biokemiallisesti fermentoimalla. Kokeissa käytettiin raaka-aineena haketta, joka saatiin UPM Kymmene Pietarsaaren tehtailta, sekä referenssinä Whatmanin suodatinpaperia simuloimassa selluloosaa, jonka pitoisuus suodatinpaperissa on yli 98 %. Kyseisiä raaka-aineita käsiteltiin kokeellisesti erilaisilla kemiallisilla prosesseilla toivotun lopputuotteen saamiseksi. Työssä tärkeintä oli kokeilla happohydrolyysin avulla tuottaa glukoosia selluloosasta ja hakkeesta. Todellisessa prosessissa ei voida käyttää samaa raaka-ainetta sellutehtaan kanssa. Myöskään selluloosan käyttö raaka-aineena ei tule kysymykseen, vaan raaka-aineena tulisi käyttää jotain sellutehtaan sivuvirroista kuten kuituliete Selluloosa Selluloosa on pitkäketjuinen glukoosianhydrideistä (C 6 H 10 O 5 ) koostuva polysakkaridi, jonka glukoosimolekyylit ovat liittyneet toisiinsa β-glykosidisilla sidoksilla. Selluloosa siis koostuu tuhansista peräkkäisistä glukoosiyksiköistä, jolloin se olisi erittäin hyvä raaka-aine bioalkoholin valmistukseen. Selluloosaa on kaikissa kasveissa soluseinämien tukiaineena, eikä se juuri liukene yleisimpiin liuottimiin. Selluloosa erotetaan puun sisältämästä ligniinistä alkalisissa olosuhteissa sellunkeitossa, jossa ligniini liukenee keittoliuokseen. (Isotalo 2004, )

18 Hake Kokeissa käytettiin sekahaketta, joka sisälsi havupuuta, koivua ja eukalyptusta. Hake on paperin valmistuksen raaka-aine, joka saadaan sellutehtaan puunkäsittelystä. Puunrungot, jotka on jo ennen kuljetusta katkottu sopivaan mittaan, kuoritaan, haketetaan ja seulotaan mahdollisimman tasalaatuiseksi hakkeeksi. Hake sisältää selluloosan lisäksi hemiselluloosaa ja ligniiniä sekä uuteaineita. Hemiselluloosa on heteropolysakkaridi, eli se muodostuu erilaisista monosakkaridiyksiköistä, kuten glukoosista ja mannoosista. Hemiselluloosa hydrolysoituu happojen vaikutuksesta helpommin kuin selluloosa. (Isotalo 2004, ) Sellutehtaalta saadun hakkeen avulla pystyttiin tekemään kokeita, joista saatiin alustavia tuloksia mahdollisuuksista prosessoida hakkeesta glukoosia. 4.2 Suoritetut kokeet Työssä suoritetut kokeet tehtiin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laboratoriossa. Ensimmäisenä suoritettiin kokeet selluloosan happohydrolyysistä, jonka raaka-aineena käytettiin Whatmanin suodatinpaperia. Tällä kokeella haluttiin saada alustavaa tietoa selluloosan käyttäytymisestä prosessin aikana ja ennen kaikkea tietoa hajotusolosuhteiden valintaan vaikuttavista muuttujista ennen varsinaista koetta. Seuraavana aloitettiin hakkeen prosessointi, jossa käytettiin hyväksi ensimmäisenä suoritetusta selluloosan happohydrolyysistä saatuja tietoja Selluloosan happohydrolyysi Selluloosa hydrolysoituu happojen vaikutuksesta, jolloin polymeeri katkeaa glykosidisen happisillan kohdalta ja yksi molekyyli vettä liittyy katkenneeseen kohtaan (Isotalo, 2004). Selluloosan happohydrolyysillä, joka on esitetty kuviossa 2, olisi siis teoriassa mahdollista katkaista molekyylit siten, että lopputuotteena saadaan glukoosia.

19 15 HO HO O OH OH O OH O OH Cellulose OH OH n H + Room Temperature 20 min HO HO H O O + OH OH OH OH O OH OH H 2 O 2 O HO HO OH Glucose OH OH KUVIO 2. Selluloosan happohydrolyysi (Isotalo 2004, 42) Kokeet aloitettiin hydrolysoimalla puhdasta selluloosaa rikkihapolla (H 2 SO 4 ). Ensimmäinen koe suoritettiin tilavuusprosentiltaan 10 olevalla happoliuoksella, johon lisättiin 3 grammaa selluloosaa (Whatman suodatinpaperi), joka oli silputtu pienemmiksi jakeiksi. Liuosta sekoitettiin magneettisekoittajalla huoneenlämmössä tunnin ajan, jonka jälkeen havaittiin, ettei liukenemista ollut juurikaan tapahtunut, joten happoa lisättiin vähitellen samalla kun sekoitusta jatkettiin. Koetta jatkettiin neljän tunnin ajan kunnes paperi alkoi liueta. Tällöin H 2 SO 4 -pitoisuus oli noin 30 tilavuusprosenttia ja liukeneminen oli edelleen melko vähäistä. Tässä vaiheessa, liukenemisen parantamiseksi, liuos lämmitettiin 100 C:een. Lämmitystä jatkettiin 20 minuuttia ja voitiin havaita liuoksen muuttuneen kellertävän ruskeaksi. Värin muutos johtuu suodatinpaperin sisältämästä ligniinistä, joka liian korkean lämpötilan vuoksi alkoi liueta glukoosin mukana. Vaikka kyseinen paperi onkin erittäin selluloosapitoista ja puhdasta, se sisältää kuitenkin vähäisen määrän ligniiniä, jota ei täysin voida poistaa ilman kasvavia selluloosahäviöitä. Edellä esitetyn kokeen perusteella rikkihapon pitoisuuden tulisi olla korkeampi ja liuotettavan raaka-aineen määrän pienempi, jolloin happoa suhteessa raaka-aineen määrän olisi enemmän. Prosessi päätettiin suorittaa kolmella eri happopitoisuudella, jolloin oli havaittavissa myös mahdollinen ajallinen ero eri pitoisuuksien välillä. Liuokset valmistettiin lisäämällä 100 ml:aan vettä rikkihappoa siten, että saatiin 40, 55 ja 70 tilavuusprosenttista rikkihappoa. Paperia punnittiin liuokseen sekoitettavaksi yksi gramma, jolloin lähtöliuoksen pitoisuudeksi saatiin 10 g/l. Eniten happoa sisältävässä liuoksessa liukeneminen alkoi lähes välittömästi, kun sekoitus aloitettiin, ja 20 minuutin kuluttua paperi oli hajonnut silmämääräisesti kokonaan. Liuos suodatettiin ja suodoksena saatiin kirkas liuos. Suodosta ei kuitenkaan ollut kovin paljon, vaan suuri osa selluloosasta jäi sakaksi suodatinpaperin päälle, joten prosessin saanto ei ollut kovin hyvä.

20 16 Suodos analysoitiin FT-IR spektrometrillä, jonka kuvaajasta (KUVIO 3) voitiin nähdä suodoksen koostumus. Vertailukuvaajaksi analysoitiin veteen liuotettu puhdas glukoosi, ja tulokset olivat rohkaisevia: happohydrolyysin avulla selluloosaa oli saatu pilkottua glukoosiksi, mikä oli odotettavissakin. Selluloosan happohydrolyysi toimi hyvänä pohjana seuraavassa vaiheessa suoritettavalle hakkeen happohydrolyysille. Happopitoisuuden osalta voitiin päätellä, että sen tulisi olla vähintään 70 tilavuusprosenttia.

21 17 100, %T ,1 4000, ,0 cm-1 Puhdas glukoosi veteen liuotettuna Happohydrolyysillä käsitelty selluloosa Happohydrolyysillä käsitelty hake KUVIO 3. IR-kuvaaja näytteille

22 Hakkeen happohydrolyysi Hakkeen hydrolysointi ei periaatteessa juuri eronnut selluloosan vastaavasta kokeesta, joka oli suoritettu aiemmin. Hakkeen osalta oli kuitenkin otettava huomioon erilainen koostumus. Hake sisältää selluloosaa %, joten oli otettava huomioon sen sisältämät muut aineosat kuten ligniini ja hemiselluloosa. Hakkeen käsittelyyn varattiin enemmän aikaa ja se suoritettiin useammassa vaiheessa. Sellutehtaalla käytettävän hakkeen partikkelikoko on pääosin liian suuri pienessä mittakaavassa tehtäviin kokeisiin, joten koetta varten hake hienonnettiin alle 10 mm:n partikkelikokoon. Näin saatiin lisättyä myös reaktiivista pinta-alaa. Hakkeen hydrolysoinnissa käytettiin 80 tilavuusprosenttista rikkihappoa, jota lisättiin ensimmäisessä vaiheessa 200 ml 10 g:aan haketta. Liuos muuttui saman tien mustaksi, muistuttaen mustalipeää. Värin muutos aiheutuu ligniinistä, jota on puun kuiva-aineesta % puulajikkeen mukaan. Prosessista tuotteena saatu liuos jätettiin sekoittumaan useiden tuntien ajaksi, jolloin hapolle annettiin aikaa reagoida hakkeen kanssa. Puuaines hajosi hapon vaikutuksesta muutamia paloja lukuun ottamatta hyvin ja, voitiin siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Edellisestä vaiheesta saatuun tuoteliuokseen lisättiin 200 ml lämmitettyä vettä, jotta rikkihappopitoisuus saatiin alhaisemmaksi, noin 35 tilavuusprosenttiin. Liuoksen lämpötila nostettiin 90 C:een. Lämmitystä jatkettiin puolen tunnin ajan, jonka jälkeen liuos suodatettiin. Suodoksena saatiin melko kirkas liuos, joka muistutti selluloosan happohydrolyysistä saatua tuoteliuosta. Tässäkin tapauksessa suodatettuun sakkaan jäi kohtalaisen paljon selluloosaa, mikä ei sinänsä yllätä, vaan oli odotettavissa tämän tyyppistä kokeellista prosessia suoritettaessa. Saantoa ei näissä kokeissa ollut vielä oleellista saada korkeaksi, vaan sitä pyritään kehittämään prosessin mukana ennen laajempaa tukimusta. Seuraavaksi suodoksen lämpötila nostettiin kahden tunnin ajaksi C:een. Korkeampi lämpötila alkaa liuottaa ligniiniä glukoosin joukkoon, mikä saattaa olla haitallista prosessoitaessa glukoosia butanoliksi. Tuotteesta otettiin näytteet ja ne analysoitiin FT-IR spektrometrillä, jonka antamia kuvaajia verrattiin aiemmin tehdyistä analyyseistä saatuihin kuvaajiin (Kuva 3). Kuvaajasta voidaan päätellä tutkittavan aineen koostumus tiettyjen aineosien kohdalta, jotka voidaan tulkita tunnetuilla aallonpituuksilla muodostuvista piikeistä. Vertailtaessa kuvaajia keskenään

23 19 niiden havaittiin olevan hyvin samankaltaiset puhtaan glukoosin kuvaajan kanssa, muutamia ylimääräisiä epäpuhtauksista johtuvia piikkejä lukuun ottamatta. 4.3 Yhteenveto hydrolyysikokeiden tuloksista Sekä selluloosan että hakkeen happohydrolyysikokeiden tulokset olivat rohkaisevia. Kuten kuviossa 3 esitetystä FT-IR spektrometrin analyysikuvaajasta voidaan havaita, selluloosasta ja hakkeesta saatiin rikkihapolla hydrolysoimalla tuotettua sokeria. Happohydrolyysi on prosessina yksinkertainen ja näin ollen melko helposti toteutettavissa. Prosessi toimii käytännössä hyvin eikä siihen tarvita monimutkaisia laitteistoja. Puhdas selluloosa saadaan pilkottua sokeriksi jo riittävän väkevän happoliuoksen ja sekoituksen avulla. Rikkihappo, jonka tilavuusprosentti oli 70, reagoi selluloosan kanssa nopeasti, ja tuotetta eli sokeria saatiin jo 20 minuutin sekoituksen jälkeen. Lämpötilaa nostamalla prosessia saadaan entisestään nopeammaksi. Selluloosaa käsiteltäessä lämpötila virheellisesti nostettiin 100 C:een, jolloin ligniiniä pääsi liukenemaan tuoteliuokseen. Ensimmäisten kokeiden tuloksia voitiin hyödyntää hakkeen hydrolyysikokeissa. Haketta käsiteltäessä voitiin havaita sen hitaampi reagoiminen rikkihapon kanssa. Kokeessa käytetty 80 tilavuusprosenttinen rikkihappo erottaa ensin puun sisältämän ligniinin ja selluloosan. Viiveaika oli tässä vaiheessa pitkä, jolloin happo reagoi riittävän hyvin raaka-aineen kanssa. Seuraavaksi liuoksen lämpötila nostettiin. Hakkeen happohydrolyysissä lämpötilalla on huomattavasti suurempi merkitys kuin selluloosan happohydrolyysissä. Hyvin toimiakseen prosessi vaatii tässä vaiheessa C:een lämpötilan. Lämpötilan nostaminen nopeuttaa selluloosan ja rikkihapon reaktiota hakkeessa ja lyhentää prosessin kokonaiskestoa huomattavasti. Lämpötilan ylärajana on 90 C, jonka ylittyessä ligniini alkaa liueta tuoteliuokseen. Parhaiten hydrolysoituvat liuokset tarvitsevat rikkihappoa melko paljon, mistä voidaan päätellä prosessin kuluttavan suuren määrän happoa. Toisaalta tutkimuksen tässä vaiheessa ei ole vielä olennaista pyrkiä minimoimaan kemikaalikuluja. Prosessin saanto on toistaiseksi heikko, mutta se paranee reaktio-olosuhteita optimoitaessa.

24 20 5 BIOBUTANOLIN TUOTTO KEMIALLISILLA MENETELMILLÄ Puuperäisen biobutanolin tuotantoprosessin ensimmäinen vaihe, glukoosin tuottaminen selluloosasta, on mahdollista toteuttaa. Seuraavassa vaiheessa glukoosista tulisi tuottaa butanolia. Tämän prosessivaiheen toteuttaminen on monessa suhteessa hankalaa ja kallistakin. Kemiallisia tapoja on muutamia, mutta ne ovat monivaiheisia ja suuressa mittakaavassa niissä käytettävät kemikaalit ja olosuhteet aiheuttavat tarpeettoman suuria kustannuksia. Tällaiset monivaiheiset prosessit saattavat olla hyvinkin kalliita toteuttaa ja lisäkustannuksia tuovat vielä kalliit kemikaalit, jotka vaaratekijöidensä vuoksi vaativat ylimääräisiä turvatoimia ja -laitteita. Tässä työssä ei käydä yksityiskohtaisesti läpi edellä mainittuja prosesseja, koska niitä ei olisi mahdollista käyttää biobutanolin tuotannossa. Esimerkkinä on tuotu esille kuvion 4 viisivaiheinen prosessi, jossa glukoosista tuotetaan butanolia. Tämän prosessin käynnistäjänä toimii HIO 4 eli jodihappo. Protection alcohol I TBDMSCl OH H H HO O OH H H H OH OH Glucose 2 mol HIO4 O H OH H OH + 2 H HO Erythrose O OH t-bu CH 3 Si Cl CH 3 O H OH H OH O t-bu Si CH 3 CH 3 1. NaBH4 2. H2SO4, 50% C CH 3 Deprotection TBAF CH 3 Pd/C + H2 CH 2 HO O t-bu Si CH 3 O t-bu Si CH 3 CH 3 CH 3 KUVIO 4. Glukoosin pilkkominen butanoliksi HIO 4 :n avulla (Hernoux 2007) Vaikka jodihappoa ei tässä tarvitakaan paljon, prosessissa joudutaan käyttämään kalliita suoja-aineita, kuten TBDMSCl eli tertbutyylidimetyylipiikloridi, joiden avulla suojataan primäärialkoholi. Reaktioketjun viimeisessä vaiheessa suoja joudutaan poistamaan toisella

25 21 kemikaalilla. Palladiumin käyttö aktiivihiilen ja vedyn kanssa muodostaa huomattavan turvallisuusriskin. Laboratorio mittakaavassa tällaiset prosessit ovat ihan normaaleja ja käyttökelpoisia, mutta kemianteollisuudessa niitä ei voida käyttää. Kemiallisten reittien hyödyntäminen selluloosapohjaisen biobutanolin tuotannossa vaatii suuria panostuksia kehitystyöhön..

26 22 6 BIOBUTANOLIN TUOTTO FERMENTOIMALLA Tällä hetkellä järkevin ja kustannustehokkain tapa tuottaa biobutanolia on käyttää jo pitkään tunnettua käymisreaktiota. Aiemminkin mainittua ABE- eli asetoni-butanolietanolifermentointia on käytetty jo vuosia. Butanoli saadaan tämän prosessin sivutuotteena, jolloin sen saanti jää alhaiseksi ja tuotteen puhdistaminen tulee kalliiksi. Viime vuosina fermentointiprosessia on kuitenkin kasvavien biopolttoainemarkkinoiden innoittamana pyritty kehittämään tuottavammaksi. (Vasala 2007.) ABE-fermentoinnissa Clostridium acetobutylicum -lajin bakteeri pilkkoo glukoosin asetoniksi, butanoliksi ja etanoliksi. Lopputuotteen butanolipitoisuus on kuitenkin alhainen ja se onkin yksi syy kehittää prosessia paremmin tuottavaksi. Ohion yliopisto ja Environmental Energy Inc. ovat yhteistyössä kehittäneet tuottavamman ABE-prosessin, jossa kaksivaiheisella fermentoinnilla voidaan glukoosin hyötysuhdetta parantaa lähelle 50 %:a. Clostridium acetobutylicum:n lisäksi prosessissa käytetään toistakin organismia, clostridium tyrobutylicum:ia, jonka avulla ensimmäisessä vaiheessa glukoosista tuotetaan voihappoa. (Vasala 2007.) Oulun yliopistossa on tutkittu kyseistä menetelmää ja kehitetty alustava suunnitelma teollisesta prosessista, jonka virtauskaavio on esitetty kuviossa 5. Ensimmäisessä reaktorissa tuotettu voihappo pumpataan kaasunpoistoon, jossa reaktiossa syntyvä vety ja muut kaasut poistetaan. Kaasunpoistosta voihappo ohjataan fermentointireaktoriin (reaktori 2) yhdessä Clostridium acetobutylicum-organismin ja raaka-aineen kanssa. Reaktorista 2 saadaan pääasiassa butanolia ja voihappoa sisältävä liuos, joka ohjataan adsorptiodesorptiopuhdistukseen. Voihappo erotetaan butanolista ns. Sol-Gel-adsorptiolla, joka sitoo liuoksessa olevan butanolin, mutta ei voihappoa. Desorptiolla poistetaan liuokseen imeytyneet kaasut. Seuraavassa vaiheessa butanolista erotettu voihappo poistetaan dekantoimalla, jonka jälkeen se on mahdollista kierrättää takaisin prosessiin. Kierrätyksen myötä voihapon tuottamiseksi tarvittavan organismin tarve on pienempi, jolloin kustannuksia saadaan alhaisemmiksi. Dekantoinnin jälkeen liuos sisältää kymmenisen prosenttia vettä, joka poistetaan tislaamalla. Tislauksesta saadaan lopputuote eli butanoli. Perinteisellä ABE-fermentoinilla lopputuotteen butanolipitoisuus on alle 13 g/l, kun se kaksivaiheisella fermentoinnilla on yli 40 g/l. Parannus saannissa on huomattava ja tekee kaksi-

27 23 vaiheisesta fermentoinnista kehityskelpoisen vaihtoehdon. Prosessi on suunnitteluasteella ja vaatii edelleen panostusta tutkimus- ja kehitystyöhön. Esimerkiksi puhdistusta kehittämällä on mahdollista parantaa saantoa edelleen. (Vasala 2007.) Raaka-aine prosessiin Clostridium tyrobutyricum varastointi/tuotanto Reaktori 1 voihapon tuotto Kaasun poisto Kaasut (vety) Clostridium acetobutylicum varastointi/tuotanto Reaktori 2 butanolin tuotto Kaasun poisto Kaasut Adsorptio Desorptio Butanoli Tislauskoloni Dekantointi Voihapon kierrätys KUVIO 5. Kaksivaiheisen fermentointiprosessin virtauskaavio (Vasala 2007)

28 24 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Metsäbiomassa on biopolttoaineen raaka-aineena varsin varteenotettava, vaikkei se yksistään riitäkään kattamaan EU:n asettamia tavoitteita biopolttoaineiden tuottamiseksi. Polttoainetarpeen tyydyttämiseksi puun lisäksi on tuotannossa käytettävä myös muita biomassan lähteitä. Viime aikoina biodieseltuotanto on saanut osakseen kritiikkiä liiallisen puunkäytön pelossa. Samoin saattaa käydä bioalkoholien tuotannon käynnistyessä, kun etsitään raaka-ainelähteitä. Pelot liiallisista hakkuista ovat varmasti aiheellisia, etenkin biodieseltuotannossa, jossa raaka-aineena käytetään pääasiassa kehitysmaista tuotavaa palmuöljyä. Suomessa metsänhoito toimii erinomaisesti ja metsän vuotuinen kasvu on suurempi kuin puun kulutus. Suomessa puuperäisten bioalkoholien tuotannon kehittämiseen kannattaa panostaa. Metsäteollisuus on vuosia ollut tärkein teollisuuden ala Suomessa, ja sen myötä puuta raaka-aineena käyttäviä sellu- ja paperitehtaita on useita ympäri maan. Biopolttoainemarkkinat saattavatkin olla tulevaisuudessa tärkeä osa metsäteollisuuden maailmankauppaa. Työn tulosten perusteella voidaan todeta, että raaka-aineen hydrolysointi glukoosiksi on mahdollista. Menetelmä vaatii kuitenkin edelleen kehittämistä etenkin tuotteen puhtauden ja riittävän saannon osalta, jotta selluloosapohjaisesta raaka-aineesta saadaan melko edullisilla ja yksinkertaisilla menetelmillä tuotettua glukoosia. Ioniset nesteet eli suolasulat ovat myös tutkimuksen arvoinen kohde. Niiden käyttö on lisääntymässä hyvien ominaisuuksien ja ympäristöystävällisyyden vuoksi, ja mahdollisuutta käyttää ionisia nesteitä prosessissa rikkihapon lisänä tai tilalla on syytä tutkia. Sellutehtaiden sivuvirroista, kuten kuitulietteestä, saatava selluloosa olisi ihanteellinen raaka-aine tällaiseen prosessiin. Jätepuun käsittelyssä taas vaaditaan todennäköisesti useampia vaiheita hyvän lopputuotteen saamiseksi. Biobutanolin valmistaminen on vaikea toteuttaa laboratorio-olosuhteissa ilman erityisiä laitteita. Perjodihapon käyttö ei ole suuremmassa mittakaavassa taloudellisesti järkevää, ja fermentointimenetelmän testaamiseksi tarvitaan järjestelyjä, jotka vaativat aikaa ja pääomaa.

29 25 Bioalkoholien ominaisuuksia verrattaessa on helppo todeta biobutanolin edut. Ongelmana on kuitenkin edelleen tuottavan prosessin puuttuminen. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että järkevin vaihtoehto on fermentointimenetelmän kehittäminen paremmin tuottavaksi, mutta muitakin mahdollisuuksia kannattaa tutkia. Puuperäisen biomassan saattaminen fermentoitavaan muotoon onkin yksi tutkimuskohde, joka puuperäisen biobutanolin tuotannon kannalta on hyvin tärkeässä asemassa. Mikäli kehitteillä oleva butanolin fermentointimenetelmä saadaan riittävän tuottavaksi, voidaan puhua lähes biopolttoainemarkkinat mullistavasta tuotteesta.

30 26 LÄHTEET Aalto, Pekka, Piirainen, Outi & Kiiski, Ulla. Keskitisleen valmistus Patentti. Patenttinumero: FI B. Alcoholic Fuels Chemical Industries. A Series of Reference Books and Textbooks. St. Louis University, Missouri, USA. Editor: Minteer, Shelley. Butyl Fuel, LLC Butanol works in Your car today. www-dokumentti. Saatavissa: Luettu European Biomass Industry Association EUBIA Creating Markets for Renewable Energy Technologies EU, RES Technology Marketing Campaign. Pdf-tiedosto. Saatavissa: _Bioethanol_Production Use.pdf. Luettu Euroopan parlamentti Euroopan parlamentin päätöslauselma biomassaan ja biopolttoaineisiin sovellettavasta strategiasta. Www-dokumentti. Saatavissa: Euroopan parlamentti Euroopan parlamentin päätöslauselma ilmastonmuutoksesta. www-dokumentti. Saatavissa: Gautam, M, Martin II, D.W Combustion characteristics of higher-alcohol/gasoline blends. Pro. Inst. Mech.Engineers 214 A Hernoux, Audrey Preparation of bio-alcohols from residual wood. Tutkimusraportti. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Julkaisematon. Isotalo, Kaija Puu- ja sellukemia. 3. uudistettu painos. Kemi. Kustantaja: Opetushallitus Juva, Jaakko Biopolttoaineet ja niiden käytön edistäminen liikenteessä. Pro seminaari. Helsingin yliopisto. Pdf-tiedosto. Saatavissa: Luettu: Neste Oil. Vuosikertomus Www-dokumentti. Saatavissa: Neste Oil Oyj. Pörssitiedote Www-dokumentti. Saatavissa: Pahkala, Katri Bioenergiaa pellolta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Kasvintuotannon tutkimus. Pdf-tiedosto. Saatavissa:

31 27 Rantanen, Kalevi Millä tankkaat? Vai tankkaatko vähemmän? Artikkeli. Tiedelehti 9/2006. Saatavissa: St1. Lehdistötiedote St1 aloittaa bioetanolin tuotannon Lappeenrannassa. Pdf-tiedosto. Saatavissa: St1. Lehdistötiedote St1 aloittaa kotimaisen bioetanolin tuotannon VTT:n kehittämällä menetelmällä. Pdf-tiedosto. Saatavissa: Vasala, Antti Butanolin tuotto Clostridium-lajeilla. Suunnitelma. Oulun yliopisto. Julkaisematon. Yli-Kovero, Kristiina. Helsingin Sanomat Www-dokumentti. Luettu Saatavissa:

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

BIOMASSAN ESIKÄSITTELYN MERKITYS BIOMASSA ARVOKETJUSSA. Jana Holm

BIOMASSAN ESIKÄSITTELYN MERKITYS BIOMASSA ARVOKETJUSSA. Jana Holm BIOMASSAN ESIKÄSITTELYN MERKITYS BIOMASSA ARVOKETJUSSA Jana Holm 8.4.2014 Lähtötilanne Biotaloudessa keskeisiä globaaleja haasteita ovat: Kasvava energian tarve Vähenevät fossiiliset öljyvarannot Tarve

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon biopolttoainetutkimus Nils-Olof Nylund 20.4.2010 Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Kurkistus soodakattilan liekkeihin

Kurkistus soodakattilan liekkeihin Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke 26.5.2010 Hotelli Scandic Continental, Helsinki Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Toimitusjohtaja Helena Vänskä MIKSI POLTTOAINEET UUDISTUVAT? Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisätiedot

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala 19 05.20114

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala 19 05.20114 Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar Pekka Hautala 19 05.20114 Kuulento ConceptCar Miksi lennettiin kuuhun? Miksi haluttiin rakentaa auto puupohjaisista biomateriaaleista? Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT

Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita Lehdistötilaisuus 10.9.2014 Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT VTT on vahva ja monipuolinen biotaloustoimija Ruoka ja rehu

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden

Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden kokonaisvaltainen hyötykäyttö TkT Risto Korpinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet Uudet tuotteet, palvelut ja teknologia Biokomponenttien erotus

Lisätiedot

Liukeneminen 31.8.2016

Liukeneminen 31.8.2016 Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideat on koottu Kemia työelämässä täydennyskoulutuskurssille osallistuneiden opettajien kurssiin liittyneistä etätehtävistä. Tehtävän tarkoituksena oli

Lisätiedot

4 Yleiskuvaus toiminnasta

4 Yleiskuvaus toiminnasta 4 Yleiskuvaus toiminnasta Borealis Polymers Oy:n tuotantolaitokset sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahden alueella. Petrokemian tuotantolaitokset muodostuvat Olefiinituotannosta sekä Fenoli ja aromaatit

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016 Liikennepolttonesteiden standardisointi Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016 Pitkä valmisteluprosessi eri tahojen yhteistyö Standardit määrittelevät

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa Kari Tiilikkala, Ansa Palojärvi ja Visa Nuutinen MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Hajautetut biojalostamot- seminaari

Lisätiedot

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja analyysilaboratoriota koskevat vaatimukset Liite 6 Lomakkeet A-H Pohjoismainen

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

BIOPOLTTOAINEET UUTENA LIIKETOIMINTA-ALUEENA

BIOPOLTTOAINEET UUTENA LIIKETOIMINTA-ALUEENA BIOPOLTTOAINEET UUTENA LIIKETOIMINTA-ALUEENA ForestEnergy2020 Vuosiseminaari Joensuun Tiedepuisto, 8.10.2013 Pekka Jokela, UPM Biopolttoaineet Biopolttoaineet uutena liiketoiminta-alueena UPM:n biopolttoainestrategia

Lisätiedot

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020 vuosiseminaari 7.10.2015 Joensuu Kati Koponen, VTT 7.10.2015 1 ForestEnergy2020 julkaisu liittyen metsäenergian kestävyysasioihin

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Paula Kajankari 2015. LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa

Paula Kajankari 2015. LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa LUMA-kerho Kokeellista kemiaa Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa Tavoite Tavoitteena on osoittaa oppilaille, että luonnontieteiden opiskelu voi olla muutakin kuin kirjasta

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Vetykäsitellyn kasviöljyn käyttö dieselmoottorissa

Vetykäsitellyn kasviöljyn käyttö dieselmoottorissa Vetykäsitellyn kasviöljyn käyttö dieselmoottorissa MOOTTORITEKNIIKAN SEMINAARI DIPOLI Tuukka Hartikka, Neste Oil Oyj Tuukka.hartikka@nesteoil.com Biopolttoainevaihtoehtoja dieselmoottoriin HVO, NExBTL

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Tieliikenteen polttoaineet

Tieliikenteen polttoaineet , uhat ja mahdollisuudet Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Bioenergiapäivä 09.11.2006 Tampereen teknillinen yliopisto Tieliikenteen polttoaineet Nestemäiset Bensiini Diesel Etanoli (1G/2G)

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

sulfatiatsoli meripihkahappoanhydridi eli dihydro-2,5- furaanidioni etanoli (EtaxA, 99 %)

sulfatiatsoli meripihkahappoanhydridi eli dihydro-2,5- furaanidioni etanoli (EtaxA, 99 %) ANTIBIOOTTISYNTEESI TAUSTAA Olet kesätöissä lääketehtaalla. Lääkefirman kemistit ovat kehittäneet antibiootin, sulfiatsolin, joka estää bakteerien foolihapon synteesiä. Foolihappoa tarvitaan esimerkiksi

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot