KANNANOTTO KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUSTA KOSKEVAAN SELVITYSTYÖHÖN

Transkriptio

1 (2) Lapin liitolle KANNANOTTO KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUSTA KOSKEVAAN SELVITYSTYÖHÖN Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä vastaa lakisääteisenä yhteistyöyhteisönä Lapin läänin alueella vaikeimmin vammaisten ihmisten palveluista ja niiden edellyttämän erityisasiantuntemuk-sen turvaamisesta siltä osin, kuin kunnat eivät voi niistä vastata. Vammaisten erityispalveluissa on 90-luvun alkupuolelta alkaen toteutettu merkittävä rakennemuutos, sisältönä mm; * kehitysvammaisten pitkäaikaisen laitoshoidon puolittaminen hyvässä yhteistyössä kuntien ja omaisten kanssa, * Kolpeneen palvelukeskuksen toimintamallin muutos moniammatilliseksi ja alaiseksi palvelu- ja kuntoutuskeskukseksi, vaikeimmin vammaisista ja monivammaisista vastaavaksi perälaudaksi, kehityksen kohteina ja uusina sisältöinä mm. vammaispalvelut, autismikuntoutus (asiakkaita alueen ulkopuoleltakin), mielenterveyden kriisipalvelut ja sosiaalialan osaamiskeskus, * kuntien tukeminen vammaisten lähipalveluissa, asumisessa, työ- ja päivätoiminnassa ym., sekä * yhteistyön monimuotoinen kehittäminen sairaanhoitopiirien kanssa; asiakasyhteistyön ohella Lapin sh-piirin kanssa mm. ravintopalvelut, materiaali- ja lääkevarastopalvelut, ATK-palvelut ja apuvälinehuolto. Muutos on toteutettu yhdessä kuntien vammaishuollon kanssa, samalla pyrkien kustannusten säästöihin, sekä valtion tuen vähentymisen että kuntien talouden jatkuvan kiristymisen vuoksi. Alkuvuodesta valmistunut vammaislainsäädännön muutoksen selvitystyö osoittikin, että Suomessa vammaisten palvelut hoidetaan erityisen edullisesti esim. muihin Pohjoismaihin verrattuna ja Lapissa maan keskiarvoon verrattuna n. puolitoistakertainen määrä vammaisia ilman huomiointia valtion tuessa! Vaikeimmin vammaisten palvelujen turvaaminen edellyttääkin kuntien yhteistyön lisäämisen ohella valtion kustannusvastuun lisäämistä erityisen vaativan ja kalliin vammaisten hoidon ja kuntoutuksen osalta. Esim. Kolpeneen kuntayhtymän vastuulla tulee v olemaan n. 45 vaikeasti vammaista asiakasta, joiden hoidon ja kuntoutuksen kustannukset ylittävät vuositasolla STM:n selvittelytyössä rajaksi asetetun euroa. Valtion kustannusvastuun lisäksi kuntayhtymä pitää tärkeänä riittävän laajaa Lapin kuntien yhteistyötä vaikeasti vammaisten palvelujen edellyttämän asiantuntemuksen ja seudullisesti tasapuolisen palvelun turvaamiseksi. Tätä yhteistoimintaa voidaan tarvittaessa edelleen sisällöllisesti laajentaa myös muihin laajempaa yhteistyötä edellyttäviin sosiaalialan erityispalveluihin, nykyisin jo kuntayhtymän puitteissa toimivan sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan jatkeena.

2 (2) Kuntayhtymä suhtautuu myös myönteisesti yhteistyön edelleen kehittämiseen sairaanhoitopiirien kanssa. Tärkeänä tavoitteena tässäkin koko Lapin voimavarojen kokoaminen. Ottaen huomioon vammaisten erityispalveluissa Lapissa jo saavutettu palvelujen ja erityisosaamisen taso ja tähänastinen yhteistyö mm. muiden erityishuoltopiirien kanssa, tarvitaan tulevien väestö-, talous- ja kehittämishaasteiden varalle myös alan yhteistyön edelleen kehittämistä koko Pohjois-Suomen puitteissa. Tässä tarkoituksessa vireillä onkin valtionosuushanke Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikön toteuttamiseksi yhdessä Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin ja Kainuun maakuntakuntayhtymän sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa joustavasti organisoituneena kehittämistyön, erityisosaamisen, henkilöstön tuen ja vammaisten erityispalvelujen työnjaon toimintamallina. Hanke on saanut sosiaalialan kehittämishankkeen alueellisesta koordinoinnista vastaavan johtoryhmän vahvan tuen ja voi toimia osana monitasoista alueellista yhteistyörakennetta. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä on valmis avoimeen ja rakentavaan yhteistyöhön Lapin kuntien asukkaiden palvelut ja niissä olevat monimuotoiset osaamisen tarpeet pitkäjänteisellä tavalla turvaavan rakenteen varmistamiseksi. Erityisesti vaikeimmin vammaisten ja heidän perheidensä palvelujen ja niiden perustana olevan henkilöstön erityisosaamisen kannalta muutokset vaativat harkintaa ja riittävää aikaresurssia, ja ennen kaikkea riittävää sitoutumista pitkäjänteiseen ja monitasoiseen yhteistyöhön. KOLPENEEN PALVELUKESKUKSEN N HALLITUS Kaisa Rättyä Hallituksen puheenjohtaja Juha-Matti Kivistö Kuntayhtymän johtaja Hallituksen jäsenet: Reijo Sulasalmi Antti Kuulasmaa Erkki Kiimalainen Tuula Mäntymäki Mikko Rundgren Matti Valle Valtuuston puheenjohtajat: Pertti Ahokas Mikko Ekorre Pirjo Hyypiö

3 1 (3) Lapin liitolle LAUSUNTO KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN ALUEVAIHEEN KYSYMYKSISTÄ Kuntayhtymän hallituksen aikaisempaan kannanottoon ( ) liittyen ja lausuntopyynnössä viitatussa materiaalissa olevaa tehtävärunkoa seuraten, hallitus lausuntonaan toteaa seuraavaa: 2. Keskeiset alueelliset erityispiirteet tehtäväalan kannalta 2.1. Lapin väestölliset, taloudelliset ja toiminnalliset muutosnäkymät ovat erittäin haasteellisia myös vammaisten erityispalvelujen tasapuolisen järjestämisen ja erityisosaamisen jatkuvuuden turvaamisen kannalta. Nykyinen palvelujen taso sekä moniammatillinen ja asiakas/perhelähtöinen erityisosaaminen perustuu laajan, koko Lapin kattavan kuntien ja muiden tahojen yhteistyön pohjalta toteutettuun pitkäaikaiseen palvelujen ja sitä toteuttavan henkilöstön kehittämistyöhön. Nähtävissä oleva väestömuutos, asiakkaiden tarpeiden moninaistuminen ja henkilöstön nopea eläköityminen edellyttävät entistä laajempaa ja monitasoisempaa yhteistyötä sekä jatkuvuutta turvaavina rakenteina että joustavina yhteistyöverkostoina, myöskin kehittyviä tiedonvälityksen keinoja hyödyntäen. Huomioon on myöskin otettava erityispiirteenä, että vaikeavammaisten osuus väestöstä on Lapissa selvästi keskimääräistä suurempi. Vammaisten palvelujen tarpeiden ei voida muutenkaan olettaa merkittävästi vähentyvän väestön kokonaismäärän vähentymisestä huolimatta, ottaen huomioon vaikkapa ikääntyvien omaisten luona kotihoidossa olevien ja asuvien vammaisten tarpeet. Myös henkilöstön saantimahdollisuuksien voidaan olettaa lähivuosina vaikeutuvan monissa vammaisten palvelujen tehtävissä, mikä haastaa niin palveluorganisaatioiden välisen kuin koulutusyhteisöjenkin kanssa tapahtuvan yhteistyön. Vammaisten ihmisten palvelujen turvaamista ei voida myöskään kovin merkittävältä osin jättää yksityisten palvelumarkkinoiden varaan. Johtuen asiakasryhmien tarpeiden moninaisuudesta sekä hajallaan asumisesta tarvitaan riittävän vahvaa kunnallista palvelua ja joustavaa yhteistyötä sitä täydentävien yksityisten palvelujen ja valtakunnallisten palveluyksiköiden kanssa Nykyinen koko Lapin kattava kuntayhteistyö on näissä olosuhteissa kyennyt viemään koko ajan eteenpäin jatkuvaa ja hallittua rakennemuutosta valtakunnallisestikin arvostetuin tuloksin; tukemaan vammaisten lähipalvelujen kuntavastuun lisäämistä; turvaamaan ja kehittämään vaikeimmin vammaisten ja monivammaisten ihmisten tutkimusta, kuntoutusta ja hoidon kehitystyötä sekä toteuttamaan ohessa myös laajemmin sosiaalialan kehittämistyötä, monimuotoista tutkimus- ja hanketoimintaa. Palvelujen organisointiin ja yhteistyöhön liittyvinä esimerkkeinä ja hyvinä käytäntöinä voidaan mainita mm; valtakunnallinen yhteistyö asiakastietojärjestelmien kehittämisessä ja hyödyntämisessä jo luvun alusta alkaen, parhaillaan on vireillä edelleen tietosaumojen tiivistäminen myös alueellisella tasolla, sosiaalialan osaamiskeskuksen organisointi kuntien yhteistyön ja vastuun pohjalta ainoana Suomessa, myönteiset ja seudullisesti vaikuttavat tulokset käytännön sosiaalipalvelujen kannalta,

4 kommunikaatiopalvelujen kehittäminen alueellisten erityistarpeiden sekä laajan kunta- ja järjestöyhteistyön pohjalta, STM:n valtakunnallisesti merkittävänä kehittämishankkeena, vireillä oleva hanke pysyväisluonteisen Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikön toteuttamiseksi yhdessä Kainuun maakunta-kuntayhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin (päähakija) kanssa; tavoitteena joustava toimintamalli kehittämistyön ja erityisosaamisen turvaamiseksi ja välittämiseksi, muuttuvissa väestö- ja henkilöstötilanteissa, mukana seutukunnat, ammattikorkeakoulut, yliopistot, sosiaalialan osaamiskeskus sekä järjestöt ja yksityinen sektori, muut palvelujen organisointia ja tiedon välitystä tukevat hankkeet, käynnistymässä mm. vammaisten tilapäispalveluhanke yhdessä kuntien ja asiakasjärjestöjen kanssa. Tärkeänä kuntayhtymän toiminnan tukena on ollut tiivis yhteistyö alueellisella ja paikallisella tasolla, erityisesti Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Jo vakiintuneesti toteutetaan yhteistyötä mm. monivammaisten lasten ja autistien kuntoutuksessa, apuvälinepalveluissa sekä tukipalveluissa; mm. ravintopalvelut, varastopalvelut, lääkehuoltopalvelut ja keskeinen osa ATK-palveluista. Vireillä on yhteistyön lisääminen ja kehittäminen mm. kiinteistöhuollossa, mukana myös yhteiset haasteet tukipalvelujen vaihtoehtojen selvittämiseksi. Kuntayhtymä on myös käynyt aloitteellisia keskusteluja Rovaniemen kaupungin kanssa toimintaan ja resurssien (tilat, henkilöstö ym.) käyttöön liittyvästä yhteistyöstä myös kaikkia muita jäsenkuntia hyödyntävällä tavalla. Käytännön esimerkkejä monipuolisesta yhteistyöstä ovat myös palvelukeskuksen tiloissa olevat Merikosken jatko-opetusyksikkö sekä kuntayhtymän ylläpitämä vaikeavammaisten peruskoulu (Myllärin koulu), jonka avulla turvataan kuntoutukseen liittyvät koulupalvelut ja myös laadukas opetus alueen vaikeasti vammaisille lapsille Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen eri vaihtoehtojen näkökulmasta Kuntayhtymä vastaa Lapin läänin muodostaman erityishuoltopiirin alueella lähinnä vammaisten erityispalveluista siltä osin kuin kunnat eivät voi niitä järjestää (3.6.), näihin liittyvästä kuntouttavasta/ennalta ehkäisevästä sisällöstä (3.1.), palveluketjujen toimivuudesta (3.5.) sekä sosiaalipalvelujen laajapohjaisesta kehittämistoiminnasta (3.4.). Toiminta kytkeytyy hyvin läheisesti sekä terveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon että myös opetustoimintaan (vaikeavammaisten peruskoulu/iltapäivähoito, jatkokoulutus), sekä sisällön että käytännön yhteistyön tasoilla. Näiden palvelujen turvaaminen tulevassa taloustilanteessa, väestö- ja eläkemurroksessa, edellyttää kaikissa tapauksissa ja muutosmalleissa riittävän laajaa ja pitkäjänteisellä, jatkuvuutta tukevalla tavalla organisoitua yhteistyöpohjaa. Tämän lisäksi tarvitaan monitasoisia joustavia yhteistyömalleja niin kunta- ja seutukuntatasolla kuin myös Lapin aluetta laajemmilla tasoilla. Alueellisesti kuntayhtymä katsoo, että tavoitteena tulisi olla kuntien voimavarojen kokoaminen ja yhteistyön organisointi erityispalvelujen osalta edelleen nykyisellä Lapin maakunnan alueella. Toiminnallisesti kuntayhtymä on avoin yhteistyön laajentamiseen ja organisointiin kaikkien laaja-alaista kuntayhteistyötä edellyttävien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen pohjalta. Alueellisesti ja toiminnallisesti riittävän laajan yhteistyön avulla voidaan myös parhaiten tukea hallittua kuntarakenteen muutosta, riittävän ammattitaitoisen henkilöstön saantia ja erityisosaamisen jatkuvuutta sekä ennen kaikkea mahdollisimman tasapuolisten palvelujen saantia asiakkaille eri puolilla Lappia.

5 Palvelujen rahoituksen ja tuottamisen ( ) osalta on realistisesti tunnustettava palvelujen sisältöä ja laatua koskevia odotuksia vastaavat resurssitarpeet. Vammaisten palvelut on tähän saakka koko Suomessa eikä vähiten Lapissa tuotettu kansainvälisesti katsoen erittäin taloudellisesti, edellä jo todetun laajan ja tiiviin yhteistyön avulla sekä kokeneen henkilöstön toimesta (vrt. EUmaiden tilastot, vammaispalveluja koskeva lakiselvitystyö 2005/Erkki Paara). Erityisesti 90-luvun alkupuolelta lähtien tapahtunut samanaikainen palvelujen hajauttaminen ja kustannusten leikkaaminen on synnyttänyt tilanteen, jossa erityispalvelujen rahoituksen turvaaminen edellyttää yhteistyön ohella myös rakenteellisia toimenpiteitä. Esimerkkeinä käytännön toimenpiteistä tulisi kallein ja vaikeimmin ennakoitavissa oleva vaikeavammaisten hoito ja kuntoutus siirtää suoraan valtion korvattavaksi, Lapin liiton asiaa koskevan esityksen mukaisesti. Lisäksi tulisi vakavasti harkita kuntien yhteistoiminnassa toteutettavan vaikeavammaisten kuntoutuksen rahoituksessa sovellettavaksi palvelujen myyntituloihin perustuvan rahoituksen ohella myös väestö- ja tulopohjaan perustuvaa rahoitusta. Palvelujen tuottamisessa, Lapin olosuhteissa tarvitaan kiinteää ja ennakkoluulotonta yhteistyötä julkisten ja yksityisten palvelujen tuottajien ja kolmannen sektorin kesken. Vammaisten ihmisten palvelujen erityistarpeisiin liittyvän jatkuvuuden sekä alueen väestöllisten, maantieteellisten ja taloudellisten erityisolosuhteiden näkökulmista kuitenkin johtuu, että viime kädessä palvelut Lapissa tulee turvata riittävän vahvalla kuntien vastuulla ja yhteistyöllä sekä näitä tukevalla valtion panoksella. Pätevän henkilöstön saaminen (3.22.)tulee lähivuosina olemaan Lapissa aivan keskeinen haaste palvelujen laadun ja erityisosaamisen jatkuvuuden turvaamiseksi. Tämä edellyttää jatkossakin kohtuullisten toimintaedellytysten; koulutus- ja kehittymismahdollisuuksien, moniammatillisen työryhmätuen, verkostoyhteyksien ja määrällisestikin riittävien henkilöstöresurssien turvaamista vaikeasti vammaisten hoito- ja kuntoutustyössä. Lopuksi toteamme (kysymys 5.6) että kuntayhtymän tehtäväalaan liittyvä ja tähän saakka varsin monimuotoinen tutkimus- ja kehittämistoiminta edellyttää sekin edelleen laajaa kuntien ja tutki-mus-, koulutus- ym. tahojen yhteistoimintaa sekä riittävää valtion rahoitusta. Pitkäjänteinen tutkimus- ja kehittämistyö ei toimi vain lyhytaikaisten kehittämishankkeiden turvin, vaan tarvitaan sekä perustehtävissä olevan henkilöstön osallistumismahdollisuuksia kehittämistoimintaan, että pysyväisluonteisia yhteistyöverkostoja ja toimintamalleja, edellä lausunnossa todettu Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö yhtenä käytännön tuloksiin suuntautuvana esimerkkinä. 3 KOLPENEEN PALVELUKESKUKSEN Kaisa Rättyä Hallituksen puheenjohtaja Juha-Matti Kivistö Kuntayhtymän johtaja