Vuorovaikutustutkimus. Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä Loviisa Kotka

Transkriptio

1 Vuorovaikutustutkimus Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä Loviisa Kotka

2

3 KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JUL- KAISUJA 2010 Vuorovaikutustutkimus Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä Loviisa Kotka Helsinki 2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

4 KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA 2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannen taitto: Sito Oy Sokonet Oy, Espoo, 2010

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KYSELY Vastaajien taustatiedot Hankkeesta tiedottaminen Vuorovaikutusprosessi Vaikutusmahdollisuudet suunnitelmaan Tulevan moottoritien vaikutukset elinympäristöön MAANOMISTAJIEN HAASTATTELU PÄÄSUUNNITTELIJOIDEN HAASTATTELU PROJEKTIPÄÄLLIKÖN HAASTATTELU YHTEENVETO HANKKEEN VUOROVAIKUTUKSEN ONNISTUMISESTA KEHITYSEHDOTUKSET Liitteet Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

6 1 JOHDANTO Hankkeessa Valtatien 7 (E18) parantaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä Loviisa Kotka ( ) toteutettiin laajaa vuoropuhelua asukkaiden ja maanomistajien kanssa. Tiivistä vuoropuhelua oli käyty jo edellisissä suunnitteluvaiheissa. Vuorovaikutustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka asukkaat kokivat tiesuunnittelun aikaisen vuorovaikutusprosessin ja vaikutusmahdollisuutensa suunnitelmaan ja millaisiksi he arvioivat tulevan moottoritien vaikutukset. Tutkimuksen tavoitteena on vuorovaikutusprosessin kehittäminen entisestään. Työ on laadittu Sito Oy:ssä. Sen projektipäällikkönä toimi VTM, sosiologi Mirka Härkönen työparinaan VTK, sosiologi Lotta Junnilainen. Valtatie 7 Koskenkylä Loviisa Kotka on Suomen suurimpia yksittäisiä tiesuunnitteluhankkeita. Hanke muodostui kahdesta osahankkeesta: Koskenkylä Loviisa tiesuunnitelman tarkistaminen ja Loviisa Kotka tiesuunnitelman laatiminen. Tiesuunnitelmissa uuden moottoritien pituus on 56 km. Moottoritiejärjestelyt edellyttävät uusia eritasoliittymiä, laajoja alemman tieverkon ja rinnakkaistieverkon järjestelyjä sekä ympäristön suojelun toimenpiteitä. Hankkeeseen sisältyy yksi tunneli. Lisäksi hankkeeseen kuuluu nykyisen moottoritien meluntorjunnan tehostaminen Kotkassa sekä Porvoon ja Kotkan välille muuttuva liikenteenohjausjärjestelmä. Liikenneviraston tavoitteena on aloittaa tien rakentamistyöt vuonna Hankkeen rakennuskustannuksiksi on arvioitu yhteensä 284 M. Valtatie 7 on osa E18 tietä, ja tien parantaminen on EU:n priorisoima TEN verkon kehittämiskohde, jonka suunnittelua EU myös rahoittaa. Hankkeen vuorovaikutus ja tiedottaminen koostui yleisötilaisuuksista, työpajoista, maastokävelystä, hankkeen Internet sivuista, karttapalautejärjestelmästä sekä kansalaisten suorista yhteydenotoista ja heidän tapaamisistaan. Yleisötilaisuuksia järjestettiin neljässä vaiheessa kolmella paikkakunnalla, yhteensä 10 tilaisuutta, ja työpajoja kahdessa vaiheessa, yhteensä kolme tilaisuutta. Lisäksi järjestettiin maastokävely ja sen päätteeksi työpaja. Hankkeen Internet sivujen kautta tarjottiin runsaasti tietoa hankkeesta. Internet sivuilla oli myös karttapalautejärjestelmä, jonka kautta oli mahdollisuus tutustua suunnitelmiin ja antaa palautetta. Maanomistajia tavattiin useaan otteeseen henkilökohtaisesti ja heille toimitettiin suunnitelmia kotiin. Vuoropuhelussa kansalaisten kanssa käsiteltiin yksityistiejärjestelyjä, meluntorjuntaa, kevyen liikenteen järjestelyjä, kuivatusta ja läjitysalueita. Lisäksi käytiin tiivistä vuoropuhelua kiinteistönomistajien kanssa kiinteistöjen hankinnasta ja järjestelyistä. Kaikki tien alle tai lähelle jäävät asuin ja lomakiinteistöt hankittiin valtiolle vapaaehtoisilla kaupoilla jo tiesuunnittelun aikana. Kiinteistöjärjestelyasiat olivat mukana työpajoissa ja yleisötilaisuuksissa. Vuorovaikutustutkimus koostui kyselystä, maanomistajien haastattelusta, pääsuunnittelijoiden haastattelusta ja hankkeen projektipäällikön haastattelusta. Tutkimuksen tuloksia on käytetty myös vuorovaikutuksen vertailututkimuksessa, josta on laadittu erillinen muistio (Vehmas, 2010). Raportti muodostuu siten, että luvussa 2 esitetään kyselyn keskeisimmät tulokset ja luvussa 3 keskeisimmät asiat maanomistajien haastattelusta. Luvussa 4 esitellään pääsuunnittelijoiden ja luvussa 5 projektipäällikön näkemyksiä vuorovaikutuksesta. Luvussa 6 esitetään tiivistetysti tutkimuksen tulokset ja luvussa 7 kehitysehdotuksia vuoropuheluun. 4 Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010

7 2 KYSELY Kysely toteutettiin huhtikuussa Se toteutettiin posti ja Internet kyselynä. Kysely lähetettiin hankkeen postituslistalla oleville asukkaille (115 henkilöä) ja se oli myös hankkeen Internet sivuilla. Lisäksi sitä jaettiin kolmessa yleisötilaisuudessa (Loviisassa, Pyhtäällä ja Kotkassa). Kyselystä kerrottiin myös hankkeen mediatiedotteessa. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 92. Vastauksista 48 saatiin postitse, 2 yleisötilaisuuksissa ja 42 Internetin kautta. Vastaajien kesken arvottiin palkinto. Kyselylomake on esitetty liitteenä 1. Seuraavassa on esitelty kyselyn tulokset. Tulokset on esitetty pääsääntöisesti sekä tekstinä että kuviona. Kuvioissa näkyy kaikki vastausvaihtoehdot ja vastaajien määrä prosentteina ja absoluuttisena lukuna. Osa tuloksista on esitetty vain tekstinä, eikä kaikkia kysymyksiä ole esitetty ollenkaan. Tuloksia on ristiintaulukoitu ja tarkasteltu, löytyykö vastauksissa eroja esimerkiksi sukupuolen, ikäryhmän tai asuinpaikan mukaan. 2.1 Vastaajien taustatiedot Vastaajista yli 70 % oli miehiä ja vajaa 30 % naisia. Vastaajista lähes puolet kuului ikäryhmään vuotiaat, noin 30 % ikäryhmään vuotiaat ja vajaa 20 % ikäryhmään yli 65 vuotiaat. Vain 4 % vastaajista oli vuotiaita eikä alle 18 vuotiaita ei ollut ollenkaan. Vastaajat jakaantuivat asuinpaikan suhteen melko tasaisesti. Hieman yllättäen eniten vastaajia oli Kotkasta Karhula Rantahaka osuudelta (vajaa 20 %). Karhula Rantahaka osuuden vastaajat olivat kiinnostuneita meluntorjunnasta, mutta myös muista hankkeeseen liittyvistä asioista. Seuraavaksi eniten vastaajia oli Heinlahden alueelta (13 %). Noin 10 % (kultakin alueelta) vastaajia oli Ahvenkosken alueelta, Pyhtään kirkonkylän alueelta sekä Kotkan länsiosasta. Lisäksi useita vastauksia saatiin Siltakylästä (7 kpl), Loviisan taajamasta (6 kpl), Tesjoen alueelta (6 kpl) ja Länsikylän peltoalueelta (5 kpl). Muutamia vastaajia oli Helsingistä ja Kotkansaaresta. Yksittäisiä vastaajia oli Koskenkylä Loviisa osuudelta, Espoosta, Vantaalta, Kirkkonummelta, Lapinjärveltä, Särkjärveltä, Pyhtään Hirvikoskelta ja Haminasta. Vastaajilta kysyttiin, missä roolissa he osallistuivat hankkeeseen. Annetuista vaihtoehdoista sai valita useamman. Yli 70 % vastaajista osallistui vuorovaikutukseen asukkaana, noin 45 % tienkäyttäjänä ja noin 30 % maanomistajana. Lisäksi useita vastauksia saivat määrittelyt maanviljelijä (8 kpl), yhdistyksen tai järjestön edustaja (7 kpl), vapaa ajan asukas (6 kpl), luottamushenkilö (6 kpl) ja muu yrittäjä (4 kpl). Annettujen vaihtoehtojen lisäksi hankkeeseen osallistuttiin ammatillisen kiinnostuksen takia, hevostallin vuokralaisena, urakoitsijana ja metsästäjän roolissa. Vastaajilta kysyttiin, osallistuivatko he hankkeeseen edellisessä suunnitteluvaiheessa (Loviisa Kotka yleissuunnitelma v ). Noin 54 % vastaajista oli osallistunut yleissuunnitelmaan. Lukua vääristää se, että suunnittelualue oli nyt tiesuunnitelmavaiheessa laajempi kuin edellisessä vaiheessa, eli Loviisa Kotkaosuuden vastaajista vielä suurempi osuus prosentuaalisesti oli osallistunut yleissuunnitteluvaiheeseen. Vastaajilta kysyttiin, mitkä asiat heitä motivoivat osallistumaan hankkeeseen. Valita sai useamman annetuista vaihtoehdoista. Ylivoimaisesti eniten motivoi halu saada tietoa hankkeesta. Lisäksi suuresti motivoivia asioita olivat halu vaikuttaa Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

8 hankkeen ratkaisuihin, halu vaikuttaa elinympäristön asioihin, halu vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa, ettei tarvitse lähteä valitusprosessiin ja halu antaa paikallistietoa hankkeesta. Lisäksi annettujen vaihtoehtojen ulkopuolelta vastaajia motivoi osallistumaan hankkeeseen oma logistiikka, Suomen kansantalous, Venäjän kauppa, nopea yhteys Helsinki Vantaa lentokentälle, oman talon lunastus sekä toimiminen luottamustehtävässä. Kuva 1. Asiat, jotka motivoivat osallistumaan hankkeeseen. Vastaajien määrä: 91. Kyselyssä tiedusteltiin, mitkä asiat hankkeessa kiinnostivat vastaajia. Valita sai 1 3 vaihtoehtoa. Hankkeessa kiinnostivat ylivoimaisesti eniten yleisten väylien järjestelyt, meluntorjunta ja hankkeen rakentaminen. Kiinnostavia asioita olivat myös luonto ja maisema asiat, yksityistiejärjestelyt, liikenneturvallisuus, kiinteistöjärjestelyt, lunastukset ja korvaukset, kevyen liikenteen järjestelyt ja virkistysyhteydet, suunnitelman vaikutukset pitkänmatkan liikkumiseen sekä suunnitelman vaikutukset maa ja metsätalouteen. Useita vastauksia saivat myös maaainesottoalueet ja läjitysalueet, suunnitelman vaikutuksen elinkeinoelämälle, maankäyttöön liittyvät asiat, kuivatusjärjestelyt sekä rakentamiskustannukset. Lisäksi annettujen vaihtoehtojen ulkopuolelta hankkeessa kiinnostavina asioina mainittiin hiukkaspäästöt, urakointi ja Aittakorven levähdyspaikan sijainti. Tuloksissa hieman yllättävää oli, että yksityistiejärjestelyt kiinnostivat vain neljännestä vastaajista, vaikka työpajoissa yksityistiet vaikuttivat olevan kiinnostavin asia. Vastauksissa ilmeni eroja ikäryhmän suhteen. Muut ikäryhmät pitivät hankkeessa kiinnostavimpana asiana yleisten teiden järjestelyjä, mutta ikäryhmässä vuotiaat kiinnostavin asia oli meluntorjuntatoimenpiteet ja niiden vaikutukset. Myös yksityistiejärjestelyjä pidettiin tässä ryhmässä muita ryhmiä kiinnostavampana. Kiinnostus yksityistiejärjestelyjä kohtaan selittyy oletettavasti sillä, että vuotiaiden joukossa on paljon maanomistajia ja maanviljelijöitä. 6 Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010

9 Kuva 2. Asiat, jotka kiinnostivat hankkeessa. Vastaajien määrä: Hankkeesta tiedottaminen Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten asukkaat kokivat hankkeesta tiedottamisen ja tiedottamisen muodot. Vastaajilta kysyttiin, saivatko he mielestään riittävästi tietoa hankkeesta ja mahdollisuuksista antaa palautetta. Vastaajista puolet koki saaneensa hankkeesta riittävästi tietoa ja 20 % koki saaneensa melko hyvin tietoa. Neljännes vastaajista kertoi saaneensa jonkin verran tietoa hankkeesta ja kolme vastaajaa vastasi, että ei saanut tietoa. Vaikka suurin osa vastaajista oli saanut hyvin tietoa hankkeesta, on huomioitava nämä ilman tietoa jääneet, ja pohdittava mistä tämä johtuu. Myös se, että neljännes vastaajista vastasi saaneensa vain jonkin verran tietoa, on huomion arvoinen asia. Vastauksissa oli eroja ikäryhmän mukaan. Kaikissa muissa ikäryhmissä suurin osa (puolet vastaajista tai enemmän) vastasi saaneensa hankkeesta riittävästi tietoa, mutta ikäryhmässä vuotiaat olivat vastaukset sain jonkin verran tietoa (36 % vastaajista) ja sain melko hyvin tietoa (36 %) suosituimpia. Ikäryhmän vuotiaat vastaajat elävät todennäköisesti ruuhkavuosia, mikä tarkoittaa kiireistä työelämää ja pieniä lapsia. Heillä on tästä syystä muita ikäryhmä huonommat Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

10 mahdollisuudet osallistua vuorovaikutustilaisuuksiin. Onkin pohdittava, miten tämä ikäryhmä voidaan tulevaisuudessa saada paremmin suunnitteluun mukaan. Kuva 3. Saiko riittävästi tietoa hankkeesta ja palautemahdollisuuksista. Vastaajien määrä: 91. Vastaajilta kysyttiin, mikä heistä on paras kanava saada tietoa vuorovaikutustapahtumista. Valita sai 1 3 vaihtoehtoa. Parhaiksi tavoiksi koettiin postitse kotiin tullut kutsu (lähes 60 % vastaajista), hankkeen Internet sivut (50 % vastaajista) ja lehti ilmoitus (44 %). Neljännes vastaajista koki lehtiartikkelit hyväksi kanavaksi ja noin 15 % sähköpostin. Myös radio tai paikallis tv sai muutaman vastauksen. On huomionarvoista, että puolet vastaajista kokee Internet sivut hyväksi kanavaksi tiedottaa vuorovaikutustapahtumista. Kuva 4. Paras kanava saada tietoa vuorovaikutustapahtumista. Vastaajien määrä: 91. Lomakkeessa kysyttiin vastaajien tyytyväisyyttä hankkeen Internet sivuihin (informatiivisuus ja selkeys). Vastaajista 10 % oli erittäin tyytyväisiä ja 50 % tyytyväisiä sivuihin. Pettyneitä oli 3 vastaajaa ja en tyytyväinen enkä pettynyt vastasi vajaa 20 % vastaajista. Kukaan ei vastannut olevansa erittäin pettynyt. Vajaa 20 % ei ollut käyttänyt sivuja tai ei muusta syystä osannut vastata kysymykseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että hankkeen Internet sivut ovat olleet onnistuneet. Internet sivujen merkityksessä vuorovaikutuskanavana oli eroja iän mukaan vuotiaat vastaajat pitivät Internet sivuja yhtä hyvänä vuorovaikutuskanavana kuin yleisötilaisuuksia, kun muissa ikäryhmissä yleisötilaisuudet olivat selvästi suosituin vuorovaikutusmuoto. Mitä nuorempi ikäluokka oli kyseessä, sitä tyytyväisempiä oltiin Internet sivuihin vuotiaista 75 % ja vuotiaista 100 % oli sivuihin tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen. 8 Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010

11 Kuva 5. Tyytyväisyys hankkeen Internet-sivuihin. Vastauksien määrä: 88. Kyselyllä selvitettiin myös karttapalautejärjestelmän hyödyllisyyttä suunnitelmiin tutustumisessa ja palautteen antamisessa. Karttapalautejärjestelmän kautta oli hankkeessa saatu 44 palautetta, joista 12:een pyydettiin vastausta. Vastaajista yli 40 % koki järjestelmän hyödylliseksi ja 27 % erittäin hyödylliseksi. Kukaan vastaajista ei kokenut järjestelmää turhaksi tai erittäin turhaksi. Noin 12 % vastaajista vastasi ei hyödyllinen eikä turha ja vajaa 20 % ei ollut käyttänyt järjestelmää tai ei muusta syystä osannut vastata kysymykseen. Voidaan pitää merkittävänä tuloksena, että lähes 70 % vastaajista koki karttapalautejärjestelmän hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi eikä yksikään vastaaja kokenut sitä turhaksi. Karttapalautejärjestelmän suhteen löytyi eroja miesten ja naisten välillä. Miehet olivat käyttäneet palautejärjestelmää enemmän ja suhtautuivat siihen naisia myönteisemmin. Naisetkaan eivät kuitenkaan vastanneet karttapalautejärjestelmän olevan turha, vaan suhtautuivat siihen neutraalisti. Karttapalautejärjestelmä vaikuttaa siis toimivalta tavalta esitellä suunnitelmia ja kerätä palautetta. Sen rinnalla täytyy kuitenkin muistaa perinteiset esittely ja palautekanavat, koska kaikki eivät käytä Internetiä, eikä Internet välitteinen vuorovaikutus korvaa kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta. Kuva 6. Karttapalautejärjestelmän hyödyllisyys. Vastaajien määrä: 90. Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

12 2.3 Vuorovaikutusprosessi Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten asukkaat kokivat hankkeen vuorovaikutuksen ja vuorovaikutusmuodot. Vastaajilta kysyttiin miten tyytyväisiä he olivat saamaansa vastaukseen, jos he kysyivät hankkeesta suunnittelijoita tai ELY keskuksen edustajilta. 44 % vastaajista oli tyytyväinen ja 21 % erittäin tyytyväinen saamaansa vastaukseen. Vaihtoehdon en tyytyväinen enkä pettynyt valitsi 32 % vastaajista. Kolme vastaajaa oli pettynyt vastauksiin. Kukaan ei vastannut olevansa erittäin pettynyt. Kuva 7. Tyytyväisyys suunnittelijoiden ja ELY keskuksen antamiin vastauksiin. Vastaajien määrä: 76. Lomakkeessa kysyttiin, mitä vuorovaikutustapoja vastaajat pitävät parhaimpina. Annetuista vaihtoehdoista sai valita 1 3 vaihtoehtoa. Yleisötilaisuudet olivat vastaajien mielestä selvästi paras vuorovaikutustapa. Sen valitsi yli 70 % vastaajista. Seuraavaksi eniten valintoja sai hankkeen Internet sivut (40 %). Työpajat valitsi lähes 30 % ja maastokävelyn 24 % vastaajista. Työpajojen ja maastokävelyn melko alhaisia lukuja selittää varmasti se, että kaikki vastaajat eivät tienneet niistä eivätkä osallistuneet niihin. Kutsut niihin lähetettiin hankkeen postituslistalla oleville, eikä niistä yleensä tiedotettu lehti ilmoituksilla. Hyvänä vuorovaikutustapana karttapalautejärjestelmän valitsi yli 20 % vastaajista, tapaamiset suunnittelijoiden kanssa 17 % ja lehtiartikkelit hankkeesta 16 % vastaajista. Palautelomakkeet yleisötilaisuuksissa valitsi seitsemän vastaajaa. Puhelinkeskustelut tai sähköpostiviestinnän suunnittelijoiden kanssa valitsi vain muutama vastaaja, mikä on hieman yllättävää. Tätä voi selittää se, että asukkaat olivat yleensä yhteydessä hankkeen projektipäällikköön ELY keskuksessa eivätkä suunnittelijoihin. Vuorovaikutustapojen suosiossa ilmeni eroja eri ikäryhmien välillä. Yli 65 vuotiaiden joukossa parhaina vuorovaikutustapoina pidettiin yleisötilaisuuksia, työpajoja ja maastokävelyjä. Kaikissa muissa ikäryhmissä pidettiin yleisötilaisuuksien lisäksi Internet pohjaisia vuorovaikutustapoja parhaina menetelminä. Iän merkitys vuorovaikutustapojen suosiossa näkyy myös siinä, että karttapalautejärjestelmän käyttö sai vähiten suosiota yli 65 vuotiaiden joukossa ja suurimman suosion ikäryhmässä vuotiaat. 10 Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010

13 Kuva 8. Parhaina pidetyt vuorovaikutustavat. Vastaajien määrä: 84. Vastaajilta kysyttiin, miten he kuvailisivat asukkaiden ja suunnittelijoiden välistä vuorovaikutusta vuorovaikutustapahtumissa. Valita sai yhden vaihtoehdon. 45 % vastasi, että Syntyi asiallista keskustelua ja 20 % että Syntyi välitöntä ja luontevaa keskustelua hyvässä hengessä, vaikka emme välttämättä olleet samaa mieltä asioista. 19 % vastaajista valitsi vaihtoehdon Vuorovaikutus kehittyi paremmaksi hankkeen edetessä. Merkillepantavaa on, että 10 % vastaajista oli sitä mieltä, että Suunnittelijat kuuntelivat osallisia, mutta suhtautuminen oli välinpitämätöntä ja kaksi vastaajaa, että Vuorovaikutusta ei syntynyt. Siihen, että suhtautuminen koettiin välinpitämättömäksi, saattoi vaikuttaa se, että kaikkia asukkaiden esittämiä korjauksia ei aina ehditty tehdä suunnitelmiin ennen seuraavaa tilaisuutta. Tällöin asukkaat kokivat, että sovittuja asioita ei ollut huomioitu. Kaikkia muutoksia ei toki ollut mahdollistakaan aina tehdä. Tässä kysymyksessä ilmeni eroja miesten ja naisten välillä. Miehet kuvailivat asukkaiden ja suunnittelijoiden välistä vuorovaikutusta hieman naisia kielteisemmin. Miehistä 4 % oli sitä mieltä, että vuorovaikutusta ei syntynyt ja 14 %, että suunnittelijat kuuntelivat osallisia, mutta suhtautuminen oli välinpitämätöntä. Yksikään nainen ei kuvannut vuorovaikutusta kielteisesti, vaan suurin osa (67 %) oli sitä mieltä, että vuorovaikutuksen aikana syntyi asiallista keskustelua. Miehistä 37 % oli tätä mieltä. Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

14 Kuva 9. Asukkaiden ja suunnittelijoiden välinen vuorovaikutus vuorovaikutustapahtumissa. Vastaajien määrä: 69. Vastaajia pyydettiin kuvaamaan hankkeen vuorovaikutusta valitsemalla yksi annetuista vaihtoehdoista. Kysymyksessä tarkoitettiin asukkaiden välistä vuorovaikutusta, mutta vastaajat eivät välttämättä ymmärtäneet tätä. Kysymys saatettiin kokea vaikeaksi, koska kolmannes vastaajista oli valinnut vaihtoehdon En osaa kuvata vuorovaikutusta. Suuri osa vastaajista, yli 40 %, vastasi On löydetty yhteisesti hyväksyttyjä näkemyksiä. 13 % vastaajista koki, että Vuorovaikutus on ollut kahdenvälistä ja vajaa 10 % että Yhteistä näkemystä ei ole löydetty. Hankkeessa esiintyi ristiriitoja asukkaiden toiveiden välillä. Nämä ovat haasteellisia tilanteita suunnittelijoille. Suunnittelijoiden pitää varmistua, että hiljaisiakin kuullaan eivätkä äänekkäät jyrää tahtoaan läpi. Vaihtoehdot kokonaisuudessaan (sellaisina kuin ne on esitetty kyselylomakkeessa): 1 = Vuorovaikutus on ollut pääosin kahdenvälistä. Monen osallistujan yhteistä keskustelua ei ole syntynyt. 2 = Monen osallistujan yhteistä keskustelua on syntynyt, mutta yhteistä näkemystä ei ole löydetty. 3 = Monen osallistujan yhteistä keskustelua on syntynyt ja on löydetty yhteisiä näkemyksiäkin. 4 = En osaa kuvata vuorovaikutusta. Kuva 10. Hankkeen vuorovaikutuksen kuvailu. Vastaajien määrä: 84. Lomakkeessa kysyttiin, miten vastaajat luonnehtisivat hankkeen viestintää (suunnittelijoiden ja ELY keskuksen edustajien taholta). Vastaajien piti valita sopiva kohta asteikosta yhdestä viiteen adjektiiviparien väliltä ( asiantuntevaa heikkotasoista, luotettavaa tarkoitushakuista, avointa salailevaa ja ymmärrettävää vaikeatajuista ). Kaikissa pareissa enemmistö sijoitti vastauksensa toiseksi myönteisimpään tai myönteisimpään kohtaan asteikossa. Adjektiiviparissa luotettavaa tarkoitushakuista 10 % vastaajista sijoitti vastauksensa toiseksi kielteisimmälle puolelle. On pohdittava, mistä tämä johtuu. 12 Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010

15 Taulukko 1. Hankkeen viestintä (suunnittelijoiden ja ELY-keskuksen edustajien taholta) Vastauksia yht. Asiantuntevaa heikkotasoista 30 % 47 % 19 % 5 % 0 % 75 Luotettavaa tarkoitushakuista 22 % 49 % 19 % 10 % 1 % 74 Avointa 29 % 43 % 21 % 5 % 1 % salailevaa 76 Ymmärrettävää 26 % 50 % 18 % 5 % 1 % vaikeatajuista 78 Lomakkeessa kysyttiin, onko vuorovaikutus vaikuttanut vastaajien yleiseen mielipiteeseen hankkeesta. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että heidän suhtautumisensa on vuorovaikutuksen myötä myönteisempi kuin aikaisemmin. Neljä vastaajaa suhtautui hankkeeseen kielteisemmin kuin aikaisemmin. Lähes 40 % vastasi, että vuorovaikutuksella ei ole ollut vaikutusta. Tämä on suuri luku, mutta voi selittyä osittain sillä, että moni asukas on suhtautunut alun perinkin hankkeeseen positiivisesti, eikä suhtautumiseen ole tullut muutosta. Kuva 11. Vuorovaikutuksen vaikutus yleiseen mielipiteeseen hankkeesta. Vastaajien määrä: Vaikutusmahdollisuudet suunnitelmaan Kyselyllä haluttiin selvittää, minkälaisiksi asukkaat kokivat omat vaikutusmahdollisuutensa suunnitelmaan ja miten he kokivat, että heidän mielipiteitään kuunneltiin suunnittelun aikana. Vastaajista 35 % oli tyytyväisiä ja 12 % erittäin tyytyväisiä siihen, miten he pystyivät vaikuttamaan suunnitelman sisältöön (esim. yksityistiet, meluntorjunta). Vajaa 30 % vastasi en tyytyväinen enkä pettynyt ja 8 % (7 vastaajaa) oli pettyneitä vaikutusmahdollisuuksiinsa. 17 % vastaajista ei osannut vastata kysymykseen. En osaa vastata ryhmästä iso osa on ikäryhmästä vuotiaat (33 % tästä ikäluokasta vastannut en osaa sanoa ). Osassa tapauksista on luultavasti kyse siitä, että vastaajilla ei ole ollut parannusehdotuksia suunnitelmaan. Voi myös olla, että nämä vastaajat eivät ole esittäneet muutosehdotuksia vaikka niitä olisi ollutkin, koska tällä ikäluokalla on muita vähemmän aikaa osallistua vuorovaikutustilaisuuksiin. On myönteistä, että kukaan vastaajista ei ollut erittäin pettynyt vaikutusmahdollisuuksiinsa, ja että pettyneitäkin oli alle 10 %. Eniten pettyneitä oli Länsikylän (20 % Länsikylän vastaajista) ja Tesjoen alueella (17 % Tesjoen vastaajista). Toisaalta molemmilla alueilla on myös paljon tyytyväisiä vastaajia (83 % Tesjoen ja 40 % Länsikylän vastaajista tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa). Länsikylän pettyneet vastaukset ovat varmasti seurausta edellisessä suunnitteluvaiheessa tehdystä moottoritien linjauksesta, joka sijoittuu uuteen maastokäytävään ja halkaisee pel Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

16 toaukean, ja täten aiheuttaa asukkaille kielteisiä vaikutuksia. Tesjoen kohdalla yksityistiejärjestelyt ja moottoritien linjaus eivät vastanneet kaikkien osallisten tavoitteita. Vastaajamäärät Länsikylän ja Tesjoen alueella ovat kuitenkin pieniä, joten vastauksia pitää tulkita sen mukaisesti. Tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa olivat vastaajat Ahvenkosken ja Pyhtään kirkonkylän alueella (Ahvenkosken vastaajista 33 % erittäin tyytyväisiä ja 11 % tyytyväisiä, Pyhtään kirkonkylän vastaajista 22 % erittäin tyytyväisiä ja 44 % tyytyväisiä). Myös Loviisan taajamassa ja Heinlahdessa oltiin tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiin (Loviisan vastaajista 17 % erittäin tyytyväisiä ja 50 % tyytyväisiä, Heinlahden vastaajista 17 % erittäin tyytyväisiä ja 33 % tyytyväisiä). Muilla alueilla edellä mainituista paitsi Pyhtään kirkonkylässä osallisten tavoitteet pystyttiin huomioimaan hyvin, joten tulos on odotetun kaltainen. Pyhtään kirkonkylässä hyvä tulos on yllättävä, koska lähtötilanne oli siellä hyvin ristiriitainen. Myös Pyhtään/Kotkan raja Jumalniemen eritasoliittymä osuuden vastaajat olivat tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa (44 % tyytyväisiä, pettyneitä ei ollenkaan). Karhula Rantahaka osuuden vastauksissa oli eniten en osaa sanoa vastauksia (35 % alueen vastauksista). Karhula Rantahaka osuuden luvut heijastavat sitä, että asukkaat eivät osallistuneet suunnitteluun kovin aktiivisesti, eikä suunnitelmaa ole todennäköisesti tunnettu kovin hyvin kyselyyn vastattaessa. Muiden alueiden vastaukset olivat melko neutraaleja tai vastauksia oli vain vähän. Kuva 12. Tyytyväisyys siihen, miten pystyi vaikuttamaan suunnitelman sisältöön. Vastaajien määrä: 89. Lomakkeessa kysyttiin myös asukkaiden tyytyväisyyttä siihen, miten heidän mielipiteitään kuunneltiin suunnittelun aikana (riippumatta siitä, pystyttiinkö mielipiteitä huomioimaan). Vastaukset olivat samansuuntaiset kuin edellisessä kysymyksessä. Tyytyväisiä oli kuitenkin enemmän (41 %) ja pettyneitä ja siltä väliltä vähemmän (pettyneitä 3 vastaajaa ja siltä väliltä 24 %.). Yksi vastaaja vastasi olevansa erittäin pettynyt. On myönteistä, että asukkaat ovat pääsääntöisesti sitä mieltä, että heitä on kuunneltu suunnittelun aikana. Edelliseen kysymykseen verrattuna vastaukset ovat myönteisempiä Loviisan taajaman, Pyhtään kirkonkylän, Länsikylän peltoalueen, Siltakylän ja Pyhtään/Kotkan raja Jumalniemen eritasoliittymä osuuden vastaajien keskuudessa. Voidaan siis tulkita, että näiden alueiden asukkaat kokevat mielipiteensä tulleen hyvin kuulluksi, vaikka sitä ei olisi voinut huomioida suunnitelmassa. 14 Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010

17 Kuva 13. Tyytyväisyys siihen, miten mielipiteitä kuunneltiin. Vastaajien määrä: 87. Vastaajia pyydettiin myös omin sanoin kertomaan, jos he olivat johonkin asiaan vaikutusmahdollisuuksissa erityisen tyytyväisiä tai pettyneitä. Yksittäiset vastaajat kertoivat olevansa pettyneitä siihen, että yleisötilaisuuksissa ei ollut päivitettyjä karttoja, vaan samoja suunnitelmia esiteltiin uudelleen (kaksi vastausta), että suunnitelmia muutettiin, vaikka oli luvattu ettei niin enää tehdä, ja että suunnitelmien ratkaisuja oli tehty puutteellisten selvitysten pohjalta. Pettymystä aiheuttavina asioina mainittiin myös lehti ilmoituksen ilmestyminen liian myöhään. Pari vastaajaa kritisoi kunnan päätöksiä ja tiedottamista. Lisäksi mainittiin muutamia yksityiskohtia suunnitelmasta, joihin ei oltu tyytyväisiä (Karhulan kanjonin melunja päästöjen torjunta, Ahvenkosken pyörätie ja Vanha Kuninkaantie Kotkassa). Olemme voineet vaikuttaa oman asuinalueemme tieratkaisuihin. Joiltakin osin lähellä asuvia on kuultu ja ratkaisuja tehty faktoja selvittämättä, mikä ei ole hyvä. (Nainen, vuotta) Vaikutusmahdollisuuksissa vastaajat kirjoittivat olevansa tyytyväisiä vuorovaikutukseen, ja siihen, että mielipiteet huomioitiin suunnitelmassa (5 vastausta). Jäi tunne, että pyrittiin ottamaan meidän mielipiteet huomioon, vaikka realiteetit joskus pistävät vastaan. (Mies, vuotta) Meluntorjunta asiassa kantaani kuunneltiin ja huomioitiin loppuratkaisussa. (Mies, vuotta) Vastaajat mainitsivat olevansa tyytyväisiä myös meluntorjuntaan (kaksi vastausta). Lisäksi yksittäisinä asioina, joihin oltiin tyytyväisiä, mainittiin Maanmittauslaitoksen toiminta, kevyen liikenteen väylä, metsäautotien uudelleenjärjestelyt ja maanvaihto. Vastaajilta kysyttiin, mitä mieltä he yleisesti ottaen olivat osallisten mahdollisuuksista vaikuttaa suunnitelmaan. Valita sai yhden vaihtoehdon. Vastaukset jakautuivat melko tasaisesti: 28 % vastaajista oli sitä mieltä, että osalliset pystyivät vaikuttamaan suunnitelmaan vähän, 27 % että osalliset pystyivät vaikuttamaan suunnitelmaan jonkin verran ja 24 % että osalliset pystyivät vaikuttamaan melko paljon. 11 % vastaajista ei osannut vastata kysymykseen, ja 4 vastaajaa oli sitä mieltä, että osallisten mahdollisuudet vaikuttaa suunnitelmaan olivat erittäin vähäiset tai olemattomat ja 4 vastaajaa, että osalliset pystyivät vaikuttamaan suunnitelmaan Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

18 erittäin paljon. Myönteistä on, että suurin osa vastaajista kokee, että osalliset ovat voineet vaikuttaa suunnitelmaan ainakin jollakin tavoin. Kuva 14. Osallisten mahdollisuudet vaikuttaa suunnitelmaan. Vastaajien määrä: 88. Lomakkeessa esitettiin väitteitä osallistumismahdollisuuksista, ja pyydettiin vastaajia kertomaan, ovatko he samaa vai eri mieltä väitteen kanssa. Osallistumismahdollisuudet koettiin pääsääntöisesti hyviksi. Vastaajat olivat erityisen tyytyväisiä tarjottuihin osallistumismahdollisuuksiin (noin 70 % samaa tai erittäin paljon samaa mieltä). Myös osallisten kohtelu koettiin pääsääntöisesti tasapuoliseksi. Lähes 50 % vastaajista oli samaa mieltä tai erittäin samaa mieltä siitä, että osallisia kohdeltiin tasapuolisesti. Toisaalta noin 25 % vastaajista oli sitä mieltä, että äänekkäimmät saivat näkemyksensä paremmin esille ja mielipiteelleen enemmän painoarvoa. Osa vastaajista on kuitenkin saattanut vastata kysymykseen epähuomiossa väärin, koska väite on erisuuntainen kuin muut väitteet. Asia on kuitenkin huomion arvoinen, ja jatkossa on huomioitava paremmin hiljaisten äänen saaminen kuuluviin. Kuva 15. Kokemuksia osallistumismahdollisuuksista. Vastaajien määrä: Tulevan moottoritien vaikutukset elinympäristöön Kyselyllä haluttiin selvittää myös sitä, minkälaisiksi asukkaat arvioivat tulevan moottoritien vaikutukset elinympäristöönsä. Vaikutuksia tullaan seuraamaan tule 16 Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010

19 vina vuosina, ja tämä kysely toimii ihmisiin kohdistuvien vaikutusten seurannan ensimmäisenä vaiheena. Vastaajat arvioivat pääsääntöisesti, että moottoritie ei aiheuta suuria muutoksia elinympäristöön. Vain pitkänmatkan liikkumisen he arvioivat paranevan selvästi. Muiden vaikutusalueiden kohdalla osa vastaajista arvioi vaikutukset myönteisiksi ja osa kielteisiksi. Enemmän paranemista kuin huononemista tilanteeseen arvioitiin tulevan päivittäiseen liikkumiseen lähialueilla moottoriajoneuvolla sekä melutilanteeseen kotona ja kodin lähiympäristössä. Hieman enemmän paranemista kuin huononemista arvioitiin tulevan myös pakokaasu ja pölytilanteeseen sekä kevyen liikenteen liikkumiseen. Kielteisiä vaikutuksia enemmän kuin myönteisiä arvioitiin kohdistuvan luontoon ja ympäristöön, kiinteistöihin sekä maisemaan. Kuva 16. Moottoritien vaikutukset elinympäristöön. Vastaajien määrä: 92. Vastaajia pyydettiin myös omin sanoin kertomaan, jos he arvioivat moottoritien tulevat vaikutukset jollakin osa alueella suuriksi. Avovastauksissa vastaajat mainitsivat hankkeen myönteisiksi vaikutuksiksi Loviisa Ahvenkoski tieosuuden paranemisen, raskaan liikenteen poistumisen Loviisa Kotka osuudelta, valtatielle 7 liittymisen helpottumisen, turvallisuuden paranemisen, pitkän matkan liikkumisen paranemisen ja nopeutumisen, liikenteen siirtymisen kauemmaksi asuinrakennuksista, melutasojen laskemisen, mahdollisuuden liikkua vanhalla tiellä tulevaisuudessa traktorilla ja maiseman säilymisen kauniina. Turvallisuus paranee selvästi ja nopeutuu matkalla Helsinkiin. Melu kotona sisällä ja pihalla hiljenee selvästi. (Mies, vuotta) Surkeakuntoinen tieosuus Loviisa Ahvenkoski paranee selvästi. Rekkakuormitus saadaan pois nykyiseltä väylältä välillä Loviisa Kotka. Sivutieltä tulo vt t:lle helpottuu ja tulee tuvallisemmaksi (esim. Elimäentien liittymässä). (Mies, vuotta) Välillä Karhula Helsinki ajoturvallisuus paranee. Maisemallisesti maaseutumainen vuodenaikojen mukaan vaihtuva taulunäkymä pihallamme säilyy ja meluvalli ei varjosta pihaamme. Kiitoksia suunnittelijoille! (Nainen, vuotta) Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

20 Vastaajat mainitsivat hankkeen kielteisiksi vaikutuksiksi pellon ja metsän jäämisen tien alle, melun lisääntymisen tieosuudella Länsikylän peltoaukealta itään, eläinten liikkumismahdollisuuksien heikentymisen riista aidan myötä ja muuttamaan joutumisen talon lunastuksen takia. Vertailtaessa vastauksia asuinpaikan suhteen nousi esiin eroja joillakin osaalueilla. Melun suhteen tilanteen arvioitiin paranevan Pyhtään kirkonkylässä, Heinlahdessa ja Pyhtään/Kotkan raja Jumalniemi osuudella. Länsikylän alueella tilanteen arvioitiin heikkenevän selvästi. Asukkaiden arviot vastaavat suunnitelmia. Kiinnostavaa on, että Karhula Rantahaka osuudella, johon on suunniteltu mittava meluntorjunta, 53 % alueen vastaajista arvioi, että melutilanteeseen ei tule muutoksia, 18 % vastaajista arvioi tilanteen heikentyvän ja vain 24 % tilanteen paranevan. Nämä luvut kertovat siitä, että suunnitelmaa ei ole tunnettu kyselyyn vastattaessa. Osuuden asukkaat eivät osallistuneet kovin aktiivisesti vuorovaikutukseen, ja voidaankin todeta tällä alueella vuorovaikutuksen epäonnistuneen. Maiseman suhteen Tesjoen ja Länsikylän alueen asukkaat arvioivat tilanteen heikkenevän ja Pyhtään/Kotkan raja Jumalniemi osuuden asukkaat tilanteen paranevan. Luonnon ja ympäristön suhteen tilanteen arvioitiin heikkenevän Tesjoella, Länsikylässä ja Siltakylässä. Kiinteistöjen (esim. tonttien pirstoutuminen) suhteen tilanne arvioitiin kielteiseksi Tesjoella, Pyhtään kirkonkylässä, Länsikylässä, Siltakylässä ja Heinlahdessa. Asukkaiden arviot vastaavat suunnitelmia. 18 Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010

21 3 MAANOMISTAJIEN HAASTATTELU Kyselyn tulosten syventämiseksi järjestettiin ryhmähaastattelu muutamalle suunnittelualueen maanomistajalle. Haastateltavat valittiin siten, että hankkeen tiedettiin aiheuttavan heille suuria vaikutuksia tai he olivat olleet muuten aktiivisia hankkeessa. Haastatteluun osallistui neljä maanomistajaa Pyhtäältä. Haastattelun piti Mirka Härkönen ja kirjurina toimi Lotta Junnilainen. Haastattelu pidettiin Pyhtään ABC liikenneasemalla ja se kesti noin kaksi tuntia. Haastattelussa käytiin läpi samoja asioita, joita oli selvitetty kyselyssä. Erityisesti keskityttiin sellaisiin asioihin, jotka olivat kyselyn tuloksissa herättäneet kysymyksiä tai nousivat esiin haastattelun aikana maanomistajien taholta. Haastattelurunko on esitetty liitteenä 2. Seuraavassa on esitetty tiivistetysti keskeisimmät haastattelussa esiin nousseet asiat. Tiedottaminen Haastateltavien mielestä hankkeesta tiedotettiin hyvin. Tiedottamista ei kuitenkaan ollut liikaa. Haastateltavien mielestä vaatii myös asukkailta omaa aktiivisuutta, että ottaa selvää asioista. Tärkeää on, että yleisötilaisuuksissa saa kontakteja ELY keskukseen ja suunnittelijoihin, ja heihin voi myöhemmin olla henkilökohtaisesti yhteydessä. Maastotutkimuksista ei haastateltavien mielestä tiedotettu tarpeeksi. Koettiin loukkaavana, että maastomiehet tulivat tekemään tutkimuksia maanomistajien maille ilman että siitä oli sovittu henkilökohtaisesti maanomistajien kanssa. Myös tulevista rakentamisen aikaisista työmaajärjestelyistä olisi haastateltavien mielestä pitänyt tiedottaa paremmin. Epäluotettavalta haastateltavien mielestä hankkeessa tuntui lupailu siitä, että uusi tie tuo mukanaan uusia yrityksiä tien varteen. Vuorovaikutusprosessi Haastateltavien mielestä parhaita vuorovaikutus ja tiedotustapoja hankkeessa olivat maastokävelyt, yleisötilaisuudet, työpajat ja karttojen lähettäminen kotiin. Erityisen hyvinä he pitivät maastokävelyitä, koska he pitivät tärkeänä, että suunnittelijat ja asukkaat tutustuvat suunnittelualueeseen yhdessä. Haastateltavat olivat käyttäneet hankkeen Internet sivuja ja karttapalautejärjestelmää ja pitivät niitä hyvinä. He mainitsivat kuitenkin, että Internet sivujen päivitys ei ollut aluksi ajan tasalla. Haastateltavien mielestä hankkeen projektipäällikköön (Juha Laamanen, Kaakkois Suomen ELY keskus) oli helppo ottaa yhteyttä ja ELY keskus hoiti hanketta hyvin. Oman kunnan (Pyhtää) tekemään linjaukseen Länsikylän kohdalla he olivat pettyneitä. Vaikutusmahdollisuudet suunnitelmaan Haastateltavat olivat tyytyväisiä siihen, miten he olivat voineet vaikuttaa suunnitelmaan. He suhtautuvat kuitenkin varauksella siihen, tulevatko suunnitelmat toteutumaan. Siihen oltiin pettyneitä, että vuorovaikutustilaisuuksissa piti huomauttaa samoista asioista monta kertaa, ennekuin muutokset näkyivät suunnitelmissa. Metsien ja peltojen lunastukseen haastateltavat suhtautuivat varauksella, koska niistä ei oltu vielä sovittu eikä tiedotettu. Haastateltavat toivoivat, että lunastusten aikataulusta ja periaatteista tiedotettaisiin mahdollisimman pian. Haastateltavat sanoivat, että lunastusten käytäntöjen tulee olla yhteneviä eikä neuvotteluasioita ja että mukana lunastusprosessissa tulisi olla asiantuntijoita. Metsien myynnit kannattaisi heidän mielestään toteuttaa yhteismyyntinä. Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

22 Tulevan moottoritien vaikutukset Haastateltavat arvioivat tulevan moottoritien vaikutukset pääasiassa positiivisiksi. He arvioivat, että päivittäinen liikkuminen paranee ja turvallisuus lisääntyy, melutilanne paranee ja maisemavaikutukset ovat myönteisiä. Todettiin kuitenkin, että Länsikylän peltoaukealla hanke aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia, esimerkiksi melu siellä lisääntyy selvästi. Tärkeänä asiana haastateltavat nostivat esiin kaivojen tilanteen. Alueella on lähdekaivoja, jotka pitää tutkia ennen rakentamisen aloittamista. Myös porakaivot tulee huomioida. Haastateltavat totesivat myös, että maisemoinnit (esim. läjitysalueet) tulee toteuttaa hyvin. Yleisesti ottaen haastateltavien suhtautuminen tulevaan moottoritiehen on myönteinen. Haastateltavat toivoivat, että he saisivat aikataulun siitä, miten hanke tulee etenemään (lunastukset jne.). Kuva 17. Tutustumassa maastoon. 20 Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010

23 4 PÄÄSUUNNITTELIJOIDEN HAASTATTELU Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös suunnittelijoiden näkemykset vuorovaikutuksesta. Hankkeen pääsuunnittelijoille ja konsulttiryhmän projektipäällikölle järjestettiin haastattelu Rambollissa. Haastatteluun osallistuivat Seppo Massinen ja Martti Lehtinen Ramboll Finland Oy:stä ja Paavo Mero Sito Oy:stä. Haastattelun piti Mirka Härkönen ja kirjurina toimi Lotta Junnilainen. Haastattelu kesti noin kaksi tuntia. Haastattelussa käytiin ensin tiivistetysti läpi kyselyn ja maanomistajahaastattelun tulokset. Sen jälkeen käytiin läpi hankkeen vuorovaikutusta; esimerkiksi vuorovaikutuksen hyötyjä ja haittoja, vuorovaikutustapoja, vuorovaikutuksen määrää, ajoitusta ja onnistumista sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia suunnitelmaan. Haastattelurunko on esitetty liitteenä 3. Seuraavassa on esitetty tiivistetysti keskeisimmät haastattelussa esiin nousseet asiat. Hankkeen vuorovaikutus koettiin onnistuneeksi. Vuorovaikutuksen suurimpia hyötyjä koettiin olevan hyväksyttävyyden saaminen hankkeelle ja paikallistiedon saaminen suunnitelmaan. Hankkeesta jätettiin 15 muistutusta, ja muistutusten määrää ja sisältöä pidettiin kohtuullisina. Todettiin, että erityisen tärkeää hyväksyttävyyden saaminen on tällaisissa tiukan aikataulun hankkeissa. Paikallistiedon saaminen hankkeeseen, erityisesti yksityisteitä suunniteltaessa, on erittäin tärkeää, eikä sitä tietoa saada kuin asukkaita kuulemalla. Asukkaiden kuuleminen on tärkeää myös sen vuoksi, että suunnittelussa tehdään ikuisia ratkaisuja ihmisten elinympäristöön. Suunnittelijat totesivat, että vuorovaikutus asukkaiden kanssa tuo myös mielekkyyttä työhön. Tilaajan aktiivisuus vuorovaikutuksessa koettiin erittäin hyväksi. Vapaaehtoiset maakaupat tiesuunnitteluvaiheessa nostettiin esiin tärkeänä asiana. Vuorovaikutus vaati kuitenkin paljon resursseja, ja jatkossa on syytä miettiä entistäkin paremmin vuorovaikutuksen hyöty kustannus suhdetta. Vuorovaikutus vaati hankkeessa paljon resursseja pääsuunnittelijoiden ja vuorovaikutushenkilöiden lisäksi myös suunnittelijoilta ja teknisiltä avustajilta, esimerkiksi tilaisuuksien aineistojen valmistelussa. Vuorovaikutukseen on jatkossa varattava jo tarjousvaiheessa riittävästi tunteja, ja toivomus on, että tilaajat arvostavat vuorovaikutuksen laatua tarjousten arvostelussa. Kuva 18. Maastokävelyllä. Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

24 Suunnittelijoiden mielestä parhaita vuorovaikutusmenetelmiä olivat työpajat, maastokävely ja henkilökohtaiset tapaamiset maanomistajien kanssa. Yleisötilaisuudet ovat luonnollisesti myös välttämättömiä. Henkilökohtaiset tapaamiset olivat tärkeitä, ja erityisen tärkeää oli, että hankkeen projektipäällikkö (ELYkeskuksesta) oli tapaamisissa mukana, koska tällöin ratkaisuista voitiin päättää välittömästi. Pohdittiin, että vuorovaikutuksessa tulisi pyrkiä tunnistamaan ristiriitapaikat ja kohdentamaan vuorovaikutusta. Hankkeen edetessä on välillä tarkistettava vuorovaikutussuunnitelmaa ja tehtävä siihen tarvittaessa muutoksia. Koko suunnittelualuetta ei tarvitse käsitellä samalla sabluunalla, vaan erilaisissa kohteissa voidaan käyttää eri menetelmiä. Jollakin tasolla on kuitenkin tiedotettava koko suunnittelualueella. Tässä hankkeessa jotkut kaikille yhteiset vuorovaikutustilaisuudet olisi mahdollisesti voinut jättää pois. Pohdittiin myös, olisiko mahdollista tunnistaa etukäteen asukkaat, joiden kanssa ei päästä yhteisymmärrykseen ja jotka tulevat joka tapauksessa jättämään muistutuksen. Heidän kanssaan voitaisiin tietyssä pisteessä puhaltaa peli poikki ja ottaa muistutus vastaan. Tällöin muistutukseen on luonnollisesti oltava hyvä vastine. Suunnittelijat totesivat, että suunnittelussa nousi esiin asukkaiden/maanomistajien väliset ristiriidat ja vastakkaiset toiveet suunnittelun suhteen. On tärkeää tunnistaa ristiriidat ja kuulla tasapuolisesti kaikkia osapuolia. Vuorovaikutustilaisuuksissa on usein paljon ihmisiä, ja vaarana on, että vain äänekkäimmät saavat äänensä kuuluviin. Tärkeää on kuulla myös hiljaisia. Pohdittiin, että yksi keino tähän voisi olisi avointen ovien päivä, jolloin suunnittelijat olisivat paikalla (esim. koululla) pidemmän ajan, ja heidän kanssaan voisi sopia etukäteen tapaamisajan. Suunnittelu ja vuorovaikutus tulee jatkossa sovittaa paremmin yhteen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vältetään monien tapahtumien osumista päällekkäin (esim. vuorovaikutustilaisuudet ja esitarkastukset). Tärkeää on myös se, että suunnittelua ehditään viedä kunnolla eteenpäin vuorovaikutustilaisuuksien välillä ja huomioida edellisessä tilaisuudessa saatu palaute. Virtuaalimalli pitäisi jatkossa saada käyttöön jo suunnittelun alusta lähtien. Se voi olla alussa raakile ja kehittyä suunnittelun edetessä. Todettiin, että on tärkeää, että nyt tehdyt suunnitelmat toteutuvat rakentamisvaiheessa ja asukkaille annetut lupaukset pidetään. Vuorovaikutusta asukkaiden kanssa tulisi jatkaa myös rakentamisvaiheessa. Vuoropuhelua on käyty monen vuoden ja suunnitteluvaiheen ajan, eikä se saisi päättyä kuin seinään. Todettiin, että vuorovaikutus toi uskottavuutta nykyiselle suunnitteluprosessille ja oli sille hyvää mainosta. Ihmisiä kuunneltiin aidosti ja heidän toiveensa huomioitiin suunnitelmassa. 22 Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010

25 5 PROJEKTIPÄÄLLIKÖN HAASTATTELU Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös hankkeen projektipäällikön (Juha Laamanen, Kaakkois Suomen ELY keskus) näkemykset vuorovaikutuksesta. Häntä haastateltiin Sitossa. Haastattelun piti Mirka Härkönen ja kirjurina toimi Lotta Junnilainen. Haastattelu kesti noin 1,5 tuntia. Haastattelussa käytiin ensin tiivistetysti läpi kyselyn, maanomistajahaastattelun ja suunnittelijahaastattelun tulokset. Sen jälkeen käytiin läpi hankkeen vuorovaikutusta; esimerkiksi vuorovaikutuksen hyötyjä ja onnistumista, vuorovaikutustapoja, tilaajan ja konsultin välistä työnjakoa vuorovaikutuksessa, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia suunnitelmaan sekä tiedonsiirtoa rakentamisvaiheeseen. Haastattelurunko on esitetty liitteenä 4. Seuraavassa on esitetty tiivistetysti keskeisimmät haastattelussa esiin nousseet asiat. Laamasen mielestä hankkeen vuorovaikutus onnistui hyvin. Vuorovaikutus oli monipuolista ja se dokumentoitiin hyvin. Oli hyvä, että kansalaiset saatiin osallistumaan aktiivisesti. Vuorovaikutuksen hyötyjä olivat hyväksyttävyyden paraneminen ja paikallistiedon saaminen asukkailta. Keskeistä vuorovaikutuksessa on myös se, että saadaan vääriä tietoja oikaistua, osapuolet ymmärtävät toisiaan paremmin ja luottamus osapuolten välillä kasvaa. Yhteistyössä voidaan tehdä kompromisseja suunnitelmaan. Tärkeää vuorovaikutuksessa on, että se viedään systemaattisesti läpi, ja palaute dokumentoidaan ja käsitellään. Muistutusten määrään (15) Laamanen oli hieman pettynyt, hän olisi odottanut muutamaa muistutusta vähemmän. Laamanen totesi, että jotkut vuorovaikutustilaisuudet olisi mahdollisesti voinut jättää pois, ja kohdentaa vuorovaikutusta niihin asukkaisiin, joita suunnitelma erityisesti koskee. Kotkan alueelle olisi mahdollisesti voinut järjestää maastokävelyn, jotta meluongelmia olisi voitu käsitellä yhdessä asukkaiden kanssa paikan päällä. Laamanen ei koe vuorovaikutusta ja asukkaiden yhteydenottoja rasitteena. Hankkeen tiedottaminen pitäisi kuitenkin hoitaa niin, että kansalaisten turhilta yhteydenotoilta vältytään (esim. maastotutkimuksista ei tiedotettu tarpeeksi, ja asukkaat ottivat asiasta yhteyttä). On erittäin tärkeää tiedottaa hyvin, jotta asukkaat tietävät mitä ollaan tekemässä. Maastotyöntekijöiden kouluttaminen parantaisi tilannetta. Tilaajan ja konsultin välinen työnjako vuorovaikutuksessa oli Laamasen mielestä toimiva, mutta tilaaja olisi voinut antaa vuoropuhelun valmistelua vielä enemmän konsultille (esim. vastineiden valmistelu mielipidekirjoituksiin). Parhaina vuorovaikutustapoina Laamanen piti maastokävelyä ja työpajoja. Työpajat pitäisi kuitenkin saada pilkottua pienemmiksi tilaisuuksiksi (erityisesti Pyhtäällä osanotto oli runsasta) Myös yleisötilaisuuksia kuitenkin tarvitaan. Suunnittelun edetessä tulisi pohtia vuorovaikutusta ja sen muotoja, ja tarvittaessa tarkistaa vuorovaikutussuunnitelmaa. Erittäin tärkeää on, että kaikki ne, joita suunnitelma erityisesti koskee (esim. ne joilta lunastetaan talo), tulevat kuulluksi. Kaikki maanomistajat eivät ota itse yhteyttä, ja tulisikin tarkistaa, keitä suunnitelma erityisesti koskettaa ja olla kaikkiin heihin henkilökohtaisesti yhteydessä. Karttapalautejärjestelmä osoittautui kansalaisten keskuudessa yllättävänkin suosituksi. Todettiin, että palautejärjestelmän käyttömukavuutta ja visuaalisuutta pitäisi kuitenkin vielä kehittää. Laamanen totesi, että kansalaiset pystyivät vaikuttamaan hyvin suunnitelman yksityiskohtiin, tosin toiset enemmän ja toiset vähemmän. Päätien linjaukseen ei voinut enää tiesuunnitelmavaiheessa vaikuttaa. On tärkeää, että asukkaiden kans Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

26 sa sovitut asiat kirjataan selkeästi suunnitelmiin, jotta ne siirtyvät rakentamisvaiheeseen. Myös rakentamisen aikana tulisi käydä vuoropuhelua kansalaisten kanssa, esimerkiksi tiedottaa hyvin rakentamisen aikaisista tiejärjestelyistä. Laamanen totesi, että vuorovaikutusprosessia sekä suunnittelun ja vuorovaikutuksen yhteensovittamista tulisi hankkeen aikana pohtia hankkeen vetäjän, konsultin projektipäällikön ja vuorovaikutusvastaavan kesken. Vuorovaikutusvastaavan voisi olla hyvä osallistua projektinhallintaryhmän kokouksiin. Toinen tärkeä kehittämisen kohde vuorovaikutuksessa on Laamasen mielestä viestinnän kansantajuistaminen. Hankkeen viestintä tulisi toteuttaa ymmärrettävällä tavalla (ei insinöörien kielellä ) ja nostaa siinä keskeisimmät asiat esiin. Tämä koskee erityisesti hanke esitteitä, mediatiedotteita ja palautteisiin vastaamista. Asiassa toivotaan vuorovaikutushenkilöiden panostusta. Kuva 19. Melukarttojen tarkastelua yleisötilaisuudessa Kotkassa 24 Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010

27 6 YHTEENVETO HANKKEEN VUOROVAIKUTUKSEN ONNISTU MISESTA Hankkeen vuorovaikutuksen voidaan todeta onnistuneen hyvin sekä asukkaiden, suunnittelijoiden että projektipäällikön näkökulmasta. Vuorovaikutus ja tiedottaminen onnistuivat hyvin, menetelmät olivat monipuolisia ja vuorovaikutus dokumentoitiin hyvin. Oli hienoa, että kansalaiset osallistuivat hankkeeseen aktiivisesti. Asukkaita kiinnostivat hankkeessa eniten yleisten väylien järjestelyt, meluntorjunta ja hankkeen rakentaminen. Kiinnostavia asioita olivat myös luonto ja maisema asiat, yksityistiejärjestelyt, liikenneturvallisuus, kiinteistöjärjestelyt, lunastukset ja korvaukset, kevyen liikenteen järjestelyt ja virkistysyhteydet, suunnitelman vaikutukset pitkänmatkan liikkumiseen sekä suunnitelman vaikutukset maa ja metsätalouteen. Asukkaat kokivat yleisesti ottaen saaneensa hyvin tietoa hankkeesta (70 % oli saanut riittävästi tai melko hyvin tietoa). Muutama vastaaja ei kuitenkaan ollut saanut tietoa hankkeesta ja 25 % vastasi saaneensa hankkeesta jonkin verran tietoa. Tiedon saaminen on vaatinut asukkaiden mukaan myös omaa aktiivisuutta ja yhteydenottoja hankkeen vetäjään ja suunnittelijoihin. Tyytyväisiä oltiin siihen, että tienpitäjän edustajaan oli helppo ottaa yhteyttä. Maastotutkimuksista olisi pitänyt tiedottaa paremmin. Ei riitä, että tutkimuksista tiedotetaan lehti ilmoituksella tai postilaatikoihin jaettavalla tiedotteella, vaan tutkimuksista pitäisi sopia henkilökohtaisesti maanomistajien kanssa. Asukkaat pitivät parhaina vuorovaikutustapoina yleisötilaisuuksia, Internetsivuja, työpajoja ja maastokävelyä. Tyytyväisiä oltiin myös siihen, että suunnittelijat lähettivät pyynnöstä karttoja kotiin. Hankkeen Internet sivuihin ja karttapalautejärjestelmään oltiin myös tyytyväisiä ja niitä käytettiin paljon. Internet sivujen päivitys ei kuitenkaan ollut hankkeen alussa ajan tasalla. Suunnittelusta vastanneet tilaaja ja tuottaja pitivät parhaina vuorovaikutusmenetelminä työpajoja, maastokävelyä ja henkilökohtaisia tapaamisia maanomistajien kanssa. On tärkeää, että tieviranomainen osallistuu maanomistajien tapaamisiin, jotta niissä voidaan tehdä päätöksiä. Myös yleisötilaisuudet ovat suunnittelusta vastanneiden mukaan välttämättömiä. Voidaan siis todeta, että kaikki vuorovaikutusmenetelmät (yleisötilaisuudet, työpajat, maastokävely, henkilökohtaiset tapaamiset, Internet sivut ja karttapalautejärjestelmä) olivat tässä hankkeessa tärkeitä. Jatkossa voidaan kuitenkin miettiä tarkemmin menetelmien kohdistamista (kaikkea ei välttämättä tarvitse tarjota koko suunnittelualueelle). Asukkaat olivat melko tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa ja siihen, miten heidän mielipiteitään kuunneltiin suunnittelun aikana. Lähes 50 % vastaajista oli erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen mahdollisuuksiinsa vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Asukkaat todella pystyivätkin vaikuttamaan suunnitelman yksityiskohtiin hyvin. Asia, johon ei enää tiesuunnitteluvaiheessa voinut vaikuttaa, oli päätien linjaus. Vajaa 30 % vastasi kysymykseen en tyytyväinen enkä pettynyt ja 8 % (7 vastaajaa) oli pettyneitä vaikutusmahdollisuuksiinsa. Asukkailta kysyttiin myös tyytyväisyyttä siihen, miten heidän mielipiteitään kuunneltiin suunnittelun aikana (riippumatta siitä, pystyttiinkö mielipiteitä huomioimaan). Vastaukset ovat samansuuntaiset kuin edellisessä kysymyksessä, mutta tyytyväisiä on enemmän. Pettyneitä oltiin siihen, että asukkaiden vuorovaiku Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

28 tustilaisuuksissa antamat muutosehdotukset suunnitelmaan eivät aina näkyneet suunnitelmissa seuraavassa tilaisuudessa. Asukkaat suhtautuvat varauksella siihen, tulevatko suunnitelmat toteutumaan. Onkin erittäin tärkeää, että tieto asukkaiden kanssa tehdyistä sopimuksista ja saadusta palautteesta siirtyy myös rakentamisvaiheeseen ja suunnitelmien toteutumisesta huolehditaan. Myös vuorovaikutusta asukkaiden kanssa tulee jatkaa rakentamisvaiheessa. Asukkaista muutama oli selvästi pettynyt hankkeen vuorovaikutukseen ja vaikutusmahdollisuuksiinsa. On pohdittava, aiheuttaako pettymyksen se, että näitä asukkaita ei ole kuunneltu, vai se ettei heidän toiveitaan ole ollut mahdollista huomioida suunnitelmassa. Jatkossa on entistäkin paremmin kuultava kaikkia asukkaita, ja jos heidän toiveitaan ei ole mahdollista huomioida, asia on perusteltava hyvin. Kuva 20. Yleisötilaisuus Pyhtäällä. Kysyttäessä tulevan moottoritien vaikutuksista vastaajat arvioivat pääsääntöisesti, että moottoritie ei aiheuta suuria muutoksia elinympäristöön. Vain pitkänmatkan liikkumisen he arvioivat paranevan selvästi. Muiden vaikutusalueiden kohdalla osa vastaajista arvioi vaikutukset myönteisiksi ja osa kielteisiksi. Enemmän paranemista kuin huononemista tilanteeseen arvioitiin tulevan päivittäiseen liikkumiseen lähialueilla moottoriajoneuvolla sekä melutilanteeseen kotona ja kodin lähiympäristössä. Hieman enemmän paranemista kuin huononemista arvioitiin tulevan myös pakokaasu ja pölytilanteeseen sekä kevyen liikenteen liikkumiseen. Kielteisiä vaikutuksia enemmän kuin myönteisiä arvioitiin kohdistuvan luontoon ja ympäristöön, kiinteistöihin sekä maisemaan. Kaivojen tilanne (lähde ja porakaivot) tulee selvittää ennen rakentamisen aloittamista. Maanomistajat toivoisivat tietoa metsien ja peltojen lunastuksista mahdollisimman pian. Tietoa toivotaan lunastuksen periaatteista, aikataulusta ja lunastushinnoista. Tietoa toivotaan myös yleisesti hankkeen etenemisestä ja aikataulusta. 26 Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010

29 Suunnittelijoiden ja hankkeen vetäjän näkökulmasta vuorovaikutus edesauttoi hankkeen hyväksyttävyyttä ja sen avulla saatiin tärkeää paikallistietoa hankkeesta. Vuorovaikutuksella edesautettiin osapuolten ymmärrystä toisiaan kohtaan ja luottamuksen paranemista. Hyväksyttävyyden näkökulmasta saatujen muistutusten määrään ja sisältöön voidaan olla tyytyväisiä. Asukkailta saadun paikallistiedon ansiosta suunnitelman laatu parani. Vapaaehtoisten maakauppojen järjestämistä jo tiesuunnitteluvaiheessa pidettiin tärkeänä asiana. Tilaaja ja suunnittelijat pohtivat, että joitakin vuorovaikutustilaisuuksia olisi voinut mahdollisesti jättää pois. Toisaalta tilaajan projektipäällikkö oli sitä mieltä, että Kotkassakin olisi ehkä pitänyt järjestää maastokävely. Tämä olisi varmasti ollut tarpeen, sillä kyselyn tuloksista ilmeni, että Karhula Rantahaka osuuden vastaajat eivät tunteneet suunnitelmaa hyvin, ja he esimerkiksi arvioivat melutilanteen alueella heikkenevän (vaikka kyseessä oli meluntorjunnan suunnitelma). Pohdittiin, että vuorovaikutusta olisi voinut kohdentaa entistäkin paremmin ja valita eri kohteisiin erilaisia menetelmiä. Tärkeää olisi tunnistaa ristiriitapaikat ja kohdentaa vuorovaikutus niihin. Vuorovaikutussuunnitelmaa tulisi tarkistaa hankkeen edetessä ja tehtävä siihen tarvittaessa muutoksia. Suunnittelijat totesivat, että suunnittelussa nousi esiin asukkaiden/maanomistajien väliset ristiriidat ja vastakkaiset toiveet suunnittelun suhteen. On tärkeää tunnistaa nämä ristiriidat ja kuulla tasapuolisesti kaikkia osapuolia. Todettiin, että kaikki ne asukkaat, joille hankkeesta koituu suuria vaikutuksia, eivät tulleet kuulluiksi, jos he eivät itse olleet aktiivisia. Jatkossa tulisikin selvittää erityisesti kaikki ne, joille hankkeesta koituu suurimmat haitalliset vaikutukset, ja olla heihin kaikkiin suoraan yhteydessä. Vuorovaikutus vaati paljon resursseja monilta henkilöiltä, ja jatkossa onkin syytä miettiä entistäkin paremmin vuorovaikutuksen hyöty kustannus suhdetta. Vuorovaikutukseen on jatkossa varattava jo tarjousvaiheessa riittävästi tunteja, ja toivomus on, että myös tilaajat arvostavat vuorovaikutuksen laatua tarjousten arvostelussa. Suunnittelun eteneminen ja vuorovaikutus tulee jatkossa sovittaa entistä paremmin yhteen, jotta päällekkäin ei osu useita isoja asioita (esim. vuorovaikutustilaisuudet ja esitarkastukset) ja suunnitelmiin ehditään tehdä sovitut muutokset ennen seuraavaa vuorovaikutustilaisuutta. Tilaajan ja konsultin välinen työnjako vuorovaikutuksessa oli toimiva. Tilaajan projektipäällikkö olisi kuitenkin voinut antaa vuoropuhelun valmistelua vielä enemmän konsultille (esim. vastineiden valmistelu mielipidekirjoituksiin). Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

30 7 KEHITYSEHDOTUKSET Tutkimuksen tuloksena esitetään seuraavia kehitysehdotuksia vuorovaikutukselle. Tarjous- ja sopimusvaihe Vuorovaikutuksen määrä tulee arvioida huolellisesti. Toivotaan, että tilaajat arvostavat vuorovaikutuksen laatua tarjouksia arvostellessaan. Sopimuskatselmuksessa tulee sopia selvästi tilaajan ja konsultin välinen työnjako vuorovaikutuksessa. Osalliset Hiljaiset ja eniten haittoja kokevat tulee tavoittaa. Tulee selvittää keihin kaikkiin suunnitelmalla on merkittäviä vaikutuksia ja olla heihin henkilökohtaisesti yhteydessä. Työpajat tulee järjestää sen kokoisina, että kaikki saavat niissä äänensä kuuluviin. Voidaan järjestää avointen ovien päivä (suunnittelijat paikalla esim. koululla koko päivän, ja heille saa varata tapaamisajan etukäteen). Nuoria ja naisia tulisi saada enemmän mukaan vuorovaikutukseen. Yksi keino tähän on Internetin kautta tapahtuvan tiedottamisen ja vuorovaikutuksen parantaminen (Internet sivut ja karttapalautejärjestelmä). Ruuhkavuosia elävät eivät ehdi osallistua vuorovaikutustilaisuuksiin, mutta hakevat mielellään tietoa Internetistä. Myös nuoriso käyttää mielellään Internetiä tiedonhakuun. Voidaan myös harkita sosiaalisen median hyödyntämistä (esim. perustetaan hankkeelle sivut Facebook palveluun) Tiedottaminen Tiedottamista tulee parantaa entisestään. Pelkät lehti ilmoitukset ja kuulutus eivät tavoita kaikkia osallisia. Hankkeen käynnistyessä voidaan laatia asukastiedote, joka postitetaan maanomistajatietojen perusteella kaikille, joita hanke välittömästi koskee. Tiedotteessa kerrotaan hankkeen Internet sivuista ja tulevista vuorovaikutustapahtumista. Tiedotteessa voidaan pyytää hankkeesta kiinnostuneita ilmoittautumaan hankkeen postituslistalle (sähköposti /postilista). Hankkeen postituslistalaisia tiedotetaan henkilökohtaisesti esimerkiksi vuorovaikutustilaisuuksista ja hankkeen etenemisestä. Tiedottamista tulee selkeyttää ja kansantajuistaa. Tämä koskee erityisesti hanke esitteitä ja mediatiedotteita. Tiedottamisessa tulee nostaa esiin olennaisimmat asiat ja asioiden esittelyn tulee tapahtua kansankielellä. Tässä tarvitaan vuorovaikutushenkilöiden panostusta. Maastotutkimuksista tulee tiedottaa henkilökohtaisesti maanomistajille. 28 Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010

31 Metsien lunastuksista tulee tiedottaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa (periaatteet, hinnat, aikataulu). Vuorovaikutusmenetelmät Internet sivut on keskeinen tiedotuskanava, ja niihin tulee panostaa entistäkin enemmän. Sivujen tulee olla selkeät ja monipuoliset ja niitä tulee päivittää säännöllisesti (ks. esimerkiksi: kotka) Myös karttapalautejärjestelmä osoittautui keskeiseksi kanavaksi esitellä suunnitelmia ja kerätä palautetta, ja siihen tulee panostaa entistäkin enemmän. Karttapalautejärjestelmän tulee olla selkeä ja helppokäyttöinen sekä visuaalisesti miellyttävä. Palautejärjestelmän aineistojen tulisi olla mahdollisimman ajantasaisia. Myös yleisötilaisuudet, työpajat, maastokävelyt ja henkilökohtaiset tapaamiset ovat tärkeitä vuorovaikutustapoja. Koska tapoja on paljon, on harkittava vuorovaikutuksen kohdistamista. On pohdittava tarkkaan, missä käytetään mitäkin menetelmiä (koko suunnittelualuetta ei tarvitse käsitellä samalla sabluunalla ). Työpajat ja maastokävely pitää toteuttaa sen kokoisina, että kaikilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluville (ei liikaa osallistujia). Vuorovaikutusprosessi, vuorovaikutuksen ja suunnittelun yhteensovittaminen Suunnittelu ja vuorovaikutus tulee sovittaa paremmin yhteen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että päällekkäisesti ei ole useita aikaa vieviä tapahtumia (esim. yleisötilaisuudet ja esitarkastukset). Yhteensovittaminen tarkoittaa myös sitä, että vuorovaikutustilaisuuksien välissä on tarpeeksi aikaa suunnittelulle, jotta annettu palaute ehditään huomioida suunnitelmassa ennen seuraavaa tilaisuutta. Vuorovaikutusvastaavan tulisi osallistua tiiviimmin projektin kokouksiin (esim. projektinhallintaryhmä, konsultin sisäinen ohjausryhmä). Vuorovaikutusta ei kannata toteuttaa samalla sabluunalla koko suunnittelualueella. On tunnistettava, minkälaisia menetelmiä kannattaa käyttää missäkin kohteessa (esim. maanomistajien tapaamiset, työpajat ja yleisötilaisuudet sopivat erilaisiin tilanteisiin). Ristiriitapaikat tulee tunnista ja kohdentaa vuorovaikutus niihin. Vuorovaikutussuunnitelmaa tulee tarkistaa prosessin aikana ja muuttaa sitä tarpeen mukaan. Palaute tulee dokumentoida ja käsitellä huolellisesti. Palautteen lisäksi kirjataan ylös palautteesta seurannut toimenpide, muutokset suunnitelmaan ja vastuuhenkilö. Palautetaulukot ja kartat tulee pitää avoimesti nähtävillä (esim. Internet sivuilla ja vuorovaikutustilaisuuksissa), jotta asukkaat näkevät että palaute on käsitelty. Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

32 Tiedon siirto seuraavaan vaiheeseen On huolehdittava, että asukkaiden kanssa sovitut asiat ja saatu palaute siirtyvät seuraavaan suunnitteluvaiheeseen ja tulevat siellä huomioiduksi. On huolehdittava, että vuorovaikutus jatkuu seuraavassa vaiheessa (siihen vaiheeseen soveltuvalla tavalla). Hankkeesta kiinnostuneista asukkaista koottu postituslista tulee siirtää seuraavaan vaiheeseen, jossa sitä tulee hyödyntää. Asukkaiden kiinnostus hanketta kohtaan ei pääty, kun yksi suunnitteluvaihe päättyy. Muuta Kun asukkaat ehdottavat muutoksia suunnitelmaan, heille on perusteltava hyvin, jos pyyntöä ei voida huomioida. Perustelun tulee tapahtua kansankielellä. Ihmiset yleensä ymmärtävät, että kaikkea ei voida toteuttaa, mutta asiat pitää perustella, jotta he huomaavat että asia on huomioitu. Myös silloin, kun asukkaat kysyvät jotain, vastaus pitää antaa selkeästi ja perustellen. Jos asioihin ei vastata tai niitä eri perustella, asukkaille voi jäädä sellainen tunne että asiaa ei ole huomioitu. Hankkeen aikataulusta (suunnitteluvaiheet, rakentaminen, lunastukset jne.) tulee tiedottaa selkeästi ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vapaaehtoiset maakaupat tiesuunnitteluvaiheessa on osoittautunut erittäin myönteiseksi asiaksi. Virtuaalimalli pitäisi saada käyttöön jo suunnittelun alusta lähtien. Malli kehittyy suunnittelun edetessä. 30 Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010

33 LIITE 1 (5/5) LIITTEET Liite 1. Vuorovaikutuskysely Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja

34 32 Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010 LIITE 1 (5/5)

35 Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja LIITE 1 (5/5)

36 34 Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010 LIITE 1 (5/5)

37 Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja LIITE 1 (5/5)