Asemakaavan selostus. Kuuloja Itäinen teollisuusalue Korttelit 650 ja 651. Hausjärven kunta

Transkriptio

1 Hausjärven kunta Asemakaavan selostus Kuuloja Itäinen teollisuusalue Korttelit 650 ja 651 Luonnos Ehdotus..2010, tarkistukset KValt.., lainvoimainen..

2 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee Hausjärven kunnan Lavinnon kylän tilaa 3:55 ja osia tiloista 6:18, 6:32 ja 6:45 sekä osia Karhin kylän tiloista 4:26 ja 4: 28. Asemakaavalla muodostuvat korttelit 650 ja 651 sekä niihin liittyvät maaja metsätalousalueet, lähivirkistysalueet, katualue sekä yleisen tien alue. Tämä selostus koskee 8. päivänä tammikuuta 2010 päivättyä asemakaavakarttaa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijoittuu Hausjärven kunnan Karhin ja Lavinnon kylien alueelle, noin 0,5 kilometrin päähän Riihimäen kaupungin rajasta. Kaavoitettava alue rajoittuu pohjoisessa kantatiehen 54, etelässä metsäalueeseen ja idässä metsä- sekä peltoalueisiin. Suunnittelualueen länsipuolella on Kuulojan teollisuusalue. Asemakaava-alueen likimääräinen sijainti ja rajaus. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on kaavoittaa Kuulojan osayleiskaavan mukainen asemakaavoitettuun alueeseen liittyvä teollisuusalue sekä yleisen tien aluetta, jossa otetaan huomioon Riihimäen itäisen ohikulkutien ja eritasoliittymän vaatima tilantarve.

3 2 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Sisällysluettelo Selostuksen liiteasiakirjat Selostuksen lähdeaineisto TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava ja sen toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Kokonaismitoitus Aluevaraukset Kaavan vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet Selostuksen liiteasiakirjat Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivitetty ) Liite 2 Ekokemin maisemallinen vaikutusalue (Kuulojan osayleiskaava 2002) Luonnonympäristön tila (Kuulojan osayleiskaava 2002) Liite 3 Tiivistelmä luontoinventoinnista 2006 Liite 4 Voimajohtolinjavaihtoehdot (Ekokem Oy Ab 2009, YVA) Pohjavesialue ja kulttuurihistorialliset kohteet Liite 5 Ote maaperäkartasta Ote kantatien 54 parantamissuunnitelmasta Liite 6 Ote maakuntakaavasta Ote osayleiskaavasta Liite 7 Ote kaava-alueeseen rajoittuvasta asemakaavaluonnoksesta Liite 8 Tiivistelmät luonnosvaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä (täydentyy) Liite 9 Tiivistelmät ehdotusvaiheessa saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä vastineet (täydentyy) Liite 10 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavakartta määräyksineen

4 1.6 Selostuksen lähdeaineisto - Hämeen tiepiiri 1995, Yleissuunnitelma itäisestä radanvarsitiestä välillä Hyvinkää-Riihimäki - Tiehallinto 2008-, Kantatie 54 parantaminen välillä Ekokemin liittymä-mommilan liittymä, aluevaraussuunnitelma (luonnos ) - Fingrid Oyj 2008, Ympäristövaikutusten arviointiselostus Hikiä-Forssa kV voimajohtohankkeessa. FCG Planeko Oy - Ekokem Oy Ab 2009, Jätteen energiakäytön laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ramboll Finland Oy. - Ekokem Palvelu Oy 2009, Teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen laajennus, Kuuloja. Ympäristövaikutusten arviointiselostus, luonnos Ramboll Finland Oy. - Kuulojan osayleiskaavan selostus - Kaava-alueen ympäristöinventointi 2006, tarkistukset Metsäsuunnitelma vuosille , Lavinto/Yli-Lemola M601 (alueen pohjoisosa) - Metsätaloussuunnitelma, UPM-Kymmene Metsä, Karhi /Metsämäki (alueen eteläosa) - Rakennettu kulttuuriympäristö 1993 Museovirasto/Ympäristöministeriö - Rakennettu Häme 2003, Hämeen liitto - Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 95/ TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ekokem Oy Ab on vuonna 2002 jättänyt hakemuksen asemakaavan laatimisesta Kuulojan alueella omistamilleen maille. Kaavoitushakemukseen liittyen kunnanhallitus teki päätöksen laajemman alueen asemakaavoituksesta, johon sisältyy nyt kaavoitettava alue. Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu paikallislehdessä Ympäristölautakunta on kokouksessaan päättänyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman (Liite 1) sekä asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Asemakaavan muutosluonnos asetetaan nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä koko kaavoitustyön ajan. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville kunnanhallituksen päätöksellä ja siitä pyydetään lausunnot. Kaavahankkeeseen liittyvä viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa. Asemakaava hyväksytään kunnanvaltuuston päätöksellä. 2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen Asemakaavalla muodostuu teollisuusrakennusten korttelialuetta (T), maaja metsätalousaluetta (M), lähivirkistysaluetta (VL) sekä yleisen tien aluetta (LT) ja katualuetta. Kaavan vaikutukset keskittyvät alueen raskaan liikenteen lisääntymiseen sekä liikennejärjestelyiden muutostarpeisiin. Alueen käyttö on osayleis-

5 4 kaavan mukaista. Maisemalliset tekijät sekä alueen luontokohteet on otettu huomioon kaavassa aluevarauksin. Asemakaavan mukaiseen alueen toteuttamiseen voidaan ryhtyä asemakaavan saatua lainvoiman. Kt 54 aluevaraussuunnitelman mukaan yleisen tien liittymä toteutetaan ensi vaiheessa tasoliittymänä ja pohjoispuolen maankäytön lisääntyessä eri tasossa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Suunnittelun kohteena oleva alue on rakentamatonta metsäaluetta, jossa on suoritettu metsänhoidollisia toimenpiteitä Luonnonympäristö Maisema Asemakaava-alue kuuluu ympäristöministeriön asettaman maisemaaluetyöryhmän laatiman maisemamaakuntajaon mukaan Hämeen viljelyja järvimaan maisemamaakuntaan sekä tarkemmin Keski-Hämeen viljelyja järviseutuun. Valtakunnallista maisemamaakuntajakoa täydentävän Hämeen maakunnallisen maisemaselvityksen mukaan kaava-alue sijoittuu Salpausselän-Puujokilaakson viljelymaisemiin, joille tyypillistä on laajojen tasaisten tai loivasti kumpuilevien peltoaukeiden sekä korkealle kohoavien harju- ja moreenimuodostumien vuorottelu. Asemakaavoitettavalla alueella maisema on pääosin metsäistä ja sulkeutunutta. Alueella on kolme metsäistä harjannetta, joilta on joitakin pitkiä näkymiä maastoon, mm Ekokemin piipuille. Muutoin näkymät ovat puustoiset tai puuston peittämät. Kantatien reunavyöhyke on paikoin tiheä, estäen näkymät maastoon. Myös tienvarren luiskaukset estävät jonkin verran näkymiä. Matalammat harjanteet eivät juurikaan ole havaittavissa kantatieltä päin tarkasteltuna, eikä niiden maisemallinen arvo ole merkittävä. Liinaharjunmäelle on hakkuiden yhteydessä jätetty muutamia ylispuita, jotka hallitsevat lähimaisemaa. Kaavoitettavan alueen itäpuolella on avointa peltoa, jossa kulkee Fingrid Oyj:n Hikiä-Vanaja 2 x 110 kv voimajohtolinja. Kaukomaisemaa laajalla alueella hallitsee Ekokemin laitosalue piippuineen. Kuulojan osayleiskaavaa varten laadittu karttaesitys suunnittelualueen vieressä sijaitsevan Ekokemin maisemallisesta vaikutusalueesta on liitteenä (Liite 2). Luonnonolot ja kasvillisuus Hausjärven kunta kuuluu eliömaantieteellisesti eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen, tarkemmin lounaismaahan eli vuokkovyöhykkeeseen. Osayleiskaavoitusta varten tehdyssä luontoselvityksessä ei alueella todettu olevan luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Metsälain mukaisiksi erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi todettiin Hatlamminmäen ki-

6 5 vikot, jotka sijoittuvat Ekokemin asemakaava-alueen läheisyyteen, sekä asemakaavoitettavan alueen halki kulkeva Myllysenoja lähiympäristöineen. Osayleiskaavan luontoselvityksen mukaan tarkastelussa oleva alue on valtaosin metsänuudistusalaa ja tuoretta kangasta (MT). Pohjoiseteläsuunnassa kulkevan Myllysenojan (kuvio 37) lähiympäristön kasvillisuudeksi inventoitiin mm. valkovuokko, rentukka, mesiangervo, tervaleppä ja kevätlinnunsilmä, sekä itä-länsisuunnassa kulkevan ojan (kuvio 43) kasvillisuudeksi koivu, pajut, vadelma ja mesiangervo. Osayleiskaavan luontoselvityksen kartta on liitteenä (Liite 2). Kaavoitettava alue on suunnitelmallisessa metsätalouskäytössä. Kaavaalueen pohjoisosaan, Yli-Lemolan tilalle M601 on 19 ha laajuiselle alalle laadittu metsäsuunnitelma vuosille Metsäsuunnitelman kuvioluettelon mukaan alueen kasvupaikkatyyppi on tuoretta ja lehtomaista kangasta. Myllysenojan ympäristö on lehtoa, jonka erityispiirteiksi on mainittu tuore lehto ja puro, jotka on luokiteltu muiksi arvokkaiksi elinympäristöiksi. Suunnittelualueen eteläosaan, tilalle Metsämäki on laadittu metsätaloussuunnitelma noin 24 ha laajuiselle alalle. Metsätaloussuunnitelman mukaan alueen kasvupaikkatyypit ovat tuoretta ja lehtomaista ojittamatonta kangasta. Alueen luonnonoloja on tarkasteltu kaavoitusta varten syksyllä 2006 tehdyssä luontoinventoinnissa, jonka tarkoituksena oli selvittää alueen yleispiirteitä erityisesti maiseman ja kasvillisuuden osalta. Tiivistelmä inventoinnin havainnoista on liitteenä (Liite 3). Luontotietoja on tarkistettu asemakaavoituksen yhteydessä tehdyin maastokäynnein, jolloin todettiin hakkuita ja harvennukset tehdyiksi metsätaloussuunnitelmien mukaisesti Liinaharjunmäen itäosassa (kuviolla 191), Pukkimäen eteläpuolella (kuviolla 192) sekä alueen kaakkoisosassa (kuviolla 607 ja kuvion 608 eteläosassa). Eläimistö Alueen eläimistöä on tarkasteltu Kuulojan osayleiskaavoituksen yhteydessä ja erityisesti Hatlamminsuo ympäristöineen todettiin linnustollisesti rikkaaksi alueeksi, lajeina mm. huuhkajasta, käki, teeri, nuolihaukka, varpushaukka ja tiltaltti. Hatlammin ympäristö sijoittuu Ekokemin laitosalueen lounaispuolelle, kohdealueesta noin 1,5 kilometrin etäisyydelle. Kaavoitettavalle alueelle vuonna 2006 tehdyssä inventoinnissa havaittiin alueella runsasti hirvieläinten jälkiä sekä erityisesti vesialueiden lähistöllä linnustoa. Osayleiskaavan selvityksissä mainitaan alueella tavatun tavanomaista lajistoa, kuten hirvet, peurat, ketut, metsäjänikset ja oravat. Ekokemin laajentamishankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on tarkasteltu liito-oravien esiintymistä suunniteltujen voimajohtolinjausvaihtoehtojen (Liite 4) alueilla. Vaihtoehdon 2 alavaihtoehto b sivuaa kaavoitettavaa aluetta ja alavaihtoehto a kulkee sen läpi. YVAselostuksessa mainitaan yksittäinen havainto liito-oravan esiintymisestä asemakaavoitettavan alueen eteläpuolelta, noin 0,5 km etäisyydellä sijaitsevalta Pukkimäeltä. Fingrid Oyj:n Hikiä-Forssa kv voimajohdon ympäristövaikutusten arviointimenettelyä varten tehdyssä liito-orava- ja luontoselvityksessä (FCG Planeko 2008), jonka yhteydessä tarkastettiin

7 6 myös kaava-alueen eteläpuoleinen Pukkimäen alue, ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä voimajohtolinjausten alueella. Vesisuhteet Kaava-alue ei sijaitse pohjavesialueella, pohjavesialueen raja sijaitsee alueesta noin 250 metriä koilliseen. Pohjavesialueen rajat ilmenevät liitteestä (Liite 4). Alueella on kaksi puroa. Alueen eteläosan itä-länsisuuntainen uoma laskee lampeen, joka sijoittuu pääosin kohdealueen ulkopuolelle. Lammesta laskee Myllysenoja edelleen pohjoiseen. Vesistömaantieteellisesti alue kuuluu Helijoen valuma-alueeseen. Maaperä Kaavamuutosalueen maaperä on maaperäkarttatarkastelun perusteella kalliota, moreenia, karkeata hietaa, (Hienoa hietaa HHt) ja savea. Ote maaperäkartasta on liitteenä (Liite 5). Pinnanmuodot Kaavamuutosalueelle sijoittuu Liinaharjunmäki sekä kaksi matalampaa mäkeä. Korkein laki sijoittuu Liinaharjunmäelle, noin 124 metriin merenpinnan yläpuolelle. Matalin kohta on Myllysenojan kohdalla, noin 98 metriä merenpinnasta. Alueen pienempien mäkien laet asettuvat noin 119 metriin merenpinnasta. Kaava-alueen eteläpuolelle sijoittuu mäkiä, joiden laet kohoavat 129, 130 ja 139 korkeuteen merenpinnasta. Suurin mäistä on Hatlamminmäki, jonka laki on noin 168 metriä merenpinnasta Rakennettu ympäristö Asuminen Kaavoitettavalle alueelle ei sijoitu asumista. Kaavoitettavasta alueesta noin 200 metrin etäisyydellä lounaassa sijaitsee vanha tilakeskus sekä länsipuolella muutama yksittäinen asuinrakennus. Palvelut Kaavoitettavalla alueella ei ole palveluja. Alueen länsipuolella sijaitsee Ekokem Oy Ab:n laitosalue. Muut lähimmät palvelut sijaitsevat Riihimäen kaupungin keskustassa, jonne etäisyyttä on noin kuusi kilometriä. Liikenne Suunnittelualuetta sivuaa kantatie 54, jolta alueelle johtaa kaksi metsäautotien liittymää. Kaava-alueesta lounaaseen on kantatieltä liittymät viereiselle jätteenpolttolaitokselle sekä Ekokemin alueelle Kuulojankatua myöten. Kaavoitettavan alueen kohdalla on kantatien varressa linjaautoseisakkeet. Kevyen liikenteen väyliä ei alueella ole. Nopeusrajoitus kantatiellä on kesällä 100 km/h ja talvella 80 km/h. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä kantatiellä on vuoden 2007 tietojen

8 7 mukaan 5170 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä 790 ajoneuvoa. Aluetta koskee vuonna 1995 laadittu yleissuunnitelma, Itäinen radanvarsitie välillä Hyvinkää-Riihimäki, jossa on esitetty kantatien ja ns. Riihmäen itäisen ohikulkutien risteykseen rakennettavaksi eritasoliittymä. Eritasoliittymä on otettu huomioon myös meneillään olevassa Kt54:lle laadinnassa olevassa aluevaraussuunnitelmassa välille Ekokemin liittymä-sääksin liittymä-syvänoja. Suunnitelma Itäisen ohikulkutien aluevarauksesta (luonnos ) on liitteenä (Liite 5). Tekninen huolto Alueella ei ole Hausjärven kunnan vesi- eikä viemäriverkostoa. Kohdealue rajoittuu Ekokem Oy Ab:n ja Ekokem Palvelun teollisuusalueisiin jotka ovat Riihimäen verkostossa. Alueen länsipuolella sekä kantatien varressa on sähköverkostoa. Suunnittelualueen itäpuolitse kulkee Fingrid Oyj:n 2 x 110 kv voimajohto. Ekokemin jätteen energiakäytön laajennushankkeeseen liittyy uuden 110 kv sähkölinjan rakentaminen. Reittivaihtoehtoja (Liite 4) on 4, joista alavaihtoehto 2a sijoittuu asemakaavoitettavalle alueelle ja 2b sivuaa sitä itäpuolitse. Virkistys Suunnittelualueen lounaispuolella sijaitseva Hatlammin suo sekä Hatlamminmäki ovat varsinaisessa virkistyskäytössä. Suunnittelualue on talouskäytössä olevaa metsäaluetta Suojelukohteet, kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei ole tiedossa kiinteitä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Kaava-alueen halki kulkeva Myllysenoja on todettu Kuulojan osayleiskaavan selvityksissä lähiympäristöineen metsälain 10 mukaiseksi erityisen tärkeäksi elinympäristöksi. Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltuja luontotyyppejä ei osayleiskaavan luontoselvityksessä alueella todettu. Fingrid Oyj:n Hikiä-Forssa kV voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on Myllysenoja arvioitu luonnon monimuotoisuuden kannalta paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi, joka ei ole luokiteltavissa vesilain 17 a :n tarkoittamaksi suojeltavaksi luontotyypiksi. Kaava-alue rajoittuu itäosastaan peltoalueeseen, jonka itäpuolella oleva Karhin kylä ja kulttuurimaisema on valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokas. Kukuse-selvityksessä määritellyn Karhin kulttuurimaiseman aluerajauksen etäisyys kaava-alueesta on noin puoli kilometriä. Kukuse-selvityksen aluerajaus sekä kohteet on esitetty karttaliitteessä (Liite 4).

9 Erityisalueet ja ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot Suunnittelualueen länsipuolella sijaitseva Ekokem Oy Ab on turvallisuusselvityslaitos, jolla on direktiivin 96/82/EY mukainen konsultointivyöhyke. Ekokemin konsultointivyöhyke ulottuu 1 km päähän laitosalueelta. Kaavoitettavan alueen viereen sijoittuu Ekokem Oy Ab:n ongelmajätteenpolttolaitos ja alueella myös varastoidaan ja käsitellään pilaantuneita maita. Meneillään on jätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen laajennus, käsittäen uuden loppusijoitusalueen rakentaminen kaava-alueen länsipuolelle. Suunnittelualue rajautuu kantatiehen 54, joka aiheuttaa alueelle liikenteen haittavaikutuksia kuten melua Maanomistus Kaavoitettavat alueet ovat yksityisomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (Valtioneuvosto , KHO ) kaava-alue on ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen aluetta (TT), jonka länsipuolelle on osoitettu uusi kehitettävä tielinja sekä kehitettävä eritasoliittymä. Alueen itäpuolella on 110 kv voimajohtolinja, josta on alueelle osoitettu ohjeellinen uusi voimajohtolinja 110 kv. Alueen itäpuolella on maisema-alue, joka on kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä (ma), Mommilanjärven-Puujoen kulttuurimaisema-alue. Alueen pohjoispuolella on kantatie (KT54) ja teollisuusaluetta (TT). Teollisuusalueen etelä- ja itäpuolelle on osoitettu ulkoilureitti (Liite 6) Yleiskaava Alueella on voimassa Kuulojan teollisuusalueen osayleiskaava (KV ). Oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa alue on käyttötarkoitukseltaan teollisuus- ja varastoaluetta (T). Alueen halki on osoitettu voimajohtovaraus (z). Kantatien (kt) varteen on osoitettu kevyen liikenteen reitti sekä suojaviheraluetta (EV). Kaavoitettavan alueen länsipuolelle on osoitettu pohjois-etelä suunnassa seututie (st), jonka rinnalle ulkoilureitti. Seututieltä on kaavoitettavalle alueelle osoitettu kokoojakatu (kk). Kuulojan osayleiskaavaan ollaan laatimassa osittaista muutosta, joka rajoittuu kaava-alueen länsiosaan. Pienennös yleiskaavasta on liitteenä (Liite 6) Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa, eikä se rajaudu voimassa olevaan asemakaavaan. Suunnittelualueen länsipuolella, alueeseen rajoittuen, on meneillään asemakaavan muutos- ja laajennustyö (Kuulojan läntisen teollisuusalueen II asemakaavan muutos ja laajennus, luonnos ), jonka tarkoituksena on tutkia mahdollisuus kaavoittaa alueella toimivan yrityksen toimistotiloille alue, käsittelykentän laajennus sekä mahdollistaa käyttötarkoituksen muutos osittain loppusijoitusalueeksi. Alueen kehittäminen vaatii

10 9 myös liittymäjärjestelyiden suunnittelua siten, että liittymät palvelevat pidemmällä aikavälillä myös Itäisen ohikulkutien liikennettä. Kaavamuutoksen luonnoksessa rajalla olevat alueet on osoitettu seuraavilla merkinnöillä: EJ-1 Jätteenkäsittelyn korttelialue. Alue on tarkoitettu jätteenkäsittelyyn, väliaikaiseen varastointiin ja loppusijoitukseen. Alueelle saa rakentaa alueen toimintaan liittyviä rakennuksia, rakenteita ja varastokenttiä sekä tarvittavia yhdyskuntateknisiä laitteita. EJ-2 Jätteenkäsittelyn korttelialue. Alue on tarkoitettu jätteenkäsittelyyn ja väliaikaiseen varastointiin. Alueelle saa rakentaa alueen toimintaan liittyviä rakennuksia, rakenteita ja varastokenttiä sekä tarvittavia yhdyskuntateknisiä laitteita. Lisäksi alueelle on osoitettu lännestä johtamaan katuyhteys, jonka eteläpuolella on suojaviheralue (EV). Kaava-alueen rajalle on osoitettu sekä ohjeellinen varaus sähkölinjalle sekä istutettava alueen osa: Ohjeellinen istutettava alueen osa, joka on maisemoitava istutussuunnitelman mukaisesti. Teollisuusalueen näkyminen kantatielle on mahdollisuuksien mukaan estettävä. Alueelle voidaan sijoittaa suojavalli. Suojavallissa voidaan käyttää puhtaita maita, stabiloituja massoja tai soveltuvia jätemateriaaleja ympäristönsuojelulain mukaisesti. Ote laadinnassa olevan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta ( ) on liitteenä (Liite 7) Rakennusjärjestys Hausjärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja tullut voimaan Rakennusjärjestyksen päivitystyö on käynnissä Kaava-aluetta koskevat päätökset Kunnanhallitus on tehnyt päätöksen asemakaavan laadinnasta kokouksessaan Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Ympäristölautakunta on päättänyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman (Liite 1) ja asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kokouksessaan Kunnanhallitus on päättänyt asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kokouksessaan... Asemakaava on hyväksytty kunnanvaltuuston päätöksellä...

11 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat - Tiehallinto 2008-, Kantatie 54 parantaminen välillä Ekokemin liittymä- Mommilan liittymä, aluevaraussuunnitelma (luonnos ) - Hämeen tiepiiri 1995, Yleissuunnitelma itäisestä radanvarsitiestä välillä Hyvinkää-Riihimäki - Fingrid Oyj 2008, Ympäristövaikutusten arviointiselostus Hikiä-Forssa kV voimajohtohankkeessa. FCG Planeko Oy - Ekokem Oy Ab 2009, Jätteen energiakäytön laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ramboll Finland Oy. - Ekokem Palvelu Oy 2009, Teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen laajennus, Kuuloja. Ympäristövaikutusten arviointiselostus, luonnos Ramboll Finland Oy. - Metsäsuunnitelma vuosille , Lavinto/Yli-Lemola M601 (alueen pohjoisosa) - Metsätaloussuunnitelma, UPM-Kymmene Metsä, Karhi /Metsämäki (alueen eteläosa) - Ramboll Finland Oy, Kuulojan läntisen teollisuusalueen II asemakaavan muutos ja laajennus (2009-) Pohjakartta Kaava-alueen numeerinen pohjakartta on hyväksytty Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos on tullut vireille Ekokem Oy Ab:n vuonna 2002 jättämän asemakaavoitushakemuksen yhteydessä. Alueen maanomistajien kanssa on käyty neuvotteluita alueen kaavoituksen tavoitteista. Välittömästi kaavoitettavan alueen länsipuolella on meneillään teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen laajennukseen liittyvä asemakaavoitushanke. Kaavaluonnoksesta on neuvoteltu maanomistajien kanssa ja neuvottelun pohjalta tarkennetusta luonnoksesta Tieliittymistä on pidetty neuvottelu tiehallinnon kanssa. 4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset Ekokem Oy Ab on vuonna 2002 jättänyt hakemuksen asemakaavan laatimisesta Kuulojan alueella omistamilleen maille, johon liittyen kunnanhallitus on tehnyt päätöksen laajemman alueen asemakaavoituksesta, johon sisältyy nyt kaavoitettava alue. Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu paikallislehdessä

12 11 Ympäristölautakunta on kokouksessaan päättänyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman (Liite 1) sekä asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Asemakaavan luonnos on ollut nähtävillä väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä koko kaavoitustyön ajan. Asemakaavanehdotus asetetaan nähtäville kunnanhallituksen päätöksellä ja siitä pyydetään lausunnot. Kaavahankkeeseen liittyvä viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa. Asemakaava hyväksytään kunnanvaltuuston päätöksellä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavahankkeen osalliset on määritelty kaavaa varten laaditussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (Liite 1). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa selvitetään osallisten vaikutusmahdollisuuksia, sekä asemakaavoituksen aikataulu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavatyön ajan. Asemakaavahankkeen osallisia ovat mm: o Maanomistajat ja naapurimaanomistajat o Hausjärven kunta o Hämeen liitto o Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY (ent. Ympäristökeskus) o Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY (ent. Tiehallinto, Hämeen tiepiiri) o Museovirasto, Hämeenlinnan toimisto o Turvatekniikan keskus TUKES o Kanta-Hämeen pelastuslaitos o Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä o Riihimäen kaupunki o Riihimäen vesihuoltolaitos o Fingrid Oyj o Sähköyhtiö, Fortum sähkönsiirto Oy o Puhelinlaitos, Elisa Oyj Asemakaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa kuullaan osallisia ja pyydetään lausunnot viranomaisilta sekä tarvittaessa muilta asianosaisilta tahoilta. Viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa. Asemakaavan hyväksymisestä tiedotetaan muistutuksen jättäneitä osallisia ja kaavan voimaantulosta ilmoitetaan paikallislehdessä sekä kunnanviraston ilmoitustaululla. Tiivistelmät asemakaavan luonnosvaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä ovat liitteenä (Liite 8, täydentyy).

13 12 Tiivistelmät asemakaavan ehdotusvaiheessa saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä vastineet ovat liitteenä (Liite 9, täydentyy). 4.4 Tavoitteet Tavoitteena on kaavoittaa Kuulojan osayleiskaavan mukainen, asemakaavoitettuun alueeseen liittyvä teollisuusalue sekä yleisen tien aluetta, jonka suhteen otetaan huomioon Riihimäen itäisen ohikulkutien ja eritasoliittymän vaatima tilantarve. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla muodostuu teollisuusrakennusten korttelialuetta (T), maaja metsätalousaluetta (M), lähivirkistysaluetta (VL) sekä yleisen tien aluetta (LT) ja katualuetta. 5.2 Kokonaismitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 46 ha, josta teollisuuskorttelialueita on noin 26,7 ha, lähivirkistysaluetta noin 3,9 ha, maa- ja metsätalousalueita noin 8,3 ha sekä katu- ja liikennealueita noin 6,9 ha. Tarkempi aluemitoitus ilmenee asemakaavan seurantalomakkeesta, joka on liitteenä (Liite 10). 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavalla muodostuu kaksi uutta teollisuus- ja varastorakennusten korttelia (T). Kortteli 650 käsittää kolme ja kortteli 651 kuusi teollisuustonttia, jotka ovat pinta-alaltaan noin m2. Rakennusoikeus teollisuuskorttelissa on osoitettu tehokkuusluvulla e= 0,5. Kerrosluku on II Tie- ja liikennealueet Kaavassa muodostuu yksi uusi katu sekä yleisen tien aluetta, joka on osoitettu alueelle laaditun aluevaraussuunnitelman luonnoksen (Liite 5) perusteella. Tiealueen tilavaraus on väylien osalta noin 40 metriä ja katualueen noin 20 metriä. Teollisuusalueelle osoitetun kadun pää on osoitettu siten, että tulevaisuudessa on mahdollista järjestää kantatien alittava yhteys alueen pohjoispuoleiselle osayleiskaavan mukaiselle teollisuusalueelle Virkistysalueet Kaavoitettavan alueen etelä- ja itäosassa peltoalueen ja teollisuustonttien väliin on osoitettu maa- ja metsätalousaluetta (M). Länsiosassa on yleisen tiealueen ja teollisuusalueen välissä maa- ja metsätalousaluetta (M), sekä lähivirkistysaluetta (VL). Alueen purot sijoittuvat metsätalous- ja virkistysalueille.

14 Vaara-, erityis- ja muut alueet Asemakaava-alueella ei ole varsinaisia vaara- tai erityisalueita. Kantatien varteen on osoitettu suojaviheraluetta (ev). 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Välittömästi suunnittelualueelle ei sijoitu asumista. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee suunnittelualueesta noin 200 metriä lounaaseen. Lisäksi alueen länsipuolella on muutama jo asemakaavoitetulle teollisuusalueelle sijoittuva asuinkiinteistö, jotka viereinen teollisuusyritys on hankkinut omistukseensa. Asemakaavan mukaisen teollisuusalueen rakentaminen lisää raskasta liikennettä alueelle. Alkuvaiheessa kaava-alueen liikennöinti tapahtunee kantatieltä, pohjoisesta päin, minkä ei arvioida aiheuttavan merkittävää haitallisten vaikutusten lisääntymistä läheisille asuinkiinteistöille. Kaavassa osoitettu yleisen tien alueen eteläosa ulottuu alueen länsipuolisen kaavaalueen Kuulojantielle asti, jonka liikenne ohjautuu kehätien toteutuessa noin 100 metrin etäisyydelle läheisestä tilasta. Jatkossa Riihimäen itäisen kehätien toteutuessa vaikutukset ovat haitalliset alueen kiinteistöjen asuinkäytölle ja asumisviihtyisyydelle Vaikutukset luonnonolosuhteisiin Nykyisin metsätalouskäytössä olevalle alueelle osoitetaan raskasta teollisuutta, mikä muuttaa alueen luonnonolosuhteita. Alueella olevalle, osayleiskaavassa metsälain 10 mukaisesti erityisen tärkeäksi elinympäristöksi määritellylle Myllysenojalle on osoitettu noin 50 metriä leveä suojavyöhyke viheralueena Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Asemakaavalla muodostuu teollisuusaluetta, jonka käyttötarkoitus soveltuu viereisen alueen toimintojen yhteyteen. Alueelle kohdistuu osoitetusta käyttötarkoituksesta johtuen uusia liikennöinti- ja liikennejärjestelytarpeita. Kaavassa on varattu yleisen tien aluetta mahdollistamaan Riihimäen itäisen kehätien sekä kantatien 54 eritasoliittymän rakentaminen. Asemakaavoituksen yhteydessä mahdollistetaan kantatien 54 alittava yhteys tien pohjoispuolelle, mahdollisia tulevia teollisuusalueen laajennusta ja sisäisiä ajojärjestelyitä varten Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaava-alue sijoittuu valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaan Karhin maisema-alueen läheisyyteen. Maisemassa hallitsevia elementtejä ovat jo nykyisellään Ekokemin teollisuusalueen piiput. Lisäksi suunnittelualueen itäpuolella olevan peltoalueen halki kulkee voimalinja. Maisemallisen lisähaitan syntymisen estämiseksi on teollisuustonttien itärajalle osoitettu 10 metriä leveä istutettava alueen osa, jonka lisäksi avoimeen peltoalueeseen rajautuvilta osin lähes 40 metriä leveä kaistale maa- ja metsätalousaluetta.

15 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet Asemakaavan mukaiseen tonttien toteuttamiseen voidaan ryhtyä asemakaavan saatua lainvoiman. Kt 54 aluevaraussuunnitelman mukaan yleisen tien liittymä toteutetaan ensi vaiheessa tasoliittymänä ja pohjoispuolen maankäytön lisääntyessä eri tasossa. Hausjärvellä 8. päivänä tammikuuta 2010 Ilkka Korhonen Kaavoitusinsinööri, DI Paula Sidoroff Kaavasuunnittelija, Insinööri AMK