SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO Yleistä Aktia Pankki Oyj:stä ja pankin toiminnasta... 4

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO Yleistä Aktia Pankki Oyj:stä ja pankin toiminnasta Ohjelman puitteissa liikkeeseen laskettavat arvopaperit Riskitekijät RISKITEKIJÄT Liikkeeseenlaskijan toimintaympäristöön liittyviä riskitekijöitä Liikkeeseenlaskijan toimintaan liittyviä riskitekijöitä Sääntelyyn liittyviä riskitekijöitä Ohjelman perusteella liikkeeseen laskettuihin arvopapereihin liittyvät riskitekijät ESITTEEN JULKAISU ESITTEESTÄ JA TILINTARKASTUKSESTA VASTUUSSA OLEVAT HENKILÖT Aktia Pankki Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja Liikkeeseenlaskijan, liikkeeseenlaskijan hallituksen ja toimitusjohtajan vakuutus Tilintarkastuksesta vastaavat henkilöt vuodelta Tilintarkastuskertomus TIETOJA AKTIA PANKISTA Yleistä Aktia Pankista Aktia Pankin toimialue Päämarkkinat Merkittäviä tapahtumia Aktia Pankin toiminnassa Tietoja osakepääomasta Aktia-konserni lyhyesti Hallinto Suurimmat omistajat TULOSTIEDOT Pankkikonsernin tilinpäätöstiedot

3 6.2 Pankkikonsernin ja Aktia Pankki Oyj:n tuloslaskelma, tase ja rahavirtalaskelma vuodelta Merkittäviä tapahtumia tilinpäätöksen jälkeen Tulevaisuudennäkymät Tärkeitä sopimuksia Oikeudenkäynnit Osavuosikatsaukset vuonna SAATAVILLA OLEVAT ASIAKIRJAT TIETOJA OHJELMASTA Oikeus laskea liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja Yleiset lainaehdot Esitteen täydentäminen MUITA TIETOJA MERKITSIJÖILLE LAINAKOHTAISTEN EHTOJEN MALLI LUETTELO ESITTEESEEN VIITTAAMALLA SISÄLLYTETYISTÄ ASIAKIRJOISTA LYHENNYKSIÄ OHJELMAESITTEESSÄ Aktia Pankki Oyj Aktia Pankki ja sen tytäryhtiöt Aktia Oyj-konserni Aktia Pankki, pankki, liikkeeseenlaskija Pankkikonserni Aktia-konserni 3

4 1. Yhteenveto Tämä yhteenveto muodostaa ohjelmaesitteen johdannon. Jokaisen arvopaperisijoituspäätöksen tulee sijoittajan puolelta pohjautua arvioon, joka perustuu ohjelmaesitteeseen kokonaisuudessaan. Yhteenvedon tuottaneet henkilöt voidaan asettaa siviilioikeudelliseen vastuuseen, mikäli yhteenveto on harhaanjohtava, virheellinen tai ristiriidassa muiden esitteen osien kanssa. Jos esitteen tietoihin viittaavia vaatimuksia tuodaan tuomioistuimen käsittelyyn, voi kantajana oleva sijoittaja joutua vastaamaan esitteen käännöskustannuksista ennen oikeustoimien aloittamista Yleistä Aktia Pankki Oyj:stä ja pankin toiminnasta Aktia Pankki Oyj (jäljempänä myös "pankki", tai "liikkeeseenlaskija"), Y-tunnus , perustettiin ja kirjattiin kaupparekisteriin Pankki aloitti toimintansa , kun Aktia Säästöpankki Oyj luovutti pankkitoimintansa Aktia Pankki Oy:lle. Aktia Säästöpankki Oyj luopui pankkitoiminnasta ja jatkaa toimintaansa Aktia-konsernin emoyhtiönä toiminimellä Aktia Oyj. Aktia Oyj omistaa kaikki Aktian Pankki Oyj:n osakkeet. Pankin tilikausi on kalenterivuosi. Pankin kotipaikka on Helsinki ja sen pääkonttorin osoite on Mannerheimintie 14 A, 3. krs, Helsinki. Pankkiin sovelletaan Suomen lakia. Pankin toimiala on yhtiöjärjestyksen toisessa pykälässä mainittu talletuspankeille sallittu toiminta. Aktia Pankki on Aktia Oyj:n tytäryhtiö ja näin ollen osa Aktia Oyj -konsernia (jäljempänä myös "Aktiakonserni"). Aktia Pankilla on 72 konttoria, jotka sijaitsevat Suomen rannikkoalueella ja sisämaan kasvukeskuksissa. Yhdessä yhteistyökumppaniensa, säästö- ja paikallisosuuspankkien, kanssa Aktia Pankilla on tiettyjen finanssipalvelujen osalta käytössään noin 430 konttorin verkosto. Automatia Pankkiautomaatit Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen myötä koko maan kattava, noin 1600 Otto-käteisautomaatin verkosto on pankin asiakkaiden käytössä. Pankkikonsernin toiminta taloudellisessa raportoinnissa on jaettu segmentteihin pankkitoiminta ja varainhoito. Pankkitoiminta-segmenttiin kuuluvat pankin konttoritoiminta, yritystoiminta ja treasury, Aktia Hypoteekkipankki Oyj, Aktia Kortti Oy ja Aktia Yritysrahoitus Oy. Varainhoito-segmenttiin kuuluvat Aktia Pankki Oyj:n Helsingin yksityispankki, muu yksityispankkitoiminta, Aktia Invest Oy, Aktia Rahastoyhtiö Oy ja Aktia Asset Management Oy Ab. Edellä mainittujen segmenttien lisäksi on myös segmentti Muut, johon kuuluvat tietyt hallinnolliset toiminnot Aktia pankissa ja oman pääoman tuotto. 1 Mikäli Aktia Pankki Oyj laskisi liikkeeseen ohjelmaesitteen alla lainoja ja tarjoaisi niitä jossakin muussa EU-valtiossa kuin Suomessa, Aktia Pankki Oyj:llä on ainoastaan velvollisuus kääntää tämä tiivistelmä kyseisen valtion viralliselle kielelle. Oikeudenkäynnissä muussa EU-valtiossa kantajana toimiva sijoittaja voi tuomioistuimen kehotuksesta joutua itse vastaamaan myös ohjelmaesitteen muiden osien käännöskustannuksista kyseisen valtion virallisille kielille. Käännösvelvollisuus ei koske oikeudenkäyntejä Suomessa. Aktia Pankki Oyj aikoo laskea liikkeeseen lainoja vain Suomessa. 4

5 1.2 Ohjelman puitteissa liikkeeseen laskettavat arvopaperit Aktia Pankki Oyj:llä on tämän ohjelmaesitteen ("Esite") puitteissa toimiva liikkeeseenlaskuohjelma ("Ohjelma"), jonka perusteella pankki voi, voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, laskea liikkeeseen yksittäisiä euromääräisiä tai muun valuutan määräisiä joukkovelkakirjalainoja ("Laina"). Esite on voimassa enintään kaksitoista (12) kuukautta Finanssivalvonnan hyväksynnän jälkeen. Lainat lasketaan liikkeeseen joko joukkovelkakirjalainoina, joiden etuoikeus on sama kuin Aktia Pankki Oyj:n muilla vakuudettomilla sitoumuksilla, debentuurilainoina, joiden etuoikeus on pankin muita sitoumuksia huonompi tai luottolaitoslain 46 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuina joukkovelkakirjalainoina, joilla on pankin muita sitoumuksia huonompi etuoikeus (jäljempänä ns. ikuiset lainat). Velkakirjat lasketaan liikkeeseen joko paperimuotoisina haltijavelkakirjoina, Euroclear Finland Oy:n arvo-osuusjärjestelmään kuuluvina arvoosuuksina, haltijavelkakirjoina, joista annetaan merkintätodistus, tai muulla lainakohtaisissa ehdoissa määritellyllä tavalla. Ohjelmaan kuuluvien liikkeeseen laskettujen Lainojen yhteenlaskettu nimellisarvo on korkeintaan euroa. Kunkin Lainan pääoma vahvistetaan erikseen ja ilmoitetaan lainakohtaisissa ehdoissa. Lainoihin sovelletaan Ohjelman yleisiä ehtoja (kohta 9) sekä kutakin lainaa koskevia lainakohtaisia ehtoja. Lainakohtaiset ehdot julkaistaan Esitteen liitteinä yksittäisten Lainojen liikkeeseen laskun yhteydessä. Velkakirjojen nimellisarvo ja mahdollinen litterajako (paperimuotoiset velkakirjat)/yksikkökoko (arvoosuusjärjestelmän lainaosuudet) ilmoitetaan lainakohtaisissa ehdoissa. Kunkin Lainan laina-aika sekä liikkeeseenlaskupäivä ja takaisinmaksupäivä/-päivät ilmoitetaan lainakohtaisissa ehdoissa. Ohjelman puitteissa liikkeeseen lasketut velkakirjat voivat olla myös eräpäivättömiä, ns. ikuisia lainoja. Aktia Pankki Oyj maksaa kuolettamattomalle pääomalle koron, joka määritellään tarkemmin Ohjelman yleisissä ehdoissa (kohta 9) sekä lainakohtaisissa ehdoissa. Korko on kiinteä korko, euriborkorko, muuhun viitekorkoon sidottu vaihtuva korko, nollakorko tai muulla tavoin määritelty korko tai hyvitys. Korko tai muu hyvitys maksetaan lainakohtaisissa ehdoissa mainittuna/mainittuina koronmaksupäivänä/-päivinä. Lainakohtaisissa ehdoissa määritellään koron laskemisen perusteena käytettävä koronlaskuperuste. 1.3 Riskitekijät Sijoittajia kehotetaan perehtymään tarkasti muun muassa seuraaviin riskitekijöihin ja muihin tässä Esitteessä esitettyihin tietoihin. Jos jokin seuraavassa esitetyistä riskitekijöistä toteutuisi, se voisi vaikuttaa negatiivisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai liikkeellelaskijan taloudelliseen asemaan ja yksin tai yhdessä muiden tekijöiden kanssa estää Liikkeeseenlaskijaa saavuttamasta taloudellisia tavoitteitaan. Seuraavassa esitetyt riski- ja epävarmuustekijät eivät ole ainoat Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan vaikuttavat tekijät. Myös muut riski- tai epävarmuustekijät, joista Liikkeeseenlaskija ei tällä hetkellä ole tietoinen tai joilla ei tällä hetkellä katsota olevan merkitystä, voivat vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan. Liikkeeseenlaskijan toimintaympäristöön liittyviä riskitekijöitä: Yleisen taloudellisen tilanteen ja rahoitusmarkkinoiden muutokset Maksuvalmius, jälleenrahoitus ja varainhankinta Varojen markkina-arvo Korkotason muutokset Järjestelmäriskit Kilpailutilanne Liikkeeseenlaskijan liiketoiminta-alueilla Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan liittyviä riskitekijöitä: Strategiset riskit 5

6 Liikkeeseenlaskijan luottoriskit ja kasvanut luottotappioriski Luottoriskien keskittyminen Liikkeeseenlaskijan luottokannan kasvu Likviditeettivarannon arvoon liittyvät riskit Vakavaraisuuden muutokset Johdannaispositioiden käsittelyyn liittyvät riskit Hallinnoitavien varojen väheneminen Operatiiviset riskit Oikeudelliset riskit Tietoturvariskit Liikkeeseenlaskijan liiketoiminnan mahdollinen keskeytyminen Liikkeeseenlaskijan oman vakuutussuojan kattavuuden puutteet Mahdollisiin yritysjärjestelyihin liittyvät riskit Ammattitaitoinen johto ja henkilöstö Työtaistelut Liikkeeseenlaskijan tuotemerkki ja maine Puutteellinen riskienhallinta Sääntelyyn liittyviä riskitekijöitä Liikkeeseenlaskijan liiketoiminnan sääntely ja valvonta Listautuminen lisää sääntelyä Veronlainsäädännön muutokset ja veronkorotukset Rahoitusjärjestelmän väärinkäytöksiin liittyvät riskit Tilinpäätösperiaatteiden, -standardien ja -menetelmien muutokset Ohjelman perusteella liikkeeseen laskettuihin arvopapereihin liittyvät riskitekijät Liikkeeseenlaskijariski Arvopaperin markkinoihin liittyvät riskitekijät - Tuotto, hyvitys ja takaisinmaksu - Jälkimarkkinat - Verotus Riskitekijöitä käsitellään tarkemmin luvussa 2 Riskitekijät. 6

7 2. Riskitekijät Jos jokin seuraavassa esitetyistä riskitekijöistä toteutuisi, se voisi vaikuttaa negatiivisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan ja yksin tai yhdessä muiden tekijöiden kanssa estää Liikkeeseenlaskijaa saavuttamasta taloudellisia tavoitteitaan. Seuraavassa kuvatut riski- ja epävarmuustekijät eivät ole ainoat Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan vaikuttavat tekijät. Myös muut riski- tai epävarmuustekijät, joista Liikkeeseenlaskija ei ole tällä hetkellä ole tietoinen tai joilla ei tällä hetkellä katsota olevan merkitystä, voivat vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan. 2.1 Liikkeeseenlaskijan toimintaympäristöön liittyviä riskitekijöitä Yleisen taloudellisen tilanteen ja rahoitusmarkkinoiden muutokset Liikkeeseenlaskijan liiketoiminnan tulokseen vaikuttavat useat tekijät, joista tärkeimpiä ovat yleinen taloudellinen tilanne, rahoitusvarojen hinta, korkotasojen ja valuuttakurssien vaihtelut ja kilpailutilanne. Muutokset näissä tekijöissä voivat vähentää pankkipalvelujen kysyntää. Liikkeeseenlaskijan asiakkailla voi olla vaikeuksia selvitä maksuvelvoitteistaan markkinatilanteen heikkenemisen vuoksi, mikä saattaisi lisätä maksuhäiriöitä, arvonalentumisia ja luottotappioita. Yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen voi myös vähentää lainojen ja muiden tuotteiden kysyntää, mikä voi pienentää pankkitoiminnan korkokatetta, sekä varainhoito- ja kiinteistönvälitystoiminnan palkkioita ja mikä voi nostaa sijoittajien tuottovaatimuksia. Se voi vaikuttaa myös Liikkeeseenlaskijan rahoitusvarojen markkina-arvoon. Lisäksi taloudellisen tilanteen heikkeneminen saattaisi nostaa Liikkeeseenlaskijan jälleenrahoituskustannuksia ja heikentää Liikkeeseenlaskijan jälleenrahoitusmahdollisuuksia. Yleisen taloudellisen tilanteen ja rahoitusmarkkinoiden viime vuosien muutokset ovat vaikuttaneet pankkitoimialaan. Taloudellisen tilanteen ja rahoitusmarkkinoiden epävakaus erityisesti vuoden 2008 jälkimmäisellä puoliskolla ja vuoden 2009 alussa on vaikuttanut toimialaan negatiivisesti. Muutokset ovat heikentäneet monien markkinatoimijoiden maksuvalmiutta, kohottaneet riskipreemioita ja huonontaneet sekä rahoituslaitosten että niiden asiakkaiden rahoituksen saatavuutta. Vaikka talouden elpyminen jatkui vuonna 2010, talouden tuleva kehitys ja markkinaolosuhteet ovat vielä hyvin vaikeasti ennustettavissa. Näiden tekijöiden jatkuva negatiivinen kehitys ja markkinakehityksen jatkumiseen liittyvä epävarmuus ovat omiaan vahvistamaan seuraavassa kuvattujen riskitekijöiden vaikutusta. Globaalin talouden kannalta merkittävillä alueilla koettujen poliittisten levottomuuksien, kuten Lähi-idän protestiaalto vuoden 2011 ensimmäisten kuukausien aikana, voidaan yleensä odottaa vaikuttavan kielteisesti finanssimarkkinoiden yleiseen tilaan. Jos jokin edellä kuvatuista riskeistä toteutuu, se voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Maksuvalmius, jälleenrahoitus ja varainhankinta Maksuvalmiusriski merkitsee riskiä siitä, että Liikkeeseenlaskija ei kykene kohtuullisin ehdoin rahoittamaan liiketoimintaansa ja täyttämään sitoumuksiaan niiden erääntyessä. Liikkeeseenlaskijan raha- ja pääomamarkkinoilta hankkiman rahoituksen saatavuuteen ja sen kustannuksiin vaikuttavat muun muassa yleinen korkotaso, rahoitusmarkkinoiden tilanne, Suomen valtion luottokelpoisuus, epävarmuus markkinaosapuolten maksuvalmiudesta ja näiden luottokelpoisuuden muutokset, kolmansiin osapuoliin vaikuttavat operatiiviset ongelmat, markkinaosapuolten heikentynyt suorituskyky sekä Liikkeeseenlaskijan oma vakavaraisuus ja luottokelpoisuus. 7

8 Liikkeeseenlaskija turvautuu muiden pankkien tavoin myös ottolainaukseen kotitalouksien tileiltä ja talletuksista kattaakseen osan likviditeettitarpeestaan. Näiden varojen volyymiin vaikuttavat kuitenkin tekijät, joihin Liikkeeseenlaskija ei voi vaikuttaa, kuten kotitalouksien säästämisasteen kehitys ja halukkuus säästää pankkitalletuksilla. Säästö- ja paikallisosuuspankkien keskusluottolaitoksena Liikkeeseenlaskija tarjoaa näille pankeille osapuolten kesken erikseen sovittujen ehtojen mukaisesti myös likviditeettirahoitusta ja selvityspalveluja. Liikkeeseenlaskijan maksuvalmiuteen voivat siten vaikuttaa muutokset säästö- ja paikallisosuuspankkien maksuvalmiudessa, ja näin ollen näiden pankkien heikentynyt maksuvalmius voi lisätä Liikkeeseenlaskijan ulkopuolisen lainanoton tarvetta. Liikkeeseenlaskijan maksuvalmiuteen voivat vaikuttaa myös muutokset Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n maksuvalmiudessa, joka on merkittävä Liikkeeseenlaskijan pankkitoiminnan jälleenrahoituksen kannalta. Jos Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n taloudellinen tilanne heikkenee huomattavasti, Liikkeeseenlaskija saattaa joutua yhdessä muiden osakkeenomistajien kanssa pääomittamaan Aktia Hypoteekkipankki Oyj:tä. Edellä kuvattujen riskien toteutuminen voi heikentää Liikkeeseenlaskijan maksuvalmiutta ja vaikeuttaa Liikkeeseenlaskijan jälleenrahoituksen saamista. Tämä voi puolestaan vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Varojen markkina-arvo Markkinariskeillä tarkoitetaan jälkimarkkinoilla arvostettavien rahoitusvarojen, kuten osakkeiden, korollisten arvopaperien ja kiinteistöjen, arvon alenemista. Pankkitoiminta on altis lähinnä korkoriskille, ja rahoitusvarojen markkina-arvojen muutoksista johtuvalle negatiiviselle vaikutukselle omaan pääomaan. Pankkitoiminnan korkoriskillä tarkoitetaan korollisten rahoitusvarojen arvonmuutoksia, jotka johtuvat korkovaihteluista sekä saatavien ja velkojen korkosidonnaisuuksien ja uudelleenhinnoittautumisten epätasapainon aiheuttamista korkokatteen muutoksista. Osakekurssiriskillä tarkoitetaan osakkeiden kurssimuutoksista aiheutuvia arvonmuutoksia, kun taas pankkitoiminnan kiinteistöriskit liittyvät kiinteistöomaisuuden markkina-arvon alenemiseen. Edellä kuvattujen markkina-arvoriskien toteutuminen voi aiheuttaa varojen negatiivisia arvonmuutoksia, mikä puolestaan voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Korkotason muutokset Liikkeeseenlaskija voi kohdata merkittäviä korkoriskejä, koska korkotason, tuottokäyrien ja luottomarginaalien muutokset voivat vaikuttaa toteutuneeseen anto- ja ottolainauksen väliseen korkomarginaaliin. Korkotason muutokset voivat myös vaikuttaa Liikkeeseenlaskijaan siltä osin kuin ne vaikuttavat korollisten varojen tuottoon ja korollisten velkojen kustannuksiin suhteettomasti tai odottamattomasti tai vaikuttavat muulla tavoin negatiivisesti Liikkeeseenlaskijan rahoituskustannuksiin. Korkotason nousu voi myös vaikuttaa asuntolainojen ja muiden lainatuotteiden kysyntään ja lisätä asiakkaiden lainanhoitokustannuksia. Liikkeeseenlaskija pyrkii suojautumaan korkoriskeiltä sekä sijoitustoiminnan kautta että tekemällä suojaavia korkojohdannaissopimuksia. Suojaustoimilla Liikkeeseenlaskija pyrkii varmistamaan, että nykykaltaisen heikentyneen yleisen taloudellisen tilanteen aiheuttama alhainen korkotaso ei vaikuta sen tulokseen. Ei kuitenkaan ole mitään takeita siitä, että kyseiset suojaustoimet olisivat riittäviä ja suojaisivat Liikkeeseenlaskijaa korkotasojen muutosten negatiivisilta vaikutuksilta. Johdannaistransaktiot voivat olla teknisesti monimutkaisia toteuttaa, ja siksi suojaustoimien yhteydessä voi tapahtua virheitä, jolloin toimenpiteiden tulos ei vastaa tarkoitettua. 8

9 Vaikka Liikkeeseenlaskija käyttääkin riskienhallintamenetelmiä hallitakseen korkoriskejä, joille se altistuu, ja vaikka tietyt korkotason muutokset voivat olla Liikkeeseenlaskijalle suotuisia, markkinatilanteen muutoksia tai näiden muutosten vaikutuksia on vaikea ennustaa. Jos jokin edellä kuvatuista korkoriskeistä toteutuu korkotason muutosten seurauksena, se voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Järjestelmäriskit Kotimainen ja ulkomainen rahoitusjärjestelmä ja pääomamarkkinat ovat kytköksissä toisiinsa. Kaupankäynnin, selvityksen ja muiden rahoituspalveluja tarjoavien yritysten välisten yhteyksien vuoksi, taloudelliset vaikeudet tai kotimaisten tai ulkomaisten pankkien tai muiden rahoituspalveluja tarjoavien yritysten muut vaikeudet voivat siksi aiheuttaa likviditeettiongelmia, tappioita, maksuongelmia ja muita häiriöitä rahoitusalan muissa yrityksissä, Liikkeeseenlaskija mukaan lukien. Tällaisen niin sanotun järjestelmäriskin toteutuminen voi aiheuttaa Liikkeeseenlaskijalle luottotappioita tai tarpeita tehdä arvonalentumiskirjauksia tai heikentää Liikkeeseenlaskijan kykyä hankkia rahoitusta, mikä voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Kilpailutilanne Liikkeeseenlaskijan liiketoiminta-alueilla Rahoituspalveluiden markkinat, joilla Liikkeeseenlaskija toimii, ovat hyvin kilpaillut. Markkinoilla kilpailevat sekä vakiintuneet että uudet toimijat, joista suuri osa kuuluu suuriin rahoituskonserneihin. Liikkeeseenlaskija kilpailee sekä suomalaisten että ulkomaisten toimijoiden kanssa useilla liiketoiminta-alueillaan. Kovan kilpailun odotetaan jatkuvan Liikkeeseenlaskijan kaikilla toiminta-alueilla Markkinatoimijoiden kilpailukykyyn vaikuttavat eri tekijät, kuten luottoluokitus, taloudellinen asema, maine, tuote- ja palveluvalikoima sekä asiakas- ja liikesuhteet. Jos Liikkeeseenlaskija ei voi tarjota kilpailukykyistä tuote- ja palveluvalikoimaa, se voi hävitä markkinaosuuksia tai kärsiä tappioita joillakin tai kaikilla liiketoiminta-alueillaan. Kilpailu voi lisätä Liikkeeseenlaskijan tuote- ja palveluvalikoiman hintapainetta, mikä voi puolestaan heikentää Liikkeeseenlaskijan kykyä säilyttää kannattavuutensa tai lisätä sitä. Jos Liikkeeseenlaskija ei pysty hallitsemaan mahdollisia kilpailutilanteen muutoksia ja mukautumaan niihin, se voi vaikuttaa haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan. 2.2 Liikkeeseenlaskijan toimintaan liittyviä riskitekijöitä Strategiset riskit Ei ole mitään takeita siitä, että Liikkeeseenlaskijan strategia on riittävän kilpailukykyinen tai että strategia vastaa asiakkaiden vaatimuksia ja odotuksia tulevaisuudessa, kun kilpailu lisääntyy ja tuotteiden ja palvelujen saatavuus kansainvälisillä markkinoilla paranee tai että strategia on muuten menestyksekäs. On myös mahdollista että Liikkeeseenlaskija ei pysty toteuttamaan strategiaansa eikä onnistu esimerkiksi integroimaan eri liiketoiminta-alueidensa eri palveluita ja luomaan niiden välille synergiaetuja. Jos Liikkeeseenlaskija ei pysty toteuttamaan tai mukauttamaan strategiaansa näiden vaatimusten mukaisesti, se voi vaikuttaa haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan. 9

10 2.2.2 Liikkeeseenlaskijan luottoriskit ja kasvanut luottotappioriski Liikkeeseenlaskija on alttiina riskille, että luotonottajat tai muut rahoitussopimusten vastapuolet eivät kykene täyttämään lainaehtojen mukaisia sitoumuksiaan ja että asetetut vakuudet osoittautuvat riittämättömiksi, mikä voi aiheuttaa Liikkeeseenlaskijalle luottotappioita. Tietyissä olosuhteissa riskinä on, että asiakkaat tai vastapuolet ylittävät sovitut luottolimiitit tai käyttävät niitä väärin. Liikkeeseenlaskijan luottoriskien merkittävin lähde on antolainaus yleisölle. Noin 82 prosenttia tästä on myönnetty suomalaisille kotitalouksille. Luottoriskejä syntyy kuitenkin myös muiden saatavien, kuten joukkovelkakirjalainojen, lyhytaikaisten saamistodistusten ja johdannaissopimusten yhteydessä. Luottoriskeistä mahdollisesti tulevaisuudessa aiheutuvat Liikkeeseenlaskijan luottosalkun arvonalentumiset voivat johtua useista tekijöistä, kuten yleisestä taloudellisesta tilanteesta, asiakkaiden ja vastapuolien luottokelpoisuuden negatiivisista muutoksista, asiakkaiden luotonhoidosta ja maksukyvystä, omaisuuden arvon alenemisesta, eri alojen rakenteellisista ja teknologisista muutoksista sekä ulkoisista tekijöistä, kuten lainsäädännöstä ja asiaan liittyvästä sääntelystä. Muun muassa taloustaantuman laajuutta ja nopeutta koskevan epävarmuuden vuoksi on vaikea arvioida, miten paljon Liikkeeseenlaskijan luottotappiot mahdollisesti kasvavat tulevaisuudessa. Luottoriskien arviointiin ja hinnoitteluun, vakuuksien reaaliarvoon ja realisointiaikoihin, luotonantovaltuuksien myöntämiseen ja luottopäätösten seurantaan liittyy epävarmuustekijöitä, joista johtuvat luottosalkun mahdolliset arvonalentumiset voisivat heikentää Liikkeeseenlaskijan liiketoiminnan kannattavuutta ja Liikkeeseenlaskijan taloudellista asemaa. Ei ole mitään takeita siitä, että arvonalentumisia koskevat arvioinnit vastaavat toteutuvien arvonalennusten määrää. Edellä kuvattujen luottoriskien toteutumisesta johtuvat lisääntyneet luottotappiot voivat vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Luottoriskien keskittyminen Liikkeeseenlaskijan luottosalkusta noin 82 prosenttia koostui suomalaisille kotitalouksille pääasiallisesti asuntovakuutta vastaan myönnetyistä luotoista. Liikkeeseenlaskijan luottoriskitaso reagoi näin ollen herkästi kotimaisen työllisyyden ja asuntojen hintojen muutoksiin. Lisäksi Liikkeeseenlaskijalla on joillain alueilla vahva markkina-asema, mikä muodostaa tietyn maantieteellisen keskittymäriskin. Yritysrahoituksen osuus koko Liikkeeseenlaskijan luottosalkusta oli 12 prosenttia Liikkeeseenlaskijan koko yritysluottosalkkuun suhteutettuna rakennus- ja kiinteistörahoitus muodostaa riskikeskittymän. Osana keskusluottolaitostoimintaa Liikkeeseenlaskija tarjoaa likviditeettirahoitusta ja selvityspalvelua kaikille suomalaisille säästöpankeille ja paikallisosuuspankeille. Jos luotonottajat niissä asiakassegmenteissä, joissa on luottokeskittymiä, eivät pysty täyttämään velvollisuuksiaan, se voi vaikuttaa Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan vieläkin haitallisemmin kuin silloin, että maksuvaikeuksia tai omaisuuden arvonalentumisia ilmenee talouden muilla alueilla Liikkeeseenlaskijan luottokannan kasvu Suomalaisten pankkien, Liikkeeseenlaskija mukaan lukien, yhteenlaskettu lainakanta on kasvanut viime vuosien aikana. Kasvaneista korkotuotoista huolimatta Liikkeeseenlaskijan luottokannan voimakkaalla kasvulla voi olla kielteisiä vaikutuksia, koska kasvu voi myöhemmin johtaa suurempiin luottotappioihin, jos 10

11 Liikkeeseenlaskijan asiakkaat eivät pysty täyttämään sitoumuksiaan. Jos Liikkeeseenlaskija ei onnistu nostamaan luottokannan keskimarginaalia, sen korkotuotot eivät välttämättä riitä kattamaan kasvavia rahoituskustannuksia, ja jos luottokannan laatua ei pystytä säilyttämään, Liikkeeseenlaskija voi kärsiä luottotappioita, mikä voi vaikuttaa haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Likviditeettivarannon arvoon liittyvät riskit Maksuvalmiutensa varmistamiseksi Liikkeeseenlaskija pyrkii ylläpitämään likviditeettivarantoa, joka koostuu rahavaroista ja sijoituksista likvideihin arvopapereihin. Liikkeeseenlaskijan asema keskusluottolaitoksena edellyttää lisäksi, että Liikkeeseenlaskija ylläpitää sen omiin tarpeisiin suhteutettuna suurta likviditeettivarantoa, jotta se pystyisi täyttämään säästö- ja paikallisosuuspankkien mahdollisen likviditeettitarpeen. Likviditeettivarannon arvoon vaikuttavat pääasiassa sijoitus-, korko- ja luottoriskien toteutuminen sekä sijoittajien tuottovaatimusten muutokset. Likviditeettivarantoon sisältyy kiinteäkorkoisia sijoituksia, jotka ovat alttiina korkotason ja luottoriskien muutoksille. Korkotason yleinen nousu alentaa kiinteäkorkoisten sijoitusten arvoa, jolloin sijoitusten myynti ennen niiden eräpäivää korkotasojen ollessa korkeat voi aiheuttaa tappioita. Korkotason lasku vaikuttaa yleensä negatiivisesti kiinteäkorkoisten sijoitusten mahdollisten tulevien uudelleensijoitusten tuottoon. Likviditeettivarannon arvoon vaikuttavat myös sijoittajien suuremmat tuottovaatimukset (spread-riski), koska ne johtavat likviditeettivarantoon kuuluvien rahoitusvarojen hintojen yleiseen alenemiseen. Likviditeettivarannon arvonmuutokset voivat vaikuttaa Liikkeeseenlaskijan mahdollisuuteen käyttää varantoa likviditeetin lähteenä, ja mahdolliset muutokset likviditeettivarannon käyvässä arvossa ja varojen luottoluokituksissa voivat rajoittaa mahdollisuuksia käyttää varantoa keskuspankkirahoituksessa. Lisäksi mahdolliset muutokset keskuspankkien rahoituksen vakuusvaatimuksissa voivat rajoittaa Liikkeeseenlaskijan mahdollisuuksia käyttää likviditeettivarantoa vakuutena ja laukaista vaatimuksia lisävakuuksista, mikä voisi vaikeuttaa Liikkeeseenlaskijan keskuspankkirahoituksen saatavuutta. Edellä kuvattujen riskien toteutumisesta johtuvat likvidivarannon arvonmuutokset voivat vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Vakavaraisuuden muutokset Liikkeeseenlaskijan täytyy noudattaa voimassa olevia vakavaraisuutta koskevia määräyksiä ja vaatimuksia (omat varat suhteessa sitoumuksiin). Vaikka Liikkeeseenlaskijan vakavaraisuus on tällä hetkellä hyvä ja ylittää viranomaisvaatimukset, rahoituslaitosten pääomavaateet ovat kasvaneet, ja ne voivat kasvaa edelleen uusien viranomaisvaatimusten ja rahoitusmarkkinoiden olosuhteiden seurauksena. Vakavaraisuus voi heikentyä myös luotto- ja muiden tappioiden tai Liikkeeseenlaskijan rahoitusliiketoimien vastapuolten heikentyneiden luottoluokitusten vuoksi. Heikentynyt vakavaraisuus voi vaikeuttaa Liikkeeseenlaskijan rahoituksen saatavuutta ja lisätä rahoituksen kustannuksia. Jos Aktia-konsernin yhtiöt eivät pysty täyttämään vakavaraisuudelle asetettuja vaatimuksia, kyseiset yhtiöt saattavat joutua hankkimaan lisää omaa pääomaa tai Liikkeeseenlaskijan saattaa olla vaikeampi saavuttaa kasvutavoitteitaan tai strategisia tavoitteitaan. Edellä kuvattujen riskien toteutumisesta johtuvat vakavaraisuuden muutokset voivat vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan. 11

12 2.2.7 Johdannaispositioiden käsittelyyn liittyvät riskit Korkokatteen volatiliteetin vähentämiseksi Liikkeeseenlaskija rajoittaa rakenteellista korkoriskiä (joka syntyy korkosidonnaisuuksien ja varojen ja velkojen uudelleenhinnoittautumisten eroavaisuuksien seurauksena) ensisijaisesti suojaavilla johdannaisinstrumenteilla. Liikkeeseenlaskija pyrkii rajoittamaan suurimman osan johdannaissopimuksista aiheutuvista vastapuoliriskeistä keskinäisillä panttaussopimuksilla. Ei kuitenkaan ole mitään takeita siitä, että Liikkeeseenlaskija onnistuu arvioimaan johdannaissopimusten yhteydessä syntyvän riskin oikein. Virheellinen arviointi voi johtaa siihen, että vastapuolten kanssa sovitut vakuusjärjestelyt vastapuoliriskiltä suojautumiseksi ovat riittämättömiä. Virheitä voi esiintyä myös transaktion arvostuksen ja panttausjärjestelyjen käsittelyn yhteydessä, joiden vuoksi järjestelyn lopputulos saattaa poiketa tarkoitetusta. Näiden riskien toteutuminen voisi vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Hallinnoitavien varojen väheneminen Jos Liikkeeseenlaskijan varainhoidon kohteena tai sijoitusrahastoissa olevat tai varainhoitopalveluja tarjoamalla saadut varat vähenisivät vallitsevan markkinatilanteen vuoksi huomattavasti, jos varainhoidon sijoitusten arvonkehitys olisi epätyydyttävää tai jos liikkeeseenlaskijan varainhoitopalvelun sijoitustoiminnan menestys heikkenisi, syntyisi riski siitä, että nykyiset asiakkaat päättäisivät vähentää sijoituksiaan tai siirtää varojaan toiselle palveluntarjoajalle ja että Liikkeeseenlaskija ei onnistuisi hankkimaan uusia asiakkaita tai lisävaroja nykyisiltä asiakkailta. Se puolestaan pienentäisi varainhoidon hallinnointipalkkioita ja heikentäisi varainhoitotoiminnan kehityksen edellytyksiä. Tämän vuoksi varainhoidon sijoitustoiminnan negatiivinen arvonkehitys tai heikko menestys voisivat vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Operatiiviset riskit Operatiivisia riskejä ja niistä johtuvia mahdollisia tappioita voi syntyä muun muassa seuraavista syistä johtuen: puutteellisesti toimivat sisäiset prosessit, petokset, inhimilliset virheet, puutteet transaktioiden huolellisessa dokumentoinnissa, pankkitoimintaa koskevien vaatimusten ja sääntöjen noudattamisen laiminlyönti, Liikkeeseenlaskijan tai sen toimittajien tai yhteistyökumppanien käyttämiä tai muita ulkoisia järjestelmiä koskevat laitteistoviat tai toimintahäiriöt, Liikkeeseenlaskijan toimittajien tai yhteistyökumppanien ylläpitämien tai tarjoamien järjestelmien tai palvelujen saatavuuden keskeytyminen ja luonnonkatastrofit. Operatiivisten riskien toteutuminen voi vaikuttaa haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Oikeudelliset riskit Pankkitoiminta perustuu suuressa määrin sopimussuhteisiin. Sopimukset voivat kuitenkin osoittautua pitämättömiksi tai ne voidaan tahattomasti tulkita ja toteuttaa Liikkeeseenlaskijan kannalta epäedullisesti. Liikkeeseenlaskijan asiakkaat ja sopimuskumppanit voivat esittää Liikkeeseenlaskijaa kohtaan vaatimuksia, jotka voivat johtaa riitoihin ja oikeudenkäynteihin. Vaatimukset voivat koskea esimerkiksi Liikkeeseenlaskijan vastuuta asiakkaille sopimattomien tuotteiden myymisestä, virheellisistä neuvoista tai asiakkaiden arvopaperisalkkujen hallinnoinnista. Jos Liikkeeseenlaskijan katsotaan laiminlyöneen velvollisuuksiaan, sille voi syntyä vahingonkorvausvelvollisuus. Oikeudenkäynnit voisivat myös vaikuttaa negatiivisesti Liikkeeseenlaskijan maineeseen. Oikeudellisten riskien toteutuminen voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan. 12

13 Tietoturvariskit Liikkeeseenlaskijan toiminnan edellytyksenä on pystyä työstämään suuria määriä usein luottamukselliseksi määriteltyä tietoa luotettavasti ja tarkasti ja viestittämään tieto edelleen. Osana liiketoimintaansa Liikkeeseenlaskija säilyttää henkilö- ja pankkitietoja, jotka se on saanut asiakkailtaan ja joita koskevat Suomessa tietyt tietoturvaa sekä pankkisalaisuutta koskevat määräykset. Liikkeeseenlaskijalle voi syntyä huomattavia kustannuksia tietoturvariskien toteutumisesta, toisin sanoen riskinä on se, että tieto on saatu laittomin keinoin tai se on vääristeltyä. Kustannuksia syntyy myös Liikkeeseenlaskijan suojautumisesta tietoturvarikkomuksia vastaan, sekä siitä, että Liikkeeseenlaskija suojautuu tietoturvarikkomuksilta tai ratkaisee tällaisten rikkomusten aiheuttamia ongelmia. Ongelmien ratkaiseminen voi aiheuttaa keskeytyksiä tai viivästyksiä Liikkeeseenlaskijan asiakaspalvelussa, mikä voi vaikuttaa haitallisesti Liikkeeseenlaskijan maineeseen ja johtaa siihen, että asiakkaat luopuvat Liikkeeseenlaskijan palvelujen käytöstä tai esittävät Liikkeeseenlaskijalle korvausvaatimuksia. Mitkä tahansa näistä seikoista voivat vaikuttaa haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Liikkeeseenlaskijan liiketoiminnan mahdollinen keskeytyminen Liikkeeseenlaskijan liiketoiminta voi olla vaarassa keskeytyä äkillisten ja odottamattomien tapahtumien, kuten sähköntoimituksen tai tietoliikenteen keskeytyksen tai palo- tai vesivahinkojen vuoksi. Ne voivat aiheuttaa liiketoiminnan keskeytymisen tavalla, joka voi vaikuttaa haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Liikkeeseenlaskijan oman vakuutussuojan kattavuuden puutteet Liikkeeseenlaskijalla on liiketoiminnalleen tavanomaiset omaisuus- ja vastuuvakuutukset, jotka Liikkeeseenlaskijan käsityksen mukaan ovat alan normaalin käytännön mukaisia. On kuitenkin mahdollista, että voimassa olevat vakuutukset eivät ole riittävän kattavia kaikissa tilanteissa. On myös mahdollista, että vakuutusyhtiöt hylkäävät osittain tai kokonaan Liikkeeseenlaskijan vakuutuskorvaushakemukset tai eivät viime kädessä kykene täyttämään vakuutussopimusten mukaisia velvoitteitaan. Jos Liikkeeseenlaskijaa kohtaa vahinko, eikä vakuutuskorvaus ole riittävä, negatiivinen vaikutus voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Mahdollisiin yritysjärjestelyihin liittyvät riskit Liikkeeseenlaskija saattaa tulevaisuudessa mahdollisesti toteuttaa yritysjärjestelyjä esimerkiksi laajentaakseen liiketoimintaansa tai hankkiakseen käyttöönsä uusia resursseja. Yritysjärjestelyihin perustuvaan kasvuun liittyy riskejä, kuten suunniteltujen investointien toteutettavuus sekä ostetun liiketoiminnan ja uusien työntekijöiden integrointi. Jos Liikkeeseenlaskija ei onnistu toteuttamaan näitä toimenpiteitä, mahdolliset tulevat yritysjärjestelyt voivat vaikuttaa haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Ammattitaitoinen johto ja henkilöstö Kyetäkseen säilyttämään kilpailukykynsä ja toteuttamaan strategiansa Liikkeeseenlaskijan on palkattava päteviä ja ammattitaitoisia työntekijöitä Liikkeeseenlaskijan kaikille liiketoiminta-alueille ja onnistuttava pitämään heidät palveluksessaan. Osa tarvittavasta osaamisesta on yksittäisillä avainhenkilöillä, joilla on suuri merkitys Liikkeeseenlaskijan kilpailukyvyn säilyttämiselle ja kehittämiselle. Jos Liikkeeseenlaskija ei onnistu palkkaamaan ammattitaitoista henkilöstöä ja pitämään avainhenkilöitä palveluksessaan, se voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan. 13

14 Työtaistelut Työsulut, lakot ja muut työtaistelut Liikkeeseenlaskijassa tai sellaisilla toimialoilla, jotka liittyvät Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, voivat vaikuttaa haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan. Työmarkkinaosapuolet eivät nykyisten työehtosopimusten päättyessä välttämättä pääse yksimielisyyteen uusista työehtosopimuksista tyydyttävillä ehdoilla. Liikkeeseenlaskijan työntekijöitä koskevat nykyiset työehtosopimukset eivät välttämättä estä lakkoja tai työsulkuja. Lisäksi Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan liittyvien yhtiöiden työtaistelut voivat vaikuttaa Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan välillisesti. Työtaistelut voivat näin ollen vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Liikkeeseenlaskijan tuotemerkki ja maine Kilpailussa asiakkaista Liikkeeseenlaskija luottaa muun muassa tuotemerkkiinsä ja maineeseensa. Hyvä maine on tärkeää pankkisektorilla, sillä huhut ja spekulaatiot vakavaraisuudesta ja kyvystä saada rahoitusta vaikuttavat ennen kaikkea rahoituslaitoksiin. Mahdolliset Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaa, liikkeeseenlaskijan palvelua ja tuotevalikoimaa koskevat tulevat päätökset voivat vaikuttaa Liikkeeseenlaskijan tuotemerkkiin ja maineeseen negatiivisesti. Sama koskee mahdollisia kiistoja, joissa Liikkeeseenlaskija on osallisena, sekä koko toimialaa koskevia ulkoisia tekijöitä, joihin Liikkeeseenlaskija ei voi vaikuttaa. Liikkeeseenlaskijan maineen ja tuotemerkin negatiivinen kehitys, kuluttajien kielteinen näkemys Liikkeeseenlaskijan tuotteista ja palveluista tai Liikkeeseenlaskijaa koskevat markkinahuhut voivat vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Puutteellinen riskienhallinta Riskienhallinnan tärkein tavoite on varmistaa, että riskit tunnistetaan ja arvioidaan oikein, ja että omat varat ovat riittävät suhteessa riskeihin, jotka voisivat vaikuttaa Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan. Aktia-konsernin riskienvalvonta vastaa riskien- ja pääomanhallintaprosessien kehittämisestä ja menetelmien tarjoamisesta riskien tunnistukseen, riskien määrälliseen arviointiin, analysointiin ja raportointiin sekä pääomien arviointiin ja allokointiin. Liikkeeseenlaskija pyrkii hallitsemaan liiketoimintaansa liittyviä riskejä muun muassa markkinariskien hallitsemiseksi tehtävillä varmistustransaktioilla, asettamalla luottorajoja ja sopimalla vakuuksien lisäksi kovenanteista vastapuoliriskien hallitsemiseksi antolainaustoiminnassa. Osaa näistä riskeistä mitataan ja pyritään rajoittamaan erilaisten stressi- ja korrelaatiomallien avulla. Ei kuitenkaan ole mitään takeita siitä, että riskit on tunnistettu oikein tai että riskienhallinnan prosessit ja menetelmät ovat riittäviä. Vaikka Liikkeeseenlaskijan henkilöstö soveltaisi vahvistettuja riskienhallinnan prosesseja ja menetelmiä, ne voivat osoittautua riittämättömiksi. Tämä tai muu epäonnistuminen riskienhallinnassa voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan. 2.3 Sääntelyyn liittyviä riskitekijöitä Liikkeeseenlaskijan liiketoiminnan sääntely ja valvonta Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaa säätelevät monet pankkitoimintaa sekä rahoituspalveluja koskevat lait ja määräykset, minkä vuoksi valvontaviranomaiset voivat puuttua Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan. Pankkitoimintaa sekä rahoitusalaa yleensä koskeva sääntely on viime vuosina kokenut suuria muutoksia 14

15 Suomessa, Euroopan unionissa ja kansainvälisesti. Meneillään olevan kansainvälisen rahoituskriisin ja valtioiden väliintulojen odotetaan aiheuttavan sen, että rahoitusalan sääntelyä muutetaan edelleen (esim. Basel III). Tällaiset muutokset voivat vaikuttaa esimerkiksi pankkitoiminnan pääoma- ja likviditeettivaateisiin ja aiheuttaa Liikkeeseenlaskijalle lisäkustannuksia ja -velvoitteita sekä muuttaa Liikkeeseenlaskijan toimintatavoille asetettuja vaatimuksia. Se voi myös pakottaa Liikkeeseenlaskijan laskemaan riskitasoa, liiketoiminnan volyymiä ja luototusastetta tietyissä toiminnoissa. Viranomaisten toimenpiteet tai kielteiset ratkaisut riita-asioissa viranomaisten kanssa voivat myös johtaa sakkoihin tai Liikkeeseenlaskijan liiketoiminnan rajoituksiin tai supistuksiin. Jos jokin edellä kuvatuista riskeistä toteutuu, se voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Listautuminen lisää sääntelyä Liikkeeseenlaskijan liikkeeseen laskemien Arvopaperien listaus lisää sääntelyä ja Liikkeeseenlaskijan liiketoiminnan valvontaa, kuten lisävaatimuksia säännöllisestä ja jatkuvasta tiedonantovelvollisuudesta sekä velvollisuudesta ilmoittaa tietyistä osakkeiden omistuksista ja omistuksen muutoksista. Jos Liikkeeseenlaskijan katsottaisiin laiminlyöneen velvollisuuksiaan pörssilistattujen Arvopaperien liikkeeseenlaskua koskevan sääntelyn mukaan, se voi vaikuttaa haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan ja olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan maineeseen Verolainsäädännön muutokset ja veronkorotukset Liikkeeseenlaskijaa koskevat veroriskit liittyvät verokannan tai verolainsäädännön muutoksiin tai voimassa olevan lainsäädännön virheellisiin tulkintoihin. Veroriskien toteutuminen voi aiheuttaa veronkorotuksia tai sanktioita, jotka puolestaan voivat aiheuttaa taloudellisia tappioita ja vaikuttaa siten haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Rahoitusjärjestelmän väärinkäytöksiin liittyvät riskit Riski siitä, että pankit joutuvat rahanpesun tai terrorismin rahoituksen kohteeksi tai niitä käytetään näihin tarkoituksiin on kasvanut maailmanlaajuisesti. Rahanpesua tai terrorismin rahoitusta koskevat tulevat tapahtumat ovat rahoituslaitosten osalta aina latentteja. Aina kun rahoitusjärjestelmän lainvastaisen käyttämisen estämiseen tähtääviä sääntöjä rikotaan tai niiden loukkaamisesta on edes viitteitä, sillä voi olla vakavia juridisia seurauksia Liikkeeseenlaskijalle ja sen maineelle. Se voi puolestaan vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan Tilinpäätösperiaatteiden, -standardien ja -menetelmien muutokset Kansainvälinen tilinpäätösstandardilautakunta ( International Accounting Standards Board, IASB ) tarkistaa jatkuvasti Liikkeeseenlaskijan tilinpäätöstä ohjaavia tilinpäätös- ja raportointinormeja. Tällaisia tarkistuksia voi olla vaikea ennakoida ja ne voivat vaikuttaa olennaisesti siihen, miten Liikkeeseenlaskija esittää tietoja ja raportoi taloudellisesta asemastaan ja liiketoimintansa tuloksesta. Tietyissä tapauksissa Liikkeeseenlaskija saattaa olla velvollinen soveltamaan uusia ja tarkistettuja normeja takautuvasti, minkä vuoksi aiemmin laadittuja tilinpäätösasiakirjoja saatetaan joutua tarkastamaan. 15

16 Tilinpäätösperiaatteet ja -menetelmät ovat ratkaisevia sen suhteen, miten Liikkeeseenlaskija esittää tietoja ja raportoi taloudellisesta asemastaan ja liiketoimintansa tuloksesta. Liikkeeseenlaskijan johdon on käytettävä harkintaansa monien näiden tilinpäätösperiaatteiden ja -menetelmien tulkinnassa ja soveltamisessa, jotta liikkeeseenlaskija noudattaisi kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja ( International Financial Reporting Standards, IFRS ). Liikkeeseenlaskijan yleiset kirjanpidon yhteydessä käyttämät oletukset koskevat tulevaisuutta ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyviä epävarmuustekijöitä ja liittyvät muun muassa käyvän arvon arviointiin, rahoitusvarojen, lainojen ja saatavien sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisiin ja vakuutusmatemaattisissa laskelmissa käytettyihin oletuksiin. Jos IASB tekisi Liikkeeseenlaskijan tilinpäätöstä ohjaaviin tilinpäätös- ja raportointinormeihin muutoksia, joita Liikkeeseenlaskija olisi velvollinen noudattamaan, ne voisivat vaikuttaa olennaisesti Liikkeeseenlaskijan esittämään taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen. Liikkeeseenlaskija ei voi taata, että Liikkeeseenlaskija ei tulevaisuudessa joudu muuttamaan tilinpäätösarvioita tai uudelleen arvioimaan aiemmin laadittuja tilinpäätöksiä Liikkeeseenlaskijan näitä kysymyksiä koskeviin arviointeihin ja laskelmiin liittyvän epävarmuuden vuoksi. Jos Liikkeeseenlaskija joutuu tekemään muutoksia tilinpäätösperiaatteisiinsa ja esittämään taloudellisia tietoja, jotka poikkeavat niistä tiedoista, jotka muuten esitettäisiin, se voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti Liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen tai Liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan. 2.4 Ohjelman perusteella liikkeeseen laskettuihin arvopapereihin liittyvät riskitekijät Liikkeeseenlaskijariski Aktia Pankki Oyj on julkinen osakeyhtiö. Osakeyhtiö on pääomayhteisö, joka vastaa sitoumuksistaan omalla varallisuudellaan. Omistajat eivät näin ollen ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön veloista. Mikäli pankki menettää maksukykynsä, sijoittajat voivat menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain. Ohjelman perusteella Esitteen puitteissa liikkeeseen lasketuille joukkovelkakirjoille ei aseteta vakuutta, jos lainakohtaisissa ehdoissa ei ole toisin mainittu. Jos lainakohtaisissa ehdoissa ei ole toisin mainittu, kullakin Lainalla on sama etuoikeus kuin pankin muilla sitoumuksilla. Jos pankki julistetaan maksukyvyttömäksi Lainan juoksuaikana, merkitsee tämä sitä, että saataville ei anneta etuoikeutta, vaan niillä on sama etuoikeus kuin pankin muilla sitoumuksilla. Esitteen puitteissa liikkeeseen laskettavilla debentuurilainoilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla sitoumuksilla lukuun ottamatta Lainoja tai muita sitoumuksia, joilla omien ehtojensa mukaisesti on sama tai huonompi etuoikeus kuin debentuurilla. Esitteen puitteissa liikkeeseen lasketuilla ns. ikuisilla lainoilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla sitoumuksilla. Liikkeeseenlaskijan ominaisuudessaan Aktia Pankki Oyj vastaa ensikädessä saatavistaan. Sijoittajien likvidien varojen ja rahoitusinstrumenttien, kuten saatavien, suojaamiseksi pankin tulee kuitenkin sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (922/2007) mukaisesti arvopaperivälittäjän ominaisuudessaan kuulua sijoittajien korvausrahastoon. Korvausrahaston sijoittajasuoja koskee ei-ammattimaisia asiakkaita. Pankin kansainvälinen luottoluokitus Ohjelman päivämääränä on A1 pitkäaikainen varainhankinta (kuvaa pientä luottoriskiä), P-1 lyhytaikainen varainhankinta (paras) ja C taloudellinen vahvuus (kuvaa hyvää ja riittävää taloudellista vahvuutta), kaikki vakain näkymin (Moody's). 16

17 2.4.2 Arvopaperin markkinoihin liittyvät riskitekijät Tuotto, hyvitys ja takaisinmaksu Arvopaperimarkkinoilla sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Arvopaperien historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoittaja vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista seuraamuksista. Esitteen perusteella Ohjelman puitteissa voidaan myös laskea liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja ja debentuurilainoja, joiden tuotto riippuu niiden kohde-etuutena olevien korkojen, arvopaperien tai rahoitusinstrumenttien tai näiden yhdistelmän kehityksestä. Tuoton määrä voi riippua esim. tietystä korosta, indeksistä, osakkeesta tai osakekorista. Sijoittajan tulee myös ottaa huomioon lainakohtaisissa ehdoissa mainitut arvopaperien tuottoon mahdollisesti vaikuttavat tekijät, kuten esim. koronlaskuperusteet, osallistumisasteet, merkintäkurssit ja korkokatot. Joidenkin joukkovelkakirjalainojen tuottorakenne saattaa olla monimutkainen. Riskit, joita ei ole kuvattu Esitteessä ja jotka liittyvät yksittäisiin Lainoihin käyvät ilmi Lainan lainakohtaisista ehdoista. Ohjelman puitteissa voidaan laskea liikkeeseen Lainoja, joiden nimellismäärää ei makseta kokonaisuudessaan takaisin ja missä joukkovelkakirjan haltija kantaa riskin siitä, että sijoitettu nimellispääoma voidaan menettää kokonaan tai osittain. Jos Lainan merkintäkurssi on vaihtuva, Laina voidaan laskea liikkeeseen myös ylikurssiin. Tällöin sijoittajan on huomattava, että takaisinmaksua ei taata maksettuun ylikurssiin. Efektiivinen vuosituotto voi merkintäpalkkion vuoksi olla tietyissä tapauksissa negatiivinen. Sijoittajan on myös huomattava, että jos pankki todetaan laina-ajan kuluessa maksukyvyttömäksi, sijoittaja saattaa menettää koko sijoittamansa pääoman tai osan siitä Jälkimarkkinat Joukkovelkakirjat ovat haltijavelkakirjoja, jotka voidaan myydä edelleen laina-aikana. Jos yksittäisen Lainan ehdoissa määrätään, että kyseinen Laina pörssinoterataan, jätetään hakemus Lainan noteeraamisesta Nasdaq OMX Helsinkiin merkintäajan päätyttyä, edellyttäen että Lainaa on merkitty vähintään euron nimellismäärä. Arvio pörssinoteerauksen alkamispäivämäärästä sisältyy lainakohtaisiin ehtoihin. Pankki ei voi taata, että laina-ajalla syntyy jatkuva päivittäinen jälkimarkkina. Joukkovelkakirjalainaan voi siten liittyä riski, ettei sitä voi myydä tai ostaa tiettynä ajankohtana, koska voi olla mahdollista ettei markkinoilla ole riittävää tarjontaa tai kysyntää. Sijoittajan tulee ottaa huomioon, että Lainan ennen eräpäivää myyminen saattaa johtaa luottotappion syntymiseen. Sijoittajalla voi lainakohtaisissa ehdoissa mainituin tavoin ja ehdoin olla oikeus vaatia omalta osaltaan Lainan ennenaikaista takaisinmaksua. Vaihtuvaan viitekorkoon sidotun Lainan ennenaikainen takaisinmaksu voidaan suorittaa vain koronmaksupäivinä. Takaisin maksettavalle pääomalle ei kerry korkoa velkakirjan haltijan vaatiman maksupäivän jälkeiseltä ajalta Verotus Ohjelman puitteissa liikkeeseen laskettujen Lainojen verotus ja niiden tuotto voi muuttua laina-ajan aikana. Esitteessä on tiedot voimassa olevista verosäännöksistä. Korosta tai hyvityksestä peritään voimassa olevien lakien ja veroviranomaisten määräysten mukainen vero koronmaksun yhteydessä. Lainakohtaisista ehdoista ilmenee, voidaanko Lainaan soveltaa korkotulon lähdeverosta annettua lakia (1341/1990) ja mikä on korkotulon voimassa oleva lähdeveroaste merkintäajan alussa. 17

18 3. Esitteen julkaisu Tämän joukkovelkakirjaohjelman puitteissa liikkeeseen laskettavia Lainoja koskeva Esite koostuu tästä Esitteestä, joka muodostaa sen perusosan, viitatut asiakirjat sekä kutakin Lainaa koskevat lainakohtaiset ehdot (myös nimellä Arvopaperiliite). Tätä Esitettä ei sovelleta lainoihin, jotka on laskettu liikkeeseen ennen Esitteen julkaisemista. Mainitut asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa ja kunkin Lainan merkintäpaikoista. Finanssivalvonta on hyväksynyt Esitteen (Dnro 36/212/2011), mutta ei vastaa sen tietojen oikeellisuudesta. Tämä Esite on tehty Suomen arvopaperimarkkinalain (495/1989), valtiovarainministeriön listalleottoesitteistä antaman arvopaperimarkkinalain 2 luvun asetuksen (452/2005), komission asetuksen (EY) nro 809/2004 (liite V, XI ja XII) ja Europarlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY mukaan suomeksi ja ruotsiksi. Näistä ruotsinkielinen on Finanssivalvonnan hyväksymä virallinen versio. Tästä johtuen, sovelletaan ruotsinkielistä versiota, jos eri kieliversioiden välillä esiintyy ristiriitaisuuksia. Pankki täydentää Esitettä merkintäaikana mikäli tapahtuu muutoksia, jotka voivat oleellisesti vaikuttaa liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjojen arvoon. Uuden liikkeeseenlaskun myötä Esitettä päivitetään olennaisilla muutoksilla, kuten Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksella. Finanssivalvonnan tulee hyväksyä päivitykset ja täydennykset. Joukkovelkakirjaesitettä täydennettäessä ne sijoittajat, jotka ovat sitoutuneet merkitsemään lainaa ennen esitteen täydennyksen julkistamista, voivat peruuttaa merkintänsä kahden pankkipäivän tai Finanssivalvonnan erityisestä syystä päättämän pidemmän ajan, kuitenkin enintään neljän pankkipäivän kuluessa siitä, kun täydennys on julkistettu. Täydennetty joukkovelkakirjaesite, kaikki täydennykseen oleellisesti liittyvät asiakirjat sekä ohje mahdollisesta merkinnän peruuttamisesta ovat saatavilla merkintäpaikoista ja Aktia Pankin kotisivuilta osoitteesta Ohjelmaan kuuluvia yksittäisiä lainoja tarjotaan yleisölle Suomessa eikä Esitettä tai lainakohtaisia ehtoja julkisteta muualla kuin Suomessa. Ohjelmaan kuuluvia lainoja ei siten tarjota henkilölle, jonka osallistuminen siihen edellyttää muita toimenpiteitä kuin mitä Suomen voimassa olevan lain mukaan edellytetään. 18

19 4. Esitteestä ja tilintarkastuksesta vastuussa olevat henkilöt 4.1 Aktia Pankki Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja Aktia Pankin hallitus on tehnyt päätöksen Ohjelmasta. Liikkeeseenlaskija ja sen hallitus ovat vastuussa tästä Esitteestä. Hallituksen jäsenet Dag Wallgren hallituksen puheenjohtaja, hallituksen riskivaliokunnan jäsen, kauppatieteiden maisteri; toimitusjohtaja, Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. Nina Wilkman hallituksen varapuheenjohtaja, hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, varatuomari, väitöskirjan valmistelu, Helsingin Yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta Marcus H. Borgström hallituksen riskivaliokunnan jäsen, maatalousneuvos, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, maatalousneuvos Hans Frantz hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen, valtiotieteen lisensiaatti, osastonjohtaja, sosiaali- ja terveyshallinnon yliopettaja, Vaasan ammattikorkeakoulu Lars-Erik Kvist hallituksen riskivaliokunnan jäsen, ekonomi Nils Lampi hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen, diplomiekonomi, konserninjohtaja, Wiklöf Holding Ab Kjell Sundström hallituksen riskivaliokunnan puheenjohtaja, kauppatieteiden maisteri, toimitusjohtaja Marina Vahtola kauppatieteiden maisteri, toimitusjohtaja, Oral Hammaslääkärit Oyj Toimitusjohtaja Jussi Laitinen kauppatieteiden maisteri Hallituksen ja toimitusjohtajan työosoite: Aktia Pankki Oyj, Mannerheimintie 14 A 3. krs, Helsinki Postiosoite: PL 207, Helsinki 19

20 4.2 Liikkeeseenlaskijan, liikkeeseenlaskijan hallituksen ja toimitusjohtajan vakuutus Liikkeeseenlaskija, liikkeeseenlaskijan hallitus ja toimitusjohtaja vakuuttavat varmistaneen riittävän huolellisesti, että heidän parhaan ymmärryksensä mukaan Esitteen tiedot vastaavat tosiseikkoja eikä tiedoista ole jätetty pois mitään asiaan todennäköisesti vaikuttavaa. Helsinki Aktia Pankki Oyj Aktia Pankki Oyj:n hallitus Jussi Laitinen, toimitusjohtaja 4.3 Tilintarkastuksesta vastaavat henkilöt vuodelta Seuraavat henkilöt vastaavat tässä Esitteessä mainittujen asiakirjojen tilintarkastuksesta: PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö päävastuullisena tilintarkastajana Jan Holmberg, KHT Osoite: Itämerentori 2 (PL 1015), Helsinki 4.4 Tilintarkastuskertomus Aktia Pankki Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme tarkastaneet Aktia Pankki Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilivuodelta Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti. Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita. 20

21 Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten. Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä 2. maaliskuuta 2010 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Jan Holmberg KHT 2010: Aktia Pankki Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Aktia Pankki Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilivuodelta Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen 21

22 valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausuntokonsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä 7. maaliskuuta 2011 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Jan Holmberg KHT 22

23 5. Tietoja Aktia Pankista 5.1 Yleistä Aktia Pankista Aktia Pankki Oyj perustettiin ja kirjattiin kaupparekisteriin Pankin Y-tunnus on Pankin tilikausi on kalenterivuosi. Pankin kotipaikka on Helsinki ja sen pääkonttorin osoite on Mannerheimintie 14 A, 3. krs, Helsinki. Pankin postiosoite on PL 207, Helsinki ja puhelinnumero Pankkiin sovelletaan Suomen lakia. Pankin toimiala on yhtiöjärjestyksen toisessa pykälässä mainittu talletuspankeille sallittu toiminta. Pankilla on toimintaa koko Suomessa. Pankin perustukset valettiin 1825, kun Helsingin Säästöpankki perustettiin. Helsingin Säästöpankin ja useiden rannikkoalueen säästöpankkien fuusioissa syntyi vuonna 1991 Säästöpankki Aktia, josta sittemmin muodostettiin Aktia Säästöpankki Oyj. Aktia Pankki aloitti toimintansa , kun Aktia Säästöpankki Oyj luovutti pankkitoimintansa Aktia Pankki Oy:lle. Aktia Säästöpankki Oyj luopui pankkitoiminnasta ja jatkaa toimintaansa Aktia-konsernin emoyhtiönä toiminimellä Aktia Oyj. Aktia Oyj omistaa kaikki Aktia Pankki Oyj:n osakkeet. Kansainvälisen luottoluokituslaitos Moody s Investors Servicen Aktia Pankki Oyj:lle antama lyhytaikaisen varainhankinnan luottoluokitus on parhaassa P-1-luokassa. Pitkäaikaisen varainhankinnan luokitus on A1, mikä kuvaa pientä luottoriskiä ja taloudellisen vahvuuden C, mikä kuvaa hyvää ja riittävää taloudellista vahvuutta. Luottoluokitus on rahoitusmarkkinoiden epävakaudesta huolimatta pysynyt samana kuin Aktia Säästöpankki Oyj:llä ennen yhtiöittämistä. 5.2 Aktia Pankin toimialue Aktia Pankki palvelee ensisijaisesti yksityisasiakkaita, pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä maatalousyrittäjiä ja muita yksittäisiä elinkeinonharjoittajia. Pankin asiakkaina on myös yhteisöjä ja organisaatioita. Pankki harjoittaa talletuspankkitoimintaa, voi tarjota tiettyjä sijoituspalveluyrityksistä säädetyssä laissa tarkoitettuja sijoituspalveluja sekä lisäksi, sijoituspalveluiden liitännäispalveluina, säilytys- ja hallinnointipalveluita. Pankilla on kattava ulkomainen kirjeenvaihtajapankkiverkosto ja se toimii säästö- ja osuuspankkien keskusrahalaitoksena. Pankki on hyväksytty Suomen Pankin rahamarkkinaoperaatioiden vastapuoleksi ja on myös mukana Suomen Pankin Target 2 -järjestelmässä. Aktia Pankki on suomalainen finanssikonserni, jonka 72 konttoria sijaitsevat Suomen rannikkoalueella ja sisämaan kasvukeskuksissa. Yhdessä yhteistyökumppaniensa, säästö- ja paikallisosuuspankkien, kanssa Aktia Pankilla on tiettyjen finanssipalvelujen osalta käytössään noin 430 konttorin verkosto. Automatia Pankkiautomaatit Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen myötä koko maan kattava, noin 1600 Ottokäteisautomaatin verkosto on pankin asiakkaiden käytössä. Pankkikonsernin toiminta taloudellisessa raportoinnissa on jaettu segmentteihin pankkitoiminta ja varainhoito Pankkitoiminta-segmenttiin kuuluvat pankin konttoritoiminta, yritystoiminta ja treasury, Aktia Hypoteekkipankki Oyj, Aktia Kortti Oy ja Aktia Yritysrahoitus Oy. Varainhoito-segmenttiin kuuluvat Aktia Pankki Oyj:n Helsingin yksityispankki, muu yksityispankkitoiminta ja Aktia Invest Oy, Aktia Rahastoyhtiö Oy ja Aktia Asset Management Oy. Edellä mainittujen segmenttien lisäksi on myös segmentti Muut, johon kuuluvat tietyt hallinnolliset toiminnot Aktia pankissa ja oman pääoman tuotto. 5.3 Päämarkkinat Aktia Pankilla on 72 konttoria jotka sijaitsevat rannikkoalueella ja sisämaan kasvukeskuksissa. 23

24 5.4. Merkittäviä tapahtumia Aktia Pankin toiminnassa Vuosi 2010 Aktia Invest Oy yhtiöitettiin. Henkilöstö omistaa yhtiöstä noin 30 prosenttia ja Aktia Pankki Oyj loput 70 prosenttia. Aktia Yritysrahoitus Oy:stä tuli Aktia Pankin kokonaan omistama tytäryhtiö Tapahtumia katsastuskauden jälkeen Tasehallinnan avainhenkilöt ovat perustaneet uuden, osakasvetoisen yrityksen, ALM Partners Oy:n. Aktia, säästöpankit ja paikallisosuuspankit ovat määräysvallattomia osakkaita, jotka aikovat ostaa yrityksen palveluja. 5.5 Tietoja osakepääomasta Aktia Pankki Oyj:llä on kolme osaketta osakesarjassa. Aktia Oyj omistaa kaikki kolme osaketta. Vuoden 2010 lopussa Aktia Pankin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli euroa. Osake ei kuulu arvo-osuusjärjestelmään. 5.6 Aktia-konserni lyhyesti (prosenttiosuus kunkin yhtiön pääomasta) Aktia Oyj Aktia Pankki Oyj 100 % Aktia Vahinkovakuutus Oy 100 % Aktia Henkivakuutus Oy 100 % Aktia Kiinteistönvälitys Oy 100 % * Osuus äänimäärästä 70 % Aktia Asset Management Oy 88 % Aktia Rahastoyhtiö Oy 100 % Aktia Invest Oy 70 % Aktia Hypoteekkipankki Oyj 49,9 % Aktia Yritysrahoitus Oy 100 % Aktia Kortti Oy 100 % Pankki on Aktia Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö ja osa Aktia-konsernia. 24

25 5.7 Hallinto Yleistä hallinnosta Aktia Pankin hallintoa hoidetaan osakeyhtiölain, luottolaitostoiminnasta annetun lain ja liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaan. Pankin tytäryhtiöiden hallintoa hoidetaan lisäksi sovellettavan lainsäädännön, eli kiinnitysluottopankeista, sijoitusrahastoista ja sijoituspalveluyrityksistä annettujen lakien mukaisesti. Pankin ja sen tytäryhtiöiden hallintoa koskevia sääntöjä sisältyy pankin yhtiöjärjestykseen (luettavissa Aktian verkkopalvelussa "Tietoa Aktiasta" ja edelleen "Aktia Pankki" alta) sekä pankin hallituksen vahvistamaan työjärjestykseen, jossa määritellään tarkemmin eri hallintoelinten yleiset tiedot, kokousrutiinit, kokouspöytäkirjat, varsinaiset kokousasiat, hallituksen kokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelu ja esittely sekä hallintoelinten raportointirutiinit. Hallitus vastaa pankin johtamisesta lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hallituksen yksittäistapauksissa jäsenilleen antamia tehtäviä lukuun ottamatta hallituksen jäsenillä ei ole henkilökohtaisia pankin hallintoon liittyviä tehtäviä. Toimitusjohtaja huolehtii pankin juoksevasta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden mukaan. Konsernin johtoryhmä osallistuu pankin juoksevaa liiketoimintaa koskevaan päätöksentekoon pankin hallituksen pankin liiketoiminnan hoitamisesta antamien ohjeiden mukaisesti. Tietyt luotonantoon, pankkikonsernin rahoitus-, likviditeetti- ja markkinariskien hallintaan sekä konttoritoiminnan hallintoon liittyvät asiat käsitellään johtoryhmän keskuudestaan valitsemissa valiokunnissa. Pankin hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenillä sekä yhteisöillä ja säätiöillä, joissa näillä on tehtäviä, on usein asiakassuhde pankkiin. Näitä lukuun ottamatta heidän ja pankin välillä ei ole mahdollisia eturistiriitoja, ei yksityisesti eikä muiden tehtävien perusteella Hallitus Hallituksen kokoonpano ilmenee kohdasta 4.1. Työosoite: Aktia Pankki Oyj, PL 207, Helsinki Konsernin johtoryhmä Jussi Laitinen toimitusjohtaja Jarl Sved varatoimitusjohtaja, toimitusjohtajan varamies Stefan Björkman Varatoimitusjohtaja, CFO Robert Sergelius varatoimitusjohtaja Olav Uppgård johtaja 25

26 Barbo Karhulahti johtaja Taru Narvanmaa Aktia Henkivakuutusohtaja Oy:n toimitusjohtaja Gösta Råholm johtaja Anders Nordman Aktia Vahinkovakuutus Oy:n toimitusjohtaja Marit Leinonen henkilöstön edustaja Työosoite: Aktia Pankki Oyj, PL 207, Helsinki 5.8 Suurimmat omistajat Aktia Pankki on Aktia Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Aktia Pankilla ei ole tietoa sopimuksista, jotka voisivat johtaa suurempiin osakkeenomistajavaihdoksiin. 26

27 6. Tulostiedot 6.1 Pankkikonsernin tilinpäätöstiedot Aktia Pankki Oyj:n tarkastettu toimintakertomus ja tilinpäätös sisältyvät tähän Esitteeseen liitteenä. Tilikausien ja tilintarkastuskertomukset ovat kohdassa Pankkikonsernin ja Aktia Pankki Oyj:n tuloslaskelma, tase ja rahavirtalaskelma vuodelta Pankkikonsernin tuloslaskelma 2010 (IFRS) 27

28 28

29 6.2.2 Pankkikonsernin tase (IFRS) 29

30 6.2.3 Pankkikonsernin rahavirtalaskelma (IFRS) 30

31 6.2.4 Pankkikonsernin vakavaraisuus Pankkikonsernin vakavaraisuus oli 15,9 prosenttia ja ensisijaisten varojen osuus 10,1 prosenttia. Vuoden 2009 lopussa vakavaraisuus oli 15,9 prosenttia ja ensisijaisten varojen suhde 9,5 prosenttia. Vuoden tulos, Hypoteekkipankin luottokannan kasvu, käyvän arvon rahaston muutos sekä operatiivisten riskien korkeampi pääomavaade olivat tärkeimmät vakavaraisuuteen vaikuttavat tekijät. Pankkikonsernin vakavaraisuus on hyvällä tasolla. Se ylittää sekä sisäiset vakavaraisuustavoitteet että viranomaisten asettamat vaatimukset. Pankkikonsernin vakavaraisuutta laskettaessa sovelletaan luottoriskeihin standardimenetelmää ja operatiivisiin riskeihin perusmenetelmää. Pienen kaupankäyntivaraston ja pienten valuuttapositioiden vuoksi markkinariskeille ei lasketa pääomavaadetta. 31

32 6.2.5 Emoyhtiön tuloslaskelma 2010 (FAS) 32

33 6.2.6 Emoyhtiön Tase (FAS) 33

34 6.2.7 Emoyhtiön rahavirtalaskelma 2010 (FAS) 34

35 6.2.8 Toimintakertomus, tilinpäätösperiaatteet ja tilinpäätöksen liitetiedot Hallituksen toimintakertomus on Aktia Pankki Oyj:n vuosikertomuksessa 2010 sivuilla 1 3. Tilinpäätösperiaatteet ja tilinpäätöksen liitetiedot ovat vuosikertomuksen sivuilla 14 21, ja 22-65, Pankkikonsernin tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentaperusteet 35

36 36