Kristiina Koivusalo AMKSA9 LASTENPSYKIATRINEN KOTITUTKIMUS JA -HOITO PERHEEN TUKENA - ASIAKASPERHEIDEN KOKEMUKSIA TYÖMUODOSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kristiina Koivusalo AMKSA9 LASTENPSYKIATRINEN KOTITUTKIMUS JA -HOITO PERHEEN TUKENA - ASIAKASPERHEIDEN KOKEMUKSIA TYÖMUODOSTA"

Transkriptio

1 Kristiina Koivusalo AMKSA9 LASTENPSYKIATRINEN KOTITUTKIMUS JA -HOITO PERHEEN TUKENA - ASIAKASPERHEIDEN KOKEMUKSIA TYÖMUODOSTA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Marraskuu 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Työn nimi: Kristiina Koivusalo Lastenpsykiatrinen kotitutkimus ja -hoito perheen tukena - asiakasperheiden kokemuksia työmuodosta Päivämäärä: Sivumäärä: liitettä Työn ohjaaja: Työn tarkastajat: FM Eila Passoja FM Eila Passoja KT Pirjo Forss-Pennanen Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa asiakasperheiden kokemuksia lastenpsykiatrisesta kotitutkimuksesta ja -hoidosta Keski-Pohjanmaan keskussairaalan lastenpsykiatrian yksikössä. Päähuomio tutkimuksessa suuntautui perheiden kokemuksiin kotikäyntien miellyttävyydestä ja hyödyllisyydestä sekä perheitä auttaneisiin tekijöihin. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös etsiä niitä asioita, joita työmuodossa tulisi perheiden mielestä kehittää. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Keski-Pohjanmaan keskussairaalan lastenpsykiatrian yksikön asiakasperheet, jotka ovat hyödyntäneet kotitutkimusta tai -hoitoa. Puolistrukturoitu kyselylomake postitettiin 61 perheelle, joista 17 palautti täytetyn kyselylomakkeen. Monivalintakysymysten vastaukset analysoitiin laskemalla frekvenssit eri muuttujille ja avoimet kysymykset sisällön analyysin menetelmällä. Tutkimustulosten mukaan perheet olivat enimmäkseen kokeneet lastenpsykiatriset kotikäynnit miellyttävinä ja hyödyllisinä. Auttavina tekijöinä kotikäynneissä perheet mainitsivat omassa kodissa, tutussa ympäristössä olemisen, työntekijöiden tuttuuden, turvallisuuden ja luottamuksen heitä kohtaan sekä työntekijöiltä saadun rohkaisun. Kehittämisen kohteina perheet toivat esiin asioita, jotka liittyvät vahvasti työmuotoon varattuihin resursseihin, kuten työntekijöihin, yhtä käyntiä varten varattuun aikaan ja käyntien lukumäärään. Avainsanat: lastenpsykiatria, kotitutkimus, kotihoito, yhteistyösuhde, perhe

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme of Social Work ABSTRACT Author of the Thesis: Name of the Thesis: Kristiina Koivusalo Child Psychiatric Home Research and Home Care as Family Support - Client Families Experiences from Working Model Date: November the 13 th 2007 Pages: Appendices Counselor of the Thesis: Supervisors of the Thesis: m.a. Eila Passoja m.a. Eila Passoja Doctor of Education Pirjo Forss-Pennanen The purpose of this thesis was to chart experiences of client families from child psychiatric home research and home care at Central Hospital of Central Ostrobothnia s child psychiatric unit. In the research the main attention was directed to the families experiences of house calls amenity and utility and also to the factors which have helped families. The aim of the research was also to inquire things, which in families`opinion should be developed in the working model. As the target group of the research were all Central Hospital of Central Ostrobothnia s child psychiatric unit s client families who have utilized home research or home care. The halfstructured questionnaire were posted to 61 families which some 17 returned the filled questionary. The multiple-choice questions were analyzed by counting frequencies and open-ended questions with content analysis. According to results families were mainly experienced child psychiatric house calls comfortable and useful. As the helping factors in house calls families mentioned being at own home, in familiar environment, familiarity of the employees, security and confidence towards them and also encouragement given by employees. As a developing targets families expressed things that connect to the resources, which have reserved to the working model such as to employees, to the time which is reserved to one house call and to the number of house calls. Keywords: Child Psychiatry, Home research, Home care, co-operation relationship, family

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO MIELENTERVEYS Mielenterveyden määrittelyä Mielenterveys lapsuudessa LASTENPSYKIATRINEN TUTKIMUS JA HOITO Lastenpsykiatriset tutkimus- ja hoitomenetelmät Lastenpsykiatrinen hoitojärjestelmä Perhe lastenpsykiatrisessa työskentelyssä Lastenpsykiatrinen kotitutkimus ja -hoito Työmuodon piirteet Koti tutkimus- ja hoitoympäristönä Kotitutkimus ja -hoito Keski-Pohjanmaan keskussairaalan lastenpsykiatrian yksikössä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aikaisemmat tutkimukset ja projektit Tutkimuksen lähtökohdat ja tarkoitus Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Tutkimuksen empiirinen toteutus Tutkimusstrategia ja tutkimusmenetelmät Kohderyhmä Aineiston hankinta Aineiston analyysi TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTINEN POHDINTA Luotettavuuden arviointi Eettisyyden arviointi LASTENPSYKIATRINEN KOTITUTKIMUS JA -HOITO PERHEIDEN KOKEMANA Taustatietoja perheistä ja kotikäynneistä Perheiden kokemukset lastenpsykiatrisista kotikäynneistä Perheiden kokemukset Kokemusten taustatekijät Perheiden kokemusten muuttuminen jakson aikana Perheen sisäiset poikkeamat mielipiteissä kotikäynneistä Perheiden kokemukset kotikäyntien hyödyllisyydestä Perheitä auttaneet tekijät Asioita, joita perheiden mielestä kotikäynneillä voisi tehdä Kehittämisen kohteet perheiden näkökulmasta Perheiden viesti kotikäyntejä tekeville työntekijöille Kyselyyn vastaamiseen osallistuneet perheenjäsenet JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET...65 LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Lasten ja nuorten lisääntynyt pahoinvointi on puhuttanut viime aikoina runsaasti. Kymmenen vuoden seurantajakson aikana vuodesta 1995 vuoteen 2004 alaikäisten psykiatriset sairaalahoitojaksot lisääntyivät etenkin 90-luvun loppupuolella (Tuori, Sohlman, Ekqvist ja Solantaus, 2006, 30), mikä ei suoraan kerro psyykkisten häiriöiden lisääntymisestä, mutta antaa kuvaa tilanteesta, johon ollaan tultu. Valtioneuvoston eduskunnalle tekemästä lasten ja nuorten hyvinvointia koskevasta selonteosta selviää, että vakavia psyykkisiä häiriöitä on noin neljällä prosentilla ja keskivaikeita psyykkisiä häiriöitä noin 17 prosentilla 8-9- vuotiaista. Lievemmistä häiriöistä kärsivistä lapsista avun piirissä on vain yksi kuudesta. (Valtioneuvosto, 2002.) Lamavuosien leikkaukset lasten peruspalveluista näkyvät nyt lisääntyneenä, jopa useammin sairaalahoitoa vaativana psyykkisenä oireiluna. Ongelmana lasten mielenterveystyössä on resurssien puute ja palveluiden hajanaisuus, joista seuraa se, että lapsi ei saa aikaisessa vaiheessa tarvitsemaansa apua. Hyvä esimerkki on lasten hidas ohjautuminen mielenterveystyön perustasolta erikoissairaanhoidon piiriin. Lapsen lievään oirehtimiseen ei kiinnitetä huomiota, jolloin psyykkinen oireilu pahenee usein paljonkin ennen kuin lapsi saa tilanteeseensa apua. Kun oireet ovat vakavia, myös lapsen hoito kestää kauemmin ja saattaa vaatia huomattavasti massiivisempia toimia kuin lievien oireiden hoito. Lasten mielenterveyspalvelujen piiriin on yleisesti ottaen pitkät jonotusajat, joihin on pyritty vaikuttamaan uudistetulla mielenterveysasetuksella, jossa on määrätty enimmäisjonotusajat hoidon tarpeen arviointiin ja hoidon aloittamiseen. (Valtioneuvosto, 2002.) Alaikäisille suunnatun mielenterveystyön parantamiseksi ja kehittämiseksi eduskunta päätti ylimääräisestä valtionavustuksesta, jota kunnat saivat vuodesta 2000 vuoteen 2002 (Valtioneuvosto, 2002). Tämän lisämäärärahan turvin on palveluita kyetty kehittämään ja juuri tämän määrärahan avulla myös Keski-Pohjanmaan keskussairaalan lastenpsykiatrian yksikössä käynnistettiin Kotitutkimus-kotihoitoprojekti, jonka tarkoituksena oli kehittää yksikön toimintaa siten, että asiakasperheitä voitaisiin tavata heidän kotonaan. Kotona tapahtuvassa työskentelyssä on painottunut Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa lastenpsykiatrinen tutkimus, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa lapsen ja perheen tilanteesta jatkotyös-

6 2 kentelyä varten. Kotiinpäin suuntautuva toiminta vakiinnutti asemansa yksikön työmuotona projektin aikana, mutta työtä toteuttavalla taholla ei ole ollut tilaisuutta systemaattisesti tiedustella asiakasperheiden kokemuksia kotiin päin suuntautuvasta toiminnasta, vaikka tietynlainen tuntuma asiakasperheiden mielipiteisiin yksikössä on toki ollut. Tilaisuus perheiden kokemusten kuulemiseen avautui, kun esitin yksikölle kiinnostukseni tehdä sosionomi (AMK)-tutkintoon kuuluvan opinnäytetyöni lastenpsykiatrian piirissä toteutettavaan perhetyöhön liittyvästä aiheesta. Tämän kiinnostuksen pohjalla itselläni on halu tutustua syvällisemmin sekä perhetyöhön että lasten mielenterveystyöhön liittyviin asioihin. Tutkimuksen tavoitteeksi nousi saada kerättyä perheiltä sellaista tietoa, jota lastenpsykiatrian yksikössä voidaan hyödyntää etenkin kotitutkimuksen, mutta myös kotihoidon kehittämisessä. Tutkimuskysymykset liittyvät siis perheiden kokemuksiin kotikäyntien miellyttävyydestä ja hyödyllisyydestä, näiden kokemusten taustalla vaikuttaviin tekijöihin sekä siihen, minkälaisia asioita kotikäynneissä voisi edelleen kehittää. Tiedot kerättiin perheiltä postitse lähetetyllä kyselylomakkeella, johon oli mahdollista vastata nimettömänä. Kysely oli suunnattu vanhemmille, mutta lasten osallistuminen vastaamiseen oli toivottavaa. Vastausten analysoinnissa olen halunnut tuoda esiin juuri perheiden kokemukset, koska tällaisesta tiedosta on työn kehittämisen kannalta eniten hyötyä. Tämä tavoite vaikutti myös siihen, että valitsin aineistolähtöisen sisällön analyysin vastausten käsittelymenetelmäksi. Eettiset kysymykset ovat keskeisiä tutkimuksessani, koska käsittelemäni aihe saattaa olla joillekin perheille hyvin arka. Olen koko prosessin ajan kiinnittänyt huomiota eettisiin kysymyksiin. Kuten raportista käy useammassa yhteydessä ilmi, olen tehnyt monia ratkaisuja eettisin perustein. Olen pitänyt ensiarvoisen tärkeänä sitä, ettei vastaajia kyetä tunnistamaan, joten laadullisen tutkimuksen yleisestä linjasta poiketen en esitä alkuperäisiä vastauksia raportissa. Näkökulmani aiheeseen, lastenpsykiatriseen kotitutkimukseen ja -hoitoon on selkeästi sosiaalialalle ominainen koulutuksestani johtuen. Vaikka lastenpsykiatriassa on kysymys erikoissairaanhoidosta, ei sosiaalialan näkökulma ole poissuljettu vaan se täydentää hoitotyön ja lääketieteen näkökulmia. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan lastenpsykiatrian yksikön moniammatilliseen tiimiin kuuluu sosiaalityöntekijä, joka toteuttaa niin perhetyötä kuin yksilöllisempää työskentelyä asiakkaiden kanssa. Hän on myös yksi kolmesta kotikäyntejä tekevästä työntekijästä. Sosiaalityöllä on tärkeä rooli lastenpsykiatrian piirissä ja

7 3 toivon, että opinnäytetyöni osaltaan osoittaa, että sosiaalialalle ominainen näkökulma on käyttökelpoinen myös erikoissairaanhoidon piirissä. Näkökulmani aiheeseen on perhekeskeinen. Perhettä tarkastelen systeeminä, jonka yhden osan toiminta vaikuttaa muihin osiin ja perheeseen kokonaisuutena. Tällöin voidaan ajatella, että niin lapsen psyykkinen oireilu kuin kotikäynnitkin vaikuttavat koko perheeseen, joten perheiden antamien vastausten tarkasteleminen koko perhettä koskevina, ei siis ainoastaan vastaajaa koskevina, on perusteltua. Tärkeä rooli opinnäytetyössäni on myös auttamisella ja avun saamisella, koska lapsen ja hänen perheensä auttaminen sekä se, että he kokevat saaneensa apua ovat lastenpsykiatrisen kotitutkimuksen ja -hoidon tavoitteena.

8 4 2 MIELENTERVEYS 2.1 Mielenterveyden määrittelyä Mielenterveys voidaan käsittää voimavarana, joka ylläpitää psyykkisiä toimintoja ja avustaa ihmistä elämän ohjaamisessa ja jota ihminen käyttää ja kerää jatkuvasti. Mielenterveyttä määritellään yleensä tarkastelemalla sitä normaalin ja poikkeavan toiminnan valossa, mutta sitä on mahdollista tarkastella myös ihmisen elämässä ilmenemisen kautta. Psykiatrian, mielenterveyden ongelmiin erikoistuneen lääketieteen osa-alueen piirissä näkökulma mielenterveyteen on usein kuitenkin häiriö- ja ongelmakeskeinen näkökulma voimavarakeskeisen näkökulman sijaan. (Lehtonen & Lönnqvist, 2001, ) Mielenterveyttä on mahdollista tarkastella siis toisaalta positiivisen mielenterveyden ja toisaalta mielenterveysongelmien kautta. Positiiviseen mielenterveyteen kuuluu hyvinvoinnin kokemus, kyky solmia, kehittää ja ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteita, erilaiset voimavarat, kuten elämänhallinnan tunne, itsetunto ja optimismi sekä kyky kohdata vastoinkäymisiä. (Lavikainen, Lahtinen & Lehtinen, 2004, 16.) Tärkeitä mielenterveyden tunnusmerkkejä etenkin psykiatrian näkökulmasta katsottuna ovat lisäksi myös todellisuuden taju, jonka avulla on mahdollista erottaa omat ajatukset todellisuudesta, hyvin kehittynyt identiteetti sekä sosiaalinen itsenäisyys. Voi siis ajatella, että hyvää mielenterveyttä on tietynlainen psyykkinen joustavuus ja kyky suojata omaa itseä vaikeissakin elämäntilanteissa. (Lehtonen & Lönnqvist, 2001, ) Mielenterveysongelmia taas ovat puolestaan psyykkinen stressi, tavalliset ja vakavat mielenterveyden häiriöt, päihteiden väärinkäyttö, yksilölle ja ympäristölle haitalliset luonteen piirteet sekä etenevät elimelliset aivosairaudet (Lavikainen ym. 2004, 16). Mielenterveyden olemusta voidaan lähestyä myös tarkastelemalla sitä kehitysprosessia, jonka kautta mielenterveys syntyy. Ihmisen elämän ja mielenterveyden kehityksen alussa biologisten tarpeiden tyydyttäminen on keskeisellä sijalla. Biologisten tarpeiden tyydyttyminen riittävän hyvässä vuorovaikutuksessa luo mielenterveydelle ytimen. Kun kehitys etenee, biologisten tarpeiden tyydytystä alkaa säädellä ihmisen vuorovaikutus ympäristön

9 5 kanssa. Tämä vuorovaikutus koostuu ihmissuhteista ja yhteisön arvoista ja normeista. Tärkeiden ihmissuhteiden merkitys psyykkiseen kehitykseen vaikuttavana tekijänä alkaa lisääntyä. Nuoruusikään tultaessa on tärkeää sopeutua aikuistumiseen ja ryhtyä rakentamaan omaa identiteettiään. Aikuisuudessa ihminen kohtaa erilaisia kehitykseen ja elämäntilanteisiin liittyviä kriisejä, joihin hänen tulee sopeutua uuden elämänjakson alkamiseksi. Tämän prosessin aikana biologiset ja psyykkiset tapahtumat nivoutuvat yhteen siten, ettei niiden erottaminen toisistaan enää ole mahdollista. (Lehtonen & Lönnqvist, 2001, 15.) Prosessinomaisuus tulee mielenterveyden kohdalla esille siinä, että se on sidoksissa yksilön elämänhistoriaan ja elämäntilanteeseen (Saarelainen, Stengård &Vuori-Kemilä, 2000, 13). Mielenterveydellä on kuitenkin kyky uusiutua. Normaaleissa arkipäiväisissä olosuhteissa mielenterveyden uusiutuminen ja kuluminen ovat hyvin pitkälle tasapainossa ja kumpaakin prosessia tapahtuu tavallisten arkipäivän onnistumisten ja epäonnistumisten yhteydessä. Jos elinolosuhteet ovat stressaavat, tapahtuu kulumista enemmän, mikä tarkoittaa, että myös uusiutumisen pitäisi lisääntyä tasapainon säilymiseksi. Mikäli uusiutumista tapahtuu suhteessa kulumiseen vähemmän, ilmenee mielenterveyden häiriöiden oireita, jotka toimivat merkkinä siitä, että kuormittumista on olemassa ihmisen elämässä. (Taipale, 1998, ) Mielenterveyden uusiutumiseen ja kulumiseen liittyvät läheisesti mielenterveyttä suojaavat ja haavoittavat tekijät. Suojaavat tekijät edistävät mielenterveyden uusiutumista ja haavoittavat tekijät kuormittavat yksilön mielenterveyttä. Sekä suojaavat että haavoittavat tekijät voidaan jakaa yksilön ulkopuolelta tuleviin tekijöihin ja yksilön sisältä tuleviin tekijöihin. Suojaavia tekijöitä ovat mm. fyysinen terveys ja perimä, myönteiset varhaiset ihmissuhteet, oppimiskyky, vuorovaikutustaidot, turvallinen ympäristö, sosiaalinen tuki ja koulutusmahdollisuudet. Haavoittavia tekijöitä ovat puolestaan mm. synnynnäinen sairaus tai vamma, huonot ihmissuhteet, avuttomuuden tunne, eristäytyneisyys, erot ja menetykset, hyväksikäyttö ja väkivalta, päihteet, kiusaaminen vertaisryhmässä ja haitallinen ympäristö. (Lehtonen & Lönnqvist, 2001, 15.) Mielenterveys on hyvin vahvasti sidoksissa ympäristöön. Ajasta ja kulttuurista riippuu hyvin pitkälle, minkälainen toiminta nähdään normaalina ja minkälainen ei. Erilaiset mielenterveyden häiriöt ovat myös kytköksissä aikaan ja yhteiskuntaan. Nämä seikat asettavat mielenterveyden tarkasteluun vaatimuksen siitä, että mielenterveys tulee nähdä laajemmassa kontekstissa kuin vain yksilötasolla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että mielenterveyden

10 6 edistämistä toteutetaan yksilötasosta aina yhteiskunnallisella tasolla asti. (Saarelainen, Stengård & Vuori-Kemilä, 2000, 14.) 2.2 Mielenterveys lapsuudessa Lapsuudessa mielenterveyteen vaikuttavat lapseen itseensä, hänen perheeseensä ja ympäröivään yhteisöön liittyvät seikat. Lapsi itse on aktiivinen osapuoli suhteessa ympäristöönsä ja näin ollen hän on mukana prosessissa, jossa luodaan pohjaa tulevalle. (Taipale, 1998, 13; Friis, Eirola & Mannonen, 2004, 34.) Lapseen itseensä liittyviä tekijöitä ovat lapsen ikä, sukupuoli ja temperamentti. Lapsen ikä on yhteydessä siihen, mitä lapselta odotetaan ja mitä hänen oletetaan osaavan ja kykenevän käsittelemään. Lapsen sukupuoli vaikuttaa siihen, miten lasta kasvatetaan ja minkälaisia roolimalleja hänellä on. Sukupuolella on merkitystä myös yhteisöön sopeutumisen kannalta, koska poikia on lastenpsykiatrian palveluiden piirissä ennen nuoruusikää tyttöjä enemmän. Tämä ero kuitenkin tasoittuu ja kääntyy päinvastaiseksi nuoruusikään saavuttaessa. Lapsen temperamenttipiirteet vaikuttavat vahvasti siihen, miten lapsi toimii ympäristössään ja miten häneen suhtaudutaan. (Taipale, 1998, ) Lapsillakin mielenterveyden taustalla ovat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Fyysiset tekijät ovat lapsella jatkuvasti läsnä, koska ruumiilliset kokemukset ovat lapsilla voimakkaita eivätkä ne ole eriytyneet psyykkisistä kokemuksista niin paljon kuin aikuisilla. Esimerkiksi kipu saa lapsessa aikaan kokonaisvaltaisen pahan olon. Hermoston rakenteen ja toiminnan poikkeavuudet altistavat lasta myös mielenterveyden ongelmille, koska poikkeavuudet vaikuttavat lapsen havainnointiin, oppimiseen ja sosiaalisten suhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen sekä tunnereaktioihin. Osassa mielenterveyden häiriöitä on havaittavissa perinnöllisyyttä, joka osaltaan altistaa lasta psyykeen ongelmille. (Taipale, 1998, ) Psyykkiset tekijät eli tieto, tahto ja tunteet ovat lapsuuden aikana esillä samoin kuin aikuisuudessakin mielenterveyttä tarkasteltaessa, mutta lapsuudessa näissä tekijöissä tapahtuu jatkuvaa kehitystä. Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja vuorovaikutuksen laatu erityisesti suhteessa vanhempiin on merkityksellinen lapsen kehityksen ja mie-

11 7 lenterveyden kannalta. Lapsen tulee saada ihmislajin kehitystä edistäviä kokemuksia, jotta kehitystä voi tapahtua. (Taipale, 1998, 16.) Pienelle lapselle sosiaaliset suhteet mahdollistavat tarvittavan hoivan ja turvan saamisen ja tätä kautta hengissä pysymisen (Taipale, 1998, 19-20). Lapsi tarvitsee toisaalta rauhallista ja vastaanottavaista hoivaajaa, mutta toisaalta kiinnostuvaa, innostavaa ja rohkaisevaa aikuista. Aikuinen jakaa lapsen tunnekokemukset ja auttaa kehitystä eteenpäin luomalla tilanteita, jotka ovat riittävän haasteellisia lapselle. Hoivaajaan samastumalla lapsen on mahdollista luoda omia psyykkisiä rakenteitaan. (Mankinen, 2007, 117.) Perhe on lapselle tärkein kasvuympäristö. Perheen historia, kokonaistilanne, tasapainotila, sisäiset suhteet ja erilaiset riskitekijät vaikuttavat perheessä elävien lasten mielenterveyteen (Taipale, 1998, 13-14). Olennaista perheen ja lasten hyvinvoinnin kannalta on perheen arjenhallinta eli perheen kyky käsitellä sisäsyntyisiä ongelmia ja vastata ulkopuolelta tuleviin haasteisiin sekä toisaalta ottaa ulkopuolista apua vastaan. Arjenhallinnan kannalta olennaista on perheen kyky muutokseen siten, että perheen rutiinit, jotka luovat jäsenille turvallisuutta, eivät häiriinny. (Friis ym. 2004, 24.) Lasta ympäröivä yhteisö antaa lapselle vaikutteita ja mahdollisuuksia, mutta toisaalta se luo lapseen kohdistuvia odotuksia. Yhteisö toimii lapsen kehitysympäristönä. Yhteisössä lapseen vaikuttavia tekijöitä ovat kulttuuri, lapsen yhteiskunnallinen asema, yhteiskunnan tarjoamat palvelut sekä työnteon ja perhe-elämän välinen tasapaino. Muutokset ympäröivässä yhteisössä heijastuvat lapsiin vanhempiin kohdistuvien odotusten ja paineiden sekä lapsille ja lapsiperheille tarkoitettujen palveluiden resursoinnin kautta. Esimerkkinä yhteisöön liittyvästä ilmiöstä, jolla oli suuria vaikutuksia lasten hyvinvointiin, on 1990-luvun lama. (Taipale, 1998, 13-14, ) Lasten psyykkisistä ongelmista käytetään kehityksen häiriön, tunne-elämän häiriön tai käyttäytymisen häiriön nimitystä. Psyykkisen häiriön synty on yleensä lasten kohdalla pitkä prosessi eikä se alkuvaiheessa ilmene oireina. Kun oireet ilmaantuvat, lapsi kokee monenlaisia haasteita, joihin hän vastaa käyttämällä toisinaan myös toimimattomia selviytymiskeinoja. Ympäristö reagoi näihin sopimattomiin selviytymiskeinoihin usein siten, että lapsen kehitys häiriintyy entisestään. Psyykkinen häiriö voidaan nähdä paitsi kehityksen vinoutumana, myös viestinä siitä, että lapsen elämässä eivät kaikki asiat ole kohdallaan.

12 8 Tällöin lapsen oireilu tulisi ymmärtää oikein, jotta lapsi saa tarvitsemansa avun. (Mankinen, 2007, 112.) Lapsuuden psyykkisillä ongelmilla on pitkäaikaisia seurauksia. Ongelmat vievät tarvittavia voimavaroja lapsen kehitykseltä, mikä johtaa kehityksen pysähtymiseen. Ongelmilla on myös vaikutuksensa lapsen koulussa toimimiseen ja oppimiseen sekä toverisuhteisiin. (Friis ym. 2004, 34.) Erilaisista lapseen itseensä, hänen perheeseensä tai yhteisöön liittyvistä riskitekijöistä huolimatta monet lapset selviävät ilman mielenterveyden ongelmia. Tässä keskeisiä ovat suojaavat tekijät, joita ovat lasten kohdalla läheisen aikuisen läsnäolo, emotionaalinen tuki, erilaiset myönteiset kokemukset, taidot ja asiat lapsen elämässä sekä myönteiset toverisuhteet. Suojaavien tekijöiden vaikutusmekanismeja ei vielä täysin tunneta, mutta niiden on havaittu vähentävän riskiolosuhteiden vaikutuksia ja kielteisten ketjureaktioiden syntyä, tukevan hyvän itsetunnon ja myönteisen minäkuvan rakentumista sekä avaavan uusia mahdollisuuksia. (Taipale, 1998, )

13 9 3 LASTENPSYKIATRINEN TUTKIMUS JA HOITO 3.1 Lastenpsykiatriset tutkimus- ja hoitomenetelmät Lastenpsykiatria on lasten psyykkisten häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääketieteen osa-alue. Lastenpsykiatrisia tutkimus- ja hoitomenetelmiä tarvitaan silloin, kun lapsen kehitys ja hyvinvointi on vaarantunut tai estynyt. Häiriöt ilmenevät käyttäytymisen, emootioiden tai psyykeen ongelmina, jotka häiritsevät lapsen kehitystä ja sosiaalisten suhteiden hoitoa. (Tikkanen, 2001, 9.) Lastenpsykiatristen tutkimusten tarkoituksena on antaa sellaista tietoa, jota voidaan hyödyntää arvioitaessa lapsen psyykeen kehitystä sekä mielenterveyden ja persoonallisuuden häiriöiden mahdollisuutta. Lastenpsykiatrisen tutkimuksen pohjalta ryhdytään siis hoitotoimenpiteisiin, mikäli tämä nähdään tarpeellisena. Lastenpsykiatrisen tutkimuksen suorittaa siihen teoreettisesti ja käytännön työn kautta perehtynyt henkilö, jonka on tärkeää tuntea myös lapsen normaali kehitys. (Almqvist, 2000b, ) Ensimmäinen tapaaminen on luontevaa toteuttaa siten, että koko perhe on läsnä. Perheen on hyvä kertoa oma näkemyksensä tilanteesta, jonka vuoksi tutkimuksiin on tultu lapsen omaa näkökulmaa unohtamatta. Erilaiset esitiedot kerätään haastattelemalla ja huomiota kiinnitetään itse tutkimukseen hakeutumisen syyn lisäksi myös lapsen fyysiseen terveyteen, persoonallisuuteen, koulussa toimimiseen ja yleiseen toimintakykyyn. (Moilanen, 2000, ) Ensimmäisellä tapaamisella nousee keskeiseksi pohjan luominen luottamukselliselle suhteelle lapsen ja hänen perheensä kanssa. Tärkeää on, että lapsi ja perhe saavat mahdollisuuden tutustua tutkijaan miellyttävässä tilanteessa. Tutkimusprosessin keskivaiheessa huomiota kiinnitetään lapsen kertomusten ja leikkien sisältöön ja lopussa esitetään selkeitä kysymyksiä tietojen tarkentamiseksi. (Almqvist, 2000a, ) Tutkimusmenetelminä käytetään haastattelun lisäksi lastenpsykiatriassa leikin havainnointia ja piirtämistä. Nämä ovat hyviä menetelmiä, koska etenkin leikki on luonnollinen osa lasten elämää. Tutkija havainnoi leikkiä, mutta kommenttien esittäminen ja kannustaminen tai rauhoittaminen ovat myös sallittuja. Piirtämisen yhteydessä tulkintoja tehdään lapsen kertomusten pohjalta. (Almqvist, 2000a, )

14 10 Lastenpsykiatriseen tutkimukseen on kehitelty avuksi myös erilaisia strukturoituja ja standardoituja menetelmiä tehokkuuden lisäämiseksi. Tällaisia ovat mm. erilaiset kyselylomakkeet ja perhearviointimenetelmät. Tutkimukseen voidaan sisällyttää myös psykologinen arviointi lapsen tilanteesta. Tämä tapahtuu havainnoinnin ja haastattelun avulla, mutta myös erilaisten lapsille suunnattujen psykologisten testien tekeminen on mahdollista. Kestoltaan lastenpsykiatrinen tutkimus on noin 4-6 käyntikertaa. (Almqvist, 2000a, ; Nieminen, 2000, 149.) Lasten psyykkisten ongelmien hoito ja hoidon kesto riippuu luonnollisesti häiriön luonteesta. Psykoterapeuttisissa hoidoissa lapsi voi käsitellä yksin tai ryhmässä omaa tilannettaan terapiatyön koulutuksen saaneen työntekijän kanssa. Terapiamuotoja on erilaisia ja niissä asioita voidaan käsitellä mm. keskustelun, leikin, kuvataiteen, musiikin tai muun toiminnan avulla. (Räsänen, 2000a, ) Perheen kanssa työskentely on olennainen osa lastenpsykiatrista hoitoa, mutta mikäli lapsen ongelmat liittyvät kiinteästi perheen sisäiseen vuorovaikutukseen, voidaan koko perheen kanssa työstää asioita perheterapiassa siten, että jokaisen perheenjäsenen on mahdollista kehittyä ja kasvaa psyykkisesti. (Piha, 2000c, 347.) Psyykenlääkkeiden käyttö lasten psyykkisiä häiriöitä hoidettaessa on vähäistä, mutta niiden yhdistäminen muihin hoitomuotoihin voi tuoda lapsen tilanteeseen oleellista helpotusta (Räsänen, 2000b, 352). Yhteenvetona voi siis sanoa, että sekä lastenpsykiatrisessa tutkimuksessa että hoidossa pyritään ottamaan lapsi huomioon kokonaisvaltaisesti. Lapsi nähdään lisäksi osana perhettään, joten koko perheen tilanteeseen kiinnitetään paljon huomiota. Luottamuksellisen suhteen luominen lapseen ja hänen perheeseensä sekä tutkimus- ja hoitotilanteiden miellyttävyys ovat olennaisia asioita toimenpiteiden onnistumisen kannalta. 3.2 Lastenpsykiatrinen hoitojärjestelmä Suomalainen lastenpsykiatrinen hoitojärjestelmä on kehittynyt kolmessa eri järjestelmässä eli lastensuojelun ja sosiaalityön piirissä, josta kehittyivät perheneuvolat, entisten mielisai-

15 11 raanhoitopiirien yhteydessä, joista kehittyivät lasten mielenterveystoimistot sekä keskussairaaloissa, joihin perustettiin lastenpsykiatrian poliklinikoita ja osastoja. Nykyään toimintayksiköt sijoittuvat sosiaalitoimeen, perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. (Piha, Kaivosoja & Salomaa, 2000, 2-3.) Avohoito Avohoito on ensisijainen hoitomuoto lapsilla ja nuorilla, koska kotoa pois joutumisesta saattaa olla suuriakin haittoja. Avohoidossa lapsi perheineen käy työntekijän vastaanotolla sovittuna aikana, mutta muuten perhe elää täysin normaalisti. Avopalveluiden tarkoituksena onkin tukea perheen normaalia elämää ja omia voimavaroja. (Taipale, 1998, 339.) Avohoidossa voidaan käyttää kaikkia tutkimus- ja hoitomenetelmiä ja sitä voivat toteuttaa sekä sosiaalihuollon piirissä että terveydenhuollon piirissä olevat toimijat (Tamminen, 2000, ). Avohoito soveltuu tilanteisiin, joissa lapsen psyykkinen kehitys on vaarantunut tai hänellä on vaikeuksia vuorovaikutussuhteissa tai itsenäistymisessä (K-PKS). Osastohoito Jos lastenpsykiatrisen avohoidon keinot eivät ole riittäviä lapsen auttamiseksi, turvaudutaan osastohoitoon. Myös osastolla ovat käytössä tavalliset tutkimus- ja hoitomenetelmät. Osastohoitoa voidaan toteuttaa siten, että lapsi on osastolla aamusta iltapäivään (päiväosastotoiminta), maanantaista perjantaihin (viikko-osastotoiminta) tai jatkuvasti, riippuen lapsen ja perheen tilanteesta ja osaston hoitokäytännöistä. Resurssien puutteen vuoksi osastohoitoon on vaikeaa päästä ja yleensä osastohoitoon pääsee ongelmien ollessa vakavia esim. lapsella on itsetuhoisuutta tai psykoottisia oireita tai siinä tapauksessa, että lapsen oireet ovat yhteydessä perheen tilanteeseen. (Piha, 2000a, ) Puoliavoimet hoitomuodot Puoliavoimia hoitomuotoja ei ole vielä monia käytössä, mutta niitä kehitellään koko ajan. Syinä tähän kehitystyöhön ovat niin taloudelliset, hoidolliset kuin inhimillisetkin näkökulmat. Osastohoidossa on olemassa aina laitostumisen vaara ja samalla kärsii lapsen sosiaalistuminen omaan elinympäristöönsä. Puoliavoimien hoitomuotojen etuna on myös ollut

16 12 hoidon tulosten paraneminen lapsen saadessa viettää enemmän aikaa perheensä kanssa. Lisäksi osasto- ja sairaalahoito on kallista, joten esimerkiksi hoidon tapahtuminen kotona pienentää kustannuksia huomattavasti. (Tamminen, 2000, ) Hoitoketjut lastenpsykiatriassa Ensimmäinen edellytys lastenpsykiatrisen hoitoprosessin käynnistymiselle on luonnollisesti huolen herääminen lapsen psyykkisestä kehityksestä. Tämä huoli voi herätä esimerkiksi vanhemmille, päivähoidon henkilökunnalle, opettajalle, koulukuraattorille tai terveydenhoitajalle. Hoidon tarpeen arviointi tapahtuu perusterveydenhuollossa terveyskeskuksessa tai perheneuvolassa, joista lapsen on mahdollista saada lääkärin kirjoittama lähete erikoissairaanhoidon piiriin kuuluvaan lastenpsykiatrian yksikköön, mikäli tilanne sitä vaatii. On myös mahdollista, että lapsi ohjautuu lastenpsykiatristen palveluiden piiriin yksityiseltä lääkäriltä tai keskussairaalan muulta poliklinikalta. Lähetteen käsittelyn jälkeen perheelle varataan ensikäyntiaika poliklinikalle ja tällöin neuvotellaan perheen kanssa jatkoarviosta. Jatkoarviossa kartoitetaan lastenpsykiatriasia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen jatkotoimenpiteiden tarvetta. Jatkotoimista päätetään yhdessä perheen kanssa arviojakson päätyttyä. (K-PKS.) 3.3 Perhe lastenpsykiatrisessa työskentelyssä Perhe voidaan nähdä yhteiskuntamme perusyksikkönä sekä lasten ja nuorten tärkeimpänä ja keskeisimpänä kehityksen kontekstina. Perhe koostuu yhdessä asuvista avo- tai aviopuolisoista lapsineen, yhdestä vanhemmasta lapsineen tai pelkästään avo- tai aviopuolisoista. (Friis ym. 2004, 19.) Perheen voidaan ajatella kehittyvän tiettyjen vaiheiden kautta. Perustana perheessä on vanhempien parisuhde. Ensimmäisessä kehitysvaiheessa vanhempien irtautuminen primaariperheistään ja kiinnittyminen parisuhteeseen ja uusiin rooleihin luo alun perheelle. Toisessa kehitysvaiheessa lasten syntymän myötä vanhempien tulee kyetä kasvamaan vanhemman rooliin ja hyväksyä lapset sellaisina kuin he ovat. Tässä vaiheessa apuna on puolisoiden hyvä keskinäinen suhde. Seuraava kehitysvaihe alkaa kun vanhin lapsi tulee nuoruusikään. Tällöin vanhemmat joutuvat hyväksymään lapsen heistä riippumattomat suhteet esimerkiksi seurustelusuhteet ja ottamaan vastaan ympäristön palautetta lapsesta. Keskei-

17 13 sellä sijalla on myös lapsen kasvamisen ja seksuaalisen kypsymisen hyväksyminen sekä molemminpuolinen irrottautuminen ja nuoren itsenäistyminen. Perheen kehityksen viimeisenä vaiheena voidaan pitää sitä, kun nuori muuttaa pois kotoa. Tällöin vanhempien on hyväksyttävä nuoren itsenäistyminen. Kun viimeinenkin lapsi elää itsenäisesti, on vanhempien totuteltava taas kaksin elämiseen. Tähän vaiheeseen saattaa liittyä myös isovanhemman roolin omaksuminen. (Piha, 2000b, ) Perheelle kuuluu myös tiettyjä tehtäviä. Näistä tehtävistä on olemassa monia erilaisia näkemyksiä. Myös se, mitä tehtäviä minäkin aikakautena painotetaan, vaihtelee. Janne Kontturi (1999) esittelee Urpu Niemisen (1983, 9-14) listauksen perheen tehtävistä verkkojulkaisunsa kolmannessa luvussa. Perheen ensimmäisenä tehtävänä on huolehtia erilaisten fyysisten tarpeiden tyydyttämisestä. Tähän ryhmään voidaan lukea ravinnon, asunnon, vaatteiden jne. tarpeet. Yksittäiset ihmiset huolehtivat luonnollisesti omista fyysisistä tarpeistaan, mutta perhe hoitaa tämän jäsenten välisellä yhteistyöllä. Seuraavina tehtävinä perheellä voidaan katsoa olevan biologinen eli suvun jatkamiseen liittyvä tehtävä ja tähän läheisesti liittyen hoivatehtävä eli huolenpidon tarjoaminen lapsille, sairaille ja vanhuksille. On luonnollista, että perheellä on hoivaan ja huolenpitoon liittyviä tehtäviä, koska etenkään pienet lapset eivät selviä yksin. Perheelle kuuluu myös sosialisaatiotehtävä eli lasten kasvattaminen ja kouluttaminen ympäröivän yhteisön vallitsevien normien mukaan, jotta lapsi kykenee selviämään elämässään itsenäisesti. Perheen on tärkeää hoitaa jäsentensä emotionaalista puolta jäsentensä tasapainoisuuden turvaamiseksi, joten sillä on emotionaalinen tehtävä. Emotionaaliseen tehtävään liittyy lapsen kehityksen edesauttaminen, perheenjäsenten lohduttaminen ja tukeminen, kiintymys ja läheisyys sekä vanhempien seksuaalisuuden osoitukset. Viimeisenä perheen tehtävänä on tarjota jäsenille elämänsisältöä, joka vaikuttaa heidän elämänlaatuunsa, mielekkyyteen ja onnellisuuteen. Jos perhe on hyvin toimiva, elämänsisällöllä on positiivisia vaikutuksia. Perhe vaikuttaa yksilöön hyvin monin eri tavoin ja sen on tarkoituskin vaikuttaa; kuuluuhan perheelle vastuu lasten sosiaalistamisesta. Vanhempien suuri vaikutus lapseen perustuu kiintymykseen, lapset ottavat helpommin mallia kohteista, joihin ovat kiintyneet. Perheen vaikutus lapseen voi olla joko suoraa ja tietoista tai epäsuoraa ja tiedostamatonta. Monet asiat, kuten parisuhdemalli, lasten kasvatuskäytännöt sekä rahankäytön ja vapaa-ajanvieton mallit siirtyvät vanhemmilta lapselle ilman suuressa määrin tapahtuvaa tietoista ohjausta. Toisaalta vanhemmat voivat tarjota lapselleen tietoisesti mallin esim. pöydän kattamisesta

18 14 tai tarjota lapselle tietoa sanallisesti. Vanhemmat voivat vaikuttaa lapseen myös mahdollistamalla, rajoittamalla tai estämällä erilaisia seikkoja. Tällaisia ovat mm. kontaktit muihin ihmisiin, harrastukset ja leikit. Sillä, mitä vanhemmat mahdollistavat, rajoittavat tai estävät on suuri vaikutus lapsen kehitykseen ja erilaisiin taitoihin. Näkyvin vaikuttamisen tapa on luultavasti hyväksyminen ja rankaiseminen. Hyväksynnän avulla vanhemmat vahvistavat toimintaa ja rankaisemalla he sammuttavat tai tukahduttavat toimintaa. (Hurme, 1995, ) Lapsen sairaus vaikuttaa aina monella tavalla koko perheeseen. Kun on kysymys psyykkisistä ongelmista, perheen tilanne saattaa olla vielä hankalampi kuin somaattisten sairauksien yhteydessä, koska ongelmat eivät näy ulospäin ja koska ympäristön suhtautuminen psyykkisesti oireilevaan lapseen saattaa olla hyvinkin negatiivista. Niin somaattisten sairauksien kuin psyykkisen oireilun ilmetessä on tärkeää antaa tukea koko perheelle identifioidun potilaan tukemisen ja hoitamisen ohella. Perheen kanssa tehtävän yhteistyön ja tukemisen taustalla on aina ajatus siitä, että perheellä on ongelmien laadusta ja lukumäärästä huolimatta muutospotentiaalia ja omia voimavaroja, joita voidaan hyödyntää (Aaltonen, 1982, 202). Jotta potilaana olevan lapsen perhettä voidaan tukea, tulee hoitohenkilökunnan luoda yhteistyösuhde perheeseen. Yhteistyö etenkin vanhempien kanssa on tärkeää, koska tällöin vanhemmat saavat mahdollisuuden auttaa lastaan tarjoamalla ammattilaisille sitä tietoa, mitä heillä on lapsesta ja toimimalla lapsensa kanssa työntekijöiden neuvoja hyödyntäen. Yhteistyö on myös hyvä keino auttaa vanhempia heidän mahdollisten syyllisyyden ja häpeän tunteidensa kanssa ja luoda heille turvallisuuden tunnetta. (Brummer, 2005, 175.) Tukeva yhteistyö perustuu luottamukseen ja avoimuuteen sekä siihen, että osapuolet tuntevat toisensa, minkä vuoksi sen rakentumiselle tulee varata aikaa (Davis, 2003, 47). Työntekijältä vaaditaan aitoa arvostusta ja inhimillistä kunnioitusta vanhempia ja heidän vanhemmuuttaan kohtaan, jotta turvallinen ja luottamuksellinen suhde on mahdollinen (Brummer, 2005, 175). Tulee kuitenkin muistaa, että vanhemmatkin vaikuttavat yhteistyösuhteen laatuun, joten sen luominen on molemminpuolinen prosessi eikä vastuu toimivasta yhteistyöstä ole yksin työntekijällä (Davis, 2003, 48). Kun yhteistyötä lähdetään luomaan vanhempien kanssa, on työntekijän tärkeää esitellä itsensä, kertoa oma roolinsa lapsen auttamisprosessissa, luoda vanhempien kanssa yhteis-

19 15 ymmärrys yhteistyöstä, sopia mitä tehdään ja miten sekä osoittaa oma luotettavuus, hyödyllisyys ja yhteistyökyky vanhemmille. Yhteistyön alkuvaiheessa on oleellista, että työntekijä saa riittävän hyvän käsityksen perheen tilanteesta ja kykenee tarkastelemaan asioita vanhempien näkökulmasta, mutta kuitenkin kriittisesti. Tämän jälkeen työntekijä voi auttaa vanhempia luomaan omia osatavoitteita perheen ja lapsen tilanteen helpottamiseksi ja tehdä heidän kanssaan suunnitelmia tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun vanhemmat toteuttavat suunnitelmia, on työntekijä heidän tukenaan. Vanhempien on tärkeää saada palautetta toiminnastaan ja tätä voidaan antaa prosessin kaikissa vaiheissa, mutta viimeistään kun arvioidaan toiminnan onnistumista. (Davis, 2003, ) Psykiatrian piirissä yhteistyötä ja tukea ei ole syytä rajata ainoastaan vanhempiin, varsinkaan jos työntekijöille herää ajatus siitä, että lapsen psyykkiset ongelmat liittyvät perheen sisäiseen vuorovaikutukseen, vaan voidaan hyödyntää perhekeskeistä työotetta. Tällä tavoin on mahdollista saada avun piiriin myös sellaiset perheen jäsenet, joiden kohdalla huoli ei ole ollut niin suurta, että apua olisi lähdetty hakemaan. (Aaltonen, 1982, 191.) Tällaisia perheenjäseniä ovat esimerkiksi identifioidun potilaan sisarukset. Perheen tukemisen päämäärinä voidaan nähdä ensinnäkin sekä vanhempien että lasten sopeutumisen helpottaminen niin psyykkisellä, fyysisellä kuin sosiaalisella osa-alueella ja perheen hajoamisen ehkäiseminen. Erityisesti voidaan kiinnittää huomiota vanhempien rohkaisemiseen, heidän itsetuntonsa tukemiseen ja parisuhteen vahvistamiseen. Toisekseen auttamisen päämääränä voi olla vanhempien ja sisarusten opettaminen vastaamaan sairaan lapsen tarpeisiin siten, etteivät heidän omat tarpeensa jää taka-alalle. Tällöin voidaan auttaa perhettä kehittämään selviytymisstrategioita erilaisiin tilanteisiin, opastaa tehokkaaseen kommunikaatioon ja auttaa rakentamaan perheen ulkopuolista tukiverkkoa. Kolmanneksi tärkeä päämäärä on se, että sairas lapsi voi saavuttaa parhaan mahdollisen elämän laadun. Erityisesti esille nousee perheen hallinnan tunteen lisääminen, sairauden mukanaan tuomien muutosten ja seurausten ymmärtämisessä ja ennakoimisessa auttaminen sekä tukeminen päätöksissä, joita perhe tekee joko itsenäisesti tai ammattilaisten kanssa. (Davis, 2003, ) Lapsen sairaus aiheuttaa luonnollisesti perheelle kuluja ja auttamistyön yhteydessä vanhempien tiedot erilaisista heitä koskevista etuuksista on hyvä kartoittaa. Vanhemmat voivat hakea Kelalta perheen tilanteesta riippuen mm. hoitotukea tai erityishoitorahaa (Toimeentuloturva 2004).

20 16 Yhteistyö perheen kanssa alkaa, kun perhe tuo lapsen tutkimuksiin. Tutkimusten jälkeen vanhemmille kerrotaan niiden tulokset ja annetaan mahdollisesti myös diagnoosi. Diagnoosin kertominen ei ole mikä tahansa ilmoitusluontoinen asia, vaan työntekijän tulee kiinnittää tilaisuuteen erityistä huomiota. Diagnoosin kertomisesta alkaa usein sopeutumisprosessi, jossa työntekijä auttaa vanhempia muutoksessa. (Davis, 2003, ) Aina muutos ei tapahdu vanhemmissa helposti vaan työntekijän tulee auttaa vanhempia siinä. Yksi keino tukea vanhempien muutosta on haastaminen. Tällöin työntekijä pyrkii auttamaan vanhempia löytämään asioihin uusia näkökulmia. Mm. tiedon antaminen, syvempi empatia, välittömyys ja vastakkainasettelu ovat tapoja haastaa vanhempia. Muutokseen voidaan pyrkiä myös tietoisella ongelmanratkaisulla, jolloin asetetaan tavoitteita, tehdään suunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi ja testataan käytännön toiminnalla suunnitelman toimivuutta. Arviointi vaiheessa tarkastellaan miksi jokin suunnitelma toimi ja miksi toinen ei toiminut (Davis, 2003, 82-89, ). Auttamissuhde loppuu aina joko vanhempien tai työntekijän ehdotuksesta. Suhteen lopettamiseen tulee varata aikaa ja korostaa sitä, että apua saa tarvittaessa myös jatkossa. (Davis, 2003, 109.) Vaikka lapsella olevat ongelmat olisivat samanlaisia useassa eri perheessä, perheet tulee kuitenkin kohdata aina yksilöllisesti ja auttamisstrategiat suunnitella jokaisen perheen kohdalla uudelleen (Davis, 2003, 110). Päämääriin voidaan siis pyrkiä monen eri reitin kautta. 3.4 Lastenpsykiatrinen kotitutkimus ja -hoito Työmuodon piirteet Lastenpsykiatrinen kotitutkimus ja -hoito ovat suhteellisen uusia työmuotoja siitäkin huolimatta, että kotona tapahtuva sairauden hoito on psykiatriankin piirissä vanha asia (Tikkanen, 2001, 11-12). Vaikka lastenpsykiatriassa pyritään huomioimaan perhe kaikissa tapauksissa, tarjoaa kotona tapahtuva tutkimus ja hoito syvällisemmän ja perhekeskeisemmän

21 17 tavan työskennellä lapsen psyykkisen kehityksen turvaamiseksi. Lastenpsykiatrisessa kotitutkimuksessa ja -hoidossa yhdistyy elementtejä perhekeskeisestä psykiatrisesta hoidosta ja perheterapiasta. Se, mitkä elementit painottuvat enemmän, on seurausta työntekijöiden erilaisista koulutuksista ja työorientaatioista. (Arhovaara, 1999, ) Perhekeskeisessä psykiatrisessa hoidossa työskentelyn tavoitteena on muuttaa perheen sisäistä vuorovaikutusta tietoisesti identifioidun potilaan oireiden helpottamiseksi. Perhekeskeisessä psykiatrisessa hoidossa ovat perheen voimavarojen tukeminen ja hyödyntäminen keskeisellä sijalla, koska niiden avulla voidaan saada muutosta aikaan. (Aaltonen, 1982, , 202, 208.) Perheterapiassa asiakkaille annetaan mahdollisuus oivaltaa, millä tavalla perheen ja identifioidun potilaan vuorovaikutuskuviot liittyvät toisiinsa ja nähdä perheenjäsenten keskinäiset suhteet uudella tavalla. Perheterapiassa asiakkaan on myös mahdollista kokea erilaista vuorovaikutusta perheenjäsenten kanssa ja jakaa kokemuksia perheenjäsenen käytöksen muutoksesta yhteisesti ja tätä kautta vahvistaa muutoksen pysyvyyttä. (Wahlbeck, Lounavaara-Rintala & Vuornos, 2001.) Kotitutkimusta ja -hoitoa voidaan toteuttaa moniammatillisessa työryhmässä, kuten esimerkiksi Satakunnan sairaanhoitopiirin toteuttamassa kokeilussa 1996 (Laiho, Marjamäki & Sivonen, 1997, 4). Työryhmässä täytyy kuitenkin olla edustettuna lastenpsykiatrinen osaaminen, jotta työmuotoa voidaan kutsua lastenpsykiatriseksi kotitutkimukseksi ja - hoidoksi. Työryhmään kuuluu yleensä ainakin lääkäri, psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Kotikäynnit toteutetaan useimmiten pareittain ja työparina voivat toimia ketkä tahansa edellä mainituista työntekijöistä. (Arhovaara, 1999, 164.) Työpari voi olla myös lastenpsykiatrisen yksikön ulkopuolelta esim. lastensuojelusta tai perusterveydenhuollosta (Mattila, 2003, 1). Kotitutkimus ja -hoito soveltuu työmuotona käytettäväksi monissa eri tilanteissa joustavuutensa ansiosta. Lapsen ja perheen kanssa työskentely voi tapahtua pääsääntöisesti vain kotona. Tilanteita, joissa tähän päädytään voivat olla esimerkiksi se, että lapsen oireet liittyvät selkeästi perhetilanteisiin tai perheen moniongelmaisuus sekä useamman lapsen psyykkinen oireilu. Kotitutkimus ja -hoito voivat toimia työmuotona myös yhdessä osastolla tapahtuvan hoidon kanssa, jolloin osastojaksot ja kotijaksot vuorottelevat. Tällaista menetelmää voidaan soveltaa mm. silloin, kun lapsella on tarkkaavaisuushäiriöitä tai laajaalaisia kehityshäiriöitä. Kotihoitoa voidaan hyödyntää myös lapsen osastohoidon päätyttyä,

22 18 kotiutumisvaiheessa, jolloin lasta ja hänen perhettään tuetaan normaaliin tilanteeseen palattaessa. Kotona voidaan toteuttaa myös ainoastaan tutkimusjakso, jonka jälkeen jatkoa arvioidaan yhdessä perheen kanssa. Pelkkää tutkimusjaksoa hyödynnetään mm. silloin kun lapsi on jo jonossa odottamassa pääsyä osastolle, kun katsotaan, että kotona tapahtuva tutkimus antaa parempaa tietoa kuin poliklinikalla tapahtuva tutkimus tai kun vanhemmat ovat erimielisiä hoidon tarpeesta. (Laiho ym. 1997, 4.) Kotona työntekijä on osallisena erilaisissa arkipäivän tilanteissa leikkiessään lapsen kanssa, keskustellessaan vanhempien kanssa tai osallistuessaan muulla tavoin perheen toimintaan, jolloin kodin arki näyttäytyy erilaisessa valossa kuin poliklinikalla tai osastolla perheen toimintaa ja tilannetta havainnoitaessa. Mm. perheen erilaisille asioille antamat merkitykset nousevat kotona esille paremmin kuin kodin ulkopuolella. Tämä voi olla erittäin informatiivista. Kotona tapahtuvan työskentelyn avulla voidaan tukea lasta ja hänen perhettään omassa ympäristössä ilmenevien ongelmien ratkaisussa ohjauksen avulla. Tällöin työntekijä voi esimerkiksi näyttää, miten lasta voi rajoittaa. Kotona mahdollistuu perheen kohtaaminen aidosti. (Friis ym. 2004, ) Koti tutkimus- ja hoitoympäristönä Koti herättää ihmisissä monenlaisia mielikuvia, muistoja ja ajatuksia. Se on siis asuinpaikkana toimivan rakennuksen tai asunnon psyykkinen kokemus, jonka asukas on luonut omakseen. Koti voidaan nähdä monimutkaisena olotilana, johon liittyvät hyvin kiinteästi psyykkisten elementtien kuten muistojen, ajatusten ja tunteiden lisäksi myös arkirutiinit, erilaiset rituaalit ja elämänmeno. Koti mielletään hyvin usein positiiviseksi, mutta tässäkin tulee ottaa huomioon yksilön elämäntilanne, joka saattaa tehdä kodista negatiivisesti värittyneen ympäristön. (Pallasmaa, 1992.) Koti voi ilmentää asukkaidensa persoonaa monella tavalla ja tällä tavoin se antaa ulkopuolisille tietoa asukkaista. Koti toimii myös asukkaan itsetunnon ja itsetuntemuksen vahvistajana ja se jäsentää yksilön maailmankuvaa kotiin liittyvien valintojen kautta. Koti nähdään kulttuurissamme hyvin pitkälle yksityisen persoonan alueena ja tällä tavoin se auttaa asukkaitaan määrittelemään, mikä kuuluu yksityiseen ja mikä julkiseen persoonaan. Ihanne

23 19 tilanteessa koti on yksilön identiteetin perusta ja siellä hän voi olla oma itsensä. (Pallasmaa, 1992.) Koti ei ole vieras ympäristö hoito- ja perhetyön toteuttamisessa, mutta sen merkitys jäi taka-alalle siinä vaiheessa kun ihmisiä ryhdyttiin hoitamaan sairaaloissa. Kun hoito- ja perhetyö ovat muuttuneet jälleen avohoitopainotteisiksi, on kodin merkitystä ryhdytty tutkimaan uudelleen. (Tikkanen, 2001, 12.) Lastenpsykiatrian piirissä tätä kodin soveltuvuutta tutkimusten ja hoidon ympäristöksi ollaan selvitelty viime vuosituhannen lopulta saakka. Kodilla toimintaympäristönä on havaittu monia positiivisia puolia. Työntekijöiden tuleminen perheen kotiin nähdään usein positiivisena sekä helpompana ja vähemmän leimaavana kuin poliklinikalla käynti. Kotona on myös mahdollista tavoittaa sellaisia henkilöitä, joita ei välttämättä poliklinikalla tapaa ja vaikeistakin asioista on luonnollisempaa keskustella tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Perheen kotona työntekijöiden ja asiakkaiden välinen suhde muotoutuu olennaisesti erilaiseksi kuin poliklinikalla tapahtuvassa työskentelyssä. Ensinnäkin työntekijöillä on mahdollisuus tehdä huomattavasti enemmän havaintoja perheen tilanteesta ja vuorovaikutuksesta kotona kuin poliklinikalla ja toisekseen työntekijöiden ja asiakkaiden välinen valtasuhde on täysin toisenlainen perheen kotona työskenneltäessä; perheen on mahdollista määrittää mm. istumapaikat ja jäsenet voivat valita kuinka kauan ja millä tavalla he työskentelyyn osallistuvat. Kotona työskentely vaikuttaa myös työtapojen valintaan. (Arhovaara, 1999, ) Kotona tapahtuvassa työskentelyssä on olemassa myös varjopuolensa työntekijöiden kannalta. Varsinkin hoitoa vastustavien perheiden kodissa tehtävään työskentelyyn liittyy aina väkivallan kohteeksi joutumisen riski. (Arhovaara, 1999, 163.) Myös kauempana asuvien perheiden luokse siirtymiseen kuluva aika muodostuu ongelmalliseksi samoin kuin perheiden toivomukset käyntien sijoittumisesta iltapäivään tai iltaan (Mattila, 2003, 9) Kotitutkimus ja -hoito Keski-Pohjanmaan keskussairaalan lastenpsykiatrian yksikössä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan lastenpsykiatrian osasto on perustettu vuonna Silloin osastohoidossa olleen lapsen hoitoon kuului kotikäynti. Myös poliklinikalla kotikäynnit ovat olleet kiinnostuksen kohteena ja oli yksikössä käyn-

24 20 nissä valtion rahoittama kotitutkimus-kotihoitoprojekti, jonka aikana kotona tapahtuvaa lastenpsykiatrista tutkimusta ja hoitoa kehitettiin työmuotona. Projektin tavoitteina oli mm. aikaistaa avunsaantia, ennaltaehkäistä perheen muiden lasten kehityksen häiriöitä, löytää perheen voimavarat ja hyödyntää niitä hoitoa suunniteltaessa sekä arvioida, millaisissa tilanteissa kotitutkimus ja kotihoito ovat toimivia työtapoja. (Mattila, 2003, 1-4.) Kotitutkimus-kotihoitoprojektin myötä palvelujen avopainotteisuus lisääntyi ja tutkimusta ja hoitoa voitiin tarjota entistä nopeammin. Asiakasperheiden suhtautuminen työmuotoon oli projektin aikana myönteistä ja perheet sitoutuivat työskentelyyn hyvin. Tutkimuksen ja hoidon kannalta kotona tapahtuva työskentely on havaittu projektin aikana monilta osin informatiivisemmaksi kuin poliklinikalla tapahtuva työskentely. Esimerkiksi vanhemmuuteen liittyvät asiat, lapsen asema ja toiminta perheessä sekä mahdolliset vuorovaikutuksen ongelmat tulevat hyvin esille kotioloissa. Kotitutkimus-kotihoitoprojektissa havaitut ongelmat liittyvät käytännön järjestelyihin; pitkät välimatkat sairaanhoitopiirin sisällä aiheuttavat sen, että varattaessa kotikäynnille aikaa tulee huomioida myös matkaan kuluva aika ja iltapäivään painottuva työaika saattaa venyttää työntekijän työpäivää. Projektin loputtua etenkin kotitutkimus on ollut keskeinen työmuoto Keski-Pohjanmaan keskussairaalan lastenpsykiatrian yksikössä. Intensiivisen kotihoidon tarjoamiselle ei lastenpsykiatrian yksikössä ole ollut eikä ole edelleenkään henkilöstöresursseja, joten sen käyttö on jäänyt vähäiseksi, mikä on koettu yksikössä puutteena etenkin kotitutkimus-kotihoitoprojektin päätyttyä. (Mattila, 2003, 8-11.) Kotitutkimusta tai -hoitoa saaneet asiakasperheet ovat tulleet lastenpsykiatrian poliklinikalle lähetteellä tai he ovat perheitä, joiden lapsi on ollut osastolla tutkimuksissa tai hoidossa. Asiakkaana olevien lasten iät vaihtelevat 0:sta noin 12:n ikävuoteen asti. Mahdollinen siirtymä nuorisopsykiatrian yksikköön on liukuva. (Mattila, 2003, 5.) Kotitutkimusjakso muodostuu yleensä viidestä kotikäynnistä, jotka tapahtuvat kerran viikossa ja kestävät kerrallaan kahdesta neljään tuntiin. Kotitutkimusjakson päätteeksi järjestetään poliklinikalla palaute-jatkohoidon suunnitteluneuvottelu. Kotihoitojakso poikkeaa tutkimusjaksosta siinä, että se kestää luonnollisesti ajallisesti pidempään, yleensä useampia kuukausia. Kotikäyntejä järjestetään kerran viikossa mikäli mahdollista. Kotikäynnit pyritään toteuttamaan työparityöskentelynä ja työpari voi olla myös muulta perheen kanssa työskentelevältä taholta kuin lastenpsykiatrian yksiköstä esim. lastensuojelusta tai perus-

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Yhteyteen kuuluminen vai syrjään joutuminen Ihmisen hakee kuulumista yhteisöön

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin. Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos

Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin. Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos Esityksen sisältö 1. Sananen Helsingin Diakonissalaitoksesta 2. Intensiivihoidon toiminta-ajatus 3. Hoidon

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot