Kesän 2010 rajuilmat turvallisuustoimijoiden kokemuksina Kokemuksia kesän 2010 Asta-rajuilmasta näkökulmia varautumisen kehittämiseen

Transkriptio

1 Kesän 2010 rajuilmat turvallisuustoimijoiden kokemuksina Kokemuksia kesän 2010 Asta-rajuilmasta näkökulmia varautumisen kehittämiseen Ilona Hatakka Vesa Valtonen

2 Selvitys on osa SPEKin varautumistutkimusta. tavoitteena yhteisöjen ja yksilötason varautumisen kehittäminen Taustalla Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta Heinä-elokuun 2010 rajuilmat (S2/2010Y)

3 Tavoitteet 1. Selvittää turvallisuustoimijoiden keitä olivat turvallisuustoimijat heidän roolinsa ja verkostonsa arvio osaamisesta kehittämistarpeet laajan häiriötilanteen hallinnassa ja palautumisessa 2. Antaa perusteita varautumisen kehittämiselle Koulutus, ohjeistus ja jatkotutkimustarpeet

4 Tutkimuksen toteutus ja aikataulu N=28 N=34

5 Delfoin käyttö

6 Paneeli Vastaajien ikäjakauma yli % % % alle 20 0 % % Harva-alueiden ikääntyvää väestöä % Vastaajissa ei ollut yhtään alle 30-vuotiasta. Vastaajista 80 % (27) oli miehiä ja 20 % (7) naisia. Vahva kansalais- ja vapaaehtoisnäkökulmat

7 Turvallisuustoimijarooli Ajallinen toimijaroolin määrittäminen Toiminnallinen toimijaroolin määrittäminen

8 Keiden kanssa työskentelit?

9 Oliko suunnitelmaa? Toimimme "vakiintuneen" yleisohjeen mukaisesti maalaisjärjellä varustettuina aikaisempien pienempien myrskyjen antamien mallien mukaisesti

10 Ohjeistus?

11 Varoittaminen Kattava tiedotus medioiden kautta tavoittaa parhaiten. vanhempi ikäryhmä tarvitsee muun ilmoitustavan kun tekstiviesti Tiedotuksen pitäisi olla täsmätiedotusta. Vaarana on kuitenkin vastareaktio ilmiö, joka on huomattu tiedotuksen kanssa karhujen ilmaannuttua taajamaan.

12 Oma osaaminen

13 Kaverin osaaminen? Kunta heräsi katastrofiin luvattoman hitaasti Ei havaintoa koska järjestöjä ei hälytetty.

14 Mikä on kriisi? Ei kriisivaihetta Alle vrk Vrkvko 1-2 vko 2 vko- 2 kk Muut määrittelyt Sähkötön aika on kriisivaihetta Jos kriisivaiheella tarkoitetaan aikaa ennenkuin arki palasi suht normaaliksi, se kesti varmaankin puolitoista kuukautta ja jollain tasolla vaikuttaa vieläkin

15 Mikä on kriisi? Kriisivaihe minusta kesti sen 11 vuorokautta, jolloin sähköt eivät toimineet. Alussa oli päällimmäisenä pelko ja epätietoisuus, ongelmat puhelimien kanssa ja pihatie tukossa, joten ei päässyt kotoa mihinkään. Kun tiet saatiin raivattua, silloin helpotti vähän. Kotona kuitenkin lapsia sekä vanhus, joille sähköttömyys oli kovin vaikeaa. Hygienia, ruoka ja sen pilaantuminen ehkä suurimpia ongelmia. Vettä onneksi saatiin kaivosta kannettua. Henkinen uupumus ja asioiden järjesteleminen

16 Sähköttömyys, yhteydettömyys Toimintavaihe kesti 7 tuntia myrskyn aikaan ja sen jälkeen, jolloin raivattiin teitä. Valmiusvaiheen jälkeen kolme vuorokautta, jolloin avustettiin kyläläisiä. Oma generaattori taisi olla kunnan vesipumppaamolla lainassa kaksi viikkoa. Meidän tehtävänä (mhy) oli puustonpoisto teiltä. Kriisivaihe kesti 24 tuntia, kaikki päätiet auki 12 tunnin aikana. Mielestäni onnistuimme tehtävässämme hyvin. Kriisivaihe omalla kohdallani kesti lypsykarjamaatilani osalta sähkökatkona mitattuna n. 16 tuntia. VPK:n toimijana kriisiaika oli matkapuhelinverkon toimimattomuuden ja katkotoiminnan aika n. 4-5 vrk. Meillä sähköt oli poissa kolme viikkoa, joten ei tullut vettä ja ruuan laitto oli tosivaikeaa. Pesumahdollisuus oli mahdoton niin pyykkien kuin ihmisten, mutta onneksi oli rantasauna ja kesäaika. Puhelimet eivät toimineet. Kyllä se oli tosi vaikeata aikaa

17 Mikä yllätti? Jakeluverkkojen ja viestiyhteyksien ongelmat Yhteiskunnan sähköriippuvuus Ongelmat tiedotuksessa Yhteisöllisyys ja kyläläiset Tehtävien määrä sekä toiminnan vaativuus Elinkeinoelämän ja kunnan varautumisen puutteet Yhteistyön puute sekä puutteet resursoinnissa Luonnonilmiön voima ja sen laaja-alaisuus Yksittäiset kokemukset

18 Mikä yllätti omin sanoin Eri tahojen toimijoiden(esim. sähkömiehet) työskenteleminen ja jaksaminen pitkiksi venyneinä päivinä. Mökkiläiset oli jo selvittäneet useissa kohdin miten naapuri oli selvinnyt ja oli jo apuakin annettu Yhteisöllisyys, jolla kaikki pitivät toisistaan huolta Tapahtuman valtava suuruus, sekä ihmisten rauhallisuus vaikka joiltakin oli mennyt melkein kaikki metsämaat, sekä rakennuksia rikkoontunut. Viranomaisilla oli todella rankkaa myrskyjen aikana, mutta he jaksoivat olla tehtävissään, kuten pitääkin. Viestiyhteyksien katkeaminen. Tämä aiheutti sekaannusta toimijoiden kesken, kun ei ollut tietoa mitä kukakin tekee ja missä päin

19 Kehittämisideoita

20 Johtopäätöksiä

21 Mitä koulutusta / Mitä koulutusta ja kenelle? Sisältö Huom. Kenelle (Yleis-) viranomainen ohjeistusta Varautumissuunnittelu ja tilannejohtaminen, tiedottaminen Kuntaviranomainen Varautumissuunnitelman laatiminen ja täytäntöönpano, erityisesti turvallisuusviestintä Yrittäjä Varautumissuunnitelma, yhteistyö ja rooli Riskianalyysi - mihin pitää varautua Yhteistoiminta ja toimijoiden roolien opettaminen Alueelliset ja paikalliset suunnitelmat ja johtamisharjoitukset toimialakohtaiset suunnitelmat ja johtamisharjoitukset turvallisuussuunnitelma ja liiketoiminnan jatkuvuus Pelastusvaiheen lisäksi huomio jälkitoimien tukemiseen ja koordinointiin, ml. henkinen tuki Erityishuomio toimialojen saatavuuteen ja jälkitoimien tukemiseen Verkostoituminen turvallisuusviranomaisiin Vapaaehtoisjärjestö Varautumissuunnitelma Alueelliset ja paikalliset Verkostoituminen suunnitelmat turvallisuusviranomaisiin Kyläyhteisö Toimintaohjeet Paikallinen ohjeistus Esimerkiksi yhteisön kokoontumispaikat ja tiedon jakaminen sähköttömänä aikana Kansalainen Toimintaohjeet Sähköinen ja paperinen ohjeistus Tilapäiset asukkaat Toimintaohjeet Sähköinen ja paperinen ohjeistus Materiaalinen varautuminen, toimintaohjeet Myös vieraskielisinä

22 Johtopäätöksiä Turvallisuustoimijaverkostot Paikallistaso, kylä- ym. yhteisöt koulutus. Alueellinen, vk verkosto tueksi? Osaaminen Hyvää, mutta osaamisen saatavuus ja hallinta? Tiedon jakaminen Eri toimijoiden huomioiminen ja hyödyntäminen Ohjeistus Kriisin vaiheiden tunnistaminen Varautumisen suunnittelu ja Toimijoiden johtaminen Yli 24 h? Henkinen jaksaminen näkökulmat kriisikokemukseen ymmärrettävä!

23 Johtopäätöksiä heikkoja signaaleja Yhteisöllisyyden kääntöpuoli Auttamishalusta ei kyllä ollut tietoakaan, kun myrskyn jälkeen tiellä kulki ralli ja ihmiset ajelivat katselemassa tuhoja. Ja itse sen kun puski hiki hatussa puiden kimpussa. Kriisinsietokyky harva-alueilla hyvä entä kaupungit? Eriarvoisuus Minusta ei ole oikein, että rakentaminen tapahtuu kaupunkien ehdoilla. On hullua, että taloissa on koneellinen ilmastointi tai lämpöpumppu, mutta ei vaikkapa puuhellaa Kenen hommia kuka maksaa? vapaaehtoinen talkoomies ilman korvausta Vieraskieliset turistit ja kesäasukkaat Osataanko kuunnella / noudattaa vaaratiedotteita Auttamisen ammattitaito Amatöörejä ei tarvita vai tarvitaanko?

24 Tutkimustulokset osoittivat, että yhteistyö ja varautuminen kehittyvät koko ajan hyvään suuntaan Yritetään oppia toisten kokemuksista, myös onnistumisista ja hyvän sään aikana KIITOS!

25 Lisätietoja Varautumiskoordinaattori (SPEK) Ilona Nuutinen Yleissihteeri (TPAK), evl, ST Vesa Valtonen