TULI:sta TUOTEVÄYLÄÄN - Suunnitelma vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa käynnistyvään toimintaan

Transkriptio

1 TULI:sta TUOTEVÄYLÄÄN - Suunnitelma vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa käynnistyvään toimintaan 1. Nykytilanne Vuonna 2011 Tekesin Tuli-rahoitusta saa 13 ammattikorkeakoulua. Nykymuotoinen Tuli-rahoitus päättyy ammattikorkeakoulujen osalta vuoden 2011 lopussa. Toiminta on ollut käynnissä vuodesta 2008 lähtien. Enimmillään toimintaan on osallistunut 23 ammattikorkeakoulua. Tekes on ehdottanut, että ammattikorkeakoulujen innovatiivisten ideoiden ja keksintöjen 1 rahoitus siirretään osaksi Keksintösäätiön Tuoteväylä-palvelua. Rahoitus toteutetaan momentin siirtona Tekesiltä Keksintösäätiölle valtion vuoden 2012 budjettiesityksessä. Eduskunta päättää lopullisesti myönnettävästä määrärahasta budjettikäsittelyn yhteydessä. Keksintösäätiössä on aloitettu uuden toiminnan suunnittelu Tekesin tekemän esityksen pohjalta. 2. Työn vaiheet Keksintösäätiössä Toukokuussa laadittiin työsuunnitelma, johon sisältyvät - ammattikorkeakoulujen ja muiden asiaan liittyvien tahojen kuulemiskierros - nykytilanteen selvittäminen ja kuvaus - ammattikorkeakoulujen kokemusten, toiveiden ja kysymysten kokoaminen - uuden toimintamallin työstäminen - mahdollinen toimintamallin pilotointi - viestintä ja markkinointisuunnitelma - toiminnan tulostavoitteiden ja mittareiden määritteleminen Suunnitelmaa varten tarkasteltiin ensin, miten ammattikorkeakouluissa toteutetaan tällä hetkellä innovaatiotoimintaa. Tätä varten haastateltiin laajalti ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja innovaatiopalveluhenkilöstöä. Lisäksi haastateltiin muita asiaan liittyviä henkilöitä. Haastattelujen perusteella innovaatiotoiminta jaoteltiin seuraaviin osiin: a) Aktivointi, miten henkilökuntaa ja opiskelijoita aktivoidaan innovaatiotoimintaan b) Valmistelu ja ensiarviointi, mitä toimenpiteitä tehdään (ammattikorkeakoululla), kun idea löytyy c) Ammattikorkeakoulun oma arviointi, miten ideaa arvioidaan, ketkä osallistuvat d) Tuoteväylä-tiimin käsittely, miten idea etenee tähän vaiheeseen e) Kehittäminen, miten ideaa viedään eteenpäin (Tuoteväylä-palvelussa) Elo-syyskuun vaihteessa pidettiin alueelliset Amk-Tuli konsortioille suunnatut seminaarit Tampereella, Helsingissä ja Joensuussa. Näissä tilaisuuksissa ammattikorkeakoulujen edustajille annettiin mahdollisuus kommentoida siihen mennessä tehtyä suunnittelutyötä. Jäljempänä (Luku 5. Työvaihekohtainen tarkastelu ja ehdotukset) käydään läpi kukin osista (a e) yksityiskohtaisesti, mutta ennen sitä on tarpeen tarkastella yleisemmin yhteistyön järjestämistä saatujen haastattelutietojen pohjalta. 1 Innovatiivisesta ideasta tai keksinnöstä käytetään esityksessä myös nimitystä ehdotus.

2 3. Haastatteluissa esiin tulleita havaintoja Ammattikorkeakouluissa tehdyissä haastatteluissa saatiin nykyisestä Tuli-toiminnasta seuraavia havaintoja: - Aktivointia tehdään vaihtelevasti, toisissa ammattikorkeakouluissa erittäin paljon, kaikissa jotain. - Joissakin ammattikorkeakouluissa on käytetty aktivointiin ulkopuolista markkinointiosaamista. - Osassa ammattikorkeakouluja Tuli-palveluissa on keskitytty vain henkilökunnan ideoihin. - Ammattikorkeakoulut haluavat tehdä itse hankkeiden ensiarviointia. - Monissa ammattikorkeakouluissa omaa innovaatiovastaavaa 2 pidetään tarpeellisena. - Ammattikorkeakoulut haluavat päättää rahan käytöstä itsenäisesti jatkossakin. - Ammattikorkeakoulut haluavat teettää selvityksiä myös omilla osaajillaan, ei aina ulkoa ostettavana palveluna. - Ammattikorkeakoulut eivät halua omistaa keksintöjä. - Nykyistä Tuli-toimintamallia pidetään hyvänä. - Osa haluaa säilyttää Tuli-brändin jossain muodossa, osalle tällä ei ole merkitystä. - Esiin tuli erilaisia kitkatekijöitä: sitoutumattomuus hankkeen edistämiseen, yhteisen toimintatavan puute, oman toimen ohella tekeminen, integroitumattomuus talon muuhun tutkimus- ja kehitystoimintaan - Melko monessa ammattikorkeakoulussa innovaatiovastaavan apuna on oma arviointiraati, mitä pidetään hyvänä. - Keksintö -sanaa vierastetaan etenkin, jos oppilaitoksessa ei ole tekniikan yksikköä. - Osa ammattikorkeakouluista on jatkanut innovaatiotoimintaa, vaikka Tuli-rahoitus on loppunut. - Rahan käytön toivotaan olevan joustavaa. - TKI-toiminnassa innovaatioasioiden osuus on monessa ammattikorkeakoulussa melko vähäistä - Tuli-toiminnassa syntynyttä ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostoa haluttaisiin hyödyntää - Rehtoreiden ja vararehtoreiden informoimista pidetään tärkeänä. - Tarvittavilta osiltaan toivotaan oppimisen ekosysteemien huomiointia. 4. Keksintösäätiön yleislinjaukset yhteistyölle Keksintösäätiö edellyttää, että osallistuvat ammattikorkeakoulut resursoivat innovaatiovastaavan (50-100% työajasta). Tämän henkilön vastuulla on innovaatiotoiminnan hoitaminen. Innovaatiovastaava toimii ammattikorkeakoulunsa yhteyshenkilönä Keksintösäätiöön ja muuhun yhteistoimintaverkostoon päin. Innovaatiovastaava hoitaa käytännössä ehdotusten käsittelyn ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoululla voi jo nyt olla tällainen henkilö palveluksessaan. Ratkaisevaa ei ole nimike vaan tehtävät. Tehtävä on myös voitu jakaa useammalle henkilölle. Tällöin yhdellä näistä henkilöistä tulisi olla ensisijainen vastuu tehtävien hoitamisesta tässä toimintamallissa jäljempänä esitetyllä tavalla. Ammattikorkeakoulu vastaa aktivoinnista, ehdotusten valmistelusta, ensiarvioinnista ja varsinaisesta arvioinnista. Ennen varsinaista arviointia tapahtuvien tehtävien hoitoon innovaatiovastaava voi käyttää apunaan muita henkilöitä. 2 Innovaatiovastaavalla tarkoitetaan tässä ammattikorkeakoulun palveluksessa olevaa asiantuntijahenkilöä.

3 Ehdotamme, että varsinaista arviointia varten kullekin ammattikorkeakoululle nimetään vähintään kolmihenkinen arviointiraati. Raadissa voisi olla esimerkiksi kolme pysyvää jäsentä ja tapauskohtaisesti myös muita henkilöitä. Arviointiraati voi suositella ehdotusta Tuoteväylä-palveluun, ELY -keskukseen tai ehdotuksen käsittelyn jatkamista ammattikorkeakoulussa. Osa ehdotuksista palautuu takaisin keksijälle uudelleen harkittavaksi. Muodolliset ostopalveluiden hankintapäätökset tehdään ammattikorkeakoulun päätöksenteko-ohjeiden mukaan. Ammattikorkeakoulut voivat tehdä aktivointityötä ja ehdotusten arviointia myös yhteistyönä, esimerkiksi alueella toimivan yliopiston tai nykyisen Tuli-konsortion kanssa. Tuoteväylä-palvelussa voidaan teettää ammattikorkeakoulun arvioimalle ehdotukselle ostopalveluna lisäselvityksiä tai päättää ehdotuksen viemisestä palvelun kehittämisvaiheeseen. Kehittämisvaiheeseen viemisestä sopivat tapauskohtaisesti Keksintösäätiön innovaatioasiantuntija 3 ja ehdotukselle nimetty Keksintösäätiön liiketoiminnan kehittämispäällikkö. Tähän vaiheeseen eteneminen edellyttää ehdotukselta vahvaa liiketoimintapotentiaalia ja mahdollisuutta kasvuyrityksen syntymiseen. Keksintösäätiö määrittelee Tuoteväylä-palveluun esitettävien ehdotusten kriteerit ja tason, jota ehdotukselta edellytetään. Ammattikorkeakoulu sopii kutakin toimintavuotta varten innovaatiotoimintansa tavoitteet ja siihen liittyvän raportoinnin Keksintösäätiön kanssa. Keksintösäätiön avustus ammattikorkeakouluille edellyttänee suunnattua hakua. Keksintösäätiö pyrkii edistämään hyvien käytäntöjen leviämistä ammattikorkeakoulujen innovaatiotoiminnan käyttöön mahdollisuuksiensa mukaan. Keksintösäätiö ei lunasta käsittelyynsä tulevien ehdotusten omistus- eikä hyödyntämisoikeuksia itselleen. Kustannusten jakautuminen Ammattikorkeakoulujen nettokustannusvaikutus tulee uudessa mallissa olemaan lähes sama kuin nykyisessä Tuli-projektissa. Keksintösäätiön rahaa voidaan käyttää ammattikorkeakoulun oman henkilökunnan ja opiskelijoiden esittämien ehdotusten käsittelyyn. Ammattikorkeakoulun ulkopuolelta, esimerkiksi yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä esiin tulevat innovatiiviset ehdotukset voidaan esittää suoraan Tuoteväyläpalveluun. Keksintösäätiö rahoittaa ammattikorkeakoulujen ostopalveluita ja idea- tai keksintöehdotuksille tehtyä asiantuntijatyötä hyväksyttyjen hakemusten perusteella. Rahoitus on jälkirahoitteista ja maksatus tapahtuu esimerkiksi kolme kertaa vuodessa. Kaikkien ammattikorkeakoulujen kanssa toimitaan yhdenmukaisella tavalla. 3 Keksintösäätiön innovaatioasiantuntija toimii alueensa ELY-keskuksessa keksintö- ja innovaatioasioiden neuvojana.

4 Ammattikorkeakoulu vastaa innovaatiovastaavan ja muiden innovaatiotoimintaan osallistuvien työntekijöittensä palkkakustannuksista. Ammattikorkeakoulu voi teettää ehdotukselle asiantuntijatyön omassa organisaatiossa. Työ voi liittyä esimerkiksi teknisen toimivuuden arviointiin, ehdotuksen kaupallistumismahdollisuuksien selvittämiseen, markkinoiden arviointiin tai ehdotuksen uutuuden selvittämiseen. Omalta asiantuntijalta ostettavan työn arvoa laskettaessa käytetään tuntihintana katteetonta työntekijän palkasta ja sivukuluista laskettua tuntihintaa. Maksatusta varten antamassaan raportissa ammattikorkeakoulu erittelee omalta organisaatiolta hankitut palvelut ja ulkopuoliset ostopalvelut. Keksintösäätiö vastaa muista innovaatiotoiminnasta aiheutuvista kustannuksista. Näitä ovat esimerkiksi aktivointiin liittyvät ostopalveluiden ja markkinointimateriaalien kustannukset sekä arviointia varten ostettavat asiantuntijaselvitykset. Keksintösäätiö vastaa kustannuksista kullekin ammattikorkeakoululle myöntämänsä rahoituksen rajoissa.

5 5. Työvaihekohtainen tarkastelu ja ehdotukset Toimintamalli sisältää kuvassa 1 esiteltävät vaiheet, jotka käydään läpi kappaleissa AKTIVOINTI Kuva 1. Toimintamallin vaiheet. 5.1 Aktivointi Aktivoinnilla tarkoitetaan toimia, joiden avulla ammattikorkeakoulun henkilökuntaa ja opiskelijoita kannustetaan keksimään ja tarjoamaan keksintöjään ja innovatiivisia ideoitaan innovaatiovastaavan käsittelyyn. Haastattelujen havaintona on, että ammattikorkeakoulujen aktivointikäytännöt vaihtelevat suuresti. Käytännöistä luettelo suunnitelman liitteessä. (Liite 1.)

6 Toimintamalliehdotus Aktivoinnista vastaa kukin ammattikorkeakoulu. Nimetty innovaatiovastaava vastaa aktivoinnin toteuttamisesta. Ammattikorkeakoulun opettajat edistävät aktiivisesti keksintöjen ja innovatiivisten ideoiden löytämistä. Ammattikorkeakoulu kehittää uusia aktivointitapoja ja hyödyntää muilta saatuja käytäntöjä ja kokemuksia (Liite 1.) Aktivointia voidaan tehdä yhteistyössä toisten korkeakoulujen tai yliopistojen kanssa. Keksintösäätiö auttaa aktivoinnissa, esimerkiksi tarvittavien ostopalveluiden tai materiaalien hankintakustannuksissa sekä kilpailuesitteen ja palkintojen osalta. Lisäksi Keksintösäätiö pyrkii osaltaan kehittämään ammattikorkeakoulujen innovaatiotoimintoja tukemalla ja välittämällä parhaita käytäntöjä sekä osallistumalla mahdollisuuksiensa mukaan oppilaitoksen järjestämiin aktivointitilaisuuksiin. Aktivointiehdotuksia vuodelle 2012 esitetään yksityiskohtaisemmin liitteessä Valmistelu ja ensiarviointi Valmisteluvaiheessa innovaatiovastaava valmistelee ehdotuksen sellaiseksi, että se voidaan esitellä ammattikorkeakoulun arviointiraadille tai omille asiantuntijoille tai ulkopuolisille arvioijille. Toimintamalliehdotus Valmistelusta ja ensiarvioinnista vastaa ammattikorkeakoulun innovaatiovastaava. Hän perehtyy ehdotuksiin ja tekee niihin liittyvää selvitystyötä ja dokumentointia. (Valmisteluun voi kuulua esimerkiksi ehdotuksen tekijän haastattelu ja tarvittavien tietojen kerääminen ja tallentaminen. Lisäksi saaduista ehdotuksista voidaan kirjata seurantajärjestelmään esittäjä, vastaanottaja, tehdyt toimenpiteet ja ehdotukseen liittyvät dokumentit. Huom. Tämä on kuitenkin vain ehdotus innovaatiovastaavan oman työn järjestämiseksi, ei Keksintösäätiötä varten.) Innovaatiovastaava tekee ehdotuksesta oma ensiarviointinsa, esimerkiksi uutuustutkimuksen avulla. Tässä vaiheessa suositellaan täytettäväksi Tuoteväylä-lomake, mikäli ehdotus esitetään seuraaviin vaiheisiin. Innovaatiovastaava pyytää siihen tiedot ja allekirjoituksen asiakkaaltaan. Innovaatiovastaavalle kuuluu myös yhteydenpito idean esittäjään ja palautteen antaminen esimerkiksi omien selvitystensä tuloksista. Innovaatiovastaava huolehtii siitä, että oikeuksien siirtoon liittyvät sopimukset idean esittäjän kanssa ovat kunnossa. Keksintösäätiön rahoitus on yksityishenkilölle suunnattua. Se ei edellytä siirtosopimusta ammattikorkeakoulun suuntaan, ei myöskään ns. rinnakkaisen käyttöoikeuden antamista. Ammattikorkeakoulu voi kuitenkin edellyttää tällaista sopimusta.

7 Keksintösäätiö voi rahoittaa ehdotusta, johon ammattikorkeakoulu on ottanut oikeudet vain, jos ammattikorkeakoulun osuus on alle 25 prosenttia. (Osittaisen osuuden soveltaminen saattaa tulla kysymykseen vain, jos ammattikorkeakoulu on osaomistajana perustettavassa yrityksessä. Mikäli ammattikorkeakoulu ottaa oikeudet patentilla suojattavissa olevaan keksintöön (korkeakoulukeksintölaki), on kysymyksessä yleensä 100 %:n omistus ja tavoitteena on lisenssikauppa.) Mikäli ammattikorkeakoulun omistusoikeus perustettavasta yrityksestä on 25 prosenttia tai yli tai se on ottanut oikeudet patentilla suojattavaan keksintöön, ammattikorkeakoulu maksaa itse tehtävien selvitysten kustannukset. Innovaatiovastaavan toivotaan ylläpitävän toimivaa yhteistyötä oman alueensa Keksintösäätiön innovaatioasiantuntijaan. 5.3 Ammattikorkeakoulun oma arviointi Ammattikorkeakoulun omalla arvioinnilla tarkoitetaan arviointiraadissa tapahtuvaa käsittelyä (a) tai ammattikorkeakoulun omien asiantuntijoiden käyttämistä ilman raatityöskentelyä (b) näkemyksen kirkastamiseksi. a) Ammattikorkeakoulu kokoaa oman arviointiraatinsa haluamistaan asiantuntijoista. Arviointiraatiin kuuluu yhteensä vähintään kolme henkilöä, joista yksi voi olla ammattikorkeakoulun innovaatiovastaava. Arviointiraadin suositellaan kokoontuvan 2-4 viikon välein, jotta ehdotuksen tehnyt ei joudu odottamaan palautetta liian pitkään. Tarvittaessa kokouksia voidaan pitää myös virtuaalikokouksina. Arvioitavien ehdotusten materiaalit on etukäteen tallennettu tietokantaan, josta raadin jäsenet pääsevät tutustumaan niihin ennen kokousta. Ryhmän päätös ehdotetaan kirjattavaksi tietokantaan. Arviointiraati voi valita keskuudestaan puheenjohtajan. Ammattikorkeakoulun oman arvioinnin tuloksena ehdotusta joko suositellaan Tuoteväyläpalveluun tai se ohjataan esimerkiksi ELY -keskuksen käsittelyyn tai sen valmistelua jatketaan ammattikorkeakoulussa. Arviointiraati voi päättää myös lisäselvityksen teettämisestä, mikäli ensiarviointirahaa on vielä käytettävissä. Osalle ehdotuksista ei suositella jatkotoimia. b) Kun arviointiraatia ei ole käytettävissä, ammattikorkeakoulun innovaatiovastaava tekee esitykset tehtävistä selvityksistä. Molemmissa vaihtoehdoissa (a, b) innovaatiovastaava valmistelee tilaukset ostopäätöksille ja hankkii niille oppilaitoksen muodollisen hyväksynnän ennen tilauksen tekemistä. Toimintamalliehdotus Ammattikorkeakoulu voi arviointiraadin ehdotuksesta tai muuten käyttää ehdotusta kohden enintään euroa + alv. Mikäli ehdotuksen arviointi edellyttää yli euron selvityksiä, viedään ehdotus alueellisen Tuoteväylä-tiimin käsittelyyn, joka voi tehdä esityksen enimmillään toisen euron käyttämisestä samalle ehdotukselle. Kriteerit rahoituksen saamiselle ovat samat kuin Tuoteväylä-palvelussa yleensä.

8 Ammattikorkeakoulu huolehtii arviointivaiheen ostopalvelujen kilpailuttamisesta omien hankintaohjeidensa mukaisesti. Jos ehdotus edellyttää ensivaiheen prototyypin teettämistä, arviointiraati voi päättää hankinnasta. (Prototyypillä tai mallikappaleella tarkoitetaan tässä yhteydessä aihioita, jolla voidaan varmistaa teknisen konseptin toimivuus.) Myöhäisemmän vaiheen prototyyppiehdotus viedään Keksintösäätiön innovaatioasiantuntijan päätöksellä Tuoteväylä-palvelun rahoitettavaksi. Ammattikorkeakoulun innovaatiovastaava ilmoittaa arviointiraadin ehdotusta koskevan päätöksen ehdotuksen tekijälle. Ammattikorkeakoulun innovaatiovastaava informoi Keksintösäätiön innovaatioasiantuntijaa hankkeista. Keksintösäätiön innovaatioasiantuntija voidaan tarvittaessa pyytää mukaan arviointiraadin kokouksiin. Keksintösäätiö edellyttää yhteisen tietojärjestelmän käyttöä. Valittava järjestelmä ratkaistaan myöhemmin. 5.4 Tuoteväylä-tiimin käsittely Tuoteväylä-palvelun ensiarviointi tapahtuu kunkin ELY-keskuksen alueella toimivassa Keksintösäätiön Tuoteväylä-tiimissä. Tuoteväylä-tiimin käsittely tarkoittaa ehdotuksen luottamuksellista käsittelyä asiantuntijaryhmässä. Ryhmän kutsuu koolle Keksintösäätiön alueella toimiva innovaatioasiantuntija. Ammattikorkeakoulun arviointiraati tekee esityksen ehdotuksen ohjaamisesta Tuoteväylä-tiimin käsittelyyn. Ammattikorkeakoulun innovaatiovastaava valmistelee hankkeen Tuoteväylä-tiimiä varten ja esittelee sen kokouksessa. Ehdotuksen tekijä voi myös käydä esittelemässä ideansa Tuoteväylä-tiimille. Tuoteväylä-tiimi voi päättää tilata hankkeelle lisäselvityksiä, mikäli katsoo ne tarpeelliseksi. Tuoteväylä-tiimillä on käytettävissä ammattikorkeakoulusta tulevaan ehdotukseen lisäksi oma euron Tuoteväylän ensiarviointiraha. Toimintamalliehdotus Ammattikorkeakoulun innovaatiovastaava on Tuoteväylä-tiimin jäsen 4. Ammattikorkeakoulun ehdotukset tuodaan Tuoteväylä-tiimin käsittelyyn Keksintösäätiön antamien kriteereiden mukaisesti kuvattuina. Esitykset valmistelee ja esittelee ammattikorkeakoulun innovaatiovastaava. Innovaatiovastaava tiedottaa tiimin päätökset ehdotuksen tekijälle. 4 Innovaatiovastaavan toivotaan osallistuvan Tuoteväylä-tiimin työhön vaikka ammattikorkeakoulu ei olisikaan Keksintösäätiön rahoituksessa mukana.

9 5.5 Kehittäminen Jos idealla katsotaan olevan kasvumahdollisuuksia ja kansainvälistä potentiaalia, se voidaan ohjata Keksintösäätiöön Tuoteväylä-palvelun kehittämisvaiheeseen. Keksintösäätiö kokoaa idean esittäjän tueksi asiantuntevan kehittämistiimin, jossa on mukana liiketoiminnan kehittämispäällikkö ja kokenut liiketoimintaosaaja. Tiimi arvioi idean kasvupotentiaalin ensiarviointia syvällisemmin ja varmistaa, että idea on kehittämiskelpoinen ja sen kaupallistamiseen on hyvät lähtökohdat. Kehittämisvaiheessa ehdotukselle voidaan teettää lisää kattavampia selvityksiä ja kartoituksia, jotka liittyvät esimerkiksi IPR -strategiaan, markkinoihin ja prototyypin rakentamiseen. Näiden selvitysten jälkeen Keksintösäätiö voi myöntää keksinnölle tai idealle kehittämisrahaa, joka kohdistuu esimerkiksi patentointiin, teknisen ja kaupallisen toimivuuden testaukseen sekä tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen. Kehittämisvaiheessa Keksintösäätiön hankkeelle nimetty liiketoiminnan kehittämispäällikkö (LKP) voi tarvittaessa valmistella asian esiteltäväksi Keksintösäätiön liiketoimintaosaajien verkostolle. Toimintamalliehdotus Ammattikorkeakoulun innovaatiovastaava huolehtii yhdessä Keksintösäätiön innovaatioasiantuntijan kanssa siitä, että LKP saa tarpeelliset tiedot ja aineiston hankkeen esittelyä varten.

10 6. Tavoitteet ja mittarit 6.1 Nykyisen Tuli-toiminnan tuloksia ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen Tuli-toiminnassa on nähtävissä selkeä kasvusuuntaus vuodesta 2009 vuoteen Vuodesta 2011 näyttäisi numeroiden valossa tulevan toistaiseksi paras vuosi. Liitteessä 4. on esitetty Tuli-toiminnan toteutuma vuosilta Vuoden 2011 osalta luvut koskevat ensimmäistä vuosipuoliskoa. 6.2 Tavoitteet Vuonna 2012 toimintaa on tarkoitus kasvattaa. Keksintösäätiö pyytää haun yhteydessä jokaiselta ammattikorkeakoululta innovaatiotoiminnan tavoitteet. Ammattikorkeakoulut ja Keksintösäätiö sopivat yhteisistä toiminnan tavoitteista ja mittareista. Keksintösäätiö seuraa ja pyytää ammattikorkeakouluilta mm. seuraavia tietoja: - tehdyt aktivointitoimenpiteet (vain luettelona tehdyistä erilaisista toimenpiteistä) - ammattikorkeakoulun vastaanottamat hanke-ehdotukset lukumäärä / vuosi - ammattikorkeakoulun oman arvioinnin läpikäyneet hanke-ehdotukset, lukumäärä - ostopalveluihin käytetty rahamäärä ehdotuksittain ja yhteensä - Tuoteväylä -tiimille esitetyt ehdotukset, lukumäärä - muualle jatkokäsittelyyn viedyt ehdotukset - syntyneiden lisenssisopimusten määrä ja perustettujen yritysten määrä Keksintösäätiö seuraa itse: - Tuoteväylän Kehittämisvaiheeseen edenneet, lukumäärä - Tuoteväylän Kehittämisvaiheeseen edenneet, käytetty rahamäärä euroa / ehdotus - jatkorahoitukseen päässeet, (Tekes, Vigo, Avera tai pääomasijoittaja), lukumäärä 7. Toiminnan rahoitus Toimintaan varattu raha ehdotetaan käytettäväksi niin, että noin kolmannes (1/3) siitä kuluisi aktivointitoimenpiteisiin ja kaksi kolmannesta (2/3) ammattikorkeakoulujen teettämiin arviointeja koskeviin selvityksiin. Vasta toteutunut toiminta näyttää, muodostuuko jakosuhde tällaiseksi.

11 LIITTEET Liite 1. Esimerkkejä aktivointitoimenpiteistä ammattikorkeakouluissa Aktivointi Aktivoinnilla tarkoitetaan toimia, joiden avulla ammattikorkeakoulun henkilökuntaa ja opiskelijoita innostetaan esittämään liiketoiminta- ja tuoteideoitaan innovaatioasiantuntijoitten käsittelyyn. Ammattikorkeakoulujen aktivointikäytännöt vaihtelevat suuresti. Minimitasoa edustaa sähköpostiviestien lähettäminen kerran tai kaksi vuodessa koko amk:lle ja yhteydenottojen odottaminen. Haastatteluilla saatiin toisaalta tietoon runsaasti erilaisia aktivointitapoja, joita nyt on käytössä muutamissa ammattikorkeakouluissa: Yleiseen aktivointiin kuuluvia - aktivointikampanja, jalkauduttiin päiväksi per kampus, rummutettiin etukäteen, oltiin läsnä, valmisteltiin materiaalia ja standi aulassa. - tapahtuma- eli ns. pörinäviikko n. 140:lle opiskelijalle, jossa yrityksiä mukana - yhteyshenkilö kerää ideoita, raati kerran kk:ssa - käydään puhumassa eri tilaisuuksissa - toimialakohtaisia tilaisuuksia - opiskelijoiden yrittäjyyskilpailu, liikeideakilpailu yms. - ideaehdotusten jättömahdollisuus, kiertäminen eri kampuksilla - ostopalveluna ammattilaisilta hankittu aktivointikampanja - henkilön läsnäolo koululla auttoi hankkeiden saamisessa ja tietoisuuden ja toimintakulttuurin kehittymisessä, osoitti lisäksi amk:n sitoutumista ja toiminnan arvostamista - aina, kun kerrotaan yrityshautomosta, kerrotaan myös Tuli-rahasta - klinikka, johon saa tulla asioimaan Opintoihin liittyviä - hautomo-opinnot - kussakin yksikössä on yrityshautomon henkilö - yrittäjyyskurssi - projektitöiden esittely, - innovaatioasiantuntijan luennot - opintosuoritusten/ -pisteiden antaminen oman idean kehitystyöstä - 3. vuoden insinööriopiskelijoiden osuuskunta, jossa mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä - opetukseen liittyviä innovointipäiviä, varaopetussuoritus - yritystalli, johon opiskelijat voivat hakeutua - opiskelijatiimien hyödyntäminen Opettajien aktivointi - opettajamentoreille tilaisuus keväällä ja syksyllä - yrittäjyysopettajaryhmän hyödyntäminen - käynnit koulutusohjelmakokouksissa - henkilökunnan mukaanotto, informointi Opiskelijoiden aktiviteetteihin liittyvää - nimetyt opiskelija-aktivaattorit - pelitapaamiset - mobiilisoftan kehittäjien tapaaminen - robotti- tai elektroniikkakerho - opiskelijoiden vetämä kahvila (kulukorvaukset maksetaan, ei palkkoja)

12 Tiedotus, painettu ja sähköinen media - sähköposti kaikille (koko amk) muutaman kerran vuodessa - urban entrepreneurship portal, jossa esitellään eri tukipalvelut - web-linkit, joiden kautta voi lähettää ideaehdotuksia - julisteet, - talon verkkolehti - opiskelijalehden artikkelit, yksiköissä tapahtuva kampanjointi

13 Liite 2. Aktivointiehdotuksia toimintavuodelle Keksintösäätiö esittää mukaan tuleville ammattikorkeakouluille, että sopivalla liiketoiminta- tai vastaavalla kurssilla teetetään harjoitustyönä oppilaitoskohtaisesti suunnitelma aktivoinnista kevättalvella 2012 keksintöehdotusten löytämiseksi. Oppilastyö olisi siis aktivointitilaisuuden tai - tilaisuuksien suunnittelu ja toteutus, jonka tavoitteena on innostaa opiskelijoita esittämään ideoitaan. Tilaisuuteen voi suunnitella esimerkiksi kotisivut, esitemateriaaleja, ohjelman, markkinoinnin, mainonnan, tarjoilun ja kutsut. Toteutustavat, teemat ja keinot valikoituvat sen mukaan, mikä tuntuu opiskelijoista itsestään kiinnostavalta. Suunnitelman lisäksi työhön kuuluu myös opiskelijoiden tekemä toteutus. Perustelu: on todennäköistä, että oppilaat pystyvät itse parhaiten tavoittamaan ikäryhmänsä edustajat mm. sosiaalisen median, opiskelijajärjestötoiminnan ja vastaavien kautta. Lisäksi suunnittelu antaa mahdollisuuden tehdä harjoitustyö oikeaa tarvetta varten. Opiskelijat myös tuntevat parhaiten oman Amk:nsa toiminnan, alat ja opiskelijat. Säätiö voi levittää parhaita suunnitelmista saatavia käytäntöjä muille ammattikorkeakouluille. - Keksintösäätiö selvittää, onko ammattikorkeakouluilla yhteisiä valtakunnallisia opiskelija- tai henkilökuntakokoontumisia, joissa säätiö voisi olla näkyvästi esillä. - Innovaatiokilpailu. Kilpailun muotoa ja toteutusta tarkennetaan ammattikorkekoulujen kanssa. Ehdotamme järjestettäväksi kansallista ammattikorkeakouluille suunnattua innovaatiokilpailua, jossa palkitaan parhaat ehdotukset ammattikorkeakouluittain ja valtakunnallisesti. Innovaatiokilpailun ensiarviointi ja parhaiden ehdotusten poiminta tehtäisiin kunkin osallistuvan amk:n omana arviointityönä ja jatkoarviointi Keksintösäätiössä. Eräänä toteutustapana voi olla malli, jossa kilpailuun osallistuville esitellään todellinen ongelma, johon kilpailulla haetaan ratkaisua. - Eräissä ammattikorkeakouluissa on käynnistynyt opiskelijoiden vetämä Entrepreneur Society (ES) toiminta. Toimintaa tehdään mm järjestämällä erilaisia informaatiotilaisuuksia yrittäjyydestä. Keksintösäätiö tarjoutuu osallistumaan ES:ien järjestämiin tilaisuuksiin esittelemään Tuoteväyläpalvelua ja yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa.

14 Liite 3. Haastatellut henkilöt ja informoidut työryhmät Miia Fohlin, Keksintösäätiö Anssi Hakala, Keksintösäätiö Manne Hannula, Oulun seudun AMK Kristiina Heiniemi-Pulkkinen, Metropolia AMK Heikki Immonen, Pohjois-Karjalan AMK Jouko Isokangas, Oulun seudun AMK Terho Jylhälehto, Oulun seudun AMK Martti Kemppinen, Mikkelin AMK Matti Kilpiäinen, Mikkelin AMK Risto Kiuru, Savonia AMK Kari Kokkonen, Kymenlaakson AMK Jukka Köngäs, Oulun seudun AMK Pauli Laitinen, Aalto yliopisto Jouko Lehtonen, Turun AMK Jari Luostarinen, Keksintösäätiö Susanna Näreaho, Metropolia AMK Markku Oikarainen, Tampereen AMK Harri Ojansuu, Tekes Seliina Päällysaho, Seinäjoen AMK Jari Räihä, Tekes Tapani Saarenpää, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Soini, Satakunnan AMK Päivi Starckjohann, Lahden AMK Minna Toveri, Satakunnan AMK Päivi Vesala, Oulun seudun AMK Amk-Tuli konsortioille järjestettiin alueelliset seminaarit Länsi-Suomen konsortio Etelä-Suomen konsortio Itä-Suomen Konsortio Lisäksi on informoitu asiasta osallistumalla seuraaviin kokouksiin: Ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvoston kesäkokous Ammattikorkeakoulujen AMK-Tutka seminaari Uudenmaan Tuoteväylä ryhmä 1 Uudenmaan Tuoteväylä ryhmä 2 Varsinais-Suomen Tuoteväylä Hämeen Tuoteväylä Pirkanmaan Tuoteväylä Pohjois-Karjalan Tuoteväylä Etelä-Savon Tuoteväylä Etelä-Karjalan Tuoteväylä Kymenlaakson Tuoteväylä Etelä-Suomen Amk-Tuli konsortion työryhmä Länsi-Suomen Amk-Tuli konsortion työryhmä

15 Liite 4. Ammattikorkeakoulujen TULI-toiminta vuosina Vuosi 2011(6kk) kpl kpl kpl Hankeaihiot Tuli henkilöiden työstämät* ,joista amk:n omistamia 10% 16% 31% Tuli -rahoitetut joista amk:n omistamia 26% 21% 16% Tuli-rahoitetut, yli 5000,- eur Patenttihakemukset/patentit Uudet yritykset Lisensiointitulot Keur ,5 3,5 *) ei Tuli-rahoitetut hankkeet (Lähde: TULI-ohjelma / IP Finland Oy)