KANSALLINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA PALVELURAKENTEEN MUUTOKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSALLINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA PALVELURAKENTEEN MUUTOKSESSA"

Transkriptio

1 KANSALLINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA PALVELURAKENTEEN MUUTOKSESSA Asumisneuvojien koulutus THL Minna Savolainen, Mielenterveyden edistämisen yksikkö, THL

2 TAUSTAA MIELI SUUNNITELMAN VALMISTELULLE

3 Isoja tiedostettuja ongelmia: Mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt nopeasti. Mielenterveyden häiriöihin liittyvät suorat kustannukset kasvavat nopeasti. Mielenterveyden häiriöihin liittyvät epäsuorat kustannukset kasvavat nopeasti. Hoitojärjestelmä ei pysty vastaamaan hoidon ja kuntoutuksen haasteisiin (mielenterveys ja päihde). Avohoito Perusterveydenhoito vs. erikoissairaanhoito Lapsiperheiden tarpeet. Päihteiden käyttö ja niihin liittyvät haitat lisääntyvät nopeasti. Lapsiperheiden pahoinvointi lisääntyy. Laitosvaltaisuus mielenterveystyössä mitattuna kustannuksilla tai henkilökunnan sijoittumisina. Kansainvälisesti runsas laitoshoidon ja hoidon pakkokeinojen käyttö. Alueelliset erot palveluissa isoja! Terveyserot kasvavat!

4 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen pulmakohtia Huomio on kohdistunut enemmän päihdehaittoihin ja mielenterveysongelmiin kuin niiden ehkäisyyn. Päihde- ja mielenterveysongelmien samanaikaisuutta ei ole riittävästi otettu huomioon palveluja järjestettäessä. Mielenterveystyön ja päihdetyön hoitojärjestelmät ovat pirstaleisia, hoitojärjestelmä ei pysty vastaamaan hoidon ja kuntoutuksen haasteisiin. Kehitettävää erityisesti Avohoito Peruspalvelut erikoispalvelut Liikkuvat palvelut Hoidon ja kuntoutuksen lisäksi laaja-alaiset asumis- ja arjen tukipalvelut, vertaistoiminta Itsehoito ja sen tukeminen Tietoteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen

5 Päihdetyö ja mielenterveystyö; kaksi erilaista järjestelmää Mielenterveystyö pääosin julkisen terveydenhuollon tuottamia hoitopalveluja, asumispalvelut usein järjestöjen tai yritysten yms. tuottamia Keskeisin palvelujen järjestämistä ohjaava laki on mielenterveyslaki (1116/1990) Päihdetyö pääosin sosiaalihuollon palveluja ja lisääntyvästi tuottajana järjestöt ja yksityiset palveluiden tuottajat Keskeisin palvelujen järjestämistä normittava laki on päihdehuoltolaki (41/1986) (myös raittiustyölaki 828/1982)

6 Mielenterveys- ja päihdetyön kenttä on hajalla Yleissairaalapsykiatria Psykiatriset sairaalat Psykiatrian Poliklinikat (shp) Yksityiset psykiatriset hoitokodit Työterveyshuollot Perusterveydenhoidon mielenterv.työ Kunnallinen Psykiatrinen hoito A-klinikat Yksityissektori Järjestöt ja muut toimijat Yksityiset päihdehoidon tuottajat RAJA: organisaatio, talousarvio, lähete, ideologia ym Nevalainen 2009

7 Mieli suunnitelmaa edelsi: Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen 2000-luvun alussa 2004 kansanedustajien (106) toimenpidealoite kansallisen mielenterveys-ohjelman laatimiseksi (TPA 36/2004 vp/vihreät Kirsi Ojansuu) STM: 2005 sitoutui ohjelman tekemiseen, 2006 mielenterveys- ja päihdehuollon toimintasuunnitelman, valmistelu sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa osana köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistä. Mielenterveys- ja päihdetyön kolme kärkihanketta : Pohjanmaahanke (VSHP), Lapin hanke (Rovaniemen kaupunki) sekä Sateenvarjo-projekti (Vantaan kaupunki), taustalla tarve mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteiseen kehittämiseen laajaalaisissa hankekokonaisuuksissa. Tieto-ohjaus 2000-luvun alkupuoliskolla Valtakunnalliset ohjelmat (ei mainintoja mielenterveys- ja päihdetyön yhteisestä kehittämisestä) Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma Sosiaalialan kehittämishanke Terveydenhuollon kehittämishanke Laatusuositukset Käypä hoito Mielenterveyspalvelujen laatusuositus 2001 Päihdepalvelujen laatusuositus 2002 Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kehittämissuositus 2007

8 Valmistelu Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistelu STM:n työryhmä , mukana myös em. kärkihankkeet Työryhmän aikainen vaikuttaminen Aluekuulemiset (5) Järjestökuuleminen (1) ja useita järjestötapaamisia Seminaari eduskunnassa verkkokeskustelu Alustavista ehdotuksista avoin kuuleminen 11/2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Ei mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen nimettyä painopistettä tai toimenpidettä käynnistettiin / jatkettiin mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeita kaikilla Kaste-alueilla ( osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen )

9 MIELI suunnitelman ehdotukset

10 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma STM julkaisi mielenterveys- ja päihdesuunnitelman yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 EHDOTUKSET Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertaisuus E2: Yhden oven periaate E3: Vertaistoimijuus, kokemusasiantuntijuus E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturvan parantaminen Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen E6: Alkoholiverotus - Hyvinvointia tukevat yhteisöt - Ylisukupolvisuus E7: Strategiatyö, alueelliset koordinaattorit Palvelujärjestelmä E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalvelujen kehittäminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli E12: Työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveysja päihdetyö Ohjauskeinot E14: Opetus E15: Suositukset E16: Valtakunnallinen koordinaatio E17: Resurssit E18: Lainsäädäntö 10

11 MIELI-suunnitelman ehdotukset 1. Asiakkaan asemaa vahvistetaan Ehdotukset Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuus hoitoon pääsyssä 2. Matala kynnys yhden oven periaatteella 3. Kokemusasiantuntijat mukaan 4. Pakon käyttöä koskevat säädökset yhteen lakiin, ulkopuolisen asiantuntijan arvio (second opinion) ja pakon vähentämisohjelma 5. Toimeentuloturva hoitoon motivoivaksi ja työhön paluuta helpottavaksi 2. Panostetaan ehkäisyyn Ehdotukset Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi keskitytään kolmeen osa-alueeseen: Alkoholiverotusta korotetaan merkittävästi vuoden 2009 tasosta. Vahvistetaan hyvinvointia tukevia yhteisöjä ja lisätään kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin. Tunnistetaan ja ehkäistään mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien. 7.Mielenterveys- ja päihdetyön strategian osaksi kuntastrategiaa. Ehkäisevän ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyön asemaa vahvistetaan alueellisilla koordinaattoreilla. Ehdotukset Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena 8. Julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. 9. Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja lisäämällä mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja, jolloin laitospaikkojen tarve vähitellen vähenee. Erikoistason mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoito yhdistetään. Psykiatrinen sairaalahoito siirretään yleissairaaloiden yhteyteen. 10. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan erikoispalvelujen tuella ensisijaisesti lapsen omassa arkisessa elinympäristössä kodissa, päivähoidossa tai koulussa. 11. Työikäisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisyä ja varhaista puuttumista edistetään 12. Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työttömien työkykyongelmiin puututaan ajoissa, kuntoutujien työllistymisedellytyksiä parannetaan. 13. Ikääntyvien mielenterveyshäiriöihin ja päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään ikääntyneille sopivia hoitomuotoja. 4. Ohjauskeinoja vahvistetaan Ehdotukset Mielenterveystyön opetuksen minimisisällöt määritellään ja sisällytetään päihdetyön opetuksen minimisisältöjen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon peruskoulutuksen opetusohjelmiin. 15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa mielenterveys- ja päihdetyön suositukset yhteen tietokantaan, huolehtii keskeisimpien suositusten päivittämisestä ja toteutumisen seurannasta. THL tukee mielenterveys- ja päihdetyön suositusten ja hyvien käytäntöjen toimeenpanoa. 16. Kaikki hallinnonalat ottavat huomioon toimintansa ja päätöstensä vaikutuksen kansalaisten mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelun ja kehittämisen valtakunnallista koordinaatiota yhdistetään. 17. Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon valtion-osuuksien määrää sekä kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaan suunnattuja valtionavustuksia perustason mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämiseksi. Lisäksi tehostetaan muiden palvelujärjestelmän kehittämistyöhön käytettävien rahoitusmahdollisuuksien käyttöä. 18. Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain sekä selvittää mahdollisuuden yhdistää mielenterveys- ja päihdehuoltolait

12 Ehdotus 1: Yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy Leimautumisen ja syrjinnän vähentäminen - Kaikkien ammattiryhmien koulutus. Yhdenvertainen pääsy sosiaali- ja terveyspalveluihin esim. somaattiset sairaudet Hoito- ja palvelutakuun kehittäminen Hoitotakuu: kehittäminen ja valvonta Palvelutakuu: lastensuojelulaki, toimeentulotukilaki Psykoterapiakoulutus: resurssit ja saatavuus Kiireellisen ja kiireettömän hoidon kriteereiden tarkentaminen Asiakasmaksujen yhdenmukaistaminen (sos. ja terv.) Kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen

13 Ehdotus 2: Yhden oven periaate Perustason M&P-palveluihin tulee päästä joustavasti Matalan kynnyksen lähipalvelut - terveyskeskus - työterveyshuolto - koulu- ja opiskelijaterv.huolto Matalan kynnyksen vastaanotto - tilanteen arvio - psykiatrinen hoitaja - päihdehoitaja - sosiaalityöntekijä - lääkäri vastaa Suurin osa ongelmista tulee pystyä hoitamaan perusterveydenhuollossa!

14 Ehdotus 3: Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat Vertaistoimija: henkilö, joka omaan kokemuksen nojaten ja vapaaehtoisuuteen perustuen toimii osana hoitoa ja kuntoutusta. AA-toiminta Klubitalojen toiminta Kokemusasiantuntija: henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta m&p-ongelmista (potilas, toipunut, omainen, läheinen). Mukaan kunnan m&pstrategiatyöhön, palveluiden arviointiin ja kuntoutustyöryhmiin. - Imatra, Kokkola

15 Ehdotus 4: Pakon käytön vähentäminen Taustaa: Suomessa pakkotoimien käytön taso on kansainvälisesti suuri. (Suomessa psykiatrien määrä asukasta kohti Suomessa on lähes korkein verrattuna muihin EU maihin. Psykiatristen sairaanhoitajien määrä asukasta kohti on Suomessa korkein verrattuna muihin EU maihin) Suomessa vahva laitoshoidon ja professionaalisen vallan perinne. Pakkotoimien käytössä suuria alueellisia eroja sairaaloiden erilaiset hoitokäytännöt ja kulttuurit, henkilöstöresurssit, idässä sairastetaan vakavammin psyykkisesti kuin lännessä. Toimenpide: Valtakunnallinen pakon käyttöä vähentävä ohjelma.

16 Ehdotus 5: Toimeentuloturva Itsenäisen asumisen edellytysten parantaminen. Työelämään palaamisen edellytysten parantaminen ja kannusteiden lisääminen. Perustoimeentulo ei saa vaarantua. Eläkkeen lepäämään jättäminen: laajentaminen koskemaan kaikkia eläkkeitä. Osatyökykyisten työllistymisen tukeminen. Kuntien sosiaalitoimen tukien joustavampi käyttö Kuntoutuminen, työllistyminen (E9): Kunta velvollinen osoittamaan asunnon pitkittyneen laitoshoidon jälkeen.

17 Ehdotus 6: Ehkäisevän M&P-työn painopisteet Kolme osa-aluetta: Alkoholiverotus Hyvinvointia ja osallisuutta tukeva yhteiskuntapolitiikka Yli sukupolvien siirtyvien m&p-ongelmien tunnistaminen ja ehkäiseminen. Edistävän ja ehkäisevän työn strategian tulee sisältyä kuntastrategiaan/hyvinvointistrategiaan ja toteutua laaja-alaisesti palvelujärjestelmässä.

18 M&P-ongelmien siirtyminen yli sukupolvien Aikuisten M&P-ongelmissa tulee aina arvioida lasten tuen tarve. Riskiryhmissä olevien lasten ja nuorten tukeminen Tunnistaminen Kriittiset siirtymävaiheet: päiväkoti - koulu, peruskoulun ala-aste yläaste, jatkoopiskeluun siirtyminen, työelämään siirtyminen. Perheväkivallan ehkäisy Itsemurhien ehkäisy Syrjäytymisen ehkäisy Työmenetelmiä: Lapset puheeksi keskustelu Beardsleen perheinterventio Lapsiperheneuvonpito Vertaisryhmät Jokaisen mielenterveystyötä ja päihdetyötä tekevän yksikön käyttöön! LAPSET AINA PUHEEKSI PALVELUISSA!

19 Ehdotus 7: M&P-työn strategia Kuntastrategia/ hyvinvointistrategia/hyvinvointikertomus* Mielenterveys- ja päihdetyön strategia. Mielenterveys- ja päihdetyön strategian tulee kattaa mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä ja mielenterveysongelmia ja päihdehaittoja ehkäisevä työ sekä hoitoa koskevat linjaukset. Koskee kaikkia kunnan hallintokuntia, yhteistyökumppaneita ja kolmannen sektorin toimijoita. Arvioidaan vuosittain ja päivitetään joka neljäs vuosi. Ehkäisevän m&p-työn rakenne ja johtamisvastuu. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Jokaisella laajan väestöpohjan alueella Perinteisesti mielenterveystyön ja päihdetyön strategiat ovat olleet erillisiä yhdistettävä. Ohjeet: Mielenterveyspalveluiden laatusuositus, STM 2001 Päihdetyön laatusuositukset, STM Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa. Aineistoa suunnittelun tueksi, THL Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa, THL Mielenterveystyön kehittäminen laatusuositusten avulla, Stakes 6/ * Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Terveydenhuoltolaki /1326)

20 Ehdotus 8: Palvelukokonaisuuden koordinointi Kunnan tulee koordinoida julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Lasten tuen tarpeen arviointi oltava aina mukana. Monipuolisuus. Joustava ja tarvetta vastaavan palveluvalikon käytön mahdollisuus. Tuottajia voi olla useita. Avohoito Kuntoutus Laitoshoito Yksi potilas yksi hoito Yhteistyökumppanit Päihdehuolto Ostopalvelut

21 Ehdotus 9: Perus- ja avopalveluiden tehostaminen Perusterveydenhuolto terveyskeskukset, kouluterveydenhuolto ja työterveyshuolto. Monipuolisuus päivystykselliset palv. liikkuvat palvelut konsultaatiopalvelut Yhden oven periaate Joustava pääsy. Erikoissairaanhoito Kunta, kuntayhtymä, ym. Yhdistynyt mielenterveys- ja päihdehoidon yksikkö. Psykiatriset sairaalat yleissairaaloiden yhteyteen

22 Yhden oven periaate Mielenterveys- ja/tai päihdeongelma Puhelin & internet Päivystys - Matalan kynnyksen vo. - Depressiohoitaja - Päihdehoitaja ym - Tk-lääkärin vo Huumeiden Käyttäjien terv.neuvonta Päihdekatkaisu/ Selviämisasema Yhdistetty mielenterveys- ja päihde- Hoidon yksikkö

23 Perus- ja avopalveluiden tehostaminen Yleisimmät m&p-ongelmat tulee kyetä tunnistamaan ja hoitamaan peruspalveluissa kuten muutkin kansanterveysongelmat. Erityispalveluiden (mielenterveys- ja päihdehuolto) tulee tarjota peruspalveluille joustavat konsultaatiomahdollisuudet, työnohjaus ja koulutustuki (terveydenhoitolaki). Depressiohoitaja ja päihdehoitaja jokaisessa tk:ssa. Sosiaalityön lisääminen peruspalveluissa. Kotiin vietyjen palveluiden ja ryhmämuotoisten palveluiden lisääminen.

24 Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottaminen! Mm: Alkoholin suurkulutus ja mini-interventio: Mini-intervention avulla 1/10 siirtyy kohtuukäyttöön tai lopettaa Neuvonnan vaikutus kestää ainakin 1 2 vuotta Yksinkertainen ja lyhyt Terveysneuvontaa Voidaan toteuttaa muun hoidon lomassa Indikaatio riskikulutus ja haitallinen käyttö Alkoholiriippuvaisille hoitoon motivointiin

25 Avohoitoa tukevat palvelut Monipuolisuus ja riittävä resursointi: m&p Kolmannen sektorin palvelut Päivätoimintakeskukset, klubitalot ym Tk:n vuodeosastot: päihdekatkaisu Psykiatriset vuodeosastot siirrettävä asteittain yleissairaaloiden yhteyteen. Sairaalahoito ei saa johtua asumispalveluiden puutteesta Kunnan velvollisuus järjestää avohoito ja palveluasuminen, kun laitoshoito yli 6kk ja laitoshoidon tarvetta. Sairaalahoidon tarpeen väheneminen.

26 Sairaalahoidon tarpeen vähentäminen Avohoidon kehittäminen Oikea resursointi Monipuolisuus Yhteistyö perusterveydenhoidossa. Yhteistyö avohoidon ja sairaalan välillä. Hoitomuotojen kehittäminen. Sairaalahoidon tarve vähenee

27 Asumispalvelut Kunnat suunnittelevat mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen osana mielenterveys- ja päihdetyön strategista suunnittelua. Asumisen ja sitä tukevien palvelujen lähtökohtana on, että kuntoutuja asuu ensisijaisesti tavallisessa asunnossa ja hänellä on valittavinaan elämänhallintaa, toimintakykyä ja osallisuutta lisääviä tarvelähtöisiä ja vaikuttavia tukitoimia. Nämä perustuvat asiakkaan, läheisten ja palvelun tuottajan laatimaan, määräajoin arvioitavaan palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muuhun vastaavaan sosiaalihuollon suunnitelmaan,joka sovitetaan yhteen terveys- ja hoitosuunnitelman kanssa.

28 Ehdotus 10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö Toteutetaan ensisijaisesti lasten ja nuorten normaaleissa elinympäristöissä: koti, päivähoito, koulut. Palveluiden oltava jakamaton kokonaisuus. Huomioitava muun perheen tarvitsema apu. Erityispalveluita kehitetään tukemaan monimuotoisesti peruspalveluita. Yhteistyö lastensuojelun kanssa. Vanhemmat mukaan lasten psykiatriseen sairaalahoitoon.

29 Ehdotus 11: Työterveyshuollon rooli mielenterveys- ja päihdeongelmissa Tuki sair. aikana Osaamisen kehittäminen Varhainen hoito Työhön palaaminen Parannettava osaamista tunnistaa m&p-ongelmat. Varhainen hoito ja työhön palaaminen. Työntekijän tukeminen ja aktivointi myös sairauspoissaolojen aikana. Toimintamallit: sairauspoissaolojen seuranta, varhainen tuki, työhön paluu

30 Ehdotus 12: M&P-ongelmista kärsivien työllistymisedellytykset Kuntouttavan työtoiminnankehittäminen. Työttömien terveystarkastukset. Kuntoutustuella olevien työelämään palaamisen tukeminen. Työkokeilujen kehittäminen koulutuksen mahdollisuuk-sien hyödyntäminen. Siirtymätyöpaikat. Sosiaaliset yritykset

31 Ehdotus 13: Ikääntyvän väestön m&p-palvelut Depression ja päihdeongelmien tunnistaminen ja hoito

32 Ehdotus 14: M&P-työn opetuksen kehittäminen Eri ammattiryhmien peruskoulutus ei vastaa ongelmien merkitystä, eikä työelämän tarpeita. Peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen uudistaminen. M&P-palveluiden yhteensovittaminen. Päihdetyön ammattitutkinto --> M&P-työn ammattitutkinto. (sisältö?) (Psykiatria: koulutus sairaaloissa, potilaat avohoidossa.)

33 Ehdotus 15: M&P-työn suositukset Suositukset kootaan yhteen tietokantaan. Suositukset päivitetään. Suositusten toteutumista seurataan. Hyvien käytäntöjen toimeenpanoa tukeva ohjelma. Sosiaalialan hyvät käytännöt -ohjelma jatkuu. Innokylän palvelut kehittämistyön ja käytäntöjen toimeenpanon ja leviämisen tukena >

34 Ehdotus 16: M&P-työn koordinointi M&P-vaikutukset tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. Päihde- ja raittiusasioiden nevottelukunta --> mielenterveys- ja päihdeasioiden neuvottelukunta Ehkäisevän päihdetyön foorumi --> ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön foorumi IVA: Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

35 Ehdotus 17: M&P-työn resurssien vahvistaminen Valtionosuuksien lisääminen m&p-työn vahvistamiseksi. Kehittämistoimintaan tarkoitettuja valtionavustuksia kohdennetaan m&p-työn kehittämiseen. Eri rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen: tieto mahdollisuuksista, hakuprosesseista ja jakoperusteista kootaan yhteen.

36 Ehdotus 18: Mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain päivittäminen.

37 THL:n TOIMEENPANOSUUNNITELMA 1. Asiakkaan asemaa vahvistetaan 2. Panostetaan ehkäisyyn Ehdotukset 1-5 Ehdotukset Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena Ehdotukset Ohjauskeinoja vahvistetaan Ehdotukset THL:n toiminnot ja hankkeet AVAINTEEMAT Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelutuotannon keskeisenä toimijana Syrjäytymistä ja M&Pongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät, sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevat ohjelmat Perus- ja erityistason avomielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen elämäkaaren kattavaksi toimivaksi kokonaisuudeksi M&P-työn kehittämistä tukevien ohjauskeinojen vahvistaminen Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen Valtakunnallinen pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa vähentävä ohjelma M&P strategiat osaksi kuntien hyvinvointisuunnitelmia KÄRKIHANKKEET M&P-ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien kehittäminen ja juurruttaminen, sekä sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen Kuntalaisen tarpeiden mukaisten M&P-palveluiden saatavuuden ja laadun seuranta Matalakynnyksisten M&Pvastaanottojen kehittäminen peruspalvelujen yhteyteen Verkkoportaalin kehittäminen ja ylläpitäminen Ehkäisevän M&P-työn kehittämisen kansallisen koordinaation keskittäminen THL:een THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun J. Moring 37

38 THL:n TOIMEENPANOSUUNNITELMA 1. Asiakkaan asemaa vahvistetaan 2. Panostetaan ehkäisyyn Ehdotukset 1-5 Ehdotukset Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena Ehdotukset Ohjauskeinoja vahvistetaan Ehdotukset THL:n toiminnot ja hankkeet AVAINTEEMAT Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelutuotannon keskeisenä toimijana Syrjäytymistä ja M&Pongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät, sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevat ohjelmat Perus- ja erityistason avomielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen elämäkaaren kattavaksi toimivaksi kokonaisuudeksi M&P-työn kehittämistä tukevien ohjauskeinojen vahvistaminen Lasten ja nuorten käytöshäiriöt Vertaistuki ja kokemusasiantuntijat Pakon käytön vähentäminen M&P strategiat KÄRKIHANKKEET M&P-ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen Itsemurhien ehkäisy M&P-palveluiden saatavuus ja laatu Matalakynnyksiset M&P-vastaanotot Rahapelion gelmien hoito Verkkoportaalin kehittäminen ja ylläpitäminen Ehkäisevän M&Ptyön koordinaatio THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun Mtkuntoutujien asuminen J. Moring 38

39 Itsemurhat Itsemurhien määrä on vähentymässä. Vuonna 2011 itsemurhan teki 912 henkilöä. Itsemurhien määrä on ollut tätä pienempi viimeksi 1960-luvulla. Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 1990, jolloin Suomessa tehtiin yhteensä itsemurhaa. Varsinkin työikäisten itsemurhat ovat vähentyneet. Kuitenkin: Suomessa itsemurhakuolleisuus on ollut viime vuosina lähes kaksinkertaista EU:n keskimäärään verrattuna. Itsemurhan tehneistä yli kolme neljästä eli 710 oli miehiä. Miesten itsemurhakuolleisuus on aina ollut paljon suurempaa kuin naisten. Tilastokeskus 2012

40 Depressio ja itsetuhokäyttäytyminen Depressio on keskeisin yksittäinen itsemurhan vaaratekijä. Kaikista itsemurhista noin kahden kolmasosan on todettu liittyvän masennustiloihin. Tämä vastaa noin 800:aa masennustilaan liittyvää itsemurhaa Suomessa vuosittain. Useimmissa masennukseen liittyvissä itsemurhatapauksissa potilas ei ole saanut asianmukaista hoitoa. Itsetuhoajatusten esiintymistä on aina syytä kysyä masennuspotilaalta. Itsemurhan vaara on sitä suurempi, mitä vaikeammasta masennustilasta on kysymys. Riska 2010

41 Depression ohella muita tekijöitä jotka lisäävät merkittävästi itsemurhavaaraa, ovat: aiemmat itsemurhayritykset lähiomaisen itsemurha samanaikainen päihdeongelma persoonallisuushäiriö miessukupuoli naimattomuus avioero leskeksi jääminen matala koulutustaso heikko sosiaalinen asema syvä toivottomuus itsemurhamenetelmän saatavilla olo Riska 2010

42 Ongelmapelaaminen on kansanterveydellinen huolenaihe Suomalaiset pelaavat paljon rahapelejä: noin 1/3 viikottain, noin 2/3 kuukausittain 15-vuotiaista 20 % pelaa viikottain (muu Eurooppa keskim. 7 %) Lotto suosituin, raha-automaatit tuottaa eniten, nettipelien osuus kasvussa Miehet ja vähemmän koulutusta saaneet pelaavat yleisemmin ja tiheämmin. Suomessa tällä hetkellä vähintään noin 3 % aikuisväestöstä ( ihmistä) kärsii rahapelaamisesta aiheutuneista kielteisistä seurauksista, peliriippuvaisia noin ihmistä, vaikea riippuvuus noin Kun otetaan huomioon lähipiirille seuraavat haitat ja stressi, ongelmapelaamisesta kärsivien osuus väestössä kasvaa vähintään kymmeneen prosenttiin. Halme & Murto

43 Ongelmapelaamisen haitat Lainaa pelaamiseen ottaa vähintään joka viides Ongelmaksi tulevat talousvaikeuksien lisäksi psyykkiset, sosiaaliset ja fyysiset ongelmat Läheisten kautta pelaamisesta johtuvat ongelmat koskettavat suurta joukkoa suomalaisia Ongelmien hoitoon tuotoista -08 varattiin 2 milj. Halme & Murto 2010

44 Ongelmapelaamisen tunnistaminen Vaikeaa - ei ulkoisia merkkejä Lyhyt menetelmä, Lie-Bet -kaksi kysymystä: Oletko koskaan käyttänyt pelaamiseen rahaa enemmän kuin olit aikonut? kyllä/ei Oletko koskaan valehdellut läheisillesi kuinka paljon pelaat? kyllä/ei Myöntävä vastaus toiseen tai molempiin kysymyksiin merkitsee, että asiakkaalla saattaa olla peliongelma. Tällöin asiaa on selvitettävä tarkemmin ja arvioitava palvelujen tarve.

45 Hoito Suomessa ei ole peliongelmien hoitoon kehitettyä erillistä hoitojärjestelmää, vaan ongelmapelaamiseen saa tukea ja hoitoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä joissakin ongelmapelaajille suunnatuissa erityispalveluissa. Peliongelmaa hoidetaan Suomessa yleensä sekä päihde- että mielenterveyspalveluissa. Helsingissä kesällä 2010 perustettu Peliklinikka

46 STM:n mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmän tekemä väliarviointi Toimeenpanon eteneminen Mitä edistystä? Väliarvion pohjalta erityisesti tehostettavia toimenpiteitä? J. Moring 46

47 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman puoliväliarviointi - miten on edistytty eri ehdotusten osalta mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä vuoteen 2015? EHDOTUKSET Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertaisuus E2: Yhden oven periaate E3: Vertaistoimijuus, kokemusasiantuntijuus E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturvan parantaminen Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen E6: Alkoholiverotus - Hyvinvointia tukevat yhteisöt - Ylisukupolvisuus E7: Strategiatyö, alueelliset koordinaattorit Palvelujärjestelmä E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalvelujen kehittäminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli E12: Työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveysja päihdetyö Ohjauskeinot E14: Opetus E15: Suositukset E16: Valtakunnallinen koordinaatio E17: Resurssit E18: Lainsäädäntö 47

48 TOIMEENPANO JATKUU STM: lainsäädäntö, Kaste-rahoitus, toimeenpanon ohjausryhmä Kunnat ja kuntainliitot, shp:t, muut toimijat - omat kehittämishankkeet - Kaste II -hankkeet? - muut kehittämisrahoitukset: RAY, ESR yms. THL: kärkihankkeet, yhteistyö- ja omat projektit, materiaalin tuotanto (esitteet, kalvosarjat, verkkosivusto, julkaisut), tilaisuudet, verkostot, neuvonta, ohjaus

49

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN TOIMEENPANO ETENEE

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN TOIMEENPANO ETENEE MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN TOIMEENPANO ETENEE MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEHANKKEIDEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 6. 7.10.2011 Mikkelissä 067102011 J. Moring 1 Yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos Tausta Kansanedustajien (106) toimenpidealoite kansallisen mielenterveysohjelman laatimiseksi

Lisätiedot

Mielen avain mitä aukeaa? Airi Partanen, kehittämispäällikkö, THL

Mielen avain mitä aukeaa? Airi Partanen, kehittämispäällikkö, THL Mielen avain mitä aukeaa? Airi Partanen, kehittämispäällikkö, THL Miten mielenterveys- ja päihdesuunnitelma näkyy hallitusohjelmassa ja Kaste II:n suunnitelmissa? Mitä Mielen avaimella aukeaa? Miten Mielen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 ja asiakkaan aseman vahvistaminen osallisuutta tukemalla

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 ja asiakkaan aseman vahvistaminen osallisuutta tukemalla Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 ja asiakkaan aseman vahvistaminen osallisuutta tukemalla VAASA 14.12.2009 Maritta Vuorenmaa 1 Näkökulmia: 1. Mielenterveys-

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano ja Kastehankkeiden. muutoksen tekijänä. Helena Vorma 11.10.2011 helena.vorma@stm.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano ja Kastehankkeiden. muutoksen tekijänä. Helena Vorma 11.10.2011 helena.vorma@stm. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano ja Kastehankkeiden merkitys muutoksen tekijänä Helena Vorma 11.10.2011 helena.vorma@stm.fi I Asiakkaan asemaa vahvistetaan 1. Yhdenvertainen kohtelu ja

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Poliittiset päättäjät ja muut päättävässä asemassa

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Miten yhdenvertaisuus toteutuu mielenterveys- ja päihdepalveluissa? Maria Vuorilehto, LT lääkintöneuvos STM

Miten yhdenvertaisuus toteutuu mielenterveys- ja päihdepalveluissa? Maria Vuorilehto, LT lääkintöneuvos STM Miten yhdenvertaisuus toteutuu mielenterveys- ja päihdepalveluissa? Maria Vuorilehto, LT lääkintöneuvos STM Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 (1) Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään

Lisätiedot

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari Seinäjoki 25.3.2015 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm / terveyspalveluryhmä Väestö

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Palvelurakenteen kehittäminen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti. 01.02.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1

Palvelurakenteen kehittäminen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti. 01.02.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1 Palvelurakenteen kehittäminen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti 01.02.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1 Päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat kansanterveyshaasteena

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Poliittiset päättäjät ja muut päättävässä asemassa

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Mielenterveys Sosio-ekonomiset tekijät vaikuttavat

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Mieli 2009: Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano

Mieli 2009: Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano Mieli 2009: Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano Esa Nordling PsT,kehitt,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.12.2010 Esa Nordling 1 Keskeiset haasteet tällä hetkellä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Mieli-suunnitelman toimeenpano

Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Mieli-suunnitelman toimeenpano Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Mieli-suunnitelman toimeenpano Kehittämispäällikkö Airi Partanen 1.3.2013 1 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Kunnat ja kuntainliitot, shp:t, muut

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma kehityksen linjaajana 2009 2015 mikä on muuttumassa?

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma kehityksen linjaajana 2009 2015 mikä on muuttumassa? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma kehityksen linjaajana 2009 2015 mikä on muuttumassa? Kehittämispäällikkö Airi Partanen Terveyttä Lapista 2013 (4.-5.9.2013 Rovaniemi) 1.3.2013 1 Yhteiset linjaukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

UUDEN HALLITUKSEN LINJAUKSET

UUDEN HALLITUKSEN LINJAUKSET UUDEN HALLITUKSEN LINJAUKSET VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät 5.-7.9.2011 Marina Erhola ylijohtaja 13.9.2011 Moring/Erhola 1 HALLITUKSEN PAINOPISTEALUEET

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

Miten Mieli 2015 toimii

Miten Mieli 2015 toimii Reijo Laitinen 28.1.2010 Miten Mieli 2015 toimii käytännön äihdetyössä? Mielenterveys- ja äihdesuunnitelma Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi 2005 => STM sitoutui kansallisen mielenterveys-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Tornio 18.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon

Lisätiedot

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Enontekiö 1.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Pelihaittojen ehkäisy THL Rundi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Pelihaittojen ehkäisy THL Rundi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki Pelihaittojen ehkäisy THL Rundi 2013 12.9.2013 Esityksen sisältö Rahapelaaminen Suomessa Suomalainen rahapelaaminen lukuina Ongelmallinen rahapelaaminen Pelihaittojen ehkäisy Rahapelaaminen Suomessa Rahapelaaminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL Suomalaisten mielenterveys Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL 1 Mitä suomalaisten mielenterveydestä tiedetään? Aikuisväestöä koskevia epidemiologisia tutkimuksia Mini-Suomi (1977-1980), Terveys

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle.

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle. 2 Muuramen terveyskeskuksen mielenterveystoimisto hoitaa Muuramen kunnan ja entisen Korpilahden kunnan alueen potilaat. Keskeisesti hoidetaan seuraavat sairausryhmät: Masennus- ja ahdistuneisuussairaudet

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla SOTE ja HUS Psykiatria 8.9.2016 Tiina Salminen palvelualuejohtaja Järvenpään

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja sen uudistukset

Lainsäädäntö ja sen uudistukset Lainsäädäntö ja sen uudistukset Konsensuskokous 1-2.2.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Sosiaali- ja terveysministeriö Kiitokset: Jukka Mattila, Maria Vuorilehto ja Taina Mäntyranta (stm) Airi Partanen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009 Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Mielenterveystyön tulevaisuus

Mielenterveystyön tulevaisuus Mielenterveystyön tulevaisuus Hankejohtaja Juha Ahonen Välittäjä 2013 hanke XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-talo, Tampere Puheenvuoron sisällön tarkennus Katsaus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke

Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke 1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hallitus 15.12.2010 Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke 2011-2013 1. Hankkeen tarkoitus Keski-Suomen kuntien ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot