KANSALLINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA PALVELURAKENTEEN MUUTOKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSALLINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA PALVELURAKENTEEN MUUTOKSESSA"

Transkriptio

1 KANSALLINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA PALVELURAKENTEEN MUUTOKSESSA Asumisneuvojien koulutus THL Minna Savolainen, Mielenterveyden edistämisen yksikkö, THL

2 TAUSTAA MIELI SUUNNITELMAN VALMISTELULLE

3 Isoja tiedostettuja ongelmia: Mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt nopeasti. Mielenterveyden häiriöihin liittyvät suorat kustannukset kasvavat nopeasti. Mielenterveyden häiriöihin liittyvät epäsuorat kustannukset kasvavat nopeasti. Hoitojärjestelmä ei pysty vastaamaan hoidon ja kuntoutuksen haasteisiin (mielenterveys ja päihde). Avohoito Perusterveydenhoito vs. erikoissairaanhoito Lapsiperheiden tarpeet. Päihteiden käyttö ja niihin liittyvät haitat lisääntyvät nopeasti. Lapsiperheiden pahoinvointi lisääntyy. Laitosvaltaisuus mielenterveystyössä mitattuna kustannuksilla tai henkilökunnan sijoittumisina. Kansainvälisesti runsas laitoshoidon ja hoidon pakkokeinojen käyttö. Alueelliset erot palveluissa isoja! Terveyserot kasvavat!

4 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen pulmakohtia Huomio on kohdistunut enemmän päihdehaittoihin ja mielenterveysongelmiin kuin niiden ehkäisyyn. Päihde- ja mielenterveysongelmien samanaikaisuutta ei ole riittävästi otettu huomioon palveluja järjestettäessä. Mielenterveystyön ja päihdetyön hoitojärjestelmät ovat pirstaleisia, hoitojärjestelmä ei pysty vastaamaan hoidon ja kuntoutuksen haasteisiin. Kehitettävää erityisesti Avohoito Peruspalvelut erikoispalvelut Liikkuvat palvelut Hoidon ja kuntoutuksen lisäksi laaja-alaiset asumis- ja arjen tukipalvelut, vertaistoiminta Itsehoito ja sen tukeminen Tietoteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen

5 Päihdetyö ja mielenterveystyö; kaksi erilaista järjestelmää Mielenterveystyö pääosin julkisen terveydenhuollon tuottamia hoitopalveluja, asumispalvelut usein järjestöjen tai yritysten yms. tuottamia Keskeisin palvelujen järjestämistä ohjaava laki on mielenterveyslaki (1116/1990) Päihdetyö pääosin sosiaalihuollon palveluja ja lisääntyvästi tuottajana järjestöt ja yksityiset palveluiden tuottajat Keskeisin palvelujen järjestämistä normittava laki on päihdehuoltolaki (41/1986) (myös raittiustyölaki 828/1982)

6 Mielenterveys- ja päihdetyön kenttä on hajalla Yleissairaalapsykiatria Psykiatriset sairaalat Psykiatrian Poliklinikat (shp) Yksityiset psykiatriset hoitokodit Työterveyshuollot Perusterveydenhoidon mielenterv.työ Kunnallinen Psykiatrinen hoito A-klinikat Yksityissektori Järjestöt ja muut toimijat Yksityiset päihdehoidon tuottajat RAJA: organisaatio, talousarvio, lähete, ideologia ym Nevalainen 2009

7 Mieli suunnitelmaa edelsi: Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen 2000-luvun alussa 2004 kansanedustajien (106) toimenpidealoite kansallisen mielenterveys-ohjelman laatimiseksi (TPA 36/2004 vp/vihreät Kirsi Ojansuu) STM: 2005 sitoutui ohjelman tekemiseen, 2006 mielenterveys- ja päihdehuollon toimintasuunnitelman, valmistelu sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa osana köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistä. Mielenterveys- ja päihdetyön kolme kärkihanketta : Pohjanmaahanke (VSHP), Lapin hanke (Rovaniemen kaupunki) sekä Sateenvarjo-projekti (Vantaan kaupunki), taustalla tarve mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteiseen kehittämiseen laajaalaisissa hankekokonaisuuksissa. Tieto-ohjaus 2000-luvun alkupuoliskolla Valtakunnalliset ohjelmat (ei mainintoja mielenterveys- ja päihdetyön yhteisestä kehittämisestä) Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma Sosiaalialan kehittämishanke Terveydenhuollon kehittämishanke Laatusuositukset Käypä hoito Mielenterveyspalvelujen laatusuositus 2001 Päihdepalvelujen laatusuositus 2002 Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kehittämissuositus 2007

8 Valmistelu Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman valmistelu STM:n työryhmä , mukana myös em. kärkihankkeet Työryhmän aikainen vaikuttaminen Aluekuulemiset (5) Järjestökuuleminen (1) ja useita järjestötapaamisia Seminaari eduskunnassa verkkokeskustelu Alustavista ehdotuksista avoin kuuleminen 11/2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Ei mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen nimettyä painopistettä tai toimenpidettä käynnistettiin / jatkettiin mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeita kaikilla Kaste-alueilla ( osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen )

9 MIELI suunnitelman ehdotukset

10 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma STM julkaisi mielenterveys- ja päihdesuunnitelman yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 EHDOTUKSET Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertaisuus E2: Yhden oven periaate E3: Vertaistoimijuus, kokemusasiantuntijuus E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturvan parantaminen Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen E6: Alkoholiverotus - Hyvinvointia tukevat yhteisöt - Ylisukupolvisuus E7: Strategiatyö, alueelliset koordinaattorit Palvelujärjestelmä E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalvelujen kehittäminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli E12: Työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveysja päihdetyö Ohjauskeinot E14: Opetus E15: Suositukset E16: Valtakunnallinen koordinaatio E17: Resurssit E18: Lainsäädäntö 10

11 MIELI-suunnitelman ehdotukset 1. Asiakkaan asemaa vahvistetaan Ehdotukset Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuus hoitoon pääsyssä 2. Matala kynnys yhden oven periaatteella 3. Kokemusasiantuntijat mukaan 4. Pakon käyttöä koskevat säädökset yhteen lakiin, ulkopuolisen asiantuntijan arvio (second opinion) ja pakon vähentämisohjelma 5. Toimeentuloturva hoitoon motivoivaksi ja työhön paluuta helpottavaksi 2. Panostetaan ehkäisyyn Ehdotukset Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi keskitytään kolmeen osa-alueeseen: Alkoholiverotusta korotetaan merkittävästi vuoden 2009 tasosta. Vahvistetaan hyvinvointia tukevia yhteisöjä ja lisätään kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin. Tunnistetaan ja ehkäistään mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien. 7.Mielenterveys- ja päihdetyön strategian osaksi kuntastrategiaa. Ehkäisevän ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyön asemaa vahvistetaan alueellisilla koordinaattoreilla. Ehdotukset Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena 8. Julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. 9. Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja lisäämällä mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja, jolloin laitospaikkojen tarve vähitellen vähenee. Erikoistason mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoito yhdistetään. Psykiatrinen sairaalahoito siirretään yleissairaaloiden yhteyteen. 10. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan erikoispalvelujen tuella ensisijaisesti lapsen omassa arkisessa elinympäristössä kodissa, päivähoidossa tai koulussa. 11. Työikäisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisyä ja varhaista puuttumista edistetään 12. Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työttömien työkykyongelmiin puututaan ajoissa, kuntoutujien työllistymisedellytyksiä parannetaan. 13. Ikääntyvien mielenterveyshäiriöihin ja päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään ikääntyneille sopivia hoitomuotoja. 4. Ohjauskeinoja vahvistetaan Ehdotukset Mielenterveystyön opetuksen minimisisällöt määritellään ja sisällytetään päihdetyön opetuksen minimisisältöjen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon peruskoulutuksen opetusohjelmiin. 15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa mielenterveys- ja päihdetyön suositukset yhteen tietokantaan, huolehtii keskeisimpien suositusten päivittämisestä ja toteutumisen seurannasta. THL tukee mielenterveys- ja päihdetyön suositusten ja hyvien käytäntöjen toimeenpanoa. 16. Kaikki hallinnonalat ottavat huomioon toimintansa ja päätöstensä vaikutuksen kansalaisten mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelun ja kehittämisen valtakunnallista koordinaatiota yhdistetään. 17. Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon valtion-osuuksien määrää sekä kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaan suunnattuja valtionavustuksia perustason mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämiseksi. Lisäksi tehostetaan muiden palvelujärjestelmän kehittämistyöhön käytettävien rahoitusmahdollisuuksien käyttöä. 18. Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain sekä selvittää mahdollisuuden yhdistää mielenterveys- ja päihdehuoltolait

12 Ehdotus 1: Yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy Leimautumisen ja syrjinnän vähentäminen - Kaikkien ammattiryhmien koulutus. Yhdenvertainen pääsy sosiaali- ja terveyspalveluihin esim. somaattiset sairaudet Hoito- ja palvelutakuun kehittäminen Hoitotakuu: kehittäminen ja valvonta Palvelutakuu: lastensuojelulaki, toimeentulotukilaki Psykoterapiakoulutus: resurssit ja saatavuus Kiireellisen ja kiireettömän hoidon kriteereiden tarkentaminen Asiakasmaksujen yhdenmukaistaminen (sos. ja terv.) Kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen

13 Ehdotus 2: Yhden oven periaate Perustason M&P-palveluihin tulee päästä joustavasti Matalan kynnyksen lähipalvelut - terveyskeskus - työterveyshuolto - koulu- ja opiskelijaterv.huolto Matalan kynnyksen vastaanotto - tilanteen arvio - psykiatrinen hoitaja - päihdehoitaja - sosiaalityöntekijä - lääkäri vastaa Suurin osa ongelmista tulee pystyä hoitamaan perusterveydenhuollossa!

14 Ehdotus 3: Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat Vertaistoimija: henkilö, joka omaan kokemuksen nojaten ja vapaaehtoisuuteen perustuen toimii osana hoitoa ja kuntoutusta. AA-toiminta Klubitalojen toiminta Kokemusasiantuntija: henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta m&p-ongelmista (potilas, toipunut, omainen, läheinen). Mukaan kunnan m&pstrategiatyöhön, palveluiden arviointiin ja kuntoutustyöryhmiin. - Imatra, Kokkola

15 Ehdotus 4: Pakon käytön vähentäminen Taustaa: Suomessa pakkotoimien käytön taso on kansainvälisesti suuri. (Suomessa psykiatrien määrä asukasta kohti Suomessa on lähes korkein verrattuna muihin EU maihin. Psykiatristen sairaanhoitajien määrä asukasta kohti on Suomessa korkein verrattuna muihin EU maihin) Suomessa vahva laitoshoidon ja professionaalisen vallan perinne. Pakkotoimien käytössä suuria alueellisia eroja sairaaloiden erilaiset hoitokäytännöt ja kulttuurit, henkilöstöresurssit, idässä sairastetaan vakavammin psyykkisesti kuin lännessä. Toimenpide: Valtakunnallinen pakon käyttöä vähentävä ohjelma.

16 Ehdotus 5: Toimeentuloturva Itsenäisen asumisen edellytysten parantaminen. Työelämään palaamisen edellytysten parantaminen ja kannusteiden lisääminen. Perustoimeentulo ei saa vaarantua. Eläkkeen lepäämään jättäminen: laajentaminen koskemaan kaikkia eläkkeitä. Osatyökykyisten työllistymisen tukeminen. Kuntien sosiaalitoimen tukien joustavampi käyttö Kuntoutuminen, työllistyminen (E9): Kunta velvollinen osoittamaan asunnon pitkittyneen laitoshoidon jälkeen.

17 Ehdotus 6: Ehkäisevän M&P-työn painopisteet Kolme osa-aluetta: Alkoholiverotus Hyvinvointia ja osallisuutta tukeva yhteiskuntapolitiikka Yli sukupolvien siirtyvien m&p-ongelmien tunnistaminen ja ehkäiseminen. Edistävän ja ehkäisevän työn strategian tulee sisältyä kuntastrategiaan/hyvinvointistrategiaan ja toteutua laaja-alaisesti palvelujärjestelmässä.

18 M&P-ongelmien siirtyminen yli sukupolvien Aikuisten M&P-ongelmissa tulee aina arvioida lasten tuen tarve. Riskiryhmissä olevien lasten ja nuorten tukeminen Tunnistaminen Kriittiset siirtymävaiheet: päiväkoti - koulu, peruskoulun ala-aste yläaste, jatkoopiskeluun siirtyminen, työelämään siirtyminen. Perheväkivallan ehkäisy Itsemurhien ehkäisy Syrjäytymisen ehkäisy Työmenetelmiä: Lapset puheeksi keskustelu Beardsleen perheinterventio Lapsiperheneuvonpito Vertaisryhmät Jokaisen mielenterveystyötä ja päihdetyötä tekevän yksikön käyttöön! LAPSET AINA PUHEEKSI PALVELUISSA!

19 Ehdotus 7: M&P-työn strategia Kuntastrategia/ hyvinvointistrategia/hyvinvointikertomus* Mielenterveys- ja päihdetyön strategia. Mielenterveys- ja päihdetyön strategian tulee kattaa mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä ja mielenterveysongelmia ja päihdehaittoja ehkäisevä työ sekä hoitoa koskevat linjaukset. Koskee kaikkia kunnan hallintokuntia, yhteistyökumppaneita ja kolmannen sektorin toimijoita. Arvioidaan vuosittain ja päivitetään joka neljäs vuosi. Ehkäisevän m&p-työn rakenne ja johtamisvastuu. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Jokaisella laajan väestöpohjan alueella Perinteisesti mielenterveystyön ja päihdetyön strategiat ovat olleet erillisiä yhdistettävä. Ohjeet: Mielenterveyspalveluiden laatusuositus, STM 2001 Päihdetyön laatusuositukset, STM Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa. Aineistoa suunnittelun tueksi, THL Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa, THL Mielenterveystyön kehittäminen laatusuositusten avulla, Stakes 6/ * Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Terveydenhuoltolaki /1326)

20 Ehdotus 8: Palvelukokonaisuuden koordinointi Kunnan tulee koordinoida julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Lasten tuen tarpeen arviointi oltava aina mukana. Monipuolisuus. Joustava ja tarvetta vastaavan palveluvalikon käytön mahdollisuus. Tuottajia voi olla useita. Avohoito Kuntoutus Laitoshoito Yksi potilas yksi hoito Yhteistyökumppanit Päihdehuolto Ostopalvelut

21 Ehdotus 9: Perus- ja avopalveluiden tehostaminen Perusterveydenhuolto terveyskeskukset, kouluterveydenhuolto ja työterveyshuolto. Monipuolisuus päivystykselliset palv. liikkuvat palvelut konsultaatiopalvelut Yhden oven periaate Joustava pääsy. Erikoissairaanhoito Kunta, kuntayhtymä, ym. Yhdistynyt mielenterveys- ja päihdehoidon yksikkö. Psykiatriset sairaalat yleissairaaloiden yhteyteen

22 Yhden oven periaate Mielenterveys- ja/tai päihdeongelma Puhelin & internet Päivystys - Matalan kynnyksen vo. - Depressiohoitaja - Päihdehoitaja ym - Tk-lääkärin vo Huumeiden Käyttäjien terv.neuvonta Päihdekatkaisu/ Selviämisasema Yhdistetty mielenterveys- ja päihde- Hoidon yksikkö

23 Perus- ja avopalveluiden tehostaminen Yleisimmät m&p-ongelmat tulee kyetä tunnistamaan ja hoitamaan peruspalveluissa kuten muutkin kansanterveysongelmat. Erityispalveluiden (mielenterveys- ja päihdehuolto) tulee tarjota peruspalveluille joustavat konsultaatiomahdollisuudet, työnohjaus ja koulutustuki (terveydenhoitolaki). Depressiohoitaja ja päihdehoitaja jokaisessa tk:ssa. Sosiaalityön lisääminen peruspalveluissa. Kotiin vietyjen palveluiden ja ryhmämuotoisten palveluiden lisääminen.

24 Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottaminen! Mm: Alkoholin suurkulutus ja mini-interventio: Mini-intervention avulla 1/10 siirtyy kohtuukäyttöön tai lopettaa Neuvonnan vaikutus kestää ainakin 1 2 vuotta Yksinkertainen ja lyhyt Terveysneuvontaa Voidaan toteuttaa muun hoidon lomassa Indikaatio riskikulutus ja haitallinen käyttö Alkoholiriippuvaisille hoitoon motivointiin

25 Avohoitoa tukevat palvelut Monipuolisuus ja riittävä resursointi: m&p Kolmannen sektorin palvelut Päivätoimintakeskukset, klubitalot ym Tk:n vuodeosastot: päihdekatkaisu Psykiatriset vuodeosastot siirrettävä asteittain yleissairaaloiden yhteyteen. Sairaalahoito ei saa johtua asumispalveluiden puutteesta Kunnan velvollisuus järjestää avohoito ja palveluasuminen, kun laitoshoito yli 6kk ja laitoshoidon tarvetta. Sairaalahoidon tarpeen väheneminen.

26 Sairaalahoidon tarpeen vähentäminen Avohoidon kehittäminen Oikea resursointi Monipuolisuus Yhteistyö perusterveydenhoidossa. Yhteistyö avohoidon ja sairaalan välillä. Hoitomuotojen kehittäminen. Sairaalahoidon tarve vähenee

27 Asumispalvelut Kunnat suunnittelevat mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen osana mielenterveys- ja päihdetyön strategista suunnittelua. Asumisen ja sitä tukevien palvelujen lähtökohtana on, että kuntoutuja asuu ensisijaisesti tavallisessa asunnossa ja hänellä on valittavinaan elämänhallintaa, toimintakykyä ja osallisuutta lisääviä tarvelähtöisiä ja vaikuttavia tukitoimia. Nämä perustuvat asiakkaan, läheisten ja palvelun tuottajan laatimaan, määräajoin arvioitavaan palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muuhun vastaavaan sosiaalihuollon suunnitelmaan,joka sovitetaan yhteen terveys- ja hoitosuunnitelman kanssa.

28 Ehdotus 10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö Toteutetaan ensisijaisesti lasten ja nuorten normaaleissa elinympäristöissä: koti, päivähoito, koulut. Palveluiden oltava jakamaton kokonaisuus. Huomioitava muun perheen tarvitsema apu. Erityispalveluita kehitetään tukemaan monimuotoisesti peruspalveluita. Yhteistyö lastensuojelun kanssa. Vanhemmat mukaan lasten psykiatriseen sairaalahoitoon.

29 Ehdotus 11: Työterveyshuollon rooli mielenterveys- ja päihdeongelmissa Tuki sair. aikana Osaamisen kehittäminen Varhainen hoito Työhön palaaminen Parannettava osaamista tunnistaa m&p-ongelmat. Varhainen hoito ja työhön palaaminen. Työntekijän tukeminen ja aktivointi myös sairauspoissaolojen aikana. Toimintamallit: sairauspoissaolojen seuranta, varhainen tuki, työhön paluu

30 Ehdotus 12: M&P-ongelmista kärsivien työllistymisedellytykset Kuntouttavan työtoiminnankehittäminen. Työttömien terveystarkastukset. Kuntoutustuella olevien työelämään palaamisen tukeminen. Työkokeilujen kehittäminen koulutuksen mahdollisuuk-sien hyödyntäminen. Siirtymätyöpaikat. Sosiaaliset yritykset

31 Ehdotus 13: Ikääntyvän väestön m&p-palvelut Depression ja päihdeongelmien tunnistaminen ja hoito

32 Ehdotus 14: M&P-työn opetuksen kehittäminen Eri ammattiryhmien peruskoulutus ei vastaa ongelmien merkitystä, eikä työelämän tarpeita. Peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen uudistaminen. M&P-palveluiden yhteensovittaminen. Päihdetyön ammattitutkinto --> M&P-työn ammattitutkinto. (sisältö?) (Psykiatria: koulutus sairaaloissa, potilaat avohoidossa.)

33 Ehdotus 15: M&P-työn suositukset Suositukset kootaan yhteen tietokantaan. Suositukset päivitetään. Suositusten toteutumista seurataan. Hyvien käytäntöjen toimeenpanoa tukeva ohjelma. Sosiaalialan hyvät käytännöt -ohjelma jatkuu. Innokylän palvelut kehittämistyön ja käytäntöjen toimeenpanon ja leviämisen tukena >

34 Ehdotus 16: M&P-työn koordinointi M&P-vaikutukset tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. Päihde- ja raittiusasioiden nevottelukunta --> mielenterveys- ja päihdeasioiden neuvottelukunta Ehkäisevän päihdetyön foorumi --> ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön foorumi IVA: Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

35 Ehdotus 17: M&P-työn resurssien vahvistaminen Valtionosuuksien lisääminen m&p-työn vahvistamiseksi. Kehittämistoimintaan tarkoitettuja valtionavustuksia kohdennetaan m&p-työn kehittämiseen. Eri rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen: tieto mahdollisuuksista, hakuprosesseista ja jakoperusteista kootaan yhteen.

36 Ehdotus 18: Mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain päivittäminen.

37 THL:n TOIMEENPANOSUUNNITELMA 1. Asiakkaan asemaa vahvistetaan 2. Panostetaan ehkäisyyn Ehdotukset 1-5 Ehdotukset Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena Ehdotukset Ohjauskeinoja vahvistetaan Ehdotukset THL:n toiminnot ja hankkeet AVAINTEEMAT Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelutuotannon keskeisenä toimijana Syrjäytymistä ja M&Pongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät, sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevat ohjelmat Perus- ja erityistason avomielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen elämäkaaren kattavaksi toimivaksi kokonaisuudeksi M&P-työn kehittämistä tukevien ohjauskeinojen vahvistaminen Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen Valtakunnallinen pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa vähentävä ohjelma M&P strategiat osaksi kuntien hyvinvointisuunnitelmia KÄRKIHANKKEET M&P-ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien kehittäminen ja juurruttaminen, sekä sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen Kuntalaisen tarpeiden mukaisten M&P-palveluiden saatavuuden ja laadun seuranta Matalakynnyksisten M&Pvastaanottojen kehittäminen peruspalvelujen yhteyteen Verkkoportaalin kehittäminen ja ylläpitäminen Ehkäisevän M&P-työn kehittämisen kansallisen koordinaation keskittäminen THL:een THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun J. Moring 37

38 THL:n TOIMEENPANOSUUNNITELMA 1. Asiakkaan asemaa vahvistetaan 2. Panostetaan ehkäisyyn Ehdotukset 1-5 Ehdotukset Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena Ehdotukset Ohjauskeinoja vahvistetaan Ehdotukset THL:n toiminnot ja hankkeet AVAINTEEMAT Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelutuotannon keskeisenä toimijana Syrjäytymistä ja M&Pongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät, sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevat ohjelmat Perus- ja erityistason avomielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen elämäkaaren kattavaksi toimivaksi kokonaisuudeksi M&P-työn kehittämistä tukevien ohjauskeinojen vahvistaminen Lasten ja nuorten käytöshäiriöt Vertaistuki ja kokemusasiantuntijat Pakon käytön vähentäminen M&P strategiat KÄRKIHANKKEET M&P-ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen Itsemurhien ehkäisy M&P-palveluiden saatavuus ja laatu Matalakynnyksiset M&P-vastaanotot Rahapelion gelmien hoito Verkkoportaalin kehittäminen ja ylläpitäminen Ehkäisevän M&Ptyön koordinaatio THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun Mtkuntoutujien asuminen J. Moring 38

39 Itsemurhat Itsemurhien määrä on vähentymässä. Vuonna 2011 itsemurhan teki 912 henkilöä. Itsemurhien määrä on ollut tätä pienempi viimeksi 1960-luvulla. Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 1990, jolloin Suomessa tehtiin yhteensä itsemurhaa. Varsinkin työikäisten itsemurhat ovat vähentyneet. Kuitenkin: Suomessa itsemurhakuolleisuus on ollut viime vuosina lähes kaksinkertaista EU:n keskimäärään verrattuna. Itsemurhan tehneistä yli kolme neljästä eli 710 oli miehiä. Miesten itsemurhakuolleisuus on aina ollut paljon suurempaa kuin naisten. Tilastokeskus 2012

40 Depressio ja itsetuhokäyttäytyminen Depressio on keskeisin yksittäinen itsemurhan vaaratekijä. Kaikista itsemurhista noin kahden kolmasosan on todettu liittyvän masennustiloihin. Tämä vastaa noin 800:aa masennustilaan liittyvää itsemurhaa Suomessa vuosittain. Useimmissa masennukseen liittyvissä itsemurhatapauksissa potilas ei ole saanut asianmukaista hoitoa. Itsetuhoajatusten esiintymistä on aina syytä kysyä masennuspotilaalta. Itsemurhan vaara on sitä suurempi, mitä vaikeammasta masennustilasta on kysymys. Riska 2010

41 Depression ohella muita tekijöitä jotka lisäävät merkittävästi itsemurhavaaraa, ovat: aiemmat itsemurhayritykset lähiomaisen itsemurha samanaikainen päihdeongelma persoonallisuushäiriö miessukupuoli naimattomuus avioero leskeksi jääminen matala koulutustaso heikko sosiaalinen asema syvä toivottomuus itsemurhamenetelmän saatavilla olo Riska 2010

42 Ongelmapelaaminen on kansanterveydellinen huolenaihe Suomalaiset pelaavat paljon rahapelejä: noin 1/3 viikottain, noin 2/3 kuukausittain 15-vuotiaista 20 % pelaa viikottain (muu Eurooppa keskim. 7 %) Lotto suosituin, raha-automaatit tuottaa eniten, nettipelien osuus kasvussa Miehet ja vähemmän koulutusta saaneet pelaavat yleisemmin ja tiheämmin. Suomessa tällä hetkellä vähintään noin 3 % aikuisväestöstä ( ihmistä) kärsii rahapelaamisesta aiheutuneista kielteisistä seurauksista, peliriippuvaisia noin ihmistä, vaikea riippuvuus noin Kun otetaan huomioon lähipiirille seuraavat haitat ja stressi, ongelmapelaamisesta kärsivien osuus väestössä kasvaa vähintään kymmeneen prosenttiin. Halme & Murto

43 Ongelmapelaamisen haitat Lainaa pelaamiseen ottaa vähintään joka viides Ongelmaksi tulevat talousvaikeuksien lisäksi psyykkiset, sosiaaliset ja fyysiset ongelmat Läheisten kautta pelaamisesta johtuvat ongelmat koskettavat suurta joukkoa suomalaisia Ongelmien hoitoon tuotoista -08 varattiin 2 milj. Halme & Murto 2010

44 Ongelmapelaamisen tunnistaminen Vaikeaa - ei ulkoisia merkkejä Lyhyt menetelmä, Lie-Bet -kaksi kysymystä: Oletko koskaan käyttänyt pelaamiseen rahaa enemmän kuin olit aikonut? kyllä/ei Oletko koskaan valehdellut läheisillesi kuinka paljon pelaat? kyllä/ei Myöntävä vastaus toiseen tai molempiin kysymyksiin merkitsee, että asiakkaalla saattaa olla peliongelma. Tällöin asiaa on selvitettävä tarkemmin ja arvioitava palvelujen tarve.

45 Hoito Suomessa ei ole peliongelmien hoitoon kehitettyä erillistä hoitojärjestelmää, vaan ongelmapelaamiseen saa tukea ja hoitoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä joissakin ongelmapelaajille suunnatuissa erityispalveluissa. Peliongelmaa hoidetaan Suomessa yleensä sekä päihde- että mielenterveyspalveluissa. Helsingissä kesällä 2010 perustettu Peliklinikka

46 STM:n mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmän tekemä väliarviointi Toimeenpanon eteneminen Mitä edistystä? Väliarvion pohjalta erityisesti tehostettavia toimenpiteitä? J. Moring 46

47 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman puoliväliarviointi - miten on edistytty eri ehdotusten osalta mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä vuoteen 2015? EHDOTUKSET Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertaisuus E2: Yhden oven periaate E3: Vertaistoimijuus, kokemusasiantuntijuus E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturvan parantaminen Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen E6: Alkoholiverotus - Hyvinvointia tukevat yhteisöt - Ylisukupolvisuus E7: Strategiatyö, alueelliset koordinaattorit Palvelujärjestelmä E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalvelujen kehittäminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli E12: Työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveysja päihdetyö Ohjauskeinot E14: Opetus E15: Suositukset E16: Valtakunnallinen koordinaatio E17: Resurssit E18: Lainsäädäntö 47

48 TOIMEENPANO JATKUU STM: lainsäädäntö, Kaste-rahoitus, toimeenpanon ohjausryhmä Kunnat ja kuntainliitot, shp:t, muut toimijat - omat kehittämishankkeet - Kaste II -hankkeet? - muut kehittämisrahoitukset: RAY, ESR yms. THL: kärkihankkeet, yhteistyö- ja omat projektit, materiaalin tuotanto (esitteet, kalvosarjat, verkkosivusto, julkaisut), tilaisuudet, verkostot, neuvonta, ohjaus

49

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos Tausta Kansanedustajien (106) toimenpidealoite kansallisen mielenterveysohjelman laatimiseksi

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 ja asiakkaan aseman vahvistaminen osallisuutta tukemalla

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 ja asiakkaan aseman vahvistaminen osallisuutta tukemalla Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 ja asiakkaan aseman vahvistaminen osallisuutta tukemalla VAASA 14.12.2009 Maritta Vuorenmaa 1 Näkökulmia: 1. Mielenterveys-

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano ja Kastehankkeiden. muutoksen tekijänä. Helena Vorma 11.10.2011 helena.vorma@stm.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano ja Kastehankkeiden. muutoksen tekijänä. Helena Vorma 11.10.2011 helena.vorma@stm. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano ja Kastehankkeiden merkitys muutoksen tekijänä Helena Vorma 11.10.2011 helena.vorma@stm.fi I Asiakkaan asemaa vahvistetaan 1. Yhdenvertainen kohtelu ja

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Poliittiset päättäjät ja muut päättävässä asemassa

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari Seinäjoki 25.3.2015 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm / terveyspalveluryhmä Väestö

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Miten yhdenvertaisuus toteutuu mielenterveys- ja päihdepalveluissa? Maria Vuorilehto, LT lääkintöneuvos STM

Miten yhdenvertaisuus toteutuu mielenterveys- ja päihdepalveluissa? Maria Vuorilehto, LT lääkintöneuvos STM Miten yhdenvertaisuus toteutuu mielenterveys- ja päihdepalveluissa? Maria Vuorilehto, LT lääkintöneuvos STM Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 (1) Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään

Lisätiedot

Palvelurakenteen kehittäminen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti. 01.02.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1

Palvelurakenteen kehittäminen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti. 01.02.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1 Palvelurakenteen kehittäminen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti 01.02.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1 Päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat kansanterveyshaasteena

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Poliittiset päättäjät ja muut päättävässä asemassa

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Mieli 2009: Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano

Mieli 2009: Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano Mieli 2009: Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano Esa Nordling PsT,kehitt,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.12.2010 Esa Nordling 1 Keskeiset haasteet tällä hetkellä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

UUDEN HALLITUKSEN LINJAUKSET

UUDEN HALLITUKSEN LINJAUKSET UUDEN HALLITUKSEN LINJAUKSET VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät 5.-7.9.2011 Marina Erhola ylijohtaja 13.9.2011 Moring/Erhola 1 HALLITUKSEN PAINOPISTEALUEET

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma kehityksen linjaajana 2009 2015 mikä on muuttumassa?

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma kehityksen linjaajana 2009 2015 mikä on muuttumassa? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma kehityksen linjaajana 2009 2015 mikä on muuttumassa? Kehittämispäällikkö Airi Partanen Terveyttä Lapista 2013 (4.-5.9.2013 Rovaniemi) 1.3.2013 1 Yhteiset linjaukset

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Miten Mieli 2015 toimii

Miten Mieli 2015 toimii Reijo Laitinen 28.1.2010 Miten Mieli 2015 toimii käytännön äihdetyössä? Mielenterveys- ja äihdesuunnitelma Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi 2005 => STM sitoutui kansallisen mielenterveys-

Lisätiedot

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Mielenterveystyön tulevaisuus

Mielenterveystyön tulevaisuus Mielenterveystyön tulevaisuus Hankejohtaja Juha Ahonen Välittäjä 2013 hanke XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-talo, Tampere Puheenvuoron sisällön tarkennus Katsaus

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja sen uudistukset

Lainsäädäntö ja sen uudistukset Lainsäädäntö ja sen uudistukset Konsensuskokous 1-2.2.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Sosiaali- ja terveysministeriö Kiitokset: Jukka Mattila, Maria Vuorilehto ja Taina Mäntyranta (stm) Airi Partanen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. 11.11.2009 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. 11.11.2009 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 11.11.2009 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mistä tulemme mielenterveys- ja päihdepalveluissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 8.3.2012

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 8.3.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 8.3.2012 Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa 1 (2) Ohjelma perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009 Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 1

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS 23.4.2009 Airi Partanen ja Tuomas Tenkanen 1 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus merkitsee muutoksia myös päihdetyössä www.kunnat.net/paras

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa Kehittämispäällikkö saini.mustalampi@thl.fi 6.3.2009 Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa/ Saini Mustalampi 1 THL on tutkimus- ja kehittämislaitos,

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Yhteistyössä tasapainoon

Yhteistyössä tasapainoon Yhteistyössä tasapainoon Järvenpään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014-2016 08.05.2014 Sisältö mittarit, s.3 yhteistyössä tasapainoon, s.4 tavoitteet ja arvot prosessit laatu- ja kustannustehokkuus

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? - Ovatko eri viitekehysten kohtaamiset haasteita vai mahdollisuuksia? Ei kohdata ihmistä kokonaisuutena! Palvelujärjestelmä on sektoroitunut Tukevatko meneillä oleva

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Päihdetyö palvelurakenteen muutoksessa

Päihdetyö palvelurakenteen muutoksessa Päihdetyö palvelurakenteen muutoksessa Kehittämispäällikkö Airi Partanen Mielenterveyskuntoutujat asumispalveluissa 18.9.2013 Helsinki 1.3.2013 1 Mielenterveys- ja päihdetyön historiaa Mielenterveys- ja

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke

Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke Pohjanmaa-hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005-2014 Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke Haasteet hankkeelle mielenterveyden

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Asumispalveluiden kuntouttavuudesta valtakunnan tasolla. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Asumispalveluiden kuntouttavuudesta valtakunnan tasolla. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asumispalveluiden kuntouttavuudesta valtakunnan tasolla Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 25.3.2014 1 Asumispalveluiden ja mielenterveyskuntoutuksen yhteyksistä Ennen

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

TERVETULOA MÄKIMONTTUUN Missä me ollaan ja oonks mäkin siellä? (M.Nykänen)

TERVETULOA MÄKIMONTTUUN Missä me ollaan ja oonks mäkin siellä? (M.Nykänen) TERVETULOA MÄKIMONTTUUN Missä me ollaan ja oonks mäkin siellä? (M.Nykänen) SOSIAALIPOLITIIKKA Ovatko strategiat tragediaa vai komediaa? Onko, tehdäänkö ja johdetaanko sosiaalipolitiikkaa? Osaamiskeskukset

Lisätiedot