MiePäOsaa -kokous. Miepä osaan verrkosto kokous

Transkriptio

1 MiePäOsaa -kokous Aika ja paikka: klo MTKL:n keskustoimisto, Malmin kauppatie 26, 4 krs Helsinki. Tanja Hirschovits-Gerz tanja.hirschovits-gerz@thl.fi Miepä osaan verrkosto kokous

2 Agenda Vedämme yhteen ja päivitämme missä mennään MiePäOsaa-verkoston kanssa sekä suunnittelemme MTKL:n Mielenterveysmessujen mielenterveys- ja päihdeopetuksen kehittämisen foorumitapaamista "Opetus asiakkaan kohtaamiseksi ks. Muistio ehdotus nimestä ja sisällöstä Miepä osaan verrkosto kokous

3 Mielenterveystyön koulutuksen minimisuositukset valmisteilla? mikä on Päihdetyön koulutuksen minimisuositusten (2007) nykytila? II. Mielenterveystyön ammattitutkinnon tarvitaanko sellaista? MTTAT suhde psykiatrisen hoitotyön erikoisammattitutkintoon? III. Kokemusasiantuntijakoulutusten suhde muihin koulutuksiin ja tutkintoihin. Uusi professio? IV. Työelämä ja kokemusasiantuntijuus - mihin kokemustoimijat sijoittuvat? Puuttuvatko työelämään kiinnittymistä tukevat rakenteet? miten niitä voisi kehittää? V. Keskustelu kokemusxx -käsitteistä - kuka määrittää ja millä perusteella? VI. Mielenterveystyön koulutuksen ja opetuksen verkosto onko sellainen? Lähtökohdat 10/ Miepä osaan verrkosto kokous

4 Raportit ja jatkot Mieliohjelma päättyi 21/2016 työryhmä jatkaa THL:n raportti STM:n raportti 2016/3 MAAKUNTALAKILUONNOS.. Hallituksen kärkihanke ja maakuntanäkökulma.. Miepä osaan verrkosto kokous

5 Raportteja Lisäksi tapaamisen sisältöihin liittyvää päivitettyä materiaalia löytyy mm. Julkaisut: Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma : Suunnitelman loppuarviointi ja ohjausryhmän ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportti 2016:3. (mm. Ehdotus 14. Mielenterveys - ja päihdetyön opetuksen kehittäminen sivu 20). Mieli-ohjelman loppuraportti: Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Miten tästä eteenpäin? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 20/2015. (mm. Mielenterveys- ja päihdetyön ammatillisen opetuksen kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla ). Miepä osaan verrkosto kokous

6 THL, Mieli-ohjelman loppuraportti 2015 s Mielenterveys- ja päihdetyön ammatillisen opetuksen kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Airi Partanen, Marjo Kurki Ehdotukset: Ehdotus 1: Mielenterveystyön osaamisen minimisuositusten valmistelu päihdetyön osaamisen minimisuositusten rinnalle. Ehdotus 2: Mielenterveys- ja päihdetyön opettajien kouluttautumisen tukeminen Ehdotus 3: Mielenterveys- ja päihdetyön osaamistarpeiden ennakointi VOSE-prosessilla Ehdotus 4: Sote-integraatiota tukeva koulutus Ehdotus 5: Kokemusasiantuntijuus ja kokemusasiantuntijakoulutus tutkintorakenteeseen Ohjausryhmässä ehdotettiin yhteistoiminnallisen osaamisen koulutusmallin kokoamista ja kehittämistä hyödyntäen muun muassa MiePäOsaa-verkostossa koottua asiantuntijaosaamista. Mallintamistyön resursoimiseksi arvioitiin kuitenkin tarvittavan kehittämisrahoitusta Ehdotus 6: Päihdetyön ammattitutkinnon sekä psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon muuttaminen Ehdotus 7: Päihdeohjelmat päihde- ja mielenterveysongelmien puheeksiottoa edistämään Miepä osaan verrkosto kokous

7 THL Mieliohjelman loppuarvio 2015, Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmässä käsiteltyjä ehdotuksia on esitelty vuoden aikana useissa eri yhteyksissä ja niistä on keskusteltu myös Opetushallituksen koulutustoimikunnissa olevien asiantuntijoiden kanssa. Ehdotusten mukainen mielenterveys- ja päihdetyön opetuksen kehittäminen on sinänsä saanut kannatusta monilta eri tahoilta, mutta kehittämistyö etenee hajanaisesti. Konkreettisimmin asia on edennyt Opetushallituksen uudistaessa psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoa, jossa sen sisältöä täydennetään päihdetyön osalta ja tutkinnon nimeä ollaan esittämässä muutettavaksi mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinnoksi. Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen valtakunnallisesta kehittämisestä, ovat olleet joidenkin sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten edustajat, MiePäOsaa -asiantuntijaverkosto, jonka toiminta jatkuu vielä vuoden 2016 ajan, sekä Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma, jonka yhtenä painopistealueena on ammattilaisten osaamisen vahvistaminen erityisesti ehkäisevän päihdetyön osalta. Myönteistä suhtautumista mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen kehittämiseksi on, mutta kehittämistä olisi tärkeä vauhdittaa erillisellä kehittämishankkeella. Se vaatisi kuitenkin oman rahoituksensa ja tekijänsä. Kehittämishankkeen hallinnoijana voisi olla esimerkiksi jo hyvin verkostoituneen MiePäOsaa -asiantuntijaverkoston joku taustaorganisaatiotaho, mutta hanke tulisi tehdä laajassa yhteistyössä sosiaalialan oppilaitosten, järjestöjen sekä opetuksesta vastaavien viranomaistahojen kanssa. Myös hallitusohjelmassa yhtenä toimenpiteenä oleva asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen ja kokemusasiantuntijuuden edistäminen voivat luoda mahdollisuuksia mielenterveysja päihdetyön osaamisen vahvistamiseen kokemusasiantuntijatoimintaa hyödyntäen. Miepä osaan verrkosto kokous

8 STM ENNEN Toimenpide-ehdotuksia: STM:n ja Opetusministeriön yhteinen työryhmä määrittelee mielenterveystyön opetuksen minimisisällöt. Ne sisällytetään päihdetyön opetuksen minimisisältöjen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusaloilla peruskoulutuksen opetusohjelmiin. Lähde: Stm julkaisuja 2012/24. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Miepä osaan verrkosto kokous

9 STM NYT: Ehdotus 14. Mielenterveys- ja päihdetyön opetuksen kehittäminen Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön yhteinen työryhmä määrittelee mielenterveystyön opetuksen minimisisällöt. Ne sisällytetään päihdetyön opetuksen minimisisältöjen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusaloilla peruskoulutuksen opetusohjelmiin. Mielenterveystyön osaamissuosituksia ei ole määritelty eikä päihdetyön osaamissuosituksia ole päivitetty. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveydenhuollon alojen koulutusten sisällöissä on vaihtelua. Ammatillisten perustutkintojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksen koulutussisältöjä on tarkistettu. Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen kannalta työpaikan täydennyskoulutuksen merkitys on suuri. Mieliohjelman STM RAPORTTI (2016, 20) JA_P_IHDESUUNNI pdf?sequence=1 Miepä osaan verrkosto kokous

10 Ehdotus 15. Mielenterveys- ja päihdetyön suositukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kokoaa mielenterveys- ja päihdetyön suositukset yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon tietokantaan ja huolehtii keskeisimpien suositusten päivittämisestä ja toteutumisen seurannasta. Toteutetaan hyvien käytäntöjen toimeenpanoa tukeva ohjelma. Käypä hoito -suositukset kattavat kohtuullisen hyvin keskeiset päihdeja mielenterveyden häiriöt. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen laatusuosituksia ei ole päivitetty. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ylläpitänyt mielenterveys- ja päihdesuunnitelman verkkoportaalia ja on kehittänyt Innokylä-palvelua. Mielenterveystalossa on kehitetty ammattilaisille tarkoitettua palvelua heidän osaamisensa vahvistamiseksi. On epäselvää, miten hyvin suosituksia käytännössä noudatetaan ja miten ne ohjaavat toimintaa. Todellisesta vaikuttavuudesta on vähän tietoa. Ehdotus 16. Mielenterveys- ja päihdetyön koordinointi Kaikkien hallinnon alojen kuntatasolta valtakunnan tasolle saakka on otettava huomioon toimintansa ja päätöstensä vaikutus kansalaisten mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Valtakunnallisella tasolla päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunta laajennetaan mielenterveys- ja päihdeasiain neuvottelukunnaksi. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen kansallinen koordinaatio keskitetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen. Terveyden edistä- misen keskuksen ylläpitämä ehkäisevän päihdetyön foorumi laajennetaan ehkäisevän päihdeja mielenterveystyön foorumiksi. 21 Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen valtavirtaistumista kuvaa erityisesti se, että mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tavoitteista lähes kaikki oli kirjattuna hallitusohjelmaan hallituskaudella Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma on sisältynyt valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon Kaste-ohjelmaan. Ehdotuksia on hyödynnetty kunnissa ja valtakunnallisella tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelussa, mutta myös muilla hallinnonaloilla, kuten asumis- ja työelä- män kysymyksissä. Muilla hallinnonaloilla edistyminen on kuitenkin heikompaa kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ehdotus 17. Mielenterveys- ja päihdetyön resurssien vahvistaminen Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien määrää perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseksi. Tämän lisäksi kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaan suunnattuja valtionavustuksia mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän kehittämiseen. Tehostetaan muiden palvelujärjestelmän kehittämistyöhön käytettävien rahoitusmahdollisuuksien käyttöä kokoamalla niitä koskevat tiedot keskitetysti. Alkuperäisiä ehdotuksia ei ollut mahdollista viedä valtionhallinnossa ehdotetussa muodossa eteenpäin, minkä vuoksi liikennevalomuodossa olevaa arviointia ei esitetä. Sen sijaan alla arvioidaan yleisesti mielenterveys- ja päihdetyön resurssikehitystä. Mielenterveys- ja päihdetyötä kehitettiin kaikilla Kaste-alueilla toteutetuissa laajoissa kehittämishankkeissa. Tutkimuksen ja kehittämistyön mahdollisuudet ovat vähentyneet mielenterveys- ja päihdesuunnitelman kauden edetessä. Lasten ja nuorten palvelujen osalta neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resursseja on vahvistettu. Uusia, teknologiaa hyödyntäviä palvelumuotoja on otettu käyttöön, esimerkkinä Mielenterveystalo ja muut internetissä tarjolla olevat itsehoitoa painottavat tai oman tilanteen tunnistamista helpottavat palvelut. Resurssilisäystä on merkinnyt myös kuntoutuspsykoterapian asetusmuutos, joka parantaa edelleen viime vuosina noin 10 prosentin vuosivauhtia kasvaneen etuuden käyttöä. Psykoterapian saatavuutta tulisi kuitenkin edelleen parantaa sisällyttämällä se kiireettömän hoidon luokitukseen sen kriteereitä uusittaessa. Psykiatristen palvelujen osuus terveydenhuollon kokonaisresursseista on kuitenkin edelleen alimitoitettu: arviolta vain puolet mielenterveysongelmista kärsivistä ja hoitoa tarvitsevista on hoidon piirissä. Resurssit suuntautuvat myös väärin: mielenterveyssyyt ovat merkittävin työ- kyvyttömyyseläkkeiden syy, mutta psykiatriseen hoitoon ei suunnata mielenterveysongelmien hoidon edellyttämää osuutta resursseista. Päihdeongelmien laajuuteen nähden palvelujen tarjonta on riittämätöntä. Arviolta noin kolmannes hoitoa tarvitsevista päihdeongelmaisista on hoidon piirissä. Päihteet ovat kuitenkin työikäisten merkittävin kuolinsyy. Tulevaisuuden haasteena on siirtyminen nykyisestä sektorikohtaisesta palvelujen käytön tilastoinnista sisällöllisesti merkityksellisempään ja kokonaisvaltaisempaan tilastointiin. Tietoa pitäisi saada esimerkiksi vakavista psykiatrisista sairauksista kärsivien hoidon kattavuudesta. Päihdehoidon tilastointi on edelleen kehittymätöntä. Miepä osaan verrkosto kokous

11 Maakuntalakiluonnos, jossa maakuntien tehtäviin kuuluu myös soteen liittyvä koulutustarvearviointi & -yhteistyö maakunnassa olevien oppilaitosten ja yliopistojen kanssa 36 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta maakunnassa Maakunta vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Lisäksi maakunta koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa, integroitua kehittämistyötä sekä tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Maakunta osallistuu kansalliseen sosiaalija terveydenhuollon kehittämiseen sekä toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa. Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien on kehittämistehtäväänsä liittyen sovittava muiden samaan yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan yhteistyöstä. Lisäksi mainittujen maakuntien on tehtävä yhteistyötä uusien menetelmien, tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä yliopistojen, korkeakoulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon osaamistarpeen arviointia ja ammatillisen osaamisen kehittämistä on tehtävä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Kaikkien maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja tuottavien yhtiöiden ja yhteisöjen on osallistuttava palvelujen kehittämiseen maakunnan määrittelemällä tavalla. Lapin maakunnan tehtävänä on lisäksi tukea saamenkielisten palvelujen kehittämistä. Uudenmaan maakunnan kehittämistoiminnan tehtävänä on tukea ruotsinkielisten palvelujen kehittämistä koko maassa. Miepä osaan verrkosto kokous

12 Innokylä /tyoskentely Miepä osaan verrkosto kokous