Palvelurakenteen kehittäminen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1

Transkriptio

1 Palvelurakenteen kehittäminen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1

2 Päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat kansanterveyshaasteena

3 Alkoholin käyttötilanteiden muuttuminen Viidennes kuluttaa puolet käytetystä alkoholista Alkoholin kulutus lähes kolminkertaistunut 40 vuodessa Naisten juominen lähes kuusinkertaistunut 40 vuoden aikana ja humalajuominen yleistynyt Käyttökerrat lisääntyneet vanhemmissa ikäryhmissä (50-69-v) märkä ikäpolvi ikääntymässä & yli 50- vuotiaat lisänneet kulutustaan Nuorten alkoholinkäyttö polarisoitunut: raittius yleisempää, humalakerrat lisääntyneet Alkoholin käyttö yleistynyt arkipäivinä ja kotiympäristössä THL/Airi Partanen 3

4 Alkoholin ja huumeiden kulutus ja kuolleisuus Alkoholinkulutus 100%:na alkoholina Alkoholi- ja huumekuolleisuus Tilastoimaton kulutus Tilastoitu vähittäismyynti Tilastoitu anniskelumyynti Huumeiden kokeilukäyttö joskus kannabis (%) Alkoholikuolleisuus vuotiailla / vastaavanikäistä Alkoholi- ja huumekuolleisuus vuotiailla / vastaavanikäistä Esityksen nimi / Tekijä 4

5 Päihde-ehtoiset kuolemat (Tilastokeskus, SVT. Kuolemansyyt) Alkoholin käytön seurauksena kuolleet yht. * Alkoholisairaus tai myrkytys, josta alkoholimyrkytykset maksasairaudet * Päihtyneenä tapaturmaan ja väkivaltaan kuolleet * Muut päihtyneen uhrina väkivaltaisesti kuolleet Huumausainekuolemat ruumiinavauksissa tehtyjen löytöjen perusteella

6 Huumeiden kokeilu ja käyttö 1/2 Kokeillut tai käyttänyt kannabista v vuotiaat: 13 % kokeillut tai käyttäneensä joskus (12% v. 2002, 5% v.1992) 3% käyttänyt vuoden sisällä (3% v. 2002) vuotiaat: 21 % kokeillut tai käyttänyt joskus (25% v. 2002) 10% käyttänyt vuoden sisällä (11% v.2002) Uusi väestökysely julkaistaan 2011 Lähde: THL Huumetilanne Suomessa 2010; THL juomatapatutkimuksen käyntihaastattelu

7 %-osuus Huumeiden kokeilu ja käyttö 1/2 Kokeillut ainakin kerran laittomia huumeita, % lukion luokka / pojat lukion luokka / tytöt /1 2002/3 2004/5 2006/7 2008/9 peruskoulun luokka / pojat peruskoulun luokka / tytöt Lähde: THL Huumetilanne Suomessa 2010; THL Kouluterveyskysely

8 Ongelmakäyttäjien osuus vuotiaista (%) vuosina ,8 0,7 Kaikki (max) 0,6 Kaikki (min) 0,5 0,4 0,3 0,2 0, Amfetamiinit (max) Amfetamiinit (min) Opiaatit (max) Opiaatit (min)

9 Huumetilanteessa merkkejä heikkenemisestä Suomen huumetilanne saattaa olla heikkenemässä usean vakaan vuoden jälkeen. Huumeisiin liittyviä kuolemia oli 247 v Vuoden 2009 ennakkotietojen perusteella huumeisiin liittyvien kuolemien määrän arvioidaan yhä kasvavan. Tyypillisen huumekuoleman syynä on lääke-opioidien päihdekäyttö yhdessä muiden lääkkeiden, katuhuumeiden ja alkoholin kanssa. Julkisuudessa ovat vuonna 2010 näkyneet uudet huumaavat aineet, kuten MDPV. Muuntohuumeiden kansainväliset markkinat tuottavat jatkuvasti uusia aineita. Aiempien väestötutkimusten mukaan kannabiksen kokeilu on pysynyt melko vakaana tai vähentynyt 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. THL:n Kouluterveyskysely kuitenkin antaa merkkejä siitä, että laittomia huumeita kokeilleiden nuorten osuus ei enää vähene. Lähde: THL Huumetilanne Suomessa

10 Psyykkisessä oireilussa ei muutosta työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä kasvanut % 100 Psyykkinen oireilu vuosina ja Lähde: Aromaa ja Koskinen 2002 GHQ-12- pistemäärä 8 12=paljon oireita 4 7=vähän oireita 0 3=ei oireilua Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneet työkyvyttömyyden pääasiallisen syyn mukaan Lähde: ETK Mielenterveyden häiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet ELÄKETURVAKESKUS THL/Airi Partanen 10

11 Mielenterveyden häiriöt Euroopassa vs. Suomessa Alkoholiriippuvuus 2.4% vs. 4.0% Vakava masennustila 6.9% vs. 5.0% Paniikkihäiriö 1.8% vs. 1.9% Julkisten paikkojen pelko 1.3% vs. 1.3% Sosiaalinen fobia 2.3% vs. 1.0% Yleistynyt ahdistuneisuus 1.7% vs. 1.3% Wittchen & Jacobi 2005, Pirkola & al Jouko Lönnqvist 11

12 Toteutunut hoito ajankohtaisten ja elämänaikaisten ongelmien osalta Ajankohtainen ongelma ja hoitoa saaneiden osuus (%): Depressio 33% Ahdistuneisuushäiriö 24% Päihdehäiriö 15% Mikä tahansa mt-häiriö 24% Elämänaikainen ongelma ja hoitoa koskaan saamattomien osuus (%): Depressio 42% Ahdistuneisuushäiriö 38% Päihdehäiriö 54% Mikä tahansa mt-häiriö 50% Esityksen nimi / Tekijä 12

13 Lastensuojelun piirissä olevat vuotiaat (Sotkanet) Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, lkm Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, lkm THL/Airi Partanen 13

14 Päihde- ja mielenterveyspalvelut

15 Päihdetyö ja mielenterveystyö kolme lakia, kaksi erilaista järjestelmää Päihdetyö päihdehuoltolaki (41/1986): päihteiden ongelmakäytön ehkäisy (myös raittiustyölaki 828/1982) ja päihdehuollon palvelut (päihdepalvelut peruspalveluissa & päihdehuollon erityispalvelut, sosiaali- ja terveydenhuolto) avohoidon painottaminen; 1990-luvulla laitoshoidossa hoidettujen asiakkaiden määrän puolittuminen, hoitojaksojen lyhentyminen A-klinikoiden ja katkaisuhoidon asiakasmäärät kasvussa vuodesta 2004, samoin alkoholisairauksien hoitojaksot kasvussa; parin viime vuoden aikana päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon supistumista pääosin sosiaalihuollon palveluja ja tuottajana usein järjestöt ja yksityiset palveluiden tuottajat Mielenterveystyö mielenterveyslaki (1116/1990): mielenterveystyö ja mielenterveyspalvelut (lääketieteellisin perustein annettavat sosiaali- ja terveyspalvelut; kansanterveystyö & erikoissairaanhoito) avohoidon painottaminen; sairaalan vuodeosastopaikkojen väheneminen, hoitojaksot lyhentyneet sairaalassa hoidettujen potilaiden määrä laskenut B-mielisairaaloiden lakkauttamisen myötä, kasvua 2000-luvun taitteeseen hoitopalvelut pääosin julkisen terveydenhuollon tuottamia hoitopalveluja, lisääntyvästi vastaa erikoissairaanhoito; asumispalvelut järjestöjen yms. tuottamia THL/Airi Partanen 15

16 Päihdehuollon avo- ja laitoshoidon sekä asumispalveluiden asiakkaat ja sairaaloiden vuodeosastohoidon potilaat Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita Päihdehuollon avopalveluiden asiakkaat Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat Esityksen nimi / Tekijä 16

17 Riippuvuuskäyttäytymisen kehitys (Anja Koski-Jännes 1998) A = käytön aloittaminen O = Ongelman tajuaminen L = käytön lopettaminen A A O O L L Sekakäyttö Alkoholi Itsehoito? Läheisten tuki? Vertaisten tuki? Ammatillinen hoito? Koski-Jännes 1998

18 Vuonna 2009 päihtyneenä kiinniotetut henkilöt ja tehdyt kiinniottomäärät luokiteltuna Lähde: Tilastokeskus kertaa kiinniotetut 3-5 kertaa kiinniotetut 6 kertaa tai useammin kiinniotetut Kiinniotettuja (lkm) Kiinniottoja (lkm) THL/Airi Partanen 18

19 Kuka päihtyneistä huolehtii? Ehkäisevän työn kehittäminen Asunnottomien asuttaminen Hätäkeskuksen, poliisin, ensihoidon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, järjestöjen ja yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä yksityisten turvapalveluiden yhteistyö säilöönotoissa ja kuljetuksessa Suurempi sosiaali- ja terveydenhuollon vastuu, mm. selviämishoitoasematoiminnan kehittäminen THL/Airi Partanen 19

20 Mielenterveystyön avohoitokäyntien kehitys Suomessa Psykiatrian avohoitokäynnit Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja Jouko Lönnqvist 20

21 Psykiatrian laitoshoidon potilaan Psykiatrian laitoshoidon potilaat Psykiatrian laitoshoidon potilaat THL/Airi Partanen 21

22 MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN LAITOSHOITO SUOMESSA 2008 PSYKIATRIA Psykiatrian hoitojaksoja Keskimääräinen hoitoaika (vrk) 33.8 Hoitopäiviä Potilaita YLEISLÄÄKETIEDE Hoitojaksoja Keskimääräinen hoitoaika 14.5 Hoitopäiviä Potilaita Jouko Lönnqvist 22

23 Entä kenelle kuuluvat ongelmapelaajat? Noin 3% ( ) suomalaisista aikuisista kärsii rahapelaamisesta aiheutuvista kielteisistä seurauksista, noin 2 % (90 000) on ongelmallisesti pelaavia, ja noin 1% (40 000) on todennäköisesti patologisia pelaajia Patologiseen pelaamiseen liittyy psykiatrisia häiriöitä ja muita riippuvuuksia Päivittäinen tupakointi, alkoholin suurkulutus ja rahapelaamisen tiheyden taso liittyvät toisiinsa Peliongelmaisten palveluiden kehittäminen peliklinikka pääkaupunkiseudulla, THL/Airi Partanen 23

24 Uusia ongelmapelaajien ja läheisten tuki- ja hoitopalveluita Hoito Peliklinikka, Helsinki Peli poikki osana Peliklinikkaa, Helsinki Monipel, kulttuurisensitiivinen kuntoutusmenetelmä pelaajille ja läheisille, Sosiaalipedagogiikan säätiö Info- ja tukipiste Tiltti, Sininauhaliitto Omaisten tuki: Pelirajat on vertaisryhmät, Sosiaalipedagogiikan säätiö Pelikuntoutuskurssi, Riippuvuusklinikka Tyynelä & Pelissä-hanke Huolena läheisen pelaaminen kurssi, Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Rahapeliriippuvuuden lääkehoito, THL Mobiilipalvelut Pelivoimapiiri, A-klinikkasäätiö Peliloki ja Mobihubu, Elämä On Parasta Huumetta THL/Airi Partanen 24

25 Mikä tilanne Kokkolassa, Kruunupyyssä ja Jyta-alueella? THL/Airi Partanen 25

26 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Koko maa Kokkola Kruunupyy Kannus Kaustinen Lestijärvi Halsua Perho Toholampi Veteli THL/Airi Partanen 26

27 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Koko maa Kokkola Kruunupyy Kannus Kaustinen Lestijärvi Halsua Perho Toholampi Veteli THL/Airi Partanen 27

28 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Koko maa Kokkola Kruunupyy Kannus Kaustinen Lestijärvi Halsua Perho Toholampi Veteli THL/Airi Partanen 28

29 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Koko maa Kokkola Kruunupyy Kannus Kaustinen Lestijärvi Halsua Perho Toholampi Veteli THL/Airi Partanen 29

30 Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta Koko maa Kokkola Kruunupyy Kannus Kaustinen Lestijärvi Halsua Perho Toholampi Veteli THL/Airi Partanen 30

31 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta Koko maa Kokkola Kruunupyy Kannus Kaustinen Lestijärvi Halsua Perho Toholampi Veteli THL/Airi Partanen 31

32 Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Koko maa Kokkola Kruunupyy Kannus Kaustinen Lestijärvi Halsua Perho Toholampi Veteli THL/Airi Partanen 32

33 Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta Koko maa Kokkola Kruunupyy Kannus Kaustinen Lestijärvi Halsua Perho Toholampi Veteli THL/Airi Partanen 33

34 Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 34

35 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma STM julkaisi mielenterveys- ja päihdesuunnitelman yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 EHDOTUKSET Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertaisuus E2: Yhden oven periaate E3: Vertaistoimijuus, kokemusasiantuntijuus E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturvan parantaminen Palvelujärjestelmä E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalvelujen kehittäminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli E12: Työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveysja päihdetyö Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen E6: Alkoholiverotus - Hyvinvointia tukevat yhteisöt - Ylisukupolvisuus E7: Strategiatyö, alueelliset koordinaattorit Ohjauskeinot E14: Opetus E15: Suositukset E16: Valtakunnallinen koordinaatio E17: Resurssit E18: Lainsäädäntö THL/Airi Partanen 35

36 Suunnitelman toimeenpano THL - Informaatio-ohjaus - tiedotus & webropol-kysely keväällä Verkkoportaali - uutiskirje - THL:n toimeenpanosuunnitelma vuoteen THL:n hankkeet, joissa mielenterveys- ja päihdetyötä kehitetään - avainteemat - kärkihankkeet - Mielen tukihanke yhteistyö muiden ohjelmien kanssa - Kaste-ohjelma - Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma - Terveyserojen kaventamisohjelma - Alkoholiohjelma - STM - lainsäädäntö - ylisektoriaalinen ohjausryhmä THL/Airi Partanen 36

37 Mielenterveys- ja päihdetyön kenttä on hajalla Yleissairaalapsykiatria Psykiatriset sairaalat Psykiatrian Poliklinikat (shp) Yksityiset psykiatriset hoitokodit Työterveyshuollot Perusterveydenhoidon mielenterv.työ Kunnallinen Psykiatrinen hoito A-klinikat Yksityissektori Järjestöt ja muut toimijat Yksityiset päihdehoidon tuottajat RAJA: organisaatio, talousarvio, lähete, ideologia ym Veijo Nevalainen 37

38 Ehdotus 8: Palvelukokonaisuuden koordinointi Kunnan tulee koordinoida julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Lasten tuen tarpeen arviointi aina mukana. Avohoito Palveluista muodostettava toiminnallinen kokonaisuus. Palveluiden monipuolisuus. Laitoshoito Yksi potilas yksi hoito Yhteistyökumppanit Ostopalvelut Kuntoutus Veijo Nevalainen 38

39 Palvelustrategiat Asiantuntija organisaatio Joustava yhtenäispalvelu Perusorganisaatio Vaativa, kohdennettu erikoishoito Kohdennettu erikoispalvelu Vakiopalvelu Ei tarvita usein, harvat käyttävät: Keskittäminen Rutiinipalvelu Tarvitaan usein, monet käyttävät: Läheisyys Vertaistoiminta Itsepalvelu Internet perustaksi Vaivaton Pikapalvelut

40 Yhden oven periaate Perustason M&P-palveluihin tulee päästä joustavasti eteen työnnetty toiminta: terveyskeskus, työterveyshuolto, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Matalan kynnyksen vastaanotto - tilanteen arvio - psykiatrinen hoitaja, päihdehoitaja, sosiaalityöntekijä - lääkäri vastaa Suurin osa ongelmista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa kun toimintaa kehitetään 40

41 Perus- ja avopalveluiden tehostaminen Yleisimmät mielenterveys ja päihdeongelmat Tulee kyetä tunnistamaan ja hoitamaan peruspalveluissa kuten muutkin kansanterveysongelmat. Psykiatrinen erikoissairaanhoito ja päihdehuollon erityispalvelut Joustavat ja riittävät konsultaatiopalvelut, työnohjaus ja koulutustuki (terveydenhoitolaki). Depressiohoitaja ja päihdehoitaja jokaisessa tk:ssa. Sosiaalityön lisääminen peruspalveluissa. Kotiin vietyjen palveluiden ja ryhmämuotoisten palveluiden lisääminen Veijo Nevalainen 41

42 Avohoitoa tukevat palvelut Monipuolisuus ja riittävä resursointi: m&p. Kolmannen sektorin palvelut Päivätoimintakeskukset, klubitalot ym. Tk:n vuodeosastot: päihdekatkaisu Psykiatriset vuodeosastot siirrettävä asteittain yleissairaaloiden yhteyteen. Sairaalahoito ei saa johtua asumispalveluiden puutteesta Kunnan velvollisuus järjestää avohoito ja palvelu-asuminen, kun laitoshoito yli 6kk ja laitoshoidon tarvetta. Sairaalahoidon tarpeen väheneminen Veijo Nevalainen 42

43 Lupaus: jos tehdään oikeita asioita, niin Kokonaiskustannukset eivät ainakaan lisäänny, todennäköisesti laskevat. Hoitoon pääsy helpottuu. Sairaalahoidon tarve vähenee. Terveyskeskusten kuormitus vähenee. Työstä poissaolot vähenevät. Sosiaalitoimen kuormitus vähenee. Häiriökäyttäytyminen vähenee. Potilaiden ja omaisten taakka helpottuu. Väestön tuottavuus ja hyvinvointi paranevat Veijo Nevalainen 43

44 Miten käytännössä? Lisää rahaa tai muita resursseja uusiin toimintoihin ei ole tulossa! KASTE-hankkeet: kaikissa mieli- ja päihdesuunnitelman periaatteet mukana Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisverkostot Alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudet Kehittämisprojektit yhteistyössä Järjestöt Julkaisut, netti J. Moring 44

45 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Kunta- ja palvelurakenneuudistus Laajempi väestöpohja Sosiaali- ja terveydenhuollon eheys Perus- ja erityispalveluiden kiinteä yhteistyö Rahoitusjärjestelmän uudistus - Suomessa monikanavainen rahoitusmalli: kunnat, valtio, kotitaloudet, Kela, työnantajat, yksityiset vakuutusyhtiöt - Etuja: käyttötarkoitukseen sidottu rahoitus, valinnanvapautta, tukee yksityistä palveluntuotantoa, työterveyshuolto - Haittoja: päällekkäistä palveluntarjontaa, ylikapasiteettia tutkimus- ja hoitopalveluissa, henkilöstön saatavuusongelmia, lisää epätarkoituksenmukaista palveluiden käyttöä ja kustannuksia, kannustaa rahoitusvastuun siirtämiseen - Ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta: palveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuu alueelliselle toimijalle THL/Airi Partanen 45

46 THL/Airi Partanen 46