Sähköiset lehdet ja lehtitietopankit tiedonlähteinä

Transkriptio

1 Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Sähköiset lehdet ja lehtitietopankit tiedonlähteinä Sisältö Artikkelitietokannat Aleksi ja Arto Elektroniset lehdet Elektra, epress, PressDisplay ja Googlen lehdet Digitoidut vanhat sanoma- ja aikauslehdet Uutiset Artikkelitietokannat Lehtiartikkeleiden tietokannat voivat olla kokotekstitietokantoja tai viitetietokantoja. Kokotekstitietokannat sisältävät kokonaisia artikkeleita tai julkaisuja. Viitetietokannat puolestaan viittaavat erilaisiin tiedonlähteisiin kuten aikakauslehtiartikkeleihin. Harva tietokanta sisältää nykyisin enää pelkästään viitetietoa, ja osa aineistosta saattaa olla viitteitä ja osa kokotekstejä. Mikä on artikkeliviitetietokanta ja mihin sitä voi käyttää? Artikkeliviitetietokanta sisältää lyhyitä kuvailutietoja sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistuista artikkeleista. Tietokannasta on helppo ja nopea paikantaa, missä lehdessä tiettyä aihetta koskeva artikkeli on ilmestynyt ja milloin se on kirjoitettu. Artikkeliviitetietokantaa kannattaa käyttää tiedonlähteenä, kun haluaa tietää, mitä tietystä aiheesta on kirjoitettu sanoma- ja aikakauslehdissä. Sen jälkeen on otettava selvää, mistä kyseisen lehden saa käsiinsä. Mitä artikkeliviitetietokantoja voi käyttää vapaasti verkossa, mitä kirjastossa? Kotimaisia artikkeliviitetietokantoja ovat Aleksi ja Arto. Arto on vapaasti verkossa oleva artikkeliviitetietokanta, jota voi käyttää myös kotikoneelta käsin. Aleksi on taas maksullinen viitetietokanta, joka on ainoastaan käytettävissä kirjaston koneilta. Milloin käytän Artoa ja milloin Aleksia? Kun haetaan tietoa kotimaisista lehdistä, kannattaa tehdä tiedonhaku sekä Aleksista että Artosta. Aleksissa on mukana populaarimpaa aineistoa, kun taas Artosta löytyy enemmän

2 tieteellisiä julkaisuja ja tutkimustietoa. Yleistajuiset aikakauslehdet käsittelevät usein sellaisia ajankohtaisia kysymyksiä, joihin tieteelliset aikakauslehdet ehtivät reagoida vasta myöhemmin hitaamman julkaisuprosessinsa vuoksi. Käyttämällä artikkeliviitetietokantoja löydät nopeammin tarvitsemaasi tietoa kuin selailemalla lehtiä kirjastossa. 2 Aleksi Aleksi on kirjastoissa käytettävä artikkeliviitetietokanta. Mukana ovat keskeisimmät aikakauslehdet yleislehdistä eri tieteenalojen pääjulkaisuihin ja ammattilehdistä harrastelehtiin: Annasta Kielikelloon, Suomen Kuvalehdestä Synteesiin ja Helsingin Sanomien kulttuurisivuihin. Se sisältää viitetietoja n. 300 aikakaus- tai sanomalehden artikkelista ja arvosteluista. Aleksissa on linkkejä myös lehtien internetsivujen maksuttomiin kokoteksteihin. Valikoimaa sanomalehtiartikkeleista on toimitettu Aleksiin vuodesta Lehtiluettelo näkyy tietokannan etusivulla. Esimerkkihakuja: työhyvinvointi JA työelämä ilmastonmuutos JA kasvihuoneilmiö elämä JA hidast TAI downshifting Aleksissa toimivat Boolen operaattorit: JA, TAI, EI, jotka täytyy kirjoittaa hakulaatikkoon hakulauseketta muotoillessa.

3 3 Tietokannassa toimii automaattinen katkaisu, eikä haussa tarvitse käyttää katkaisumerkkiä sanojen katkaisemiseen. Hakutulokseksi saadaan artikkelin viitetiedot, joissa näkyy artikkelin nimi, tekijä, lehden nimi ja julkaisupäivä. Sen jälkeen itse lehti on vielä paikallistettava kirjastosta. Arto Arto on kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta, tiedon ja tieteiden eri alueilta Se sisältää myös artikkeleita kokotekstimuodossaan, sillä Artossa on runsaasti linkkejä myös kokoomateosten artikkeleihin ja kokoteksteihin. Tiedontuottajina toimii n. 40 asiantuntijaorganisaatiota - korkeakoulukirjastoja, maakuntakirjastoja ja erikoiskirjastoja. Tietokantaan rekisteröidään artikkelit kattavasti n. 600 jatkuvasti ilmestyvästä aikakauslehdestä. Tiedot tallennetaan n. kuukauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Aineistoa on kattavimmin 1990-luvun alusta, mutta myös vanhempaa artikkeliaineistoa koskevia viitteitä on runsaasti. Tiedot pyritään tallentamaan kuukauden sisällä lehden numeron ilmestymisestä. Osa kokoteksteistä mm. Elektra-aineisto vaatii kuitenkin käyttöluvan. Arton sisältämiin lehtiin sisältyy tieteellisten julkaisujen lisäksi eri alojen yleislehtiä, yliopistojen omia lehtiä ja julkaisuja. Kaikki löytyvät lehtilistana osoitteesta: ui/fi_fi/htdocs/help/lehtilista.html

4 4 Esimerkkihakuja: työelämä AND tulevaisuus ruoka-aine? AND allergia Hakua tehdessä kannattaa katkaista sana sopivasta kohdasta. Hakusanan katkaisemisella laajennetaan hakutulosta, koska tietokanta etsii silloin sanan eri muodot paremmin. Artossa katkaisumerkkinä on kysymysmerkki (?). Hakutulokset voi myös lajitella uusimmat ensin, jolloin tuoreimmat artikkelit nousevat ensimmäisiksi tuloksissa. Tehtävä: Etsi uusimpia artikkeleita ja uusita lehdissä kirjoitettua tietoa aiheesta Ilmastonmuutoksen merkkejä Suomessa. Käytä sekä Arto- että Aleksi -tietopankkia ja vertaile hakutuloksia. Suomessa julkaistavien ruotsinkielisten sanomalehtien artikkeleita voi hakea Brages Pressarkiv-sanomalehtiarkistosta ( Sen tietokannassa on yli artikkeliviitettä. Artikelsök on taas ruotsalaisten sanoma- ja aikakauslehtien artikkeliviitetietokanta, jota voi käyttää vain kirjaston asiakaspäätteillä. Elektroniset lehdet Elektra - elektronisten aineiston julkaisupalvelu Elektran kokoelmaan kuuluu yli kotimaista tieteellistä artikkelia, jotka ovat saatavilla pdf-tiedostoina sekä 57 historia-alan väitöskirjaa. Aineisto on käytettävissä Suomen yleisissä kirjastoissa, ammattikorkeakouluissa, useimmissa yliopistoissa sekä muissa käyttöoikeuden hankkineissa organisaatioissa. Julkaisujen viitetiedot ovat sen sijaan vapaasti selattavissa. Palvelusta löytyy myös käyttäjille avoimia verkkolehtiä, kuten Elore, Kasvatus & aika, Tieteessä tapahtuu ja Tietolinja. Elektran aineisto löytyy myös Arto-tietokannan kautta.

5 5 Esimerkkihakuja: Tehtävä: maahanmuuttajat työmarkkinat työhyvinvointi Elore on Suomen vanhimpia vapaasti verkossa julkaistuja lehtiä (1994 lähtien). Hae Elorelehden uusimpia artikkeleita. Vinkki: Elektran lehtiluettelo näkyy tietokannan etusivulla.

6 6 epress kotimainen digitaalinen sanomalehtipalvelu epress sisältää tällä hetkellä noin 75 eri puolilla Suomea ilmestyvää lehteä, valtakunnallisista lehdistä pakallislehtiin, esimerkkeinä: Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Turun Sanomat, Kangasalan Sanomat. Lehdet ovat tietokannassa kokonaisina näköisversioina. Palvelussa on luettavissa kerrallaan kolmen kuukauden numerot. Sanomalehdet löytyvät vasemmasta reunasta aakkosittain sekä maakunnittain. Palvelua voi käyttää vain kirjaston asiakastietokoneilla ja se on otettu laajasti käyttöön Suomen yleisissä kirjastoissa. Tehtävä: Avaa etusivulta sinua kiinnostava sanomalehti. Nuolilla pääset selailemaan lehden sivuja. Tekstiä saa suurennettua napsauttamalla kohtaa lehdessä. Kokeile valikoita ja kuinka lehteä luetaan.

7 7 PressDisplay sähköinen sanomalehtipalvelu PressDisplay sisältää digitaalisia sanomalehtiä eri maista. Mukana on noin 2200 lehteä 100 eri maasta 54 eri kielellä (Washington Post, Le Monde, Dagens Nyheter ) Lehdistä on luettavissa kolmen kuukauden numerot. Sitä voi käyttää kirjaston asiakastietokoneilla tai etäkäytössä kirjastosta riippuen. Palvelua voi käyttää samanaikaisesti rajoitettu määrä. Lehtiä voi hakea sekä ilmestymismaan mukaan ( Titles by country) lehden nimen tai kielen mukaan. Mukana on sanomalehtiä myös Suomesta. Harjoituksia: 1.PressDisplayssa voi tehdä myös sanahakua. Kirjoita ylhäällä olevaan sanahakulaatikkoon esimerkiksi jonkun julkisuuden henkilön nimi (kuka on ollut otsikoissa viime aikoina) ja rajaa tarvittaessa tämä viikko (this week). 2. Tutki, mitä suomalaisia lehtiä palvelusta löytyy.

8 8 3. Minkälaisia Suomea koskevia uutisia löydät päivän ulkomaisista lehdistä? 4. Tutki millä kielellä on saatavissa sanomalehtiä ääneen luettuna. Verkon muita sähköisiä lehtiä: Internetistä löytyy myös ulkomaisia sanomalehtiä vapaasti saatavina verkkolehtinä. Tällaisia eri maiden verkkolehtien palveluita ovat esimerkiksi: Online Newspapers ( ) ABYS News Links ( Googlen lehdet (Google Kirjat) Googlen kirjoissa on mukana myös sähköisiä aikakauslehtiä. Aikakauslehdet löytyvät teosten yhteydestä. Google hakee sekä teosten että aikakauslehtien tietokannasta. Haun voi rajata koskemaan vain aikakauslehtiä valitsemalla tarkennetusta hausta Aikakauslehdet. Tunnettuja aikakauslehtiä palvelussa ovat mm. Vegetarian Times, Popular Science sekä New York Magazine. Esimerkkihaku: Avaa tarkennettu haku. Kirjoita kaikilla sanoilla-laatikkoon furnishing (sisustaminen).

9 Ruksaa Sisältö-kohdasta aikakauslehdet. Rajaa julkaisupäivämäärä 2012 ja Klikkaa lopuksi Google-haku -painiketta. Avaa hakutuloksista jokin lehden numero auki ja tutustu lehteen. Kaikista digitoiduista lehdistä on saatavilla koko näkymä. 9 Digitoituja vanhoja sanoma- ja aikakauslehtiä Kansalliskirjasto on digitoinut vapaaseen verkkokäyttöön sanoma- ja aikakauslehtiä sekä pienpainatteita. Verkkoaineiston selailu- ja hakumahdollisuudet ovat jokaisen avoimesti käytettävissä. Suomessa vuosina ilmestyneistä sanomalehdistä on valtaosa digitoitu. Aikakauslehdet on digitoitu vuoteen 1910 asti. Tästä uudemmat aikakauslehdet ovat käytettävissä kaikissa Suomen vapaakappale-kirjastoissa. Uusin aineisto puuttuu tekijänoikeuksien vuoksi. Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeus raukeaa kun tekijän (esim. artikkelin kirjoittaja) kuolemasta on kulunut 70 vuotta.

10 10 Esimerkkihakuja: Käytä sanomalehtien selailuhakua ja etsi Maamme-lehti Suurenna sivua (suurennuslasista) ja katso ensimmäiseltä sivulta räätäli Pennasen ilmoitus. Etsi hakutoiminnolla aiheesta naissivistys ja avaa jokin viite esim. Pellervo-lehden nro 5 vuodelta Aikakauslehtien nimekeselailusta löytyy luettelo lehdistä. Tarkastele vanhan ajan lastenlehtiä, esimerkkeinä Lasten kuvalehti tai Pääskynen. Sähköisiä lehtiä uutisseurantaan Ampparit.com on ilmainen uutisportaali, joka sisältää kattavasti uutisia kotimaisista uutislähteistä. Palvelun avulla voi seurata eri alojen uutisia tai lisätä omia RSS-syötteitä uutisvirtaan. Google News (uutiset) Googlen uutispalvelu, jonka avulla voi seurata reaaliaikaisesti maailman verkkolehtien uutisia eri kielillä. Google Newsin etusivulla näkyy uusimmat uutiset. Palvelu näyttää kerralla linkit samaa uutista käsitteleviin eri lehtien artikkeleihin. Google News ei seuraa suomenkielisiä uutisia, vain joitain suomalaisia englanninkielellä julkaistuja verkkolehtiä.