Innovaatiotoiminta muutoksessa. Uudet toimintatavat ja niitä tukevat politiikkatoimenpiteet alue- ja paikallistasolla

Transkriptio

1 Innovaatiotoiminta muutoksessa Uudet toimintatavat ja niitä tukevat politiikkatoimenpiteet alue- ja paikallistasolla Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 69/2009

2 janne lehenkari mika kautonen tarmo lemola kimmo viljamaa Innovaatiotoiminta muutoksessa Uudet toimintatavat ja niitä tukevat politiikkatoimenpiteet alue- ja paikallistasolla Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 69/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Innovaatio 69/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Innovationer 69/2009 MEE Publications Innovation 69/2009 Tekijät Författare Authors Janne Lehenkari, Mika Kautonen, Tarmo Lemola ja Kimmo Viljamaa Julkaisuaika Publiceringstid Date Joulukuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Innovaatiotoiminta muutoksessa Uudet toimintatavat ja niitä tukevat politiikkatoimenpiteet alue- ja paikallistasolla Tiivistelmä Referat Abstract Raportissa esitetään tulokset Innovaatiotoiminnan uudet toimintatavat ja niitä tukevat politiikkatoimenpiteet alue- ja paikallistasolla -hankkeesta, joka toteutettiin työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta huhti elokuussa Hankkeen tavoitteet olivat a) uusien käytäntö- ja käyttäjälähtöisten innovaatiotoiminnan toimintatapojen kartoitus ja tyypittely paikallisissa innovaatioympäristöissä osaamiskeskusohjelmaa hyödyntäen ja b) politiikkatoimenpiteiden kehittäminen arvioimalla olemassa olevien toimenpiteiden mahdollisuuksia innovaatiotoiminnan uusien toimintatapojen edistämisessä sekä tarvetta uudentyyppisille toimenpiteille. Tutkimustyö koostui osaamiskeskusohjelman avainhenkilöille keväällä 2009 toteutetusta kyselystä ja kesällä 2009 toteutetuista 10 edelläkävijähankkeen tapaustutkimuksista, jotka perustuivat asiantuntijahaastatteluihin. Hankkeen osana järjestettiin kesäkuussa 2009 politiikkavälineiden kehittämistarpeita käsittelevä asiantuntijatyöpaja. Osaamiskeskusohjelmakyselyyn osallistuneet 16 osaamiskeskusta raportoivat alueillaan toimivan 254 merkittävää käyttäjä- ja asiakaslähtöistä hanketta. Käyttäjä- ja asiakaslähtöinen innovaatiotoiminta on vakiintunut osaksi osaamiskeskusten toimintaa ja myös vasta viime vuosina esille nousseet toimintatavat kuten avoimet innovaatioympäristöt ja Living labit ovat käytössä. 10 edelläkävijähankkeen tapaustutkimuksissa paneuduttiin kunkin hankkeen resursseihin, toiminnan luonteeseen, tuloksiin ja havaittuihin politiikkatoimenpiteiden kehittämistarpeisiin. Eri puolella Suomea sijaitsevien hankkeiden joukkoon sisältyi avoimia innovaatioympäristöjä, Living lab -kehitysympäristöjä, testausalusta (testbed), avoimen lähdekoodin hanke, asiakaslähtöinen tietopalvelu ja käytäntölähtöisen innovaatiojärjestelmän malli. Tutkimustulosten perusteella Suomessa on panostettu laajalla rintamalla uusien käytäntö- ja käyttäjälähtöisten toimintatapojen käyttöönottoon innovaatiotoiminnassa. Toimintatapoja hyödyntävien hankkeiden lukumäärä on suuri, niiden resurssit ovat huomattavat ja niitä on toteutettu useilla sektoreilla ja osaamisalueilla. Edelläkävijähankkeiden onnistumisen perusteella myös tuloksia on odotettavissa. Julkisen tuen ja toimijoiden merkitys on ollut hankkeissa huomattava. Käytössä olevat rahoitusvälineet ovat olleet pääsääntöisesti sovellettavissa hankkeiden suunnittelu-, käynnistys- ja toteutusvaiheessa. Edelläkävijähankkeissa koetaan tarvetta pitkäkestoisille rahoitusvälineille, joissa huomioidaan käytäntö- ja käyttäjälähtöisten hankkeiden luonne puolijulkisina palveluhankkeina. Tähän voidaan vastata kehittämällä prosessimaista rahoitusmallia koetelluille ja hyviksi havaituille toimintatavoille, edistämällä ostopalvelutoimintaa, lisäämällä rahoittajan hankekriteereihin vaatimus exit- ja hyödyntämissuunnitelmista sekä luomalla kannustimia tukemaan hanketoimijoiden omaehtoista toimintaa. Sekä osaamiskeskukset että edelläkävijähankkeet pitävät tärkeänä uusien toimintatapojen koordinoinnin ja suunnitelmalliseen hyödyntämisen edistämistä. Koordinointia ja ohjausta tarvitaan päällekkäisen toiminnan välttämiseksi ja parhaiden käytäntöjen edistämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Innovaatio-osasto/Mika Pikkarainen, puh Asiasanat Nyckelord Key words innovaatiotoiminta, käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka, alueellinen innovaatiopolitiikka, osaamiskeskusohjelma ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 91 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 17 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Perinteisen teknologiapolitiikan painopisteenä on ollut uusien teknologioiden kehittäminen ja kehitettyjen tuotteiden kaupallistaminen. Innovaatiotoiminta ei kuitenkaan enää noudata perinteistä keksimisen logiikkaa. Sen sijaan että tuotteille ja keksinnöille etsittäisiin asiakkaita, etsitään yhä useammin asiakkaille uusia ratkaisuja. Uusi, laaja-alainen innovaatiopolitiikka painottaa enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä käyttäjien ja kehittäjien yhteistyön vahvistamista. Tavoitteena on ottaa entistä paremmin huomioon käyttäjien tarpeet niin julkisen sektorin kuin myös elinkeinoelämän tuottavuuden nostamisessa. Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta hyödyntää tietoa käyttäjistä - asiakkaista, asiakasyhteisöistä ja asiakasyrityksistä ja aktivoi käyttäjiä osallistumaan innovaatiotoimintaan. Vauhtia käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta on saanut tieto- ja viestintäteknologiasta, joka tarjoaa uusia keinoja hankkia tietoa asiakkaista ja samalla mahdollistaa käyttäjien entistä tiiviimmän osallistumisen tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Valtaosa innovaatioista syntyy erilaisten toimijoiden tuottajien, kehittäjien, käyttäjien, tukipalveluiden, välittäjäorganisaatioiden ym. yhteistyön tuloksena. Ne nojaavat osaamiseen, joka syntyy käytännön yhteistyön, tutkimustiedon soveltamisen ja asiakkaiden tarpeiden esiin nostamien ongelmien ratkaisemisen kautta. Samanaikaisesti erilaiset entistä joustavammat tavat organisoida innovaatiotoimintaa ovat yleistyneet. Yhtenä innovaatiopolitiikan tavoitteena onkin luoda edellytyksiä aikaisempaa avoimempien innovaatioympäristöjen syntymiselle. Tyypillinen käytännön ongelmanratkaisuun ja eri toimijoiden yhteistyöhön perustuva innovaatiotoiminnan ympäristö on paikallinen tai alueellinen innovaatioverkosto, jossa on usein avoimen innovaatioyhteisön piirteitä. Tämäntyyppisiä uusia innovaatioita ja niitä tuottavia innovaatioverkostoja ja -yhteisöjä on tutkittu Suomessa hyvin vähän ja niitä edistäviä politiikkatoimenpiteitä sitäkin vähemmän. Tämän selvityksen tavoitteena oli etsiä ja kartoittaa paikallisista innovaatioympäristöistä esimerkkejä uudentyyppisistä käytäntö- ja käyttäjälähtöisistä innovaatiotoiminnan muodoista. Selvitys osoittaa, että esimerkkejä uudentyyppisistä innovaatiotoiminnan muodoista (mm. open innovation, living labit ja test bedit) ja innovaatioverkostoista ja -yhteisöistä on runsaasti ja että julkinen rahoitus on myötävaikuttanut merkittävästi niiden kehittymiseen. Selvityksessä on onnistuneella tavalla kuvattu edelläkävijähankkeita, jotka toimivat hyvinä esimerkkeinä luoden samalla aikaisempaa paremman kuvan innovaatiotoiminnan uusien muotojen mahdollisuuksista. Selvityksessä tarkastellaan olemassa olevien politiikkatoimenpiteiden mahdollisuuksia tukea uudentyyppisten innovaatiotoiminnan muotojen edistämistä ja arvioidaan tarvetta uudentyyppisille

7 politiikkatoimenpiteille. Selvityksessä esitettyjä suosituksia ja arjen kokemuksia on tarkoitus hyödyntää valmisteilla olevassa kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimenpideohjelmassa. Hankkeen toteuttamisesta on vastannut Advansis Oy. Kiitämme tekijöitä perusteellisesta ja asiantuntevasta työstä. Helsingissä Mika Pikkarainen Neuvotteleva virkamies Innovaatio-osasto

8 Sisältö Esipuhe Johdanto Innovaatiotoiminnan uudet toimintatavat Uusien toimintatapojen yhteiset nimittäjät Innovaatiopolitiikan haasteet Käyttäjälähtöisyys käytäntölähtöisyys Käyttäjä- ja asiakaslähtöiset hankkeet alueilla Osaamiskeskusohjelmakyselyn tulokset Kyselyn kohderyhmä ja toteutus Kyselylomake ja hankkeiden tyypittely Kokonaiskuva käyttäjä- ja asiakaslähtöisistä hankkeista alueilla Hankekohtaiset tiedot Politiikkatoimenpiteiden kehittämistarpeet Yhteenveto kyselyn tuloksista Uudet käytäntö- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan hankkeet Syventävien tapaustutkimusten tulokset Demola Nokia Innovation Center Nokia Technopolis Innovation Mill Agro Living Lab Experience Lab Terveellinen kaupunginosa Helsinki Testbed EduCOSS NanoPumppu Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan malli Yhteenveto syventävistä tapaustutkimuksista Johtopäätökset... 76

9

10 1 Johdanto Tässä julkaisussa raportoidaan työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta huhtielokuussa 2009 toteutetun Innovaatiotoiminnan uudet toimintatavat ja niitä tukevat politiikkatoimenpiteet alue- ja paikallistasolla -hankkeen tulokset. Hankkeen tavoitteet olivat a) uusien käytäntö- ja käyttäjälähtöisten innovaatiotoiminnan toimintatapojen kartoitus ja tyypittely paikallisissa innovaatioympäristöissä osaamiskeskusohjelmaa hyödyntäen ja b) politiikkatoimenpiteiden kehittäminen arvioimalla olemassa olevien toimenpiteiden mahdollisuuksia innovaatiotoiminnan uusien toimintatapojen edistämisessä sekä tarvetta uudentyyppisille toimenpiteille. Hanke toteutettiin rinnakkain kansallisen kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan politiikkaviitekehikon ja toimintaohjelman valmistelutyön kanssa. Raportissa esitetään yhtäältä läpileikkaus alueilla tehdystä työstä käytäntö- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan hankkeiden parissa ja toisaalta syventävää hankekohtaista tietoa toimijoiden tarpeista suhteessa julkiseen tukeen ja toimijoihin. Läpileikkaus perustuu osaamiskeskusohjelman avaintoimijoille keväällä 2009 toteutetun kyselytutkimuksen tuloksiin. Kyselyn painopiste oli osaamiskeskusten käyttäjä- ja asiakaslähtöisissä hankkeissa. Syventävää hankekohtaista tietoa kerättiin kesä-elokuussa 2009 toteutetuissa 10 edelläkävijähankkeen tapaustutkimuksissa, jotka perustuivat asiantuntijahaastatteluihin. Edelläkävijähankkeisiin sisältyi sekä osaamiskeskusten omia hankkeita että muita hankkeita, jotka olivat osoittaneet tuloksellisuutta tai edelläkävijyyttä käytäntö- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan toteuttamisessa Suomessa. Hankkeen osana järjestettiin kesäkuussa 2009 asiantuntijatyöpaja, jossa käsiteltiin politiikkavälineiden kehittämistarpeita alustavien tutkimustulosten perusteella. Raportin rakenne on seuraava. Luvussa 2 käsitellään innovaatiotoiminnan uusien toimintatapojen taustoja ja yhteisiä nimittäjiä. Luvussa 3 esitetään osaamiskeskusohjelmakyselyn tulokset ja sitä seuraavassa luvussa 4 syventävien tapaustutkimusten tulokset yhteenvetotaulukkoineen. Johtopäätösluvussa tutkimustulokset kootaan yhteen ja esitetään politiikkatoimenpiteiden kehittämistarpeita koskevia huomioita ja johtopäätöksiä. Hankkeen toteutuksesta vastasi työryhmä Tarmo Lemola, Janne Lehenkari ja Kimmo Viljamaa (Advansis Oy), Mika Kautonen (TaSTI, Tampereen yliopisto) ja asiantuntijatyöpajan osalta Philip Cooke (Walesin yliopisto). Hanketta ohjasi ohjausryhmä, jonka työskentelyyn osallistuivat Antti Valle (TEM), Mika Pikkarainen (TEM), Antti Eskola (TEM), Jarmo Paukku (Hämeen TE-keskus), Raine Hermans (Tekes), Petri Räsänen (Hermia), Pentti Vuorinen (TEM) ja Veijo Kavonius (TEM). 9

11 2 Innovaatiotoiminnan uudet toimintatavat Dynaamisena toimintana innovaatiotoiminta ja siihen liittyvä politiikka synnyttävät kaiken aikaa uusia toimintatapoja innovaatioiden generoimiseen ja edistämiseen. Suomi on näissä asioissa osoittanut jo varsin pitkään aktiivisuutta, mutta kysymys on kuitenkin hyvin globaalista ilmiöstä. Kehittyneiden maiden lisäksi uusia toimintatapoja ja muotoja etsivät ja kokeilevat kehittyvät maat, ja vähitellen myös osa kehitysmaista. Suomessa julkisen rahoituksen ja toimijoiden rooli uusien toimintatapojen käyttöönotossa on ollut merkittävä. Monet uusista toimintamuodoista ovat parannuksia olemassa oleviin tai uusia nimiä jo suhteellisen vanhoille ilmiöille, mutta joukossa on myös kokonaan uusia asioita ja kehitystrendejä. Erilliset kehitystrendit voivat myös vahvistaa toisiaan. Esimerkiksi käyttäjälähtöisyyden nousua ovat edistäneet viime vuosina yhtäältä tieto- ja viestintäteknologioiden käyttäjille avaamat mahdollisuudet osallistua ja tehdä yhteistyötä innovaatioprosessin varhaisvaiheesta lähtien ja toisaalta yritysten entistä myönteisemmiksi kehittyneet asenteet käyttäjäyhteistyötä kohtaan.1 Tapahtuneen kehityksen myötä käyttäjälähtöisyys on noussut myös kansallisen ja alueellisen innovaatiopolitiikan kehittämistoimenpiteiden keskiöön. Esimerkkejä innovaatiotoiminnan uusista toimintatavoista ovat: Innovaatiofoorumit. Yritysten, julkishallinnon ja tutkijoiden vuorovaikutusta ja uusien näkökulmien luomista edistäviä keskustelufoorumeita on järjestetty aihealueittain muun muassa osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmien piirissä. Innovaatioalustat. Paikallisten yritysten ja korkeakoulujen vuorovaikutusta ja kansainvälisiä yhteistyösuhteita tehostavia yhteistyöhankkeita eli innovaatioalustoja on perustettu tai perusteilla useissa kaupungeissa kuten Turussa ja Helsingissä. Living lab -ympäristöt. Etenkin Pohjoismaiset alueelliset organisaatiot ovat luoneet käyttäjälähtöisen teknologian kehittämisen ja testaamisen toimintamuotoja, Living lab ympäristöjä, tukemaan yrityksiä käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan haltuunotossa.2 Suomessa Living lab -konseptia on pilotoitu ensimmäisten joukossa esimerkiksi Helsingin Arabianrannassa, jossa kotitaloudet osallistuivat uusien viestintäteknologioiden testaukseen. 1 Miettinen, R., Toikka, K., Tuunainen, J., Freeman, S., Lehenkari, J., Leminen, J. ja Siltala, J. (2008). Informaatiotekninen kumous, innovaatiopolitiikka ja luottamus. Helsinki: Tekes. Saatavissa: informaatiotekninen_kumous_pdf; Arantola, H. ja Simonen, K. (2009). Palvelemisesta palveluliiketoimintaan Asiakasymmärrys palveluliike toiminnan perustana. Helsinki: Tekes. Saatavissa: 2 Wise, E. & Høgenhaven, C. (toim.) (2008). User-Driven Innovation Context and Cases in the Nordic Region. Oslo: Nordic Innovation Centre. Saatavissa: final_report_udi_context_and_cases_ in_the_nordic_region_web.pdf; Lemola, T. & Lievonen, J. (2008). The Role of Innovation Policy in Fostering Open Innovation Activities among Companies. VISION Era-Net. 10

12 Kokeilualustat. Helsinki Testbed on Suomen tunnetuin kokeilualusta (test bed), jossa säähavaintoteknologioita on kehitetty ja testattu yhteistyössä alueen yritysten ja tutkimuslaitosten kesken. Suomen pienet kotimarkkinat ja käyttäjien hyvät valmiudet testata uusia teknologioita on nähty luovan lisää mahdollisuuksia muodostaa tällaisia kokeilualustoja teknologioiden käyttäjälähtöiseen kehittämiseen. Innovaatiokumppanuudet. Tasavertaiseen yhteistyösuhteeseen alihankintasuhteen sijaan tähtääviä Innovaatiokumppanuus-hankkeita on käynnistetty esimerkiksi ohjelmistoalan yritysten ja teollisuuden välillä Tekesin Versoohjelmassa. Avoin innovaatio/innovaatioympäristö. Avoimessa innovaatiossa yritykset avaavat ja luovuttavat immateriaalioikeuksiaan muille yrityksille ja korkeakouluille edistääkseen verkostostoitumistaan ja pienentääkseen t&k-kustannuksiaan.3 Aktiivisimpia avoimen innovaation soveltajia ovat olleet suuryritykset, joilla on laaja patenttiportfolio kuten IBM ja Nokia. Avoimen lähdekoodin liike. Internetin välityksellä toimivat vertaisverkot ovat tuottaneet lukuisia käyttöjärjestelmä-, palvelin- ja sovellusohjelmistoja, joiden ohjelmistototeutus on avoin ja käyttöoikeus vapaa.4 Tunnetuin esimerkki on suomalaislähtöisen Linux-käyttöjärjestelmän kehitystyö. Innovaatioyhteisöt. Amerikkalaisen liiketaloustieteilijä Eric von Hippelin mukaan internetin ja muiden tietoteknisten välineiden ansioista innovaatiot tulevat tapahtumaan kasvavassa määrin käyttäjälähtöisesti innovaatioyhteisöissä (innovation communities), joista esimerkkejä ovat paitsi avoimen lähdekoodin liike myös kansainvälisesti toimivat harrastusyhteisöt ja niiden kehittämät välineet.5 Käytäntöyhteisöt. Käytäntöyhteisöillä (Communities of practice) viitataan verkostomaisesti ja usein epämuodollisesti toimiviin eri alojen asiantuntijayhteisöihin kuten saman tutkimusalueen tutkijoihin tai tietyn alan ammatinharjoittajiin (esim. terveyskeskuslääkärit, samaan alaan erikoistuneet asianajajat tai samalla teknologiasektorilla toimivat insinöörit). Käytäntöyhteisöt kantavat ja jakavat taitoihin ja välineisiin liittyvää ns. hiljaista tietoa, joka on havaittu tärkeäksi innovaatiotoiminnassa.6 3 Chesbrough, H.W. (2003). Open innovation: the new imperative for creating and profiting from technology. Boston, MA: Harvard Business School Press. 4 Ks. Miettinen, R. Toikka, K., Tuunainen, J., Lehenkari, J. & Freeman, S. (2006). Sosiaalinen pääoma ja luottamus innovaatioverkostoissa, s Helsinki: TTKTT-yksikkö, Helsingin yliopisto. Saatavissa: fi/activity/publications/files/320/miettinen_et_al_2006.pdf 5 Hippel, E. v. (2005). Democratizing innovation. Cambridge, MA & London, England: The MIT Press. Saatavissa: Hautamäki, A. (2007). Kestävä innovointi. Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Sitran raportteja Nonaka, I. & Nishiguchi, T. (toim.) (2001). Knowledge Emergence: Social, Technical and Evolutionary Dimensions of Knowledge Creation. Oxford: Oxford University Press

13 2.1 Uusien toimintatapojen yhteiset nimittäjät Keskeinen yhteinen nimittäjä useimmille näille innovaatiotoiminnan uusille toimintatavoille on käyttäjä- ja asiakaslähtöisyys. Vaikka käyttäjän osallistumisen aste ja panos vaihtelee toimintatavoittain, niin kokonaisuutena käyttäjä- ja asiakaslähtöisyyden painoarvon kasvaminen uusissa toimintatavoissa on silmiinpistävää (ks. myös Taulukko 1, Luku 3). Toinen yhteinen piirre on se, että toimintatavat eivät pyri kattamaan koko innovaatioprosessia idean synnystä sen kaupallistamiseen, vaan ne keskittyvät rajattuihin vaiheisiin kuten innovaatioaihioiden generointiin ja jatkojalostamiseen. Kolmas yhteinen piirre on toimijoiden suhteellisen suuri määrä perinteisempiin toimintatapoihin verrattuna sekä erilaisuus toimijoiden intresseissä, toimintatavoissa ja myös kyvyssä innovoida. Neljäs yhteinen nimittäjä on avoin yhteistoiminnallisuus. Osaan toimintamuodoista voi osallistua kuka tahansa asiasta kiinnostunut, ja kaikissa toimintatavoissa toimintaan pyritään saamaan mukaan useita erilaisia toimijoita. Useimmat uudet käyttäjä- ja asiakaslähtöiset toimintamuodot painottavat oikeastaan jo määritelmän mukaan maantieteellisen läheisyyden, paikallisuuden sekä alueellisten ja paikallisten innovaatioympäristöjen tärkeyttä. Tässä mielessä ne ovat luontevia alueellisen ja paikallisen innovaatiopolitiikan kohteita ja välineitä. Huomionarvoista on kuitenkin se, että kaikki välineet eivät sovellu kaikille alueille. Kyky toimintamuotojen räätälöintiin ja paketointiin nouseekin entistä tärkeämpään asemaan käyttäjälähtöisessä alueellisessa innovaatiopolitiikassa. Useat edellä mainituista innovaatiotoiminnan toimintatavoista ovat syntyneet yritysten tarpeista ja haasteista ja paljolti myös näiden toimenpitein. Esimerkiksi ilmiö, josta käytämme nimitystä avoin innovaatio, on syntynyt yritysympäristössä vastauksena yritysten jatkuvaan tarpeeseen voimistaa ja kehittää toimintaa, jota vielä joitakin aikoja sitten kutsuttiin yleisemmin verkostoitumiseksi.7 Samoin käyttäjä- ja asiakaslähtöisyys on kehittynyt pitkälti yritysympäristössä. Tämän lisäksi on syytä korostaa sitä, että käyttäjälähtöisyyteen liittyy myös toimintaa ja potentiaalia, joka ei ole yrityslähtöistä eikä markkinaehtoista, ei ainakaan tämän toiminnan alkuvaiheessa. Tästä hyviä esimerkkejä ovat avoimen lähdekoodin liike sekä erilaiset innovaatio- ja käytäntöyhteisöt. Ne ovat joko täysin itsenäisiä ja riippumattomia, tai ne voidaan nähdä perinteisten markkinoiden ulkopuolella toimivina innovaatiohautomoina. Näitä piirteitä sisältyy myös julkisia palveluja koskeviin innovaatioihin. 2.2 Innovaatiopolitiikan haasteet Analysoitaessa tarvetta politiikkatoimenpiteille ja arvioidessa niiden vaikutuksia sekä puhtaasti yrityslähtöiset että markkinoiden ulkopuolella tai rajapinnassa 7 Chesbrough, H.W. (2003). The era of open innovation. MIT Sloan Management Review, 44, 3,

14 toimivat uudet toimintamuodot muodostavat haasteellisen kohderyhmän. Esimerkiksi avoimen lähdekoodin liikkeen ohjelmistohankkeet ovat syntyneet spontaanisti ja niiden toiminnan dynamiikka perustuu pitkälti osallistujien omaehtoisuuteen ja varaisuuteen. Voidaan kysyä, missä määrin tämän toiminnan tukeminen edellyttää julkisia toimenpiteitä ja miten varmistetaan se, ettei toimenpiteillä aiheuteta kielteisiä vaikutuksia toiminnan sisäiseen dynamiikkaan. Vastaavasti toistaiseksi parhaat yrityskohtaiset esimerkit avoimen innovaation tuloksellisuudesta on synnytetty ja toteutettu suuryritysten ja näiden yhteistyökumppaneiden voimavaroin ja toimenpitein. Kansallisen ja alueellisen innovaatiopolitiikan perustava haaste on se, että myös politiikkatoimenpiteiden suunnittelun tulisi olla käyttäjälähtöistä ja vastata olemassa olevaan kysyntään. Sen tulisi kyetä tunnistamaan sekä tarpeet julkisten toimijoiden toimenpiteille että näiden toimenpiteiden tarjoamat mahdollisuudet ja rajat. Lisäksi, kuten edellä on todettu, kaikki toimintamuodot eivät sovi kaikkiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Niitä on kyettävä räätälöimään ja paketoimaan kyseisen alueen ja sen toimijoiden erityispiirteiden ja -tarpeiden mukaisesti. Jopa niinkin geneerinen asia kuin avoimuus innovaatiotoiminnassa voi saada eri paikkakunnilla ja alueilla erilaisen sisällön, kuten esimerkiksi paikkakunnalla toimivien yritysten keskinäisen kilpailutilanteen perusteella. Politiikkatoimenpiteiden kannalta kiinnostava uusi ilmiö käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan kentässä on avoimeen lähdekoodiin perustuvien ohjelmien käytön leviäminen julkisella sektorilla ja niihin liittyvä kasvava palveluliiketoiminta. Esimerkiksi avoimeen lähdekoodiin perustuva Moodle-oppimisympäristö (ohjelmisto, jossa opettajat ja oppilaat toimivat ja jakavat tietoja internetin välityksellä) on otettu laajasti käyttöön julkisissa koulutuslaitoksissa.8 Samalla Suomeen on syntynyt uutta palveluliiketoimintaa, jossa paikallisesti toimivat yritykset tuottavat Moodle-oppimisympäristöön liittyviä asennus-, koulutus- ja ylläpitopalveluita alueen käyttäjille. Vastaavaa kehitystä on tapahtunut myös avoimeen lähdekoodiin perustuvissa käyttöjärjestelmissä ja toimisto-ohjelmistoissa.9 Suunnittelemalla politiikkatoimenpiteitä tämän tyyppisen kehityksen tukemiseen on mahdollista edistää samanaikaisesti useita innovaatiopolitiikan tavoitteita kuten innovatiivisia julkisia hankintoja, käyttäjälähtöisyyttä julkisella sektorilla sekä kysyntälähtöistä palveluliiketoimintaa alueilla. 2.3 Käyttäjälähtöisyys käytäntölähtöisyys Uusien toimintatapojen kohdalla viitataan myös käytäntölähtöisyyteen, jolle on olemassa erilaisia tulkintoja. Yhdeksi lähtökohdaksi voidaan ottaa oppivan talouden 8 Vuonna 2007 Moodle-oppimisympäristö oli käytössä 60 % Suomen korkeakouluista. Ks. IT-Peda-verkoston kysely 2007: 9 Freeman, S. & Grotenfelt, O. (2007). Adoption of Free/Libre Open Source Software (FLOSS) to PublicSector Organizations. Paper presented at International Congress on Social Capital and Networks of Trust. Abstrakti saatavissa:

15 lähestymistavan ja DUI-mallin10 kehittämiseen keskeisesti vaikuttaneen taloustieteilijä prof. Bengt-Åke Lundvallin ja hänen tutkijakollegojensa tekemä työ. DUI-mallissa kiinnitetään huomiota oppimisen ja ongelmanratkaisutoiminnan merkitykseen innovaatioiden lähteenä kolmesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin oppimista tapahtuu tuotantoprosessissa (learning by doing), kun tuottajalle kertyy kokemusta tuotteen valmistuksesta ja tuotteen valmistus tätä myöten nopeutuu. Toiseksi oppimista tapahtuu tuotteen käytössä (learning by using), kun käyttäjä oppii ajan kuluessa ymmärtämään tuotteen koko käyttöpotentiaalin ja sen käyttö tehostuu. Kolmanneksi oppimista tapahtuu tuottajan ja käyttäjän vuorovaikutuksessa (learning by interacting), kun tuottajat ja käyttäjät vaihtavat tietoja keskenään tai tekevät yhteistyötä. Olennaista on, että oppiminen tapahtuu käytännön toiminnan ohessa osana tuotantoprosessia, tuotteen käyttöä tai tuottajan ja käyttäjän välistä vuorovaikutusta.11 Käytäntölähtöisyydestä seuraa, että huomiota kiinnitetään myös muun kuin t&ktoimintaan erikoistuneen henkilöstön rooliin innovaatioiden lähteenä. Esimerkiksi tuotantoprosessien kehittämisessä työntekijöiden kumuloitunut tieto ja osaaminen ovat tärkeä innovaatiovoimavara, jos yritys haluaa ja kykenee hyödyntämään sen. Palveluinnovaatioissa tämäntyyppisen prosessilähtöisen tiedon ja osaamisen merkitys on hyvinkin keskeisessä roolissa. Tämäkään ei ole uusi asia, mutta niin innovaatiotutkimuksessa kuin innovaatiojohtamisen konsultoinnissa on selviä merkkejä havaittavissa siitä, että työntekijälähtöinen innovaatiotoiminta tekee tuloaan. Tälle uusvanhalle ilmiölle on jo uusi nimikin, employee-driven innovation (EDI).12 Tämä näkökulma ei ole ollut kovin vahvasti esillä uusissa innovaatiotoiminnan toimintatavoissa. Sen merkitys tiedetään kuitenkin suureksi esim. Työelämän kehittämisohjelmassa (Tykes) saatujen kokemusten perusteella. Käytäntö- ja käyttäjälähtöisyyden ymmärtäminen koko laajuudessaan edellyttäisikin työntekijälähtöisen innovaatiotoiminnan sisällyttämistä mukaan tarkasteluun. 10 DUI = learning by doing, using and interacting 11 Lundvall, B-Å. (2004). The Economics of Knowledge and Learning. Teoksessa J.L. Christensen ja B-Å. Lundvall (toim.) Product Innovation, Interactive Learning and Economic Performance (s ). Amsterdam: Elsevier. 12 Lorenz, E., Michie, J. & Wilkinson, F. (2004). HRM Complementarities and Innovative Performance in French and British Industry. Teoksessa Christensen, J.L. & Lundvall B-Å, Innovation, Growth and Social Cohesion. Cheltenham, UK: Edward Elgar; Skarzynski, P. & Gibson R. (2008). Innovation to the Core. Cambridge, MA: Harvard University Press. 14

16 3 Käyttäjä- ja asiakaslähtöiset hankkeet alueilla Osaamiskeskusohjelmakyselyn tulokset Hankkeen tutkimustehtävän mukaisesti toteutettiin huhti-toukokuussa 2009 kysely osaamiskeskusten avainhenkilöille innovaatiotoiminnan uusista toimintatavoista paikallisissa innovaatioympäristöissä. Kyselyn tavoitteeksi asetettiin tunnistaa alueilla tuloksellisimmat tai muilta vaikutuksiltaan merkittävimmät käyttäjä- ja asiakaslähtöiset hankkeet, joiden pohjalta tehtiin valinta syventävien tapaustutkimusten kohteiksi valittavista hankkeista. Samalla tavoitteeksi asetettiin muodostaa kokonaiskuva osaamiskeskusten piirissä tehdystä työstä käyttäjä- ja asiakaslähtöisissä hankkeissa. Osaamiskeskusten työ- ja elinkeinoministeriölle toimittaman raportointiaineiston perusteella hankkeiden määrä tiedettiin huomattavaksi. Kyselyn fokuksessa oli nimenomaisesti hanketoiminta ja osaamiskeskusten muu palvelutoiminta oli rajauksen ulkopuolella. 3.1 Kyselyn kohderyhmä ja toteutus Eri muodoissaan vuodesta 1994 lähtien toimineen valtioneuvoston osaamiskeskusohjelman tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Samalla ohjelmalla tuetaan alueellista erikoistumista ja työnjakoa osaamiskeskusten välillä.13 Nykyisellä ohjelmakaudella osaamiskeskusten toiminta on muutettu klusteriperustaiseksi. Tällä hetkellä osaamiskeskusohjelmaan osallistuu eri alueilla 21 osaamiskeskusta, joiden operatiivista toimintaa hoitavat pääasiassa alueen teknologiakeskukset ja tiedepuistot tukeutuen alueensa yritysten ja tutkimus- ja koulutuslaitosten panokseen. Osaamiskeskusten välistä yhteistyötä tiivistävät 13 kansallista osaamisklusteria, joissa kussakin 4 7 osaamiskeskusta tekee yhteistyötä osaamisalakohtaisesti yhteisten päämäärien ja tavoitteiden mukaisesti. Innovaatiotoiminnan uusien toimintatapojen tunnistamisessa ja kartoittamisessa alueilla osaamiskeskusten avainhenkilöt johtajat ja asiantuntijat ovat keskeinen kohderyhmä. Jatkuvaluonteisen hanketoiminnan myötä avainhenkilöillä on asiantuntemusta alueensa kehittämistoiminnasta pitkällä aikajänteellä ja monipuoliset yhteydet alueensa yrityksiin ja tutkimus- ja koulutuslaitoksiin. Osaamiskeskusten vuoden 2009 toimintasuunnitelmissa raportoitiin käynnissä tai suunnitteilla 13 Alueiden kehittämislaki (602/2002)

17 olevia käyttäjä- ja asiakaslähtöisiä hankkeita olevan runsaasti osaamiskeskusten toiminnan piirissä.14 Edellä mainituilla perusteilla osaamiskeskusten avainhenkilöt valittiin tässä hankkeessa toteutetun kyselyn kohderyhmäksi. Käyttäen työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijarekisteristä poimittuja yhteystietoja sähköinen kyselylomake lähetettiin 76 osaamiskeskuksen johtajalle ja asiantuntijalle Kaikki osaamiskeskukset ja -klusterit olivat edustettuna kohderyhmässä. Muistutusviesti lähetettiin ja kyselyyn oli vastannut vastausajan loppuun mennessä vastaajaa (vastausprosentti 41 %). Kyselyn vastaajajoukossa olivat edustettuna kaikki 13 osaamisklusteria ja 16 osaamiskeskusta 21:stä Kyselylomake ja hankkeiden tyypittely Sähköinen kyselylomake koostui kahdesta vastausosiosta ja saatteesta (Liite 1). Saatteessa vastaajaa pyydettiin tunnistamaan kyselyssä tuloksia tuottaneita tai muuten merkittäviä käyttäjä- ja asiakaslähtöisiä hankkeita osaamiskeskuksen alueella. Hankkeet voivat sisältää osaamiskeskuksen omia hankkeita ja muita tiedossa olevia hankkeita alueella. Vastaajaa pyydettiin edellä mainittujen kriteerien perusteella kirjaamaan sekä pitempään toimineita että vasta käynnistyneitä hankkeita. Käyttäjä- asiakaslähtöiset hankkeet määriteltiin saatteessa seuraavasti: Käyttäjä- ja asiakaslähtöisillä hankkeilla tarkoitamme hankkeita, joiden lähtökohtana on asiakkaan tarpeita vastaavien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen ja joissa vahvistetaan käyttäjien ja kehittäjien välistä yhteistyötä uudella tavalla. Kyselylomakkeen ensimmäisessä osiossa pyydettiin taustatietojen lisäksi vastaajaa merkitsemään annettuun hanketyyppilistaan yksi tai useampi käyttäjä- ja asiakaslähtöinen hanke, joka toimi vastaajan osaamiskeskuksen alueella ja jonka vastaaja tiesi tulokselliseksi. Lisäksi pyydettiin vapaamuotoisessa tekstikentässä kirjaamaan edellä merkittyihin hankkeisiin liittyvät keskeiset politiikkatoimenpiteiden kehittämistarpeet. Lomakkeella käytetty hanketyyppilista perustui osaamiskeskusten vuoden 2009 toimintasuunnitelmissa antamiin tietoihin käyttäjä- ja asiakaslähtöisistä hankkeista. Osa käyttäjä- ja asiakaslähtöisistä hankkeista on perinteistä osaamiskeskuksen alueellista palvelutoimintaa kuten asiakaslähtöinen tietopalvelu tai tarvekartoitustoiminta, mutta mukana on myös uusia toimintatapoja kuten avoimen 14 Osaamiskeskusten toimintasuunnitelmat Käyttäjä- ja asiakaslähtöisyys osaamisaloittain -kooste. Työ- ja elinkeinoministeriö. 15 Osaamisklusterit: Asuminen, Digitaaliset sisällöt, Elintarvikekehitys, Energiateknologia, HealthBIO, Hyvinvointi, Jokapaikan tietotekniikka, Matkailu ja elämystuotanto, Meri, Nanoteknologia, Uusiutuva metsäteollisuus, Ympäristöteknologia ja Älykkäät koneet. Kyselyyn vastanneet osaamiskeskukset: Häme, Jyväskylä, Kaakkois-Suomi, Kokkola, Kuopio, Lappi, Länsi-Suomi, Mikkeli, Oulu, Pohjois-Karjala, Raahe, Satakunta, Savonlinna, Seinäjoki, Tampere ja Uusimaa. Kyselyyn vastaamatta jättäneet osaamiskeskukset: Hyvinkää-Riihimäki, Kainuu, Kouvola, Lahti ja Varsinais-Suomi. Lista vastaajista Liitteessä 2. 16

18 lähdekoodin hankkeet. Käyttäjän panos ja osallistuminen aste mainituissa hanketyypeissä on vaihteleva, mitä on eritelty taulukossa 1. Taulukko 1. Kyselylomakkeessa käytetyt hanketyypit ja erittely käyttäjän panoksesta ja osallistumisasteesta kussakin hanketyypissä. Hanketyyppi Asiakaslähtöinen tietopalvelu (myös tarvekartoitustoiminta tai vastaava) Asiakaslähtöinen työpajatoiminta (myös keskustelufoorumi tai vastaava) Avoimeen lähdekoodin ohjelmistohanke (myös käyttöönottohanke ja palveluliiketoiminta) Avoin innovaatioympäristö (myös avoin innovaatioyhteisö tai -verkosto) Living lab -ympäristö Tuotteiden ja palveluiden kehitysalusta (myös testausalusta tai vastaava toiminta) Muu käyttäjä- ja asiakaslähtöinen hanke Käyttäjän panos ja osallistuminen Käyttäjät tietolähteinä Käyttäjät osallistuvat suunnitteluun ja ideointiin Kansainvälinen käyttäjäyhteisö osallistuu kaikkiin tuotekehitysvaiheisiin ja niitä koskevaan päätöksentekoon Käyttäjät jäseniä avoimesti tietoa jakavassa yhteistyöverkossa Käyttäjät osallistuvat kokeiluun ja testaukseen luonnollisessa ympäristössä Käyttäjät osallistuvat kokeiluun ja testaukseen testausympäristössä, jonka infrastruktuuri huomattava Käyttäjän rooli vaihteleva/ei määritelty Kyselylomakkeen toisessa osiossa pyydettiin vastaajaa antamaan kustakin edellisen osion hanketyyppilistaan merkitsemästään hankkeesta hankekohtaiset tiedot. Hankkeen nimen ja vetäjän lisäksi tietoja pyydettiin hankkeen kestosta, toteutusvaiheesta, rahoituslähteestä ja budjetista. Hankkeen tuloksista ja vaikutuksista pyydettiin kirjaamaan, onko tuloksena uusi yritys tai liiketoiminta, uusi tuote tai palvelu, uusi toimintatapa, edistetty kansainvälistymistä tai alueen osaamistason kasvua. Annettujen hanketietojen perusteella pystyttiin päättelemään, että kunkin osaamiskeskusten henkilökunta oli vastannut kyselyyn sisäisen työnjaon mukaisesti eikä kyselyyn kirjattu päällekkäisiä tietoja samoista hankkeista. 3.3 Kokonaiskuva käyttäjä- ja asiakaslähtöisistä hankkeista alueilla Kyselyn ensimmäisessä osassa vastaajaa pyydettiin merkitsemään annettuun hanketyyppilistaan yksi tai useampi käyttäjä- ja asiakaslähtöinen hanke, joka toimi vastaajan osaamiskeskuksen alueella ja jonka vastaaja tiesi tulokselliseksi. Yhteensä hankkeita merkittiin 254 kpl. Hankkeiden osuudet hanketyypeittäin on esitetty kuvassa

19 Kuva 1. Käyttäjä- ja asiakaslähtöisten hankkeiden osuudet koko maassa (n=254). 17 % 13 % 10 % 15 % 21 % 7 % 17 % Asiakaslähtöinen tietopalvelu Asiakaslähtöinen työpajatoiminta Avoimeen lähdekoodiin liittyvä ohjelmistohanke Avoin innovaatioympäristö Living lab -ympäristö Tuotteiden ja palveluiden kehitys/testausalusta Muu käyttäjä- ja asiakaslähtöinen hanke Kuvan 1 perusteella asiakaslähtöinen tietopalvelu, asiakaslähtöinen työpajatoiminta ja avoin innovaatioympäristö olivat yleisimmät merkityt hanketyypit. Näiden hankkeiden osuus oli puolet merkityistä hankkeista. Asiakaslähtöinen tietopalvelu ja työpajatoiminta ovat vakiintunut osa osaamiskeskusten palvelu- ja hanketoimintaa, kun puolestaan avoimeen innovaatioympäristöön liittyviä hankkeita voidaan pitää uusina hankemuotoina. Annetuista hanketyypeistä avoimeen lähdekoodiin liittyviä hankkeita merkittiin vähiten. Kohtaan muu käyttäjä- ja asiakaslähtöinen hanke merkittiin 17 % hankkeista. Tällä perusteella käytetty hanketyyppien luokitus kattoi suurimman osan, 83 %, vastaajien tiedossa olevista hankkeista. Läänikohtaisesti tarkastelua suuria eroja vastaajien nimeämien hanketyyppien kesken ei ollut havaittavissa. Länsi-Suomen osalta korostuu avoimen lähdekoodin ohjelmistohankkeiden muita alueita suurempi osuus. Tämä voi johtua avoimen lähdekoodin hankkeiden parissa työskentelevien vastaajien aktiivisuudesta kyselyyn vastaamisessa. Kuitenkin muista yhteyksistä tiedetään Länsi-Suomen alueella olevan paljon aktiviteetteja avoimen lähdekoodin hankkeissa. Esimerkiksi Suomen avoimen lähdekoodin keskus COSS sijaitsee Tampereella. Kuvassa 2 on esitetty hanketyyppien osuudet kolmen koko maassa toimivan osaamisklusterin osalta. Vaikka kyselyn vastaajajoukko kattoi kaikki 13 osaamisklusteria, ei tuloksia voida kaikkien osalta esittää, koska osa vastaajista työskenteli useammassa kuin yhdessä osaamisklusterissa. 18

20 Kuva 2. Käyttäjä- ja asiakaslähtöiset hankkeet valituissa klustereissa. Jokapaikan tietotekniikka (n=34) 12 % 41 % 17 % 12 % 12 % 6 % Nanoteknologia (n=17) 12 % 12 % 29 % 0 % Hyvinvointi (n=10) 10 % 20 % 20 % 10 % 20 % 20 % 0 % Asiakaslähtöinen tietopalvelu Asiakaslähtöinen työpajatoiminta Avoimeen lähdekoodiin liittyvä ohjelmistohanke Avoin innovaatioympäristö Living lab -ympäristö Tuotteiden ja palveluiden kehitys/testausalusta Muu käyttäjä- ja asiakaslähtöinen hanke 12 % 18 % 17 % 0 % Nanoteknologian ja hyvinvoinnin osaamisklustereiden vastaajien antamien vastausten mukaan asiakaslähtöinen tietopalvelu, asiakaslähtöinen työpajatoiminta ja avoin innovaatioympäristö muodostivat vähintään puolet merkityistä hanketyypeistä. Jokapaikan tietotekniikan osaamisklusterin vastaajat merkitsivät kohtaan Muu käyttäjä- ja asiakaslähtöinen hanke yli 40 % hankkeista. Tällä perusteella käytetty hanketyypittely ei toiminut hyvin Jokapaikan tietotekniikan osaamisklusterin hanketoiminnan osalta. 3.4 Hankekohtaiset tiedot Kyselyn toisessa osiossa vastaajia pyydettiin antamaan kustakin edellisen osion hanketyyppilistaan merkitsemästään hankkeesta hankekohtaiset tiedot vastaamalla kahdeksaan hanketta koskevaan kysymykseen. Kaiken kaikkiaan hanketiedot täytettiin 131 hankkeesta. Tämä on noin puolet kyselyn ensimmäisessä osiossa hanketyyppilistaan merkityistä 254 hankkeesta. Suurin osa vastaajista kirjasi kyselyn toisessa osiossa hanketietoja 1-2 hankkeesta vaikka vastaaja olisi merkinnyt hanketyyppilistaan useamman hankkeen. Mahdollisesti vastaajalla ei ole ollut vastaushetkellä tarkempaa tietoa kaikista hanketyyppilistaan merkitsemistään hankkeista tai hanketietojen kirjaamista kaikista hankkeista ei pidetty tärkeänä. Kirjatut hankkeet 18 19

21 olivat pääosin sellaisia hankkeita, joissa osaamiskeskuksella on merkittävä rooli toteuttajana tai partnerina. Kuvissa 3, 4 ja 5 on esitetty yhteenvetotiedot kirjattujen hankkeiden kestosta, nykyisestä vaiheesta ja budjetista. Kuva 3. Hankkeen kesto Hankkeen kesto (suunniteltu tai toteutunut) (n=131) 3 % 4 % 11 % 11 % Alle vuosi 1 2 vuotta 27 % 2 3 vuotta 4 5 vuotta 44 % yli 5 vuotta ei tietoa Kuva 4. Hankkeen nykyinen vaihe Hankkeen nykyinen vaihe (n=131) 10 % 21 % suunnittelussa toiminnassa päättynyt 69 % 20

22 Kuva 5. Hankkeen budjetti Hankkeen budjetti (n=131) 15 % 14 % 11 % alle % 21 % 8 % yli ei tietoa Hankerahoituksen osalta kysyttiin myös tietoja rahoituslähteestä vapaassa tekstikentässä. Vastaajien käyttämien rahoitustermien tulkinnanvaraisuudesta johtuen rahoituslähteitä koskevaa tietoa ei voida tarkastella systemaattisesti. Hankkeille kirjatut rahoituslähteet olivat moninaisia kuten Euroopan aluekehitysrahasto, osaamiskeskusten perusrahoitus, Tekes, ministeriöt, yritykset, rahastot, EU-ohjelmat, yhdistykset jne. Hankekohtaisten tietojen perusteella yli puolet hankkeista on kestänyt tai suunniteltu kestävän yli kaksi vuotta. Noin 70 % hankkeista on parhaillaan toiminnassa. Hankkeiden resursointi on huomattava. Yli puolessa hankkeissa budjetti on euroa tai enemmän. Jokaisen hankkeen osalta vastaajaa pyydettiin myös merkitsemään annetulta listalta hankkeessa toteutuneet tulokset ja vaikutukset. Näitä koskevat vastaustiedot on esitetty kuvassa

23 Kuva 6. Hankkeen tulokset ja vaikutukset (n=131). Yhdellä hankkeella voi olla yksi tai useampi tulos tai vaikutus. 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Perustettu yritys tai uusi liiketoiminta Uusi tuote Uusi palvelu Uusi toimintatapa tai -prosessi Edistetty kansainvälistymistä Edistetty alueen osaamistason kasvua Muu Kuva 6:n perusteella hankkeiden tärkeimmät tulokset ja vaikutukset olivat järjestyksessä alueen osaamistason kasvun edistäminen, uusi toimintatapa tai prosessi ja kansainvälistymisen edistäminen. 25 % hankkeista tuloksena oli uusi yritys tai liiketoiminta. Yritys tai uusi liiketoiminta oli perustettu pääosin resursseiltaan mittavissa yli euron hankkeissa, jotka olivat myös kestäneet yli 2 vuotta. 3.5 Politiikkatoimenpiteiden kehittämistarpeet Kyselyssä vastaajia pyydettiin kirjaamaan vapaaseen tekstikenttään, mitkä ovat vastaajan mielestä tärkeimmät politiikkatoimenpiteiden kehittämistarpeet vastaajan alueella toimivissa käyttäjä- ja asiakaslähtöisissä hankkeissa. Näitä koskevat vastaukset on ryhmitelty taulukossa 2. 22

24 Taulukko 2. Vastaajien nimeämät politiikkatoimenpiteiden kehittämistarpeet käyttäjä- ja asiakaslähtöisissä hankkeissa ryhmiteltynä kehittämisalueittain. Kehittämisalue Järjestelmätasoon liitetyt kehittämistarpeet Kommunikaatio- ja koordinointitarpeet Rahoituksen lisäämistarve Muut rahoitusvälineisiin liitetyt tarpeet Kehittämistarpeet IPR-sääntelyjärjestelmän kehittäminen (esim. avoimeen lähdekoodin perustuva lisensointi) Julkinen hankintatoimi (esim. avointen rajapintojen edistäminen hankinnoissa) Standardisoinnin edistäminen T&k-rahoituksen ulkopuolisten julkisten tukijärjestelmien kehittäminen (esim. energia-avustukset) Vuoropuhelun edistäminen rahoittajien ja hanketoimijoiden välillä Tarve lisätä järjestelmän läpinäkyvyyttä ja joustavuutta suhteessa käyttäjiin Asiantuntijaverkostojen aktivointi alueiden välillä Yrityskoulutuksen lisääminen Julkisten toimijoiden toiminnan koordinointi Puute yhteyksistä kansainvälisiin markkinoihin ja toimijoihin Varhaisvaiheen kehitystyö Kansainväliset hankkeet Ylialueelliset hankkeet Työpaja- ja Living Lab -toiminnat Tekesin rahoittamisvälineiden kehittäminen käyttäjälähtöisiin hankkeisiin 100 % rahoitus yksityishenkilöille ja pienille yrityksille liiketoimintasuunnitelman valmisteluun Pienet ja kevyet rahoitusvälineet konsepti-kehitykseen Projektipohjaisesta rahoittamisesta prosessipohjaiseen rahoitukseen 3.6 Yhteenveto kyselyn tuloksista Osaamiskeskusohjelmakyselyn tulosten pohjalta voidaan esittää seuraavia huomioita. Käyttäjä- ja asiakaslähtöinen innovaatiotoiminta on nykyhetkellä vakiintunutta ja resursseiltaan mittavaa toimintaa useimpien osaamiskeskusten toiminnan piirissä. Kaiken kaikkiaan kyselyyn osallistuneen 16 osaamiskeskuksen alueilla merkittiin toimivan 254 käyttäjä- ja asiakaslähtöistä hanketta. Näistä 131 hankkeen osalta vastaajat kirjasivat yksityiskohtaiset hanketiedot. Hanketietojen perusteella yli puolessa hankkeista toiminta oli kestänyt yli 2 vuotta. Samoin yli puolessa hankkeissa hankebudjetti oli yli euroa tai enemmän. Hankkeiden määrän, keston ja budjetin perusteella käyttäjä- ja asiakaslähtöinen innovaatiotoiminta on olennainen osa osaamiskeskusten tämänhetkistä toimintaa. Vaikka suuri osa hankkeista liittyi osaamiskeskusten perinteiseen hanke- ja palvelutoimintaan kuten asiakkaiden tarvekartoitukseen ja työpajatyöskentelyyn, myös vasta viime vuosina esille nousseet innovaatiotoiminnan toimintatavat kuten avoimen lähdekoodin hankkeet, avoimet innovaatioympäristöt ja Living labit olivat vahvasti esillä osaamiskeskusten hanketoiminnassa

25 Hankkeiden tulosten ja vaikutusten osalta korostuivat alueen osaamistason kasvun edistäminen, uuden toimintatavan tai prosessin käyttöönotto ja kansainvälistymisen edistäminen. Sen sijaan kaupallista toimintaa, uusia tuotteita tai palveluita oli onnistuttu synnyttämään vähemmän. Pääosin vain budjeteiltaan isoimmat hankkeet olivat onnistuneet kaupallisen toiminnan synnyttämisessä hankkeen yhteydessä. Vastaajien nimeämät politiikkatoimenpiteiden kehittämistarpeet käyttäjä- ja asiakaslähtöisissä hankkeissa osoittavat, että osaamiskeskusten toimijoilla on hyvä ymmärrys käyttäjä- ja asiakaslähtöisten hankkeiden erityistarpeista suhteessa tavallisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Vastaajat nimesivät eniten kommunikaatioon ja koordinaatioon liittyviä politiikkatoimenpiteiden kehittämistarpeita. Vastaajat toivoivat vuoropuhelun parantamista hanketoimijoiden ja rahoittajien välillä, yritysten kouluttamista käyttäjälähtöisyyteen sekä järjestelmän läpinäkyvyyden ja joustavuuden parantamista suhteessa käyttäjään. Käyttäjä- ja asiakaslähtöisyyden asiantuntemusta olisi kyettävä siirtämään ja hyödyntämään alueiden välillä. Tämä on nähtävissä osana julkisten toimijoiden koordinointia, joka myös nimettiin kehittämiskohteeksi. Rahoituksen osalta vastaajat kiinnittivät huomiota nykyisten rahoitusvälineiden sovellettavuuden parantamiseen esimerkiksi tarpeella kehittää pieniä ja kevyitä rahoitusvälineitä konsepti-kehitykseen. 24

26 4 Uudet käytäntöja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan hankkeet Syventävien tapaustutkimusten tulokset Hankkeessa valittiin 10 edelläkävijähanketta syventävien tapaustutkimusten kohteeksi. Valinta tehtiin osaamiskeskusohjelmakyselyssä ja muista lähteistä saadun tiedon pohjalta ja valintaperusteina käytettiin hankkeiden osoitettua tuloksellisuutta tai edelläkävijäroolia käytäntö- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan toteuttamisessa Suomessa. Tapaustutkimusten tavoitteena oli tuottaa yksityiskohtaista tietoa hankkeiden toiminnasta, resursseista ja tarpeista erityisesti alueiden olemassa olevien innovaatiopalvelujen ja rahoituksen tarjonnan näkökulmasta. Valitut hankkeet on esitelty taulukossa 3. Taulukko 3. Käytäntö- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan edelläkävijähankkeet. Hanke Hanketyyppi Sijainti Demola avoin innovaatioympäristö Tampere Nokia Innovation Center avoin innovaatioympäristö Tampere Nokia Technopolis Innovation Mill avoin innovaatioympäristö useita kaupunkeja Agro Living Lab living lab Seinäjoki Experience Lab living lab Rovaniemi Terveellinen kaupunginosa living lab Helsinki Helsinki Testbed tuotteiden ja palveluiden testausalusta Helsinki EduCOSS avoimen lähdekoodin hanke Koko maa NanoPumppu asiakaslähtöinen tietopalvelu pk-seutu Käytäntölähtöisen innovaatiojärjestelmän malli muu käyttäjälähtöinen hanke Lahti Tapaustutkimusten tutkimusmenetelmänä käytettiin semi-strukturoituja asiantuntijahaastatteluja ja kerätyn kirjallisen aineiston analyysia. Kesä-elokuussa 2009 kustakin hankkeesta haastateltiin yhtä tai useampaa hanketoimintaan läheisesti osallistunutta asiantuntijaa (lista haastatelluista liitteessä 3). Haastattelut perustuivat Taulukossa 4 esitettyihin haastatteluteemoihin

27 Taulukko 4. Asiantuntijahaastattelussa käytetyt haastatteluteemat ja niihin liittyvät kysymykset ja tarkennukset. Haastatteluteema Hankkeen tausta ja kehitys Osallistujat ja resurssit Tavoitteet ja sopiminen Toiminta Tulokset ja vaikutukset Politiikkatoimenpiteitä koskevat tarpeet Kysymykset ja tarkennukset Hankkeen keskeiset kehitysvaiheet käynnistyksestä toteutukseen Hankkeen osallistujat ja taustaorganisaatiot Hankkeen merkitys osallistujille Yhteistyöverkon rakentuminen ajan myötä Hankkeessa hyödynnetyt resurssit ja osaaminen Hankkeen tavoitteet: mitkä ovat lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteet ja miten niistä on sovittu? Hankkeen toiminnan perusajatus ja käyttäjien/asiakkaiden merkitys toiminnassa Hankkeessa tehtävän yhteistyön luonne ja koordinointitapa Mitkä ovat hankkeen tulokset ja vaikutukset tällä hetkellä/jatkossa? Mikä hankkeen toiminnassa on onnistunut erityisen hyvin? Julkisten toimijoiden rooli hankkeessa (koulutus- ja tutkimuslaitokset, rahoittajat ja muut organisaatiot) Julkisen tuen merkitys hankkeen toteutumiselle Julkisen toiminnan (sääntely, rahoitus tms.) hankkeelle aiheuttamat rajoitukset tai ongelmat Millaisia julkisia toimia kaivattaisiin vastaavan toiminnan edistämiseksi? Hankkeessa kohdattu keskeinen kehittämistarve 4.1 Demola Demola on avoimen innovaation toimintaympäristö, jossa tamperelaisten yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijat voivat toteuttaa osana opintojaan ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kehityshankkeita tiiviissä yritysyhteistyössä. Demola on jo lyhyen olemassa olonsa aikana herättänyt huomiota ja saanut tunnustusta mm. Tietoyhteiskunnan vuoden osallistajana (Liikenne- ja viestintäministeriö ). Demolan ensimmäisen vuoden saavutukset ovat merkittäviä: 157 osallistujaa, 30 projektia, 15 yrityskumppania, 10 työpaikkaa sekä 3 perusteilla olevaa yritystä. Hankkeen käynnistämiseen osallistui Nokia Innovation Centerin Tampereen vetäjä Jukka P. Saarinen, joka huomasi Demolan tyyppiselle konseptille otollisen maaperän tavattuaan Tampereen kahden yliopiston professoreita. Käynnistämiseen osallistui myös Teknologiakeskus Hermia Oy:n kehitysjohtaja Petri Räsänen, joka oli toiminut erilaisten avoimen lähdekoodin ja avoin innovaatio -tyyppisten hankkeiden kehittämisen parissa. Näiden kahden henkilön välillä käydyt keskustelut johtivat alustavan konseptin muotoutumiseen. Hermia Oy:llä oli käyttää konseptointiin ja valmisteluun osaamiskeskusohjelman siemenrahaa, joka mahdollisti suunnitteluvaiheen. Tämän jälkeen hankkeen käynnistämisen tukena olivat eri tavoin Tampereen kaupungin Elinkeinokeskus ja Luova Tampere-ohjelma, Pirkanmaan TE-keskus sekä Pirkanmaan Liitto. 26

28 Osallistujat ja resurssit Demolaa toteuttaa Hermia Oy:n koordinoima projekti, jonka kesto on kolme vuotta ( ). Projektia rahoittaa EAKR:n toimintaympäristötukeen kohdistetulla rahoituksella Pirkanmaan TE-keskus. Kaikki keskeiset toimijat sijaitsevat Tampereella ja näitä ovat: yritykset, joita on tällä hetkellä noin kymmenen (esim. Nokia, Yle/TV2, mutta myös pieniä yrityksiä) koulutus- ja tutkimuslaitokset (Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Tampereen yliopisto (TaY), Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK)) välittäjäorganisaatiot (Hermia Oy) muut (tilojen vuokraajana vakuutusyhtiö, konsultteja ym.). Hankkeen keskeisiä henkilöresursseja ovat etenkin opiskelijat (tähän mennessä osallistunut 157 opiskelijaa). Demolalla on noin 500 m2 tilat Tampereen keskustassa Finlaysonin entisellä teollisuusalueella. Varsinaisen hankkeen henkilöresursseja ovat sen projektipäällikkö ja projektisihteeri sekä laiteresurssina Demolan tiloissa oleva ICT-infrastruktuuri. Korkeakoulujen tarjoamia resursseja ovat erityisesti sen tutkimus- ja opetushenkilöstön tarjoama koulutus ja ohjaus. Yritykset tarjoavat Demolalle ideat ja tuoteaihiot, joita opiskelijat työstävät demoiksi ja prototyypeiksi. Mukana olevat yritykset ja organisaatiot ovat Nokia, Mediamuseo Rupriikki, TeliaSonera, Gemilo, YLE, Äänikirjakauppa, Alma Media Interactive / OP- Kiinteistökeskus, TAMK, Onepy/Theias Group, Kutsumo, Tampereen kaupunki, Suomen Syöpäjärjestöt, Helsingin Sanomat, Nokia Siemens Networks, Kaisla Innovations, Cellictica, Citynomadi, Minutor, Tuonela Productions ja Elast markkinointija viestintäpalvelu. Hankkeen toiminta Demola on avoimen innovaation toimintaympäristö, jossa tamperelaisten yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijat voivat osana opintojaan (harjoitus-, projekti- tai lopputöinä) toteuttaa ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kehityshankkeita, joiden IPR:n (aineettoman oikeuden) yritykset ovat antaneet opiskelijoille ja mahdollisesti takaisinlunastettavaksi. Hankkeen vetäjien mukaan opiskelijat ovat luova voimavara, joille ei ole ennen annettu riittäviä mahdollisuuksia hyödyntää sekä kokeilla omaa osaamistaan ja ideoitaan. Kehityshankkeiden tuloksena syntyy toimivia tuote- ja palveludemonstraatioita, jotka on myös testattu yhteistyössä potentiaalisten käyttäjäryhmien kanssa. Tampereella kahden yliopiston (TaY ja TTY) sekä korkeakoulun (TAMK) opiskelijat edustavat laajasti eri tieteen- ja taiteenaloja (esim. tekniikka, talous, taide, media, hyvinvointi, biotekniikka). Tämä on tarjonnut hankkeelle hyvän pohjan löytää helposti opiskelijoita eri aloilta muodostamaan monialaisia tiimejä. Demola on saanut hyvän maineen opiskelijoiden keskuudessa niin, että tulijoita olisi enemmän kuin on mahdollista ottaa tekemään hankkeita