MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

Transkriptio

1 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA Käsittely toimielimissä: Kaupunginhallitus , Kaupunginvaltuusto

2 OHJELMAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman (MAATO-ohjelma) on tarkoitus ohjata kaavoitetun alueen toteuttamista. Ohjelmaan on yhdistetty asuntopoliittinen ohjelma, kaavoitusohjelma ja yhdyskuntatekninen työohjelma. MAATO tähtää asuntotuotantotavoitteiden ja elinkeinojen mukaisen tonttivarannon aikaansaamiseen ja tontin luovutukseen. Tarkoituksena on määritellä yleis- ja asemakaavojen toteutus ja osoittaa vuosittaiset yleis- ja asemakaavojen toteuttamista edellyttävät investointitarpeet. Ohjelma on lisäksi tarkoitettu käytettäväksi kuntasuunnittelun yhtenä lähtökohtana niin, että eri hallintokunnilla ja toimialoilla on ajan tasalla oleva käsitys kaupungin lähivuosien rakentamisesta. Näin eri toimialat voivat suunnitella palvelutuotannon järjestämistä. Kaupunginhallitus ja - valtuusto voivat ohjelman perusteella arvioida taloudelliset edellytykset lähiajan kuntarakenteen täydentämiselle ja laajentumiselle. Ohjelman keskeisinä tuloksina ovat alueiden tavoitteellinen käyttöönottoaikataulu, arvio tilastoalueiden väestömäärien kehityksestä sekä asumisen lähipalveluiden riittävyydestä. Maankäytön toteuttamisohjelmassa käsitellään asuntorakentamista (omakotitalojen, pien- ja rivitalojen sekä kerrostalojen rakentamista) kunnan omistamilla alueilla sekä maankäyttösopimuksella toteuttavia alueita, jotka ovat yksityisessä omistuksessa. Yksityisessä omistuksessa olevien tonttien on katsottu tasaavan kysyntähuippuja rakentamisen ollessa vilkasta. Lisäksi arvioidaan muu kaavoituksella syntyvä tonttituotanto (liike-, teollisuus ja matkailu) ja sen riittävyys. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa määriteltyjen laadullisten ja määrällisten tavoitteiden toteuttamisen maapoliittiset keinot on määritetty erillisessä maapoliittisessa ohjelmassa. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman liitteessä MAATO kartat ja taulukot on kuvattu vuosien ja alustavat valtuustokauden asemakaavojen toteuttamisaikataulu ja kaavojen yksityiskohtaisemmat arvioidut tiedot. Alueiden toteuttamisjärjestys saattaa vaihtua ja alueiden asunto- ja tonttimäärät sekä väestötiedot ovat arvioita. Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttila

3 Sisällysluettelo OHJELMAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ YHTEENVETO Kaavavaranto ja jaettavat tontti- ja rakennuspaikat Asuminen Erityisryhmien asuminen Päiväkodit ja koulut Matkailualueet Kaupan palveluille varatut tomtit Kaavojen priorisointi Investointitarve valtuustokaudelle MAATO:n väestöennuste (arvio) MAATO:N TUOTTAMA KAAVA- JA TONTTIVARANTO VALTUUSTOKAUDELLE Yleiskaavojen kaavavaranto ja toteuttaminen Asemakaavoilla tuotettava kaava- ja tonttivaranto Pientalot Kerrostalot Teollisuus, - liike ja matkailutontit Tonttien varaaminen erityisryhmien tarpeisiin KAAVOITUSPERIAATTEET Rovaniemen yhdyskunta ja kaupunkirakenne Mitoitustarkastelu ASUNTOTUOTANNON PERIAATTEET Erityisryhmien asuminen Muut ohjelmat ja strategiat TONTINLUOVUTUSKILPAILUT, ARKKITEHTIKILPAILUT, HANKKEET, KAAVOITUSKATSAUS Tontinluovutuskilpailut ja/tai arkkitehtikilpailut Laadittavat selvitykset, hankkeet ja kehittämissuunnitelmat KAAVOITUSKATSAUS Vireillä olevat maakuntakaavat Strategiset - vaikutuksiltaan merkittävät kaavat Yleiskaavat Asemakaavat Asemakaavojen toteutus vuosittain Asemakaavojen toteutus vuodesta 2014 alkaen (arvio) Asemakaavojen toteutus vuodesta 2015 alkaen (arvio) Asemakaavojen toteutus vuodesta 2016 alkaen (arvio) Asemakaavojen toteutus vuodesta 2017 (-2020) alkaen (arvio) Yleiskaavat Lainvoimaiset asemakaavat MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 3

4 1. YHTEENVETO Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman johdannossa esitellään lyhyesti maankäytön määrälliset tavoitteet: kaavavaranto, jaettavat tontti- ja rakennuspaikat, kaavojen priorisointi ja investointirahoitus. Lopussa on väestöarvio niiltä tilastoalueilta, joissa tapahtuu merkittävää asuntotuotantoa vuosien välillä. Perusteltu väestöennuste on toimintaympäristö tilastoissa Kaupunginvaltuuston :n päätöksen mukaan kaupunginhallitus vastaa vaikutuksillaan merkittävistä ja strategisista kaavoista. Kaupunginhallituksen :n mukaan kaupunginhallituksen valmisteluvastuulle kuuluvia strategioita ja ohjelmia ovat kaupunkistrategia ja sen toteuttamista tukevat muut strategiat ja ohjelmat, maankäytön osalta mm. alueiden käytön strategia, maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma (MAATO), ympäristöraportti sekä tulvariskien hallintaan ja torjuntaan liittyvät ohjelmat. Strateginen kaavoitus pitää sisällään maakuntakaavat, merkittävät yleiskaavat, kaavarungot, aluesuunnittelukohteet, elinkeinojen kannalta priorisoitavat asemakaavat, asemakaavoituksen pohjaksi laadittavat viitesuunnitelmat, kaupunkipuistohankkeen, arkkitehtikilpailut ja tontinluovutuskilpailut. Hallinto- ja johtosäännössä 6 (KV ) määritellään kaupunginhallituksen tehtävät (kohta 6.1) ja erityinen ratkaisuvalta (kohta 6.2). Hallinto- ja johtosäännössä 10 (KV ) määritellään teknisenlautakunnan tehtävät (kohta 10.1) ja teknisen lautakunnan erityinen ratkaisuvalta (kohta 10.2). Strategiseen kaavoitukseen kuuluvat vähittäiskaupan suuryksiköitä sisältävät kaavat (esim. Prisman asemakaava, Hallitien ympäristö ja Viitakiinteistöjen asemakaava) ja matkailun kannalta merkittävät kaavat (esim. Napapiirin, Syväsenvaaran Santaparkin, City Hotellin asemakaava ja Ounasvaaran alueen kaavat). Strategiseen kaavoitukseen kuuluvat myös merkittävät aluesuunnittelukohteet kuten esimerkiksi Valionranta, Erottajan alue ja Lampelan alue. Strategiset ja vaikutuksiltaan merkittävät kaavat on yksilöity kappaleessa 6.1. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan vuonna 2004 kaikkien hyväksyttyjen asemakaavojen prosessin keston mediaani oli 9 kuukautta ja keskiarvo 12 kuukautta. Kunta- ja kaavakohtainen vaihtelu on varsin suurta. Kymmenen suurimman kaupungin joukossa kaavoituksen keston mediaani vaihteli neljästä kuukaudesta noin kahteen vuoteen (HE 81/2006). Rovaniemen kaupunki asettaa kaavoitusprosessin keston tavoitteeksi asemaakaavojen osalta 12 kk ja yleiskaavojen osalta 24 kk. Kaupunki hyväksyy sen, että tavoiteaikataulut voivat muuttua prosessin aikana esille tulleista syistä johtuen. 4 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

5 1.1.Kaavavaranto ja jaettavat tontti- ja rakennuspaikat Maankäytön toteuttamisessa keskeisellä sijalla on kaavavaranto ja jaettavien tonttien määrä. Alla olevassa taulukossa on kuvattu kaavavaranto ja jaettavien asuntojen ja tonttien tavoitteellinen määrä. Rovaniemen kaupungin tavoitteet kaavavarannon ja jaettavien tonttien määrän suhteen tarkistetaan vuosittain. Taulukko 1: Kaavavaranto ja jaettavat tontit, käsite ja tavoitteet Määritelmä Kaavavaranto Lainvoimaisissa kaavoissa olevien tonttien / asuntojen määrä. Jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat Tonttivarannolla tarkoitetaan kaavoitettuja tontteja, joiden investoinnit ovat valmiina. Rovaniemen kaupungin tavoite Kahden vuoden kaavavaranto Vuosittain jaettavien tonttien / rakennuspaikkojen määrä Pientaloalueet AO, AP 170 tontti tai rakennuspaikkaa 85 erillispientaloasuntoa Rivitalotontit ja -asunnot, AR ja ARK 10 AR tai AKR- tonttia, eli noin 60 asuntoa 5 AR tai AKR- tonttia eli noin 30 asuntoa. Kerrostaloasunnot, AK 690 kerrostaloasuntoa 345 kerrostaloasuntoa Teollisuustontit, T 72 teollisuustonttia 36 teollisuustonttia Liiketontit, K 10 liiketonttia 5 liiketonttia Yleisten rakennusten tontit, Y Erityisryhmille keskimäärin 2 tonttia, asuntoa Matkailulle varatut tontit, RM Yleiskaavoilla tuotettavat rakennuspaikat (kaupungin mailla) Matkailulle laaditaan ajantasaiset asemakaavat erityisryhmille keskimäärin 1 tonttia/ vuosi, asuntoa Kysynnän mukaan 20 rakennuspaikkaa 10 rakennuspaikkaa Kaavavarannon suuruuteen ja jaettavien tonttien määrään vaikuttaa olemassa oleva tonttitilanne. Taulukossa on kuvattu 5/2013 lainvoimaisissa kaavoissa olevien tonttien lukumäärä sekä haettavana olevien tonttien ja rakennuspaikkojen määrä. Viimeisessä sarakkeessa on maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman tontit, joiden toteuttaminen on mahdollista aloittaa vuonna MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 5

6 Taulukko 2: Olemassa oleva kaavavaranto, vapaat tontit ja vuonna 2013 uudet rakennettavissa olevat tontit Rivitalotontit ja - asunnot, AR ja ARK Kerrostaloasunnot, AK Kaavavaranto 5 / (Ylikylä-Vennivaara asemakaava 120 AO/AP ja Pöykkölä 57 AO/ AP) 11 tonttia, 66 asuntoa (Ylikylä-Vennivaara 3 AR, 1 kpl Ounasrinne ja 3 kpl Nivavaara) 960 asuntoa (kaup. maat, Kiela 2011, Lapinaukea ja Ylikylän palvelukeskus) (yks.maat) Haettavana olevat tontit ja rakennuspaikat AO/ AP + 12 rakennuspaikkaa palvelukylissä. ( Pöykkölä: 49 kpl AO/ AP tonttia, Vennivaara 5 kpl Ylikylä: 1 kpl AP, Muurola 9 AO, Hirvas 1 kpl) 4 (1 kpl Ounasrinne ja 3 kpl Nivavaara) Vuokrasopimukset: Kiela 2011 ja Lapinaukea Kortteli 3256, 50 % Teollisuustontit, T 101 (Jääskeläisen alue) 42 (8 kpl Saarenkolmio, 7 kpl Norvatien teollisuusalue, 3kpl teknologiapuisto, 24 kpl Suopellon teollisuusalue ) Liiketontit, K Yleisten rakennusten tontit, Y 3 (Ylikylä-Vennivaaran asemakaava) Suosiolankuja (8/2013) MAATO-ohjelman tontit, jotka tulevat rakennettavaksi vuonna (Ylikylä- Vennivaaran asemakaavaa 120 AO/AP, Mommontie 2 AO / AP) 4 tonttia / 24 asuntoa (Ylikylä-Vennivaara asemakaava 3 AR, Ellintie 1 AR) 660 asuntoa (Katso Liite) 53 (Jääskeläinen) 18 (15 Napapiirin, 3 kpl vähittäiskaupan suuryksikköä, Prisman ja viitakiinteistöjen asemakaavat) Matkailulle varatut tontit, RM Pientaloalueet AO, AP 5 ohjelmapalveluille varattua aluetta Napapiirillä 5 ohjelmapalveluille varattua aluetta Napapiirillä Yleiskaavojen rakennuspaikat 72 kaupungin mailla (9/2013) 12 asuinrakennuspaikkaa (3 kpl Hirvas, 1 kpl Sonka, 3 kpl Lehtojärvi ja 5 kpl Vikajärvi Asuminen Alla olevassa taulukossa on esitetty maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman syntyvä kaavavaranto. Kaupungin tavoitteena oleva kaavavaranto on esitetty vaakaviivoilla asuntotyypeittäin. Kaavavaranto tulee olemaan asunto- ja tonttituotannon osalta riittävä pitkälle tulevaisuuteen. Vuoden 2013 lopussa asuinpientalojen kaavavaranto tulee olemaan noin 620 tonttia, joka vastaa seuraavan noin 7 vuoden kysyntää. Seuraavalle valtuustokaudelle kaavavarantoa jää noin 650 omakotitalotonttia, 30 rivitalotonttia ja 1300 kerrostaloasuntoa. 6 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

7 Rakennuspaikkaa asunto / tonttia Olemassa oleva kaavavaranto sisältää haettavana olevat tontit kesäkuussa 2013 ja kaavavarannon toukokuussa (taulukko 2) Taulukko 3: Asemakaavoilla tuotettavat kaavavaranto , kohteet yksilöity liitteessä KAAVAVARANTO VUOSITTAIN AK asuntoa AO, AP asuntoa/tont tia Pientaloasuntoa Rivitalotonttia Rivitaloasuntoa Kerrostaloasuntoa AR, AKR asuntoa 10 AR, AKR tonttia Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman aikana yleiskaavat sisältävät arviolta 2000 rakennuspaikkaa, joista noin on uusia rakentamattomia rakennuspaikkoja. Syyskuussa 2013 kaupungin mailla oli rakentamattomana 72 rakennuspaikkaa. Taulukko 4: Yleiskaavoilla tuotettavat rakennuspaikat YLEISKAAVOILLA TUOTETUT RAKENNUSPAIKAT Yhteensä Uudet MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 7

8 Asuntoa taitonttia Tarkemmat kaavatiedot löytyvät liitteestä ja yleiskaavojen kohdalta sivulta 13 Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa jaettavien tonttien ja asuntojen osalta tontti- ja asuntotuotanto vastaa määrällisesti hyvin kysyntää. Tonttien toteuttamisjärjestyksessä on pyritty alueellisesti monipuoliseen toteuttamiseen. Pientalotontteja tuotetaan vuonna 2014 normaalia vähemmän, mutta aikaisemmat vapaat tontit ja vuonna 2013 tuotettavat tontit riittävät turvaamaan vuoden 2014 kysynnän. Jaettavien asuinpientalojen toteuttaminen keskittyy lähinnä Pöykkölän ja Ylikylä-Vennivaaran alueille vuosina Kerrostaloasuntoja tulee vuosina olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisälle, joten investointeja ei vaadita. Jaettavia kerrostaloasuntoja tuotetaan enemmän kuin kysyntä on, joten tarjontaa jää myös seuraavalle valtuustokaudelle Elinkeinoelämän käyttöön tarkoitettuja teollisuus-, liike ja matkailutontteja tulee jaettavaksi ohjelman mukaisesti erityisesti vuonna 2013, joista tarjontaa jää myös seuraaville vuosille. Tuotetussa asuntotuotannossa tulisi olla korkotuettua asuntotuotantoa noin 10 % asuntotuotannosta. Tämä sisältää myös asumisoikeusasumisen. Taulukko 5: jaettavat uudet tontit, kohteet yksilöity liitteessä. Sinisessä laatikossa jaettavien tonttien / asuntojen tavoitteellinen määrä vuosittain. Rakennettavaksi tulevat tontit vuosittain (kaupungin ja yksityisten maat) muutoksenhaku / keskiarvo, v PIENTALO tontit/as ,25 RIVITALO asuntoja arvio ,5 KERROSTALO asuntoa LIIKE, K, KM tontit/kpl ,5 TEOLLISUUS, T tontit/kpl ,25 YLEISET, Y tontit/kpl ,75 RM,RL tontit/kpl EN,ET tontit/kpl ,25 267,5 21 0,25 3,5 14,7 345 AK asuntoa 38 T- tonttia 30 AR, ARK asuntoa 5 liiketontti 8 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

9 Erityisryhmien asuminen Erityisryhmille (Ikäihmiset: tehostettu palveluasuminen ja dementiahoiva, vammaisten henkilöiden asuminen, päihdekuntoutujat, mielenterveyskuntoutujat ja asunnottomat) tulee varata asuntoja vuosien välillä arviolta asuntoa / vuosi. Näistä lähes puolet tulee varata ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen ja dementiahoivaan. Erityisryhmien asumiselle tarvitaan vuosittain 1 YSA-tontti tai A-alkuinen tontti asumisen järjestämiseksi Päiväkodit ja koulut Maankäytön toteuttamisesta johtuen päiväkoti- (0-6-vuotiaat) ja kouluikäisten (7-15-vuotiaat) määrä kasvaa erityisesti pientalovaltaisilla alueilla. Pöykkölään ja Saarenkylään tulee arviolta 40 päiväkoti-ikäistä ja 50 kouluikäistä lisää uusille kaava-alueille niiden toteuduttua kokonaisuudessaan. Saarenkylän alueella koulu- ja päiväkotiverkosto on riittävä Saarenputaan päiväkodin valmistuttua vuoden 2014 alussa. Pöykkölän laajennuksen asemakaavaan on varattu YL-tontti, johon voidaan rakentaa tarpeen vaatiessa päiväkoti tai koulu. Ounasmetsän päiväkodin vieressä ja Poropolulla on Y-tontit rakentamatta, joihin mahdollisesti tulevaisuudessa tulee päiväkotitoimintaa. Pöykkölän nykyisen päiväkodin laajentaminen on myös mahdollista. Ounasrinteen uuden yhtenäisen peruskoulun rakentaminen alkaa Ounasvaaran yläkoulu ja Katajarannan alakoulu ovat aloittaneet yhtenäisenä peruskouluna. Pöykkölään uusille asuinalueille ei ole tarvetta toistaiseksi kaavoittaa koululle varattuja tontteja. Vennivaara-Ylikylän alueelle tulee maankäytön toteuduttua päiväkoti-ikäisiä yhteensä arviolta 250 päiväkoti-ikäistä ja 230 kouluikäistä. Väestölisäys tulee alueelle maankäytön toteuduttua kokonaan. Asuinalueet valmistuvat kuitenkin vaihteittain, joten väestömäärä kertoo lasten määrän kokonaisuudessaan alueiden valmistuttua. Vennivaaran alueella on luovutettu päiväkotitontti yrittäjälle toteutumista varten. Kairatie 75:een on mahdollista tulevaisuudessa sijoittaa päiväkoti toimintaa, johon myös Ylikylä-Vennivaaran alueen lapsia sijoittuisi. Vennivaara-Ylikylä alueen päiväkotipalvelut ovat riittävät, mikäli haettavana olevalle päiväkotitontille rakennetaan päiväkoti suunnitelmien mukaan ja Kairatie 75 tiloja voidaan käyttää päivähoidon järjestämiseen Matkailualueet Matkailulle on varattu alueita erityisesti Napapiiriin ja Ounasvaaran alueilta. Napapiirin joulupukin pajakylän asemakaavassa on rakentamattomana 5 RM-tonttia. Alueella on myös ohjelmapalveluidentoimijoille varattu alueita, näistä kolme on vielä tyhjillään. Huskysafareiden alueen asemakaavalle Napapiirille tulee arviolta 2-4 uutta tyhjillään olevaa ohjelmapalveluille varattua aluetta. Syväsenvaarassa Santaparkin alueella tutkitaan majoitustoiminnan, hotelli ja leirintäalueen sijoittamista alueelle. Golfkentän asemakaava-alueelle on tulossa majoittamista palveleva alue. Keskustassa kortteli 10 ja City hotelli ovat matkailupalveluita tukevia asemakaavoja. Mäntyvaaran alueen käyttömahdollisuutta matkailupalveluiden alueena tutkitaan. MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 9

10 Kaupan palveluille varatut tomtit Kaupan palveluille varattuja tontteja tulee erityisesti Lampelankadun - Hallitien yhteyteen. Alueelle osoitetaan yhteensä 27 tonttia, joista arviolta neljä on rakentamatta. Napapiirin alueelle tulee Joulupukin pajakylän asemakaavan alueelle 15 kaupallisille palveluille varattua tonttia. Näistä kolme tonttia on rakentamatta. Ylikylä-Vennivaaran asemakaava-alueelle tulee kolme liikerakennusten korttelia, joiden rakentaminen on mahdollista vuoden 2014 aikana alueen kunnallistekniikan toteuduttua. Lampelan alueelle tulee myös kaupan palveluita. Kaupallisille palveluille varattuja tiloja tulee myös asuinrakentamisen yhteyteen keskustan alueelle. MRL:n muutoksen ( /319) mukaan tilaavieväkauppa ja vähittäiskauppa ovat saman sääntelyn piirissä. Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan yksiköt tulee sijoittaa maakuntakaavan keskusta-alueelle (C). Vähittäiskaupan suuryksilöt osoitetaan kortteleihin 9013 ja 9015 Prisman asemakaavaan ja kortteliin 9016 Viitakiinteistöjen asemakaavaan. Suosionlankujan asemakaavassa on haettavana myös yksi vähittäiskaupan suuryksilölle varattu tontti Kaavojen priorisointi Yleiskaavoja priorisoidaan seuraavasti: 1. oikeusvaikutteiset osayleiskaavat rakentamispaineisille alueille 2. oikeusvaikutteiset osayleiskaavat palvelukyliin 3. oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen päivittäminen MRL 44 :n mukaisesti 4. oikeusvaikutteisten yleiskaavojen tilakohtaiset muutokset Asemakaavojen laadinta priorisoidaan seuraavasti: 1. kaupungin mailla olevat asuin-, liike-, teollisuus- ja matkailualueet 2. yksityisten pääasiassa jo rakentuneilla mailla olevat liike- ja teollisuusalueet 3. yksityisten pääasiassa rakentuneille maille tehtävät asuinalueiden asemakaavat 4. ranta-asemakaavat. 10 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

11 Asuinpientaloja sisältävät priorisoitavat asemakaavat, (AO, AP, AR, AKR) Vuosi, maankäytön toteuttamisen aloitus, arvio Kaava 2013 Ylikylä-Vennivaaran asemakaava 2015 Pöykkölän laajennus, 2016 Vennivaaran laajennus, Vaaralan asemakaava, Vartioniemen asemakaava 2016 Rinteenkenttä Koskenkylän asemakaava Kerrostaloasuntoja sisältävät priorisoitavat asemakaavat, AK Vuosi, maankäytön toteuttamisen aloitus, arvio Kaava 2014 Kortteli 37, Kortteli 109 Lapinkävijäntie, Kortteli 318 Kairatie, Kortteli 119 Kairaportti, Kortteli 62 Veitikantie, Kortteli 12 Aalto Galleria, Kortteli 12 tontit 4 ja 6, Kortteli 28 Torkkola, 2015 Kortteli 125 Tukkipojantie 2016 Linja-autoasema Erottaja, Kiela kortteli 34 tontit 11 ja Lampela, Erottajan alue Elinkeinotontteja (teollisuus-, matkailu ja liiketontteja) sisältävät priorisoitavat asemakaavat Vuosi, maankäytön toteuttamisen aloitus, arvio Kaava 2013 Napapiirin joulupukin pajakylän asemakaava, Kortteli 9013 ja 9015 Prisma, Kortteli 9016, Kortteli Huskysafarit Napapiiri, Syväsenvaara Santa park, Kortteli 23 Cityhotelli, Kortteli 422 Urheiluopisto 2015 Golfkentän ja hiihtokeskuksen asemakaava, Lampelankatu-Hallitie-Teollisuustien alue 2016 Valionranta, Ounasvaaran majoitusalueiden asemakaava, Ounasvaaran asemakaava Lampela MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 11

12 1.3.Investointitarve valtuustokaudelle Tonttien ja asuntojen rakentumisen edellytyksenä on, että kunnallistekniikka on rakennettu alueelle ennen talo rakentamisen aloittamista. Pientalojen tonttitarjonta (5 rivitalotonttia + 85 omakotiasuntoa) edellyttäisi toteutuneilla keskihinnoilla laskettuna vuosittain 0,9 milj. euron lisäyksen katuinvestointeihin ja 0,8 milj. euron vesihuoltoinvestointeihin. Oman varauksensa vaatii myös teollisuustonttien lisätuotanto. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain investointien määrärahoista talousarvion yhteydessä. Taulukko 6: Maankäytön toteuttamisen investointirahoitus uudisrakentamisessa, arvio ( ), kohteeet yksilöity liitteessä MAATO-ohjelmassa olevat kohteet Muu uudisrakentaminen Yhteensä Kadut Vesi/Putket Kadut Vesi/Putket Kadut Vesi/Putket (+Vennivaara) ( ) Yllä olevien lisäksi yleiskaava-alueille: Kadut: tarve palvelukylien teille/vuosi Vesi/Putket: tarve palvelukylille/ vuosi Kunnallistekniikan toteutukseen kuuluu kaupungin talousarvion kautta rahoitettavien katujen, kevyen liikenteen väylien, puistojen, siltojen ja muiden yleisten alueiden rakentaminen ja viimeistely. Asunto- ja liikepaikkarakentamisen edellytyksenä on, että katu- ja vesiverkosto on rakennettu alueelle ennen talonrakentamisen alkamista. Vuosina on rakennettu uutta katua keskimäärin n. 4,0 km/vuosi ja pyörätietä keskimäärin n. 2,3km/vuosi. Uuden asuntoalueen asemakaavoitukseen ja kunnallistekniseen suunnitteluun tulee varata alueen koosta riippuen vähintään vuosi, jonka jälkeen kunnallistekniikan rakentaminen sekä talonrakentaminen kestävät vähintään puolitoista- kaksi vuotta. Suurempien alueiden kunnallistekniikkaa toteutetaan myös osa-alueittain, kuten Ylikylä-Vennivaaran asuinalueella. Näiden lisäksi palvelukylien kunnallistekniikan rakentaminen vaatii investointeja. Vuosittain tulee varata noin euroa katujen rakentamiseen. Kaavoituksen ja katurakentamisen investointimäärärahat on esitelty tarkemmin Talousarvioesityksessä vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmassa MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

13 Vuosittain on mahdollista osoittaa resursseja (3600 KAAVAT JA SELVITYKSET) enintään 1-2 konsulttityönä laadittavan uuden oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimiseen. Kaupunki on laatinut yksittäisiä tilakohtaisia yleiskaavamuutoksia, joita ei enää pääsääntöisesti laadita. Kaupunki on laatinut myös varsin paljon aluerajaukseltaan pieniä asemakaavoja, joita joudutaan laatimaan myös jatkossa. Kaupunki laatii itse rakennustapaohjeita ja rakennushistoriaselvityksiä resurssien mukaan. Investointirahojen tarve vuosina on seuraava: 1) Oikeusvaikutteiset osayleiskaavat palvelukyliin (Kivitaipale, Meltaus, Vanttauskoski) 2) Vaativat keskustan asemakaavat, joissa kaupunkikuvalla erityistä merkitystä (myös yhteistyössä maanomistajien kanssa) 3) Arkkitehtikilpailut haastavilla keskusta-alueilla ennen asemakaavan muutosta 4) Tonttiluovutuskilpailut, viitesuunnitelmat 5) Pohjakartat 6) Maaperäselvitykset, PIMA, rakennushistoriaselvitykset, maisemaselvitykset, liikenne-, melu- ja tärinäselvitykset, arkkitehtuurikonsultointi tarvittaessa 7) Muut tarvittavat asemakaavat Kaavoituksen investointimäärärahaa osoitetaan seuraaviin arkkitehtikilpailuihin vuodelle (arvio): 1) Lampelan alueen arkkitehtikilpailu tai tontinluovutuskilpailu, Destian maat, tehdään yhdessä Destian kanssa 2) Ounasvaaran tonttiluovutuskilpailu 3) Valiorannan mahdollinen arkkitehti- ja/ tai tontinluovutuskilpailu 4) Linja-autoaseman mahdollinen arkkitehti- ja/ tai tontinluovutuskilpailu 5) Erottajan alueen mahdollinen arkkitehti ja/tai tontinluovutuskilpailu 6) Napapiirin asemakaavan arkkitehtikilpailu tai viitesuunnitelma 7) Uuden torin alueen arkkitehtikilpailu tai viitesuunnitelma 1.4.MAATO:n väestöennuste (arvio) Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman väestöennuste on laskettu tilastoalueittain kokonaisuudessaan maankäytön toteutumisen jälkeen. Laskelman pohjana on käytetty tilastoalueittaista asumisväljyyttä ja asuntokuntien keskikokoa. Perusteltu väestöennuste hyväksytään Talousarvion 2014 ja talousesityksen yhteydessä toimintaympäristön tilastoissa. Asumisväljyys kertoo asuntoväestön asuntojen pinta-alan henkilöä kohden. MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 13

14 Rovaniemellä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 oli asumisväljyys huoneistoalana 39,6 m²/ asukas ja kerrosalana 51,6 m². Menneeseen kehitykseen pohjautuen vuonna 2016 asumisväljyyden on arvioitu olevan huoneistoalana 40,4 41,4 m² ja kerrosalana 79,0 79,5 k-m². Asuntokunnan keskikoko kertoo kuinka monta ihmistä keskimäärin asuu samassa asunnossa Rovaniemellä asuntokunnan keskikoko (laskelma sisältää myös tyhjät asunnot) oli keskimäärin 1,85 hlö / asunto. Asutuissa asunnoissa asuntokunnan koko oli hieman suurempi 2,09 hlö/as. Yleinen laskennallinen asuntokuntakoko on 1,8 hlö/as. Keskusta-alueella käytetään arvoa 1,3 hlö/as. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman asuntotuotanto kohteet tuottavat asunnon arviolta noin 4000 hengelle maankäytön toteuduttua. Eniten väestöä tulee keskustan ja Ratantauksen kerrostalovaltaisille alueille, joissa erityisesti vanhusväestön suhteellinen osuus kasvaa. Pientalovaltaisista alueista Ylikylän, Saarenkylän ja Pöykkölän väestömäärä kasvaa tulevaisuudessa. Alueilla kasvaa erityisesti päiväkoti- ja kouluikäisten määrä nykyisestä, joka johtaa haasteisiin päiväkoti- ja kouluverkon suhteen. Taulukko 7: Vuosina maankäytön toteuttamisen aloitus, ja siitä johtuva väestölisäys alueen maankäytön valmistuttua kokonaisuudessaan. Mukana tilastoalueet, joissa väestölisäystä tapahtuu. Väestömäärä (hlö) Kaavojen toteutumisesta johtuva väestölisäys Keskusta Ratantaus Rantaviiri Saarenkylä Ylikylä Pöykkölä ** 3144 Alueet yhteensä * Sisältää Vaaralan / Vartioniemen uudet asuntotontit. **Sisältää myös väestöarvion Pöykkölän vapaiden haettavana olevien (10/2013) tonttien osalta Nykyinen väestö + kaavoilla syntyvä väestölisäys 14 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

15 2. MAATO:N TUOTTAMA KAAVA- JA TONTTIVARANTO VALTUUSTOKAUDELLE Yleiskaavojen kaavavaranto ja toteuttaminen Rovaniemen kaupungin tavoitteena on jakaa vuosittain noin 10 rakennuspaikkaa kaupungin mailta oikeusvaikutteisten (MRL 44 ja MRL 72 ) osayleiskaavojen alueilta Lainvoimaisissa yleiskaavoissa on rakennuspaikkoja yhteensä lähes 2900 kappaletta. Rovaniemen kaupungin mailla oli (9/2013) rakentamatta yhteensä 72 rakennuspaikkaa. Taulukko 8: Lainvoimaisten osayleiskaavojen ja yleiskaavojen rakennuspaikat Kaava-alue / Vuosi Rakennuspaikat yhteensä Rakennetut Uudet Uudet yhteensä (%) Koskenkylä/ % Lehtojärvi/ % Oikarainen, Jyrhämäjärvi/ % Narkaus/ % Sonka/ % Norvajärvi/ % Vikajärvi % Tapionkylä % Hirvas % Sinettä % Keskiarvo % Edellä esitetyssä taulukossa on kuvattu voimassa olevien yleiskaavojen kaavojen mukaiset rakennuspaikat. Yleiskaavojen oikeusvaikutukset vaihtelevat kaava-alueen sisällä, joten rakennuspaikat rakentaminen voi edellyttää yleiskaavan lisäksi jonkin seuraavista päätöksistä. 1. Rantarakentamista ei ole ratkaisu MRL72 :n mukaisesti: poikkeaminen rantasuunnittelun tarpeesta; toimivalta ELY-keskuksella MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 15

16 2. Ranta-alueen/-vyöhykkeen ulkopuolella rakentaminen pääsääntöisesti vaatii MRL 16 :n ja 136 :n mukaisesti suunnittelutarveratkaisun; toimivalta kaupungilla 3. Asemakaavoitettavilla alueilla/ suunnittelutarvealueilla tarvitaan ranta-alueella/ vyöhykkeellä MRL 16 :n 136 :n mukainen suunnittelutarveratkaisu. 4. Taulukko 9: Aluevarausyleiskaavat Kaava-alue /arvioitu kaavan valmistumisvuosi 4. Ounasvaara 5. Valionranta 14. Yliopistokatu 23 yk:n muutos / 2014 Yleiskaava-alueilla tiet toteutetaan yksityislain nojalla tai kiinteistönmuodostuslain mukaisen rasitetoimituksen perusteella. Yleiskaava-alueella maanomistaja vastaa pääsääntöisesti myös vesihuollon toteuttamisesta. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa olevien osayleiskaavojen ja yleiskaavojen myötä uusia rakennuspaikkoja tulee arviolta 1300 lisää. Taulukko 10: Yleiskaavoilla tuotettavat rakennuspaikat. Luvut ovat arvioita, jotka tarkentuvat kaavoitusprosessin edetessä. järjestysnumero viittaa seuraavalla Kuvan 1 karttakohteisiin. Kaava-alue /arvioitu kaavan valmistumisvuosi Rakennuspaikat yhteensä (arvio) Rakennetut (arvio) Uudet (arvio) Uudet yhteensä (%, arvio) 1. Ylikylä-Nivankylän oyk / % 2. Rautiosaaren yk / % 3. Norvajärven oyk tarkistus / % 11. Kivitaipaleen yk / % 6. Paavalniemen oyk / % 12. Meltauksen oys / % 11. Vanttauskosken yk / % Niskanperän yk % 5. Vitikanpään yk % 10. Oikarainen yk tarkistus???? Yhteensä /keskiarvo (+112 nyk. tyhjää + yliopiston yk:n 105 asuntoa) 39 % Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa oleville yleiskaava-alueille on rakennettu yhteensä noin 21,3 asuntoa/ vuosi vuosien välillä. Luku sisältää sekä omakotitalot että rivitaloasunnot. Eniten rakentamisesta on ollut keskustan läheisillä yleiskaava-alueilla, Ylikylä- 16 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

17 Nivankylässä ja Niskanperällä. Yleiskaavojen valmistuttua rakennettavien asuntojen määrän on arvioitu kasvavan noin 20 % nykyisestä. Vuosittain yleiskaava-alueille rakennettaisiin tällöin noin uutta asuntoa. Taulukko 11: MAATO:n yleiskaava-alueiden rakentaminen ja arvio tulevista asunnoista kaava-alueilla. Kaava-alue /arvioitu kaavan valmistumisvuosi Rakennuttu kesk. /vuosi kaava-alueelle (asuntoa).* Yleiskaavan valmistuttua uusia asuntoja / vuosi (lisäys noin 20%) 1. Ylikylä-Nivankylän oyk / , Rautiosaaren oyk / , Norvajärven oyk tarkistus / , Kivitaipaleen oyk / , Paavalniemen oyk / , Meltauksen oyk / Vanttauskosken oyk / , Niskanperän oyk , Vitikanpään oyk , Oikaraisen oyk tarkistus 1,9 2-3 Yhteensä 21,3 asuntoa/vuosi as./vuosi * sisältävät myös rivitaloasunnot MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 17

18 Kuva 1: Maankäytön totuttamisohjelman osayleiskaavat ja yleiskaavat 1.Ylikylä-Nivankylän oyk 2. Rautiosaaren oyk 3. Norvajärven oyk 4. Ounasvaaran oyk 5. Valionrannan oyk 6. Paavalniemen oyk 7. Virkistysalueiden oyk 8. Niskanperän oyk 9. Vitikanpään oyk 10. Oikaraisen oyk 11. Kivitaipaleen oyk 12. Meltauksen yk 13. Vanttauskosken oyk Yliopistonkatu yk (14) Kivitaipale Meltaus Vanttauskoski 18 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

19 Yleiskaavojen laadinta Yleiskaavojen arvioitu toteuttamisaikataulu tarkastetaan vuosittain. Samoin omana työnä ja konsulttityönä tehtävät yleiskaavat tarkistetaan vuosittain ja määritellään palveluhankintastrategian mukaisesti. Taulukko 12 Yleiskaavojen toteuttamisaikataulu (arvio) Omana työnä Kaava (tunniste) Ylikylä-Nivankylän oyk (1) Rautiosaaren oyk (2) Norvajärven oyk (3) VALTUUSTOKAUSI VALTUUSTOKAUSI Tavoitevireille Vireillä 2012 Vireillä 2012 Vireillä 2012 Ounasvaaran oyk (4) Vireillä Valionrannan oyk (5) Vireillä Paavalniemen oyk (6) 2013 Virkistysalueiden oyk (7) 2013 Niskanperän oyk (8) 2014 Vitikanpään oyk (9) 2015 Oikaraisen oyk (10) Konsulttityönä Kaava (tunniste) Vireille Kivitaipaleen oyk (11) Meltauksen yk (12) Vireillä 2012 Vireillä 2013 Vanttauskosken oyk (13) 2014 Kivitaipaleen osayleiskaava hankintapäätös 2012 (viranhaltijapäätös apul. kj ) ja Meltauksen yleiskaavan hankintapäätös 2013 (viranhaltijapäätös apul. kj ) MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 19

20 Kuva 2: Kaavoitustilannekartta Oikeusvaikutteiset kaavat ohjaavat maankäyttöä. Näitä ovat 1. Asemakaavat 2. Ranta-asemakaavat 3. Yleiskaavat (oikeusvaikutteiset) Muilla kaavoilla on informatiivinen luonne eikä niiden perusteella voida ratkaista maankäyttöä. 20 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

21 2.2.Asemakaavoilla tuotettava kaava- ja tonttivaranto Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman sisältävät kaavat on kuvattu alla olevassa kartassa maankäytön toteuttamisen aloittamisvuoden mukaan. Kuva 3: Asemakaavojen tavoitteellinen toteuttamisen aloittamisvuosi Asumiseen varattuja alueita syntyy maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman mukaisesti Vennivaara-Ylikylään, Saarenkylään, Vaaralaan, Pöykkölään ja Koskenkylään. Matkailutontteja on Napapiirillä, Ounasvaaralla ja keskustan hotellikohteissa. Teollisuustontit sijoittuvat Jääskeläiseen. Eteläkeskuksen teollisuusalue muuttuu kaupan alueeksi. Lampelan aluetta tutkitaan asumisen ja kaupan alueena. Valiorannan aluelle kaavoitetaan matkailua ja/tai asumista. MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 21

22 Kuva 4: Maaton asemakaavat pääkäyttötarkoituksen mukaan Pientalot Uudet asemakaavoitetut pientaloalueet tulisi jakaa mahdollisimman pian kaavan lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Tonttien jakaminen edellyttää, että infra (tiet, vesijohdot, viemäri) on rakennettu. Lainvoimaisissa asemakaavoissa oli noin 177 asuinpientaloasunnon ja 66 rivitaloasunnon kaavavaranto (5/2013). Luku sisältää Ylikylä-Vennivaaran asemakaavan ja Pöykkölän haettavana olevien vapaiden tonttien määrät. Vuoden 2013 kaavavarantoon on laskettu mm. Vaarala/Vartioniemen asemakaava, Vennivaaran laajennus ja Pöykkölän laajennus. Uusia pientaloasuntoja kaavoitetaan yli 800 kappaletta, joten asuinpientalojen kaavavaranto on riittävä. 22 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

23 Taulukko 13: Merkittävimpien asuinpientaloja sisältävien asemakaavojen kaavavaranto vuosittain (5/2013). Lainvoimaisten kaavojen kaavavaranto AO, AP asunto / tonttia ARK, AR - asuntoa Vuonna 2013 asemakaavoitettuja omakoti- ja rivitalotontteja tulee Ylikylä-Vennivaaran asemakaavan alueelle. Alueen yhdyskuntatekniikka toteutetaan osina, joista Vennivaaran puoli valmistuu ensimmäisenä, jonne myös tonttitarjonta aluksi keskittyy. Vuonna 2015 omakoti- ja rivitalotonttitarjonta kohdistuu Pöykkölän laajennuksen alueelle ja vuonna 2016 Vennivaaran laajennuksen alueelle tulee uutta tonttitarjontaa. Vaaralan ja Vartioniemen tontit ovat rakennettavissa vaiheittain. Alueelle kunnallistekniikkaa toteutetaan vuodesta 2016 alkaen. Rajavartioston tontit tulevat jaettavaksi arviolta vuosina 2015 ja 2016 alueen yhdyskuntatekniikan toteutumisen jälkeen. Seuraavalla valtuustokaudella jaettavana on Katajarinteen, Pöyliövaaran laajennuksen ja Koskenkylän asemakaavojen uudet tontit. Kokonaisuudessaan vuosien välillä kaavoituksella osoitetaan noin tuhat uutta pientalotonttia ja 45 rivitalotonttia. Tämä vastaa noin 11 vuoden jaettavien erillispientalojen määrää (85 asuntoa/vuosi). Rivitaloasuntojen määräksi tulee noin 270 asuntoa. Tämä vastaa noin 9 vuoden jaettavissa olevien asuntojen määrä (30 asuntoa/vuosi). Taulukko 14: Omakoti- ja rivitalojen merkittävimmät kaavahankkeet Kaavan hyväksymispäätös / maankäytön toteuttaminen voi alkaa (arvio) Omakoti ja rivitalotontit Asemakaavan nimi Pientalot, AO, AP tontit (kpl), arvio 2013/2013 Ylikylä-Vennivaara asemakaava / 2015 Pöykkölän laajennus /2016 Vennivaaran laajennus / Rajavartiosto / 2016 Vaaralan osa-alueen asemakaava /2016 Vartioniemi / 2016 Rinteenkenttä / 2017 Katajarinne / Pöyliövaaran laajennus / Koskenkylän asemakaava / Nurmenkumpu 40 Yhteensä Rivitaloasunnot, AR asunnot (kpl), arvio MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 23

24 Rakentamiskehotuksen kautta rakennettaviksi saatettavat tontit (toukokuu 2013): Vuonna 2013 rakentamiskehotus on yhteensä 18 tontilla. AL- tonttia 1 kpl KL- tonttia 1 kpl AR- tontteja 2 kpl AO, AP- tontteja: 14 kpl Rakentamiskehotustontit tulisi rakentaa 12/2015-1/2016 mennessä, jolloin on kulunut 3 vuoden rakentamiskehotuspäätöksen tiedoksiannosta Kerrostalot Merkittävissä kaupungin maanomistuksessa olevissa lainvoimaisissa asemakaavoissa kuten Lapinaukea, Kiela 2011, Ylikylä-Vennivaaran asemakaava ja Rajavartiosto on tällä hetkellä noin 1300 kerrostaloasunnon kaavavaranto. Vuoden 2014 lopulla kaavavarantoa on noin 1800 kerrostaloasuntoa, vuoden 2015 noin 1450 kerrostaloasuntoa ja vuoden lopulla 2016 noin 1300 kerrostaloasuntoa. Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulisi olla vuosittain kaavoitettuna 690 kerrostaloasuntoa, joten lähitulevaisuuden kaavoitus riittää erinomaisesti vastaamaan kysyntään Vuosien välillä suurin osa asemakaavoitetuista kerrostalotonteista sijaitsee keskustan ja Ratantauksen tilastoalueilla. Vuonna 2013 merkittävimmät kerrostaloasuntoja sisältävät asemakaava-alueet sijaitsevat korttelissa 12, Kairatien korttelissa 318, Siljotiellä ja Ylikylä- Vennivaaraan asemakaava-alueella. Vuonna 2013 kerrostaloasuntojen rakentaminen aloitetaan myös Lapinaukean alueella, korttelissa 3256 ja kortteleissa 33 ja 34 eli Kiela korttelissa. Alueille tulee niiden kokonaan valmistuttua lähes 850 asuntoa. Vuosien välillä tavoitteena on hyväksyä korttelin 125 ja Ainonkatu 1:n asemakaavat. Erottajan alueen toteuttaminen käynnistyy arviolta seuraavalla valtuustokaudella. Alueella ensin rakennetaan linjaautoaseman alue. Erottajan alueelle syntyy arviolta noin 450 asuntoa. Vuonna Rajavartioston kerrostalotontteja voidaan alkaa rakentaa yhdyskuntatekniikan valmistuttua alueelle. Taulukko 15: Merkittävimpien kerrostalotonttien ja - asuntojen kaavat Kerrostalot AK Kaavan hyväksymispäätös / maankäytön toteuttaminen voi alkaa (arvio) Asemakaavan nimi tontit asunnot (arvio) k-m² (uusi RO) 2011 / 2014 Kortteli 10, tontit 5,6, /2014 Kortteli 12 (Tontit 1,2,3 / 4, 6 ) / / 2013 Vesalankulma, kortteli / 2014 Kairatie, kortteli 318,Senaatti / 2013 Siljotie / 2013 Lapinaukea, kortteli 3256, (n.50 % alueesta) MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

25 2013 / 2013 Korttelit 33 ja 34, tontti 11 "Kiela 2011" / 2014 Ylikylä-Vennivaaran asemakaava / 2015 Kortteli 125, Tukkipojantie 2015 / 2015 Ainonkatu /2016 Lapinaukea, kortteli 3255, (n. 50 % alueesta) / Kortteli 34, tontti 11 ja / 2016 Erottaja, linja-autoasema / Erottaja (Shell) / Erottaja (Teboil) / Rajavartioston alue / Lampela Yhteensä Kaupungin mailla olevia asuinkerrostaloasuntojen toteuttaminen on mahdollista vuoteen 2016 mennessä noin 1560 asunnon kohdalla. Yhteensä kaupungin mailla on mahdollisista toteuttaa vuoteen 2020 mennessä arviolta noin 2500 kerrostaloasuntoa. Tämän lisäksi yksityisten maille kaavoitutetut kerrostaloasunnot lisäävät asuntotarjontaa. Taulukko 16: Kaupungin mailla olevat kerrostalokohteet , ( ) Maankäytön toteuttaminen voi alkaa (arvio) Kaava AK, AL (asuntoa, arvio) Väestö 2013 Lapinaukea, kortteli Kiela Ylikylä-Vennivaaran asemakaava Yliopistonkatu (-2016) Rajavartiosto (osittain valtion) Erottaja (linja-autoasema) Lapinaukea, kortteli Kiela, kortteli 34, tontit 11 ja Lampela Erottaja (Shell) Erottaja (Teboil) Yhteensä Yhteensä MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 25

26 Taulukko 17: Muita toteutettavia kerrostalokohteita. Kaupungin valtuusto hyväksynyt, mutta muutoksenhaku kesken. AK Kaavan hyväksymispäätös Asemakaavan nimi tontit asunnot k-m² (uusi RO) 2011 Kortteli 10, tontit 5,6, Yhteensä Teollisuus, - liike ja matkailutontit Uusia teollisuustontteja kaavoitetaan teollisuuskylän alueelle. Jääskeläisen teollisuus alueen laajennuksessa on teollisuustontteja lähes noin 90 kappaletta. Osa alueen tonteista tulee jakoon arviolta 2013, ja osa vuoden 2018 jälkeen alueen yhdyskuntatekniikan valmistumisen jälkeen. Alakorkalo-Kuolajoki alueelle ja Jääskeläisen teollisuus ja liikealueelle tulee yhteensä 14 teollisuustonttia. Taulukko 18: Vireillä olevien asemakaavojen merkittävimmät teollisuustontti-alueet (arvio). Kaava valmis/ Tonttien jako voi alkaa Kaava-alue Teollisuus tontit (kpl) k-m² Uusi rakennusoikeus 2012 / 2013 Isoaavantie jatke, Jääskeläinen, teollisuusalueen laajennus / 2013 Alakorkalo-Kuolajoki, Voimala, osa-alue / 2014 Jääskeläisen teollisuus- ja liikealue Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa liiketontteja toteutetaan erityisesti Lampelankadun-Hallitien ja Teollisuustien alueille. Ylikylä-Vennivaaran asemakaava alueelle tulee myös palvelukeskus, jonka rakentaminen on mahdollista vuodesta 2014 alkaen alueen kunnallistekniikan toteuduttua. Kaupallista toimintaa tulee myös keskustan alueen asuinkerrostalojen katutasoihin. Taulukko 19: Liiketontit (arvio) Kaavan hyväksymispäätös / maankäytön toteuttaminen voi alkaa (arvio) Kaava-alue Liike tontit (kpl) k-m² Uusi rakennusoikeus 2013 / 2013 Prisman asemakaava / 2013 Viitakiinteistöjen asemakaava / 2015 Lampelankatu-Hallitie-Teollisuustie alue MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

27 2013 / 2013 Napapiirin pajakylän asemakaava / 2014 Kortteli 23, City hotellin laajennus / 2014 Kortteli 10 (Tontit 8,10,11,12) / 2014 Ylikylä-Vennivaaran asemakaava / 2014 Napapiiri, Huskysafarit 2016 / 2016 Erottajan alue, Linja-autoaseman ympäristön tiivistäminen 2015 Kortteli 17, uusi torialue lähiympäristöineen 2016 Valionranta / 2015 Erottaja (Shell) 2015 / 2015 Erottaja (Teboil) Rovaniemen elinkeinojen kehittämisohjelmassa matkailun kehittämisen painopisteet kohdistuvat Napapiirin, Santaparkin ja Ounasvaaran alueille. Matkailulle varattuja tontteja tulee erityisesti Napapiirille, johon valmistuu joulupukin pajakylän ja Huskysafareiden asemakaavat 2013 ja Myös keskustassa sijaitsevat asemakaava-alueet, City-hotelli ja 10-kortteli ovat matkailupalveluihin keskittyneitä hankkeita. Ounasvaaran yleiskaavan valmistuttua alueella järjestetään tontin luovutuskilpailu ja tehdään asemakaava. Taulukko 20: Matkailun tontit ja asemakaavat Kaavan hyväksymispäätös / maankäytön toteuttaminen voi alkaa (arvio) Kaava-alue Matkailulle varattuja tontteja (kpl) k-m² Uusi rakennusoikeus 2013 /2013 Napapiirin pajakylän asemakaava 15 (sis. K- tontit) / 2014 Ystävyydenpuiston asemakaava 2014 / 2014 Kortteli 23, City hotellin laajennus / 2014 Kortteli 10 (Tontit 8,10,11,12) / 2014 Napapiiri, Huskysafarit / 2014 Syväsenvaara, Santa park / 2016 Ounasvaaran majoitusalueiden asemakaava 2016 / 2016 Urheiluopiston alueen asemakaava 2014 / Golfkentän ja hiihtokeskuksen asemakaava MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 27

28 Tonttien varaaminen erityisryhmien tarpeisiin Erityisryhmien, kuten vanhusten, vammaisten ja opiskelijoiden asumisen tarpeet otetaan huomioon osana normaalia tonttituotantoa huolehtimalla kaavoitusvaiheessa sekä kunnallistekniikan suunnittelussa muun muassa esteettömyyden edellytyksistä. Taulukko 21: Erityisryhmille tarvittavat asunnot Erityisryhmä Asuntoa / vuosi Ikäihmisten asuminen: tehostettu palveluasuminen ja dementiahoiva 20 Vammaisten henkilöiden asuminen 3-4 Päihdekuntoutujat 2-4 Mielenterveyskuntoutujat 6 Asunnottomat 15 Yhteensä asuntoa / vuosi Ikäihmisten palvelut Tehostetun palveluasumisen ja dementiahoivan lisätarpeen on arvioitu olevan noin asuntoa vuosina (Asuntopoliittinen ohjelma). Ikäihmisten palvelukotien tonttien määrä on riittävä vuoteen 2014 asti. Vuodesta 2015 eteenpäin palveluasumiselle varattuja tontteja tulee saada lisää. Muiden erityisryhmien asuminen - Kehitysvammaisten osalta tehostetun palveluasumisen lisätarpeen on arvioitu olevan noin 15 asumispaikkaa vuosina , ja sen jälkeen 10 paikkaa vuosina yhteensä 60 asumispaikkaa. - Päihdekuntoutujien lisätarve on arvioitu olevan yhteensä noin jakaantuen eri asumispalvelutuotteisiin (tukiasuminen, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen). - Mielenterveyskuntoutujien tarvearvio on vuosille yhteensä 30 jakautuen eri asumispalvelutuotteisiin (tukiasuminen, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen) Erityisryhmien tarvitsemia tontteja (YSA) tarvittaisiin lisää keskimäärin noin 1 tontti / vuosi, jotta asuminen voitaisiin järjestään tulevaisuudessa. 28 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

29 Taulukko 22: Tällä hetkellä suunnitelmissa olevissa kaavoissa y-alueita / tontteja on varattu arviolta seuraavasti: Kaavan hyväksymispäätös / maankäytön toteuttaminen voi alkaa (arvio) Kaava-alue Kaavan Y- tontit yhteensä (kpl) Y-tonttien rakennusoikeus yht. (km²) YSA tontit /k-m² Muut tontit 2012 / 2013 Poropolku YK-tontti 2013 / 2013 Napapiirin joulupukin pajakylän asemakaava *YK 2014 Hallinto- ja kulttuurikeskus YYH- tontti 2013 / 2014 Ylikylä-Vennivaara asemakaava *Y 2014 / 2015 Pöykkölän laajennus / 2016 Rajavartioston alue Sosiaalitoimia ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa vanhusten palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen eli YSA-1 tontteja tulee Ylikylän asemakaava-alueelle ja Pöykkölän laajennusalueelle. Alueille muodostuu yhteensä 5 YSA-tonttia, joiden avulla ikäihmisten asuminen voidaan turvata maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa KAAVOITUSPERIAATTEET Suomen ympäristökeskuksen mukaan yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäistä rakennetta. Se sisältää väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittumisen ja niiden keskinäisen suhteen. Yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjataan kaavoituksella ja rakennuslupakäytännöllä. Aluerakenne Aluerakenne-käsitteellä tarkoitetaan laajempien alueiden, koko maan, maakuntien ja maakuntien osien rakennetta. Esimerkiksi kaupungistuminen on ilmiö, jolla on aluerakenteellinen ilmenemismuotonsa. Aluerakenteen kehitystä pyritään ohjaamaan muun muassa valtakunnallisen ja muun liikenneverkon kehittämisellä sekä aluepoliittisin alueiden kehittämisen toimin. Kaupunkiseutujen ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautumisella tarkoitetaan harvan taajama-alueen kasvua tai hallitsematonta hajarakentamista erityisesti rakentamispainealueilla kuten kaavan lievealueella. Rakenteen hajautuminen tarkoittaa myös toimintojen välisten etäisyyksien kasva- MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 29

30 mista, mikä aiheuttaa ongelmia teknisen huollon verkostojen sekä joukkoliikenteen ja palvelujen järjestämiseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on kaupunkiseutujen ja taajamien suunnittelun tavoite. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä tarkoitetaan, että kaupunkiseudun uusi rakentaminen sijoitetaan pääosin jo rakennettujen alueiden yhteyteen täydennysrakentamisella, alueita hallitusti laajentamalla ja tukeutumalla jo olemassa olevaan infrastruktuuriin. Kun rakentaminen sijoitetaan ja mitoitetaan siten, että se käyttää hyväksi ja tukee olevaa yhdyskuntarakennetta, liikennejärjestelmää ja palveluja sekä poistaa niissä havaittuja toiminnallisia, maisemallisia tai kaupunkikuvallisia epäkohtia, se on eheyttävää rakentamista. 3.1.Rovaniemen yhdyskunta ja kaupunkirakenne Rovaniemen kaupungin pinta-ala on laaja ja kyläalueet sijoittuvat hajautuneesti kantatieverkon ja jokien varsille, joten kaupunkia ei voida tarkistella yhtenä vyöhykekokonaisuutena. Yhdyskuntarakenteellinen vyöhykejako vastaa maakuntakaavan ja alueidenkäyttöstrategian rakennemallia. Yhdyskuntarakenteen rungon muodostaa ydinkeskusta ja keskuskylät palvelualueineen sekä haja-asutusalue. Yhdyskuntarakenteellisen vyöhykejaon osat: 1. Kaupunkirakenteellinen vyöhykejako 2. Keskuskylien vyöhykejako Kaupunkirakenteellinen vyöhykejako käsittää maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan taajama- ja keskustatoimien alueet (A, C). Kaupunkirakenteelliseen vyöhykejakoon sisällytetään myös alueidenkäyttöstrategiassa osoitetut taajama-alueet. Keskuskylien vyöhykejako sisältää palvelukylät palvelualueineen alueidenkäyttöstrategian mukaisesti. 1. Jalankulkukaupungin ydinvyöhyke sisältää liikekeskustan, joka useimmissa kaupungeissa on uudistettu kävelykeskustaksi, sekä sitä ympäröivän perinteisen jalankulkukaupungin alueen. Tämä vyöhyke on sekoittuvaa aluetta, jossa keskusta-asumisella on keskeinen rooli. Pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa tämä vyöhyke ulottuu noin kilometrin etäisyydelle painopisteestään. 2. Jalankulkukaupungin pyöräilyvyöhyke kattaa keskustaan liittyvät esikaupunkialueet, jotka noin kilometrin levyisenä nauhana ympäröivät varsinaisen jalankulkukaupungin vyöhykettä. Tältä vyöhykkeeltä on hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet keskustaan. Osa tästä vyöhykkeestä on kerrostalovaltaista aluetta, joka liittyy joukkoliikennekaupungin sormiin. Muut alueet tukeutuvat jalankulun ja pyöräilyn ohessa suurelta osin henkilöautoliikenteeseen. Tällä vyöhykkeellä asuvat asuntokunnat voivat halutessaan tulla toimeen yhdellä autolla tai ilman autoa. 30 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

31 3. Joukkoliikennekaupungin vyöhyke sisältää kerrostalolähiöt sekä niitä yhdistäviin bussilinjoihin liittyvän muun maankäytön. Vyöhykkeen tunnusmerkkinä on paikallisliikenteen järjestelmä, jonka kattavuus, saavutettavuus ja palvelutaso on niin hyvä, että siihen voi kuka tahansa liikkumisessaan kohtuullisenvaivattomasti tukeutua. 4. Autoon tukeutuva vyöhyke on autokaupungin tyyppistä aluetta, joka liittyy jalankulkutai joukkoliikennekaupungin vyöhykkeisiin siten, että alueella asioivat voivat tukeutua auton lisäksi myös jalan, pyörällä tai bussilla liikkumiseen. Tällä alueella asuvat asuntokunnat voivat halutessaan tulla toimeen yhdellä autolla. 5. Autoriippuvainen vyöhyke on autokaupungin tyyppistä aluetta, jonka yhteys jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin vyöhykkeisiin on niin heikko, että muu kuin alueen sisällä tapahtuva liikkuminen edellyttää tukeutumista henkilöautoon. Tällä alueella asuminen edellyttää, että jokaisella aktiivi-iässä olevalla asukkaalla on käytössään oma auto tai mahdollisuus saada tarvittava kuljetus. Taulukko 23: Asunnon katsotaan olevan joukkoliikenneverkoston piirissä, mikäli etäisyys asunnosta joukkoliikenteen pysäkille on seuraavan taulukon mukainen: Kävelymatkan pituus pysäkille keskusta- ja kerrostaloalueet Pientalo-alueet työpaikkaalueet vaihtojen yhteydessä suositeltava m 400 m m 0-50 m poikkeuksellinen m m 400 m 150 m Kävelymatkojen tavoitteelliset pituudet pysäkeille. (Rovaniemen seudun paikallisliikenteen kehittäminen) Kuva 5: Joukkoliikenteen reitistö ja asumistiheys (Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030) MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 31

32 Yhdyskuntarakennetta tiivistetään erityisesti alueilla, jotka liittyvät jalankulku- ja julkisen liikenteen vyöhykkeisiin. Autoriippuvaisten alueiden määrää pyritään hallitsemaan, jotta kaupunki voisi turvata palvelujen saavutettavuuden ja asukkaiden omaehtoiset liikkumismahdollisuudet väestön ikärakenteen muuttuessa. Lisäksi halutaan turvata alueiden vetovoimaisuus tulevaisuudessa ja alueiden mahdollisuudet vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin. Viheralueverkosto Asemakaavoituksessa otetaan huomioon viheralueiden suunnitellut. Viheralueverkoston riittävyyden arvioinnissa käytetään vuonna 1975 Rovaniemen kaupunginhallituksen käynnistämää Rovaniemen kaupungin viheraluesuunnitelmaa, jonka on laatinut maisemasuunnittelutoimisto Leena Iisakkila. Ko. työssä mitoitus on perustunut silloisen Sisäasianministeriön mitoitusohjeisiin, joihin edelleen viitataan mm. Kuntaliiton ohjeissa. Taulukko 24: Leikkipaikkatyyppien riittävyys Leena Iisakkilan tekemän selvityksen Rovaniemen kaupungin viheraluesuunnitelma mukaan. Pintaala Asuntoaluekohtainen leikkipaikka, taso 1 Asuntoaluekohtainen leikkipaikka, taso 2 Asuntoaluekohtainen leikkipaikka, taso m m m 2 Yksi leikkipaikka / k- m 2 Sijainti Suurin kulkuetäisyys m. Hyvät kävely- ja pyörätieyhteydet. Suurin kävelyetäisyys m. Hyvät kävely- ja pyörätieyhteydet. Suurin etäisyys 150 m. Kaavoitusta koskevat yleisperiaatteet Alueiden vetovoimatekijät 1. Kaavoitettavan alueen vetovoimatekijät tunnistetaan ja niitä vahvistetaan kaavan avulla. 2. Uudet kaavoitettavat asuinalueet tulee suunnitella niin, että asunnot ja ympäristö väylineen ja palveluineen jo lähtökohtaisesti tukevat mahdollisimman pitkää kotona selviytymistä. 3. Uudet kaavoitettavat asuinalueet tulee suunnitella niin, että ne sisältävät tarvittavan määrän lähiliikuntapaikkoja, jotka sopivat eri-ikäisten liikuntaa harrastavien tarpeisiin. 4. Rakentamisen tiivistämisen suunnittelussa ja uusille alueille on varattava riittävästi alueita liikuntapaikkarakentamiseen. 5. Ulkoilureittien sijainnit ja linjaukset sekä niiden saavutettavuus tulee ottaa huomioon alueiden suunnitteluissa. 6. Uudet kaavoitettavat asuinalueet tulee suunnitella niin, että ne sisältävät tarvittavan määrän nuorten harrastuspaikkoja, jotka sopivat eri-ikäisten nuorten harrastamisen tarpeisiin. 32 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

33 7. Nuorten harrastuspaikkojen sijainnit ja saavutettavuus tulee ottaa huomioon alueiden suunnitteluissa. Vyöhykkeet 1. Tiivis rakentaminen sijoitetaan ensisijaisesti jalankulku- ja julkisen liikenteen vyöhykkeisiin. 2. Harvaan asuttujen alueiden ja muiden kuin palvelukylien pientaloalueet sijoittuvat autovyöhykkeelle. Palvelukylien pientaloalueita sijoitetaan joukkoliikennevyöhykkeeseen ja joko/tai autovyöhykkeelle. 3. Kerrostaloalueet sijoitetaan Rovaniemen yleiskaava 2015:n AK-alueille ja vaihemaakuntakaavan C-alueille ja Rovaniemen keskustan osayleiskaavan alueelle. 4. Rakentamisen tiivistämisen suunnittelussa ja uusille alueille on varattava riittävästi Y- tontteja alueen lähipalvelujen turvaamiseksi, ja huomioitava niiden sijoittaminen jalankulkuja julkisen liikenteen vyöhykkeelle. 5. Joukkoliikennevyöhykkeeseen liittyvien asemakaavojen liikenteellinen toimivuus arvioidaan. Yleiskaavat 1. Maakuntakaavoissa taajamatoiminnoille sekä keskusta-alueille osoitetuille alueille laaditaan tarvittaessa yleiskaavat, ellei ajan tasalla olevaa yleiskaava ole. 2. Palvelukylien vetovoimaisuutta lisätään. Kaupungin omistamille maille pysyvään asuinkäyttöön yleiskaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen rakentamista edistetään maapoliittisin keinoin. Muualla kuin palvelukylässä oleva mahdollinen rakennuspaikka voidaan vaihtaa palvelukylän asuinrakentamisen rakennuspaikkaan. Kaupunki vaihtaa rakennuspaikan vain sellaiseen maahan, jolle on haettu ja myönnetty MRL 72 :n mukainen poikkeamispäätös tai MRL 137 :n mukainen suunnittelutarveratkaisu. 3. Tiiviimpää kyläasutusta ohjataan palvelukyliin. MRL 44 :n mukaisia yleiskaavoja laaditaan alueidenkäyttöstrategian mukaisiin palvelukyliin ja maankäytön ohjauksen tarpeen niin vaatiessa myös muihin suurempiin kyliin. 4. Palvelukylien oikeusvaikutteiset yleiskaavat tarkistetaan vaihekaavoina MRL 44 :n siirtymäsäännöksen mukaisesti. 5. Palvelukylät palvelualueineen pidetään vetovoimaisina. Kaupungin omistamille maille pysyvään asuinkäyttöön yleiskaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen rakentamista edistetään maapoliittisin keinoin. 6. Yksittäisiä tilakohtaisia yleiskaavan muutoksia voidaan laatia. Tilakohtaiset yleiskaavamuutokset kerätään yhteen ja muutokset tutkitaan laajempana kokonaisuutena, jolloin voidaan ratkaista maanomistajien tasapuolinen kohtelu sekä voida selvittää mahdollisuus tarkistaa kaavaa MRL 44 :n mukaisesti. MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 33

34 Haja-asutus 1. Muulla kyläalueella/ harvaan asutuilla alueilla määrältään alhainen rakentaminen ratkaistaan suunnittelutarveratkaisuilla ja MRL 72 :n mukaisilla rantapoikkeamispäätöksillä. Asemakaavat 1. Yksityisten omistamille jo rakennetuille maille, jotka on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueiksi ja/tai joille on laadittu strateginen/ yleispiirteistä maankäyttöä ohjaava yleiskaava, voidaan tarvittaessa laatia asemakaava ohjaamaan tiivistyvää rakentamista. 2. Tulvavaara-alueille sijoittuvat asemakaavat tarkistetaan tarvittaessa MRL 60 :n mukaisesti. 3. Taajama-alueiden yleis- ja asemakaavoissa varaudutaan taajama- ja vesistötulviin, myrskyihin ja rankkasateisiin. 4. Laadittaessa asemakaavaa keskusta-alueille (maakunta-kaavan C-alue), tulee harkita MRL 53 :n rakennuskiellon määräämistä kaavoituksen ajaksi. Kaavat ja yhdyskuntatekniikka 11. Tiiviiseen rakentamiseen osoitettuja asemakaavoja laaditaan niin, että tontit voidaan liittää kaukolämpöverkostoon. Rakennetun ympäristön laatu 9. Rakentamisen laatua ohjataan asemakaavoilla erityisesti keskusta-alueilla ja keskuskyliin laadittavissa asemakaavoissa ja yleiskaavoissa. 10. Rakennusten korkeutta tarkastellaan kussakin suunnittelukohteessa yhdyskuntarakenteen eheyttämisen näkökulmasta. Rakennuksen korkeuden on sopeuduttava kaupunki- ja kyläkuvaan. Kaavat ja palvelut 1. Kaavoituksella tuetaan alueidenkäyttöstrategian mukaisten palvelujen säilymistä. 2. Tiivistyvillä alueilla ennakoidaan tulevat julkisten palvelujen tarpeet väestöennusteiden ja maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman mukaisesti Viheralueverkosto 1. Yleis- ja asemakaavoilla varmistetaan viheralueverkoston laatu ja toimivuus. 34 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

35 Tulvat 1) Tulvien uskotaan tulevaisuudessa yleistyvän muiden sään ääri-ilmiöiden vuoksi. Sen vuoksi poikkeuksellisen suuriin tulviin on varauduttava. Ensisijaisesti yhdyskunnat on suojattava tulvilta. Maankäyttöä ja rakentamisesta ohjaamalla kyetään parhaiten ennalta estämään uusien riskikohteiden syntyminen tulva-alueille. Kaavoissa rakennuspaikan korkeuden tulee yleensä olla HQ 1/100 (kerran sadassa vuodessa esiintyvän tulvan korkeus) korkeuden yläpuolella ja säännöstellyssä Kemijoen vesistössä alimmat kastuvat rakenteet tulee olla tätä korkeutta 0,5m ylempänä. Lapin ELY-keskus vastaa tulvaan liittyvistä seurannasta ja antaa tällä hetkellä kaavoissa huomioitavat HQ 1/100 arvot (alimmat kastuvat rakenteet). Alla olevassa kartassa on esitetty keskustan alueen kerran sadassa vuodessa esiintyvä tulva-alue tiiviin keskustan alueella. Kuva 6: Kerran sadassa vuodessa esiintyvä tulva-alue HQ 1/100, N Mitoitustarkastelu Keskustan osayleiskaavan kaupallisten ja julkisten palveluiden selvityksen mukaan liiketilojen vähimmäistarve tulee kasvamaan ostovoimankasvun perusteella Rovaniemellä vuoteen 2030 mennessä yhteensä k-². Liiketilatarvetta lisää myös muista kunnista Rovaniemelle suuntautuva ostovoima sekä matkailijoiden luoma lisäpotentiaali. Rovaniemen liiketilan lisätarve, ostovoiman siirtymät ja matkailijat mukaan lukien vuoteen 2030 mennessä on vähintään MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 35

36 k-m². Vähimmäistarvelaskelma on netto laskelma, johon kaavoituksen tulee vähintään varautua, jotta nykyinen palvelutaso pysyy kunnassa. Kuva 7: Hankkeet vs. laskennallinen pinta-alan lisätarve (myyntineliöinä) vuoteen 2025 mennessä. (Entrecon OY) Enimmäistarvelaskelmassa koko ostovoimankasvu suuntautuu uuteen liiketilaan. Mikäli koko ostovoiman kasvu suuntautuu uuteen liiketilaan, tarvitaan uutta liiketilaa noin k-m². Tästä arviolta k-m² pohjautuu rovaniemeläisten ostovoiman kasvuun. Kuva 8: Vähittäiskaupan lisätarve Rovaniemellä 36 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

37 4. ASUNTOTUOTANNON PERIAATTEET Asuntorakentamisen tavoitteena on mahdollistaa Rovaniemellä kysynnän mukainen ja asukkaiden tarpeita vastaava asuntotuotanto. Asuntotuotannossa tulee ottaa huomioon Rovaniemen alueen erilaisuus: tiivis keskusta-alue ja palvelukylätaajamat. Aktiivisella kaavoitus-, maa- ja liikennepolitiikalla kaupunki vaikuttaa ja varmistaa osaltaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon. Keskeisessä välineenä tässä työssä on keskustan osayleiskaava. Palvelukylissä rakennuspaikkatarjonta pohjautuu oikeusvaikutteisiin yleiskaavoihin. Suurin osa yleiskaava-alueilla olevista rakennuspaikoista on yksityisten omistuksessa, joiden rakentumiseen vaikuttaa maanomistajien oma aktiivisuus. Vuosien aikana on myönnetty rakennuslupia asuntotuotantoon keskimäärin 202 kappaletta eli yhteensä keskimäärin 480 asunnolle. Alla olevasta taulukosta nähdään vuosittain myönnettyjen rakennuslupien keskimääräiset määrät vuosien välillä talotyypeittäin. Taulukko 25 Vuosien aikana keskimäärin vuosittain myönnettyjen rakennuslupien tiedot talotyypeittäin Kappaletta Asuntoa Rakennetut Kerrosala kerrosala / asunto Erilliset pientalot ,6 Rivitalot ,5 Kerrostalot ,5 Yhteensä Erityisryhmien asuminen 1. Kaavoitus- ja tonttipolitiikassa tulee ottaa huomioon aiempaa paremmin kunnan sosiaali- ja terveystoimen tarpeet erityisryhmien osalta. Eräänä vaihtoehtona on ns. aluemalli: tiettyä aluetta katsotaan kokonaisuutena. Ytimessä on muun muassa 7/24 palvelut, joiden tarjoamia palveluita ympärillä olevat kuntalaiset voivat hyödyntää. 2. Erityisryhmille soveltuvia tontteja on varattava kohtuullisen läheltä palveluita MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 37

38 3. Asuinalueiden tasapainoinen kehittäminen (segregaation välttäminen) Tavallisen asutuksen seassa palveluiden ja muiden toimintojen lähellä yksittäisiä asuntoja erityisryhmiin kuuluville. Samaan asuntokohteeseen ei sijoiteta eri kohderyhmään kuuluvia kuin painavasta syystä. 4. Mahdollistettava sosiaalisuus ja omatoiminen liikkuminen 5. Asumisyksiköiden suunnittelussa tulee huomioida Aran:n painotukset: kestävä, kohtuuhintainen, laadukas ja kodinomainen asuminen 6. Hissiavustukset ARAN:n hissiavustuksien kohteena ovat uusien hissien rakentamiset kerrostaloihin, joiden porrashuoneissa ei ole ennestään hissiä. Avustuksen määrä on enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Tukea voi saada myös sellaisen liikuntaesteen poistamiseen, jolla tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisen pääsy rakennukseen Ikäihmisten asuminen Valtaosa ikäihmisten asumisesta perustuu normaaliasumiseen. Tätä tukee vaihtoehtona ns. aluemalli; tiettyä aluetta katsotaan kokonaisuutena, jonka ytimessä on muun muassa 7/24palvelut, joita asuinympäristössä olevat ikäihmiset niin normaaliasumisessa kuin eri asumispalveluissa olevat ikäihmiset voivat hyödyntää. Ikäihmisten kotona asumista tuetaan palvelurakenteelle. Lähtökohtana on edistää kaupungin kaikille toiminnoilla ja palveluilla ikäihmisten mahdollisuutta asua kotona eri elämänvaiheissa. Uusien asuinalueiden suunnittelussa otetaan huomioon asunnot ja ympäristö väylineen ja palveluineen, siten että ne tukevat itsenäistä ikäihmisten selviytymistä kotona että yhteisöllisyyttä Tehostetun palveluasumisen peruskorjauksen ja uuden rakentamisen suunnittelussa huomioidaan ikäihmisten palvelujen laatusuositukset tiloista ja tilojen toiminnallinen tehokkuus Liikuntarajoitteisten asumista helpotetaan mm. asunnon muutos- ja varustamistöin. Yhdyskuntateknisissä palveluissa otetaan huomioon esteetön liikkuminen ja erilaisten asumisratkaisujen syntyminen alueelle. Tämä edellyttää rakennusprosesseissa asumisen ja ympäristön esteettömyyttä ja hissien rakentamisen lisäämistä vanhoihin kerrostaloihin. Hissiohjelmaksi on esitetty rakennettavaksi 7-10 hissiä/vuosi. 38 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

39 Selvitetään ryhmä- ja yhteisöasumisen eri malleja Alueilla tarvitaan myös tavallista palveluasumista Tehostetun palveluasumisen ja dementiahoivan lisätarpeen on arvioitu olevan noin 20 asuntoa vuosittain Vammaisten henkilöiden asuminen Rovaniemen kaupungin palvelutuotannossa (vammaispalvelut) kehitetään ennakoivan tiedon tuottamisen tapoja vammaisen henkilöiden asumisen tarpeista. Pohjana palveluiden järjestämisen suunnittelussa, aikataulutuksessa sekä TA:ssa vuosittain laadittaessa. Asumispalveluiden kehittäminen vastaamaan yksilöllisiä asumistarpeita Uusien asumisyksiköiden muunneltavuus ja esteettömyys eri käyttötarkoituksiin Jatketaan laitoshoidon purkua Tehostetun palveluasumisen lisätarpeen on arvioitu kehitysvammaisten henkilöiden osalta olevan noin 10 paikkaa vuosina Päihdekuntoutujat Asumisen järjestämisen lähtökohtana ovat normaalit asumiskäytännöt yhteistyössä sosiaalihuollon kanssa. Tukiasumista kehitetään yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Tarkoitusta varten on sosiaalitoimen resurssia asumisen tuen järjestämiseksi vahvistettu. Tilaliikelaitoksen asuntokanta hyödynnetään. Kehitetään ns. portaattomia asumispalveluita; yömajatyyppisestä asumisesta päihteettömään ja itsenäiseen asumiseen. Osallistutaan kohdealueen hankkeiden kautta kehittämistyöhön. Vuosina lisätarpeita on arvioitu olevan yhteensä jakaantuen eri asumispalvelutuotteisiin (tukiasumiseen, palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen). Uudet ja kasvavat asumisen järjestämisen tarpeet kohdentuvat muun muassa nuorempana dementoituviin päihdeongelmakäyttäjiin. Mielenterveyskuntoutujat Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja suunnataan tukiasumiseen /tuettuun asumiseen. Tavoitteena on kuntoutujan itsenäinen asuminen. MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 39

40 Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelurakenteen kokonaisuuden yhtenäistäminen ja kehittäminen, siten että asiakkaan tilanteeseen on saatavilla riittävät asumiseen liittyvät tuki, ohjaus ja kuntoutuspalvelut Tukihenkilötoiminnan edistäminen vapaaehtoistoiminnan avulla Asumispalvelujen laadunseurantajärjestelmän systemaattinen käyttöönotto Vuosille tarvearvio on yhteensä 30 asuntoa jakaantuen eri asumispalvelutuotteisiin (tukiasumiseen, palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen). Dementoituvat ja käytöshäiriöiset psykiatriset asiakkaat ovat tulevaisuudessa asumispalvelujen uusi ja kasvava asiakasryhmä. Asunnottomuus Asunnottomuus ymmärretään Suomessa moniulotteiseksi, asuntotoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä edellyttäväksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Pitkäaikaisasunnottomuudessa on kyse pitkittyneestä ja toistuvasta asunnottomuudesta, johon usein liittyy köyhyyden lisäksi psykososiaalisia ongelmia kuten päihderiippuvuus ja mielenterveydelliset ongelmat, rikollisuus ja väkivalta. Pitkäaikaisasunnoton on henkilö, jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä esim. sosiaalisten ja terveydellisten syiden vuoksi yli vuoden mittaiseksi tai asunnottomuutta on esiintynyt toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Rovaniemen kaupungin sosiaalipalveluiden tilastotarkastelun perusteella asunnottomuus on ollut pääosin luoteeltaan tilapäistä ja lyhytaikaista. Henkilö ei esimerkiksi halunnut elämäntilanteensa vuoksi etsiä omaa asuntoa tai oleskeli tilapäisesti paikkakunnalla. Tilapäistä majoitusta on tuettu noin 15 eri henkilölle kaikkein kiireellisimmissä tilanteissa Osallistutaan hankkeisiin, jossa kehitetään ns. portaattomia asumispalveluita. Maahanmuuttajien asuminen Jatketaan suunnitelmallista asuttamista kaupungin eri osiin maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi. Asuintalojen omakielinen ohjeistus Opiskelijoiden asuminen ja nuorten asuminen Toisen asteen koulutuspaikkojen määrä vähenee noin 350:llä vuoteen 2016 mennessä. Kaupunki edistää opiskelijoiden asumisen yhteistyötä KAS:n ja DAS:n kanssa Erityistä huomiota kiinnitetään muualta saapuvien opiskelijoiden asuttamiseen, niin että ainakin kaikille uusille opiskelijoille löytyy syksyllä opintojen alkaessa asunto. Järjeste- 40 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

41 tään opiskelijoidentilapäismajoitus yhdessä Lapin yliopiston ylioppilaskunnan, Rovaniemen ammattikorkeakoulunopiskelijakunnan, DAS:n ja KAS:n kanssa. Selvitetään nuorille suunnatun tuetun asumisen palvelun ostamista Rovaniemen Nuorisoasunnoilta. DAS jakoi vuonna 2012 opintonsa aloittaville opiskelijoille 422 asuntopaikkaa. Hakijoita oli 1337 kappaletta, joissa ilman DAS:n asuntoa oli 996 hakijaa ( ). Syksyisin asuntoa jää jonottamaan runsas määrä opiskelijoita, mutta he ovat usein saaneet vuokra-asunnon toiselta vuokraantajalta, mutta hakevat asuntoa myös DAS:lta. Vuonna 2012 kokonaiskäyttöaste DAS asunnoilla oli 97,44 %. Käyttöasteeseen vaikuttaa Kuntotie 3 ja 5 talot, jotka ovat käytännössä tyhjänä kesäja heinäkuut vaihto-opiskelijoiden muutettua pois. Keskustan ja oppilaitoksien lähellä olevat asunnot ovat kysytympiä. Tulevaisuudessa investoinnit keskittyvätkin lähinnä Keskustan ja Rantaviirin aluille, kysynnän ollessa näissä suurin Kuva 9: DAS:n ulkopuoliset asunnonhakijat ja asuntopaikat lukumäärä DAS:n ulkopuoliset asunnonhakijat ja asuntopaikat Asuntopaikat Ulkopuoliset hakijat Muut ohjelmat ja strategiat Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa on otettu myös huomioon muut Rovaniemen kaupungin strategiat ja ohjelmat. MAATO- ohjelmassa on pyritty vastaamaan Rovaniemen matkailun kehittämisohjelman (KV ) ja Rovaniemen elinkeino-ohjelman (KV ) pohjalta elinkeinoelämän tarpeisiin. Oleellista on, että liike- ja teollisuustontteja kaavoitetaan ja toteutetaan vastaamaan yritysten kysyntää. Elinkeinojen kehittämisen kannalta on olennaisen tärkeää, että kaupungissa on riittävä tonttivarasto ja yritysten on helppoa ostaa tai vuokrata liike- ja teollisuustontteja. Teollisuustonttien osalta tulee kaavoituksen osalta varautua noin 38 tonttiin vuodessa ja kahden vuoden kaavavarannon teollisuustonttien osalta tulee olla 76 tonttia. MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 41

42 Matkailun kehittämisen painopisteet kohdistuvat Napapiirin, Santaparkin ja Ounasvaaran alueille. Matkailun kehittämisohjelmassa Napapiirin ja Santaparkin aluetta kehitetään entistään joulubrändin ympärille. Alueelle valmistuu lähivuosina Napapiirin, joulupukin pajakylän ja Huskysafareiden asemakaavat, jotka edesauttavat alueen kehittymistä. Ounasvaaran alue on myös matkailullisesti tärkeä ja elinkeinojen kehittämisohjelman mukaisesti tavoitteena on profiloida Ounasvaara ympärivuotiseksi valmennuksen ja hyvinvoinnin koulutus-, oppimis- ja kokemuskeskukseksi. Urheiluopiston asemakaava on tarkoitus toteuttaa valtuustokaudella Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa on otettu huomioon myös Rovaniemen kaupunkistrategia (KV ), Rovaniemen alueidenkäyttöstrategia (KV ), Rovaniemen maapoliittinen ohjelma (KV ), Rovaniemen ilmasto-ohjelma (KV ), Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelma (KV ), Rovaniemen elinkeinojen kehittämisohjelma (KV ) ja Rovaniemen asunto-poliittinen toimenpideohjelma (KV ). 5. TONTINLUOVUTUSKILPAILUT, ARKKITEHTIKILPAILUT, HANKKEET, KAAVOITUSKATSAUS 5.1.Tontinluovutuskilpailut ja/tai arkkitehtikilpailut Lapinaukean korttelin 3255:n tontinluovutuskilpailu 2016 Lampelan alueen arkkitehtikilpailu tai tontinluovutuskilpailu, Destian maat, tehdään yhdessä Destian kanssa Valiorannan mahdollinen arkkitehti- ja/ tai tontinluovutuskilpailu Linja-autoaseman mahdollinen arkkitehti- ja/ tai tontinluovutuskilpailu Erottajan alueen mahdollinen arkkitehti ja/tai tontinluovutuskilpailu Napapiirin asemakaavan arkkitehtikilpailu tai viitesuunnitelma Uuden torin alueen arkkitehtikilpailu tai viitesuunnitelma Koskipuiston ja Valionrannan alue Kutsukilpailu Hilma-ilmoittautuminen käynnistyi Suunnittelukilpailu keväällä 2014 ja ratkaisu viimeistään MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

43 Ounasvaaran asemakaava-alue Tontin luovutus kilpailu 2014 Rakentaminen mahdollisesti vuodesta 2016 alkaen Lapinaukea Tontinluovutuskilpailu 2015 Rakentaminen vuodesta 2016 alkaen Rakennetun ympäristön laadun strategia Rakennetun ympäristön laadun strategia-työ käynnistetään keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä. Rovaniemen kaupungin rakennetun ympäristön laadun strategiatyö käynnistetään keskustan osayleiskaavatyön rinnalla erillisenä hankkeena. Työ tehdään yhteistyössä maankäytön vastuualueen, ympäristövalvonnan vastuualueen, yhdyskuntatekniikan vastuualueen, kaupunkikuvatyötyhmän, Rovaniemen kaupungin kulttuuritoimen ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa. 5.2.Laadittavat selvitykset, hankkeet ja kehittämissuunnitelmat Pohjakartat Kaavoitusohjelmassa ohjelmoitujen yleis- ja asemakaavojen laatiminen edellyttää ajan tasalla olevaa pohjakarttaa. Pohjakartta laaditaan seuraavien yleis- ja asemakaavojen laatimista varten. Rantareitti Rantareitti otetaan huomioon kaavoituksessa. Kansallinen kaupunkipuisto/ tarveselvitys Rovaniemen kaupunkipuistosta on tehty valtuustoaloite Hallituksen esityksen HE 102/2008 mukaan kansallisia kaupunkipuistoja on maahan perustettu maankäyttö- ja rakennuslain voimassa ollessa viisi; Turkuun, Heinolaan, Poriin, Hämeenlinnaan ja Hankoon. Kansallisella kaupunkipuistolla ei ole oikeusvaikutuksia sen alueella tapahtuvaan rakentamiseen tai muihin toimenpiteisiin, ellei hyväksymispäätöksessä tai hoito- ja käyttösuunnitelmassa ole annettu erityisiä määräyksiä. Rakentamista ja muita toimia ohjaavat kaavat, yleis- MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 43

44 tai asemakaava, joiden aluevarausten tulee lain mukaan olla kansallisen kaupunkipuiston tarkoitukseen soveltuvia. Liikennejärjestelmäselvityksen päivitys Liikennejärjestelmätyön ohjelmointisuunnittelu on valmis. Suunnittelutyön lopputuloksena on syntynyt esitys liikennejärjestelmän kehittämistyön edellyttämästä suunnittelusta ja tutkimustoiminnasta. Suunnitteluhankkeet ja tutkimustoiminta ohjelmoidaan kahdelle - kolmelle seuraavalle vuodelle. Lopputulos sisältää lyhyet kuvaukset suunnittelu- ja tutkimushankkeiden tavoitteista ja sisällöstä sekä kustannuksista. Tavoitteena on, että varsinainen liikennejärjestelmätyö toteutetaan kaupungin, ELYn ja Lapin liiton toimesta yhteishankkeena. 44 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

45 6. KAAVOITUSKATSAUS 2013 MRL 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maankunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole vaikutukseltaan vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Maato on samalla Rovaniemen kaupungin kaavoituskatsaus. Alla olevassa taulukossa on esitetty laskennallinen asuntotuotanto merkittävissä asuinkerrostaloasuntoja sisältävissä kaavoissa. Asemakaavoilla varaudutaan vuosittain 345 kerrostaloasunnon jaettavaan varantoon. Pientalojen osalta laskennallinen asuntotuotanto (110 pientaloasuntoa/vuosi) on esitetty taulukossa 5, sivulla 7. Taulukko 26: Asuntotuotannon aloittaminen merkittävissä kerrostaloasuntoja sisältävissä kaavoissa. ALUE Krs-m2 Asuntoja 64 m2 Asuntoja 88 m Lapinaukea, kortteli X Kiela X Siljotie X Senaatti X Ylikylä-Vennivaara X Rajavartiosto X Lapinaukea, kortteli X Lampela 1.vaihe X Jäävä varanto (64m2) Jäävä varanto (88m2) Vireillä olevat maakuntakaavat Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava Suhangon vaihemaakuntakaava MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 45

46 6.2.Strategiset - vaikutuksiltaan merkittävät kaavat Strategisen kaavoituksen yhteyshenkilöt: Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kaupunginarkkitehti Tarja Outila Vireillä olevat Kaupunginhallituksen päätöksellä vireille tulevat Yleiskaavat 1. Yliopiston yleiskaava Maankäyttöluokat Väestöarvio (hlö) Kaavanlaatija Valmisteluvastuu A / P 150 Taneli Heikkilä Kaupunginhallitus 2. Ounasvaaran osayleiskaava Maankäyttöluokat Väestöarvio (hlö) Kaavanlaatija Valmisteluvastuu RM / RL Petteri Lampi Kaupunginhallitus 3. Valionranta Maankäyttöluokat Väestöarvio (hlö) Kaavanlaatija Valmisteluvastuu Epäselvä Taneli Heikkilä Kaupunginhallitus 46 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

47 Asemakaavat Vähittäiskauppaa koskevat asemakaavat 1. Prisman asemakaava, Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Maankäyttöluokat Maankäyttösopimus Väestöarvio (hlö) Kaavanlaatija Valmisteluvastuu KM x 0 Janne Anttila Kaupunginhallitus 2. Lampelankatu-Hallitie-Teollisuustie alue Maankäyttöluokat Maankäyttösopimus Väestöarvio (hlö) Kaavanlaatija Valmisteluvastuu K / M x / - 0 Janne Anttila Kaupunginhallitus Merkittävät matkailua koskevat kaavat: 3. Kortteli 23, City hotellin laajennus Maankäyttöluokat Maankäyttösopimus Väestöarvio (hlö) Kaavanlaatija Valmisteluvastuu K / AK x / - 0 Taneli Heikkilä Kaupunginhallitus 4. Koskipuiston asemakaava Maankäyttöluokat Maankäyttösopimus Väestöarvio (hlö) Kaavanlaatija Valmisteluvastuu RM, RL 0 Nicholas Coull Kaupunginhallitus 5. Ounasvaaran (majoitusalueiden) asemakaava Maankäyttöluokat Maankäyttösopimus Väestöarvio (hlö) Kaavanlaatija Valmisteluvastuu RM / R x / - 0 Petteri Lampi Kaupunginhallitus MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 47

48 6. Napapiiri, Santapark Maankäyttöluokat Maankäyttösopimus Väestöarvio (hlö) Kaavan laatija Valmisteluvastuu RM / K 0 Petteri Lampi Kaupunginhallitus 7. Kortteli 17, uusi torialue lähiympäristöineen Maankäyttöluokat Maankäyttösopimus Väestöarvio (hlö) Kaavanlaatija Valmisteluvastuu x 0 Kaupunginhallitus Aluesuunnittelukohteet: 8. Sairaalaniemi Maankäyttöluokat Maankäyttösopimus Väestöarvio (hlö) Kaavanlaatija Valmisteluvastuu Kaupunginhallitus 9. Erottajan alue, Linja-autoaseman ympäristön tiivistäminen Maankäyttöluokat Maankäyttösopimus Väestöarvio (hlö) Kaavanlaatija Valmisteluvastuu Kaupunginhallitus 10. Valionranta Maankäyttöluokat Maankäyttösopimus Väestöarvio (hlö) Kaavanlaatija Valmisteluvastuu 0 Taneli Heikkilä Kaupunginhallitus 11. Ruokasenkatu Maankäyttöluokat Maankäyttösopimus Väestöarvio (hlö) Kaavanlaatija Valmisteluvastuu 0 Kaupunginhallitus 12. Lampelan alue Maankäyttöluokat Maankäyttösopimus Väestöarvio (hlö) Kaavanlaatija Valmisteluvastuu AK / AL / KM / K x / Taneli Heikkilä Kaupunginhallitus 13. Erottaja (Shell) Maankäyttöluokat Maankäyttösopimus Väestöarvio (hlö) Kaavanlaatija Valmisteluvastuu AK / AL 290 Kaupunginhallitus 14. Erottaja (Teboil) Maankäyttöluokat Maankäyttösopimus Väestöarvio (hlö) Kaavanlaatija Valmisteluvastuu AK / AL 90 Kaupunginhallitus 15. Kiela, kortteli 34, tontit 11 ja 12 Maankäyttöluokat Maankäyttösopimus Väestöarvio (hlö) Kaavanlaatija Valmisteluvastuu AK / avoin 150 Kaupunginhallitus 48 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

49 6.3. Asemakaavojen toteutus vuosittain Yhteyshenkilöt: Apulaiskaupunginjohtaja Anttila Martti Kaavoituspäällikkö Pyhäjärvi Markku (tiiminvetäjä) Kaupunginarkkitehti Korva Jorma Kaavoitusarkkitehti Jutila Johannes Kaavoitusarkkitehti Heikkilä Taneli Kaavasuunnittelija Lampi Petteri Kaavasuunnittelija Hätönen Timo Kaavasuunnittelija Coull Nicholas Kaavasuunnittelija Anttila Janne Maanmittausasiantuntija Raitio Timo Asemakaavojen toteutus vuodesta 2014 alkaen (arvio) Vireillä olevat Kaupunginhallituksen päätöksellä vireille tulevat 1. Veitikantie 2-8, kortteli 62, tontti 2 AK / AL x 150 Taneli Heikkilä Tekninen lautakunta MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 49

50 Vireillä olevat Kaupunginhallituksen päätöksellä vireille tulevat kaavat 2. Vanhan Torkkolan tontin asemakaava, kortteli 28, tontti 2, Rovakatu 12 AK/AL x 125 Taneli Heikkilä Tekninen lautakunta 3. Kortteli 12:n asemakaava (Aalto galleria) AK/AL x 45 Taneli Heikkilä Tekninen lautakunta 4. Kortteli 12, tontit 4 ja 6 AK / AL, K x 110 Taneli Heikkilä Tekninen lautakunta 5. Kortteli 16, Valtakatu 21 AK/ AL x 0 Tekninen lautakunta 6. Ystävyydenpuiston asemakaava, Kelkkaparkki V 0 Janne Anttila Tekninen lautakunta 7. Kortteli 37, Koskenranta AK x 35 Nicholas Coull Tekninen lautakunta 8. Lapinkävijäntie 37 AK, AL x 80 Nicholas Coull Tekninen lautakunta 9. Kortteli 119, tontti 12, Kairaportti AK/AL x 80 Jorma Korva Tekninen lautakunta 10. Kortteli 318 senaatin alue, entinen varikko alue AK/AL, (K/KM) x 300 Timo Hätönen Tekninen lautakunta 11. Kortteli 126 tontit 1 & 2 Ak, AL x 40 Tekninen lautakunta 50 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

51 Vireillä olevat Teknisen lautakunnan päätöksellä vireille tulevat kaavat 12. Yliopistonkatu 23, kortteli 516 AK/AL 150 Taneli Heikkilä Tekninen lautakunta 13. Mäntyvaaran alueen asemakaava x 0 Tekninen lautakunta 14. Ounaskoski, Sillankorva 0 Tekninen lautakunta 15. Huskysafarit, Napapiiiri RM/ RL V (+ ohjelmapalveluille varattu alueita) 0 Petteri Lampi Tekninen lautakunta 16. Hallinto- ja kulttuurikeskus Y 0 Jorma Korva Tekninen lautakunta 17. Kortteli 121, Pohjolankatu 27 AK, AL x Nicholas Coull Tekninen lautakunta 18. Evakkotie , Löf AK /AL x 30 Timo Hätönen Tekninen lautakunta 19. Jääskeläisen teollisuusalue T 0 Janne Anttila Tekninen lautakunta 20. Pannukorva ja AO / AP x Nicholas Coull Tekninen lautakunta 21. Alikulku välillä kenneltie-välitie, Muurola Nicholas Coull Tekninen lautakunta MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 51

52 Vireillä olevat Teknisen lautakunnan päätöksellä vireille tulevat kaavat Kortteli 10 (tontit 8,10,11, ja 12) Maankäyttöluokat Maankäyttösopimus Väestöarvio (hlö) Kaavanlaatija Valmisteluvastuu KL x 0 Nicholas Coull Kaupunginhallitus Asemakaavojen toteutus vuodesta 2015 alkaen (arvio) 1. Ainonkatu 1 AK/ AL x Tekninen lautakunta 2. Kortteli 125, Tukkipojantie x Tekninen lautakunta 3. Golfkentän ja hiihtokeskuksen asemakaava 0 Petteri Lampi Tekninen lautakunta 4. Pöykkölän laajennus AO/AP, AK, AKR 260 Petteri Lampi Tekninen lautakunta 52 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

53 Asemakaavojen toteutus vuodesta 2016 alkaen (arvio) Vireillä olevat Teknisen lautakunnan päätöksellä vireille tulevat kaavat 1. Pujottelijantie AO / AP x 15 Tekninen lautakunta 2. Vaaralan osa-alueen asemakaava (sis. Vanhat) AO /A P x 210 Markku Pyhäjärvi Tekninen lautakunta 3. Vartioniemi AO / AP, AR, AKR x 150 Markku Pyhäjärvi Tekninen lautakunta 4. Vennivaaran laajennus AO / AP, AR /AKR, 1000 Nicholas Coull Tekninen lautakunta 5. Salmivaarantie AO /AP x 55 Tekninen lautakunta MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 53

54 Vireillä olevat Teknisen lautakunnan päätöksellä vireille tulevat kaavat 6.. Kolpeneentie AO / AP 10 Tekninen lautakunta 7. Rinteenkentän alue AO / AP 55 Tekninen lautakunta Asemakaavojen toteutus vuodesta 2017 (-2020) alkaen (arvio) 1. Alakorkalontie AO / AP Tekninen lautakunta 2. Koivikkotie AO / AP Tekninen lautakunta 3. Niemeläntie AO / AP 15 Tekninen lautakunta 54 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

55 Vireillä olevat Teknisen lautakunnan päätöksellä vireille tulevat kaavat 4. Urheiluopiston alueen asemakaava Janne Anttila Tekninen lautakunta 5. Koskenkylän asemakaava AO / AP, AR / AKR x 500 Petteri Lampi Tekninen lautakunta 6. Kolpene x Tekninen lautakunta 7. Pöyliövaaran laajennus AO / AP, AR / AKR x / Tekninen lautakunta 8. Papukumpu AO / AP, 65 Tekninen lautakunta 9. Alakorkalo-Kuolajoki, Voimala, osa-alue 2 K / KM, T X 0 Timo Hätönen Tekninen lautakunta 10. Alakorkalo-Kuolavaara x / - 0 Tekninen lautakunta 11. Katajarinne AO / AP, AR / AKR x / Tekninen lautakunta 12. Nurmenkumpu AO, AP, AR, 0 Tekninen lautakunta Muut kuin kappaleessa 6.1 ja 6.2 mainitut vireillä olevat asema- ja ranta-asemakaavat kuuluvat teknisen lautakunnan valmisteltaviksi MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 55

56 6.4.Yleiskaavat Vireillä olevat Teknisen lautakunnan päätöksellä vireille tulevat kaavat 1. Ylikylä- Nivankylän oyk Maankäyttöluokat Väestöarvio (hlö) Vastuuhenkilö Valmisteluvastuu A Petteri Lampi Tekninen lautakunta 2. Rautiosaari yk Maankäyttöluokat Väestöarvio (hlö) Vastuuhenkilö Valmisteluvastuu A 140 Petteri Lampi Tekninen lautakunta 3. Norvajärven oyk tarkistus Maankäyttöluokat Väestöarvio (hlö) Vastuuhenkilö Valmisteluvastuu Petteri Lampi Tekninen lautakunta 4. Paavalniemi Maankäyttöluokat Väestöarvio (hlö) Vastuuhenkilö Valmisteluvastuu A 100 Tekninen lautakunta 5. Niskanperän yk Maankäyttöluokat Väestöarvio (hlö) Vastuuhenkilö Valmisteluvastuu A 170 Tekninen lautakunta 56 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA

57 Vireillä olevat Teknisen lautakunnan päätöksellä vireille tulevat kaavat 6. Vitikanpään yk Maankäyttöluokat Väestöarvio (hlö) Vastuuhenkilö Valmisteluvastuu A Tekninen lautakunta 7. Oikaraisen yk Maankäyttöluokat Väestöarvio (hlö) Vastuuhenkilö Valmisteluvastuu A 20 Petteri Lampi Tekninen lautakunta 8. Kivitaipale Maankäyttöluokat Väestöarvio (hlö) Vastuuhenkilö Valmisteluvastuu A 90 Petteri Lampi Tekninen lautakunta 9. Meltaus Maankäyttöluokat Väestöarvio (hlö) Vastuuhenkilö Valmisteluvastuu A 20 Petteri Lampi Tekninen lautakunta 10. Vanttauskoski Maankäyttöluokat Väestöarvio (hlö) Vastuuhenkilö Valmisteluvastuu A 20 Tekninen lautakunta 6.5.Lainvoimaiset asemakaavat MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMA VALTUUSTOKAUDELLE , TOTEUTUSOSA 57