Kaavoitusohjelma valtuustokaudelle TOTEUTUSOSA

Transkriptio

1 Kaavoitusohjelma valtuustokaudelle TOTEUTUSOSA KH 3/5/2010 1

2 4 Kaavoitusohjelman keskeiset kaavoitusperiaatteet ja mitoitustavoitteet Rovaniemen yhdyskunta ja kaupunkirakenne Mitoitustarkastelu Kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen varatut resurssit Kaavoitusohjelmaan sisältyvät suunnittelukohteet ja aikataulu Kaavoituksen painopisteet valtuustokaudelle I) Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma , Asuntokerrostalotuotanto...11 II) Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma , Lähitulevaisuuden kohteita...14 III) Kaavoitusohjelman lähitulevaisuuden kohteita Laadittavat selvitykset, hankkeet ja kehittämissuunnitelmat Kaavoituksella tuotettava asuintonttivaranto Kaavoituskatsaus 2009 (KV ) Vireillä olevat asemakaavat (tilanne )...27 Aikataulukooste

3 4 Kaavoitusohjelman keskeiset kaavoitusperiaatteet ja mitoitustavoitteet 4.1Rovaniemen yhdyskunta ja kaupunkirakenne Rovaniemen kaupungin pinta ala on laaja ja kyläalueet sijoittuvat hajautuneesti kantatieverkon ja jokien varsille, joten kaupunkia ei voida tarkistella yhtenä vyöhykekokonaisuutena. Yhdyskuntarakenteellinen vyöhykejako vastaa maakuntakaavan ja alueidenkäyttöstrategian rakennemallia. Yhdyskuntarakenteen rungon muodostaa ydinkeskusta ja keskuskylät palvelualueineen sekä haja asutusalue. Yhdyskuntarakenteellisen vyöhykejaon osat: 1. Kaupunkirakenteellinen vyöhykejako 2. Keskuskylien vyöhykejako Kaupunkirakenteellinen vyöhykejako käsittää maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavaehdotuksen taajama ja keskustatoimien alueet (A, C). Kaupunkirakenteelliseen vyöhykejakoon sisällytetään myös alueidenkäyttöstrategiassa osoitetut taajama alueet. Keskuskylien vyöhykejako sisältää palvelukylät palvelualueineen alueidenkäyttöstrategian mukaisesti. (1) Jalankulkukaupungin ydinvyöhyke sisältää liikekeskustan,joka useimmissa kaupungeissa on uudistettu kävelykeskustaksi, sekä sitä ympäröivän perinteisen jalankulkukaupungin alueen. Tämä vyöhyke on sekoittuvaa aluetta, jossa keskusta asumisella on keskeinen rooli. Pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa tämä vyöhyke ulottuu noin kilometrin etäisyydelle painopisteestään. (2) Jalankulkukaupungin pyöräilyvyöhyke kattaa keskustaan liittyvät esikaupunkialueet, jotka noin kilometrin levyisenä nauhana ympäröivät varsinaisen jalankulkukaupungin vyöhykettä. Tältä vyöhykkeeltä on hyvät jalankulku ja pyöräily yhteydet keskustaan. Osa tästä vyöhykkeestä on kerrostalovaltaista aluetta, joka liittyy joukkoliikennekaupungin sormiin. Muut alueet tukeutuvat jalankulun ja pyöräilyn ohessa suurelta osin henkilöautoliikenteeseen. Tällä vyöhykkeellä asuvat asuntokunnat voivat halutessaan tulla toimeen yhdellä autolla tai ilman autoa. (3) Joukkoliikennekaupungin vyöhyke sisältää kerrostalolähiöt sekä niitä yhdistäviin bussilinjoihin liittyvän muun maankäytön. Vyöhykkeen tunnusmerkkinä on paikallisliikenteen järjestelmä, jonka kattavuus, saavutettavuus ja palvelutaso on niin hyvä, että siihen voi kuka tahansa liikkumisessaan kohtuullisenvaivattomasti tukeutua. (4) Autoon tukeutuva vyöhyke on autokaupungintyyppistä aluetta, joka liittyy jalankulku tai joukkoliikennekaupungin vyöhykkeisiin siten, että alueella asioivat voivat tukeutua auton lisäksi myös jalan, pyörällä tai bussilla liikkumiseen. Tällä alueella asuvat asuntokunnat voivat halutessaan tulla toimeen yhdellä autolla. (5) Autoriippuvainen vyöhyke on autokaupungin tyyppistä aluetta, jonka yhteys jalankulku ja joukkoliikennekaupungin vyöhykkeisiin on niin heikko, että muu kuin alueen sisällä tapahtuva liikkuminen edellyttää tukeutumista henkilöautoon. Tällä alueella asuminen edellyttää, että jokaisella aktiivi iässä olevalla asukkaalla on käytössään oma auto tai mahdollisuus saada tarvittava kuljetus. 3

4 Asunnon katsotaan olevan joukkoliikenneverkoston piirissä, mikäli etäisyys asunnosta joukkoliikenteen pysäkille on seuraavan taulukon mukainen: Kävelymatkan pituus pysäkille keskusta ja kerrostaloalu eet Pientaloalueet työpaikkaalueet vaihtojen yhteydessä suositeltava m 400 m m 0 50 m poikkeuksellinen m m 400 m 150 m Taulukko 1. Kävelymatkojen tavoitteelliset pituudet pysäkeille. (Rovaniemen seudun paikallisliikenteen kehittäminen) Kuva 1. Joukkoliikenteen reitistä n. 500 m päässä olevat alueet. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään erityisesti alueilla, jotka liittyvät jalankulku ja julkisen liikenteen vyöhykkeisiin. Autoriippuvaisten alueiden määrää pyritään hallitsemaan, jotta kaupunki voisi turvata palvelujen saavutettavuuden ja asukkaiden omaehtoiset liikkumismahdollisuudet väestön ikärakenteen muuttuessa. Lisäksi halutaan turvata alueiden vetovoimaisuus tulevaisuudessa ja alueiden mahdollisuudet vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin. Viheralueverkosto Viheralueverkoston riittävyyden arvioinnissa käytetään vuonna 1975 Rovaniemen kaupunginhallituksen käynnistämää Rovaniemen kaupungin viheraluesuunnitelmaa, jonka on laatinut maisemasuunnittelutoimisto Leena Iisakkila. Ko. työssä mitoitus on perustunut silloisen Sisäasianministeriön mitoitusohjeisiin, joihin edelleen viitataan mm. Kuntaliiton ohjeissa. : 4

5 Pintaala Asuntoaluekohtainen leikkipaikka, Asuntoaluekohtainen leikkipaikka, Asuntoaluekohtainen taso 1 taso 2 leikkipaikka, taso m m m 2 Yksi leikkipaikka / k Sijainti Suurin kulkuetäisyys m. Hyvät kävely ja pyörätieyhteydet. Suurin kävelyetäisyys m. Hyvät kävely ja pyörätieyhteydet. Suurin etäisyys 150 m. Taulukko 2. Leikkipaikkatyyppien riittävyys Leena Iisakkilan tekemän selvityksen Rovaniemen kaupungin viheraluesuunnitelma mukaan. Kaavoitusta koskevat yleisperiaatteet Alueiden vetovoimatekijät Kaavoitettavan alueen vetovoimatekijät tunnistetaan ja niitä vahvistetaan kaavan avulla. Uudet kaavoitettavat asuinalueet tulee suunnitella niin, että asunnot ja ympäristö väylineen ja palveluineen jo lähtökohtaisesti tukevat mahdollisimman pitkää kotona selviytymistä. Uudet kaavoitettavat asuinalueet tulee suunnitella niin, että ne sisältävät tarvittavan määrän lähiliikuntapaikkoja, jotka sopivat eri ikäisten liikuntaa harrastavien tarpeisiin. Rakentamisen tiivistämisen suunnittelussa ja uusille alueille on varattava riittävästi alueita liikuntapaikkarakentamiseen. Ulkoilureittien sijainnit ja linjaukset sekä niiden saavutettavuus tulee ottaa huomioon alueiden suunnitteluissa. Uudet kaavoitettavat asuinalueet tulee suunnitella niin, että ne sisältävät tarvittavan määrän nuorten harrastuspaikkoja, jotka sopivat eri ikäisten nuorten harrastamisen tarpeisiin. Nuorten harrastuspaikkojen sijainnit ja saavutettavuus tulee ottaa huomioon alueiden suunnitteluissa. m 2 Vyöhykket Tiivis rakentaminen sijoitetaan ensisijaisesti jalankulku ja julkisen liikenteen vyöhykkeisiin. Harvaan asuttujen alueiden ja muiden kuin palvelukylien pientaloalueet sijoittuvat autovyöhykkeelle. Palvelukylien pientaloalueita sijoitetaan ensisijaisesti joukkoliikennevyöhykkeeseen ja toissijaisesti autovyöhykkeelle. Kerrostaloalueet sijoitetaan voimassa olevan yleiskaavan AK alueille ja vaihemaakuntakaavan C alueille. Rakentamisen tiivistämisen suunnittelussa ja uusille alueille on varattava riittävästi Y tontteja alueen lähipalvelujen turvaamiseksi, ja huomioitava niiden sijoittaminen jalankulku ja julkisen liikenteen vyöhykkeelle. Joukkoliikennevyöhykkeeseen liittyvien asemakaavojen liikenteellinen toimivuus arvioidaan. Yleiskaavat Maakuntakaavoissa taajamatoiminnoille sekä keskusta alueille osoitetuille alueille laaditaan yleiskaavat, ellei ajan tasalla olevaa yleiskaava ole. Tiiviimpää kyläasutusta ohjataan palvelukyliin. MRL 44 :n mukaisia yleiskaavoja laaditaan ensisijaisesti alueidenkäyttöstrategian mukaisiin palvelukyliin ja toissijaisesti muihin suurempiin kyliin. Palvelukylien oikeusvaikutteiset yleiskaavat tarkistetaan vaihekaavoina MRL 44 :n siirtymäsäännöksen mukaisesti. Palvelukylien vetovoimaisuutta lisätään. Kaupungin omistamille maille pysyvään asuinkäyttöön yleiskaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen rakentamista edistetään maapoliittisin keinoin. Muualla kuin palvelukylässä oleva mahdollinen rakennuspaikka voidaan vaihtaa palvelukylän asuinrakentamisen rakennuspaikkaan. JOS RAKENNUSPAIKLLE ON MYÖNNETTY POIKKEAMISPÄÄTÖS TAI ST RATKAISU. Yksittäisiä tilakohtaisia yleiskaavan muutoksia ei pääsääntöisesti laadita. Tilakohtaiset yleiskaavamuutokset kerätään yhteen ja muutokset tutkitaan laajempana kokonaisuutena, jolloin voidaan ratkaista maanomistajien tasapuolinen kohtelu sekä voida selvittää mahdollisuus tarkistaa kaavaa MRL 44 :n mukaisesti. Pääsääntöisesti lomarakentamiseen osoitettujen alueiden rakennuspaikkoja ei muuteta kaavamuutoksella asuinrakennusten rakennuspaikoiksi. Kaavamuutoksia ei edistetä myöskään vastakkaisessa tilanteessa. 5

6 Haja asutus Muulla kyläalueella/ harvaan asutuilla alueilla rakentaminen pidetään maltillisena. Näillä alueilla määrältään alhainen rakentaminen ratkaistaan suunnittelutarveratkaisuilla ja MRL 72 :n mukaisilla rantapoikkeamispäätöksillä. Asemakaavat Yksityisten omistamille maille, jotka on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueiksi ja/tai joille on laadittu strateginen/ yleispiirteistä maankäyttöä ohjaava yleiskaava, laaditaan asemakaava ohjaamaan tiivistyvää rakentamista. Tulvavaara alueille sijoittuvat asemakaavat tarkistetaan MRL 60 :n mukaisesti. Taajama alueiden yleis ja asemakaavoissa varaudutaan taajama ja vesistötulviin, myrskyihin ja rankkasateisiin. Laadittaessa asemakaavaa keskusta alueille (maakunta kaavan C alue), tulee harkita MRL 53 :n rakennuskiellon määräämistä kaavoituksen ajaksi. Kaavat ja yhdyskuntatekniikka Tiiviiseen rakentamiseen osoitettuja asemakaavoja laaditaan niin, että tontit voidaan liittää kaukolämpöverkostoon. Rakennetun ympäristön laatu Asemakaavoilla ohjataan rakentamisen laatua erityisesti keskusta alueilla ja keskuskyliin laadittavissa asemakaavoissa ja yleiskaavoissa. Rakennusten korkeutta tarkastellaan kussakin suunnittelukohteessa yhdyskuntarakenteen eheyttämisen näkökulmasta. Rakennuksen korkeuden on sopeuduttava kaupunki ja kyläkuvaan. Kaavat ja palvelut Kaavoituksella tuetaan alueidenkäyttöstrategian mukaisten palvelujen säilymistä. Tiivistyvillä alueilla ennakoidaan tulevat julkisten palvelujen tarpeet väestöennusteiden ja kaavoitusohjelman mukaisesti. Viheralueverkosto.Yleis ja asemakaavoilla varmistetaan viheralueverkoston laatu ja toimivuus. Kuntatalous ja kaavoihin liittyvät sopimukset Asemakaavoista laaditaan kaavoitussopimus ja maankäyttösopimukset. Kaavaprosessi voidaan keskeyttää, ellei maankäyttösopimusta synny ennen hyväksymismenettelyä. 4.2 Mitoitustarkastelu Asumisväljyys: Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma mukaan vuonna 2007 asumisväljyys Rovaniemellä oli 37,5 k m 2 /asukas. Vuonna 2015 asumisväljyyden on arvioitu olevan 41,0 41,8 k m 2 /asukas. Asuntokuntakoko Yleinen laskennallinen asuntokuntakoko 1,8 hlö/as. Keskusta alueella käytetään arvoa 1,3 hlö/as. Väestömäärän kasvu yli 55 vuotiaden ikäluokassa pienentää merkittävästi asuntokunnan keskikokoa Rovaniemellä. Tällä ikärakenteellisella muutoksella on merkittävä vaikutus asumismuodon kehitykseen ja eri talotyyppien tarpeeseen. 6

7 alle 55 vuotiaat yli 55 vuotiaat Kuva 2 Väestömäärän lisäys ikäryhmissä alle tai yli 55 vuotta vuoteen 2040 mennessä Rovaniemellä Pientalotontit: Omakoti ja rivitaloasuntojen kysyntä vuonna on talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma mukaan keskimäärin 99 asuntoa vuodessa eli yhteensä 695 asuntoa. Asunnoista arviolta 10 % on jatkossa vajaasti asuttuja. Pientaloasuntoja tulee olla jaettavana keskimäärin 110 kpl/vuosi. Omakotitalo ja rivitaloasuntojen suhteeksi arvioidaan toteutuneiden rakennuslupien ja toteutuneen rakentamisen perusteella 3:1. Vuosittain tulee kaavoitetuilta alueilta olla jaettavissa n. 30 rivitaloasuntoa ja n. 85 erillispientaloasuntoa. Jotta vuoden tonttivaranto saadaan tarjontaan, tulee uusien alueiden kunnallistekniikan rakentamiseen varata vuosittain miljoona euroa katujen rakentamiseen ja 0,9 miljoona euroa vesihuollon rakentamiseen. Pientaloalueita kaavoitetaan niin, että asemakaavoilla varmistetaan kahden vuoden tonttivaranto vuosittain. Tämä tarkoittaa, että kaavoissa on noin 220 pientaloasunnon tonttivaranto vuosittain eli 60 rivitalon ja 170 erillispientalon asuntoa vuosittain. Rivitalotontille arvioidaan voitavan rakentaa keskimäärin kuusi asuntoa. Jaettavissa olevia rivitalotontteja tarvittanee noin 10 kpl vuodessa Lähtötilanne: vuonna 2009 (11/2009) jaettavissa olevat tontit yhteensä: AO ja AP tontit AR ja AKR tontit 191 kpl 9 kpl Kaavassa olevat, muttei jaettavissa olevat tontit Pöykkölän asemakaava alueella. AO ja AP tontteja AR tontteja n. 169 kpl 2 kpl Pöykkölän asemakaava alueen tontit voidaan jakaa vasta kun infra (tiet, vesijohdot, viemäri) on rakennettu. Rakentamisen ajankohta määritellään investointiohjelmassa. Rakentamiskehotuksen kautta rakennettaviksi saatettavat tontit: AO ja AP tontteja 76 kpl AR tontteja 3 kpl * Rakentamiskehotustontit realisoituvat vasta valtuustokauden jälkeen, joten niitä ei voida laskea mukaan valtuustokauden tonttitarjontaan. Kaupungin mailla kylissä olevat rakennuspaikat (tilanne ): Kaupungin mailla yleiskaavoissa on n. 43 rakennuspaikkaa. Osa rakennuspaikoista on oikeusvaikutuksettomien yleiskaavojen alueella. Yleiskaava alueilla tiet toteutetaan yksityislain nojalla tai kiinteistönmuodostuslain mukaisen rasitetoimituksen perusteella. Yleiskaava alueella maanomistaja vastaa päässäntöisesti myös vesihuollon toteuttamisesta. 7

8 Yhteenveto Tonttien/asuntojen lkm 11/2209 Tarve/ vuosi Tonttivaranto/ vuosi Uusien tonttien tarve 2010 Uusien tonttien tarve 2011 Uusien tonttien tarve 2012 AO/A as 85 as 85 as P as as as AR/ AKR n. 48 as 8 t 30 as 5 t 60 as 10 t 48 as 8 t 30 as 5 t 30 as 5 t Taulukko 3. Uusien AO/AP/ AR tonttien tarve vuoteen 2012 mennessä. Mikäli Pöykkölän tontit saadaan jaettaviksi vuonna 2012 pienenee vuonna 2010 ja 2011 kaavoitettavien tonttien lukumäärä. Kaupungin omistamilla mailla olevat asemakaavoitetut AO ja AP tontit sijoittuvat pääasiassa Vennivaaraan ja Pöykkölään. Uudet asemakaavoitetut pientaloalueet tulisi jakaa mahdollisimman pian kaavan lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Tonttien jakaminen edellyttää, että infra (tiet, vesijohdot, viemäri) on rakennettu. Mikäli uusien alueiden infran rakentaminen viivästyy, siirtyy jaettavien tonttien painopiste olemassa olevan infran piirissä oleviin asemakaavoitettuihin tontteihin ja yleiskaavassa osoitettuihin rakennuspaikkoihin! Kerrostaloasunnot Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma mukaan kerrostaloasuntojen vuoteen 2015 mennessä tulisi rakentaa 2079 kpl eli keskimäärin 297 kpl vuodessa. Kaudella kerrostaloasuntojen kysyntä kaupungissa on arviolta 1000 asuntoa, joista todennäköisesti puolet sijoittuisi ydinkeskustaan. Kerrostaloasunnoista 15 % on jatkossakin vajaasti asuttuja, joten vuosittain jaettava kerrostaloasuntojen määrä on 345 asuntoa. Vuosittain kaavoitettuna tulisi olla kahden vuoden kerrostaloasuntokapasiteetti eli n. 690 kerrostaloasuntoa. Lähtötilanne: vuonna 2009 (11/2009) kaupungin omistuksessa olevat tontit yhteensä: AK tontit 4 kpl/ 9700 k m 2 /n. 150 as Lähtötilanne: vuonna 2009 (11/2009) muiden omistuksessa olevat tontit yhteensä: AK tontit k m 2 /n. 700 as Rakentamiskehotuksen kautta rakennettaviksi saatettavat tontit: AL tontit 1 kpl Yhteenveto Asuntojen lkm Tarve/ vuosi Asuntovaranto/ as/ vuosi Uusien asuntojen tarve 2010 Uusien asuntojen tarve 2011 Uusien asuntojen tarve 2012 AK Taulukko 4. Uusien kerrostaloasuntojen tarve vuoteen 2012 mennessä. 8

9 Teollisuustontit: Rovaniemen kaupunki myy/ vuokraa vuosittain arvioilta 18 teollisuustonttia vuodessa (vertailuvuosi 2008). Kaavoitusohjelmassa tulisi varautua kahden vuoden tarpeeseen eli 38 jaettavaan tonttiin vuodessa. Tilaa vievälle kaupalle tulee osoittaa alueita kaupungissa. Kaupan palveluverkkoselvityksen päivityksen jälkeen voidaan arvioida tilaa vievän kaupan kaavoitustarve. Liikerakentaminen: Rakentamiskehotuksen kautta rakennettaviksi saatettavat tontit: KL tontit 1 kpl Kuva 3. Hankkeet vs. laskennallinen pinta alan lisätarve (myyntineliöinä) vuoteen 2025 mennessä. (Entrecon OY) Rovaniemen kaupunki myy/ vuokraa vuosittain arvioilta 5 liiketonttia (vertailuvuosi 2008). Kaavoitusohjelmassa tulisi varautua kahden vuoden tarpeeseen eli 10 jaettavaan tonttiin vuodessa. Tilaa vievälle kaupalle tulee osoittaa alueita kaupungissa. Kaupan palveluverkkoselvityksen päivityksen jälkeen voidaan arvioida tilaa vievän kaupan kaavoitustarve. Toimitilarakentaminen: Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma mukaan toimitilarakentamisen tarve vuoteen 2013 mennessä olisi noin k m k m Kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen varatut resurssit Talousarvioesityksessä vuodelle 2010 ja taloussuunnitelmassa on varattu kaavoitukseen seuraavat investointimäärärahat: Kaavoitus (selvitykset, konsulttien palkkiot, pohjakartat)

10 Yhdyskuntatekniikka (katujen rakentaminen ja valot) ,4 milj ,4 milj ,4 milj Vuosina rakennettu uutta katua keskimäärin n. 4 km/vuosi ja pyörätietä keskimäärin n. 2 km/vuosi. Vuoden 2009 ainoa uusinvestointi on Suosiolankatu n. 700 metriä ja Reissumiehentien jatke, jonka rakentaminen jatkuen vuodenvaihteen yli. jatkuen vuodenvaihteen yli. Vuoden 2010 investointiohjelma ei sisällä uusinvestointeja. Katujen peruskorjauksiin tulee vuosittain suunnata vähintään poistojen verran (n. 3 milj. ). Asuntotuotannon pientalojen tonttitarjonta (5 rivitalotonttia + 85 omakotitonttia) edellyttäisi toteutuneilla keskihinnoilla laskettuna vuosittain 0,9 milj.euron lisäyksen katuinvestointeihin ja 0,8 milj.euron vesihuoltoinvestointeihin. Oman varauksensa vaatii myös teollisuustonttien lisätuotanto. Kahden vuoden tonttivaranto edellyttää ko. määrärahoja kaksinkertaisena. Kaavoituksen investointimäärärahaa on sidottu seuraaviin hankkeisiin vuodelle : 1. Lampelan alue, rakennetarkastelu ja selvitykset, joista n on käytetty vuonna Lapinaukean asemakaavaluonnos, josta n on käytetty vuonna Rovaniemen keskustan rakennushistoriallinen ja kaavahistoriallinen tarkastelu, joka on maksettu vuonna 2009 V : investointirahaa käytettävissä sidottujen kulujen jälkeen n vireillä olevat konsulttityöt edellyttävät kaavat saatetaan loppuun (Kiela, Lapinaukea, 10. kortteli) keskustan uudet asuntotuotantoon liittyvät vireillä olevat asemakaavat viedään kaavojen osallistumis ja arviointisuunnitelmien mukaisesti loppuun uutena aloitetaan keskustan osayleiskaava varaudutaan selvitystarpeisiin V Keskustan osayleiskaavatyö jatkuu maakuntakaavan taajamatoimintojen alueiden yleiskaavat varaudutaan selvitystarpeisiin 10

11 5 Kaavoitusohjelmaan sisältyvät suunnittelukohteet ja aikataulu 5.1 Kaavoituksen painopisteet valtuustokaudelle I) Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma , Asuntokerrostalotuotanto 1. Rajavartioston alue Alueen kehittämiseksi tarkistetaan Rovaniemen yleiskaavan 2015 ja asemakaavan käyttötarkoitukset. Rajavartioston toiminta supistuu ja rajavartiolaitoksen alue vapautuu rakentamiseen. Yleiskaava ja asemakaava muutetaan asumisen ja palvelujen alueeksi. Alueen suunnittelusta järjestetään arkkitehtuurikilpailu. Alue on joukkoliikennevyöhykettä. arkkitehtikilpailu 5/ /2010 YK vireille 7/2010 KV: Tavoite 7/2011 AK vireille 1/2011 KV: Tavoite 12/ Lampelan alue Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kehittää alueen maankäyttöä ja parantaa kaupunkikuvaa. Kaupunki on tilannut FCG Planeko Oy:ltä alueen toiminnallisen ideoinnin asemakaavoituksen pohjaksi. Työ sisältää kaavan laatimisen kannalta tarpeelliset selvitykset. Alue on kävely ja joukkoliikennevyöhykettä. Vireille 1/2009 Luonnosvaihe 5/2010 Ehdotusvaihe 10/2010 KV: Tavoite 3/ Lapinaukea Kaupungin vuoden 2006 talousarvion mukaisesti Lapinaukean asemakaavan muuttamista muuhun käyttöön on ryhdytty tutkimaan. Käyttötarkoituksena on tarkasteltu lähinnä keskustamaista kerrostaloasumista ja virkistysaluetarvetta. Alustava ideointi ja asemakaavaluonnos on tilattu Serum arkkitehdit Oy:ltä. Alue on kävelyja joukkoliikennevyöhykettä. Vireille 9/2007 Luonnosvaihe 1/2010 Ehdotusvaihe 5/2010 KV: Tavoite 12/ Korttelit 33 ja 34 Kiela Asemakaavan muutoksella tutkitaan keskustan kaupunkirakenteen tiivistämistä alueen toimintojen muuttuessa. Alue käytetään pääasiassa kaupunkimaiseen kerrostaloasumiseen. Suunnittelun tavoitteena on kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja viihtyisä asuinalue. Asemakaava laaditaan voittaneen arkkitehtuurikilpailuehdotuksen Kiela mukaisesti. Rovakatu 2 kuuluu suunnittelualueeseen. Alue on kävely ja joukkoliikennevyöhykettä. Vireille 1/2009 Luonnosvaihe 9/2009 Ehdotusvaihe 5/

12 KV: 8/2010 Kaava laaditaan konsulttityönä 5. Poropolku Asemakaavan muutoksella tutkitaan voimassa olevan asemakaavan rakentamattoman Y tontin käyttöönotto asuntorakentamiseen. Samalla tutkitaan ortodoksikirkon pysäköintijärjestelyjä. Alue on joukkoliikennevyöhykettä. Vireille 3/2009 Luonnosvaihe 9/2009 Ehdotusvaihe 1/2010 KV: Tavoite 6/ Jyrhämä Talousarvio 2009:n asuntotuotantokohteena tutkittavaksi on merkitty Sairaalakadun terveysaseman ympäristö, Jyrhämänrannassa. Yleiskaavassa alue on yleisten palvelujen ja asumisen aluetta. Alueen suunnitteluun vaikuttavat palvelujen tuotantojärjestelyistä tehtävät päätökset, Kemijoen ranta alueen suunnittelu sekä keskustan osayleiskaavan laatiminen. KV: Tavoite Lainassaari Maanomistajat ovat hakeneet Lainassaaren kaavoittamista pysyvään asumiseen. Yleiskaavassa saari on virkistysja/tai loma asuntoaluetta. Pysyvän asutuksen sijoittaminen alueelle edellyttää yleiskaavan muuttamista ja asemakaavan laatimista. Alueella on otettava huomioon tulvan uhka. Vireille 4/2009 KV: Tavoite seuraavalle valtuustokaudelle 8. Ainonkatu 2 Ainonkatu 2 kiinteistö kuuluu vuoden 2009 talousarvion asuinkerrostalotuotanto kohteisiin. Alueen asemakaavan tehostamista tutkitaan. Vireille 1/2011 KV: Tavoite 12/ Kortteli 23 (Rovakatu 20 22) Asemakaava valmis. 10. Kortteli 35 (Rovakatu 3 5) Asemakaava valmis. 11. Kortteli 145 (Koskikatu Kairatie) Asemakaava valmis. 12. Kortteli 323 (Rakkatie Kantokatu) Asemakaava valmis. 13. Kortteli 10 12

13 Asemakaan muutoksella tutkitaan keskustakorttelin rakentamisen tehostamista tarkistamalla korttelin kerroslukuja, rakennusoikeuksia, käyttötarkoituksia sekä pysäköinti ja liikennejärjestelyjä. Kaavan kaupunkikuvallisiin vaikutuksiin kiinnitetään huomiota. Rakennussuojelun tarve kaava alueella selvitetään. Alue on kävely ja joukkoliikennevyöhykettä. Vireille 11/2002 KV: Tavoite, 9/2010 Kaava laaditaan konsulttityönä 14. Kortteli 517 (Jokiväylä) Rovaniemen yleiskaavassa 2015 on Heinämiehentien varressa A 4 aluevaraus, mikä tarkoittaa, että asemakaavaa muutetaan niin, että A 4 alue varataan asuinkerrostaloille. Alue on joukkoliikennevyöhykettä. Vireille 11/2007 Luonnosvaihe 11/2007 Ehdotusvaihe 1/2009 KV: Tavoite 2/ Kortteli 5026 (Heinämiehentie) Rovaniemen yleiskaavassa 2015 on Jokiväylän varressa A 4 aluevaraus, mikä tarkoittaa, että asemakaavaa muutetaan niin, että A 4 alue varataan asuinkerrostaloille. Alue on joukkoliikennevyöhykettä. Vireille 11/2007 Luonnosvaihe 11/2007 Ehdotusvaihe 1/2009 KV: Tavoite 2/ Kortteli 591 (Ahkiomaantie) Asemakaava valmis. 17. Kortteli 590 (Ahkiomaantie) Asemakaava valmis. 18. Keskuskenttä Yleiskaava valmis, ei mahdollista asuinkerrostalotonttia. 19. Ounaskoski, Sillankorva Talousarvio 2009:n asuntotuotantokohteeksi on merkitty virkistysalue Ounaskosken sillan itäpäässä Kemijoen rannassa. Alueella sijaitsee päiväkotirakennus, jonka toiminta päiväkotina lakkaa. Alue on kävely ja joukkoliikennevyöhykettä. Vireille 5/2009 KV: Tavoite 12/

14 II) Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma , Lähitulevaisuuden kohteita 1. Pöykkölän laajennus Rovaniemen maakuntakaavan, Rovaniemen vaihemaakuntakaavan ja alueidenkäyttöstrategian mukaisille keskustatoimintojen ja taajama toimintojen alueille käynnistetään yksityiskohtaisempaa maankäyttöä ohjaavan yleiskaavan laatiminen. Rovaniemen vaihemaakuntakaavaehdotuksessa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Tavoitteena on liittää alue joukkoliikennevyöhykkeeseen sekä kevyenliikenteen vyöhykkeeseen. Alue voidaan mahdollisesti liittää kaukolämpöverkostoon, mikäli rakentaminen on tiivistä ja tulevalla asemakaavalla edistetään verkostoon liittymistä. YK Vireille 5/2010 YK KV: Tavoite 7/2011 (Hyväksyntä vaihemaakuntakaavan jälkeen) AK Vireille 8/2011 AK KV: Tavoite 6/2012 (Hyväksyntä yleiskaavan jälkeen) 2. Ylikylä, Lehtikangas Kaavoitukseen on ryhdytty kaupungin tonttitarjonnan turvaamiseksi kaavoitusyksikön aloitteesta. Alueelle sopii n. 40 uutta pientalotonttia. Kaavoitettava alue on pääosin kaupungin omistuksessa. Alue voidaan mahdollisesti liittää kaukolämpöverkostoon, jos Vennivaaran Ylikylän palvelukeskus (kaavahanke n:o 12) toteutuu ensin. Vireille 9/2006 Luonnosvaihe 4/2007 Ehdotusvaihe 9/2007 KV: Tavoite 8/ Länsikangas (Korkalovaara) Asemakaava valmis. 4. Vennivaaran laajennus Vennivaaran laajentumisalue on osoitettu vaihemaakuntakaavaehdotuksessa taajamatoimintojen reservialueena (A 2) ja taajamatoimintojen alueena (A). Yleiskaavalla ratkaistaan Rovaniemen keskeinen asuntorakentamisen laajentumisalueen maankäyttö. Yleiskaavan tavoitteiden ja alueen vetovoimatekijöiden sekä uusien toimintamallien määrittämiseksi käynnistetään kehittämishanke yhteistyössä hyvinvointipalveluiden, tilaliikelaitoksen sekä yhdyskuntatekniikan vastuualueen kanssa. Tavoitteena on liittää alue joukkoliikennevyöhykkeeseen sekä kevyenliikenteen vyöhykkeeseen. Alue voidaan mahdollisesti liittää kaukolämpöverkostoon, jos Vennivaaran Ylikylän palvelukeskus (kaavahanke n:o 12) toteutuu ensin tai sen toteutuminen on muuten todennäköistä. Näiden alueiden rakentaminen mahdollistaa Ylikylä Lehtikankaan alueelle (kaavahanke n:o 2) myös kaukolämpömahdollisuuden. Kehittämishanke 12/2009 6/2011 Pohjakartta 1/ /2010 YK vireille 7/2010 KV: Tavoite 1/2012 AK: vireille 7/2011 Kaava laaditaan konsulttityönä 14

15 5. Ylikylä Nivankylä Ylikylä Nivankylä väliselle alueelle laaditaan yleiskaava. Maakuntakaavassa alue on kyläaluetta ja taajamatoimintojen aluetta. Kaavoitus tehdään yhdessä Nivankylän yleiskaavan kanssa (kohde III/10). Maanhankinta 1/ /2010 Pohjakartta 1/ /2011 YK vireille 1/2012 KV: Tavoite 1/ Pöyliövaaran laajennus Pöyliövaaran laajentumisalue on osoitettu vaihemaakuntakaavaehdotuksessa taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi toimitiloja erityisesti turva alan ICT palvelutuotantoon ja siihen liittyvään innovaatiotoimintaan. Alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi HALTIKin tietohallintokeskus. Asemakaavalla alueelle on osoitettu myös asuinrakentamista, yleisten rakennusten rakentamista sekä liike ja toimistorakennusten alueita. Yleiskaavalla osoitetaan työpaikka alueet ja mahdolliset asuinalueet. Tavoitteena on liittää alue joukkoliikennevyöhykkeeseen sekä kevyenliikenteen vyöhykkeeseen. Alue voidaan liittää kaukolämpöverkkoon. YK vireille 7/2011 KV: Tavoite 12/2012 AK: vireille 1/2012 KV: Yk:n hyväksymisen jälkeen 7. Napapiiri Napapiirin alueelle laaditaan yleiskaava. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja matkailupalvelujen aluetta (RM). Yleiskaavan hyväksymisen jälkeen laaditaan tarvittavat asemakaavat ja asemakaavan muutokset YK vireille 1/2013 KV: Tavoite 6/ Katajarinne Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Suunnittelualue sisällytetään Napapiirin yleiskaavaan. Yleiskaavan hyväksymisen jälkeen laaditaan asemakaava. YK vireille 1/2013 KV: Tavoite 6/ Printtivaara Printtivaaran laajentumisalue on osoitettu vaihemaakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Pöykkölän asemakaavoissa on varauduttu alueen laajentumiseen mm. katuverkon osalta. Uuden alueen pinta ala on noin 100 ha, asukkaita alueelle mahtuisi noin Yleiskaavalla ratkaistaan Rovaniemen asuntorakentamisen laajentumisalueen maankäyttö. Tavoitteena on liittää alue joukkoliikennevyöhykkeeseen sekä kevyenliikenteen vyöhykkeeseen. Alueen liittäminen kaukolämpöverkostoon ei tällä hetkellä ole todennäköistä. Pohjakartta 1/ /2011 YK vireille 8/2011 KV: Tavoite 12/2012 AK: vireille 1/

16 KV: tavoite 3/2014 Kaava laaditaan konsulttityönä 10. Lampelan alue Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kehittää alueen maankäyttöä ja parantaa kaupunkikuvaa. Kaupunki on tilannut FCG Planeko Oy:ltä alueen toiminnallisen ideoinnin asemakaavoituksen pohjaksi. Työ sisältää kaavan laatimisen kannalta tarpeelliset selvitykset. Mahdollinen yleiskaavan muutostarve käsitellään keskustan osayleiskaavassa. Alue on kävely ja joukkoliikennevyöhykettä. Vireille 1/2009 Luonnosvaihe 5/2010 Ehdotusvaihe 1/2011 KV: Tavoite 3/ Teollisuusalue, Alakorkalo Vireillä olleet yleiskaavan ja asemakaavan muutokset saatetaan loppuun vuoden 2009 aikana. 12. Ylikylä Vennivaara palvelukeskus Kaavoitukseen on ryhdytty kaupungin tonttitarjonnan turvaamiseksi sekä uuden Vennivaaraa ja Ylikylää palvelevan liike ja palvelukeskuksen sijoittamiseksi alueelle. Vireille 5/2008 KV: Tavoite 12/ City market Kesko Oyj on hakenut asemakaavan muutosta Saarenkylän Citymarketin tontille. Hakijan tarkoituksena olisi laajentaa Citymarketin toimintaa pohjoisen puoleiselle parkkipaikka alueelle ja sijoittaa tontin pysäköinti kahteen tasoon. Kaava tarvitsee erityisselvitykset ja määräykset tulvan uhan takia. City marketin asemakaava saatetaan loppuun vuoden 2010 alkuun mennessä. KV: Tavoite 1/ Keskustan osayleiskaava ja asemakaavojen tarkistus Kaavalla tutkitaan keskustan tiivistäminen, rakennussuojelu, kaupunkikuva, hulevesiasiat. liikennejärjestelmä ja paikoitus. Kaukolämpöön liitettävissä. Kävely ja joukkoliikennevyöhykettä. Pohjakarttaa ei tarvitse laatia. Työohjelma 11/2009 Hankintailmoitus (HILMA) Hankintapäätös 12/2009 1/2010 Kaavan laatiminen 2/2010 1/2012 KV: kaavoitusohjelman tavoite 1/2012 Kaava laaditaan konsulttityönä asemakaavojen tarkistus 2/ Jääskeläisen teollisuus ja liikealue Teollisuustonttivarannon turvaamiseksi on käynnistetty asemakaavan laatiminen ja muutostyö 8. kaupunginosan, Jääskeläisen teollisuusalueella, Varikkotien varressa. Alueelle kaavoitetaan tontteja erilisiin teollisuus ja varastointitarkoituksiin. 16

17 Vireille 6/2008 Luonnosvaihe 9/2008 Ehdotusvaihe 12/2008 KV: 3/ Isoaavantien jatke Rovaniemen yleiskaavassa alue on varattu teollisuus ja varastointitoiminnan laajennusalueeksi (T 1). Alueella ei ole asemakaavaa. Asemakaava laaditaan yleiskaavan mukaisesti. Vireille 8/2010 KV: Ohjelma 4/ Alakorkalo Kuolajoki, voimala Rovaniemen Energia Oy harjoittaa alueellaan sähkö ja kaukolämpöliiketoimintaa. Kaukolämmön tarpeen arvioidaan kasvavan noin 2,5 %:lla vuoteen 2015 mennessä ja sen jälkeen noin 1,5 %:lla. Nykyinen kaukolämmön tuotantokapasiteetti ei ole riittävä kattamaan syntyvää tarvetta tulevaisuudessa, eikä myöskään vaadittavaa varakapasiteettia. Tästä syystä on Rovaniemen Energia ryhtynyt suunnittelemaan uuden lauhdutusvoimalaitoksen rakentamista, joka sijoitettaisiin kaupungin ydinalueen eteläpuolelle Alakorkaloon. Kaukolämpöverkostoa. Uutta kaukolämpöverkostoa joudutaan rakentamaan kaikkiaan n. 10 km, jotta voimala saadaan yhdistettyä sekä nykyiseen kaukolämmön kantaverkkoon keskustan alueella että Suosiolan voimalaitokseen. Kaavailtu hanke edellyttää yleiskaavan ja asemakaavan laajentamista ja muuttamista. Alue on autoliikennevyöhykettä. YK Vireille 8/2008 YK KV: Tavoite 12/2010 (Hyväksyntä vaihemaakuntakaavan jälkeen) AK Vireille 8/2008 AK KV: Tavoite 4/2011 (Hyväksyntä yleiskaavan jälkeen) 18. Saarenkylän rakentamiskehotuskohteet Marraskuussa 2009 alueella oli jäljellä 32 rakentamiskehotuksen alaista kohdetta. 19. Ylikylän rakentamiskehotuskohteet Marraskuussa 2009 alueella oli jäljellä 32 rakentamiskehotuksen alaista kohdetta. 20. Alakorkalo Kuolavaara Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Alueelle laaditaan yleiskaava ja tämän hyväksymisen jälkeen asemakaava. YK Vireille 1/2013 KV: Tavoite 6/

18 III) Kaavoitusohjelman lähitulevaisuuden kohteita 1. Valionranta, yleis ja asemakaava Kaavalla tutkitaan laadukkaan matkailupalvelujen alueen sijoittaminen Kemijoen rannalle. Kaukolämpöön liitettävissä. Alue on kävely ja joukkoliikennevyöhykettä. Rovaniemen kaupunki haki vuonna 2007 Valion tontille ja viereiselle Kemijoen ranta alueelle ideakilpailulla aluerakentamisen toteuttajaa. Tavoitteena oli saada alueelle laadukkaasti suunniteltu ja rakennettu matkailupalvelujen alue, jossa otettaisiin huomioon Rovaniemen kaupunki ja matkailustrategia sekä suunnittelualueen ympäristörakentaminen. Yleiskaavan ja asemakaavan muutostyö on käynnistetty kaupungin, Skanska Talonrakennus Oy:n ja Arinan Kauppa Oy:n aloitteesta kilpailun voittaneen ehdotuksen Lumi perusteella. Tarkoituksena on muuttaa yleis ja asemakaava ohjaamaan Kemijoen rantaan rakennettavaa majoitus, matkailupalveluja sekä niitä tukevia monipuolisia liikunta, kulttuuri ja ravintolatoimintoja käsittävää kokonaisuutta. YK Vireille 5/2009 YK KV: Tavoite 6/2011 AK Vireille 5/2009 AK KV: Tavoite 2/2012 (tai mahdollisesti keskustan osayleiskaavan jälkeen) 2. Sinetän yleiskaava Kaavalla tutkitaan Ala Ounasjokivarren palvelukylän tuleva rakentaminen. Kaava laaditaan MRL 44 :n mukaisin oikeusvaikutuksin (suoraan rakennuslupaan oikeuttava). Sinettä palvelee myös muita lähialueen kyliä. Sinetän yleiskaava on laadittu 1989 eikä sillä ole MRL:n mukaisia oikeusvaikutuksia. Ei liitettävissä kaukolämpöön. Alue on palvelukylän kävely ja joukkoliikennevyöhykettä. Pohjakartan laatu tarkistetaan. Vireille 5/2009 KV 12/2010 (OAS) 3. Hirvaan yleiskaava Hirvaan kylä sijaitsee n kilometriä lounaaseen kaupungin keskustasta valtatie 4:n varrella Kemijoen rannalla. Hirvas on alueidenkäyttöstrategiassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kaava laaditaan MRL 44 :n mukaisin oikeusvaikutuksin (suoraan rakennuslupaan oikeuttava). Ei liitettävissä kaukolämpöverkoston. Alue on keskustan lievealueen joukkoliikenne sekä autovyöhykettä. Vireille 11/2007 KV: Tavoite 3/ Tapionkylän yleiskaava Tapionkylä sijaitsee n. 25 km Rovaniemeltä luoteeseen. Tapionkylään laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava maankäytön ohjaamiseksi alueella. Kaava laaditaan MRL 44 :n mukaisin oikeusvaikutuksin (suoraan rakennuslupaan oikeuttava). Suurin osa kaavoitettavasta alueesta kuuluu kunnanvaltuuston hyväksymään Ounasjokivarren yleiskaava alueeseen. Kaavoitettava alue ulottuu Luonuasaaren alapuolelta n. 2.5 kilometriä Tapiokylän sillan yläpuolelle. Tapionkylässä on nyt 124 omakotitonttia ja 72 loma asuntoa. Kaavalla osoitetaan 73 omakotitonttia, 11 lomarakennuksen rakennuspaikka ja kaksi matkailupalvelujen aluetta. Tapionkylä ei ole palvelukylä. Alue on joukkoliikenne ja autovyöhykettä. Ei voida liittää kaukolämpöverkostoon. Vireille 1/2005 KV: 5/2005 (OAS) 18

19 KV: kaavoitusohjelman tavoite 12/2009 Kaava laaditaan konsulttityönä 5. Narkauksen kaivosalueen yleiskaava Gold Fields Arctic Platinum Oy suunnittelee Kuohunki Nutturalampi Siikakämä alueelle muutaman kilometrin etäisyydelle Narkauksen kylästä Ranualle päin kaivoksen avaamista. Suunniteltu hanke koskee Nutturalammen, Kuohungin ja Siika Kämän alueiden platinaryhmän metalleja sisältävää palladium, kulta, kupari, nikkeliesiintymää. Osayleiskaavalla alueelle osoitetaan kaivostoiminnan alueet ja kaivostoiminnan vaatimat yhteydet. Alue on autovyöhykettä. Ei voida liittää kaukolämpöverkostoon. Vireille 9/2002 KV: 8/2009 (OAS) KV: kaavoitusohjelmassa tavoitetta ei aseteta. Kaava laaditaan konsulttityönä 6. Saarenkolmion yleis ja asemakaava Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Saarenkolmion alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (C). Tämä merkintä mahdollistaa kaupan suuryksiköiden ja tilaa vievän kaupan hankkeiden sijoittumisen nykyisen Citymarketin alueen välittömään läheisyyteen. Alueen kehittyminen edellyttää Norvatien eritasoliittymän rakentamista valtatie 4:lle. Alue täydentää Vt 4 varteen keskittynyttä kaupallisten palveluiden tiivistymää. Alue sijaitsee lentomelualueella, eikä siksi sovellu asumiseen. Yleiskaavalla selvitetään ensisijaisesti alueen käyttö tilaa vievän kaupan alueena. Kaavoitus edellyttää liikennesuunnitelmaa ja periaateratkaisua tulva sekä melualueelle ratkaisemisesta. Tavoitteena on liittää alue joukkoliikennevyöhykkeeseen sekä kevyenliikenteen vyöhykkeeseen. Alue voidaan liittää kaukolämpöverkkoon. Pohjakartta 1/ /2010 YK vireille 6/2010 YK KV: tavoite 12/2011 AK vireille 1/2012 AK YK: Tavoite 1/201 Kaavaan laaditaan rakennemalli konsulttityönä 7. Ounasvaaran majoitusalueiden asema ja yleiskaava Lapland Hotels/johtaja Ari Vuorentausta on anonut Sky Ounasvaaran hotellialueen kaavoittamista niin, joka mahdollistaisi majoituskapasiteetin laajentamisen merkittävässä määrin. Lisärakentaminen sijoitettaisiin erillisiin rakennuksiin hotellin ympäristöön. Luontevin lisärakentamisen suunta olisi tontin länsi ja itäpuoli. Alueen luontoja maisemaselvitys on valmistunut Asemakaavan muuttaminen edellyttää muutokset maakuntakaavaan ja yleiskaavaan. Autoliikennevyöhykettä. YK Vireille 8/2010 YK: Tavoite 7/2011 (Hyväksyntä vaihemaakuntakaavan jälkeen) AK Vireille 6/2006 AK: Tavoite 12/2011 (Hyväksyntä yleiskaavan jälkeen) 8. Rautiosaaren yleiskaava Rautiosaari on Rovaniemen alueidenkäyttöstrategiassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavassa alue on kyläaletta (AT) ja varustettu keskuskylämerkinnällä. YK vireille 4/2012 KV: tavoite 12/

20 9. Koskenkylän asemakaava Rovaniemen maakuntakaavan, Rovaniemen vaihemaakuntakaavan ja alueidenkäyttöstrategian mukaisille keskustatoimintojen ja taajama toimintojen alueille käynnistetään yksityiskohtaisempaa maankäyttöä ohjaavan asemakaavan laatiminen. Rovaniemen maakuntakaavassa Koskenkylä on taajamatoimintojen aluetta (A). AK vireille 1/2012 KV: tavoite 12/ Nivankylän yleiskaava Nivankylän yleiskaavan laadinta käynnistetään uudelleen. Yleiskaavan laadinta yhdistetään Ylikylä Nivankylä yleiskaavan laatimisprosessiin (kohde II/5). Maanhankinta 1/ /2010 Pohjakartta 1/ /2011 YK vireille 1/2011 KV: Tavoite 1/ Meltauksen yleiskaava Palvelukylien yleiskaavojen laatimista ja tarkistamista MRL 44 :n mukaisiksi vaihekaavoiksi jatketaan. Maakuntakaavassa Meltaus on keskuskylämerkinnällä varustettua kyläaluetta (AT). YK vireille 6/2012 KV: Tavoite 1/ Kivitaipaleen yleiskaava Palvelukylän yleiskaavan laatiminen ja tarkistaminen MRL 44 :n mukaiseksi vaihekaavaksi. Maakuntakaavassa Kivitaipale on keskuskylämerkinnällä varustettua kyläaluetta (AT). YK vireille 1/2013 KV: Tavoite 1/ Vikajärven yleiskaava Palvelukylän yleiskaavan laatiminen ja tarkistaminen MRL 44 :n mukaiseksi vaihekaavaksi. Maakuntakaavassa Vikajärvi on keskuskylämerkinnällä varustettua kyläaluetta (AT). YK:n tarkistustarve selvitetään Vanttauskosken yleiskaava Palvelukylän yleiskaavan laatiminen ja tarkistaminen MRL 44 :n mukaiseksi vaihekaavaksi. Maakuntakaavassa Vanttauskoski on keskuskylämerkinnällä varustettua kyläaluetta (AT). YK vireille 1/2011 KV: Tavoite 10/ Muurolan yleiskaava Palvelukylän yleiskaavan laatiminen ja tarkistaminen MRL 44 :n mukaiseksi vaihekaavaksi. Maakuntakaavassa Muurola on taajamatoimintojen aluetta (A). Yleiskaavoituksen tarvetta seurataan suunnittelukaudella. 20

21 16. Hallinto ja kulttuurikeskuksen asemakaava Asemakaavan muutoksella turvataan kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaiden kulttuuri ja hallintorakennusten muodostaman miljöökokonaisuuden säilyminen Rovaniemen ajallisen kerrostuman rikastuttajana. Alue on kävely ja joukkoliikennevyöhykettä julkisesti nähtävillä 12/2002 selvitykset 4/2005 lausunnot 2007 KV: Tavoite 12/ Vanhan Torkkolan tontin asemakaava Asemakaavan muutoksella tutkitaan voimassa olevan asemakaavan ajantasaisuus ja kaupunkirakenteen tiivistämismahdollisuus. Rakennussuojelun tarve ja mahdollinen suojeluvelvoitteen kohtuullistaminen tontilla määritellään. Alue on kävely ja joukkoliikennevyöhykettä. Vireille 1/2007 KV: Tavoite 12/ Korttelin 29 asemakaava, Rovakatu 15 Asemakaavan muutoksessa tutkitaan Rovakatu 15 tontin käytön tehostamista samaan tapaan kuin viimeaikaiset asemakaavan muutokset Rovakadulla on tehty; katulinjassa viisi kerrosta, tämän ylittävä osa sisennetään, autopaikoitus sijoitetaan maanalaisiin tiloihin. Alue on kävely ja joukkoliikennevyöhykettä. Vireille 10/2009 Luonnosvaihe 11/2009 Ehdotusvaihe 1/2010 KV: Tavoite 9/ Ystävyydenpuiston asemakaava, Kelkkaparkki Asemakaavan muutosprosessissa selvitetään voidaanko Ystävyydenpuisto ja Rantapuiston alueille osoittaa moottorikelkkojen säilyttämiseen, pysäköintiin ja safarien lähtöpaikaksi varattua aluetta. Samalla tutkitaan yhteydet ja siirtymismahdollisuudet ympäristöön. Asemakaavaprosessi otetaan huomioon syksyllä 2009 käynnistynyt Kemijoen ranta alueen suunnittelu. Alue on kävely ja joukkoliikennevyöhykettä. Vireille 3/2005 Luonnosvaihe 10/2008 KV: Tavoite 12/ Pullinrannan asemakaava Maanomistajan hakemuksesta on käynnistetty asemakaavan muutosprosessi Pullinrannassa voimassa olevan asemakaavan saattamiseksi ajantasalle ja pientalotonttien lisäämiseksi alueelle. Tulvauhan takia alueen rakentamiskelpoisuus ja mahdollisten toimenpiteiden vaikutukset on selvitettävä kaavaprosessissa. Alue on kevytja joukkoliikennevyöhykettä. Vireille 1/2007 Luonnosvaihe 6/2007 Ehdotusvaihe 11/2007 KV: Tavoite 12/

22 21. Prisman asemakaava Osuuskauppa Arina on hakenut asemakaavan muutosta voimassa olevan asemakaavan mukaiselle korttelialueelle 9013, osoitteessa Teollisuustie 2. Asemakaavaa esitetään muutettavaksi siten, että Arinan omistama lisäalue liitettäisiin kortteliin Lisäksi rakennusoikeus nostettaisiin vastaamaan naapuritonttien tehokkuutta. Kaavaprosessissa tulee selvittää liikenteen toimivuus. Alue on joukkoliikenne ja autoliikennevyöhykettä. Vireille 12/2009 KV: Tavoite 1/ Viitakiinteistöjen asemakaava, Teollisuustie 1 3 Asemakaavan mukaiselle liiketontille haetaan lisää rakennusoikeutta. Nykyisen kaavan mukaisesti tontilla on rakennusoikeutta k m 2 : ja tontilla saa olla enintään 300 autopaikkaa. Kaavaprosessissa tulee selvittää liikenteen toimivuus. Alue on joukkoliikenne ja autoliikennevyöhykettä. Vireille 3/2009 ja 12/2009 (uusi hakemus) KV: Tavoite 1/ Napapiirin Tähtikujan ym. asemakaava Napapiirin asemakaava alueella on tullut vireille muutama asemakaavan muutoshakemus, jotka on syytä käsitellä yhtä aikaa samassa muutoksessa. Asemakaavan muutoksia ovat esittäneet: Napapiirin Lahja Oy, Koy Joulumaan postin laajennussuunnitelma, Kuljetus Seppo Jänkälä Oy, korttelissa 5800 Iittalan kiinteistö, Korttelissa 5808 tontilla 2 on tarvetta tarkistaa asemakaavaa, korttelissa 5814 (Metsäkartanon kiinteistö) on vireillä asemakaavan muutos, kortteleissa 7001 ja 7006 on tarvetta tarkistaa asemakaavaa sekä katu, pysäköinti ja virkistysalueita koskevat muutostarpeet. Vireille 10/2008 Luonnosvaihe 9/2009 KV: Tavoite 10/ Vaaralan osa alueen asemakaava Valtuustokauden aikaisen ja jälkeisen asuintonttivarannon turvaamiseksi alue asemakaavoitetaan. Vireille 4/2010 KV: Tavoite 12/ Norvajärventien teollisuusalueen asemakaava Teollisuustonttivarannon turvaamiseksi Norvajärventien varressa olevaa teollisuusaluetta laajennetaan asemakaavan laatimisella. Vireille 6/2010 KV: Ohjelma 2/ Tulvavaara alueiden asemakaavojen päivitys Tulvavaara alueille sijoittuvien asemakaavojen päivity käynnistetään. Näitä kaava alueita on mm. Saarenkylässä, Rantavitikalla ja Etelärannassa. Vireille 4/2011 KV: Ohjelma 12/

23 27. Ollerovaaran asemakaava Asemakaavalla selvitetään venäläisen toimijan matkailuhankkeen sijoittaminen Olleronvaaraan. Kaavoituksen yhteydessä ratkaistaan myös alueen liittyminen yhdysakunteknisiin verkostoihin sekä tiejärjestelyt. Kaavan toteuttamisesta vastaa toimija. maanhankinta 4/2010 ak vireille 6/2010 ak valtuustoon 12/

24 5.2 Laadittavat selvitykset, hankkeet ja kehittämissuunnitelmat Maanhankintakohteet a. Rovaniemen kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä olevan puutavaraterminaalin, lanssi, maankäytön kehittäminen tulee käynnistää. Alueen maanhankintaan liittyvä selvitys aloitetaan 1/2010. b. Lampelan alueen maanhankintaa koskeva selvitys aloitetaan. 1/2010. c. Printtivaaran Pöykkölän alueen maanhankintaa koskeva selvitys aloitetaan 1/2010. d. Rajavartioston alueen maanhankintaa koskeva selvitys aloitetaan 11/2009. e. Tonttimaan ostaminen tai vaihtaminen palvelukyliltä Rakentamiskehotukset Rakentamiskehotusmenettelyä jatketaan rautatien itäpuolisella osalla Saarenkylää sekä täydennetään Ylikylän ja rautatien länsipuolisella alueella. Rakentamiskehotuksen edellytykset täyttyvät näillä alueilla yhteensä noin 50 tontin osalta. Pohjakartat Valtuustokaudelle ohjelmoitujen yleis ja asemakaavojen laatiminen edellyttää ajan tasalla olevaa pohjakarttaa. Pohjakartta laaditaan seuraavien yleis ja asemakaavojen laatimista varten: Vesistö ja hulevesitulvien hallintasuunnitelma Ohjelmakauden aikana tulee päättää mihin käytännön ja kaavoituksellisiin toimenpiteisiin tulee ryhtyä suurtulvan varalle Lapin ympäristökeskuksen laatiman Rovaniemen taajama alueen tulvien aiheuttamien vahinkojen rajoittamisen yleissuunnitelman pohjalta. Yleissuunnitelman laatimisen aikana Lapin ympäristökeskus on laatinut uudet tulvavaarakartat eri toistuvuuksilla. Uudet tulvavaarakartat otetaan huomioon maankäytön suunnitelmia laadittaessa. Ehdotuksessa hallituksen esitykseksi tulvariskien hallinnasta annettavasta laista esitetään, että hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelusta vastaisi kaikilta osin kunta. Kunnan tehtäväksi jäisi alueellaan hulevesitulvista aiheutuvien tulvariskien alustava arviointi, merkittävien hulevesiriskialueiden nimeäminen, tulvavaara ja tulvariskikarttojen valmistaminen sekä hulevesitulvariskien hallintasuunnitelman laatiminen. Koska hulevesitulvien hallinnan suunnittelu on kunnan tehtävä, tulee yleis ja asemakaavoja laatimisessa huomioida myös nämä vaatimukset. Suunnittelukauden aikana tulee selvittää hulevesitulvien vaikutus maankäytön suunnitteluun. Viheraluesuunnitelman päivitys Viheraluesuunnitelma päivitetään hulevesien hallintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Rantareitti Rantareitti otetaan huomioon kaavoituksessa. Moottorikelkkareitit Moottorikelkkareittien vaatimat kaavoitustarpeet kartoitetaan vuoden 2010 aikana. Kansallinen kaupunkipuisto/ tarveselvitys Rovaniemen kaupunkipuistosta on tehty valtuustoaloite Hallituksen esityksen HE 102/2008 mukaan kansallisia kaupunkipuistoja on maahan perustettu maankäyttö ja rakennuslain voimassa ollessa neljä, Heinolaan, Poriin, Hämeenlinnaan ja Hankoon. Kansallisella kaupunkipuistolla ei 24

25 ole oikeusvaikutuksia sen alueella tapahtuvaan rakentamiseen tai muihin toimenpiteisiin, ellei hyväksymispäätöksessä tai hoito ja käyttösuunnitelmassa ole annettu erityisiä määräyksiä. Rakentamista ja muita toimia ohjaavat kaavat, yleis tai asemakaava, joiden aluevarausten tulee lain mukaan olla kansallisen kaupunkipuiston tarkoitukseen soveltuvia. Kaupunkipuiston tarveselvitys laaditaan keskustan osayleiskaavan ja Kemijoen ranta alueiden kehittämissuunnitelman rinnalla: 11/ /2010 KH nimeää ohjausryhmän ja neuvottelut käynnistetään YM:n kanssa 12/2009 Tarveselvitys valmis 10/2010 Tarveselvitys KH: 10/2010 Päätös kaupunkipuistohakemuksen laatimisesta KV: 12/2010 Kaupan palveluverkkoselvityksen päivitys Kaupan palveluverkkoselvitys päivitetään. Liikennejärjestelmäselvityksen päivitys Liikennejärjestelmätyön ohjelmointisuunnittelu on meneillään. Suunnittelutyön lopputuloksena syntyy esitys liikennejärjestelmän kehittämistyön edellyttämästä suunnittelusta ja tutkimustoiminnasta. Suunnitteluhankkeet ja tutkimustoiminta ohjelmoidaan kahdelle kolmelle seuraavalle vuodelle. Lopputulos sisältää lyhyet kuvaukset suunnittelu ja tutkimushankkeiden tavoitteista ja sisällöstä sekä kustannuksista. Tavoitteena on, että varsinainen liikennejärjestelmätyö toteutetaan kaupungin, ELYn ja Lapin liiton toimesta yhteishankkeena. Sisäinen muuttoliike Rovaniemellä Selvitys laaditaan yhteistyössä hyvinvointipalvelujen ja strategisen hallinnon kanssa. Elinkeino ohjelma Rovaniemen kaupunki on laatimassa elinkeino ohjelmaa, joka valmistuu vuoden 2010 aikana. Sen jälkeen kun valtuusto on hyväksynyt elinkeino ohjelman, tulee siinä olevat linjaukset ottaa huomioon kaavoitusohjelman perusteluosassa. Rakennetun ympäristön laadun strategia Rakennetun ympäristön laadun strategia työ käynnistetään keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä. Rovaniemen kaupungin rakennetun ympäristön laadun strategiatyö käynnistetään keskustan osayleiskaavatyön rinnalla erillisenä hankkeena. Työ tehdään yhteistyössä maankäytön vastuualueen, ympäristövalvonnan vastuualueen, yhdyskuntatekniikan vastuualueen, Rovaniemen kaupungin kulttuuritoimen ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa. Hankkeelle haetaan erillisrahoitusta. Ilmastostrategia Ilmastostrategia käynnistetään yhteistyössä Lapin liiton kanssa. Ympäristövalvonnan vetämä strategiatyö. Kaupunkilintuatlas hanke Arktisen keskuksen hallinnoima hanke, jonka yhteydessä laaditaan selvitys. Selvitystä voidaan käyttää kaavoituksessa. Design strategia Rovaniemelle laaditaan design strategia laaja alaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vuorovaikutteinen toimintatapa tiivistää instituutioiden, kulttuuritoimijoiden, arkkitehtien, viranomaisten ja yritysten verkostoja ja yhteistyötä. 25

26 Taiteen kaava Taiteen kaava yhdistää taiteen, kulttuurin ja rakentamisen. Taiteen kaava on taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma, jonka pohjalta rakennetaan tulevaisuuden kulttuuriympäristöä. Taiteen kaavan pohjalta toteutettavilla taideprojekteilla tuodaan suunnitteluun ja toteutukseen ulkopuolista rahoitusta, resursseja ja yhteistyökumppaneita. Taiteen kaava mahdollistaa kulttuurisen näkökulman huomioon ottamisen. Vapaa ajan alueita koskeva selvitys Maankäytön, yhdyskuntatekniikan ja nuoriso/liikuntatoimen sekä Rovaniemen kehityksen yhteistyössä laadittavassa työssä selvitetään Rovaniemellä toimivien lukuisten yhdistysten ja toimijoiden maankäytölliset tarpeet. Näiden asioiden ohjaamiseksi kaupunki tarvitsee virkistysalueiden vaiheyleiskaavan tyyppisen asiakirjan, joka on käyttäjälähtöinen ja huomio mm. alueiden yhteiskäytöt ja eri vuodenaikojen tarpeet. 26